Lausunnot > Lausunto

12.04.2008

FiComin lausunto IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämisestä

FiCom on saanut Oikeusministeriöltä lausuttavakseen IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn keskittämisestä selvittäneen työryhmän mietinnön (oikeusministeriön työryhmämietintöjä 2007:20). FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää kunnioittaen seuraavat kommentit:

Työryhmän ehdotus

Immateriaalioikeuksien keskittämistä pohtinut työryhmä ehdottaa, että markkinaoikeuteen siirrettäisiin 1) PRH:n valituslautakunnasta valitukset väitteisiin ja mitättömäksi julistamisesta tehtyihin vaatimuksiin annetuista teollisoikeudellisista rekisteröintiratkaisuista, 2) Helsingin käräjäoikeudesta teollisoikeudelliset riita- ja turvaamistoimiasiat sekä rekisteröintien kumoamista koskevat asiat ja 3) yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävät tekijänoikeuksia koskevat riita- ja turvaamistoimiasiat. Keskittämisen ulkopuolelle työryhmä jättäisi teollis- ja tekijänoikeuksia koskevat rikosasiat. Muutoksenhaku keskittämisen kohteena oleviin asiakokonaisuuksiin toteutettaisiin työryhmän ehdotuksen mukaan niin, että hallintomenettelyn alaisista PRH:n valituslautakunnasta siirtyvistä asioista haettaisiin muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta ja yleisistä tuomioistuimista siirtyvistä asioista korkeimmalta oikeudelta valitusluvalla.

IPR-asioiden laaja keskittäminen markkinaoikeuteen kannatettavaa

FiCom kannattaa työryhmän ehdotusta yllä mainittujen immateriaalioikeusasioiden keskittämisestä markkinaoikeuteen. Siirrettäväksi ehdotettavat asiaryhmät täyttävät volyymiltaan ns. kriittisen massan ja ne on tarkoituksenmukaista saattaa saman tuomioistuinlaitoksen alaisuudessa käsiteltäväksi.

Ficom ei näe, että keskittämisen toisena oikeuspaikkana harkinnassa ollut Helsingin käräjäoikeus voisi tulla kysymykseen. Helsingin käräjäoikeuteen ei voida siirtää hallintomenettelyn alaisia PRH:n valituslautakunnassa käsiteltäviä asioita ja sen johdosta keskittämisellä ei saavuteta riittävää juttuvolyymia. Keskittämisen supistaminen vain yleisten tuomioistuinten IPR-asioihin ei myöskään vastaisi Matti Vanhasen II hallituksen hallitusohjelmaan otettua kirjausta IPR-asioiden tuomioistuinkäsittelyn tehostamisesta keskittämällä ko. asiat mahdollisimman kattavasti niihin erikoistuneelle tuomioistuimelle.

Puhtaasti immateriaalioikeudellisten asioiden lisäksi FiCom pitää tarkoituksenmukaisena työryhmän ehdotusta siirtää kaikki sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa säädetyn lain (SopMenL) piirin kuuluvat asiat markkinaoikeudessa käsiteltäväksi. Nykyisin markkinaoikeus käsittelee SopMenL piiriin kuuluvista asioista vilpillisen kilpailun ehkäisyyn ja liikesalaisuuksien suojaan liittyvät kiellot, mutta sillä ei ole toistaiseksi toimivaltaa käsitellä samaan lakiin liittyviä vahingonkorvausasioita. Vahingonkorvausjutut käsitellään tänä päivänä yleisissä tuomioistuimissa. Vahingonkorvausasioiden siirtäminen markkinaoikeuteen on tarkoituksenmukaista, sillä elinkeinonharjoittajan sopimaton menettely tulee usein arvioitavaksi IPR-asioiden yhteydessä.

Yleisesti voidaankin todeta, että IPR-, kilpailuasioiden ja SopMen-asioiden keskittämisellä samaan tuomioistuimeen tullaan saavuttamaan olennaisia hyötyjä, sillä elinkeinoelämän riitojen ratkaisu käytännössä edellyttää niin IPR-, kilpailu- kuin sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevien asioiden välisten liityntäpintojen tuntemusta.

Pidämme niin ikään tärkeänä, että IPR-asioiden keskittämisen yhteydessä siirretään markkinaoikeuden toimivaltaan myös turvaamistoimiasiat ja niihin olennaisesti rinnastuvat todistelun turvaamisesta annetun lain mukaiset asiat sekä kielto- ja keskeyttämismääräykset. Näiden asioiden käsittely immateriaalioikeudellisen pääasian ohessa on oikeudenkäyntiaineiston laadun ja laajuuden johdosta vaativaa ja useissa tapauksissa myös toimivaltaisen oikeuspaikan määräytyminen on osoittautunut nykytilanteessa epäselväksi.

Nopea tekninen kehitys ja digitalisoituminen ovat omiaan lisäämään tarvetta erikoistuneelle tuomioistuimelle, jotta oikeuslaitos pystyy vastaamaan riittävän nopeasti toimintaympäristössämme tapahtuvien muutoksiin ja sitä kautta nouseviin uusiin haasteisiin. Tätä taustaa vasten erityisesti yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävien tekijänoikeudellisten riita-asioiden keskittämiselle on nähtävä suuri tarve. Näiden juttujen lukumääräistä vähäisyyttä, oikeudellista vaativuutta ja läheistä kytkentää teollisoikeudellisiin, SopMenL:n alaisiin ja kilpailuoikeudellisiin asioihin on pidettävä vahvoina argumentteina keskittämisen puolesta.

Keskittämisestä saatavat hyödyt ylittävät siitä arvioidut haitat

Keskittämisen hyödyt ja haitat on tuotu hyvin esille mietinnössä. Kokonaisuuden kannalta katsottuna FiCom näkee keskittämisen edut haittoja selvästi tärkeämpinä. Keskittämisellä parannetaan tuomareiden asiantuntemusta, nopeutetaan juttujen käsittelyä ja vähennetään prosessista aiheutuvia kokonaiskustannuksia. Asiantuntemuksen nostamisella kohennettaisiin ratkaisujen laatua ja vähennettäisiin osapuolten tarvetta hakea muutosta ensimmäisen oikeusasteen ratkaisuun ja sitä kautta menettelyn kokonaiskustannukset myös laskisivat. Nämä keskittämisen edut olisivat yhdessä omiaan parantamaan asianosaisten oikeusturvaa, mikä taas kohottaisi tuomioistuinten kilpailukykyä riidanratkaisijoina.

Lisäksi on muistettava se tosiasia, että Suomen kokoisessa maassa IPR-asioiden käsittely nykyisissä oikeuspaikoissa ei riitä turvaamaan tuomareille tarvittavaa asiantuntemusta. Asiantuntemuksen kartuttamisella suomalaisten tuomareiden haluttavuus kansainvälisiin tehtäviin kasvaisi. On tärkeä, että Suomi voisi toimia esimerkkinä maasta, jossa on oma tehokkuuteen ja asiantuntemukseen pohjaava IPR-asioihin erikoistunut tuomioistuin.

Rikosoikeudellisten juttujen käsittely säilytettävä nykyisissä oikeuspaikoissa

FiCom pitää tarkoituksenmukaisena työryhmän ehdotusta jättää rikosoikeudelliset asiat keskittämisen ulkopuolelle. Mietinnössä esitettyjen faktatietojen mukaan teollisoikeudellisia rikosjuttuja ei käytännössä ole päätynyt lainkaan tuomioistuimeen. Tekijänoikeudellisten rikosjuttujen käsittely yleisissä alioikeuksissa on taas pääsääntöisesti vaatinut vahvaa rikosoikeudellista asiantuntemusta immateriaalioikeudellisten kysymysten selvittämisen sijaan. Immateriaalioikeudellisten rikosasioiden käsittely yleisissä tuomioistuimissa voimassa olevine muutoksenhakuprosesseineen on kannatettava järjestely jatkossakin.

Muutoksenhakuprosessin eriyttäminen hallinto- ja riita-asioissa tärkeää

Muutoksenhakuprosessien eriyttäminen hallinnollisten asioiden ja riita-asioiden kesken on kannatettavaa. Tämä on perusteltavissa nykyisellä perustuslakivaliokunnan käytännöllä, jonka mukaan PRH:n päätöksistä valittaminen ei ole mahdollista yleisiin tuomioistuimiin kuin vain poikkeustapauksissa tilanteessa, jossa viranomaisen yksittäinen ratkaisu liittyy tai vaikuttaa yleisessä tuomioistuimessa muutoin käsiteltävään asiaan. Kuten mietinnössä on hyvin todettu, tämä asiakohtainen liityntä yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävään asiaan puuttuu.

Muutoksenhaun keskittäminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan oikeuteen olisi omiaan lyhentämään juttujen kokonaiskäsittelyaikoja. Yritykset saisivat ratkaisun nopeammin ja voisivat ennakoida prosessikustannuksia nykyistä paremmin.

Markkinaoikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan oikeuteen edellyttää kuitenkin valituslupaa. FiCom ei pidä tätä lähtökohtaisesti yritysten oikeusturvan kannalta ongelmana, kun jo nykyisen oikeudenkäymiskaaren 30:3 §:ssä luetellut valituslupaperusteet antavat mahdollisuuden joustavaan tulkintaan, ja näin on tapahtunutkin tänä päivänä markkinaoikeudellisissa asioissa. Myös työryhmän esitys joustavasta tulkinnasta on kannatettava. Sen mukaan nykyisiin perusteisiin (joista tärkein on prejudikaattiperuste) lisättäisiin IPR-asioiden osalta uusi kohta, jonka mukaan valituslupa olisi myönnettävä, mikäli valituksen perusteella on ilmennyt aihetta epäillä markkinaoikeuden ratkaisun oikeellisuutta oikeuskysymyksen suhteen. FiCom pitää kuitenkin välttämättömänä, että tältä osin muutoksenhakujärjestelmän toimivuutta seurataan ja tarpeen vaatiessa ollaan valmiita tekemään siihen muutoksia.

Jatkovalmistelussa huomioitavat asiat

FiCom pitää tärkeänä, että jatkovalmisteluun ryhdytään pikaisesti. Markkinaoikeuden tehtävät, asema ja resurssitarve tulee jatkotyössä kokonaisvaltaisesti arvioida.

Keskittämisessä tulee erityisesti huolehtia markkinaoikeuden resurssien turvaamisesta. IPR-asioiden keskittäminen markkinaoikeuteen edellyttää nykyisten resurssien merkittävää lisäystä, sillä jo nykyisillä henkilöresursseilla kilpailuoikeudellisten asioiden käsittely kestää kohtuuttoman kauan. FiComin mielestä on välttämätöntä huolehtia siitä, ettei ehdotettavalla muutoksella ennestään pidennetä nykyisten juttujen käsittelyaikoja. Lisäresurssitarvetta allokoitaessa on myös tärkeää pitää mielessä nykyisten IPR-asioihin perehtyneiden tuomareiden mahdollisimman laaja hyödyntäminen tuomioistuimen kokoonpanossa.

Jatkotarkastelussa tulee myös kiinnittää huomiota siihen väistämättömään tosiasiaan, että hallinnollisten ja riita-asioiden keskittämisestä samaan oikeuspaikkaan voi aiheutua tuomareille esteellisyystilanteita. Tähän kysymykseen ratkaisun hakeminen on jatkovalmistelussa ensiarvoisen tärkeää, ja se tulee huomioida myös markkinaoikeuden resurssitarvetta kartoitettaessa.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Lisätietoja:

Riikka Tähtivuori
riikka.tahtivuori@ficom.fi

.