Lausunnot > Lausunto

27.04.2009

FiComin lausunto taajuuksien huutokaupoista sekä viestintämarkkinalain muuttamisesta

(HE 37/2009 vp)

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä laeiksi eräiden taajuuksien huutokaupoista ja viestintämarkkinalain 4 ja 12 §:n muuttamisesta.

FiCom ei puolla taajuuksien yleistä jakamista huutokaupoilla

Esityksessä ehdotetaan, että eräitä radiotaajuuksia myönnettäisiin nykyisestä toimilupakäytännöstä poiketen huutokaupalla, jossa korkeimman tarjouksen tehneelle myönnettäisiin toimilupa. Esityksen tavoitteena olisi kilpailun edistäminen ja taajuuksien tehokkaan käytön varmistaminen. Lisäksi keskeisinä periaatteina olisivat uusien investointien edistäminen, käyttöoikeuden edelleenluovutusoikeus sekä palvelu- ja teknologianeutraliteetti.

FiCom ei puolla taajuuksien yleistä jakamista huutokaupoilla. Esityksessäkin todetaan (s. 12), että toimilupasääntely on Suomessa onnistunut hyvin, kun tarkastellaan esimerkiksi telesektorille tehtyjä investointeja, palveluja ja kuluttajahintoja. Edelleen esityksessä (s. 6) todetaan, että suomalainen viestintämarkkina on eurooppalaisittain pieni, kehittynyt ja kilpailtu. Lisäksi voidaan todeta, että Suomessa matkaviestinverkkojen laatu ja kattavuus ovat erinomaiset, ja kaupallisten taajuuksien käyttö on erittäin tehokasta.

Huutokauppakokeilu rajatulla taajuusalueella

Esityksessä mainitaan useassa kohdassa, että kyseessä on kokeilu, jonka tarkoituksena on hankkia kokemuksia taajuuksien myöntämisestä huutokaupalla ja arvioida huutokauppojen hyötyjä ja haittoja. On erittäin merkittävää, että esityksessä puhutaan kokeilusta ja että kokeilu koskee vain tiettyä taajuusaluetta. Taajuudet tulisi jakaa nykyisen käytännön mukaisesti ja joka tapauksessa kaavaillussa aikataulussa.

Esityksessä ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, miten ja milloin hyötyjen ja haittojen arviointi suoritettaisiin ja kuka sen suorittaisi. Todennäköisesti seikkaperäisempi analyysi olisi mahdollista tehdä vasta useamman vuoden kuluttua huutokaupan toteutumisesta. Nykyistä toimivaa ja pääsääntöistä toimilupapolitiikkaa tulisikin jatkaa täysin normaalisti kokeilun rinnalla, jotta entistä parempien, nopeampien ja kattavampien yhteyksien tarjonta olisi myös jatkossa mahdollista.

Esityksen mukaan huutokaupalla kertyneet toimilupamaksut tilitetään valtion talousarvioon (s. 17). Toimilupamaksujen maksukertymä tulisi kohdentaa valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisen kansallisen laajakaistaohjelman valtionosuuden rahoittamisen kattamiseen. Tällä tavoin huutokaupasta kertyvien varojen palautuminen toimialalle puoltaisi jossain määrin esitettävää kokeilua.

Teleyrityksiin kohdistuvat investointitarpeet ja maksurasitukset

Yleinen taloudellinen tilanne on kääntynyt merkittävästi heikompaan suuntaan siitä ajankohdasta, jolloin huutokauppamallia ryhdyttiin pohtimaan. Samanaikaisesti on vireillä useita hankkeita, joissa teleyrityksille ollaan asettamassa lisävelvoitteita ja tavoitteita, jotka edellyttävät niiltä huomattavia verkkoinvestointeja. Tällaisia ovat muun muassa kansallinen laajakaistahanke ja yleispalveluvelvoitteen laajentaminen laajakaistapalvelun tarjontaan.

Esityksen mukaan toimiluvan saanut yritys joutuisi huutokauppahinnan lisäksi maksamaan useita muitakin maksuja, kuten osallistumismaksun, taajuusmaksun ja viestintämarkkinamaksun. Vaikka kyseessä on kokeilu, esityksestä ei ilmene, mitä tapahtuu huutokauppajärjestelmälle kokeilun jälkeen, ja mitkä ovat järjestelmän vuosittaiset ylläpitokustannukset. Kokeilusta teleyrityksille seuraava kokonaiskustannusten määrä näyttäisi kasvavan. Tätä ei voi pitää toivottavana kehityksenä, vaan hallinnon tulisi myötävaikuttaa toimialan investointeihin muun muassa alentamalla hallinnollisia maksuja.

Yksityiskohtaisia huomioita

Esitys pohjautuu liikenne- ja viestintäministeriön radiotaajuuksien kehittämistyöryhmän raporttiin taajuuksien käyttöoikeuksien mahdolliseksi kaupallistamiseksi. Lain esitysluonnos oli laajalla lausuntokierroksella ja FiCom pitää positiivisena sitä, että hallituksen esityksessä on monessa merkityksellisessä kohdassa otettu huomioon lausunnonantajien perustellut näkemykset.

Jaettavien taajuuskaistaparien tulisi olla suurempia

Esitys pyrkii ehkäisemään taajuuksilla keinottelun ja niiden haalimisen, mitä on pidettävä kannatettavana. Esityksessä on päädytty malliin, jossa taajuusjakoiset taajuudet (FDD eli Frequency Division Duplex) huutokaupattaisiin 5 megahertsin taajuuskaistapareittain (2x5megahertsiä). Tehtyä ratkaisua perustellaan (s. 14) ikään kuin se olisi yritysten kannalta positiivinen lähestymistapa. Esityksessä kuitenkin todetaan, että FDD-tekniikoiden hyödyntäminen kaupallisiin tarkoituksiin vaatii vähintään 2x10 megahertsin suuruisen taajuuskaistaparin (s.14).

Valittu ratkaisumalli poikkeaa merkittävästi kehittämistyöryhmän esittämästä taajuuskaistojen jakamistavasta. Työryhmä totesi, että ehdotettava jako 20 megahertsin pareissa varmistaisi taajuuksien säilymisen riittävän suurena kokonaisuutena, mikä mahdollistaisi nykyistä merkittävämmin nopeampien langattomien laajakaistayhteyksien tarjoamisen ja tekisi taajuusalueesta houkuttelevan suhteessa esimerkiksi nykyisiin UMTS-taajuuksiin. Teleyritykset itse pitivät tärkeänä, että toimiluvat myönnettäisiin riittävän suurina taajuuskokonaisuuksina vähimmäismäärän ollessa FDD-taajuuksien osalta vähintään 20 megahertsin pareja. Valittu jakomalli ei mahdollista uusien tekniikoiden ja niissä tarjottavien palvelujen täysimääräistä hyödyntämistä.

FiCom pitää erittäin huolestuttavana sitä, että taajuuksien pilkkominen esityksen mukaisiin kapeisiin osiin mahdollistaa keinottelun ja haitanteon, mitä ei voi pitää toivottavana.

Huutokauppaan ilmoittautuminen (5 §)

Ilmoittautumisen määräajalle ei ole säädetty vähimmäisaikaa, vaan se jäisi Viestintäviraston määräyksen varaan. Säännöksessä olisi hyvä olla jokin riittävä vähimmäisaika, jotta huutokaupasta kiinnostuneilla tahoilla olisi mahdollisuus harkita osallistumistaan.

Osallistumismaksun palautus (6 §)

Säännöksen mukaan osallistumismaksua ei palautettaisi, vaikka yritys ei tekisi tarjouksia huutokaupassa. Miten menetellään niissä tilanteissa, joissa huutokauppa peruutetaan osallistujista riippumattomista syistä (esimerkiksi 10 §:n 6 kohta)?

Tarjousten hylkääminen (12 §)

Säännöksessä todetaan, että Viestintävirasto voi hylätä tarjouksen, jos yritys on antanut oleellisesti vääriä säännöksessä mainittuja tietoja. Tällaista olennaisuusvaatimusta ei ole, jos yritys tai yhteisö muutoin rikkoo huutokauppalakia tai Viestintäviraston määräyksiä. Jälkimmäisen osalta ei ole viittausta huutokauppalain nojalla annettuihin määräyksiin, vaan se viittaa mihin tahansa Viestintäviraston määräykseen.

Säännöksessä ei ole esitetty, missä ajassa Viestintäviraston tulee tehdä hylkäyspäätös. Perusteluissa on valtioneuvoston osalta todettu, että se voi hylätä tarjouksen huutokauppamenettelyn aikana tai sen päätyttyä. Huutokaupan päättymisestä säädetään 9 §:n 4 momentissa.

Mainituilta osin säännöstä olisi asiallista täsmentää.

Radioluvan ehdot ja niiden muuttaminen (15 § 3 mom.)

Viestintävirasto voi liittää radiolupaan säännöksen mukaisia ehtoja. Ehtojen tulisi olla tiedossa ennen huutokauppaan ilmoittautumista, koska niillä on merkittäviä vaikutuksia taajuuksien käytettävyyden ja arvon osalta. Yritysten ja yhteisöjen oikeusturvan kannalta ehtojen julkaisuvelvoite ja niiden julkaisuaika ennen ilmoittautumisen päättymistä tulisi ilmetä itse säännöksestä. Julkaisuaika olisi mahdollista liittää esimerkiksi edellä esitetyn 5 §:n ilmoittautumisajankohdan alkamiseen.

Viestintävirastolle esitetään oikeutta muuttaa radioluvan ehtoja ilman luvanhaltijan suostumusta säännöksessä mainitussa lukuisissa tapauksissa. Nämä tapaukset ovat erittäin avoimia ja jättävät toimivaltaiselle viranomaiselle melko laajan harkintavallan, mikä ei ole säädöksen tavoitteiden kuten taajuuksien markkinalähtöisyyden ja siirrettävyyden mukaista. Radioluvan ehtojen muuttaminen ilman luvanhaltijan suostumista tulisi olla viimeinen keino. Säännöksessä ei myöskään ole mainintaa luvanhaltijan mahdollisuudesta tulla kuulluksi, kuten esimerkiksi toimiluvan muuttamisen (17 §) yhteydessä on esitetty.

FiComilla ei ole lausuttavaa esitetyistä viestintämarkkinalain muutoksista.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry

Marko Lahtinen
lakiasioiden päällikkö

.