|
 |
|
Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote 02.02.2005 Kaivumaksut hidastavat tietoyhteiskunnan kehittymistäSuomi pyrkii vaalimaan asemaansa tietoyhteiskuntakehityksen kärkijoukkoon kuuluvana maana hallitusohjelmaan kuuluvalla tietoyhteiskuntaohjelmalla ja valtakunnallisella laajakaistastrategialla. Yhteiskunta näyttäisi olevan korkeinta tasoaan myöten sitoutunut tietoyhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen. Vasen käsi ei kuitenkaan aina tiedä, mitä oikea tekee.Hallitusohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansallinen laajakaistastrategia ovat asettaneet tavoitteeksi laajakaistayhteyksien mahdollisimman kattavan, käyttäjilleen edullisen ja nopean leviämisen. Liikenne- ja viestintäministeriö laatii tätä tavoitetta edistävää lainsäädäntöä ja Viestintävirasto vahtii sen toteutusta. Samanaikaisesti ympäristöministeriö valmistelee katujen kunnossa ja puhtaanapitoon liittyen lainsäädäntöä, jolla kunnille annetaan oikeus asettaa laajakaistayhteyksien ja sähköverkkojen rakentamiselle kaivutöistä johtuvia haittamaksuja. Pitkällisen keskustelun jälkeen maksujen tasoon saatiin liitettyä lisämääre, jonka mukaan maksut eivät saa olla kohtuuttomia. Haittamaksun lisäksi esimerkiksi kaapeleiden kaivamisesta olisi ilmoitettava kunnalle 30 päivää ennen töiden aloittamista. Määräaika on pitkä ja lisää tarpeetonta byrokratiaa lisäkustannuksia kaikille osapuolille. Teleyritysten on pystyttävä täyttämään asiakaslähtöiset tilaukset nopeammin kuin kuukauden odottelun jälkeen. Useimpien kuntien taloudet ovat tällä hetkellä heikolla tolalla. On melko helppo ennustaa, että maksujen kohtuullisuudesta tultaisiin käymään loputtomia keskusteluja ja varmasti myös hallinto-oikeuksia rasittavia oikeudenkäyntejä. - On kummallista, että yhteiskunnan korkeimmalla tasolla yhteisesti sovitun tavoitteen edistäminen tuottaisi kunnille sellaista haittaa, josta tulisi maksaa korvauksia, FiComin toimitusjohtaja Reijo Svento hämmästelee puheenvuorossaan Tampereen EnerNet 2005 -messujen avajaisissa. Suunnitellussa mallissa korvaus maksettaisiin kunnalle, jonka muodostavat kuntalaiset, joiden palvelemiseksi verkkoja rakennetaan. Haittamaksuista aiheutuvat kustannukset koituisivat lopulta kuntalaisten maksettaviksi tuotteiden ja palveluiden hintojen korotuksina. Näin he siis maksaisivat itselleen korvauksen siitä, että ovat joutuneet niin sanotusti kokemaan haittaa, kun heille on rakennettu heitä palvelevia laajakaistayhteyksiä. Haittamaksun käyttöönotto johtaisi päällekkäiseen sääntelyyn ja kaksinkertaisten korvausten maksamiseen. Teleyrityksellä on jo nyt viestintämarkkinalain ja maankäyttö- ja rakennuslain mukainen velvollisuus korvata haitta ja vahinko, joka on aiheutunut telekaapeleita koskevasta rakennus- tai muusta vastaavasta työstä. Haittamaksu on myös selvästi veroluontoinen maksu, sillä se ei perustu suoritteeseen, vaan siihen, että alue on poissa yleisestä käytöstä. Kyseessä olisi vero, jonka kohteena olisi tietoyhteiskunnalle välttämätön infrastruktuuri. Muissa maissa käydään keskustelua lähinnä siitä, millä tavoin ja kuinka paljon yhteiskunnan varoin tietoyhteiskunnan kehitystä tuetaan. Meillä asetetaan kehitystä hidastavia ylimääräisiä maksuja. Esimerkkinä tästä on myös opetusministeriön digitv:n ja digipäätelaitteiden yleistymistavoitteen vastainen päätös tallentaville digitv-laitteille asettama 15 euron tallennusmaksun. - Allekirjoitamme alana meillä noudatetun politiikan, jossa tietoyhteiskunnan rakentaminen jätetään lähinnä markkinavoimien tehtäväksi. Emme ole joitakin syrjäisimpiä haja-asutusalueita lukuun ottamatta pyytämässä yhteiskunnallisia tukia, mutta sen toivomme, että yhteiskunta ei aseta ylimääräisiä esteitä ja hidasteita, Svento sanoo.
Lisätietoja:
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
