FiCom Facebookissa

Toimialakatsaus > Pääkirjoitus

Uusi hallitus toi myös uusia tuulia

Teksti: Reijo Svento, toimitusjohtaja, FiCom
Kuvat: Anna Huovinen ja Microsoft Corporation

Tässä artikkelissa myös:
Nopealle laajakaistalle luotava kysyntää
Sähköjohtojen maakaapelointia vauhditettava
Maailman muutoksiin on sopeuduttava
Kyberturvallisuutta ei saa mystifioida
Postitoiminta ei enää ole entisellään
Taajuuksien huutokaupat - taas yksi vero ict-alalle?
Vuosi 2012 on Tietoyhteiskuntakaaren vuosi

Reijo Svento

Vuosi 2011 oli vaalivuosi ja se vaikutti myös ICT-alan toimintoihin ja suunnitelmiin. Aiemmista hallitusohjelmista poiketen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma ei enää sisällä kirjauksia tietoyhteiskunnan kehittämisestä esimerkiksi erillisessä neuvottelukunnassa. Sen sijaan jokainen ministeriö velvoitetaan tekemään omaa hallinnonalaansa varten älyohjelma. Näiden älyohjelmien valmistelun koordinaatiovastuu annettiin asunto- ja viestintäministerille. Vielä syksyllä 2011 älyohjelmien valmistelua ei vielä laajassa mittakaavassa aloitettu. Suotavaa on, että vauhti kiihtyy jatkossa.

Uudessa hallituksessa viestintä- ja asunto-asiat yhdistettiin yhdelle ministerille. Asioilla on toki yhtymäkohtia, mutta lyhyehkön kokemuksen perusteella voidaan todeta, että tehtävää riittäisi vaikka kahdelle ministerille.

Hallitusohjelma sisältää hyviä kirjauksia ICT:n hyödyntämisestä tuottavuuden nostamisessa, toimintojen tehostamisessa, ympäristöongelmien ratkaisemisessa sekä ikääntyvien henkilöiden kotona asumisen tukemisessa. Osittain EU:n rahoituskriisin vaatiman suuren huomion takia muille asioille ehdittiin vuoden 2011 aikana tehdä kovin vähän. Positiivisena poikkeuksena oli kauan kaivatun Ylen rahoitusratkaisun löytyminen.

Nopealle laajakaistalle luotava kysyntää

Hallitusohjelmassa on kirjaus kansallisen laajakaistastrategian välitarkastelusta. Tarkastelu tehdään vuonna 2012. Laajakaistastrategian käytännön toteutus on joillakin alueilla edennyt hyvin, mutta myös odotettua suurempia ongelmia on ilmennyt.

Ongelma ovat syntyneet ennen kaikkea kahdesta syystä: kysyntä on ollut toivottua vähäisempää ja hanke on muuntunut piloteissa puhtaiksi Kuitu kotiin -hankkeiksi. Jälkimmäinen on johtanut hintatason nousuun, joka on vähentänyt kysyntää. Kysynnän vähäisyys taas on nostanut yksikkökustannuksia. Itseään vahvistava kehä on valmis.

Asiakkaat eivät joko koe tai tiedä tarvitsevansa lähitulevaisuudessa erityisen nopeita yhteyksiä. Nopeita yhteyksiä edellyttävien palveluiden kehittämistä hidastavat muun muassa erimielisyydet tekijänoikeudellisista kysymyksistä. Myös julkisen sektorin tulisi ottaa nykyistä tehokkaammin ja kokonaisvaltaisemmin käyttöön sähköisen palvelun mahdollisuuksia.

Laajakaistapolitiikka on monimutkainen vyyhti, johon vaikuttavat paitsi aluepoliittiset näkökulmat, viestintäpoliittiset linjaukset ja demokraattiset näkökulmat myös teleyritysten investointikyky, Suomen maantieteellinen koko ja monet nopeasta teknologisesta kehityksestä seuraavat oikeudelliset haasteet, kuten tekijänoikeuksiin liittyvät asiat. Näitä kysymyksiä pohditaan laajemmin FiComin laajakaistapolitiikan analyysissä.

Vuoden 2012 välitarkastelussa laajakaistastrategia tulee saattaa alkuperäiseen muotoonsa. Nopea 100 megan yhteys tuodaan korkeintaan kahden kilometrin päähän pysyvästä asutuksesta. Jokainen päättää itse, millä teknologialla ja millä nopeudella hän haluaa liittymän kotiinsa. Linjan kodista tiedon valtatielle maksaa asiakas. Yleispalveluvelvoitteen mukaisen 1 megan liittymän ja huippunopean 100 megan kuituliittymän väliin mahtuu toki muitakin vaihtoehtoja, muun muassa nyt käyttöön otettavat 800 megahertsin taajuudet mahdollistavat myös niin kutsutun viimeisen mailin toteuttamisen.

Sähköjohtojen maakaapelointia vauhditettava

Myrsky teki vuonna 2011 tuhojaan ja aiheutti eritoten ilmajohdoilla rakennetuille sähköverkoille paljon vaurioita. Suuri määrä suomalaisia oli joulun välipäivinä useita vuorokausia ilman sähköä.

Tietoliikenne on täysin riippuvainen sähkön saannista. Mobiiliverkon tukiasemat ovat varustettu vähintään kolmen tunnin akustoilla tai varavoimakoneilla. Viimeaikaiset sähkökatkot ovat kestäneet pahimmillaan pidempään.

Pitkäaikaisia sähkökatkoja ei enää voida järkevästi hoitaa esimerkiksi akuilla. IP-pohjainen tietoliikenne, siis laajakaistayhteydet ja sen palvelut, ovat täysin riippuvaisia sähkön saannista. Tietoverkon laitteissa itsessään kun ei ole kännyköiden tavoin minkäänlaisia akkuja. Sähköverkon maakaapelointia täytyykin oleellisesti vauhdittaa nykyisestä suunnitelmasta. Kaikki muut toimenpiteet ovat tekohengitystä.

Maailman muutoksiin on sopeuduttava

Tekijänoikeusasiat olivat myös vuonna 2011 paljon esillä. Opetus- ja kulttuuriministeriön alaisessa tekijänoikeustoimikunnassa käsiteltiin muun muassa verkkotallentamista ja netin tekijänoikeuksia rikkoviin sisältöihin pääsyn estämistä. Toimikunnan täysin vinoutuneen koostumuksen takia tasapuolisen keskustelun käyminen oli haasteellista. ICT-ala on nähnyt lankaverkon merkityksen katoamisen, kaukopuheluiden poistumisen, ilmaisten IP-puheluiden tulemisen, kännyköiden ja tietokoneiden hintatason romahduksen, kirjeliikenteen muuttumisen sähköposteiksi, ulkoistuspalveluiden hintatason olennaisen alentumisen ja television digitalisoinnin. Siksi ICT-alan edustajien on vaikea ymmärtää argumentteja siitä, että asiat tulisi tehdä niin kuin ne on aina ennenkin tehty.

Tekniikan kehityksen historia pitää sisällään surkuhupaisan listan kunkin aikakauden innovaatioista, jotka on alkumetreillään haluttu kieltää "laittomina". Luettelo alkaa Villin lännen kapakoiden automaattipianoista ja päättyy tämän päivän keskusteluun vaikkapa verkkotallentamisesta videonauha- tai digiboksitallentamisen vaihtoehtona. Katso lisää tekijänoikeushaasteista.

Kyberturvallisuutta ei saa mystifioida

Suomessa on pysähdytty pohtimaan kyberturvallisuutta. Kansallista kyberstrategiaa alkoi työstää laajapohjainen toimikunta. Vuoden 2011 aikana tehtiin esiselvitys varsinaisen strategiatyöhön pohjaksi.

Kyberturvallisuutta ei tule mystifioida. Siinä on osittain kyse asioista, joita on aiemmin käsitelty tietoturvan nimellä. Kyse on kuitenkin laajemmasta ilmiöstä, jossa voi olla kyse myös jopa valtioiden välisistä selkkauksista. Kyberturvallisuutta ei tule jättää yksin minkään hallinnonalan huolehdittavaksi. Ilmiö vaikuttaa koko julkisella sektorilla ja vahvasti myös yksityisellä sektorilla.

Postitoiminta ei enää ole entisellään

Uusi postilaki tuli voimaan 1. kesäkuuta 2011. Lain tavoitteena on turvata maan kattavasti postin perus- eli yleispalvelun mukaiset kirje- ja pakettipalvelut sekä toimipisteverkon säilyminen.

Postin viisipäiväinen jakeluvelvoite on yleispalveluyritykseksi nimetyllä postiyrityksellä. Viestintävirasto nimesi Itellan yleispalveluyritykseksi kirjelähetysten ja enintään 10 kg:n pakettien postipalveluiden osalta. Kirjelähetyksiä koskeva postipalvelu edellyttää toimilupaa, jonka myöntää valtioneuvosto määräajaksi, enintään kymmeneksi vuodeksi. Yleispalvelujen on oltava tarjolla kohtuuhintaan ja lisäksi yleispalvelun vakiokirjeen tulee olla samanhintainen koko maassa. Laki määrittelee myös tällaisten kirjepalvelujen palvelutasot.

Postin yleispalveluvelvoite on toimijalle merkittävä taloudellinen rasite. Rasitusta lisää jatkuva kirjemäärien lasku. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti työryhmän selvittämään, voitaisiinko kohtuutonta taloudellista rasitusta korvata palvelun tuottajalle etukäteen, sillä uusi postilaki tuntee vain jälkikäteisen rahoitusmallin.

Uuden lain myötä on syntynyt paljon keskustelua postitoiminnan kilpailun avaamisesta, yleispalveluvelvoitteen alaisen postitoimipaikkaverkon laajuudesta sekä yleispalveluvelvoitteen alaisten tuotteiden hinnoitteluperusteista. Postitoiminta elää voimakasta murroskautta. Sähköiset palvelumuodot ovat korvanneet monia fyysisen postitoiminnan tehtäviä. Yleispalveluvelvoitteesta vastaavan Itellan toimintaa ja velvoitteita ei voi tarkastella peräpeilin kautta, vaan eteenpäin katsoen. Esimerkiksi laajakaistaverkkoa ja postijakeluverkkoa pitää arvioida jatkossa yhtenä kokonaisuutena. Viestintäviraston on hinnoitteluperustearvioissaan ymmärrettävä, että postitoiminta alkaa olla yhä kovenevan kilpailun kenttä. Muuttunut kilpailuasetelma on siirtänyt Itellan entisen monopoliaseman historiaan.

Taajuuksien huutokaupat - taas yksi vero ict-alalle?

Syksyllä 2011 liikenne- ja viestintäministeriö esitteli taajuuspoliittisen päätösluonnoksensa. Päätöksessä ehdotetaan, että mobiililiiketoimintaan tarkoitetut 800 megahertsin taajuudet jaetaan huutokaupalla ja vielä sellaisella huutokaupalla, jolla on suoraan fiskaalisia vaikutuksia valtion talouteen.

Yksikään toimija ei hyväksy sellaista huutokauppaa, jonka perimmäisenä tarkoituksena on kerätä valtiolle mahdollisimman paljon rahaa. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa huutokauppoihin käytetyt varat ovat suoraan pois esimerkiksi yhteiskunnan tarvitsemista laajakaistainvestoinneista. Tämä tulee poliittisten päättäjien jo vihdoin ymmärtää. 800 megahertsin taajuuksien järkiperäisellä jaolla pystytään päinvastoin nopeuttamaan ja tehostamaan nopeampien laajakaistayhteyksien saamista myös harvaanasutuille alueille ja vielä loppukäyttäjien kannalta kohtuulliseen hintaan. Tarkempaa tietoa taajuuksien huutokaupoista, katso täältä.

Lisäksi FiComin laajakaistapolitiikan analyysissä pohditaan taajuushuutokauppojen vaikutusta laajakaistainvestointeihin.

Vuosi 2012 on Tietoyhteiskuntakaaren vuosi

Tämän vuoden aikana aloitetaan viestinnän lainsäädännön kokonaisuudistus, jota kutsutaan myös Tietoyhteiskuntakaareksi. Viestinnän lainsäädäntöä on uudistettu useassa erässä sekä EU:ssa että kansallisella tasolla. Erillisuudistuksissa on syntynyt päällekkäisyyksiä ja jopa ristiriitaisuuksia, joita nyt alkavalla suurhankkeella aiotaan poistaa. Hankkeen toisessa vaiheessa poistettakoon myös muun lainsäädännön ja viestintälainsäädännön päällekkäisyydet ja ristiriitaisuudet.