FiCom
Etusivulle  |  Tilaa FiCom-katsaus  |  Palaute  |  Haku  |  Sivukartta  |  Käyttöehdot  |  In English
FiCom lyhyesti
Yhteystiedot
Ajankohtaista
»Uutisarkisto
»FiCom-katsaukset
»Lausunnot
»Hallitusohjelmatavoitteet vaalikaudelle 2015 - 2019
»Tilaa uutiskirje
Jäsenet
FiCom Extra -jäsensivut
Tietoa toimialasta
Vaikuttava ICT-ala
Ohjeita ja oppaita



Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

22.06.2004

Valvooko tietoliikennettä tulevaisuudessa iso- vai pikkuveli?

Tässä artikkelissa myös:
Isoveli vai pikkuveli?
Tietosuojasta huolehdittava
Huomattavat kustannukset
Viisas ratkaisu kansainvälisellä tasolla

Euroopan unionissa ja kansallisesti Suomessa pohditaan tarvetta tallentaa erilaisia teletunnistetietoja rikosten ja terrorismin ehkäisemiseksi ja selvittämiseksi. Kyse on yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeästä asiasta.

Haasteelliseksi asian tekee erilaisten oikeushyvien, kuten esimerkiksi sananvapauden ja yksityisyyden suojan ja toisaalta edellä mainittujen tavoitteiden välisen sopivan tasapainon löytäminen.

Tietoliikenneverkojen käyttämisestä jää erilaisia jälkiä, joita kutsutaan teletunnistetiedoiksi. Näitä tunnistetietoja käsitellään tarkemmin täällä.

Isoveli vai pikkuveli?

Teletunnistetiedot ovat salassa pidettävää tietoa eivätkä kaikkien saatavilla. Nykyisin operaattorit saavat käyttää tunnistetietoja oman liiketoimintansa tarpeisiin. Tarpeet on määritelty tarkasti ja niitä ovat muun muassa laskutus ja verkon toimivuuden seuranta.

Teletunnistetietoja voivat lisäksi saada käyttöönsä laissa määritellyt viranomaiset. Käytännössä kyseessä on aina rikoksen selvittäminen tai ehkäiseminen ja tietojen luovutusta pyytää esitutkintaviranomainen eli lähinnä poliisi tai tulli. Nykyisen lain mukaan heillä pitää olla tuomioistuimen lupa teletunnistetietojen saamiseksi.

Rikoksen yhteydessä tietoliikennetietoja voidaan käyttää monella tapaa. Varsinaisten teletunnistetietojen lisäksi voidaan törkeämpien rikosepäilyjen kohdalla hyödyntää myös televalvontaa. Tällöin voidaan kuunnella reaaliaikaisesti puheluita tai seurata sähköpostiviestiliikennettä. Tätä lähestymistapaa, jossa tarkkaillaan vain epäiltyjä, kutsutaan "Pikkuveli valvoo" -menettelyksi.

"Isoveli valvoo" -menettelyssä lähdetään taas siitä olettamuksesta, että kaikki tietoliikenneverkkojen käyttäjät ovat potentiaalisia epäiltyjä. Tällöin tietoverkoissa kerääntyvät teletunnistetiedot, kuten puheluiden ajankohdat, kestot, osapuolten sijainnit, käytetyt päätelaitteet ja liittymät tallennetaan pitkäksi aikaa laajoihin tietovarastoihin, joista ne sitten tarvittaessa kaivetaan esiin.

Sekä EU:ssa että Suomessa pohditaan nyt jälkimmäisen menettelyn käyttöönottoa. Käsityksen tallennusaikojen pituudesta vaihtelevat vielä huomattavasti. Suomessa poliisin edustajat ovat esittäneet 5-10 vuoden tallennusaikoja. EU-tasoisessa keskustelussa on ollut esillä 1-3 vuoden aikahaarukka.

Tietosuojasta huolehdittava

Kotimaiseen lainsäädäntöön liittyy erityisongelmana niin sanottujen yhteisökäyttäjien mahdolliset velvoitteet. Yhteisökäyttäjillä tarkoitetaan esimerkiksi isoja yrityksiä, yliopistoja, kuntia ja taloyhtiöitä, joilla on käytössään sellaisia laajempia järjestelmiä kuten sähköpostipalvelimia, joihin kertyy teletunnistetietoja. Alustavissa keskusteluissa tallentamisvelvoite koskisi operaattoreiden lisäksi myös yhteisökäyttäjiä.

Suunnitteilla oleva teletunnistetietojen tallentaminen tarkoittaa haastetta tietosuojan varmistamiselle. Ennen, kuin päätöstä tunnistetietojen tallentamisesta tehdään, tulee varmistaa, että tietojen säilytys on asianmukaisesti hoidettu ja asiattomilla ei ole edes teoreettista mahdollisuutta saada käsiinsä ihmisten salaista viestintätietoa.

Huomattavat kustannukset

Osana ongelmavyyhtiä on myös tallentamisesta aiheutuvat kustannukset. Teleoperaattoreiden järjestelmät keräävät jo nyt osan teletunnistetiedoista muun muassa laskutusta, verkon valvontaa ja vikatilanteiden selvittämistä varten. Pääsääntöisesti tietoliikenneverkot on kuitenkin rakennettu välittämään viestejä - ei keräämään niitä. Näin ollen nykyisten tietoliikenneverkkojen reitittimien kapasiteetti ei missään nimessä riitä laajaan teletunnistetietojen keräämiseen.

Reitittimien ja verkon muiden teknisten välineiden kapasiteettia olisi lisättävä olennaisesti. Investointien kokonaiskustannukset nousevat useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. Myös järjestelmän ylläpitäminen tulee vuositasolla kalliiksi. Kun kyseessä on yhteiskunnallinen intressi, tulee yhteiskunnan myös kustantaa kyseiset investoinnit nykyisenkin viestintämarkkinalain 98 §:n mukaisesti.

Viisas ratkaisu kansainvälisellä tasolla

Asian noustua ajankohtaisesti myös EU:n tasolla päätettiin Suomessa odottaa EU:n ratkaisua ilman, että lähdettiin laatimaan erillistä kansallista ratkaisua. Tehtyä päätöstä voidaan pitää hyvin perusteltuna. Varsikin terrorismi on luonteeltaan kansainvälistä. Käytettävien keinojen tulee olla myös kansainvälisellä tasolla harmonisoituja.

Nyt tulisi löytää ratkaisu, jossa eri oikeushyvien löydettäisiin terve tasapaino. Käytettävien keinojen tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltavien hyötyjen kanssa. Myös kustannustason mielekkyyttä on pohdittava kansalaisten ollessa kustannusten lopullisina maksajina.

Teksti:

Reijo Svento
toimitusjohtaja
FiCom ry
.

Share |
FiCom ry | Eteläranta 10 | 00130 Helsinki |