Tietoa toimialasta > Tekniikkaa suomeksi > Tiedote

Peer-to-peer -verkot (P2P) eli vertaisverkot

Vertaisverkossa tietokone toimii yhtä aikaa sekä työasemana että palvelimena. Verkossa mukana olevat työasemat ovat keskenään tasavertaisia ja tekevät samoja tehtäviä. Vertaisverkossa ei ole yhtä keskuskonetta eli palvelinta, kuten normaalissa asiakas/palvelin -tietojärjestelmässä internetissä. Kaikki työasemat voivat vertaisverkossa toimia tiedon säilytyspaikkoina ja tiedonkäsittelyyn kuluvia resursseja voidaan käyttää eri työasemilta.

Ensimmäinen vertaisverkko, ARPAnet, kehitettiin 1960-luvulla, kun Yhdysvaltain puolustusministeriö teki aloitteen muutaman tutkimuslaitoksen yhdistämisestä tietoverkolla toisiinsa. Tämä täysin hajautettu vertaisverkko oli nykyisen internetin esiaste. 1980-luvun lopulla verkkoon liitettiin lisää yliopistoja ja pian myös yrityksiä ja yhteisöjä. 1990-luvun aikana internet on mullistanut perinteisen tiedonsiirron lisäksi kaupankäynnin, poliittisen vaikuttamisen ja koko sosiaalisen elämän.

Asiakas/palvelin-tietojärjestelmä on hajautettu niin, että osa järjestelmästä toimii tavallisilla työasemilla (esimerkiksi käyttäjän Windows-käyttöjärjestelmä) ja osa (esimerkiksi tietokanta) isommassa koneessa eli palvelimessa. Järjestely vähentää verkon yli kulkevan tiedon kokoa, sillä tietoa ei siirretä palvelimelta käyttäjälle tiedon käsittelyä varten. Internetissä siirtyvät vain tiedon käsittelypyynnöt ja niistä saadut tulokset. Vastaavasti palvelimen kuormitus kevenee, koska sen ei tarvitse huolehtia käyttöliittymän ylläpidosta.

Myös vertaisverkkojen rakenne on muuttumassa

Vertaisverkossa kaikki työasemat toimivat siis myös palvelimina. Ne voivat jakaa omat levyasemansa ja oheislaitteensa muiden verkossa olevien käyttöön. Jako tapahtuu tausta-ajona niin, että työasemaa voidaan samaan aikaan käyttää myös muihin toimintoihin, tosin koneen toiminta saattaa hidastua. Vertaisverkoissa tietoliikenteen määrä on suurempaa kuin normaalissa asiakas/palvelin-tietojärjestelmissä. Lisäksi yhden koneen tiedonkäsittelykapasiteetilta vaaditaan enemmän.

Täysin hajautettu malli oli vertaisverkon ensimmäinen arkkitehtuuri. Se oli helppo ja tehokas malli saada verkosta juuri se, mitä oli sieltä hakemassa. Verkkojen kasvaessa kävi kuitenkin yhä vaikeammaksi ylläpitää tietoa eri puolilla verkkoa sijaitsevista koneista.

Verkkojen kasvaessa myös vertaisverkkojen arkkitehtuuri on muuttumassa. Uuden sukupolven vertaisverkko-ohjelmistot noudattavat jo hierarkkista mallia. Pääperiaate on niissäkin sama kuin hajautetussa mallissa, eli kaikki työasemat voivat olla keskenään yhteydessä toisiinsa, eikä tieto kulje keskitetyn palvelimen kautta. Hierarkkisessa vertaisverkossa on kuitenkin palvelimia, jotka toimivat puhelinluettelon tapaisina indeksointivarastoina. Vastaavalla logiikalla toimii nykyinen palvelinnimijärjestelmä (DNS).

Peer-to-peer -ohjelmistot

Vertaisverkkoihin pääsy on yksikertaista. Internetissä on ladattavissa lukuisia erilaisia vertaisverkko-ohjelmistoja eli peer-to-peer -ohjelmistoja, joiden lataaminen omalle koneelle onnistuu helposti. Ohjelman ladattuaan käyttäjä on "ilmoittautunut" verkon jäseneksi ja kun hän lataa omalle koneelleen tietoja tai tiedostoja, ovat ne myös muiden verkon jäsenten käytettävissä.

Rikollinen toiminta on rikollista myös verkoissa

Vertaisverkkojen yhteydessä puhutaan usein niiden väärinkäytöstä erityisesti piratismin osalta. Myös lainsäätäjät ovat pohtineet, miten rikollinen toiminta verkoissa voidaan estää.

Tietoverkoissa pätevät samat lait kuin verkkojen ulkopuolellakin. Musiikkitiedostojen levittäminen ilman tekijänoikeuskorvauksia on yhtä laitonta internetissä, vertaisverkoissa kuin Mustanmäen torilla.

Vertaisverkkojen perusperiaate on jakaa laillista tietoa, tiedostoja ja muita resursseja verkon yli ilman suuria alkukustannuksia suhteellisen eristetyssä ympäristössä. Esimerkiksi lääketieteellisen tutkimuksissa vertaisverkkoja on hyödynnetty laskentakapasiteetin jakamisessa. Matemaattinen laskenta vaatii tietokoneelta huomattavan suurta kapasiteettia ja harvojen supertietokoneiden käyttö on erittäin kallista. Vertaisverkoissa samaa laskentaa voidaan tehdä tehokkaasti mutta edullisemmin kuin supertietokoneilla.

Teksti:

Nora Elers
viestintä
FiCom ry

---

Sanaselitykset:

Palvelinnimijärjestelmä, eli DNS. Kaikilla internetissä mukana olevilla laitteilla on oma osoitenumeronsa. Esimerkiksi FiComin kotisivun IP-osoite on 193.65.156.80. Koska numerosarjat ovat vaikeita muistaa, on internetiin kehitetty palvelinnimijärjestelmä DNS (Domain Name System). Palvelinnimi kertoo osoitteen nimen: FiComin numerosarjan sijaan kotisivun nimi on www.ficom.fi.

.