Tietoa toimialasta > Toimialakatsaus 2009 > ICT-alaa työllistivät tunnistautuminen ja tekijänoikeudet

ICT-alaa työllistivät tunnistautuminen ja tekijänoikeudet

Mobiilin asiointivarmenteen kannalta tärkeät lainsäädäntöuudistukset saatiin vuoden 2009 aikana lähes päätökseen. Myös tekijänoikeudet digitaalisissa ympäristöissä ja nettipiratismin vastustaminen olivat lainsäädännön keskiössä.

Teksti:
Mika Enäjärvi ja Marko Lahtinen
lakiasiat
FiCom ry

Mobiili asiointivarmenne mahdolliseksi

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain vahvasta tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista.

Sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan menettelyä, jolla henkilö yksilöidään luotettavaa sähköistä menetelmää käyttäen ja samalla todennetaan tunnisteen aitous ja oikeellisuus. Tällä hetkellä vahvaan sähköiseen tunnistamiseen käytetään lähes yksinomaan pankkitunnisteita. Lisäksi on käytössä Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne.

Uusi laki on erinomainen esimerkki lainsäätäjän innovoivasta ja mahdollistavasta lähestymistavasta. Säädös luo edellytykset sähköisten palveluiden ja sähköisen asioinnin kehitykselle. Lain tietoyhteiskuntavaikutukset ovat merkittävät. Laki mahdollistaa sen, että matkapuhelinoperaattoreiden kehittämä mobiili asiointivarmenne täyttää vahvan sähköisen tunnistamisen edellytykset. Vastaaville säännöksille ei ole vastinetta EU-tasolla tai kansainvälisesti, joten ainakin tässä kohtaa Suomi on eturintamassa.

Asiointivarmenteen saatavuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että sen hakijan ensitunnistaminen on tehty myös lainsäädännöllä mahdollisimman vaivattomaksi. Esimerkiksi pankkitunnisteiden avulla voidaan hakea asiointivarmennetta sähköisesti ilman, että hakijan tarvitsee käydä henkilökohtaisesti poliisilaitoksella.

Matkapuhelinoperaattoreiden tunnistamispalvelut perustuvat matkapuhelinliittymän SIM-korttiin liitettävään mobiiliin henkilötunnisteeseen eli asiointivarmenteeseen. SIM-korttiin liitettävä mobiili asiointivarmenne sisältää henkilön pysyvät identiteettitiedot, joita ovat henkilön virallinen nimi ja sähköinen asiointitunnus. Lisäksi varmenteeseen voidaan haluttaessa liittää myös muita henkilötietoja, kuten syntymäaika ja sukupuoli.

Asiointivarmenteen käyttökohteita ovat muun muassa julkishallinnon palvelut ja pankkipalvelut sekä mahdolliset muut sähköiset asiointipalvelut, joissa tarvitaan käyttäjä- ja salasanoja. Mobiilin asiontivarmenteen suurimpia etuja on, että käyttäjän ei tarvitse muistaa tai säilyttää eri palveluntarjoajien käyttäjä- ja salasanoja vaan sama, yksilöllinen tunniste soveltuu eri palveluihin.

Mobiili asiointivarmenne on turvallinen sovellus, koska siinä käytettään kahta eri kanavaa eli internetselainta ja mobiiliyhteyttä.
Laajakaista yleispalveluvelvoitteen piiriin

Laajakaista ei ole tänä päivänä mikään uusi asia, mutta sen tarjontavelvollisuus on. Suomessa laajakaistan saatavuus säädettiin velvollisuudeksi ensimmäisenä maailmassa. Asia varmistui, kun eduskunta hyväksyi asiaa koskevan lakiesityksen vuonna 2009. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yleispalvelun tarjoajaksi nimetty teleyritys on velvollinen tarjoamaan liittymän kuluttajan vakinaiseen asuinpaikkaan tai yhteisön vakinaiseen sijaintipaikkaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö vahvisti internetyhteyden vähimmäistiedonsiirtonopeudeksi 1Mbit/s. Tämä yhteysnopeus mahdollistaa peruspalveluiden, kuten sähköpostin ja pankkipalveluiden sujuvan käytön. On syytä todeta, että laajakaistayhteyttä ei ole EU:n tasolla säädetty yleispalveluvelvollisuudeksi.

Suomi on pinta-alaltaan suuri maa ja tunnetusti harvaan asuttu, joten velvoitteen asettaminen jokaisen laajakaistaan oikeutetun saataville on äärimmäisen haastavaa. Vielä haastavammaksi asian tekee teleyrityksille se, että palvelun tarjoamisvelvoitetta aikaistettiin täysin yllättäen puolella vuodella.

Postipalvelulaki tuo uusia haasteita

Vuonna 2008 voimaan tullut postipalveludirektiivi tulee osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoteen 2010 mennessä. Postipalvelulakityöryhmä on direktiivin implementoinnin lisäksi arvioinut mahdollisia muita postipalvelulain uudistamistarpeita. Keskeisiä teemoja ovat muun muassa yleispalvelun määrittely ja yleispalvelun rahoittaminen, postiverkkoon pääsyn sääntely sekä velvoitteet toimijoille.

Postipalvelun haasteita ovat osoitteellisen kirjemarkkinan voimakas supistuminen ja yleispalveluun kuuluvan postipalvelun laatutason ylläpitäminen osittain voimakkaasti kilpailuilla markkinoilla.
Postipalveluissa pätee osittain sama dilemma kuin viestintäpalveluissa: samanlaista palvelua pitäisi tarjota samantasoisesti kaikille, kaikkialla ja kohtuuhintaan. Samalla, kun sähköiset palvelut ja niiden tarjonta lisääntyvät ja kehittyvät, niitä sääntelevä direktiivi on laadittu viime vuosikymmenellä puhtaasti fyysisen maailman näkökulmasta.

Tekijänoikeuskysymykset ja digitaalisten sisältöjen jakelu vahvasti esillä

Tekijänoikeusjärjestelmään kohdistuu muutospaineita digitaalisten sisältöjen ja jakelukanavien kehittyessä.

Vuonna 2009 Suomessa pohdittiin opetusministeriön johdolla muun muassa lain suomia keinoja estää piratismia. Piratismitaistelua käytiin myös EU-tasolla. Sähköisen viestinnän direktiiviuudistusta viivästytti tekijänoikeuskysymysten ja sananvapauskysymysten yhteentörmäys. Parlamentti hyväksyi vihdoin muodon, jossa korostetaan sitä, ettei käyttäjän oikeutta internetyhteyteen saa kansallisella tasolla rajoittaa ilman erittäin painavia syitä.

Monikanavajakelu eli saman sisällön samanaikainen jakelu eri kanavia pitkin nosti vuoden aikana esiin tekijänoikeudellisia kysymyksiä. Opetusministeriö käynnisti eri tahoja yhdistävät toimialakeskustelut siitä, miten tekijänoikeuksien hyvitysmaksuja tulisi jatkossa kehittää. Liikenne- ja viestintäministeriö valmisteli televisio-ohjelmistojen jakelua kaapeliverkoissa koskevan siirtovelvoitesääntelyn muuttamista. Vuoden alussa käynnistettiin myös nettipiratismin vastainen ja laillista nettijakelua edistävä yhteiskampanja, jonka toteutuksessa myös FiCom on vahvasti mukana.

Tekijänoikeusjärjestelmää tulisi FiComin näkemyksen mukaan kehittää kokonaisvaltaisesti siten, että järjestelmä olisi yksinkertainen, läpinäkyvä ja kannustaisi eri toimijoita kehittämään innovatiivisia, teknologiasta ja jakelukanavasta riippumattomia, käyttäjäystävällisiä liiketoimintamalleja.

Opas kaapeleiden sijoittamiseen ja yhteisrakentamiseen

Ilmajohtoja korvataan yhä useammin maakaapeleilla ja maakaapeleita sijoitetaan enenevässä määrin esimerkiksi tierakenteisiin ja kuntien omistamille alueille. Vuoden 2009 aikana FiComin, Kuntaliiton ja Tiehallinnon edustajien yhteisissä työryhmissä kehitettiin ohjeistuksia ja malleja kaapelireittien suunnittelu- ja sijoitusperiaatteista ja -ehdoista. Malleissa ja ohjeissa on kiinnitetty erityisesti huomiota kuntien, tienpitäjän ja teleyritysten väliseen yhteistyöhön. Yhteisrakentamista edistämällä voidaan kehittää televerkkojen sijoittamisen yhteensovittamista myös muiden verkostojen kanssa ja vähentää ympäristölle ja asukkaille aiheutuvia haittoja sekä saavuttaa taloudellisia säästöjä.

Maksupalvelulainsäädäntö voi uhata kännykällä maksettavien palvelujen tarjontaa

Hallitus antoi eduskunnalle syksyllä 2009 ehdotukset maksupalvelu- ja maksulaitoslaeiksi. Maksupalveludirektiiviin perustuvilla laeilla säännellään maksujen välityspalvelua. Lähtökohtaisesti lait koskevat pankkitoimintaa, mutta teleyritykset voivat kuulua sääntelyn piiriin silloin, kun ne tarjoavat omille liittymäasiakkailleen mahdollisuuden maksaa telelaskulla kolmannen osapuolen tarjoamia tuotteita tai palveluita, jotka eivät ole käytettävissä puhelimessa tai muussa digitaalisessa laitteessa.

Ehdotukseen perustuva vaikutusten arviointi kertoo, että pankkitoiminnan lähtökohdista tehdyn sääntelyn ja siitä aiheutuvien velvoitteiden toteuttaminen johtaisi viestintälainsäädännön kanssa päällekkäiseen sääntelyyn ja olisi erittäin hankalasti toteutettavissa viestintäpalvelujen tarjontaa varten rakennetuissa järjestelmissä. Velvoitteiden toteuttaminen aiheuttaisi toiminnan laajuuteen nähden niin huomattavia kustannuksia, että se vaarantaisi sääntelyn piiriin tulevien kännykällä maksettavien palvelujen toiminnan jatkumisen.

Suomi poikkeaa monella tapaa muista EU-maista, sillä täällä vähäarvoisten palvelukokonaisuuksien, kuten raitiovaunulippujen ja automaateista tilattavien virvoitusjuomien maksaminen kännykällä on useita muita maita yleisempää. Maksulaitos- ja maksupalvelulakien käsittely jatkuu eduskunnassa vuoden 2010 kevätistuntokaudella. Eduskuntakäsittelyn yhteydessä ratkeaa se, kuinka laajasti maksupalvelulainsäädäntö tulee koskemaan teleyritysten tarjoamia palvelukokonaisuuksia.