|
 |
|
Lausunnot > Lausunto 16.10.2009 FiComin lausunto laajakaistatukilaistaTietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua liikenne- ja viestintävaliokunnalle hallituksen esityksestä Eduskunnalle laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta (HE 176/2009). FiComin keskeiset viestit:
FiCom puoltaa esityksen tavoitteitaEsityksen tarkoituksena on turvata alueellisen tasa-arvon toteutuminen ja tarjota kaikille yhtäläiset mahdollisuudet viestintäpalveluiden käyttöön. Tarkoitus toteutettaisiin edistämällä nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista valtion varoilla sellaisilla haja-asutusalueilla, jotka eivät ole kaupallisesti kiinnostavia.FiCom pitää luonnoksen yhteiskunnallisia vaikutustavoitteita kannatettavia. Onnistuessaan hanke toimii positiivisena ruiskeena tuen kohdealuille luoden tavaroiden ja palveluiden kasvua ja sitä kautta edistäisi sähköisten palveluiden innovointeja, tarjontaa ja käyttöä. Nämä kaikki yhdessä voivat johtaa myös viestintäpalveluiden kaupalliseen ja kilpailtuun toimintamalliin tukialueilla. Vaikutustavoitteiden perusteella voidaan perustella julkista tukea muutoin kaupallisesti toimivilla markkinoilla. Teknologiariippumattomuus tulee olla lähtökohtaEsityksen yleisperusteluiden mukaan säännökset olisivat teknologianeutraaleja. Tuen myöntämisedellytyksenä ei olisi tietyn teknisen ratkaisun valitseminen, vaan tukea voitaisiin myöntää millä teknisellä tavalla tahansa toteutetulle laajakaistaverkolle. Esityksen 6 §:n perusteluiden mukaan hakumenettely voitaisiin katsoa syrjiväksi myös, jos hakukriteereillä käytännössä suosittaisiin jotakin teknologiaa. Hakukriteerien tulisi siis olla mahdollisimman teknologiariippumattomia.Euroopan komission on antanut syyskuussa tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta laajakaistaverkkohankkeissa. Näissä suuntaviivoissa komissio edellyttää teknologiariippumattomuutta myös seuraavana sukupolven laajakaistaverkoilta. Jäsenvaltiot eivät saisi suosia mitään tiettyä teknologiaa tai verkkoratkaisua, jolleivät ne pysty osoittamaan puolueetonta syytä siihen (komission suuntaviivat kohdat 51, 71 ja 79). Teknologiariippumattomuutta on kuitenkin käytännössä kavennettu esityksen 11 §:n perusteluissa. Sen mukaan tukikelpoisia kustannuksia olisivat sellaiset, jotka ovat syntyneet edistyksellisten viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta. Edistyksellisen viestintäpalvelun vähimmäistasovaatimuksena pidetään 100 megabitin yhteysnopeutta, palveluiden symmetrisyys ja toimintavarmuus. Lisäksi esityksen johdannossa todetaan, että langattomat yhteydet eivät välttämättä takaa tulevaisuudessakaan taajamatarjonnan mukaisia yhteysnopeuksia haja-asutusaluille. Langattomat laajakaistateknologiat kehittyvät jatkuvasti ja niiden tarjonta lisääntyy merkittävästi hankkeen aikana. Langattomat tekniikat osaltaan mahdollistavat hankkeen tavoitteiden mukaisten edullisten, kustannustehokkaiden ja tarkoituksenmukaisten viestintäpalveluiden tarjonnan käyttäjille. FiCom esittää, että itse lakitekstiin kirjataan teknologiariippumattomuuden periaate esimerkiksi 11 §:n 1 momentin 2 kohtaan: syntyneet teknologiariippumattomien viestintäpalveluiden tarjonnassa tarpeellisen viestintäverkon rakentamisesta. Kysyntäkartoituksen tekeminen on aivan oleellistaEsityksessä on jäänyt melko suppealle huomiolle kysyntä- ja palvelukartoituksen suorittaminen, joka on koko laajakaistahankkeen onnistumisen ja taloudellisten edellytysten toteutumiselle. Maakunnallisessa hankeohjelmassa (4 §) tulisi ehdottomasti painottaa enemmän kysyntäkartoitusta ja selvittää käyttäjien todelliset palvelutarpeet ja nopeiden yhteyksien hankintahalukkuus. Tällainen kartoitus lisäisi hankkeen kiinnostavuutta ja valmiutta investointeihin.FiCom esittää, että säännökseen kirjattaisiin hankeohjelmaan sisällytettäväksi kysyntä- ja palvelukartoituksen tekeminen. Taloudellinen riski on 100 prosenttisesti verkon rakennuttajallaLaajakaistaverkon rakennuttaja kantaa yksin taloudellisen riskin koko rakennushankkeen ajan ja tämä tilanne jatkuu maksun suorittamiseen saakka. Valtion tuki maksetaan vasta hankkeen valmistuttua ja silloinkin tuen maksu riippuu yleisistä ja erityisistä edellytyksistä (12 ja 13 §), kuten onko hankkeelle osoitettu varoja valtion talousarvioissa ja hyväksyykö Viestintävirasto selvityksen tukikelpoisista kustannuksista. Valtion tuki on taas riippuvainen muun muassa siitä, maksaako kunta oman osuutensa.FiCom esittää, että nämä tukikelpoiset kustannukset ja niiden laskentatapa tulisi olla tiedossa jo tuen hakumenettelyn aikana. Esityksen mukaan velvoitteet alkavat tuen viimeisen erän maksamisesta (9 §). Jossain määrin voidaan pitää perusteettomana tilannetta, jossa velvoitteet jatkuvat, vaikka palveluiden tarjonta on aloitettu ennen maksuja tai viimeisen erän suoritusta. Esityksestä ei ilmene tekeekö Viestintävirasto asiasta esimerkiksi erillisen maksupäätöksen, sen käsittelyn kesto, kuka maksun suorittaa, milloin tuki maksetaan ja kuinka monessa erässä maksu tapahtuu. Viestintämarkkinalaissa on säännöksiä missä ajassa Viestintäviraston tulee käsitellä sille vireille tulleet asiat (VML 48 ja 126 §). FiCom esittää, että säännöksissä todettaisiin missä ajassa maksun tulee tapahtua selvityksen antamisesta ja kuka maksun suorittaa. Velvoitteiden päättymisajan laskentamenettelyn ei tulisi olla riippuvainen maksuista tilanteessa, jossa palvelun tarjonta on alkanut ennen maksua. TasausmaksuEsityksen perusteluiden mukaan, jos valtiontaloudelliset kustannukset ylittävät 66 miljoonaa euroa, ylimenevät kustannukset tullaan kattamaan teleyrityksiltä kerättävällä määräaikaisella ja veronluonteisella televerkon tasausmaksulla.FiCom ei pidä perusteltuna mainittua tasausmaksua, sillä ei se ole kannustava ja se nostaisi loppuasiakashintoja. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ryLisätietoja antaa:Marko Lahtinen
|
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
