Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

26.08.2003

Yleispalveluvelvoitteen ja menestyksellisen yritystoiminnan vaikea yhtälö

Kirjeet jaetaan postipalvelulain mukaan jokaisena arkipäivänä.

Suomen Postia koskeva yleispalveluvelvoite on kuvattu postipalvelulaissa. Siinä määritellään, minkälaiset kirjeet ja paketit on toimitettava kohtuullisen matkan päähän vastaanottajasta, missä ajassa, kuinka usein ja minkälaisella hinnalla.

Yleispalvelussa on kysymys kansalaisten peruspalvelusta ja välttämättömyyshyödykkeiden saannista. Aikakaudesta ja poliittisesta ilmapiiristä riippuu, mikä kulloinkin määritellään välttämättömäksi tai peruspalveluksi: isojaon aikaan se oli ainakin osalle väestöstä viljelysmaa, nykymaailmassa esimerkiksi televisio ja televisiolähetykset.

Yritystoiminnan kannalta kyseessä on hankala yhtälö: peruspalvelu- tai välttämättömyyshyödyketuotannon kustannusten ja saatujen tulojen yhteensopivuus ei määräydy markkinoilla, vaan sitä säätelee laki.

Jotta peruspalvelua tarjoava yritys pystyy toimimaan, täytyy sen joko asettaa hinnat kustannusten tasolle, tehostaa omaa kustannusrakennettaan vastaamaan tuloja tai toimia valtion tuella. Posti toimittaa kirjeet ja velvoitteen mukaiset paketit perille määrätyllä hinnalla ja säädetyssä ajassa ja tekee samalla positiivista tulosta. Kuluttajien ei tarvitse rahoittaa kallista järjestelmää korkeilla palveluhinnoilla eikä kansalaisten korkeammilla veroilla.

Posti on päässyt positiiviseen tulokseen toimintaansa tehostamalla ja vaikka lopputulos on se, että palvelutaso on säilynyt ennallaan eikä hintoja tai veroja ole tarvinnut nostaa, on Posti saanut tehostamisesta kovaakin kritiikkiä. Postikonttoriverkon saneeraus ja asiamiespostit saivat muutama vuosi sitten kansalaisten veren kiehumaan:

"Postikonttoreita pitivät aikoinaan pystyssä Postipankin ja myöhemmin Leonian pankkitoiminnot. Konttoreiden toiminnasta 60-70 prosenttia oli pankkitoimintaa. Kun pankit kävivät läpi rakennemuutoksen ja palvelusta siirryttiin automaatteihin ja internetiin, ei toiminta enää kannattanut ja siksi Postin konttoreissa tarjottu pankkitoiminta lakkautettiin. Samalla alkoi postikonttoriuudistus", Postin viestintäjohtaja Petri Aaltonen kertoo.

Pölyn laskeuduttua monella pikkupaikkakunnalla ollaan oltu hiljaa tyytyväisiä asiamiesposteihin. Postin aukioloajat ovat pidentyneet ja palveluiden laadusta ei ole tarvinnut tinkiä. Suuremmilla paikkakunnilla on edelleen erilliset postitoimipaikat, jos niiden läpi kulkeva tavara- ja kirjeliikenne on riittävän suurta ja näin ollen niiden säilyttäminen on kannattavaa.

Postinkannosta logistiikkapalvelujen tarjoajaksi

Postin vahvuus on sen koko maan kattava jakeluverkko. Nopeasti ajatellen kuulostaa kannattamattomalta kiikuttaa kirjeitä harvaan asutulla seudulla, mutta näin ei ole: jakeluverkollaan Posti voittaa kilpailussa monet sellaiset yritykset, jotka ovat keskittyneet esimerkiksi vain pääkaupunkiseudun jakeluihin. Postimyynnistä ja internetistä ostavat myös muut kuin eteläsuomalaiset.

Suomen Posti on kansainvälisesti verrattuna parhaimmin menestyviä postiliikeyrityksiä. Esimerkiksi Britannian ja Ruotsin postit ovat raskaasti tappiollisia, Britanniassa muun muassa sen takia, että kirjepostia kannetaan kaikille kotiin kaksi kertaa arkipäivässä. Monessa eurooppalaisessa maassa perinteisiä postin rakenteita ei ole uudistettu, vaikka toimintaympäristö on muuttunut.

EU:ssa on käyty kovaa vääntöä siitä, miten ja millä aikataululla postimarkkinat avataan jäsenmaissa kilpailulle. Postidirektiivi esittää nyt, että markkinat avataan kokonaan vasta vuonna 2009. Suomen tilannetta direktiivi ei enää muuta, sillä Suomen postimarkkinat avattiin kilpailulle jo vuonna 1994.

Suomessa Posti kilpailee kotimarkkinoillaan kansainvälisten toimijoiden kuten Hollannin postin tytäryhtiön TNT:n tai Saksan postin tytäryhtiön DHL:n kuriiripalvelujen kanssa. Saksalaisille markkinoille sen tuskin kannattaa lähteä kilpailemaan edes vuonna 2009, mutta Baltian ja Venäjän markkinat kiinnostavat.

Postin kovimpiin kilpailijoihin kuuluvat sähköinen tiedonsiirto ja teknologian kehitys. Posti on vastannut haasteeseen laajentamalla toimintaansa pelkästä jakeluyhtiöstä logistiikan kokonaispalvelun tarjoajaksi. Se tarjoaa yrityksille varasto- ja tilauksenhallintapalveluja, kotiinkuljetuspalveluja myös isoille tavaroille sekä kierrätyspalvelua esimerkiksi kodin sähkö- ja elektroniikkalaitteille. Sähköisen kaupankäynnin lisääntymisen uskotaan kasvattavan logistiikkapalvelujen kysyntää entisestään.

Posti on poliitikoiden käsissä. Postilain yleispalveluvelvoite on nykyisellään sellainen, että se pystytään toteuttamaan ilman, että yhteiskunta subventoi toimintaa. "Suomalaisen lainsäätäjän on nyt varmistettava, että monipuolinen kilpailu toteutuu myös tulevaisuudessa asiakkaita ja kansalaisia hyödyttävällä tavalla", Aaltonen painottaa. Kilpailussa eri yrityksiä on kohdeltava tasapuolisesti. Postin kannalta olisi esimerkiksi epäreilua, jos vain sitä koskisi vaatimus kirjetoimitusten yhtenäishinnoista.

Teksti:

Nora Elers
viestintäpäällikkö
FiCom ry
puhelin: (09) 6812 1015

Kuva:

Tapio Mustasaari
Suomen Posti Oyj