Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

25.04.2006

Tietoyhteiskunnan huoltovarmuus myös yritysten asia

Tässä artikkelissa myös:
Elinkeinoelämällä aiempaa enemmän vastuuta
Poolien tehtävänä on kartoittaa uhkia ja suunnitella varautumista
Ero poikkeusolojen ja normaalitilanteen välillä on pieni
Esimerkillistä, avointa yhteistoimintaa

Tietoliikenneverkot ja niiden toimintavalmius ovat entistä kriittisempiä tekijöitä koko yhteiskunnan kannalta. Puolustustaloudellisen suunnittelukunta (PTS) on kiinnittänyt asiaan oikealla tavalla huomiota. Tietoyhteiskunta on asetettu huoltovarmuuden takaamisessa keskeiseksi osa-alueeksi esimerkiksi energiahuollon, elintarvikehuollon ja terveydenhuollon rinnalle.

Elinkeinoelämällä aiempaa enemmän vastuuta

PTS:n toimintamallia uudistettiin vuonna 2004 siten, että elinkeinoelämän vastuuta huoltovarmuuden suunnittelusta ja toteutuksesta lisättiin aiemman viranomaispainotteisuuden sijaan.

Nimestään huolimatta siviilipohjalta toimiva Puolustustaloudellinen suunnittelukunta on hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoista koottu komiteaverkosto, joka analysoi huoltovarmuuteen kohdistuvia uhkia ja tekee valmiussuunnitelmia. Kauppa- ja teollisuusministeriön alainen Huoltovarmuuskeskus toimii muiden tehtäviensä ohella PTS:n sihteeristönä.

PTS:n toiminta on jaettu viiteen sektoriin. Yksi näistä on tietoyhteiskuntasektori, jossa ovat edustettuina alan keskeiset yritykset ja järjestöt. Sektori jakautuu kuuteen alapooliin; tietoverkko-, tietotekniikka-, elektroniikka-, joukkoviestintä- ja graafiseen sekä aluepooliin.

Poolien toiminnasta vastaavat alan järjestöt tai muut keskeiset tahot. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry on tietoverkkopoolin vastuuorganisaatio. FiComin varautumispäällikkö Kari Wirman on sekä tietoverkko- että tietotekniikkapoolin poolisihteeri. Poolityöskentelyä ohjaavat yritysten edustajista kootut poolitoimikunnat.

Poolien tehtävänä on kartoittaa uhkia ja suunnitella varautumista

Poolien tehtävänä on ohjata varautumistoiminnan organisoitumista alan yrityksissä sekä kartoittaa kriittisiä tekijöitä ja niihin varautumista.

Poolit tekevät paljon yhteistyötä keskenään. Esimerkkinä voidaan mainita tietoverkkopoolin ja energiasektoriin kuuluvan voimatalouspoolin yhteistyö. Tietoliikenteen ja sähkönsaannin keskinäiset riippuvuussuhteet ja niistä johtuvien haasteiden ratkaiseminen ovat molempien poolien asioita.

Varautumistoiminnassa mukana olevissa yrityksissä varautumisen käytännöistä huolehtivat varautumispäälliköt. Kriittisimmistä toiminnoista vastaavat toimihenkilöt ovat varautumissuunnitelmissa osoitettu hoitamaan näitä tehtäviä kaikissa olosuhteissa.

Ero poikkeusolojen ja normaalitilanteen välillä on pieni

Tietojärjestelmissä ero normaalitilanteen ja erityistä varautumista edellyttävien tilanteiden välillä on kuin veteen piirretty viiva. Tietoliikenne ja sitä välittävät verkot ovat nyky-yhteiskunnassa niin keskeisessä asemassa, että lähes kaikkien eri yhteiskunnan sektoreiden toiminnot joko pysähtyisivät kokonaan tai hankaloituisivat olennaisesti tietoliikenneyhteyksien katketessa.

Usein ei tulla ajatelleeksi, että jopa elintarvikkeiden ostaminen kävisi lähes mahdottomaksi, mikäli tietoliikenneyhteydet eivät toimisi. Pankkiautomaatit ja liikkeiden kassajärjestelmät tarvitsevat tietoliikenneyhteyksiä. Myös kauppojen tilaus- ja varastojärjestelmät edellyttävät tietoliikenteen toimimista.

Esimerkillistä, avointa yhteistoimintaa

Maassamme on laajapohjaisesti varauduttu häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Suomalaisen yhteiskunnan toimintamallien mukaisesti viranomaiset ja yksityinen elinkeinoelämä tekevät läheistä yhteistyöstä haasteiden ratkaisemiseksi. Tätä yhteistoimintamallia voidaan pitää esimerkillisenä jopa maailmanlaajuisesti.

Toimintamallin mukaisesti asioita ei ole mitenkään mystifioitu ja varautumisasioista puhutaan avoimesti. Esimerkiksi tietoverkkopoolin tavoitteet, tehtävät ja raportit löytyvät Huoltovarmuuskeskuksen ulkoisilta internetsivuilta.

Kattava ja tehokkaasti hoidettu varautuminen on koko yhteiskunnan etu. Varautumisen kannalta tehokkaasti ja hyvin järjestetyt toimintamallit ovat sitä samaa myös päivittäisen työskentelyn osalta. Varautuminen on kuin sateenvarjo tai vakuutus: kun se on olemassa, mitään ei tapahdu - ja päinvastoin.

Teksti:

Reijo Svento
toimitusjohtaja
FiCom ry

.