Ajankohtaista > Uutisarkisto > Tiedote

30.10.2007

Tietotekniikan hyödyntäminen peruskouluopetuksessa on edellytys arjen tietoyhteiskunnan toteutumiselle

Tuoreeseen hallitusohjelmaan on kirjattu suunnitelma oppilaskohtaisen tietokoneen saamisesta jokaiselle peruskoululaiselle. Tavoitteena on, että tietokonetta käytetään keskeisenä oppimisen välineenä. Aluksi kokeiluhankkeena toteutettava suunnitelma rahoitetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Hankkeen koordinoijana toimii opetusministeriö.

Verkkoasiointi edellyttää perustaitojen hallintaa

Tieto- ja viestintätekniikka tunkeutuu yhä syvemmälle tavallisen ihmisen arkeen. Valtioneuvoston kesällä 2007 julkaisemassa Arjen tietoyhteiskuntastrategiassa sanotaan, että kehittyvä viestintätekniikka mullistaa ihmisten arkielämää ja yritysten toimintaa. Itse asiassa internet on jo mullistanut arjen.

Pankkiasioista valtaosa hoidetaan verkossa. Musiikkibisnes on käynyt läpi hurjan muodonmuutoksen internetin myötä. Matkailu- ja asunnonvälitysalat ovat siirtyneet nettiin. Tiedonhaussa internetin haku- ja sanakirjapalvelut ovat ohittaneet perinteisemmät hakutavat. Myös keskeisiä yhteiskunnan palveluja, kuten veroasiointia sekä sosiaali- ja terveysalan asiointia sähköistetään.

Asioinnin lisäksi sosiaalisia suhteita hoidetaan yhä useammin virtuaaliyhteisöissä. Facebookin kaltaiset yhteisöt tarjoavat käyttäjilleen uuden kanavan hoitaa vanhoja ystävyyssuhteita ja synnyttää uusia. Internet on tärkeä sosiaalisen kohtaamisen kenttä.

Suurin osa internetpalveluista on perinteisten palveluiden toteutuksia uudella tekniikalla. Vaikka asiat sinällään ovat tuttuja, edellyttää uusi tekniikka käyttäjiltään uusiakin taitoja. Sisäasiainministeriön syksyllä 2006 teettämä tutkimus paljasti, että viestintäteknisten taitojen puute on vakavasti otettava este verkkoasioinnin edistymiselle. Vastaajista peräti puolet kertoi, että arkuus ja tottumattomuus vaikeuttavat julkisten verkkopalveluiden käyttöä.

Arkuuden voittamiseksi ja verkon ongelmien välttämiseksi on oleellisen tärkeää, että lapset oppivat verkkoympäristössä toimimista koulun ja opettajan päivittäisellä opastuksella.

Suomi jäämässä junasta?

Opetushallituksen julkaisemien tilastojen mukaan suomalaisissa peruskouluissa oli keskimäärin yksi tietokone seitsemää oppilasta kohden vuonna 2006.

Euroopan komissio teetti jäsenmaissaan vuonna 2006 vertailun koulujen tietoteknisistä valmiuksista ja käytöstä. Tutkimuksen mukaan Suomessa peruskoulujen tietokoneita käytettiin opetuksen tukena vähän. Niiden opettajien prosentuaalinen määrä, jotka käyttivät tietokonetta alle viidellä prosentilla tunneista, oli Suomessa korkea: 42,6 prosenttia.

Syyt tietotekniikan vähäisyyteen opetuskäytössä lienevät moninaisia. Jos luokassa on vain kolme konetta, on selvää, että tunnin toteutus tietokoneilla on haasteellista. Toisaalta opettajien omissa tietoteknisissä taidoissa on usein parannettavaa.

Lapset ovat uteliaita ja ennakkoluulottomia uusien mahdollisuuksien käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Lapset oppivat tietotekniset taidot varmasti ilman opastustakin, mutta viisainta lienee, jos myös virallinen opetusohjelma on mukana lapsen tietoteknisessä oppimisessa. Opettajakoulutuksen osalta tämä tarkoittaa entistä vahvempaa viestintäteknistä koulutusta ja internetin pelisääntötuntemuksen lisäämistä. Kouluissa tämä tarkoittaa, että tieto- ja viestintätekniikka on arkipäiväisen opetuksen tukena.

Sanoista tekoihin

Tieto- ja viestintätekniset taidot ovat perusedellytys kansantalouden tuottavuuden ja kansallisen kilpailukyvyn nostamiseksi.

Hallitusohjelman Oppilaskohtainen tietokone -hankkeessa on syytä edetä ripeästi. Taustaselvityksiä on nyt tehty riittävästi, on aika siirtyä sanoista tekoihin. Käytännön elämä ja useat kilpailijamaamme etenevät koulujen tietokoneistamisessa Suomea nopeammin. Esimerkiksi Tanskasta, Kanadasta ja jopa Espanjasta löytyy esimerkkejä hyviin tuloksiin johtaneista viestintätekniikan käyttöönotosta peruskouluissa.

Teksti:

Reijo Svento
toimitusjohtaja
FiCom ry

.