Lausunnot > Lausunto

05.11.2008

FiComin lausunto hallituksen esitysluonnoksesta viestintämarkkinalain sekä radiolain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö
Asia: Lausuntopyyntö asiassa 126:00/2007

FiCom on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuttavakseen hallituksen esitysluonnoksen viestintämarkkinalain ja radiolain muuttamisesta. FiComin lausunto rajautuu yleispalvelun tarjontaa koskevaan muutosesitykseen. FiCom kiittää mahdollisuudesta ja esittää kunnioittaen seuraavaa:

Esityksen tavoitteet

Hallituksen esitysluonnoksen (jäljempänä Luonnos) mukaan sen tavoitteena on:

"Rohkaista uusien palvelujen tarjontaa, mutta samalla huolehtia viestinnän peruspalvelujen saannista siten, että kaikkialla maassa on tarjolla nykyaikaiset, kohtuuhintaiset ja laadukkaat viestintäpalvelut. Osana tätä tavoitetta yleispalvelusääntelyllä tulee voida turvata kaikille käyttäjille riittävät sähköiset viestintäpalvelut."

Tavoite on perusteltu ja kannatettava, sillä tietoliikenneyhteydet ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömiä palveluita, joiden on oltava saatavilla kaikille käyttäjille. Ensisijaisesti tämä tavoite tulisi toteuttaa markkinalähtöisesti ja vasta toissijaisesti sääntelyllä.

Esityksen tarkoituksena on laajentaa yleispalveluvelvoitteeseen sisältyvän tarkoituksenmukaisen internet-yhteyden käsittämään laajakaistan sen yhteysnopeuden ollessa 1 megabitti sekunnissa. Tietoyhteiskunnan sähköisten viestinnän palveluiden monipuolistuessa ja tarjonnan lisääntyessä myös tarkoituksenmukaisen yhteysnopeuden osalta on perusteltua käydä keskustelua.

Yleispalvelun tarkoitus

Komission syyskuussa antaman yleispalvelua koskevan tiedonannon (25.9.2008 KOM(2008) 572) mukaan

"Sähköisen viestinnän yleispalvelulla tarkoitetaan EU:ssa nykymääritelmän mukaisesti sen varmistamista, että jokaisella kansalaisella on halutessaan käytettävissään ne palvelut, jotka ovat välttämättömiä yhteiskuntaan osallistumiseksi ja jo kansalaisten suuren enemmistön saatavilla joko vapaasti markkinoilla tai valtiovallan asettamien velvoitteiden kautta, elleivät markkinat pysty palveluja tuottamaan."

"Yleispalvelun tehtävänä on ollut toimia viimeisenä turvaverkkona, jonka avulla pieni vähemmistö kuluttajia on päässyt samalle tasolle peruspalveluja jo käyttävän enemmistön kanssa."

"Markkinavoimat ovat johtaneet siihen, että laajakaistaa tarjotaan nopeasti
kasvavalle osalle väestöstä, mikä viittaa siihen, että laajakaista, mobiililaajakaista mukaan luettuna, saattaa hyvinkin seurata matkaviestinnän esimerkkiä ja tulla markkinavoimien ohjaamana lähes universaaliksi hyödykkeeksi keskipitkällä aikavälillä".

Yleispalveludirektiivin ja komission tiedonannon mukaan laajakaista ei kuulu direktiivin soveltamisalaan. Suomi olisi ensimmäinen EU-maa, joka esittää laajakaistan sisällyttämistä yleispalvelun piiriin.

Luonnoksessa todetaan, että

"Yli 96 prosenttia kotitalouksista on kiinteän verkon eli joko lankapuhelinverkon tai kaapelitelevisioverkon laajakaistayhteyksien saatavuusalueella."

"Liikenne- ja viestintäministeriön syksyllä 2008 tekemän selvityksen mukaan suurimpien teleyritysten oman ilmoituksen mukaan vuoden 2009 alussa yhden megabitin laajakaistayhteyksiä olisi tarjolla jo 98 prosentille väestöstä. Vastaavasti kahden megabitin laajakaistayhteyksiä olisi ensi vuoden alusta tarjolla 95 prosentille väestöstä."

Yleispalveludirektiivin ja komission tiedonannon lähtökohtana on, että velvoitteita voidaan asettaa, jos markkinat eivät pysty tarjoamaan määriteltyjä palveluja.

Kuten Luonnoksesta ilmenee, lähes kaikkien suomalaisten saatavilla on laajakaistayhteys jo tällä hetkellä. Saatavuus paranee entisestään jo ensi vuonna. Luonnoksen mukaan yleispalveluvelvolliset yritykset määrättäisiin kullakin maantieteellisellä alueella ensi vuoden loppuun mennessä, joiden tulisi tarjota velvoitteen mukaiset palvelut vuoden 2010 loppuun mennessä. Komission tiedonannon mukaan se laatii ensi vuoden loppupuolella tiedonannon ja mahdollisesti vuonna 2010 komissio tekee toimenpide-ehdotuksia.

On erittäin todennäköistä, että laajakaistan saatavuus hoituu markkinaehtoisesti esitettyyn säädösaikatauluun nähden. Sisämarkkinoiden yhdenmukaisuuden kannalta ja Suomessa toimivien yritysten kilpailukykyä tarkasteltaessa Luonnos ja yleispalvelun tarpeen selvittämis-, nimeämis-, seuranta- ja valvontamekanismit vaikuttavat raskailta laajakaistan saatavuuteen nähden.

Yhteysnopeus ja sen tarkastelu

Luonnoksen mukaan laajakaistainen tilaajayhteys riittää muun muassa sähköpostin lähettämiseen ja vastaanottoon ja internetin selailuun, mutta se ei riitä sujuvaan sähköiseen asiointiin, kuvien siirtoon eikä musiikin ja videoleikkeiden lataukseen. Edelleen Luonnoksen mukaan se, että tietoliikenneyhteyttä voidaan käyttää sujuvasti sähköisiin asiointipalveluihin ja esimerkiksi digitaalisten kuvien siirtämiseen ja digitaalisen musiikin sekä videoleikkeiden lataamiseen, edellyttää teknisesti kiinteää tai langatonta tilaajayhteyttä. Tältä yhteydeltä edellytetään välityskyvyksi keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 megabittiä sekunnissa verkosta tilaajalle.

Olisi tarkoituksenmukaisempaa lähestyä aihetta välttämättömyyspalveluiden kautta ja tarvittaessa määritellä ne sen sijaan, että otettaisiin mittariksi tulkinnanvarainen tekninen määre. Palveluiden ottaminen lähtökohdaksi vastaisi myös yleispalvelun tarkoitusta.

Parempien palveluiden, kuten nopeimpien yhteyksien, ei tulisi kuulua yleispalveluvelvollisuuden piiriin. Yleispalveluvelvollisuuden olisi myös jatkossa katettava ainoastaan tarkoituksenmukaisten palveluiden vähimmäistaso.

Luonnoksessa esitetty vuosittain tapahtuva tarkastelu ei myöskään ole toivottava kehityssuunta. Tällaisella tarkastelulla saattaisi olla jopa käänteinen vaikutus investointeihin, innovointeihin ja palvelujen tarjontaan loppukäyttäjille.

Yleispalvelun rahoitus

Luonnoksessa on jätetty sääntelemättä valtion rahoitus laajakaistaa koskevan yleispalvelukustannusten toteuttamiseksi. Komission mukaan

"Member States are free to go beyond the minimum requirements laid down in the Directive, the only stipulation being that any additional obligation cannot be funded by a levy on telecom providers."

Tiedonannossaan komissio toteaa:

"Jäsenvaltiot voivat vapaasti edellyttää osana yleispalvelua muitakin palveluja kuin direktiivissä säädetyt vähimmäispalvelut, mutta valtion on silloin itse vastattava tällaisten lisäpalvelujen rahoituksesta (esimerkiksi verotuloin) sen sijaan, että rahoituksesta huolehtisivat yksittäiset markkinatoimijat."

Koska laajakaistapalvelu ei sisälly yleispalveludirektiiviin, tulisi siitä syntyvät kustannukset komission näkemyksen mukaan kattaa valtion varoista. Tämä edellyttäisi nimenomaista säännöstä lakiin, sillä valtion ehdoton kustannusvelvoite olisi poikkeus voimassa olevasta perusteharkintaa edellyttävästä sääntelystä. Laajakaistavelvoitteiden kustannuksia korvattaessa tulisi kuitenkin huolehtia, etteivät ne kanavoidu kilpailluille markkinoille.

Yleispalvelutarjonnan tarpeen selvittäminen

Viestintämarkkinalaista tulisi selkeästi ilmetä ne perusteet, joilla selvitetään yleispalvelutarjonnan tarve. Tällä hetkellä perusteet eivät ole riittävän selkeitä ja läpinäkyviä, vaan ne ovat tulkinnanvaraisia ja jättävät harkintavallan asianomaiselle viranomaiselle. Yleispalvelun tarkoitus ei toteudu optimaalisesti nykyisellä selvittämismekanismilla. Koska yleispalvelua koskevat velvoitteet ovat raskaita yritykselle, tulisi velvoitteita koskevat arviointikriteerit perustua puhtaasti oikeusharkintaan. Tämä olisi selkeää ja tasapuolista sekä viranomaisen että teleyritysten kannalta.

Lähtökohtana tulisi olla tarkoituksenmukaisen palvelun tarjonta ja saatavuus kohtuuhintaan käyttäjän vakinaisessa sijaintipaikassa. Kun käyttäjän saatavilla on kaupallisesti tarjottuna yleispalveluun kuuluvat palvelut maantieteelliset seikat huomioiden kohtuuhintaan, yleispalveluvelvollisen yrityksen nimeäminen ei tulisi olla tarpeen. Mainitun lähtökohdan kriteerien täyttyessä, jälkikäteinen seuranta mahdollistaisi yleispalvelun tarkoituksen toteutumisen myös jatkossa.

Lopuksi

Tietoyhteiskunnan sähköisten palveluiden tarjonta, kuten julkiset palvelut, on viime vuosina kasvanut ja monipuolistunut. Yhä useampia peruspalveluita on mahdollista saavuttaa sähköisten palveluiden kautta. Näiden palveluiden saavutettavuus ja käytettävyys edellyttää, että kaikilla kansalaisilla, yrityksillä ja julkishallinnolla tulee olla tasapuolisesti saatavilla riittävät tietoliikenneyhteydet, jotta he voisivat hyödyntää lisääntyvää palveluntarjontaa. Tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää riittävän nopeita ja käytettävyydeltään hyviä tietoliikenneyhteyksiä, joten Luonnoksen tavoitteet ovat perusteltuja ja kannatettavia.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Lisätietoja antaa:
Marko Lahtinen
marko.lahtinen@ficom.fi

.