Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

30.05.2002

Tuleva viestintämarkkinalaki antamassa Viestintävirastolle rutkasti valtaa

Liikenne- ja viestintäministeriössä on paraikaa työn alla viestintämarkkinalaki, jolla tuodaan Euroopan yhteisöjen uuden viestintädirektiivipaketin säädökset suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Lain arvellaan tulevan voimaan 25. heinäkuuta 2003, jolloin direktiivit on viimeistään sisällytettävä jäsenmaiden kansalliseen lainsäädäntöön.

Tietoliikennealan kilpailukysymyksiä käsittelee Viestintävirasto

Kilpailuoikeudelliset periaatteet tullaan sisällyttämään viestintämarkkinalakiin direktiivipaketin edellyttämällä tavalla. Normaalisti kilpailuoikeudelliset kysymykset kuuluvat kilpailuviranomaisille.

Direktiivin mukaan kansallisen sääntelyviranomaisen on määriteltävä merkitykselliset tietoliikennemarkkinat ja tutkittava markkina-analyysillä, toimiiko markkinoilla kilpailu. Jos kilpailu ei toimi, sääntelyviranomaisen on nimettävä yksi tai useampi tietoliikenneyritys huomattavan markkinavoiman yritykseksi ja asetettava sille ne velvoitteet, jotka ovat tarpeen kilpailun edistämiseksi pitkällä aikavälillä.

Suomessa näitä päätöksiä tekeväksi viranomaiseksi on valittu Viestintävirasto.

Viestintäviraston toimivaltuudet tulevat viestintämarkkinalakiesityksen mukaan olemaan erittäin laajat. Tämä voi hämärtää rajaa norminantovaltuuksien sekä normien toimeenpanemisen ja valvonnan välillä. Viestintämarkkinalakiesityksen perusteluissa kuvataan oivalla tavalla Viestintäviraston hyviä toimintatapoja, kuten velvollisuutta ratkaista ongelmatapauksia ensisijaisesti neuvottelemalla. Varsinaisesta lakitekstistä tämä näkökulma kuitenkin puuttuu.

FiCom onkin painottanut sitä, että tietoliikennealan yrityksiä pitää kuulla päätöksenteon varhaisvaiheista lähtien. Viestintäviraston kuulemisvelvollisuus on kuitenkin kirjattu vasta lakiesityksen loppuun. Lisäksi sanamuoto ja perustelut ovat turhan laimeat: "Jos Viestintäviraston päätöksellä on huomattava vaikutus viestintämarkkinoihin, sen on varattava teleyrityksiä ja käyttäjiä edustaville tahoille tilaisuus esittää käsityksensä päätösehdotuksesta. Kuulemisvelvollisuus täyttyy pelkästään sillä, että kuultaville varataan tilaisuus esittää näkemyksensä asiasta."

Viestintämarkkinalakiesitys on painottunut siihen, mitä velvoitteita tietoliikenneyrityksille tulee. Viestintäviraston velvollisuuksia tai tietoliikenneyritysten oikeuksia lakiesitys sen sijaan käsittelee suhteellisen suppeasti. FiCom kannattaa minimisääntelyä; kun velvoitteita määrätään, niiden pitää olla ilmeisen tarpeellisia.

Vaikutukset tietoliikenneyritysten toimintaan

Se, miten nykyisen telemarkkinalain piirissä oleviin yrityksiin ja niiden toimintaan uusi laki vaikuttaa, riippuu hyvin paljon siitä, miten Viestintävirasto tulee toimivaltuuksiaan käyttämään.

Jatkossakin toimilupa tarvittaisiin vain matkaviestinverkkoihin ja digitaalisen television verkkolupaan. Kaikkeen muuhun tietoliikennetoimintaan riittää, että yritys tekee teletoimintailmoituksen. Tämän tarkoituksena on helpottaa Viestintäviraston valvontatehtäviä.

Olennainen muutos nykytilanteeseen on, että nykyisen viestintämarkkinalain soveltamisala laajenee muun muassa internet-palveluntarjoajiin, numerotiedustelu- ja puhelinluettelopalvelun tarjoajiin sekä televisioyhtiöihin. Tietoliikennealalle tuo helpotusta, että ilmoitusvelvollisia ja valvontamaksun maksajia tulee lisää. Niille yrityksille, jotka vasta nyt luetaan tietoliikenneyrityksiksi, saattaa tulla yllättäviä velvoitteita.

Uusi lainsäädäntö antaa kuitenkin mahdollisuuden hyvään ja joustavaan sekä Euroopan talousalueella entistä harmonisoidumpaan sääntelyyn. Lisäksi lainsäätäjällä on mahdollisuus purkaa erityissääntelyä heti, kun kilpailu toimii. Käykö näin, sen aika näyttää. Siihen asti on varauduttava muutamaan taka-askeleeseen alan sääntelyn liberalisoinnissa.

Teksti:

lainsäädäntöjohtaja Eeva Laatikainen
FiCom ry
sähköposti: eeva.laatikainen@ficom.fi
puhelin: 050-591 6988

.