Lausunnot > Lausunto

10.12.2008

FiComin lausunto hallituksen esityksestä väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista

Eduskunnan hallintovaliokunnalle
Viite: HE 89/2008 vp

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry (jäljempänä FiCom) kiittää mahdollisuudesta saada lausua Eduskunnalle mainitusta hallituksen esityksestä ja esittää kunnioittaen seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

• Puutteistaan huolimatta esitystä ei ole syytä palauttaa uudelleen käsiteltäväksi
• FiCom kannattaa sähköisen asiointitunnuksen luovuttamisen laajentamista
• Esityksen keskeiset keskeisimmät ongelmat liittyvät Väestörekisterikeskukselle tarjottaviin tehtäviin, valvontaoikeuksiin, rahoitukseen, kilpailuun ja organisaation rakennemalliin

Yleisiä huomioita

Hallituksen esityksen keskeisimmät ongelmat liittyvät Väestörekisterikeskukselle tarjottaviin tehtäviin, valvontaoikeuksiin, rahoitukseen, kilpailuun ja organisaation rakennemalliin, jossa on sekoittunut viranomais- ja liiketoiminta.

Esityksessä oudoksuttaa Väestörekisterikeskukselle lisättävien ja laajennettujen liiketaloudellisten tehtävien tarjontamahdollisuus, joita kaikkia on saatavilla kaupallisilta markkinoilta. Myös Kilpailuvirasto ja Valtiontalouden tarkastusvirasto ovat pitäneet ongelmallisena Väestörekisterikeskuksen viranomais- ja liiketoimintarooleja. Lisäksi esityksen kanssa on samanaikaisesti käynnissä valtiovarainministeriössä hanke, jossa selvitetään erityisesti Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluihin liittyviä merkittäviä ongelmia.

Muilta osin FiCom viittaa Valtiontalouden tarkastusviraston hallintovaliokunnalle toimittamaan lausuntoon ja yhtyy siinä esitettyihin näkemyksiin lukuun ottamatta esityksen palauttamista uuteen valmisteluun. Esityksen uudelleenvalmistelu saattaisi kohtuuttomasti hidastaa arjen tietoyhteiskunnan toimintaohjelmassa asetettuja tavoitteita.

Väestörekisterikeskuksen tarjoamien palveluiden hinnoittelun tulee olla läpinäkyvää ja syrjimätöntä ja jos palvelut ovat liiketaloudellisia suoritteita, täytyy hinnoittelun olla myös kohtuullista. Viranomaistoiminnasta perittyjä maksuja yritykset ovat pitäneet, esimerkiksi tietojen tarkastamisesta, perimiä maksuja paikoin korkeina.

Sähköisen asiointitunnuksen luovuttaminen on kannatettava ehdotus

FiCom kannattaa esityksen 43 §:ssä säädettyä sähköisen asiointitunnuksen (SATU) luovuttamista myös muille varmenteille kuin kansalaisvarmenteille. Tällä hetkellä Väestörekisterikeskus tarjoaa varmennepalveluita, mutta tunnuksen luovuttaminen mahdollistaa myös muiden varmennepalveluiden ja varmennetoimijoiden markkinoille tulon.

Väestörekisterikeskuksen toimiminen kaupallisilla markkinoilla

FiCom näkee esityksessä ongelmallisena Väestörekisterikeskuksen toimimisen kaupallisena toimijana, koska sen roolia ei ole eriytetty viranomaistoiminnasta. Esityksessä itse asiassa laajennetaan entisestään Väestörekisterikeskuksen mandaattia kaupallisille markkinoille, ja tätä toimintaa kustannettaisiin verovaroin. Väestörekisterikeskuksen kaupallinen toiminta haittaisi erityisesti yhteystietomarkkinoilla (13 § 22-kohta, 32 ja 34 §), varmennepalvelumarkkinoilla (5 ja 61 ja 62 §) ja tietojenkäsittelymarkkinoilla (70 §) toimivia kaupallisia yrityksiä luomalla kilpailuvääristymiä ja estämällä näiden kaupallisten markkinoiden palveluiden kehittämistä.

Lain tarkoituksena on muun muassa mahdollistaa väestötietojärjestelmien tietojen käyttö yhteiskunnan toimintojen tukena. Esitys ei vaikuttaisi kaikilta osin täyttävän tarkoitustaan ottaen huomioon, miten siinä vahvistetaan ja laajennetaan Väestörekisterikeskuksen asemaa ja oikeuksia markkinatoimijana.

Yhteystietopalvelujen markkinat

Väestörekisterikeskuksen yhteystietoliiketoiminta perustuu tällä hetkellä osoitetietopalveluun. Väestörekisterikeskus myy osoitetietoja eteenpäin. Osoitetietojen keruu puolestaan perustuu kuluttajien pakkoon tehdä muuttoilmoitus maistraateille, jotka siirtävät tiedot edelleen Väestörekisterikeskukselle. Voimassa oleva väestötietolaki on luonut Väestörekisterikeskukselle luonnollisen monopolin markkinoilla, joilla on myös useita yksityisiä toimijoita.

Esityksessä Väestörekisterikeskuksen toimintoja ollaan laajentamassa fyysisen osoitetietopalvelun lisäksi puhelinnumeroihin, sähköpostiosoitteisiin ja muihin yhteystietoihin (13 §:n 1 momentti 22 kohta). Esitys antaa Väestörekisterikeskukselle lakisääteisen oikeuden myydä kaikkia kansalaisten yhteystietoja vapaasti ilman kansalaisten suostumusta viranomaisille, yritysten asiakasrekistereihin, suoramarkkinointikampanjoihin sekä avoimina internet- ja puhelinpalveluina (34 §).

Näitä palveluja tuottavat ja myyvät lukuisat yksityiset yritykset, joilla ei ole yhtäläisiä oikeuksia saada näitä tietoja väestötietojärjestelmästä. Lisäksi kilpailua vääristää se, että tietojen tallettamisesta, päivittämisestä ja muusta ylläpidosta sekä näiden toimintojen edellyttämistä tietotekniikkainvestoinneista ja ostetuista palveluista aiheutuvat kustannukset katetaan verovaroista (71 §).

Yhteystietopalvelujen osalta esityksessä ei ole asetettu edelleenluovutusmaksujen kieltoa eikä velvollisuutta tasapuoliseen ja syrjimättömään hinnoitteluun.

Selvää on, että edellä kuvailtu, lailla sementoitu ja yhteiskunnan varoilla ylläpidetty toiminta ei takaa markkinaehtoisen toiminnan jatkuvuutta tulevaisuudessa. Julkisen vallan ja lainsäädännön tulisi osaltaan edistää yksityistä ja kilpailtua toimintaa eikä ryhtyä kilpailemaan sen kanssa.

Jotta yhteystietopalvelumarkkinat toimisivat myös jatkossa, olisi aiheellista harkita poistettavaksi 13 §:n 1 momentin 22 kohta. Esityksessä ei ole kyetty perustelemaan, miksi viranomaistoiminnan kannalta on tarpeen tallettaa postiosoite ja muut yhteystiedot sekä ammatti. Säännöksen tarpeellisuutta vesittää myös esityksen yksityiskohtaiset perustelut, jossa todetaan, että tietojen luotettavuutta ja ajantasaisuutta ei varmistettaisi mitenkään viranomaisen toimesta (s. 78). Pykälän kohdan tiedot eivät myöskään nauti julkista luotettavuutta (18 §). Asuinpaikkaa koskevat tiedot talletetaan säännöksen 3 kohdan mukaisesti.

Muutoksen johdosta tulisi poistaa yhteystietoja koskevat viittaukset väestötietojärjestelmän tietojen julkisuutta ja niiden luovuttamista koskevista 4 luvun säännöksistä (31§, 32 §, 34 §, 49 § ja 50 §).

Varmennepalveluiden markkinat

Esitys mahdollistaa Väestörekisterikeskukselle toimia entistä laajemmin varmenne- ja asiointimarkkinoilla (61 §), missä se kilpailisi yksityisten varmentajien ja asiointipalvelujen tuottajien kanssa. Väestörekisterikeskus saisi yksityisistä kilpailijoistaan poiketen oikeuden käyttää väestötietojärjestelmän yhteystietoja ja muita tietoja myös varmennetun sähköisen asioinnin palvelujen tuottamisessa (5 §). Tämä antaisi merkittävän kilpailuedun varmenne- ja asiointipalvelujen markkinoilla. Yksityiset toimijat saavat vain varmenteen hakijan nimenomaisella suostumuksella hankkia ja tarkastaa tämän ilmoittamat henkilötiedot väestötietojärjestelmästä (Laki sähköisistä allekirjoituksista 20 §).

Ilmeisesti myös 61 §:ssä säädetty varmennepalveluiden tarjonnan laajentamisen rakentamis- ja ylläpitokustannukset kustannettaisiin valtion varoista (71 §),

Ottaen huomioon Väestörekisterikeskuksen tähänastisen toiminnan varmennepalveluissa ja toiminnasta aiheutuneet kustannukset, olisi aiheellista olla ainakaan lisäämättä Väestörekisterikeskuksen palveluiden tarjontamahdollisuutta. Valtiovarainministeriön hankkeessa pohditaan nimenomaan Väestörekisterikeskuksen roolia varmennepalveluiden tuottajana. Esityksen 61 §:ää tulisi muuttaa tältä osin.

Tietojenkäsittelypalveluiden markkinat

Esityksen 70 §:n mukaan Väestörekisterikeskus voi laajentaa toimintaansa tarjoamalla tietojenkäsittelypalvelua laillista rekisteriä pitäville yrityksille ja yhteisöille. Tässä toiminnassaan se voi käyttää hyväkseen väestötietojärjestelmään talletettuja tietoja. Yksityisillä palveluntarjoajilla ei ole vastaavaa mahdollisuutta. Tältä osin esitys on kaupallisia toimijoita syrjivä.

Esityksessä ei ole perusteltu, miksi Väestörekisterikeskuksen tulisi tarjota IT-palveluita sen varsinaisten ydintoimintojen ohella. Ilmeisesti tämäkin palvelutarjonta rakennettaisiin ja kustannettaisiin valtion varoista ja palvelua myytäisiin liiketaloudellisena suoritteena.

Esitetyt tarkastus- ja valvontaoikeudet ovat ongelmallisia

Väestörekisterikeskukselle ollaan esityksessä antamassa laajoja tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia (52 ja 69 §). Jos Väestörekisterikeskus toimii kaupallisena toimijana kilpailuilla markkinoilla, sillä olisi oikeutensa nojalla mahdollista saada tietoonsa kilpailijan liike- ja ammattisalaisuudet. Tältä osin esitystä ei voida pitää hyväksyttävänä.

Väestörekisterikeskuksen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeus näyttäisivät tuottavan päällekkäisiä toimintoja Viestintäviraston ja tietosuojavaltuutetun tehtävien kanssa. Viranomaistoimintojen tehokkuuden varmistamiseksi ja päällekkäisten toimintojen karsimiseksi sekä yritysten valvontakuormituksen minimoiseksi esitystä olisi aiheellista tarkentaa.

Vaikutukset markkinoille

Esityksellä on merkittäviä kustannusvaikutuksia Väestörekisterikeskukselle (s. 41 ja 55). Esityksessä todetaan, että siitä ei aiheudu merkittäviä uusia tai taloudellisia velvoitteita elinkeinoelämälle. Esityksessä ei ole lainkaan huomioitu sen vaikutuksia yksityisille ja kilpailluille markkinoille, kun viranomainen ryhtyy verovaroin hyödyntämään merkittävää markkina-asemaansa suhteessa sen kilpailijoihin. Tilanne on muutenkin äärimmäisen haastava nykyisessä taloussuhdanteessa kamppaileville alan yrityksille.

Valtiontalouden tarkastusviraston valiokunnalle osoitetussa lausunnossa todetaan (s. 3), että

"Väestörekisterikeskuksen toiminta on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että vuosituhannen vaihteessa Suomessa käynnistetty yksityisten yritysten varmennepalvelutoiminnot jouduttiin lakkauttamaan ja erityisesti tiukat laintulkinnat, tuotteiden alihinnoittelu ja järjestelmien välinen yhteentoimimattomuus ovat olleet syitä tähän kehitykseen".

Esityksessä ollaan laajentamassa Väestörekisterikeskuksen varmenne-, yhteystieto- ja tietojenkäsittelypalvelutarjontaa. Valiokunta on osaltaan avainasemassa vaikuttamassa siihen, miten näiden palveluiden kaupalliselle tarjonnalle tulee käymään.

PSI-direktiivi

Esityksessä ei ole käytännössä huomioitu ns. PSI-direktiiviä (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä) ja erityisesti sen 10 ja 11 artikloista ilmeneviä periaatteita syrjimättömyydestä ja hyvästä kauppatavasta.

Direktiivin tuli olla implementoituna kansalliseen lainsäädäntöön kesäkuussa 2005, ja sitä sovelletaan lähes kaikkiin julkisen sektorin tuottamiin asiakirjoihin. Kyseinen direktiivi määrittää yhteiset toimintatavat kaikkien julkisesti saatavien viranomaistietojen kaupalliselle hyödyntämiselle sekä kilpailutilanteen huomioon ottamiselle tietojen luovutuksissa. Direktiivin tavoitteena on edistää sisämarkkinoiden toteutumista ja estää kilpailun vääristymistä yhtenäistämällä julkisen sektorin tuottamien tietojen hyödyntämistä koskevia sääntöjä ja käytäntöjä. Nyt direktiivi on ainoastaan mainittu esityksen yleisperusteluissa (s. 16) ottamatta kantaa direktiivistä ilmeneviin oikeusohjeisiin.

Tästä syystä olisi toivottavaa, että valiokunta ottaisi mietinnössään kantaa ainakin mainittuihin artikloihin 10 ja 11.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Lisätietoja antaa:
Marko.Lahtinen@ficom.fi

.