Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

28.02.2003

Sananvapauslaissa päästiin järkevään lopputulokseen - Vastuu sanoista jää niiden lausujalle

Eduskunta on juuri tätä kirjoitettaessa lyönyt kirjan kannet kiinni ja lähtenyt vaalilaitumille. Ihan viime metreillä nähtiin jännitysnäytelmiä, joista tietoliikennealalle tärkeimpiä koski sananvapauslakia.

Hallituksen esitys sananvapauslaiksi huhtikuussa 2002 oli kansallinen harjoitus. Tällä kertaa lainsäätäjä ei hakenut tukea direktiiveistä. Sananvapauslaki oli kääntymässä myös kansalliseksi erikoisuudeksi, sillä muun muassa kansainvälinen kauppakamari lähti vastustamaan lakia internetin ennakkosensuurista. FiCom oli mukana rintamassa torjumassa sananvapauden rajoitusten ylilyöntejä.

Sananvapauslaista oli ajatus tulla teknologianeutraali laki ja sillä oli tarkoitus kumota vuoden 1919 painovapauslaki. Jo vanhassa lainsäädännössä määriteltiin aikakautinen julkaisu - siis sellainen, jota oli tarkoitus julkaista säännöllisesti vähintään neljä kertaa vuodessa. Uudessa laissa aikakautiseen julkaisuun rinnastetaan verkkojulkaisu eli yhtenäiseksi laadittu verkkoviestien kokonaisuus, jota on tarkoitus julkaista säännöllisesti.

Ennakkosensuuri vältettiin

Nyt nettimaailmaan oltiin viemässä raskaita velvollisuuksia. Yksi niistä oli päätoimittajavastuu verkkojulkaisusta. Eduskuntakäsittelyn aikana oli epäselvää, koskisiko julkaisijan päätoimittajavastuu myös chat-palstoja ja news-ryhmiä. Jos näin olisi ollut, Suomessa olisi käytännössä siirrytty ennakkosensuuriin.

Tuhansien ja tuhansien viestien esilukeminen olisi työllistänyt ihmisiä - siis teoriassa. Käytännössä chat-palstat olisivat siirtyneet muihin maihin. Ja ennakkosensuuri sinänsä on sananvapauden kaikkien periaatteiden vastaista.

Perustuslakivaliokunta ymmärsi kuitenkin tarttua asiaan. Valiokunta täsmensi määritelmää niin, että verkkojulkaisun edellytetään olevan laadittu julkaisijan tuottamasta tai käsittelemästä aineistosta. Keskustelupalstat ja vastaavat eivät ole verkkojulkaisun osia, ellei julkaisija toimituksellisesti käsittele niillä julkaistavaa aineistoa.

Toinen voitto valiokunnassa koski tallennusvelvoitetta. Alun perin ehdotettiin, että palvelimen tai muun vastaavan laitteen ylläpitäjän on huolehdittava joukkoviestin tunnistamistietojen tallentamisesta. Tallennusvelvoite olisi ollut kolmen kuukauden mittainen. Verkkoviestien lukumäärän tietäen huomaa, että velvoite olisi ollut hyvin raskas ja koskenut lukuisia toimijoita verkoissa - ei vain suurimpia ja vakavaraisempia. Eduskunta onneksi poisti tämän pykälän kokonaan laista.

Sananvapaus pitää sisällään vastuun

Jos chat-viesti on rikollinen tai muutoin lainvastainen, rikoksen tekijä ja rikokseen osallinen vastaavat siitä. Perustuslakivaliokunta tähdensikin, että portaalien ja keskustelupalstojen ylläpitäjien tulee seurata viestintää sivustoillaan. Jos viestit sisältävät lapsipornoa tai rotuvihaan kiihottamista, verkkoviestin jakelu on keskeytettävä heti, kun palvelimen ylläpitäjä saa siitä tiedon. Miedompienkin rikosten kohdalla palvelun ylläpitäjä voi saada syytteen rikokseen osallistumisesta, ellei hän siivoa rikollisia viestejä palstoiltaan.

Sananvapaus sisältää myös sanan vastuun. Sanojan tai näppäimistön naputtelijan kannattaa olla tarkkana, jottei hän tule tehneeksi jotain rikoslaissa kielletyksi nimettyä tekoa.

Perustuslakivaliokunnan lisäys on kuitenkin syytä pitää mielessä. Lisäys kuuluu näin: "Tätä lakia sovellettaessa ei viestintään saa puuttua enempää kuin on välttämätöntä ottaen huomioon sananvapauden merkitys kansanvaltaisessa oikeusvaltiossa."

Teksti:

Eeva Laatikainen
lainsäädäntöjohtaja
FiCom
puhelin: (09) 6812 1013
eeva.laatikainen@ficom.fi

.