Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

29.11.2005

Teletunnistetietojen tallentamisen vaikeus

EU:n piirissä on käyty jo pidempään vilkasta keskustelua
teletunnistetietojen tallentamisesta terrorismin ja rikollisuuden torjumiseksi sekä tehtyjen rikosten selvittämiseksi. Itse tavoitteesta ja sen merkityksestä ei ole olemassa erimielisyyksiä. Keskustelu on koskenut lähinnä menettelytapoja.

Prosessin aikana on ollut selkeästi huomattavissa, että useissa maissa poliittiset päättäjät ja virkamiehet eivät ole kyenneet käymään välttämättömiä taustoittavia keskusteluita alan teknisten asiantuntijoiden kanssa. Suomi on muodostanut tässä suhteessa selkeän poikkeuksen. Suomalaiset viranomaiset ja poliittiset päättäjät ovat olleet hyvin tietoisia teknisistä mahdollisuuksista ja vastaavasti rajoitteista. Niinpä he ovatkin joutuneet useassa yhteydessä käytännössä kädestä pitäen opastamaan muiden EU-maiden kollegoitaan.

Suomi on jopa saanut perusteettomasti joidenkin maiden silmissä häirikön maineen. Kyse ei ole missään mielessä rikollisten tai terroristien suojelemisesta, vaan järkiperäisen ja teknisesti mahdollisen kokonaisuuden luomisesta.

Internetpohjaisen tietoliikenteen haasteet tallentamiselle

Uusi internetpohjainen tietoliikenne toimii aivan eri logiikalla kuin perinteinen, ns. piirikytkentäinen puhelinverkko. Internetprotokollaan perustuvassa pakettikytkentäisessä tietoliikenteessä välittyvä liikenne - olipa se sitten puhetta tai dataa - jaetaan pieniin paketteihin, joista kukin hakee oman parhaan ja nopeimman reittinsä perille. Siellä paketit taas kootaan oikeaan järjestykseen muodostaakseen alkuperäisen viestin toisinnon.

Tämän vuoksi viestien seuraaminen on monin verroin vaikeampaa ja osittain jopa mahdotonta. Kun samanaikaisesti tietoliikenteessä tapahtuu muutos, jossa äly ja ohjelmistot siirtyvät verkosta päätelaitteisiin, on runkoverkoissa tapahtuvan liikenteen seuraaminen erillisinä tapahtumina lähes mahdotonta.

Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa suljetut voip-puhelut, joissa verkkoon kytketyt tietokoneet toimivat puhelimina. Tällaista puhelua ei voida mitenkään erottaa erilliseksi kokonaisuudeksi verkossa valtoimenaan virtaavasta valtaisasta bittivirrasta. Tällaisten puheluiden selvittäminen edellyttäisi koko internetliikenteen tallentamista ja bittien läpikäyntiä jälkikäteen. Tällöin tallennettavana olisi tähtitieteellisiä määriä dataa. Eurooppalaisten alan järjestöjen laskelmien mukaan tämän kaltaisen järjestelmän pystyttäminen maksaisi keskikokoisessa EU-maassa noin 5,5 miljardia euroa ja tallennettavan datan määrä olisi 55 000 terabittiä.

Vielä tämäkään järjestelmä ei olisi aukoton. Käytettävissä on aina mahdollisuuksia, joissa viestintää voidaan tehdä anonyymisti, kuten esimerkiksi julkisissa avoimissa internetkahviloissa, kirjastojen internetpisteissä, kaupunkien avaamissa avoimissa wlan-verkoissa tai suojaamattomissa yksityisissä wlan-verkoissa. Vastaavasti pre-paid-liittymiä ei rekisteröidä. Lisäksi verkko tunnistaa aina vain päätelaitteen, mutta ei luonnollisestikaan sitä, kuka sitä kulloinkin käyttää.

Tallentaminen vaatii suuria investointeja

Syynä tällaisen järjestelmän korkeisiin kustannuksiin on lähinnä se, että nykyinen tietoliikenneverkko on rakennettu nimenomaan välittämään liikennettä, eikä tallentamaan sitä. Tallentamista varten jouduttaisiin hankkimaan valtaisa määrä erilaisia tallennusalustoja sekä tekemään muutoksia verkkojen rakenteisiin. Koska kyseessä ovat yhteiskunnan tarpeita varten tehtävät muutokset, tulevat myös kustannukset yhteiskunnan katettavaksi aivan vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi poliisiautojen tai dna-tutkimuslaitteiden ostaminen.

Näistä syistä johtuen Suomi onkin edustanut linjaa, jonka tavoitteena on luoda järjestelmä, joka vastaa mahdollisimman pitkälle asetettuihin tavoitteisiin muodostamatta kuitenkaan yhteiskunnalle erittäin kallista järjestelmää, joka ei loppujen lopuksi vastaisi asetettuihin tavoitteisiin. Suomen esittämän järjestelmän kustannukset ovat keskikokoisessa maassa joitakin kymmeniä miljoonia euroja.

Kaikki verkkojen käyttäjät mahdollisia epäiltyjä

Taloudellisten seikkojen lisäksi kyse on myös viestinnän luottamuksellisuudesta ja yksilön tietosuojasta. Puitepäätösehdotus lähtee olettamuksesta, jossa kaikki tietoliikenneverkkojen käyttäjät olisivat potentiaalisia epäiltyjä. Tällöin tietoverkoista kerääntyvät teletunnistetiedot tallennetaan pitkäksi aikaa laajoihin tietovarastoihin, joista ne on tarvittaessa kaivettava esiin.

Puitepäätös edellyttäisi merkittävää periaatteellista muutosta. Käytännössä pitäisi siirtyä järjestelmään, jossa luovuttaisiin periaatteesta, että valtio saa kohdistaa kansalaisiin tarkkailutoimenpiteitä vain, jos on olemassa perusteltu epäily rikollisesta toiminnasta.

Teletunnistetietoja tallentava järjestelmä olisi suorastaan houkutteleva hunajapurkki erilaisille hakkereille. Tämän vuoksi tietoturvajärjestelmät olisi vietävä äärimmilleen - mikä tietenkin tulee kalliiksi.

Toivottavaa onkin, että tässä asiassa järki voittaa tunteen myös EU:n päättävissä elimissä, ja tietoisuus teknistä rajoituksista lisääntyy, jotta riittämättömien tietojen nojalla ei tehtäisi järjettömiä päätöksiä. Asia on tullut jo Euroopan parlamentin käsittelyyn, jossa käsittelevä valiokunta teki komission esitykseen 250 muutosehdotusta. Asiaan paneudutaan siis sen edellyttämällä vakavuudella. Hyvä niin.

Asian loppuun saattaminen ja kansalliset implementoinnit tulevat viemään vielä tovin aikaa. Käytettäköön tämä aika kokonaisuuden kannalta järkiperäisen ratkaisun löytämiseen.

Lue enemmän tallennusvelvollisuussäädösten valmistelusta EU:ssa osoitteessa http://www.ficom.fi/fi/uutinen.html?Id=1133260581.html.

Teksti
Reijo Svento
toimitusjohtaja
FiCom ry

.