Lausunnot > Lausunto

21.01.2009

FiComin lausunto eräistä huutokaupoista sekä viestintämarkkinalain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö
Asia: Lausuntopyyntö asiassa 093:00/2008

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry on saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä lausuttavakseen lakiesitysluonnoksen eräistä huutokaupoista ja viestintämarkkinalain muuttamisesta. FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää kunnioittaen seuraavaa:

FiCom ei kannata taajuuksien jakamista huutokaupoilla

Esitysluonnoksessa ehdotetaan, että eräitä radiotaajuuksia myönnettäisiin nykyisestä toimilupakäytännöstä poiketen huutokaupalla, jossa korkeimman tarjouksen tehneelle myönnettäisiin toimilupa. Esityksen tavoitteena olisi kilpailun edistäminen ja taajuuksien tehokkaan käytön varmistaminen. Lisäksi keskeisinä periaatteina olisivat uusien investointien edistäminen, käyttöoikeuden edelleenluovutusoikeus sekä palvelu- ja teknologianeutraliteetti.

FiCom ei kannata taajuuksien jakamista huutokaupoilla. Esitysluonnoksessakin todetaan, että toimilupasääntely on Suomessa onnistunut hyvin kun tarkastellaan esimerkiksi telesektorille tehtyjä investointeja, palveluja ja kuluttajahintoja. Edelleen esityksessä todetaan, että suomalainen viestintämarkkina on eurooppalaisittain pieni, kehittynyt ja kilpailtu. Tähän voidaan lisätä, että matkaviestinverkkojen laatu ja kattavuus ovat erinomaiset ja kaupallisten taajuuksien käyttö on tehokasta.

Yleinen taloudellinen tilanne on kääntynyt merkittävästi heikompaan suuntaan siitä ajankohdasta, jolloin huutokauppamallia ryhdyttiin pohtimaan. Talouskasvun hidastumisesta näkymät ovat kääntyneet taantumaan ja jopa lamaan. Tämän globaalin negatiivisen ja syvän talousnäkymän kestosta ei kenelläkään ole tietoa. Huutokaupan ajoittaminen ja toteuttaminen näin huonossa taloudellisessa tilanteessa ei ole perusteltua, vaan taajuudet tulisi jakaa nykyisen käytännön mukaisesti ja kaavaillussa aikataulussa. Liikenne- ja viestintäministeriö on tässä suhteessa avainasemassa teleyritysten investointikyvyn- ja mahdollisuuksien suhteen.

Ottaen huomioon nykyinen onnistunut toimilupasääntely ja yleinen taloudellinen tilanne, esityksen perustelut ja ajankohta eivät kohtaa toisiaan ja esityksen valmistelua ei tulisi jatkaa.

Jos esityksen valmistelua kuitenkin jatketaan, FiCom esittää seuraavaa:

Huutokaupan tarkoitus

Luonnos perustuu Vanhasen II hallituksen hallitusohjelman radiotaajuuksien käytön uudistamista koskevaan kirjaukseen ja liikenne- ja viestintäministeriön radiotaajuuksien kehittämistyöryhmän raporttiin taajuuksien käyttöoikeuksien mahdolliseksi kaupallistamiseksi. Kehittämistyöryhmä ehdotti kahta vaihtoehtoista, toisistaan poikkeavaa toimilupien myöntämismallia. Luonnos pohjautuu osittain työryhmän esittämään huutokauppamalliin.

Luonnoksessa mainitaan useassa kohdassa, että kyseessä on kokeilu, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia taajuuksien myöntämisestä huutokaupalla ja arvioida huutokauppojen hyötyjä ja haittoja. Vaikka FiCom ei lähtökohtaisesti kannata taajuuksien huutokauppaamista, sinänsä myönteisenä voidaan nähdä, että luonnoksessa puhutaan kokeilusta ja että kokeilu koskee vain tiettyä taajuusaluetta. Luonnoksessa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten ja milloin hyötyjen ja haittojen arviointi suoritettaisiin. Todennäköisesti seikkaperäisempi analyysi olisi mahdollista tehdä vasta useamman vuoden kuluttua huutokaupan toteutumisesta. Käytännössä kokeilu muodostuisi kertaluonteiseksi, sillä sitä ei tulisi laajentaa esitetyn taajuusalueen ulkopuolelle. Nykyistä toimivaa ja pääsääntöistä toimilupapolitiikkaa tulisikin jatkaa täysin normaalisti mahdollisen kokeilun rinnalla.

Luonnoksen mukaan huutokaupalla kertyneet toimilupamaksut tilitetään valtion talousarvioon. Toimilupamaksujen käyttötarkoitus tulisi kuitenkin ilmetä luonnoksesta ja maksukertymä tulisi kohdentaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesta niin sanotusta kansallisen laajakaistaohjelmasta edellyttämän valtionosuuden rahoittamisen kattamiseen. Tällä tavoin huutokaupasta kertyvien varojen palautuminen toimialalle puoltaisi jossain määrin esitettävää kokeilua.

Kustannukset

Luonnoksen mukaan toimiluvan saanut yritys joutuisi huutokauppahinnan lisäksi maksamamaan useita muitakin maksuja, kuten hallinnolliset kustannukset (järjestelmä- ja henkilökustannukset), taajuusmaksun ja muut viestintämarkkinalain mukaiset maksuvelvoitteet, kuten viestintämarkkinamaksun. Luonnoksen mukaan Viestintäviraston lisäresurssitarpeet olisivat ainakin kaksi henkilötyövuotta ja viraston oman toiminta- ja taloussuunnitelman (2010 - 2013) arvion mukaan laajakaistatuen hallinnointitehtäviin tarvittaisiin 5 henkilötyövuotta. Kustannusvaikutusten osalta esitystä olisi hyvä täsmentää ja erityisesti täsmälliset perusteet tulisi ilmetä ainakin säädöksen perusteluista.

Toisin kuin luonnoksessa esitetään, ehdotetaan huutokauppakustannukset jaettavaksi kaikkien huutokauppaan osallistuvien kesken.

Kokeilusta teleyrityksille seuraava kokonaiskustannusten määrä näyttäisi kasvavan. Tätä ei voi pitää toivottavana kehityksenä. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että teleyritykset eivät kustanna samoja hallinnollisia kustannuksia useaan kertaan ja eri säädösmuutosten yhteydessä.

Yksityiskohtaisempia huomioita

Huutokaupattavien toimilupien pituudeksi esitetään 15 vuotta nykyisen 20 vuoden sijaan, koska kyse on huutokaupan koeluontoisuudesta. Verkkoinvestointien osalta tällä perusteella ei ole merkitystä, joten lupakauden osalta tulisi pitäytyä yleisessä viestintämarkkinalain mukaisessa 20 vuoden määräajassa.

Myönteisenä seikkana on pidettävä sitä, että toimilupaa ei tarvitse maksaa yhdellä kertaa etupainotteisesti. Yleinen taloudellinen epävarmuus ja sen kesto kuitenkin puoltavat sitä, että toimilupamaksu jaksotettaisiin koko lupakauden pituuden mukaiseksi. Tämä vastaisi myös kehittämistyöryhmän ehdotusta.

Luonnoksessa on pyritty ehkäisemään taajuuksilla keinottelu ja niiden haaliminen mitä on pidettävä kannatettavana, kuten esimerkiksi luonnoksessa esitetty säännös taajuuksien yrityskohtaiseksi enimmäismääräksi. Luonnoksessa ei kuitenkaan ole perusteltu, miksi siinä on poikettu kehittämistyöryhmän esittämästä taajuuskaistojen jakamistavasta. Työryhmä totesi, että ehdotettava jako varmistaisi taajuuksien säilymisen riittävän suurena kokonaisuutena, mikä mahdollistaisi nykyistä merkittävämmin nopeampien langattomien laajakaistayhteyksien tarjoamisen ja tekisi taajuusalueesta houkuttelevan suhteessa esimerkiksi nykyisiin UMTS-taajuuksiin.

Yleisesti ottaen säännökset ovat monelta osin melko yleisiä ja niitä tulisi täsmentää tarkkarajaisuuden ja ennakoituvuuden vuoksi. Täsmennyksiä kaipaavia kohtia ovat muun muassa toimiluvan muuttamista, peruuttamista ja siirtämistä koskevat säännökset ja niiden perusteet. Toimiluvan peruuttaminen olisi luonnoksen mukaan mahdollista, jos toimiluvan mukaista toimintaa ei ole aloitettu kohtuullisessa ajassa lupakauden alkamisesta. Näkemys on sinänsä perusteltu ja kannatettava. Peruutusperuste kuitenkin arvioitaisiin säännöksen perustelujen mukaan tapauskohtaisesti. Toimiluvan peruuttaminen on radikaali toimenpide, joten luonnosta ei tulisi jättää näin avoimeksi, vaan esitystä olisi hyvä täsmentää, esimerkiksi ottamalla huomioon käytettävän teknologian kehittyneisyys ja taloudelliset realiteetit ja mahdollisuudet.

Siirtämistä koskeva ehdotus on kannatettava mutta sitä koskevaa säännöstä olisi hyvä täsmentää. Säännöksessä ei säädetä valtioneuvoston velvollisuudesta pyytää Viestintävirastolta selvitystä, vaan tämä velvoite ilmenee perusteluista. Säännöksestä ei myöskään ilmene, kuka siinä säädetyn ilmoituksen tekee Viestintävirastolle.

Myös vakuuden määrää ja sen palauttamista koskevat ehdotukset kaipaavat täsmennystä ja säätämistä lain tasolla. Kyse ei ole pelkästä teknisluonteisesta valtuutussäännöksestä.

Huutokauppaa on luonnoksessa perusteltu sillä, että prosessi on avoin ja täysin läpinäkyvä. Kuitenkin itse huutokauppamenettely olisi salainen kuten huutokauppaan ilmoittautuneiden yritysten nimet ja muut ilmoittautumisen yhteydessä annetut tiedot eivät olisi julkisia ennen huutokaupan päättymistä. Esitettyä lähtökohtaa tulisi harkita viranomaistoiminnan julkisuudesta annettujen säännösten ja hallinnon julkisuus- ja avoimuusperiaatteiden mukaiseksi.

Esitysluonnos tuo hyvin esille kahden lupajärjestelmän ongelmat. Sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja epävarmuustekijöiden poistamiseksi esitetään toimilupaa ja radiolupaa koskevaa päällekkäistä sääntelyjärjestelmää muutettavaksi yhden luvan menettelyksi.

Muutoksenhakua koskevaa säännöstä tulisi täsmentää, sillä luonnoksesta ei ilmene, että liikenne- ja viestintäministeriö ministeriö tekisi päätöksiä kyseisen lain nojalla.

Lisäksi esitetään täsmennettäväksi lain otsikko informatiivisemmaksi esimerkiksi muotoon Laki eräistä radiotaajuusalueiden huutokaupoista.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Lisätietoja:
Marko Lahtinen

.