Toimialakatsaus > Tilastokatsaus 2011Tilastokatsaus vuoden 2011 keskeisiin ICT-alan ilmiöihin
Teksti: Merja Malkki tietopalvelupäällikkö, FiCom
Tässä artikkelissa:
Laajakaistaliittymät Suomessa
Mobiilin dataliikenteen määrä jatkaa voimakasta kasvuaan
Kuluttajahintaindeksi osoittaa viestintäpalveluiden alenevaa hintakehitystä
Ikä ja internet
Laillinen nettilataaminen kasvaa
Maksutelevisiopalveluja käytettiin aiempaa enemmän

- DSL (Digital Subscriber Line): Digitaalinen, langallinen nettiyhteys
- 31.12.2006: DSL-liittymätilastointia muutettu
- 31.12.2007: mobiililaajakaistaliittymät liitettiin mukaan tilastoon
Kesäkuussa 2011 Suomessa oli kiinteitä laajakaistaliittymiä yhteensä 1,57 miljoonaa ja kuukausimaksullisia mobiililaajakaistaliittymiä 2,98 miljoonaa. 1,24 miljoonan mobiililiittymän laajakaistan käytöstä veloitettiin siirtomäärän mukaan(Viestintävirasto). Suomi oli vuoden 2011 EU-vertailussa kymmenes, kun kiinteiden laajakaistaliittymien suhteellista määrää verrattiin asukaslukuun. Pohjoismaalaiset ovat mobiililaajakaistan käyttäjinä muita eurooppalaisia aktiivisempia (EU).


Mobiilidataliikenteen määrä kasvaa edelleen voimakkaasti. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla mobiilidataa siirrettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin vastaavana aikana edellisvuonna ja lähes viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2009 (Viestintävirasto). Kasvu kuvaa hyvin mobiililaajakaistan käytön kasvua niin tietokoneen kuin yhä useammin puhelimenkin välityksellä.


Kuluttajahintaindeksi kuvaa kotitalouksien Suomesta ostamien tavaroiden ja palveluiden hintakehitystä. "Viestintä" edustaa valtaosin puhelin- ja tiedonsiirtopalvelujen hintoja. Viestinnän hinnat ovat olleet jatkuvassa laskussa: sen hintakehitys on vertailtavista ryhmistä ainoa, jonka indeksiluku on vertailuvuotta 2005 alemmalla tasolla (Tilastokeskus).


Entistä useampi 65-74 -vuotias käyttää internetiä. Vuonna 2011 internetkäyttäjien osuus ikäryhmästä oli 53 prosenttia. Edelliseen vuoteen verrattuna määrä kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä. Yli 65-vuotiaille internetin käyttäjille pankkiasioiden hoito ja sähköposti ovat tärkeitä verkkopalveluita. Sen sijaan muun muassa yhteisöpalvelujen käyttö jää selvästi nuorempia vähemmälle (Tilastokeskus).


Yhä useampi suomalainen suhtautuu nettipiratismiin kielteisesti. Kesällä 2011 tehdyn haastattelututkimuksen mukaan asennemuutos on nähtävissä erityisesti nuorten kohdalla. Kun 31 prosenttia 15-24 -vuotiaista hyväksyi piraattituotteiden nettijakelun vuonna 2009, vuoden 2011 tutkimuksen mukaan määrä oli laskenut 11 prosenttiin (Luovan työn tekijöiden ja yrittäjien Lyhty-projekti, Taloustutkimus).
Musiikin kuuntelu tai lataaminen internetistä kiinnostaa erityisesti nuoria. Vuoden 2011 keväällä 16-24 -vuotiaista suomalaisista 85 prosenttia oli hyödyntänyt internetiä tähän tarkoitukseen haastattelua edeltävän kolmen kuukauden aikana, kun vastaava osuus 16-74 -vuotiaista oli 44 prosenttia (Tilastokeskus).
Musiikintuottajien mukaan digitaalisen myynnin osuus Suomessa on 20 prosenttia äänitemarkkinoista. Vuoden 2011 aikana äänitteiden kokonaismyynti laski neljä prosenttia ja digitaalisen musiikin kasvoi neljä prosenttia. Suoratoistopalvelujen kasvuprosentti oli lähes 160 prosenttia ja musiikin latausmyynnin 18 prosenttia.

Tutkimus on tehty kunkin vuoden marraskuussa.
Maksutelevisiotalouksien määrä kääntyi vuonna 2011 kasvuun. Marraskuussa 2011 noin 32 prosenttia ja vuotta aiemmin 26 prosenttia televisiotalouksista tilasi maksutelevisiokanavia.
Noin 90 prosentissa suomalaisista kotitalouksista on televisio (Tilastokeskus). Yli kymmenvuotiaat suomalaiset katsoivat vuonna 2011 televisiota päivässä noin 3 tuntia. Yli 65-vuotiaat katselivat televisiota jo huomattavasti enemmän, noin 4,5 tuntia. Suurimmaksi osaksi ohjelmat katsotaan niiden lähetysaikana, tallennettuina vain noin 6 prosenttia (Finnpanel).