20.5.2019

FiComin kannanotto Huawei-uutisointiin

Huawein tekniikkaa on yli sadan operaattorin verkoissa ja se on ollut varteenotettava toimittaja yli kymmenen vuoden ajan. Huawei on Suomessa yksi operaattoreiden laitetoimittajakumppaneista Nokian ja Ericssonin ohella. Kaikkien suomalaisten isojen operaattoreiden verkoissa käytetään Huawein teknologiaa.

Verkkojen turvallisuus ja luotettavuus ovat avainasioita operaattoreiden liiketoiminnassa. Viestintäverkot rakennetaan aina alan standardeihin, tietoturvavaatimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin nojaten.

Verkkolaitteiden toimittamisesta vastaa valmistaja. Teleyrityksillä ei ole tietoa eri laiteosien saatavuuteen liittyvistä kysymyksistä.

Tilannetta seurataan ja vuoropuhelua käydään viranomaisten kanssa aktiivisesti. Tiedossa ei ole havaintoja tai epäilyjä epäilyttävästä toiminnasta tai vakoilusta verkoissamme Suomessa. Myöskään muissa maissa ei ole todistettavasti tullut ilmi Huawein teknologian harjoittamaa vakoilutoimintaa.

Huawein laitteiden osuus Suomen päätelaitemarkkinasta on viime vuosina huomattavasti kasvanut. Yhdysvaltojen viranomaisten päätöksistä johtuvien Googlen ratkaisujen vaikutuksia suomalasille kuluttajille on vielä liian aikaista arvioida. Konkreettisin vaikutus lienee joidenkin Googlen omien sovellusten (mm. Gmail, Youtube) poistuminen Huawein puhelimista tulevaisuudessa. Huawei on ilmoittanut jatkavansa ohjelmapäivitysten tuottamista myymiinsä laitteisiin.

Huawein toiminnan arvosteluun liittyy paljon poliittisia ja talouspoliittisia näkökulmia.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

20.5.2019

Uusi IoT-teknologia LTE-M Suomen kattavimmin käytössä DNA:n verkossa

DNA:n palvelukyvykkyys IoT-palveluissa on laajentunut edelleen, kun reaaliaikaisten ja kaksisuuntaisten IoT-palveluiden LTE-M-teknologia tuli laajasti käyttöön DNA:n matkaviestinverkossa. LTE-M on nyt käytössä koko Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa yhtä laajasti kuin tutumpi IoT-teknologia NB-IoT.

Tehokkaimpien IoT-teknologioiden käytettävyyttä laajentamalla DNA mahdollistaa asiakkailleen entistä tehokkaammat palvelut. DNA:n IoT-asiakkaat voivat nyt valita kahdesta LPWA (Low Power Wide Area) -teknologiasta omaan käyttöönsä sopivan ja siten parantaa päätelaitteidensa käyttöikää ja energia- ja kustannustehokkuutta.

"Asiakkaillamme on kehitteillä todella kiinnostavia IoT-ratkaisuja. Olen erittäin iloinen siitä, että voimme tarjota niihin hyviä teknologioita ja siten olla mukana edistämässä monia aivan uudenlaisia palveluita”, sanoo IoT-ratkaisuista vastaava myyntijohtaja Esa Kinnunen DNA:lta.

LTE-M-teknologia mahdollistaa IoT-palvelulle huomattavat datansiirtonopeudet ja -volyymit. LTE-M kykenee siirtämään dataa symmetrisesti molempiin suuntiin jopa 1 Mbit/s-nopeudella. LTE-M sopii hyvin reaaliaikaisiin käyttökohteisiin, koska viiveet ovat huomattavan lyhyitä (10–15 ms) verrattuna NB-IoT-vaihtoehtoon (1,6–10 s). LTE-M-kytketyt päätelaitteet kykenevät normaalin matkapuhelimen tapaan siirtymään paikasta toiseen datayhteyden katkeamatta. Tyypillisiä LTE-M-käyttökohteita ovat logistiikka, turvajärjestelmät ja vanhusten turvarannekkeet.

NB-IoT-teknologian etuina ovat vähäinen energiankulutus ja toimintavarmuus haasteellisilla kuuluvuusalueilla. Yhden NB-IoT-tukiasemasolun arvioidaan pystyvän tukemaan tuhansia NB-IoT-yhteyttä käyttäviä päätelaitteita. Yhteys on lepotilassa, kun sitä ei käytetä, mikä pidentää akun kestoa huomattavasti. Akun kesto voi pidentyä monissa kohteissa jopa kymmeneen vuoteen. NB-IoT-kytketyt päätelaitteet voivat kommunikoida esimerkiksi kellareista, joista matkapuhelimella ei saisi yhteyttä. Tyypillisiä NB-IoT-käyttökohteita ovat sähkömittarit, kodinkoneet, seurantalaitteet ja älyvalaistus.

"IoT eli esineiden internet mahdollistaa paljon uusia hyviä ja hyödyllisiä palveluita, jotka voivat auttaa sekä yrityksiä että yhteiskuntaa. Pidän erittäin tärkeänä sitä, että matkaviestinverkkomme on osaltaan mukana luomassa edellytyksiä näille uusille palveluille. Matkaviestinverkon resursseille esineiden internet luo uusia haasteita, mutta DNA:n moderni verkko vastaa näihin haasteisiin hyvin", Kinnunen toteaa.

DNA:n 4G-verkkoon tuli valmius NB-IoT-teknologian käytölle jo huhtikuussa 2017. Myös LTE-M on jo ollut DNA:n matkaviestinverkossa asiakaskohtaisessa pilottikäytössä. Lähestyvä 5G-aikakausi tuo IoT:lle vielä lisää mahdollisuuksia.

 

 

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


15.5.2019

Tutkimus: Hyvinvoinnin mittaaminen ja ruokaostokset netistä nosteessa – aktiivisuusranneke tai älykello jo joka neljännen taloudessa

Oman hyvinvoinnin mittaaminen digilaitteilla lisääntyy, ja useampi kuin joka kolmas käyttää jo hyvinvointisovelluksia, selviää DNA:n tuoreesta Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta. Tämä näkyy myös laitetasolla, sillä aktiivisuusranneke tai älykello löytyy jo joka neljännen (26 %) suomalaisen taloudesta. Hyvinvoinnin digitaalinen mittaaminen kiinnostaa erityisesti kaksi- ja kolmekymppisiä. Myös ruokaostosten tekeminen verkossa on lyömässä läpi. Ruokaostosten teko on lisääntynyt DNA:n kyselyssä kahdessa vuodessa, ja nyt noin joka kolmas on ostanut ruokaa netistä.

Hyvinvoinnin mittaaminen digitaalisesti on nousemassa suosioon suomalaisten keskuudessa. Yli kolmasosa (37 %) DNA:n tuoreeseen digikyselyyn vastanneista käyttää hyvinvointia mittaavia sovelluksia. Vastaajista 12 % kokee lisänneensä liikkumista ja terveyttä mittaavien sovellusten käyttöä kuluneen vuoden aikana. Naiset ovat kyselyn mukaan hieman miehiä kiinnostuneempia hyvinvointisovelluksista. DNA:n Nepa Insightilla teettämässä Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksessa haastateltiin maaliskuussa yli tuhatta 16-74-vuotiasta suomalaista.

Kyselyn mukaan hyvinvointia mittaavat teknologiat kiinnostavat eniten 35-44-vuotiaita, ja ikäryhmästä miltei puolet (49 %) on kiinnostunut niistä. Myös 16-34-vuotiaista yli 40 % on kiinnostunut hyvinvointiteknologioista. Esimerkiksi aktiivisuusranneke tai älykello on jo noin joka neljännen vastaajan kotitaloudessa. Määrä on noussut hieman joka vuosi vuodesta 2017.

”Kodin teknologiassa on tapahtumassa raju muutos, kun yhä useammat laitteet hyödyntävät verkkoa, usein kodin WiFin kautta. Näitä laitteita ei kuitenkaan hankita siksi, että niillä voisi käyttää nettiä, vaan koska ne tuovat lisäarvoa ja mutkattomuutta arkeen", sanoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”Puhelimella ja älykellollakin voi tehdä melkein mitä tahansa. Tankkaat auton, ostat matkaliput, valvot ja säädät kodin toimintoja ja saat ilmoituksen, kun pesuohjelma tai ruoka on valmis. Mutta myös muut laitteet ovat yhä useammin verkossa ja tekevät mitä moninaisempia asioita. Valmistaja saa tiedon, jos laite vikaantuu, katolle asennettu aurinkopaneeli kertoo tuotetun energian määrät ja kattolampun voi ennen nukahtamista sammuttaa sängystä nousematta", Sami Aavikko kuvailee.

Jo joka kolmas ostaa ruokaa netistä

Ruoan nettikauppa on myös lyömässä Suomessa läpi. Ruokaostosten tekeminen verkossa on kasvanut kahdessa vuodessa peräti 12 prosenttiyksikköä, ja nyt jopa useampi kuin joka kolmas (34 %) on ostanut ruokaa netistä. Neljä prosenttia vastaajista tekee ruokaostoksia digitaalisesti usein, 34 % edes joskus. Eniten ruokaostoksia netissä tekevät alle 45-vuotiaat. Miehet tekevät hieman naisia enemmän ruokaostoksia netissä. 16-44-vuotiaista noin joka kymmenes kokee ruoan nettikaupan mieluisammaksi kuin perinteisessä ruokakaupassa käymisen.

Verkossa asioimisen suosio kasvaa muutoinkin vuosi vuodelta. 42 % kyselyn vastaajista haluaisi hoitaa nykyistä enemmän asioitaan verkossa tai mobiilisti. Myös mobiilimaksaminen on yleistymässä. Peräti joka kuudes vastaaja uskoo käyttävänsä jatkossa mobiilimaksamista. Erityisen vahvasti mobiilimaksamiseen uskovat 16-24-vuotiaat. Digitaalisen asioinnin mieluisuus on kasvanut aavistuksen kaikissa toiminnoissa, mutta erityisesti pankki-, vero- ja Kela-asiat sekä terveydenhuollon ajanvaraukset on mieluisampaa hoitaa digitaalisesti.

”Selvästi suomalaiset kokevat nyt verkossa ja mobiilisti asioimisen helpommaksi, mikä varmasti johtuu myös siitä, että käteviä palveluita on tarjolla koko ajan enemmän. Mobiiliasioiminen alkaa tulla tavaksi, ja sitä osataan myös vaatia yrityksiltä”, Aavikko sanoo.


Poimintoja Digitaaliset elämäntavat -tutkimuksesta:

Puhelimen käyttö

  • Älypuhelin on 92 %:lla vastaajista, osuus on kasvanut muutaman prosenttiyksikön verran jo parina vuonna peräkkäin. 16-44-vuotiaista vastaajista yli 95% omistaa älypuhelimen.
  • Kolme neljästä kokee puhelimesta olevan hyötyä päivittäisten asioiden hoitamisessa päivittäin. Osuus on jopa 94 % 16-24-vuotiaiden keskuudessa, mutta myös 50 % 65-74-vuotiaista on samaa mieltä.
  • Noin puolet älypuhelimen omistajista on seurannut liikkumistaan puhelimen sovelluksella, 16-44-vuotiaat hieman muita enemmän. Oman liikkumisen seuraaminen ei ole muuttunut merkittävästi edellisvuoteen nähden.
  • TV-, media- ja videosovelluksista puhelimessa tai tabletissa käytetään eniten YouTubea ja Yle Areenaa, sen jälkeen Netflixiä. Naiset käyttävät puhelimessa/tabletissa aavistuksen miehiä enemmän Ruutu- ja mtv-sovelluksia.
  • Yle Areena -sovelluksen suosio on melkein yhtä tasainen kaikkien yli 25-vuotiaiden keskuudessa. YouTuben, Netflixin, Viaplayn ja Twitchin käyttö puhelimella/tabletilla on selvästi yleisempää nuorimmassa ikäryhmässä.

Digitaalinen asiointi

  • Digitaalisesti (verkossa tai mobiilisti) hoidetaan selvästi eniten pankkiasioita. Seuraavaksi useimmiten asioidaan Kelassa, varataan digitaalisesti aikaa lääkärille tai hoidetaan veroasioita.
  • Chat-asiakaspalvelua on kahden viime vuoden aikana käyttänyt 79 % vastaajista, 4 % tekee ruokaostoksia digitaalisesti usein ja 34 % ainakin joskus, ja online-liikuntapalveluita on käyttänyt 30 %.
  • 35-44-vuotiaat ovat hieman muita ikäryhmiä useammin tehnyt verkko-ostoksia, mm. ostanut teleoperaattorin palveluita, huonekaluja tai vaatteita. Elokuvien digiversioiden ostaminen on selvästi yleisempää 16-24-vuotiaiden keskuudessa.
  • Digitaalinen asiointi ei ole käytetyimpien toimintojen osalta kasvanut merkittävästi vuonna 2019. Vain chat-asiakaspalvelua on edes joskus käyttänyt hieman aiempaa useampi. Harvemmin käytettyjen toimintojen osalta on havaittavissa kasvua, mm. aiempaa useampi on edes joskus käyttänyt yritysten chatbotteja tai tehnyt ruokaostoksia verkossa.
  • Digitaalista asiointia suositaan eniten pankkipalveluiden, vero- ja Kela-asioinnin sekä terveydenhuollon ajanvarauksen kohdalla.
  • Perinteistä asiointia suositaan eniten ruokaostosten sekä huonekaluostosten osalta. Digitaalisen asioinnin mieluisuus on kasvanut aavistuksen lähes kaikkien toimintojen osalta edellisvuoteen verrattuna.
  • Eniten arkea helpottaviksi digitaalisiksi palveluiksi koetaan viestintäpalvelut (sähköposti, WhatsApp, Skype) ja toisena kartta- ja navigointipalvelut.
  • Mobiilimaksamisen kokee arkea helpottavaksi neljäsosa vastaajista.
  • Naiset kokevat viestintä- ja ajanvarauspalvelut enemmän arkea helpottaviksi kuin miehet. Nuoret kokevat somen helpottavan arkeaan muita ikäryhmiä enemmän, 65-74-vuotiaat arvostavat enemmän ajanvarauspalveluita

Tulevaisuuden käyttö

  • Vastaajat arvioivat seuraavan kahden vuoden aikana käyttävänsä todennäköisimmin mobiilivarmennetta, tietoturvapalveluita ja mobiilimaksamista.
  • Usko mobiilimaksamisen ja virtuaalitodellisuuden käyttöön on selvästi korkeampi 16-24-vuotiaiden keskuudessa.
  • Miehet arvioivat käyttävänsä tulevaisuudessa paikannuspalveluita, virtuaalitodellisuutta ja kodin etähallintaa enemmän kuin naiset.


Internet-paneelitutkimuksena toteutettavan Digitaaliset elämäntavat -kyselytutkimuksen toteuttaa vuosittain DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tämän vuoden tiedonkeruu on toteutettu maaliskuun lopussa, vastaajamäärä oli 1005. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 16-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan.

 

 

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


15.5.2019

Ajankäyttömme TOP3: Nukkuminen, työnteko ja liikkuvan kuvan katselu

FiCom Forumissa luotiin katsaus mediasisältöjen kulutukseen, menestyvän sisällön tuottamiseen ja siihen, miten EU-alueella jatkossa säädellään tekijänoikeuksia.

Youtuben Suomen toimialajohtaja Robert From listasi kolme asiaa, joihin käytämme eniten aikaa vuorokaudessa: nukkuminen, työn tekeminen ja videosisältöjen katselu. Mediankäyttö siirtyy entistä enemmän mobiilivideoon, ja esimerkiksi YouTuben katselusta jo 70 prosenttia tapahtuu mobiilipäätelaitteilla.

Älypuhelimet ovat mullistaneet paitsi sisällön kuluttamisen, myös sen tuotannon. Nykyisin kuka tahansa voi luoda hyvätasoista ja kiinnostavaa sisältöä kevyesti omalla puhelimellaan. Maailmassa onkin jo noin 30 miljoonaa tubettajaa, ja YouTubeen ladataan joka minuutti 400 tuntia sisältöä.

Elämme parhaillaan tv-sarjahuumaa

Dionysos Filmsin toimitusjohtaja Riina Hyytiä kertoi, että vietämme eri medioiden äärellä yhteensä kahdeksan tuntia päivässä - noin puolet tästä kuluu television, videopalveluiden ja suoratoiston parissa. Ei siis ole yllätys, että Netflix kuormittaa maailman verkkoliikenteestä vähintään 15 prosenttia, ruuhkaisimpina hetkinä jopa 40 prosenttia.

Netflix ja muut suoratoistopalvelut taistelevat tilaajista aseenaan kiinnostava sisältö. Tämä on avannut ovia myös suomalaisen sisällöntuotannon kansainvälistymiselle. Kansainvälisessä kisassa pärjäävät alkuperämaasta tai -kielestä huolimatta ne, joiden tarinoita maailma haluaa katsoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Dionysos Filmsin luoma menestyssarja Karppi, joka on julkaistu Netflixissä ja levinnyt jo 180 maahan.

EU-tekijänoikeusdirektiivi muuttaa internetin

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa uuden EU-tasoisen tekijänoikeuslainsäädännön. Kiistanalaisimmat kohdat siinä ovat linkkiveroksi kutsuttu artikla 15 (aiemmin art. 11) sekä artikla 17 (aiemmin art. 13, ”meemikielto”), joka siirtää vastuun tekijänoikeuksien loukkauksista käyttäjiltä alustapalveluille.

Käytännössä kukaan ei vielä tarkasti tiedä, miten EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee vaikuttamaan, mutta lainsäädännön mukanaan tuomien uusien velvoitteiden myötä epävarmuus kasvaa ja internetin tulevaisuus on Euroopan ulkopuolella, totesi suomalaista pelialaa edustavan Neogames ry:n Senior Policy Analyst Jari-Pekka Kaleva.

Valmistelutyö direktiivin implementoinniksi Suomen lainsäädäntöön on aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lue myös: FiCom Forum: Digitalisoituva Eurooppa

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

15.5.2019

Terveiset Säätytalolle!

Suomi on useissa asioissa edelläkävijä, mikä on aina myös onnistuneen politiikan tulosta. Yritykset tekevät yhteiskunnan kehityksen eteen oman osansa, mutta toimintakentän pitää olla investoinneille kannustava ja mahdollistava.

Sama pätee myös teknologiseen kehitykseen ja digitalisaatioon. Suomessa on tehty tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja, ja tällaista politiikkaa tarvitaan edelleen. Suomi on EU:n johtava digimaa, ja sen pitää näkyä kunnianhimoisena digitaalisuuden edistämisenä niin kansallisella kuin EU-tasollakin.

FiComin terveiset käynnissä oleviin hallitusohjelmaneuvotteluihin:

  • Julkishallinnon ja yksityisen sektorin roolit on pidettävä selkeinä. Valtion ja kuntien tulee olla toimintojen mahdollistajia ja yritysten niiden toteuttajia. Valtion ei pidä itse rakentaa digi-infraa, ei tuoda markkinoille omaa sähköisen tunnistamisen välinettä eikä tuottaa itse it-palveluita.  Myös yksityiskohtaisesta nippelisääntelystä pidättäytyminen on mahdollisuuksien luomista erilaisille investoinneille.  
     
  • Sähkövero on laskettava kilpailukykyiselle tasolle. Ruotsin esimerkin tavoin kaikkia datakeskuksia pitää kohdella koosta riippumatta samalla tavalla.
     
  • Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan panostusta koulutuksen lisäämiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä työssä oppimiseen. On myös poistettava esteitä työperäisen maahanmuuton tieltä.

Ilmastoystävällinen yhteiskunta luodaan panostamalla osaamiseen, turvaamalla riittävät resurssit tutkimukseen, avaamalla julkisen tiedon rajapintoja ja sähköistämällä palvelut. Tulevilla päätöksillä pitää edistää näitä kaikkia.

Lue kaikki FiCom ry:n hallitusohjelmatavoitteet digitaalisen infran vahvistamiseksi ja digitalisaation edistämiseksi.

FiComin ICT-alaa koskeva lausunto hallitusneuvotteluiden käyttöön 20.5.2019.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

15.5.2019

FiCom Forum: Digitalisoituva Eurooppa

Digitalisaatio, joka Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin mukaan on tekoälyä, robotisaatiota, koneoppimista, esineiden internetiä, tulee mullistamaan maailman. Digitalisaatio muuttaa talouden ja työnteon, politiikan ja kommunikaation sekä tieteen.

FiCom Forumissa 13.5.2019 puhunut Stubb oli sitä mieltä, että talous muuttuu yhä enemmän alustataloudeksi, ja työnteko tulee limittymään jatkuvan opiskelun kanssa. Tärkein työelämätaito tulee olemaan empatian oppiminen.

Sosiaalinen media on muuttanut tapamme kommunikoida. Digitaalisten demokratioiden sijaan ollaan synnyttämässä digitaalisia diktatuureja. Maailma polarisoituu, mikä näkyy myös vaalitulosten pirstaloitumisena.

Digitalisaatio on mahdollistanut valtavia kehitysaskelia esimerkiksi lääketieteessä. Kun biologia ja teknologia kyetään yhdistämään ja syntyy uudenlaisia hybridejä, erilaiset moraaliset kysymykset lisääntyvät.

Stubbin viesti seuraavalle,  marraskuussa aloittavalle EU-komissiolle oli se, että EU:n pitää olla luomassa 1. luotettavaa 2. kilpailukykyistä ja 3. globaalia tekoälyä. Uuden maailman rakentamisen pitää edetä laillisesti ja eettisesti ja EU:ssa tulee panostaa innovaatioihin ja yhteistyöhön sekä kansainvälisiin sopimuksiin ja standardeihin.

Lainsäädännön lisäksi innovaatioiden edistämistä

Euroopan komission Suomen-edustuston tuore päällikkö Antti Peltomäki muistutti FiCom Forumissa, että juuri nyt on aika esittää toiveita ja tavoitteita uuden komission viisivuotisen toimikauden asialistalle.

Alexander Stubb määritteli Euroopan regulaation suurvallaksi, ja Peltomäkikin pohti, haluaako EU ylisäädellä asioita. Toisaalta hän peräänkuulutti sääntelyn tasapuolisuutta tilanteissa, joissa yhtä osapuolta (teletoiminta) säännellään mutta toista ei  (alustatalous). Hänen mukaansa EU:n tavoite on kuitenkin olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Digitalisaatiokehitykselle on luotava reunaehdot, mutta samalla kannattaa pohtia, onko nykyinen regulaatiomalli ainoa oikea. Peltomäki huomautti, että jos komissio löysää EU-regulaatiossa, on joillakin jäsenvaltioilla taipumus ryhtyä säätämään kansallista lainsäädäntöä, mikä murentaa sisämarkkinaa.

Lainsäädännön lisäksi Eurooppa on edistänyt innovaatiotoimintaa esimerkiksi rahoituksen avulla. Keski-Euroopan maissa on syntynyt erilaisia teollisuus 4.0 -projekteja. Osaaminen ja startup-toiminta ovat Peltomäen mukaan Euroopassa hyvällä tolalla.

Digitaalinen maailma tarvitsee luottamusta

Suomea kohti EU-puheenjohtajakauttaan luotsaava liikenne- ja viestintäpolitiikan korkean tason edustaja Mikael Nyberg peräänkuulutti käyttäjien luottamusta tekoälyyn. Ilman luottamusta digitalisaatio ja tekoäly eivät toimi.

Uusien asioiden sääntelyprosessin kannattaisi Nybergin mukaan edetä asioiden testaamisen ja pilotoinnin kautta sen pohtimiseen, tarvitaanko kyseisessä tilanteessa regulaatiota.

Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettava Euroopassa osana sisämarkkinoiden kehittämistä. Digitalisaation ja automaation tarjoamat mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ovat myös keino vastata ilmastohaasteisiin, sillä niiden avulla saadaan aikaan päästövähennyksiä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite päästä hiilettömään liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. Varsinkin merenkulku ja lentoliikenne vaativat asiassa globaaleja ratkaisuja.

Viestinnän tulevaisuuden näkymistä Nyberg totesi, että tavoite on saada mahdollisimman paljon radiotaajuuksia mobiiliviestinnän käyttöön.

***

Alexander Stubbin digitalisaatioaiheiset lukuvinkit:

  • Andrew McAfee ja Erik Brynjolfsson - Machine, Platform, Crowd: Harnessing Our Digital Future
  • Yuval Noah Harari - Sapiens: Ihmisen lyhyt historia, Homo Deus: Huomisen lyhyt historia, 21 oppituntia maailman tilasta
  • Max Tegmark - Life 3.0

***

FiCom Forumissa myös: Ajankäyttömme TOP3: Nukkuminen, työnteko ja liikkuvan kuvan katselu

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

15.5.2019

Suomi avainasemassa EU-politiikan linjauksissa

Heinäkuun alussa alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi antaa meille mahdollisuuden linjata EU:n seuraavan viisivuotiskauden politiikkaa. Samalla saamme poikkeuksellisen tilaisuuden vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön, sanoo valtioneuvoston kanslian EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen, jolta kysyimme hänen näkemyksiään Euroopan  digitalisaatiosta.

Millä tavoin Suomen rooli EU:n digikärkenä tulee esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella?

Tämänkertainen puheenjohtajakausi ei ole Suomelle tavanomainen, ainoastaan kuuden kuukauden mittainen puristus. Asemamme tulevana puheenjohtajana vaikuttaa paljon laajemmin ja pidemmällä aikavälillä.

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen alkava puheenjohtajakausi on Suomelle mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa EU tekee seuraavat viisi vuotta.  Viemme pj-kaudellamme kesäkuussa päämiesten toimesta sovittavaa unionin seuraavaa strategista ohjelmaa käytäntöön neuvoston työn kautta. Tähän liittyvä työ on ollut keskeinen prioriteettimme viimeisen vuoden ajan.

Digitalisaatioon liittyvät kysymykset asettuvat tähän kontekstiin. Yhdistämme digitalisaation ja digitaalisen talouden kehittämisen kiinteästi EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen. Jälkimmäinen kuuluu yhteen kolmesta painopisteestä, jossa olemme tehneet edellä mainittua, pitkän tähtäimen strategista vaikuttamistyötä. Tätä kautta digiasiat ovat myös pj-kautemme ytimessä.

Mitä ict-ala voi odottaa ensi syksyn puristukselta? 

Nykyisen komission kaudella tehty työ on keskittynyt digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen. Jatkossa digitalisaatio on nähtävä laajemmin; koko kansainvälisen kilpailun kohtaavan talouden kysymyksenä sekä yhteiskunnallisena ja yksilöihin vahvasti liittyvänä kysymyksenä. Digitalisoituvaan talouteen ja yhteiskuntaan liittyy myös paljon asioita, jotka eivät ole unionin kompetenssissa, esimerkkeinä osaamisen kehittäminen ja osallisuuden edistäminen. Erityisesti haluamme korostaa digitalisaation ja EU:n palvelumarkkinoiden tehostamisen yhteyttä.

Uuden kasvun näkökulmasta on välttämätöntä ryhtyä toimiin talouden rakennemuutosten tukemiseksi. Digitalisaatio on luonnollisesti yksi keskeinen mahdollistaja tältä osin. Lisäksi on aloja, joiden kasvupotentiaali tulisi hyödyntää digitalisaation avulla. Suomen on luontevaa pitää esillä esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen edistämistä tai vaikkapa terveyssektorin digitalisaatiota.

Toivon tietysti, että tämän ajattelutavan mukainen politiikka tukisi suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia ja tarjoaisi tilaisuuksia tuoda osaamistamme esille.

Miten yritykset voivat tukea Suomen EU-puheenjohtajuuskautta?

Meillä on aivan poikkeuksellinen tilaisuus vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön. Korostan edelleen, että kyse ei ole ainoastaan pj-kaudesta. Teollisuuden eurooppalaisten etujärjestöjen kautta on hyvä vaikuttaa ja viedä näitä viestejä muihin jäsenmaihin ja unionin toimielimiin.

On tavanomaista, että komissio, aloitteen tekijän roolissa, kääntyy puoleemme halutessaan kuulla, millaisia ratkaisuja ja ehdotuksia Suomella olisi eri kysymyksiin. Näin on erityisesti juuri digitalisaatioon tai vaikkapa innovaatiomalleihin liittyen. Monet datan hallintaan tai tekoälyn soveltamiseen liittyvät kysymykset tulevat ainakin mieleen.

Hallinnossa on hyvä olla tietämystä yrityskentän mahdollisista toiveista, ongelmista ja niiden konkreettisista ratkaisumalleista. Jatkuvaa vuoropuhelua siis tarvitaan. Kannustan teitä tähän erityisesti uuden komission työn kynnyksellä. Vaikutamme tulevien toimenpiteiden sisältöihin parhaiten tarjoamalla perusteltua tietoa asioista. Te olette avain tähän tietoon.

Lukusuositus: Jori Arvosen Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi


15.5.2019

Euroopan digitaalinen tulevaisuus, edessä vai takana?

Tietoliikenneverkot - digitalisaation perusta

Kiinteitä laajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 35 prosentilla asukkaista. Niistä surin osa, 61 prosenttia, on DSL-liittymiä. Kaapeliliittymiä on 19 prosenttia, kuituliittymiä 16 prosenttia ja muita liittymiä (esimerkiksi satelliittivastaanotin) neljä prosenttia. Suomessa on kiinteitä liittymiä asukasta kohti laskettuna hieman EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kuituliittymiä sen sijaan huomattavasti enemmän, 48 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. (EU Digital Single Market)

Eri tilastojen laskentatavat ja liittymien määritelmät vaihtelevat jonkun verran, joten lukumääriä ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta ne antavat kuitenkin suuntaviivoja.

OECD-maissa laajakaistaliittymä oli viime vuonna keskimäärin 31 prosentilla asukkaista Tämä on jonkin verran vähemmän kuin EU-maissa. Liittymistä 38 prosenttia oli DSL-liittymiä, 33 prosenttia kaapeliliittymiä, 25 prosenttia kuituliittymiä ja muita liittymiä oli neljä prosenttia. (OECD Broadband Portal)

ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä on 14 prosentilla maapallon asukkaista.  Maanosittain laskettuna eniten niitä on Euroopassa, 31 prosentilla asukkaista. Amerikoissa liittymiä on 21 prosentilla, IVY-maissa 19 prosentilla, Aasian ja Tyynen meren alueella 14 prosentilla, Arabimaissa viidellä prosentilla ja Afrikassa vajaalla prosentilla.

Laajakaista (kiinteä ja mobiili) eri alueilla, prosentilla asukkaista*

*) ITU:n tilasto koko maailmasta on arvio. Eri tilastojen luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

Mobiililaajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 96 prosentilla asukkaista, Suomessa osuus on 156 prosenttia.

OECD-maissa keskimäärin mobiili laajakaistaliittymä on 106 prosentilla asukkaista Yli sadan prosentin liittymätiheyden maita Euroopan ulkopuolella ovat Japani, Korea, USA, Australia, Uusi-Seelanti ja Israel.

ITU arvioi mobiililaajakaistaliittymiä olevan maailmanlaajuisesti 69 prosentilla asukkaista. Amerikoissa mobiililaajakaistaliittymä on 97 prosentilla asukkaista, Euroopassa 94 prosentilla, IVY-maissa 79 prosentilla, Aasian ja Tyynenmeren alueella 68 prosentilla, Arabimaissa 63 prosentilla ja Afrikassa 30 prosentilla.

Pelkkä määrä ei riitä, pitää olla myös nopea

Cisco arvioi kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuksien olevan tänä vuonna maailmanlaajuisesti keskimäärin 52,9 Mbit/s. Länsi-Euroopassa niiden arvioidaan olevan vastaavasti 53,2 Mbit/s. Vuodelle 2022 Cisco ennustaa maailmanlaajuiseksi nopeudeksi 75,4 Mbit/s ja Länsi-Euroopan tasolle 76,0 Mbit/s.

Mobiilien laajakaistaliittymien maailmanlaajuisten keskimääräisten nopeuksien Cisco arvioi olevan tänä vuonna 17,7 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 31,2 Mbit/s. Vuoden 2022 ennuste maailmanlaajuisista nopeuksista on 28,5 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 50,5 Mbit/s. (Cisco, Visual Networking Index: Forecast and Trends 2017 – 2022)

Määrä ja nopeus mahdollistavat mobiilidatan kasvun

Mobiilidataa eniten käyttävistä kymmenestä OECD-maasta yhdeksän maata on Euroopasta. Muista OECD-maista mukana on ainoastaan Etelä-Korea, jossa mobiilidataa käytettiin yhdeksänneksi eniten.

Mobiilidatan käyttö OECD-maissa, mobiililaajakaistaliittymää kohti kuukaudessa, gigatavua

Tuoreimpien, vuodelta 2017 olevien OECD-tilastojen mukaan eniten mobiilidataa käytettiin Suomessa, 15,45 gigatavua mobiililiittymää kohti kuukaudessa. Seuraavana oli Itävalta 11,17 gigatavua ja kolmantena Viro 7,16 gigatavua/mobiililaajakaistaliittymä/kuukausi. OECD-maiden keskiarvo oli 2,82 gigatavua, joten Suomessa siirretyn mobiilidatan määrä oli siihen nähden yli viisinkertainen. (OECD Broadband Portal)

Muuttaako 5G painopisteitä?

Viime vuonna Euroopan alueen matkapuhelinliittymistä 46 prosenttia oli 4G-liittymiä. Maailmanlaajuisesti osuus oli 43 prosenttia. Euroopan edellä oli Pohjois-Amerikka 69 prosentilla. Aasian – Tyynenmeren alue oli Euroopan kanssa suunnilleen tasoissa 45 prosentilla.

GSMA ennusteen mukaan vuonna 2025 tulee 5G-matkapuhelinliittymiä olemaan maailmanlaajuisesti 15 prosenttia kaikista matkapuhelinliittymistä. Euroopassa vastaavan osuuden ennustetaan olevan 29 prosenttia. Eniten 5G-liittymiä olisi Pohjois-Amerikassa, 47 prosenttia matkapuhelinliittymistä. (The Mobile Economy 2019, GSMA)

5G-liittymät maanosittain, osuus matkapuhelinliittymistä, prosenttia

Panostetaanko kehittämiseen?

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat OECD-maissa keskimäärin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017. EU-maissa ne olivat keskimäärin 2,1 prosenttia ja Suomessa 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli OECD-maiden yhdeksänneksi eniten.  OECD-maiden suurimmat tutkimus- ja kehittämismenot olivat Koreassa, 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavina tulivat Israel 4,5 prosenttia, Ruotsi 3,3 prosenttia sekä Japani ja Itävalta 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. (OECD, Gross domestic spending on R&D)

Eräiden OECD-maiden tutkimus- ja kehittämismenoja, prosenttia bruttokansantuotteesta

EU-maissa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin asukasta kohti laskettuna rahaa keskimäärin 620 euroa vuonna 2017. Kasvua vuodesta 2013 oli noin 14 prosenttia. Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin rahaa asukasta kohti 1 122 euroa eli noin 55 prosenttia EU-maiden keskiarvoa enemmän.  Suomessa määrä ei kuitenkaan vastaavana viisivuotiskautena ole kasvanut vaan vähentynyt noin yhdeksän prosenttia. (Eurostat)

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti laskettuna Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

13.5.2019

Tutkimus: Pk-yritysten digitaalisuus etenee jälleen suvantovaiheen jälkeen

Useampi kuin joka toinen pk-yritys on tehnyt useita digitekoja viimeisen kahden vuoden aikana. Elisan ja Suomen Yrittäjien teettämän tutkimuksen mukaan digitalisointiprojektista kulunut aika nostaa suositteluhalukkuutta: digiteon hyödyt konkretisoituvat usein vuoden parin kuluttua investoinnista. Yrittäjän sitoutuminen digitekoon on avain onnistumiseen.

Digiteolla tarkoitettiin tutkimuksessa yrityksen digitaalisuutta kehittäviä muutoksia ja kehitysprojekteja. Tällaisia olivat esimerkiksi toimistoratkaisujen, taloushallinnon tai asiakkuudenhallinnan sähköistäminen, IT:n ulkoistaminen, digitaalisen markkinoinnin tai verkkokaupan käyttöönotto sekä digitaalisuutta hyödyntävien tuotteiden kehittäminen.

Yli puolet suomalaisista pk-yrityksistä ja yksinyrittäjistä on tehnyt vähintään kaksi yrityksen digitaalisuutta kehittävää tekoa viimeisen kahden vuoden aikana.

– Useimmiten digiteot liittyvät yritystoiminnan perusprosessien digitalisoimiseen, mutta joka viides yrittäjä on kehittänyt myös digitaalisuutta hyödyntäviä tuotteita ja palveluita. Nyt pk-yrityksissä on viimein havaittavissa suurempi harppaus eteenpäin digirintamalla, sanoo johtaja Jorma Niemelä Elisan Yritysasiakkaat-yksiköstä.

Tietotyön välineiden käyttö harpannut jumiutumisen jälkeen eteenpäin

Elisan ja Suomen Yrittäjien edellinen, vuonna 2017 tutkimus osoitti pk-yritysten digitaalisuuden tason jumiutuneen, mutta nyt selkeitä kehitysponnistuksia on taas havaittavissa. Tietotyön välineistä älypuhelinta, kannettavaa tietokonetta ja etäyhteyttä hyödynnetään aiempaa enemmän, ja moni aloittava yrittäjä lähtee liikkeelle monipuolisella välineistöllä.

Yritystoiminnan perusprosesseista sähköinen laskutus ja asiakkuudenhallinta ovat alkaneet digitalisoitua vauhdilla. Verkkokokouksien ja videoneuvottelujen määrä on puolestaan kasvanut suhteessa eniten viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitoutuminen digitekoon mahdollistaa onnistumisen, hyödyt konkretisoituvat vuoden kahden kuluttua

Yrittäjät suosittelisivat erittäin usein niitä digitekoja, joiden tekemiseen he olivat sitoutuneet alusta lähtien. Nämä arvioidaan myös liiketoiminnan kannalta hyödyllisimmiksi. Todennäköisimmin digitekoja suosittelee päätöksentekijä, joka on ollut mukana myös projektin toteutuksessa. Työnantajayritykset suosittelisivat useimmiten IT:n ulkoistusta ja digitaalisia tuotteita.

– Jotta yrityksen digi-investointi kantaisi hedelmää, on yrittäjän itse oltava sen toimeenpanossa aktiivinen. Kaikkea ei tietenkään tarvitse tehdä itse. Tulos kuitenkin vahvistaa käsitystä siitä, että digitalisoimiseen kannattaa suhtautua liiketoiminnan kehittämisenä, ei niinkään teknisluonteisena harjoituksena, sanoo Suomen Yrittäjien digi- ja koulutusasioiden päällikkö Joonas Mikkilä.

Yrittäjät suhtautuvat usein kriittisesti äskettäin tehtyihin digitekoihin, mutta suosittelisivat niitä digitekoja, jotka on tehty yli vuosi sitten. Digitekojen hyödyt näyttävätkin realisoituvan vasta pidemmällä aikavälillä, ja siksi myös yrittäjän sitoutumisella ja kärsivällisyydellä on suuri painoarvo onnistumisessa.

 

Tutkimuksen suunnittelusta, tiedonkeruusta, analyysista ja raportoinnista on vastannut Prior Konsultointi Oy. Tutkimuksen toimeksiantajat ovat  Elisa Oyj ja Suomen Yrittäjät. Tutkimukseen vastasi 1091 yrittäjää, joista noin puolet on yksinyrittäjiä. Muut yrittäjät edustavat pääosin 1-50 hengen yrityksiä. Tutkimuksen virhemarginaali 95 % luottamustasolla on 2-3 prosenttiyksikköä.

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj.

Suomen Yrittäjät on jäsenmäärältään elinkeinoelämän suurin, 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestö, joka ajaa Suomen pienten ja keskisuurten yritysten asiaa. Jäsenyrityksistä 50 000 on työnantajayrittäjiä. Ne työllistävät yrittäjät mukaan lukien noin 660 000 henkilöä. Työllistämisluku perustuu vuonna 2018 yhdessä Tilastokeskuksen kanssa tehtyyn laskelmaan. Yrittäjäjärjestön toiminta rakentuu lähes 400 paikallisyhdistyksestä, 20 aluejärjestöstä ja 63 toimialajärjestöstä. Lisätietoa: www.yrittajat.fi.


9.5.2019

INEZ-kanava aloittaa lähetykset Digitan verkoissa 9.5.2019 kanavapaikalla 19 – kanava möyhentää mediakenttää uudella tavalla ja tarjoaa nuorille raikkaita ohjelmasisältöjä

Digitan jakelemien vapaasti katsottavien kanavien määrä kasvaa jälleen, kun INEZ-kanava aloittaa lähetyksensä torstaina 9.5.2019 kanavapaikalla 19. Kanavan peittoalue on 98 prosenttia kotitalouksista.

”INEZ on nuorekas viihdekonsepti, joka yhdistää perinteisen television ja modernin sosiaalisen median ainutlaatuiseksi viihdekokonaisuudeksi. Luomme kohderyhmämme ehdoilla raikkaita sisältöjä, joihin vaikuttavat sosiaalisen median nopeatempoinen rytmi ja ilmiöt”, kertoo INEZ Median kaupallinen johtaja Heidi Tammiruusu. ”Ohjelmistomme sydän on arkipäivisin antennitalouksissa näkyvä Famestream-livelähetys klo 15.00 - 17.00 välillä. Katsomista voi jatkaa saumattomasti hybridi-tv:llä ja lisäksi tarjolle avautuu laaja ohjelmakirjastomme”, kertoo Tammiruusu.

”INEZin konsepti on juuri sitä mitä televisio pystyy tällä hetkellä parhaimmillaan tarjoamaan. INEZ yhdistää jakeluteitä laajemmaksi kokonaisuudeksi, joka hyödyttää sekä katsojia että mediayhtiöitä. Suosituimmat nettisisällöt kannattaa ehdottomasti nostaa myös isoon ruutuun”, sanoo Digitan videojakeluliiketoiminnasta vastaava johtaja Teppo Ahonen. ”Digitan ratkaisut mahdollistavat nettisisältöjen kasvattamisen ensin netin kautta isolle ruudulle ja siitä luontevasti aina suurten yleisöjen tv-jakeluun. Näissä ratkaisuissa antenni-tv-jakelu, nettijakelu ja hybridi-tv voidaan yhdistää saumattomaksi palvelukokonaisuudeksi”, jatkaa Ahonen.

Hybriditelevisioiden määrä jo puoli miljoonaa

Hybridi-tv on älytelevisio, joka mahdollistaa tv-kanavaan ja yksittäisiin tv-ohjelmiin liitettävät lisäpalvelut. Esimerkkeinä hybridi-tv:n lisäpalveluista ovat muun muassa äänestäminen televisio-ohjelmissa ja vuorovaikutteinen tv-mainonta. Kanavien yhteyteen tuodut hybridi-tv-palvelut näkyvät tällä hetkellä Digitan antenni-tv-verkossa ja Telian Kaapeli-TV:ssä.

Hybridi-tv-laitteiden suosio kasvaa jatkuvasti. Tällä hetkellä aktiivisesti hybridi-tv-palveluita käyttäviä laitteita on jo yli puoli miljoonaa ja määrä kasvaa koko ajan. INEZ-kanavan näkyvyyden Digitan antenni-tv-verkossa voi tarkistaa Digitan Karttapalvelusta.

INEZ-kanavan lähetyksiä voi seurata antenniverkossa arkipäivisin klo 15-17. Nettiin kytketyllä hybridi-tv:llä lähetys ja laaja ohjelmakirjasto on käytettävissa 24/7.

 

INEZ Media tulee täydellä vauhdilla osaksi suomalaista mediakenttää. Kyseessä on ainutlaatuinen viihdekonsepti, joka yhdistää perinteisen television ja modernin sosiaalisen median viihdekokonaisuudeksi, josta katsojan on helppo nauttia. www.inez.fi

Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa.

 

 


9.5.2019

Digitan toimitusjohtaja jättää yhtiön

Juha-Pekka Weckström jättää tehtävänsä Digitan toimitusjohtajana. Digita on kuluneen lähes viiden vuoden aikana Juha-Pekka Weckströmin johdolla kehittänyt voimakkaasti toimintaansa ja vahvistanut asemaansa sähköisen viestinnän markkinoilla.

Vuonna 2018 tapahtuneen omistajavaihdoksen jälkeen Weckströmin johdolla on toteutettu useita toimenpiteitä, joilla Digita laajentuu broadcasting-liiketoiminnan lisäksi tietoliikenneinfrastuktuuritoimijaksi, jossa yhtiön asiakkaita ovat teleyhtiöt, IoT- ja data center -palveluita tarvitsevat tahot.

”Omistajavaihdoksen jälkeen olen Digitan hallituksen kanssa keskustellut Digitan uudesta kasvustrategiasta ja sen toteuttamisesta. Osana tätä prosessia olen huolellisen pohdinnan seurauksena päättänyt jättää Digitan toimitusjohtajan tehtävän ja siirtyä uusien haasteiden pariin”, toteaa Juha-Pekka Weckström.

Digitan hallitus on aloittanut uuden toimitusjohtajan etsinnän. Markus Ala-Hautala, Digitan johtoryhmän pitkäaikainen jäsen ja Digitan Chief Operating Officer, toimii väliaikaisena toimitusjohtajana, kunnes uusi toimitusjohtaja on valittu.

Digitalla on vahva tulevaisuus edessään. Digitaalisten infrastruktuuriratkaisujen tarve tulee kasvamaan ja monipuolistumaan kun uudet käyttöön otettavat teknologiat, kuten 5G-verkot, vaikuttavat Digitan asiakkaiden palvelutarjonnan kehitykseen. Digitalla on ainutlaatuinen asema hyötyä digitaalisen infrastruktuurin voimakkaasta kasvusta broadcast- ja tietoliikennemastojen omistajana sekä data center- ja IoT-palvelujen tarjoajana.

Digitan hallitus kiittää Juha-Pekka Weckströmiä yhtiön tuloksekkaasta ja määrätietoisesta kehittämisestä toimitusjohtajakaudellaan.

 

Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa.


9.5.2019

Polttoainetta säästyy jopa kymmenen litraa sadalla kilometrillä – Telian uusi IoT-palvelu auttaa raskasta liikennettä toimimaan älykkäämmin ja ympäristöystävällisemmin

Telia tuo tänään markkinoille logistiikka-alalle kehitetyn Telia Connected Vehicle -palvelun, joka tuo älyn raskaaseen kalustoon ja auttaa muun muassa ekologisen ajotavan edistämisessä. Täysin uudenlainen digitaalinen alusta auttaa raskaan liikenteen toimijoita vähentämään polttoaineen kulutusta jopa 12 prosenttia.

Telia on kehittänyt raskaan liikenteen toimijoille digitaalisen alustan, jonka päälle voidaan rakentaa uudentyyppisiä palveluita logistiikka-alalle. Telia Connected Vehicle -alusta perustuu Telian Fältcom-ratkaisuun, josta yhtiöllä on yli 20 vuoden kokemus julkisen liikenteen puolelta.

”Uuden palvelukokonaisuutemme kehittämisessä on ollut mukana useita logistiikka- ja palveluyrityksiä, kuten esimerkiksi Neste. Pyrimme heidän kanssaan luomaan alalle täysin uudenlaisia palveluita, jotka samanaikaisesti tehostavat toimintaa ja säästävät sekä kustannuksia että ympäristöä”, sanoo Telian IoT-myynnistä vastaava Kalle Mehtola.

Uudet verkkoteknologiat, kuten 5G, mahdollistavat uudenlaiset älyratkaisut esimerkiksi rekoissa ja varastoissa. Telia Connected Vehicle -palvelu tarjoaa merkkiriippumattoman IoT-ekosysteemin raskaan liikenteen optimointiin. Ratkaisuun liitetyissä rekoissa jokaisella kuljettajalla on ohjaamossa yksi näyttö, jolta hän voi seurata reaaliaikaisesti muun muassa polttoaineen kulutusta ja saada ajoneuvoon ja ympäristöön liittyviä tietoja.

”Seurannan avulla on säästetty jopa kymmenen litraa polttoainetta sataa kilometriä kohti, eli kustannussäästö on merkittävä. Samalla ympäristön kuormitus vähenee”, Mehtola kertoo.

Uusia palveluita tuodaan logistiikka-alan toimijoille kattavan palveluekosysteemin kautta. Suurin osa Telian tarjoamista palveluista on IoT-pohjaisia ja ne saadaan päivitettyä pilven yli. Käyttöönotto on helppoa ja yksinkertaista.

”Telian vahvuudet ovat datan turvallisessa välittämisessä ja käsittelemisessä, ja asiakkaidemme toiminnan digitalisointi on osa ydinliiketoimintaamme. Logistiikka-ala tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uusille innovaatioille ja kehityshankkeita viedään tällä hetkellä vauhdilla eteenpäin tiiviissä yhteistyössä alan kärkitoimijoiden kanssa”, Mehtola summaa.

Telia Connected Vehicle -ratkaisu on esillä Helsingin Messukeskuksessa 9.–11. toukokuuta 2019 järjestettävillä Kuljetus–Logistiikka-messuilla.

Ratkaisu tukee Telian ilmastotavoitteita, jotka konserni julkisti maaliskuun lopussa. Yhtiö tavoittelee vuoteen 2030 mennessä nollapäästöjä ja jätteettömyyttä koko arvoketjussaan, aina alihankkijoista asiakkaisiin. Voit lukea lisää Telia Companyn ilmastotavoitteista täältä: Telia Company sets bold environmental goals

Telia Finlandin viime vuoden ympäristöraporttiin voi tutustua täällä: Ympäristöraportti 2018

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


9.5.2019

Vanhemmat seuraavat mobiililaitteiden käytössä lastensa jalanjälkiä ‒ pikaviestit äitien suosiossa

Elisan teettämästä tutkimuksesta selviää, että 30‒45-vuotiaat äidit ovat muita aikuisia useammin WhatsAppin ja Snapchatin käyttäjiä.

Nuoret ja keski-ikäiset äidit ovat muita aikuisia useammin pikaviestipalvelujen, kuten WhatsAppin ja Snapchatin käyttäjiä, selviää Elisan teettämästä Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksesta (Prior Konsultointi 2019). Tutkimuksessa selvitettiin eri-ikäisten ihmisten tapoja käyttää älylaitteita ja sovelluksia.

Alle 18-vuotiaiden lasten 30‒45-vuotiaista äideistä jopa 88 prosenttia käyttää päivittäin WhatsApp-pikaviestisovellusta ja 45‒55-vuotiaista äideistä 82 prosenttia. Saman ikäisillä naisilla, joilla ei ole lapsia, vastaavat luvut ovat 60 ja 53 prosenttia.

Myös Snapchatin käyttäjissä äidit ovat muita naisia aktiivisempia: 22 prosenttia 30‒45-vuotiaista alle 18-vuotiaiden lasten äideistä käyttää sovellusta ainakin joskus, kun muiden naisten vastaava luku on neljä prosenttia.

Nuoret johtavat käyttötapojen muutosta

‒ Nuoret käyttävät mobiililaitteita eri tavalla kuin muut ikäryhmät, ja vaikuttaisi siltä, että lasten ja nuorten vanhemmat seuraavat kaiken kaikkiaan laitteiden käytössä lastensa jalanjälkiä. Erityisesti tämä näkyy 30‒45-vuotiaiden äitien joukossa, toteaa Elisan tutkimusjohtaja Minna Virtanen.

Elisan teettämän tutkimuksen nuorin ikäryhmä, 15‒17-vuotiaat, erottuu mobiililaitteiden käyttötottumuksiltaan selkeästi varttuneemmista suomalaisista. Nuoret käyttävät eniten kuva- ja pikaviestipalveluja, kuten Instagramia ja Snapchatia, ja he katsovat paljon videoita ja kuuntelevat musiikkia älylaitteilla.

‒ On mielenkiintoista huomata, että lapset ja nuoret näyttävät vanhemmilleen tietä mobiililaitteiden ja -sovellusten käytössä ja opastavat heitä uusien sovellusten pariin. Tämä näkyy siten, että nuorten suosimat sovellukset korostuvat mobiililaitteiden käytössä niillä aikuisilla, joilla on kouluikäisiä lapsia. Älylaitteiden käyttötavat ikään kuin periytyvät nuoremmilta ikäryhmiltä vanhemmille, Virtanen analysoi.

Nuoret ikäryhmät omaksuvat ensimmäisinä uusia tapoja käyttää älylaitteita ja johtavat käyttötapojen muutosta. He esimerkiksi soittavat selvästi vähemmän puheluita kuin vanhemmat ikäryhmät. ‒ Nuorten ikäryhmien näkökulmasta puhelimella soittaminen ei ole enää kovin olennaista. Puheluiden suosio laskee tasaisesti, mitä nuorempaan ikäryhmään mennään: siinä missä 51‒75-vuotiaille suomalaisille puhelu on edelleen tavallisin tapa käyttää älypuhelinta, nuorimmalle joukolle soittaminen tulee tärkeysjärjestyksessä vasta seitsemäntenä, Virtanen kertoo.


Muita Näin Suomi kommunikoi -tutkimuksen kiinnostavia tuloksia

Pikaviestien ja sosiaalisen median käyttö on kaksinkertaistunut neljässä vuodessa

  • Suomalaisista 63 prosenttia lähettää nyt pikaviestin vähintään kerran viikossa, kun neljä vuotta sitten näin toimi 33 prosenttia suomalaisista.
  • Sosiaalisen median sovelluksista nopeimmin on kasvanut Instagram, jota käyttää nykyään vähintään viikoittain 36 prosenttia suomalaisista. Vuonna 2015 sitä käytti vasta noin 12 prosenttia.
  • Suosituin sosiaalisen median sovellus suomalaisten keskuudessa on edelleen Facebook, jota käyttää viikoittain 54 prosenttia, mutta sen kasvuvauhti on jo hidastunut.

Arkipäivän asioiden hoitaminen mobiilisovellusten avulla on tuttua suomalaisille

  • Älypuhelimella tai tabletilla laskun on maksanut 71 prosenttia ja verkkokauppaostoksen on tehnyt 70 prosenttia suomalaisista: osuudet ovat noin kaksinkertaiset verrattuna vuoteen 2015, jolloin ne olivat 38 ja 34 prosenttia.

Vanhemmat ohjaavat lapsia ja nuoria mobiililaitteiden käytössä

  • 59 prosenttia 7‒10-vuotiaiden lasten vanhemmista rajoittaa lastensa älylaitteen käyttöä esimerkiksi estämällä ei-toivotun sisällön näyttämisen tai laitteen käyttämisen myöhään illalla tai rajoittamalla älypuhelimen käyttöaikaa.
  • Lasten kasvaessa rajoittaminen vähenee: 11‒14-vuotiaiden lasten älylaitteen käyttöaikaa rajoittaa enää 25 prosenttia ja ei-toivotun sisällön näyttämistä 35 prosenttia vanhemmista. Myöhään illalla  11‒14-vuotiaiden lasten älylaitteen käyttöä rajoittaa 41 prosenttia vanhemmista.

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj


8.5.2019

Digita: Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy tarjoaa ajantasaista analytiikkaa yrityksille Petari.fi IoT-palvelunsa avulla – tiedonsiirrossa hyödynnetään Digitan LoRaWAN-verkkoa

Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy (VMSV) tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua maa-, vesi- ja vesihuoltorakentamiseen. VMSV kehitti Petari.fi IoT-palvelun, jotta se pystyisi palvelemaan asiakkaitaan kokonaisvaltaisemmin.

Petari.fi-palvelun avulla VMSV pystyy tarjoamaan rakentamisen ja kunnossapidon lisäksi asiakkailleen analyysipalveluita vesihuoltoverkoston tilasta ja ehdottamaan tarvittavia toimenpiteitä. Ajantasaista mittausdataa ja siitä syntyvää analytiikkaa saadaan sijoittamalla etäluettavia IoT-antureita toiminnan kannalta kriittisiin kohteisiin. Tiedonsiirrossa hyödynnetään Digitan valtakunnallista LoRaWAN-verkkoa.

”Taustamme on maansiirrossa ja vesihuollossa. Lähdimme alun perin rakentamaan IoT-palvelua ratkaisemaan tämän toimialan kehittämiseen liittyviä haasteita. Petari.fi-alustapalvelumme on kuitenkin sovellettavissa käytännössä kaikille yrityksille, joita kiinnostaa toimintansa kriittisistä kohteista saatava ajantasainen analytiikka. Olenkin sanonut, että Petari.fi on syntynyt rakkaudesta analytiikkaan”, kertoo Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy:n toimitusjohtaja Ari Huusko. Palvelu on toteutettu yhteistyössä Invenco Oy:n kanssa ja analysoinnissa käytetään Microsoft Office 365 -paketin mukana olevaa PowerBI -työkalua.

”Petari.fi-palvelun kautta haluamme tarjota yrityksille mahdollisuuden seurata esimerkiksi kohteiden sijaintia, tuotannon käyttöasteita, tilojen käyttöä, nesteiden korkeustasoja, ilmanlaatua sisällä ja ulkona, paine-eroja, ovien avautumisia sekä kohteiden liikkumista esimerkiksi tärinää. Palveluun voidaan liittää myös kutsupainikkeita. Palveluun on mahdollista liittää olemassa olevia antureita erillisten liitäntälaitteiden kautta”, kertoo Huusko käyttökohteista.

”Digitan ja Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy:n yhteinen intressi on vesihuollon kehittämisessä ja digitalisoinnissa. On hienoa, että kiinnostus analytiikan hyödyntämiseen on johtanut Petari.fi IoT-palvelun kehittämiseen ja tarjoamamme LoRaWAN-teknologia on valittu palvelun tiedonsiirtoon”, sanoo Digitan IoT-palveluiden myyntijohtaja Mika Flinck

”On hienoa nähdä miten digitalisaation aiheuttama disruptio tarjoaa perinteisille aloille ja vanhoille yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä kimmokkeen liiketoiminnan kehittämiseen. IoT:n tarjoamien mahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen asiakkaidemme liiketoiminnassa on meillä Digitassa jo perustekemistä - luonnollisesti yhdessä asiakkaidemme kanssa. Tämän lisäksi meiltä saa avaimet käteen palvelut sensoreista analytiikkaan ja tiedon visualisointiin. Toki tässä hyödynnämme omaa kumppani- ja asiakasverkostoamme”, toteaa Flinck. 

 

Varpaisjärven Maansiirto ja Vesitekniikka Oy (VMSV) tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua maa-, vesi- ja vesihuoltorakentamiseen. Me VMSV:llä haluamme jättää jälkeemme paremman paikan kuin tullessamme. Siksi kaiken mitä teemme, tulee olla kestävää ja vastuullista - sellaista, jonka voimme ylpeinä allekirjoittaa. Toimivamman, kauniimman ja kestävämmän ympäristön rakentamiseen tarvitaan kovaa työtä ja ajantasaisia työkaluja, mutta ennen kaikkea oikeita ihmisiä: nuoria ja vanhoja osaajia, joilla on taito, näkemys ja vastuu. Teemme työtämme avoimin kortein ja puhtain suorituksin - se on meidäntapamme viedä maatamme kohti puhtaampaa tulevaisuutta.

Petari.fi on kokonaisvaltainen IoT-palvelu, jota voivat hyödyntää kaikki yritykset koosta, toimialasta tai anturointitarpeista riippumatta. Palvelu toimii sekä tietokoneella että mobiilisti. Analysoinnissa käytetään Microsoft Office 365 -pakettiin kuuluvaa PowerBI -työkalua, jonka avulla dataa voidaan visualisoida ja yhdistellä lukuisista eri lähteistä, kuten tietojärjestelmistä, tiedostoista, intranetistä tai erilaisista avoimen datan palveluista. Näin yritykset saavat IoT-analytiikan helposti osaksi yrityksen muuta raportointia ja johtamisessa tarvittava tieto on analysoitavissa yhdessä paikassa. Palvelu on kehitetty yhteistyössä Invenco Oy:n kanssa.

Invenco Oy on yritysten suorituskyvyn johtamiseen, tietovarastointiin ja raportointiin erikoistunut asiantuntijaorganisaatio.
 
Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa.


8.5.2019

Kuluttajatutkimus: Suomalaiset haluavat matkapuhelinliittymänsä ilman määräaikaisia sopimuksia

Matkapuhelinliittymän omistajat suosivat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia. Vain joka kymmenes suhtautuu positiivisesti määräaikaisiin liittymiin, ilmenee IRO Researchin tuoreesta tutkimuksesta.

Toistaiseksi voimassa oleviin sopimuksiin suhtautuu myönteisesti 62 prosenttia suomalaisista kuluttajista. Suhtautuminen matkapuhelinliittymän sopimuksiin on varsin samanlaista kaikkien operaattorien asiakkailla. IRO Researchin huhtikuussa tekemän tutkimuksen mukaan kuluttajat suosivat toistaiseksi voimassa olevia sopimuksia ja perustelevat sitä niiden helppoudella ja vapaudella.

Määräaikaisiin liittymiin suhtautuu myönteisesti vain 10 prosenttia vastaajista. Kuluttajien kielteisistä asenteista huolimatta määräaikaisten sopimusten suhteellinen osuus on ollut viime vuosina kasvussa. IRO Researchin tutkimuksen mukaan määräaikaisia puhelinliittymiä oli nyt joka viidennellä vastaajalla (19 %). Määräaikaisten osuudessa on suuria eroja operaattoreiden kesken. Tutkimuksen mukaan eniten määräaikaisia liittymiä oli DNA:n asiakkailla (43 %).

- Haluamme antaa asiakkaillemme vapauden valita ja tarjoamme sellaisia palveluita ja sopimuksia, joita suomalaiset haluavat. Elisa ei tarjoa määräaikaisia matkapuhelinliittymäsopimuksia, koska näemme, että vapaa kilpailu ilman määräaikaisuuden rajoitteita varmistaa asiakkaille parhaat palvelut ja edulliset hinnat. Jos asiakas ei ole tyytyväinen nykyiseen operaattoriinsa, hän voi vaihtaa liittymää milloin vain, sanoo Elisan kuluttaja-asiakkaiden puheliittymistä vastaava liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Määräaikainen rajoittaa

Tutkimuksen mukaan joka neljännelle määräaikaisen liittymän omistajalle määräaikaisuus on ollut esteenä operaattorin vaihtamiselle tai he ovat kokeneet liittymän vaihtamisen hankalaksi.

Suuri enemmistö kuluttajista valitsisikin nyt toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen, jos voisi valita vapaasti. 77 % vastaajista oli toistaiseksi voimassa olevien ja vain 6 % määräaikaisen kannalla.

IRO Research Oy toteutti matkapuhelinliittymien sopimuksia koskevan tutkimuksen huhtikuussa Elisan toimeksiannosta osana valtakunnallista Tuhat suomalaista -kuluttajapaneelia. Tutkimushaastatteluja tehtiin 1 000 ja tiedonkeruuaika oli 16.-24.4.2019. Liitteenä tiivistelmä tutkimuksesta.

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj


8.5.2019

Lausunto neuvottelumandaatista Budapestin sopimusta sekä EU:n ja Yhdysvaltojen sopimusneuvotteluita varten

Eduskunnan laki- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat pyytäneet FiComilta lausuntoa valtioneuvoston selvityksestä neuvottelumandaattiehdotuksista Budapestin sopimuksen toista lisäpöytäkirjaa ja Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välistä rajat ylittävää pääsyä sähköiseen todistusaineistoon koskevaa sopimusta varten. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • Neuvottelumandaatin ja neuvottelujen suhde e-Evidence-asetusehdotuksesta käytäviin neuvotteluihin on huomioitava.
  • Lisäpöytäkirjan joustavampi, e-Evidence-asetusehdotuksen ongelmia vähentävä lähetystapa on ehdottoman kannatettava.
  • Yhdysvaltojen lainvalvontaviranomaisella ei tule olla mahdollisuutta saada suomalaisten yksityiselämän ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvia tietoja silloin, kun se ei ole Suomen perustuslain mukaan sallittua.
  • EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisesta sopimuksesta voi aiheutua yrityksille merkittävää hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia, joista on saatava täysimääräinen korvaus.

Aluksi

Perusmuistiossa on tuotu esiin sekä Budapestin sopimuksen toisesta lisäpöytäkirjasta käytävien neuvotteluiden että mahdollisten Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välillä käytävien sopimusneuvotteluiden merkitys parhaillaan käynnissä oleviin sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koskevaa asetusehdotusta koskeviin neuvotteluihin ja niissä esitettyihin Suomen kantoihin. Suomen kanta e-Evidence-asetusehdotukseen sen nykyisessä muodossa on erittäin perustellusti ollut varauksellinen ja siinä on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota asetusehdotuksen lukuisiin ongelmiin ja epätarkkuuksiin. On ensiarvoisen tärkeää, että myös neuvottelumandaatteja ja varsinaisia neuvotteluita koskevissa keskusteluissa vaikutetaan aktiivisesti sen varmistamiseksi, että Suomen asetusehdotusneuvotteluissa esittämät kannat otetaan huomioon.

Budapestin sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan neuvotteluita koskeva ehdotus

Valtioneuvoston selvityksen mukaan lisäpöytäkirjaneuvottelujen tämänhetkisen tilanteen perusteella pöytäkirjasta on tulossa e-Evidence-asetusta joustavampi, ja se mahdollistaisi erilaisia menettelytapoja tietojen hankkimiseksi palveluntarjoajilta.  Komission suosituksen liitteenä olevissa neuvotteluohjeissa todetaan, että Euroopan unionin ei pitäisi vastustaa sellaisten suojatoimien ja kieltäytymisperusteiden sisällyttämistä toiseen lisäpöytäkirjaan, jotka eivät ole mukana komission sähköistä todistusaineistoa koskevissa ehdotuksissa ja lainsäädäntövallan käyttäjien niihin lainsäädäntömenettelyn aikana tekemissä muutoksissa ja viime kädessä ehdotusten lopullisissa (hyväksytyissä) versioissa. Tällaisia ovat neuvotteluohjeiden kohdan l mukaan esimerkiksi palveluntarjoajan valtion ilmoitus ja hyväksyntä sekä tuomioistuimen tai riippumattoman hallintoelimen etukäteisvalvonta. Selvityksen mukaan tämä vähentänee merkittävästi ongelmia, joita Suomen kannalta e-Evidence-ehdotuksissa on. Ongelmat liittyvät erityisesti siihen, että lainvalvontaviranomainen voi olla yhteydessä palveluntarjoajaan suoraan ilman sen maan toimivaltaisen viranomaisen säännönmukaista osallistumista.

Valtioneuvoston selvityksen mukaan valmisteilla on säännöksiä mm. suorasta yhteydenpidosta palveluntarjoajien kanssa. Säännöksissä on useita vaihtoehtoja, jotka liittyvät nimenomaan palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen osallistumiseen. Suunta on ehdottomasti kannatettava. Palveluntarjoajan sijaintivaltion viranomaisten on voitava arvioida tiedon luovuttamismääräykset.  Arvioinnilla on myös oltava todellista merkitystä sen kannalta, voidaanko tietoa luovuttaa toiseen valtioon tai voiko tietoa hankkiva valtio käyttää tietoa rikosprosessissa. Yksittäisen palveluntarjoajan tai teleyrityksen vastuulla ei ole arvioida, onko tietojen luovutus lain mukaan mahdollista, vaan määräyksen oikeellisuuden varmistaminen kuuluu kansalliselle viranomaiselle.

Komission suosituksen liitteenä olevissa neuvotteluohjeissa todetaan kohdassa i, että keskinäisen oikeusavun tehostamista koskevien määräyksien osalta on varmistettava, että palveluntarjoajiin kohdistuva rasite on kohtuullinen ja että tarvittaessa sovelletaan korjaavia toimenpiteitä. Vastaavasti kohdan j mukaan muilla lainkäyttöalueilla sijaitsevien palveluntarjoajien kanssa suoran yhteistyön mahdollistavien määräyksen osalta Euroopan unionin on varmistettava, että Budapestin sopimuksen toiseen lisäpöytäkirjaan sisältyy asianmukaiset suojatoimet ja palveluntarjoajille aiheutuva rasite on kohtuullinen.

Toisen lisäpöytäkirjan tulee neuvotteluohjeiden mukaan olla sopusoinnussa sähköistä todistusaineistoa koskevien komission lainsäädäntöehdotusten kanssa. Näistä lainsäädäntöehdotuksista palveluntarjoajille aiheutuva rasite ei kuitenkaan ole kohtuullinen. Suomen mielestä ehdotuksissa on ongelmallista erityisesti palveluntarjoajille ehdotettu laaja vastuu oikeudellisessa harkinnassa sekä asetusehdotukseen sisältyvä toimintamalli toisen valtion viranomaisen ja palveluntarjoajan välisessä yhteydenpidossa.

Suomen tulee kannassaan painottaa, että neuvotteluohjeissa määrätty palveluntarjoajille aiheutuvan rasitteen kohtuullisuus on varmistettava, vaikka suosituksessa ehdotetulla neuvoston päätöksellä ei olekaan välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Lisäpöytäkirjan tuleminen Suomea sitovaksi edellyttää, että Suomi päättää allekirjoittaa lisäpöytäkirjan ja liittyä siihen.

EU:n ja Yhdysvaltojen mahdollisia sopimusneuvotteluita koskeva ehdotus

Vaikka Budapestin sopimuksen toisen lisäpöytäkirjan neuvottelut sekä EU:n ja Yhdysvaltojen mahdolliset sopimusneuvottelut edistyvät eri tahtiin, niissä käsitellään toisiinsa liittyviä kysymyksiä. Yksissä neuvotteluissa tehdyillä sitoumuksilla voi komission suosituksenkin mukaan olla suora vaikutus toisiin neuvotteluihin. Valtioneuvoston selvityksen mukaan ehdotetulla neuvoston päätöksellä komission osallistumisesta kansainvälisen asiakirjan valmistelua koskeviin neuvotteluihin ei ole välittömiä vaikutuksia Suomen lainsäädäntöön. Koska komissio on perustellut neuvottelumandaattia Yhdysvaltojen kanssa käytäviin neuvotteluihin vielä keskeräisellä ja hyväksymättömällä e-Evidence-asetusehdotuksella, mahdollisella sopimuksella voi kuitenkin olla vaikutusta asetusehdotuksen lopulliseen muotoon.

EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus on lähtökohtaisesti kannatettava oikeusvarmuuden sekä eri valtioiden mahdollisesti toisistaan poikkeavien käytäntöjen vuoksi. Tilanteessa, jossa yhdysvaltalainen lainvalvontaviranomainen voi sopimuksen perusteella ottaa suoraan yhteyttä palveluntarjoajaan, tulee kuitenkin varmistaa riittävä tietosuojan, oikeusturvan sekä oikeudellisen valvonnan taso.

Suosituksen liitteenä olevien neuvotteluohjeiden kohdassa 6 komissio ehdottaa, että sopimuksessa vahvistetaan sen soveltamisalaan kuuluvien tietojen määritelmät ja tyypit sekä sisältötietojen että muiden kuin sisältötietojen osalta. On tärkeää, että eri tietojen määritelmät ovat yhdenmukaisia EU:n lainsäädännön kanssa. Kuten valtioneuvoston selvityksessäkin on tuotu esille, huomioon tulee ottaa myös perustuslain yhdenvertaisuutta koskeva 6 § erityisesti, jos toisen valtion viranomaisille ehdotettavat toimivaltuudet olisivat luonteeltaan sellaisia, että ne saattaisivat muodostua jossain määrin laajemmiksi kuin Suomen kansallisten viranomaisten toimivaltuudet kansallisen lain perusteella vastaavissa tilanteissa. Toisen valtion lainvalvontaviranomaisella ei tule olla mahdollisuutta saada suomalaisten yksityiselämän ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvia tietoja silloin, kun se ei ole Suomen perustuslain mukaan sallittua.

Neuvotteluohjeiden 7 kohdassa komissio ehdottaa, että sopimuksessa määriteltäisiin sen soveltamisala tarkasti sen mukaan, mitkä rikokset se kattaa ja mitä vähimmäisseuraamusten tasoa edellytetään. Sopimuksen olisi sovittava yhteen e-Evidence-asetusehdotuksen 5 artiklan 4 kohdan kanssa, jossa ei kuitenkaan ole huomioitu huomattavia eroja eri jäsenvaltioiden eri rikoksista tuomittavissa vähimmäisseuraamuksissa. Vastaavasti myös Yhdysvaltojen eri osavaltioissa on eroja eri rikoksista tuomittavissa seuraamuksissa. Ainoa komission neuvotteluohjeissa ehdotettu seuraamuksia käsittelevä rajaus koskee asianmukaisia takeita sen varmistamiseksi, että luovutettavia tietoja ei voida vaatia käytettäväksi rikosoikeudellisessa menettelyssä, joka saattaisi johtaa kuolemanrangaistukseen. Oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi esityksessä tulisi FiComin mielestä olla eurooppalaisen tutkintamääräyksen liitteen D kaltainen tyhjentävä lista soveltamisalaan kuuluvista rikoksista.

Komissio ehdottaa neuvotteluohjeiden 8 kohdassa, että sopimuksessa määriteltäisiin ehdot, jotka on täytettävä ennen kuin oikeusviranomainen voi antaa asiaa koskevan määräyksen, sekä tavat, joilla määräys voidaan antaa. Näiden ehtojen määrittelemisessä tulee huomioida jo suosituksen perusteluidenkin mukaan suojatoimet palveluntarjoajan kannalta. Neuvotteluohjeiden 10 kohdassa komissio ehdottaa, että sopimuksessa määriteltäisiin määräyksessä tarkoitettujen tietojen toimitusaika. Sopimuksen olisi sovittava yhteen e-Evidence-asetusehdotuksen 9 artiklan kanssa. Siinä palveluntarjoajat velvoitetaan vastaamaan 10 päivän kuluessa tai kiireellisissä tapauksissa kuudessa tunnissa.

Kohdassa 16 esitetään komission sopimuksen osalta ehdottamat lisäsuojatoimet, mukaan lukien henkilötietojen sekä sähköisen viestinnän tietojen käyttötarkoituksen määrittäminen, välttämättömäksi ja suhteutetuksi rajaaminen sekä ilmoittaminen tilanteessa, joissa tietoja luovutetaan puitesopimuksen ulkopuoliselle viranomaiselle tai siirretään edelleen kolmansiin maihin. On ensiarvoisen tärkeää, että viranomaisille kuuluvaa harkintaa ei tältä osin siirretä palveluntarjoajien vastuulle.

Neuvotteluohjeiden 17 kohta kattaa muut menettelylliset oikeudet, joita komissio pitää tarpeellisina, jotta voidaan ottaa huomioon erityisvaatimukset, joita liittyy sähköisen todistusaineiston siirtoon suoraan palveluntarjoajilta sen sijaan, että tietoja siirrettäisiin viranomaisten välillä. Näitä ovat mm. määräysten oikeasuhteisuuden vaatimus, erityisesti tarpeen mukaan eritellyt eri tietoluokat, erioikeuksien ja -vapauksien nojalla suojattuihin tietoihin kohdistuvat erityiset suojatoimet sekä viranomaisten ja palveluntarjoajien luottamuksellisuutta koskevat takeet, mukaan lukien salassapitovaatimukset. Sähköisen todistusaineiston siirto suoraan palveluntarjoajalta lainvalvontaviranomaille tulee toteuttaa riittävän suojatusti eikä vallitsevasta käytännöstä suojatoimien osalta poiketa.

Kuten valtioneuvoston selvityksessäkin todetaan, mahdollinen EU:n ja Yhdysvaltojen välinen sopimus tulisi sisältämään sääntelyä, jolla varsin todennäköisesti olisi valmistelussa huomioon otettavia taloudellisia vaikutuksia. Mahdollisesta sopimuksesta saattaisi selvityksen mukaan aiheutua palveluntarjoajille uudenlaisia tehtäviä, merkittäviä kustannuksia ja hallinnollista taakkaa, jos näiden tulisi pystyä kattavasti arvioimaan vastaanottamisensa määräysten sisältöä ja hyväksyttävyyttä. Palveluntarjoajalla on e-Evidence-asetusehdotuksen mukaan oikeus vaatia korvausta kustannuksistaan ainoastaan silloin, kun se on määräyksen antavan valtion kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Korvauskäytännöt ovat jäsenvaltioissa ja Yhdysvalloissa hyvin erilaisia, joten palveluntarjoajien olisi käytännössä erittäin vaikea saada korvausta pyydettyjen tietojen toimittamisesta.

Palveluntarjoajilla tulee olla oikeus täysimääräiseen korvaukseen viranomaisen avustamisesta, jolloin sekä vastuu että riski aiheutuvista kustannuksista olisi ensisijaisesti määräyksen antaneella viranomaisella. Myös kansallinen kustannusten korvaamista koskeva lainsäädäntö vaatii päivittämistä siten, että viranomaistyöstä aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti – myös henkilötyön osalta.

Lopuksi

Suomen e-Evidence-asetusehdotusta koskevassa kannassa on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota lukuisiin asetusehdotukseen sisältyviin ongelmiin ja epätarkkuuksiin, jotka koskevat palveluntarjoajille osoitettuja tehtäviä ja asemaa. Samat seikat tulee huomioida myös neuvottelumandaatteja ja varsinaisia neuvotteluja koskevissa keskusteluissa.

Neuvotteluissa tulee varmistaa myös palveluntarjoajan oikeus korvaukseen sille aiheutuneista kustannuksista sekä riittävät oikeussuojakeinot muihin velvoitteisiin nähden. Lähtökohtaisesti todistusaineiston saatavuus tulisi kuitenkin varmistaa kehittämällä jo olemassa olevia valtioiden välisiä prosesseja, jolloin palveluntarjoajat asioisivat ainoastaan kansallisen viranomaisen kanssa. Viranomaisten tulee tiivistää ja terävöittää omaa yhteistyöverkostoaan tarpeettoman ja ongelmallisen lisäsääntelyn sijaan.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

7.5.2019

Tuomas Nyholmista vuoden kiekkotoimittaja

Telian kiekkolähetyksiä tällä kaudella isännöinyt Tuomas Nyholm on tänään valittu vuoden kiekkotoimittajaksi. Valinnan teki Jääkiekkojournalistit ry, joka kiittelee Nyholmia erityisesti jääkiekkojournalismin uudistamisesta.

Palkinnon jakaneen Jääkiekkojournalistit ry:n puheenjohtaja Mikael Hoikkala toteaa, että Nyholm on jo vuosien ajan toiminut yhtenä suunnannäyttäjistä, kun suomalainen jääkiekkomedia on kehittynyt ja monipuolistunut 2000-luvulla.

 ”Jääkiekkojournalismi on laajentunut uusiin kanaviin, ja siinä kehityksessä Tuomas Nyholmilla on ollut Suomessa poikkeuksellisen merkittävä rooli. Yhdessä Vesa Rantasen kanssa hän on tehnyt uraauurtavaa työtä viime vuosikymmenellä Ilta-Sanomien Videotuomarit-ohjelman isäntänä ja myöhemmin television ja radion puolella. Niin kirjoittajana kuin sähköisen median esiintyjänä Nyholmilla on oma jäljittelemätön tyylinsä, jossa pinta on usein humoristista viihdettä, mutta pohja on piinkovaa journalistista osaamista, Hoikkala kuvailee.

 Kauden kiekkotoimittajalle myönnettävä Jouko Autero -palkinto on jaettu vuodesta 1978 alkaen.

 Nyholm on tehnyt pitkän uran suomalaisen jääkiekon parissa toimittajana. Hän aloitti kirjoittavana toimittajana Ilta-Sanomissa 1990-luvun lopulla, minkä jälkeen hän on toiminut muun muassa Ilta-Sanomien NHL-kirjeenvaihtajana sekä lukuisissa päällikkötehtävissä Sanomien urheilutoimituksissa.

 Nyholm siirtyi viime syksynä Telian palvelukseen. Hän isännöi ottelutapahtumia ja erittäin suosituksi noussutta Liigalive 360 -lähetystä, joka muun muassa esitteli kiekkoyleisölle studioon ”teleporttauksella” siirretyt pelaajahaastattelut.

 ”Olemme tällä kaudella uudistaneet monin tavoin kiekkolähetyksiä, mikä on itsellenikin ollut todella innostavaa”, Nyholm kertoo.

 ”Suomalainen jääkiekko voi tällä hetkellä erittäin hyvin. Sitä tarinaa haluan olla kertomassa kiekkoyleisölle ja siihen tarjoutuu jatkossa vielä huimempia tapoja, kuten esimerkiksi älyjääkiekosta saatava data”, Nyholm kuvailee.

 Nyholm on aiemmin palkittu Vesa Rantasen kanssa kiekkokerrontaa uudistaneesta Videotuomarit -sarjasta. Radio Rockilla pyörinyt Total Hockey Forever poiki Nyholmille vuoden radiotoimittajan tittelin vuonna 2017.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


7.5.2019

DNA:n 5G-laajakaistan asiakastestit etenevät

DNA on syksystä alkaen testannut kiinteän 5G:n laajakaistapalvelua vantaalaisella pientaloalueella, ja nyt testit ovat edenneet niin, että palvelu on siirretty aidolle 5G-taajuudelle. 5G-taajuus on käytössä alueen niillä asukkailla, jotka ovat ilmoittautuneet mukaan DNA:n kiinteän 5G:n teknisen testin testiryhmään.

Kiinteä 5G eli pientalojen nopea laajakaista tulee olemaan DNA:n ensimmäinen kaupallinen 5G-tekniikalla tuotettava palvelu. DNA testaa 5G-tekniikkaan liitettyjä radioverkkotoiminallisuuksia, ja aloitti Vantaan testit jo viime vuoden lopulla 4G-taajuudella. Nyt palvelun testaus on siirretty aitoon 3,5 GHz -taajuuteen. Testeissä tutkitaan 3,5 GHz:n taajuusalueen ja mMIMO- eli massive MIMO -antennitekniikan toimintaa kodin laajakaistakäytössä ja markkinoilla olevaa kypsää 4G-tekniikkaa hyödyntäen.

Testikäytössä hyödynnettävät massive MIMO -antennitekniikka ja beamforming eli keilanmuodostus ovat uutta 5G:hen liitettyä radioteknologiaa. Ne kasvattavat verkon radiorajapinnan kapasiteettia merkittävästi ja siten tehostavat tukiaseman suorituskykyä. Tuloksena  tukiasemassa voidaan uudelleenkäyttää taajuusresursseja tehokkaammin eri käyttäjäryhmien välillä, mikä mahdollistaa laadukkaan palvelun silloinkin, kun tukiasemalla on paljon liikennettä. Massive MIMO -antenni suuntautuu sähköisesti ja automaattisesti kohti asiakkaan päätelaitetta.

- Testi on osa DNA:n palvelukehitystä, jonka tuloksena nopeat laajakaistayhteydet tuodaan tarjolle myös niiden alueiden pientaloihin, joihin ei saa valokuitua. Testaajien kommentit ovat arvokasta tietoa palvelua kehitettäessä, sanoo DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA:n tulevan laajakaistapalvelun erityispiirteenä on, että huomattava nopeus voidaan taata, vaikka yhteys kodin päätelaitteeseen tulee matkaviestinverkosta. Matkaviestinverkon yhteysnopeuden takaaminen rajattuihin kohteisiin tulee mahdolliseksi 5G-verkossa slicing- eli niin kutsutulla viipalointitekniikalla.

- 5G voi monissa tapauksissa korvata kiinteistöön tulevan kuidun ja tarjota parhaimmillaan satojen megabittien yhteysnopeuksia, eli se tulee ratkaisemaan todella monien kotien riittämättömien verkkoyhteyksien ongelman, Väisänen kertoo.

DNA:n pientalo- ja haja-asutusalueiden 5G-tekniikkaan pohjautuvat laajakaistapalvelut tulevat tarjolle sitä mukaa, kun markkinoille saadaan niitä tukevia laadukkaita verkko- ja asiakaspäätelaitteita.

DNA on kehittänyt matkaviestinverkkoaan systemaattisesti kohti 5G:tä ja avannut ensivaiheen 5G-verkon Helsingin ydinkeskustassa. DNA:n koko matkaviestinverkkoon on tuotu laajasti 5G-kyvykästä teknologiaa ja verkon kapasiteettia on kasvatettu 5G:n vaatimuksia vastaavaksi. Uuden 5G-teknologian käyttöönottaminen aloitetaan, kun laadukkaita 5G-päätelaitteita on saatavilla yleisesti.

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


3.5.2019

Somehitiksi noussut Elisa Viihteen alkuperäissarja Sipoon herttua saa toisen kautensa

Keväällä 2018 ensi-iltansa saanut Elisa Viihteen alkuperäissarja Sipoon herttua saa jatkoa. Elisa Viihteen viime vuoden katsotuimpien sarjojen joukkoon nousseen Sipoon herttuan toisen kauden kuvaukset käynnistyvät toukokuun puolessa välissä, ja uudet jaksot tulevat katsottaviksi marraskuussa 2019 vain Elisa Viihteeseen.

Suomalaisesta korruptiosta ja bisnesmies Pasi Kovalaisen kujanjuoksusta kertovan mustan komedian toisen kauden ohjaajana toimii Antti Heikki Pesonen (Päin seinää, Korsoteoria) ja käsikirjoitus on ensimmäisen kauden pääkäsikirjoittajan  Atte Järvisen (Sunnuntailounas, Itsevaltiaat, Downshiftaajat, YleLeaks ja Pasila) käsialaa. Komedian keskeiset hahmot jatkavat tutuissa rooleissa. Mukana ovat muun muassa Kari Hietalahti, Pirjo Heikkilä, Riku Nieminen, Pekka Strang, Mari Perankoski, Miitta Sorvali ja Ville Myllyrinne

Yellow Film & TV:n tuottama sarja on naurattanut Elisa Viihteen Aition lisäksi myös sosiaalisessa mediassa – esimerkiksi Pasi Kovalaisen "Kun yrittäjällä palaa käpy" -videot ovat hauskuuttaneet jo yli kahta miljoonaa ihmistä sosiaalisissa medioissa kuten Facebookissa. Sipoon herttua oli myös ehdolla vuoden sipoolaiseksi 2018 Sipoon Sanomien kisassa, joka järjestettiin tammikuussa 2019.

‒ Sipoon herttua on ollut meille tekijöille tärkeä projekti, jonka kanssa on ollut ilo työskennellä. Erityisesti olemme olleet innoissamme sen rajoja rikkovasta tyylilajista, jolle ei löydy selkeää esikuvaa Suomesta. Olemmekin tosi kiitollisia, että se löysi katsojansa ja pääsemme nyt tekemään toista kautta,kommentoi sarjan tuottaja Noora Haatainen Yellow Film & TV:ltä.

Synopsis

Sipoon herttua on komedia korruptiosta sekä perheenisä ja bisnesmies Pasi Kovalaisesta, joka on koko elämänsä rakentanut imperiumiaan pitkälti kyseenalaisin keinoin. Toisen kauden alussa Kovalainen on siirtynyt hyväntekeväisyysbisnekseen, ja perheen rahat alkavat olla lopussa. Pirkko Haaviston virkakausi Sipoon kunnanjohtajana päättyy. Kaupungin saaman huonon maineen takia valtuusto haluaa läpinäkyvyyttä ja järjestää kunnan asukkaille maan ensimmäisen kunnanjohtajavaalin – vaikkakin Haavisto toki haluaisi jatkaa kunnan johdossa. Kovalainen puolestaan haluaa rakentaa automarketin saadakseen perheensä talouden kuntoon. Huonoista väleistään huolimatta Kovalainen ja Haavisto päättävät ryhtyä yhteistyöhön, jonka avulla molemmat voivat päästä tavoitteisiinsa. Pian epäilyt heräävät sekä poliisissa että Rantamäen lehden toimituksessa: jotain härskiä Sipoossa on taas meneillään. 

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 14 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Kaikki synnit, Ivalo, Bullets, Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Tulevista sarjoista on julkistettu vakoojatrilleri Nyrkki sekä komediat Maanantai ja Ei haukku haavaa tee.

 

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja. 

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj

Yellow Film & TV on palkittu suomalainen tuotantoyhtiö. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut Yellow Film & TV on Pohjoismaiden suurin indietuotantoyhtiö. Yhtiö on erikoistunut käsikirjoitettuihin tv-tuotantoihin,  laadukkaisiin elokuviin, draamaan, komediaan, viihteeseen ja urheiluun.


3.5.2019

Telia pilotoi uutta esineiden internet -tekniikkaa IoT-hackathonissa

LTE-M on uusin esineiden internetin avaintekniikka. Telia pilotoi tekniikkaa Aalto-yliopistolla 3.-5.5. järjestettävässä IoThonissa, joka on esineiden internetiin keskittyvä hackathon-tapahtuma.

IoThon on Aalto-yliopistolla järjestettävä 5G- ja IoT-aiheinen hackathon, joka on suunnattu erityisesti maisteri- ja jatko-opiskelijoille sekä kehittäjille. Hackathonissa tiimit ratkovat tapahtuman kumppaneiden Telian, Ericssonin, Nokian ja Siemensin antamia kehityshaasteita. IoThonin järjestää Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos.

Hackathonissa käytetään Aalto-yliopiston testiverkkoja ja kumppaneiden tuottamia verkkoja uusien käyttöesimerkkien ja palveluideoiden kehittämiseen ja esittämiseen. Parhaat tiimit palkitaan IoThonin päätteeksi sunnuntaina. Telia tuo tapahtuman alueelle käyttöön uusimman esineiden internet-tekniikan, 4G-verkkoon päivitettävän LTE-M:n.

“LTE-M otetaan käyttöön Aallon tiloihin, jolloin meillä on puoli tusinaa testipaikkaa käytössä eri puolilla Suomea. Valmistautuminen on nyt niin pitkällä, että voimme pian ottaa tekniikan laajemmin käyttöön”, sanoo kehityspäällikkö Tomi Sarajisto Telialta.

LTE-M tarjoaa laajalla verkkopeitolla IoT-yhteyksiä perinteisiä matkapuhelinverkkoja alhaisemmalla virrankulutuksella. Edulliset laitteet, kyky palvella liikkeessä olevia laitteita ja välittää puhetta tekee siitä tärkeän rakennuspalikan digitalisaation infrastruktuurissa.

LTE-M ja Narrowband IoT palvelevat kasvavaa esineiden internetiä

Uudet esineiden internetin tekniikat mullistavat toiminta- ja tuotantoprosesseja ja vauhdittavat esimerkiksi uudenlaisten älykoti- ja älykaupunkiratkaisujen esiinmarssia. Edullisia sensoreita voidaan käyttää jatkossa kaikkialla mistä halutaan kerätä dataa, ja matkaviestinverkossa pystytään välittämään yhä enemmän dataa käytännössä reaaliaikaisesti.

  • Telia otti viime vuoden maaliskuussa ensimmäisenä operaattorina Suomessa käyttöön NB-IoT-tekniikan. LTE-M on pilottivaiheessa, ja sen laajempi käyttöönotto jatkuu vuonna 2019.
  • LTE-M on kapasiteetiltaan ja nopeudeltaan suurempi IoT-tekniikka kuin NB-IoT.
  • LTE-M-laitteet pystyvät välittämään 4G-puhetta ja toimivat liikkeessä. Tekniikka sopii puheohjausta hyödyntäviin sovelluksiin.
  • NB-IoT voi palvella yhden tukiaseman alueella tuhansia hyvin energiatehokkaita laitteita, jotka välittävät yksinkertaista mittausdataa.
  • NB-IoT-sensori voi toimia jopa 10 vuotta samalla virtalähteellä esim. kellarissa tai maanalaisissa tiloissa verkon hyvän kuuluvuuden ansiosta.

IoThonin voittajien julkistamista ja voittaneiden ratkaisujen esittelyä voi tulla seuraamaan sunnuntaina 5.5. klo 15-16, paikka seminaarisali, Open Innovation House, Maarintie 6, 02150 Espoo.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


Pages