Tietoa toimialasta > Toimialakatsaus 2009 > Voimakas puuttuminen markkinaehtoiseen viestintäverkkojen ja -palveluiden varmis

Voimakas puuttuminen markkinaehtoiseen viestintäverkkojen ja -palveluiden varmistamiseen

Yhteiskunnan toimintavarmuus ja huoltovarmuus nousivat otsikoihin ennennäkemättömällä tavalla vuonna 2009.

Teksti:
Kari Wirman
toiminnan jatkuvuussuunnittelu
FiCom ry

Syksyllä 2008 alkoi tapahtumasarja, jossa Työeläkeyhtiö Varma osti Elisan osakkeita islantilaiselta Novatorilta. Kaupan taustavaikuttajana oli Suomen valtio. Valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin mukaan valtion aktiivisuuden syynä oli Huoltovarmuuskeskuksen kanta, jonka mukaan Elisa on sen omistaman kiinteän puhelinverkon kannalta kansallisesti elintärkeä yhtiö.

Tästä käynnistyneiden tapahtumien ketjua voitaneen pitää käännekohtana julkishallinnon suhtautumisessa yleisten viestintäverkkojen ja -palveluiden toiminnan varmistamiseen.

Toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistäminen

Ministeri Suvi Lindén asetti tammikuussa työryhmän selvittämään toimintavarmojen televerkkojen tarjonnan edistämistä. Työryhmän laatiman raportin mukaan "Yhteiskunnan lisääntynyt tietointensiivisyys, ulkomaisen omistuksen kasvu ja toimintojen ulkoistaminen, tieto- ja viestintäjärjestelmien keskinäinen integraatio, kaikille avointen tietoverkkojen käyttö ja lisääntynyt riippuvuus sähköstä on pakottanut ottamaan kantaa modernin kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen poikkeusoloissa, mutta myös erilaisissa normaaliolojen vakavissa häiriötilanteissa."

Työryhmän yhden ehdotuksen mukaan "valtiolle hankitaan pysyvään omistukseen riittävä omistus- ja hallintavalta yhteiskunnan toiminnan kannalta vähintään kriittisimpiin kiinteiden televerkkojen osiin."

Työryhmän esittämien johtopäätösten ja ehdotusten arviointia on vaikeuttanut se, että vaikka työryhmän raportti on pääosin julkinen, sen yksityiskohtaiset liitteet ovat salaisia.

Ehdotuksiin sisältyvä keskeisten ministeriöiden ja muiden viranomaisten edustajista koostuva virkamiestoimikunta perustettiin myöhemmin syksyllä. Toimikunnan tavoitteena on huolehtia, että yhteistyö eri ministeriöiden ja viranomaisten kesken varmistaa riittävät ja kattavat toimet, jotka viestintäsektorilla on huoltovarmuuden turvaamiseksi tehtävä.

Toimikunnan kokoonpanossa ei ole yhtään elinkeinoelämän edustajaa.

Huolestuttavaa asiassa on se, että lähes vuosi työn valmistumisen jälkeen ei vieläkään ole tiedossa, mihin ja minkälaisiin toimenpiteisiin valtiovalta aikoo ryhtyä raportin salaisissa liitteissä esitettyjen ehdotusten toteuttamiseksi. Osin täysin ymmärrettävistä syistä salassa tapahtuvan valmistelun yhteydessä ei siis ole käyty perinteiseen suomalaiseen tapaan avointa keskustelua alan toimijoiden kanssa yhteisen näkemyksen löytämiseksi.