Hakutulokset haulla "hallitusohjelma"

Tulokset: 1-20 (49)

Kansalaisten turva on valtion vahva kyberpanostus

Kansalaisten luottamus viestintäverkkojen tietoturvaan on teleyritysten liiketoiminnan ydin. Traficomin mukaan viestintäverkkojen turvallisuutta voidaan pandemiavuoden aikanakin pitää hyvänä. Kyberturvallisuus maailmanpolitiikan keskiössä Kyberturvallisuudesta on tullut kiihkeä teema suurvaltapolitiikkaan. Maailmanlaajuisen verkon kautta tehtävät kyberhyökkäykset muuttavat konfliktien luonnetta: vastustajaan vaikuttaminen ei rajoitu enää vain fyysiseen maailmaan. Kyberturvallisuus oli kesällä ensi kertaa myös YK:n turvallisuusneuvoston julkisen kokouksen virallisena aiheena. Kyberturvallisuus ...

Uutiset

Kyberturvallisuuden kehittäminen ei ole pikamatka vaan maraton

Kyberturvallisuuden kokonaistilan parantamista koskevaan tarpeeseen ovat vaikuttaneet yhteiskunnan toimintaympäristössä tapahtuneet merkittävät muutokset, jatkuvasti kehittyvät kyberturvallisuusuhkat, ICT-ympäristöjen kompleksisuuden lisääntyminen, sulautettujen ja perinteisten ICT-järjestelmien konvergenssi sekä kansallisessa toiminnassa havaitut kehittämiskohteet. Kyberturvallisuusuhkien realisoitumisen nähdään aiheuttavan myös entistä suurempia vaikutuksia vahvasti verkottuneen yhteiskunnan kriittisille toiminnoille ja tietosuojalle. Yhteiskunta on yhä riippuvaisempi digitaalisesta toimintaympäristöstä, minkä vuoksi kyberturvallisuuden tulee olla sisäänrakennettuna ...

Uutiset

FiComin lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2022 (HE 146/2021)

Kansalaisten turva on valtion vahva kyberpanostus Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa-alue, jolla pyritään sähköisen ja verkotetun yhteiskunnan turvallisuuteen. Kyberturvallisuuden ylläpitäminen vaatii jatkuvaa kehitystyötä ja panostusta – sama pätee niin yritysten kyberturvatoimiin kuin valtionkin varautumiseen.  Kyberturvallisuustoimissa tunnistetaan, ehkäistään ja varaudutaan sähköisten ja verkotettujen järjestelmien häiriöiden vaikutuksiin yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin. Kyberturvallisuuteen panostaminen on ennen kaikkea tietoturvallisuuden, jatkuvuuden hallinnan ...

Lausunnot

Hallitusohjelman digihankkeisiin tarvitaan vauhtia

Suomi haluaa hallitusohjelman mukaan olla kokoaan suurempi kansainvälinen vaikuttaja. Digiasioissa meillä on siihen suorastaan velvollisuus, koska Suomi on komission digitalisaatiomittauksissa Euroopan kärkimaa ja siten suunnannäyttäjä. Vaikuttajan rooli vaatii nykyistä aktiivisempaa EU-politiikkaa ja kykyä verkostoitua muiden teknologisesti kehittyneiden maiden kanssa. Asioita on edistettävä yhteisrintamassa. Digikehitystä säädellään EU:ssa – aktiivinen panos tarpeen Euroopan unionissa on meneillään useita ...

Uutiset

Rakennetaan ratkaisut yhdessä – poimintoja hallitusohjelmasta

Antti Rinteen johdolla neuvoteltu tulevan hallituksen ohjelma sisältää hyviä uudistuksia viestintäpolitiikkaan.  Kehittyvä teknologia ja sen luomat mahdollisuudet ovat vahvasti esillä seuraavan neljän vuoden poliittisessa ohjauksessa. Viidennen sukupolven matkaviestintäverkon sekä valokuituverkon rakentaminen ovat mittavia, vuosia kestäviä investointeja, ja niiden sujuva eteneminen on koko digitalisaatiokehityksen kannalta keskeistä. On erinomaista, että tulevassa hallitusohjelmassa investointiympäristön houkuttelevuudesta pidetään erityistä huolta. ...

Uutiset

Kuka hallituksessa luotsaa Suomea digitulevaisuuteen?

Suomi on tunnustetusti teknologisen kehityksen ja digitalisaation kärkimaa. Edistyksellisten yritysten ja kansalaisten osaamisen lisäksi myös politiikalla on merkitystä kärkipaikan säilyttämisessä. Hallitusohjelmassa nostetaan sähköiset palvelut ja teknologinen kehitys vahvasti esiin. Digitalisaatio on hallitusohjelman keskeinen strateginen kokonaisuus, vaikka se onkin ripoteltu eri lohkojen alle. Kehityksen suunta on selvä, mutta vauhtia kannattaa tuupata lisää. Asianmukaisesti ja osaavasti kirjattujen ...

Uutiset

FiComin lausunto laajakaistatukilaista

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa hallituksen esitysluonnoksesta laiksi laajakaistarakentamisen tuesta (luonnos). FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa[1] seuraavaa: FiComin keskeiset viestit: Olennaista on, ettei tuki vääristä kilpailutilannetta ja markkinoita. Tukisääntelyä uusittaessa, sen tulisi olla aidosti teknologianeutraali sekä syrjimätön. Nopeaa laajakaistayhteyttä ei ole aiemmin määritelty lainsäädännössä, joten kyse on perustavanlaatuisesta ja merkittävästä ehdotuksesta. Nopean ...

Lausunnot

Laajakaistatukilaki kaipaa remonttia

Vaikka koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on lisännyt liikennettä Suomen kattavissa viestintäverkoissa huomattavasti, ne toimivat edelleen hyvin. Suomessa verkot on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat verkkorakentamiseen vuosittain yli puoli miljardia euroa. Valtio on tukenut kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista tähän mennessä 64 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tammikuussa, että se ryhtyy valmistelemaan laajakaistarakentamisen valtiontuen jatkamista koskevaa lainsäädäntöä. Uusi ...

Jäsenistön tiedotteet

Suomi digitaalisen infran kärkimaana – Rinteen hallituksen eväät

On hienoa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan digitaalisen infrastruktuurin strategian edistämiseen. Viime kesänä hyväksytty strategia on hyvä pohja tulevien vuosien toimenpiteiksi – nyt on vain käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimeen! Tietoverkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille, ja niitä pitää jatkuvasti kehittää tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Suomessa teleyritykset ovat merkittäviä investoijia: investointiaste on yli 20 prosenttia, ja vuosittain viestintäverkkoja rakennetaan ...

Uutiset

Kotitalousvähennystä laajennettava ja korotettava

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään tulevaisuusinvestointina 30 miljoonaa euroa laajakaistatuen jatkamiseksi. Rakennuttajille suunnattua tukea tärkeämpää olisi kohdentaa tuki suoraan kuluttajille. Yksi toimiva malli voisi olla palveluseteli kiinteän laajakaistan hankkimista varten. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä. Traficomin viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksesta ilmenee, että kiinteän laajakaistan kysynnässä on ongelma: noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut ...

Uutiset

Sähköveron luvattu alennus siirtyi huomiselle – olisi tarvittu jo eilen

Kilpailu maailmanluokan palvelinkeskusinvestoinneista on käynyt viime vuosina kuumana. Ruotsi alensi muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin. Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen: toimivat kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus ja suotuisa ilmasto. Ruotsin veronalennus ...

Uutiset

Hallituksen budjetti: ei laajakaistatukia ensi vuonna

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään tulevaisuusinvestointina 30 miljoonaa euroa laajakaistatuen jatkamiseksi. Vielä ensi vuoden budjettiin rahaa ei kuitenkaan ole sisällytetty, joten nyt on hyvä aika pohtia tukimallin kehittämistä ja selvittää sen ongelmakohdat.  Rakennuttajille suunnattua tukea järkevämpää olisi kohdentaa tuki suoraan kuluttajille esimerkiksi kotitalousvähennyksen muodossa. Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat nyky-yhteiskunnan kivijalka ja digitaalisen kehityksen edellytys. ...

Uutiset

Datakeskukset tärkeitä alueiden kehitykselle

“Ratkaisevin tekijä saattaa kuitenkin olla sähkön hinta”, toteaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz, kun kysyimme häneltä, miten Suomeen houkutellaan palvelinkeskusinvestointeja. Mikä merkitys datakeskuksilla on kansataloudellisesti ja alueiden kehityksen kannalta? Tällä hetkellä datakeskuksilla on harmittavan vähän kansantaloudellista merkitystä. Kansainvälisessä kilpailussa esimerkiksi Ruotsi on viime aikoina vetänyt pidemmän korren. Tähän pitäisi saada muutos. Alueiden kehityksen kannalta ne ...

Uutiset

Toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä ei edistetä valtion omalla välineellä

Tulkitsimme FiComissa, että hallitusohjelman kirjaus erilaisten tunnistusvälineiden käytön mahdollistamisesta tarkoittaa, että valtio ei ala kehittää omaa tunnistusjärjestelmäänsä.  Valtiovarainministeriössä kirjaus oli selvästi luettu eri tavalla. Ministeriö on asettanut 8.10.2020 Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa kaikille yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet hyödyntää digitaalista henkilöllisyyttä yhteiskunnan palveluissa. Se pyrkii mm. luomaan edellytykset ulkomaalaisen henkilön rekisteröinnille ja ...

Uutiset

Hallituksen esitys laajakaistatukilain muuttamisesta

Asia:  LVM/240/03/2018 Lausunnonantajan lausunto Yleiset huomiot hallituksen esityksestä Tietoliikenteen ja tietotekniikan liitto, FiCom ry pitää hallituksen esitystä tarkoituksenmukaisena ja kannatettavana. Huomiot tukiohjelman keston pidentämisestä Tukiohjelman keston pidentäminen on tarkoituksenmukaista. Huomiot sähköisestä asioinnista Sähköisen asioinnin käyttöönottaminen on kannatettavaa, ja se vastaa hallitusohjelman tavoitteita digitalisaatiosta sekä sääntelyn sujuvoittamisesta. Muut huomiot –

Lausunnot

Tuleva vuosi on toivoa täynnä

Kuntavaalien keskeisiä teemoja ovat alueellinen tasa-arvoisuus ja kuntien tehtävien priorisointi. Digitaalisesta infrasta käytävä keskustelu linkittynee voimakkaasti EU:n elpymisrahoitukseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahoitusta ollaan kanavoimassa merkittävä määrä laajakaistayhteyksien rakentamiseen – jopa niin paljon, että digitalisaation edistäminen tuntuu näyttäytyvän yksinomaan yhteyksien rakentamisena. Digitalisaatio pitää kuitenkin käsittää laajemmin: se on keskeisin talouden uudistumisen ja kestävän kasvun mahdollistaja. ...

Uutiset

FiComin lausunto laajakaistatukilaista

Liikenne- ja viestintävaliokunnalle Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi laajakaistarakentamisen tuesta. FiCom kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa seuraavaa: FiComin keskeiset viestit: Tärkeintä on, ettei tuki vääristä kilpailutilannetta ja markkinoita, ja ettei se vaikuta markkinaehtoiseen rakentamiseen ja palveluiden tuottamiseen. Julkista rahoitusta tulee kohdentaa ainoastaan alueille, joille ei markkinaehtoisesti synny tarjontaa. Teleyritykset investoivat ...

Lausunnot

Töitä on – mistä tekijät?

Mihin perustuu Suomen asema digitalisaation kärkimaana? Yhdellä sanalla vastaten: koulutukseen. Vahva osaaminen on digitaalisen edelläkävijyytemme perusta. Digialalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Suomessa EU:n suurin, 6,8 prosenttia. Eurostatin mukaan ICT-ala työllistää EU-maissa keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijöistä. Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin. Suomessa on jo nyt kasvava koodaripula: välitön tarve on 7 000–9 000 osaajalle. Digialan ...

Uutiset