23.10.2019

Suomalaisten kyberturvallisuus kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla

"Kohtalaisen hyvän aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä niin viranomaisten kuin yksityisen puolen toimijoiden osalta. Erityisesti suomalaisilla teleyrityksillä on ollut tässä keskeinen rooli. Tekemistä on kuitenkin edelleen valtavasti jäljellä", sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Jarkko Saarimäki

Mitkä ovat suurimmat viestintäverkkojen ja -palveluiden kyberuhat Suomessa?

Erityisesti erilaiset kiristyshaittaohjelmat ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä suomalaisiin kuntiin kohdistuneiden kyberhyökkäysten takia. Verkkorikolliset käyttävät haittaohjelmia tietojen varastamisen lisäksi taloudellisen hyödyn tavoitteluun uhreja uhkailemalla tai kiristämällä. Esimerkiksi Lahteen kohdistuneen haittaohjelmahyökkäyksen selvittämiskustannuksiksi on raportoitu jo 750 000 euroa. 

Vastaavasti kansalaisiin ja organisaatioihin kohdistuvat erilaiset huijaukset ja tietojenkalastelut ovat edelleen erittäin yleisiä. Huijaukset ovat toisinaan ilmiselviä, mutta osa niistä on myös hyvin uskottavasti tehtyjä ja hyvin kohdennettuja. Saamme ilmoituksia suomalaisiin organisaatioihin kohdistetuista huijauksista ja tietojenkalastelusta päivittäin.

Erityisesti viestintäverkkoihin ja palveluihin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä palvelunestohyökkäykset ovat juurruttaneet asemansa arkipäiväisenä ilmiönä Suomessakin. Niiden suosio perustuu helppouteen, sillä hyökkäyksiä pystytään toteuttamaan internetissä avoimesti saatavilla olevista työkaluilla. Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuodessa.

Suomessa on runsaasti organisaatioita, jotka kehittävät huipputeknologiaa ja innovaatioita. Tällaiset toimijat voivat joutua edistyneempien rikollisten tai vakoilijoiden hyökkäysten kohteeksi. Näissä hyökkäyksissä tavoitteena on organisaation liikesalaisuuksien haltuun saaminen.

Mitä niiden torjumiseksi voi tehdä?

Kyberturvallisuuden ylläpito organisaatiossa koostuu monen eri osa-alueen hallitsemisesta. Tästä johtuen kyberturvallisuus kannattaakin juurruttaa koko työyhteisön toimintatavaksi. Tämä tarkoittaa, että organisaation on otettava se huomioon niin riskienhallinnassa, varautumisessa kuin myös henkilöstön koulutuksessa. Tietotekniikasta riippuva yhteiskuntamme ja työelämämme vaatii, että kyberturvallisuudesta johtuvat riskit on otettava huomioon perinteisempien riskien rinnalla. Niihin pätevät samat mekanismit kuin muihinkin riskeihin.

Tietoturvasta ja organisaation kriittisistä palveluista vastaavien olisi syytä kouluttautua ja harjoitella toimintaa kyberhyökkäyksessä ja siitä palautumisesta. Organisaatio voi esim. järjestää kyberharjoituksia, jossa mallinnetaan ja testataan varautumista erilaisiin kyberhäiriöihin. Harjoitus voidaan mieltää organisaatiota kohtaavaksi ilmaiseksi kriisiksi, jonka ajankohta ja vaikutukset voidaan itse valita. Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut asiasta Kyberharjoitusohjeen, joka on kaikkien saatavilla internet-sivuillamme.

Millainen on suomalaisten kyberturvallisuus kansainvälisessä vertailussa?

Suomalaisten kyberturvallisuus on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Viimeisimmän Microsoftin julkaiseman Security Intelligence Reportin mukaan Suomessa havaittiin kolmanneksi pienin määrä haittaohjelmia vertailussa mukana olleista maista. EU-rahoitteisen SAINT projektin löydösten mukaan Suomesta oli peräisin vähiten kyberuhkia 218 arvioidun maan tai alueen joukosta. Tämän lisäksi mm. virolaisen e-Governance Academy Foundationin ylläpitämässä National Cyber Security Indexissä Suomi on sijoittunut sijalle seitsemän 131 maan joukossa.

Kohtalaisen hyvän aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä niin viranomaisten kuin yksityisen puolen toimijoiden osalta. Erityisesti suomalaisilla teleyrityksillä on ollut tässä keskeinen rooli. Tekemistä on kuitenkin edelleen valtavasti jäljellä.

Mitä kuluttaja voi itse tehdä oman kyberturvallisuutensa parantamiseksi?

Kuluttajien toimet oman kyberturvallisuutensa parantamiseksi ovat samankaltaiset kuin mitä yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon. Jokainen voi parantaa omaa kyberturvallisuutta ottamalla päivittäisessä elämässään huomioon nämä viisi kohtaa:

  1. Käytän laadukkaita salasanoja ja pidän ne tallessa salasanamanagerillani.
  2. Varmuuskopion tärkeät tietoni ja valokuvani.
  3. Tunnistan tietojenkalastelijat ja osaan välttää nettihuijarin vedätykset.
  4. En jaa yksityisiä tietojani kenelle ja minne tahansa. Suojaan ja turvaan yksityisyyteni.
  5. Hankin ja käytän sellaisia älylaitteita, joiden tietoturvaominaisuuksiin valmistaja on panostanut.

Kyberturvallisuuskeskus tuottaa julkaisuja ja sisältöä, joilla kuluttajat voivat lisätä tietouttaan ja parantaa itsensä tai läheistensä kyberturvallisuutta. Olemme mm. julkaisseet internet-sivuillamme osoitteessa www.kyberturvallisuuskeskus.fi oppaita kuinka suojautua nettihuijauksilta ja tietomurroilta, sekä kuinka pitää tietoturvasta huolta sekä kotona että työpaikalla.

Tämä aihe liittyy


22.10.2019

Digipooli - mitä, miksi ja kenelle

Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan tavoitteena on yrityskentän jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen kehittäminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii nykyisellään 23 eri yritysryhmää eli poolia. Seitsemää eri kriittistä toimialaa edustavissa pooleissa saman alan yritykset kehittävät yhdessä ratkaisuja jatkuvuudenhallintaan ja varautumiseen.

Pooliorganisaation Digipooli vastaa oman toimialansa, ICT-alan, yritysten kyberturvallisuuden ja jatkuvuudenhallinnan kehittämisestä, mutta on myös mukana muiden toimialojen poolien työskentelyssä. Tämä johtuu siitä, että kyberturvallisuus- ja varautumistoimenpiteitä tehdään kuitenkin ICT:n keinoin toimialasta riippumatta.

Digipoolissa on useita kymmeniä yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa ja varautua jatkuvasti paremmin. Ideoita ja kehitysaihioita yritysten kyberturvallisuuden kehitykseen ammennetaan koko poolista, mutta erityisesti sen ydinryhmistä. Ydinryhmissä vaikuttaa useita aktiivisia yrityksiä, jotka edustavat toimitusketjun eri toimijoita, niin asiakkaita kuin palvelutuottajia. Monet parannukset ja toimenpideideat koskevatkin toimitusketjun suhteita.

Poolin toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on mukana vahva elinkeinoelämän edustus puheenjohtajasta alkaen. Johtoryhmässä on mukana myös viranomaisia (mm. Puolustusvoimat) ja alan järjestöjä (mm. FiCom ry). Digipoolin kaikissa ryhmissä on mukana myös Traficomin edustaja, jotta varmistetaan yrityskentän ja Traficomin saumaton kyberturvallisuusyhteistyö.

Digipooli tuottaa yrityskentän tietoturvallisuustilasta ajankohtaista tilannekuvaa ja tekee siinä yhteistyötä Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen (KTK) kanssa. Teknisen raportoinnin lisäksi tietoa vaihdetaan luottamusverkostoissa, kuten toimialakohtaisissa ISAC-tiedonvaihtoryhmässä ja Digipoolissa. Lisäksi tehdään selvityksiä, joilla pyritään saamaan kerralla mielikuva yrityskentän kyberturvallisuuden kyvykkyyksistä.

Taustatutkimuksella lisää työkaluja häiriötilanteisiin

Digipooli on käynnistänyt tänä vuonna selvityshankkeen eri toimialoja edustavien yritysten kyberturvallisuuden tilasta. Tavoitteena on haastatella yhteensä noin 120 yritystä 12 eri toimialalta. Hankkeen on määrä tarjota yrityksille tietoa niiden omista kyvykkyyksistä ja riskeistä ja tukea näin päätöksentekoa kyberturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä käynnistettäessä. Hankkeessa tuotetaan myös toimialakohtainen benchmark-raportti yrityksistä. Lopuksi laaditaan eri toimialoja vertaileva raportti suhteessa sisäministeriön kansalliseen uhka-arvioon, jotta voidaan kansallisesti ottaa kantaa siihen, mihin voimavaroja on syytä kohdistaa.

Vuoden loppupuolella on myös odotettavissa yritysohjeistusta kyberhäiriötilanteisiin liittyvästä juridiikasta. Digipooli tekee yhteistyössä FiComin kanssa yritysohjetta, joka tarjoaa yrityksille vinkkejä siitä, mitä saa ja mitä ei saa kyberhäiriötilanteissa tehdä ja mitä asioida kannattaa huomioida sopimuksissa, jotta kyberhäiriötilanteissa voidaan toimia tehokkaasti ja oikein.

Digipoolin tehtävissä korostuu ylipäänsä yritysten toiminta kyberhäiriötilanteissa: tähän liittyen tuotetaan ohjeistuksia sekä kerätään ja kehitetään toimintatapoja, joita myös harjoitellaan yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on saada yritykset itse harjoittelemaan häiriötilanteita ja tarjota tähän tukea ja välineitä yritysten palveluina tai viranomaisten tukemana.

Yksi Digipoolin päätuotteista on kahden vuoden välein järjestettävä TIETO-harjoitus. Siinä kohdetoimialojen yritykset pääsevät harjoittelemaan toimintaa kyberhäiriötilanteessa yhdessä palvelutuottajiensa ja alan viranomaisten kanssa. Harjoittelua tuetaan materiaalein ja koulutuksin, joiden avulla yritys voi kehittää omaa toimintaansa kyberhäiriöihin varautumisessa.

Digipooli siis luo ja ylläpitää yritysten ja viranomaisten verkostoja, lisää osaamista, tuottaa työkaluja, tilannekuvaa ja ohjeistuksia sekä tukee sekä sparraa yrityksiä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseksi ICT-alalla.

Antti Nyqvist on Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö ja Digipoolin sihteeri.


22.10.2019

Kuluttajan kokema tietoturva – uhka vai mahdollisuus

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy vuosittaisessa kuluttajakyselyssään myös tietoturvaan liittyviä kysymyksiä.

Merkittävimpiä tietoturvauhkia

Merkittävin tietoturvauhka oli kyselyyn vastanneiden mielestä laitteiden ja sovellusten käyttäjistään keräämä tieto ja sen hyödyntäminen.  Lähes yhtä merkittävänä pidettiin haittaohjelmia ja laitteiden puutteellista teknistä tietoturvaa. Myös netti- ja sähköpostihuijaukset nousivat tietoturvauhkien kärkeen. (Suurenna kuvaa klikkaamalla)

Edellytykset tietoturvauhkilta selviytymiseen

Vastaajista noin kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että tuntee perusasiat tietoturvauhkiin varautumisesta. Osuus oli naisilla jonkun verran miehiä suurempi. Sen sijaan syvällisesti tietoturvauhkiin oli miehistä perehtynyt selvästi suurempi osa kuin naisista. Viidennes vastaajista ei tuntenut tietoturva-asioita ollenkaan.

Salasanan valinta

Sähköisiin palveluihin vaadittavien salasanojen valinnassa suurin osa vastaajista käytti eri salasanoja joko jokaisessa palvelussa tai ainakin useissa palveluissa. Erot naisten ja miesten välillä eivät olleet suuria.

Ohjelmien päivitys

Suurin osa vastaajista huolehti ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien päivitysten tekemisestä käyttäen joko automaattista päivitystä tai ohjelmien ilmoitusominaisuutta. Vain muutama prosentti vastasi, ettei pitänyt päivityksiä tarpeellisina.

Huomion kiinnittäminen laitteen tietoturvallisuuteen sen ostotilanteessa

Laitetta, esimerkiksi tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta, ostettaessa vastaajat kiinnittivät sen tietoturvallisuuteen ainakin jonkin verran huomiota, suurin osa yleisellä tasolla. Kolmannes luotti siihen, että myytävät laitteet ovat tietoturvallisia.

Suurin osa vastaajista oli myös tietoinen siitä, että nettiin kytkettävä älylaite, kuten aktiivisuusranneke, turvakamera tai älyvalaisin voi jakaa käyttäjän tietoja luvatta ulkopuolisille.

Kybersää Suomessa

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus julkaisee kuukausittain Kybersää-katsausta.

Syyskuun katsauksessa kerrotaan muun muassa, että tekstiviestipohjaisten tilausansojen määrä on kasvanut. Tietojenkalastelu on erittäin yleistä ja vastaanottajan voi olla vaikea huomata huijausta.  Vaikka esineiden internetissä on edelleen paljon haavoittuvuuksia, niiden selvittämiseen on panostettu aiempaa enemmän. Haavoittuvuuksien hyväksikäyttö kuitenkin nopeutuu, mikä vaatii nopeita päivityksiä.

Muita raportteja ja tutkimuksia tietoturvaloukkauksista ja -uhkista

Suomessa tapahtuneista tietoturvauhkista raportoi Kyberturvallisuuskeskus. Se myös antaa aktiivisesti varoituksia Suomea koskevista tietoturvauhkista ja ohjeita niihin varautumisesta.

Kansainvälisiä tietoturvaloukkauksia tilastoivat muun muassa seuraavat organisaatiot:

Nokia Threat Ingelligence Center keskittyy tietoturvaan liittyviin uhkiin ja julkaisee vuotuista Nokia Threat Intelligence Report -raporttia.

Akamai tekee Akamai’s state of the internet security report -julkaisua

Ciscolta ilmestyy Cybersecurity Report -julkaisu. Raportit saa ladattua tilaamalla ne sivuilta.

Symantec julkaisee maailmanlaajuisesti raportoiduista tietoturvauhkista Internet Security Threat Report -julkaisua.

ITU julkaisee Global Cybersecurity -indeksiä, jossa sen jäsenmaiden tietoturvallisuus ilmoitetaan pistelukuina.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

22.10.2019

Kyberturvallisuuskeskus on luottamusyhteiskunnan malliesimerkki

Kansalaisyhteiskunta toimii yhä vahvemmin sähköisten palveluiden ja digitaalisen tiedon varassa. Digitaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa palveluiden kehitystä. Koska palveluiden turvallisuuteen pitää voida luottaa, on kyberturvallisuus avainasemassa digitaalisuuden tehokkaassa hyödyntämisessä.

EU:n jäsenvaltioiden yhteistä 5G-riskiarviointia seuraa joulukuussa julkaistava toimenpideohje, jonka tavoitteena on lieventää tunnistettuja kyberturvallisuusriskejä. Yksi keskeisiä kehittämiskohtia Euroopan tasolla on viranomaisyhteistyön parantaminen kyberturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa on tältä osin hoidettu asiat fiksusti kuntoon.

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ja luo tietoturvallisuuden tilannekuvaa.  Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa.

Teleyritykset ovat tyytyväisiä toimiviin ja aktiivisiin suhteisiinsa Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Turvallisuuskysymyksissä korostuu luottamuksen merkitys: sitä joko on tai ei ole. KTK on onnistunut luottamuksen rakentamisessa erinomaisesti.

Lisäpanostukset kybertuvallisuuteen kannatettavia

Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken on järkevää varautumista kyberturvallisuusuhkiin.  Pääministeri Antti Rinteen hallitus esittää ensimmäisessä budjetissaan Kyberturvallisuuskeskukselle 1,2 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle. Tämä on erinomainen ehdotus, joka toivottavasti saa syksyn kuluessa eduskunnan siunauksen.

Rinteen hallitus on laittanut laajemminkin toimeksi kyberturva-asioissa. Suomen kyberturvallisuusstrategia on päivitetty, ja kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa laaditaan parhaillaan.

Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään ensi vuoden budjettiin kahden miljoonan euron lisäystä kyberturvallisuuden koordinointiin ja parantamiseen. Kyberturvallisuuden kansallista kehittämistä koordinoimaan perustetaan liikenne- ja viestintäministeriöön kyberturvallisuusjohtajan tehtävä.

Koko ajan pyrittävä parempaan

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ja sen varmistaminen on jatkuvaa työtä. Täydellisen turvan tilaa ei ole mahdollista saavuttaa, eikä turvallisuuden tunteeseen pidä koskaan tuudittautua. Asioita on tehtävä paremmin koko ajan.

Teknologinen kehitys tuo vääjäämättä tullessaan vielä uusia, yllättäviäkin haasteita. Satavarmaa teknologiaa ei ole, eikä tuotteen alkuperämaa tee siitä automaattisesti tietoturvallista – tai päinvastoin.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

17.10.2019

Televisioviikko 18. –27.10.2019:
TV voi paremmin kuin koskaan

Jo toista kertaa järjestettävä Televisioviikko kannustaa tutustumaan television rikkaaseen maailmaan 18. –27.10.2019. Modernin television kautta voi nauttia laadukkaasta kuvasta, katsoa tänään eilisen tai huomisen ohjelmia ja äänestää kaukosäätimellä.

Ennusteista huolimatta televisio on pitänyt pintansa ja uudistunut. Suomalaiset katsovat televisiota edelleen lähes kolme tuntia päivässä ja suosituimmat sisällöt kokoavat yli kaksi miljoonaa suomalaista samanaikaisesti ruudun ääreen. Kotimaista tv-sisältöä tuotetaan enemmän kuin koskaan.

Televisioviikko kannustaa tutustumaan monipuolisiin televisiosisältöihin ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla maksukanavia ilmaiseksi. Lue lisää!

Sisältöjä monilla tavoilla ja tekniikoilla

TV-kuva tulee koteihimme useimmiten antenni-, kaapeli- tai iptv-verkon kautta. Laitevaatimukset ja palvelutarjonta vaihtelevat eri verkoissa ja palveluissa, joten oman kodin lähetystekniikka on hyvä tietää uutta tv-laitetta tai uusia sisältöjä hankkiessa.

Antenniverkon lähetystekniikka uudistuu lähivuosina. Uuden DVB-T2-teknologian myötä antenniverkon taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, ja myös teräväpiirtokanavien määrä lisääntyy. Jo nyt kaikki antenniverkon maksu-tv-kanavat lähetetään uudella tekniikalla.

Lähes kolmannes (27%) suomalaisista käyttää teleyritysten tarjoamia IPTV-palveluita, joissa on peruskanavien lisäksi tarjolla erilaisia kanavapaketteja, ohjelma- ja videokirjastoja sekä verkkotallennuspalvelu. Perinteisen tv-katselun rinnalle on noussut vahvasti myös erilaisten suoratoistopalveluiden seuraaminen: jo noin puolet (49%) suomalaisista käyttää kuukausmaksullisia streaming-palveluita, kuten Netfixiä ja HBO:ta.

Tarkista, että telkkari on testattu

Kun hankit televisiota, digiboksia tai kortinlukijaa, kannattaa varmistaa, että se on Antenna HD tai Cable Ready HD -testattu. Hankkimalla testatun laitteen vältyt monelta harmilta ja varmistat laitteen toimivuuden myös tulevaisuudessa. Testatutlaitteet.fi-sivustolta löydät kaikki suomalaisissa televisioverkoissa testatut päätelaitteet.

IPTV-palveluun tarvittavan digiboksin saat operaattorilta palvelun tilaamisen yhteydessä.

Televisioviikon järjestää Radio- ja Televisioalan Yhteistyöjärjestö RYT ry, johon kuuluvat Suomen suurimmat mediayhtiöt, televisiojakelusta vastaavat operaattorit sekä lukuisia muita alan yrityksiä ja järjestöjä. Myös kaupan toimijat ja Teosto ovat mukana Televisioviikon toteutuksessa.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

2.10.2019

TV-laitteiden testaus uudistuu

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry koordinoi televisiolaitteiden testaus- ja sertifiointijärjestelmää Suomessa. Nyt laboratoriotestauksen rinnalle on tulossa mahdollisuus laitevalmistajien itse tekemään testaukseen.

FiCom käynnisti yhteistyössä operaattoreiden ja laitevalmistajien kanssa televisiolaitteiden testauksen vuonna 2006. Testauksella haluttiin  varmistaa, että laitteet toimivat oikein jo ennen kuin ne saapuvat kuluttajien saataville kauppoihin.

FiComin koordinoima, laitevalmistajille vapaaehtoinen testaus ei ole laatutesti, vaan sen tavoitteena on laitteiden toiminnan ennakoitavuus kaikkien eri suomalaisoperaattoreiden televisioverkoissa. On niin kuluttajan, laitekaupan kuin operaattorinkin etu, että myynnissä on testatusti kaikissa verkoissa toimivia laitteita.

Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun antennitelevisioverkossa valmistaudutaan jakelutekniikan muutokseen. Itse asiassa jo nyt kaikista antenniverkon kanavista suurin osa ‒ kaikki teräväpiirto- ja maksukanavat ‒ lähetetään uudella DVB-T2-tekniikalla.

Vaihtoehdoksi laitevalmistajan oma testaus

Testauskokonaisuuteen sisältyy satoja testitapauksia ‒ mm. ääni-, kuva, viritys-, ohjelmaopas-, tallennus- ja hybriditestejä ‒ joilla laitteen toimivuutta selvitetään. Tähän asti kaikki testit on tehty FiComin yhteistyölaboratorioissa.

FiCom ja laitevalmistajia edustava Elektroniikan Tukkukauppiaat ETK ry ovat nyt sopineet uudenlaisesta toimintatavasta, jossa laitevalmistaja voi halutessaan testata laitteen osittain itse sen sijaan, että koko testauksen tekisi testauslaboratorio. Testauksen taustalla ovat kuitenkin edelleen samat, yhteispohjoismaiseen sopimukseen perustuvat laite- ja testitapausmäärittelyt, ja FiComin yhteistyölaboratoriot vastaavat jatkossakin laitteiden kenttätestauksesta eri verkoissa.

Testatutlaitteet.fi-sivusto

Kaikki testausprosessin hyväksytysti läpäisseet televisiolaitteet on listattu kuluttajia, operaattoreiden asiakaspalveluita ja laitekauppaa palvelevalla www.testatutlaitteet.fi -sivustolla, johon on koottu myös lisätietoja testauksesta ja laitevaihtoehdoista.

Verkkosivuston luetteloista löytyy yli 4 000 antenniverkon (Antenna Ready HD) ja yli 6 000 kaapeliverkon (Cable Ready HD) laitetta. Testatut ja hyväksytyt antenniverkon hybridilaitteet tunnistaa merkinnästä Antenna Ready SMART HD.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

20.9.2019

Digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita

"Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja", sanoo työministeri Timo Harakka.

Työministeri Timo Harakka. (Kuva: Laura Kotila, VNK)

Mikä merkitys ICT-alan työpaikoilla on Suomen kansantaloudelle?

ICT:n rooli Suomen kansantaloudessa on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Huipussaan ja näkyvimmillään ICT alana oli Nokian kukoistuskautena ja nousi Suomen keskeisimmäksi ja seuratuimmaksi toimialaksi ohi mm. murroksessa olleen metsäteollisuuden. Nykyisinkin se on yksi keskeisimmistä aloista kansantaloudessa, jos katsotaan virallisen toimialaluokituksen mukaisesti metalliteollisuutta ja sen sisällä sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Se on ollut viime vuodet kansantalouden nousija kemian alan ohella.

Läpileikkaavuutensa vuoksi ICT:n rooli näkyy toimialatarkastelussa myös laajemmin teollisuudessa ja palveluissa. Mm. teollisuus on vahvasti digitalisoitunut ja automatisoitunut, nykyisin jo robotisoitunut. Palvelualoilla ja kaupassa murros näkyy myös vahvana, mutta osaltaan digitalisaation yhä laajemmin mahdollistamat globaalit markkinat aiheuttavat menetyksiä Suomen kansantaloudelle. Mm. kaupan alalla verkkokaupan yleistyminen on suosinut suuria globaaleja toimijoita, kun kotimaiset kaupat ja palveluntarjoajat eivät valitettavasti ole olleet riittävän ketteriä pysyäkseen muutoksen eturintamassa markkinaosuuksia jaettaessa. Toki myös esim. alustataloutta on paikallistunut Suomeenkin.

Vientivetoisuutensa vuoksi ICT-painotteiset alat Suomessa ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, mutta niillä on iso rooli myös työllistäjänä teollisuuteen suoraan kytkeytyvien palvelujen kautta. Alan nopeat muutokset aiheuttavat kuitenkin vaateita uuden teknologian käyttöönotolle ja omaksumiselle, mikä johtaa ajoittain katkoksiin tuote- ja palvelumarkkinoilla, mutta myös työmarkkinoilla.

Miten työmarkkinat ovat jo muuttuneet ja muuttumassa digitalisaation (=teknologinen kehitys, sähköistyvät palvelut) murroksessa?

Digitalisaatio vaikuttaa läpileikkaavana työmarkkinoilla. Se muovaa ja muuntaa toimialoja, osa markkinoista kuolee. Yhtä lailla uutta syntyy, mikä usein unohtuu tai jää näkymättömäksi julkisessa keskustelussa. Toimialojen sisällä ja eri ammateissa digitalisaation osuus vaihtelee merkittävästi, mutta se koskettaa nykyisin käytännössä kaikkia tehtäviä jollain tapaa. Jatkossa digitalisaatio yleistyy yhä enemmän ja erityisesti palveluala sähköistyy. Osaltaan se kuitenkin antaa enemmän tilaa henkilökohtaiselle palvelulle, jonka tarve ei katoa teknologian myötä. Myös teollisuuden digitaaliset, laajasti kytkeytyneet ratkaisut ovat jo arkea ja monilla toimialoilla esim. AI:n rooli alkaa olla jo vahva.

Digitalisaation ohella keskeisiä ajureita muutoksessa ovat myös muut megatrendit kuten globalisaatio, demografiset muutokset ja ilmastonmuutos. Ennakointi, adaptoituminen, mutta yhtälailla myös suunnannäyttäjyys, korostuvat tässä muutoksessa - ja vastuu näissä kuuluu yhtä lailla yhteiskunnalle, työntekijöille kuin työnantajillekin.

Millä keinoilla turvataan ICT-osaajien riittävyys?

Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. ICT-alan työ on paljon muutakin kuin ohjelmointia ja alalla tarvitaan muutakin kuin tietoteknistä osaamista, esim. tuotekehittelyä, luovien alojen osaamista, markkinointia. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja.

Yhteistyö alan yritysten ja koulutuksen tarjoajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta alan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Tarpeen mukaan on houkuteltava myös ulkomaisia osaajia alan tehtäviin. Alasta kiinnostuneille, sekä nuorille opiskelupaikkaa pohtiville että jo työelämässä oleville aikuisille, on tarjottava ohjausta ja esikuvia. Koska naiset ovat tähän asti olleet alalla aliedustettuina, tulee ohjauspalveluja erityisesti tarjota naisille, jotta myös heidän osaamisesta ja näkökulmansa saataisiin paremmin käyttöön.

 

Tämä aihe liittyy


19.9.2019

Töitä on – mistä tekijät?

Mihin perustuu Suomen asema digitalisaation kärkimaana? Yhdellä sanalla vastaten: koulutukseen. Vahva osaaminen on digitaalisen edelläkävijyytemme perusta.

Digialalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Suomessa EU:n suurin, 6,8 prosenttia. Eurostatin mukaan ICT-ala työllistää EU-maissa keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijöistä. Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin. Suomessa on jo nyt kasvava koodaripula: välitön tarve on 7 000–9 000 osaajalle.

Digialan huippuosaaminen nousee tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi. Tekoäly ei korvaa osaamista ja osaajia, ennemminkin päinvastoin. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Matemaattisten tai teknisten taitojen rinnalla korostuu myös luova ja yhteiskunnallinen ajattelu. Koulutuksen kaikilla asteilla tulee opettaa nykyistä laajemmin paitsi tietotekniikan käyttöä myös sen hyödyntämistä ja kehittämistä.

Matemaattiset taidot  ovat monissa tehtävissä välttämättömiä. Matematiikassa ei kuitenkaan ole kyse vain laskemisesta. Kyse on myös yleishyödyllisestä ajattelutavasta ja loogisesta päättelystä. Matematiikan osaamisen rapistuminen rapauttaa teknologistuvan yhteiskuntamme pohjaa. Matemaattisten aineiden koulutukseen tulee panostaa jo peruskoulusta alkaen.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tukku hyviä hankkeita osaamisperustan vahvistamiseksi. Hankkeet ovat toistaiseksi toiveikkaita kirjauksia. Ne pitää kaikki toteuttaa välittömästi.

Osaajapulan riivaamille aloille lisää aloituspaikkoja

Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta ja työelämän osaamistarvetta ehkä nopeammin kuin uskommekaan. Koodaus- ja ohjelmisto-osaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Jotta pysymme muutoksen mukana, tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloituspaikkoja tulee lisätä.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa eri alojen osaajapulaan haetaankin ratkaisua lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. On selvää, että digialan huutava pula ohjelmistoasiantuntijoista on yksi avaamista vaativista pullonkauloista.

Jatkuvan oppimisen uudistus

Useita vuosia kestävä koulutus ei kuitenkaan ratkaise akuuttia osaajapulaa. Aiemman osaamisen päivittäminen vastaamaan työelämän nykytarpeita on varmistettava joustavilla koulutusratkaisuilla. Työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla osaajia tarvitaan.

Rinteen hallitus lupaakin toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistuksen, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.

Elinikäinen oppiminen on jokaisen oikeus. Kun ihmisten joustava oppimispolku turvataan myös perusopetuksen jälkeen, yhteiskunta saa työntekijöitä, joiden osaaminen kohtaa työn uudet vaatimukset.

Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Hallitus on helpottamassa Suomessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden jäämistä maahan uudistamalla ja sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Tavoitteena on lisäksi kasvattaa osaajien työperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla lupakäsittelyä niin, että se kestää keskimäärin kuukauden.

Kun kotimainen työvoima ei kykene vastaamaan digiosaajien tarpeeseen, tarvitsemme asiantuntijoita myös ulkomailta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi. Kuukauden sijaan tavoitteena tulee olla lupaprosessin läpikäyminen päivässä.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.9.2019

Hallituksen budjetti: ei laajakaistatukia ensi vuonna

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään tulevaisuusinvestointina 30 miljoonaa euroa laajakaistatuen jatkamiseksi. Vielä ensi vuoden budjettiin rahaa ei kuitenkaan ole sisällytetty, joten nyt on hyvä aika pohtia tukimallin kehittämistä ja selvittää sen ongelmakohdat.  Rakennuttajille suunnattua tukea järkevämpää olisi kohdentaa tuki suoraan kuluttajille esimerkiksi kotitalousvähennyksen muodossa.

Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat nyky-yhteiskunnan kivijalka ja digitaalisen kehityksen edellytys. Suomen laadukkaat laajakaistaverkot on rakennettu markkinaehtoisesti. Meillä on yli 1,7 miljoonaa kiinteää ja yli 8,6 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää. Valtio, ELY-keskukset ja kunnat ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana myöntäneet tukia valokuituverkon rakentamiseen noin 129 miljoonaa euroa. Tukihankkeiden avulla on rakennettu alle neljä prosenttia Suomen valokuituliittymistä.

Tukea on aiemmin saanut vain nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen haja-asutusalueille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tuki laajennettaisiin koskemaan myös taajama-alueita.  Tämän lisäksi tukimallia tulee uudistaa niin, että tukea myönnetään teknologianeutraalisti eri verkoille ja myös tukiasemille rakennettaville valokuituyhteyksille.

Jos laajakaistatukihankkeita halutaan jatkaa, niistä on tehtävä aiempaa yksinkertaisempia. Jo päättynyt valtion hanke oli tuen hakijalle hyvin byrokraattinen, ja tukea jäikin jakamatta 5,5 miljoonaa euroa.

Verkon rakennuttajien tukemisen sijaan tulisi laajakaistaliittymien käyttäjiä kannustaa niiden hankkimiseen. Yksi toimiva malli voisi olla palveluseteli. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä, ja laajentaa sitä koskemaan myös oman pihan ulkopuolista laajakaistan rakentamista. Valitettavasti hallitus päätyi budjetissa leikkaamaan kotitalousvähennystä. Leikkaamisen sijaan sitä pitäisi kehittää ja tehdä kotitalousvähennyksestä yksi väline Suomen digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.9.2019

ICT-alan opinnot ja työ

ICT-alan opinnot houkuttavat enemmän miehiä

Ammatillisessa koulutuksessa Suomessa oli opiskelijoita yhteensä noin 330 000 vuonna 2017, heistä naisten osuus 51 ja miesten 49 prosenttia. ICT- alan opiskelijoiden osuus kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli neljä prosenttia. Heistä suurin osa, 90 prosenttia, oli miehiä.

ICT-alan opiskelijoiden sukupuolijakauma

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita koko maassa vuonna 2018 oli noin 142 000, heistä naisia 53 ja miehiä 47 prosenttia. ICT- alan opiskelijoiden osuus kaikista ammattikorkeakouluissa opiskelevista oli 10 prosenttia. Näistäkin selkeä enemmistö, 82 prosenttia, oli miehiä.

Suomen yliopistoissa vuonna 2018 opiskeli reilut 134 000 opiskelijaa, heistä naisia oli 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Osuudet olivat samat kuin ammattikorkeakouluissakin. ICT-alan opiskelijoiden osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli yhdeksän prosenttia, näistä miehiä 82 ja naisia 18 prosenttia. (Tilastokeskus)

ICT-alan opiskelijoiden osuus eri koulutusasteissa

ICT-alan työllisten määrä kasvaa Suomessa

ICT-alan työllisten määrä Suomessa

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ICT-alalla Suomessa työskenteli yhteensä lähes 120 000 henkilöä, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 10 prosenttia. Eniten kasvoi televiestinnän alalla työskentelevien määrä, 27 prosenttia edellisestä vuodesta. Ohjelmistot ja konsultointi -alan työllisten määrä kasvoi yhdeksän prosenttia, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa työskentelevien määrä seitsemän ja tietopalvelutoimialalla työskentelevien määrä viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. (Tilastokeskus)

Suomessa ICT-alan asiantuntijoiden osuus EU-maiden korkein

ICT-alan työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä EU-maissa

Suomessa ICT-alan asiantuntijoiden osuus kaikista työntekijöistä vuonna 2018 oli EU-maiden korkein, 7,2 prosenttia. Seuraavina olivat Ruotsi, 6,8 prosenttia, Viro 5,7 prosenttia ja Luxemburg 5,6 prosenttia. EU-maissa keskimäärin ICT-alan asiantuntijoita oli 3,9 prosenttia kaikista työntekijöistä (Eurostat).

Suomi EU:n huippua DESI-indeksin inhimillinen pääoma (human capital) osiossa

Euroopan komission DESI-indeksin inhimillinen pääoma (human capital) -osaindeksi mittaa muun muassa henkilöiden digitaalista osaamista ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomi sijoittui tässä EU-maiden ensimmäiseksi 77,5 pisteellä. EU-maiden keskiarvo oli 48,0 pistettä.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

12.9.2019

Miten vauhditetaan digialan investointeja? Neljä neuvoa Hetemäen selvitykseen

Teleala on merkittävä investoija kotimarkkinoilla. Viime vuonna investoinnit teletoimintaan olivat yli 800 miljoonaa euroa ja investointiaste 23 prosenttia. Jotta alan investointikyky ja -halukkuus säilyvät, valtion on luotava näihin kannustavat olosuhteet.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä nimitti kansliapäällikkö Martti Hetemäen selvityshenkilöksi kartoittamaan investointeja vauhdittavia toimia. Ehdotukset on tarkoitus käsitellä ensi viikon budjettiriihessä.  Hallitus on perustellusti huolissaan kotimaan taloudesta nyt, kun kansainvälisten talousnäkymien epävarmuus kasvaa. On välttämätöntä löytää keinoja, joilla yrityksiä rohkaistaan investoimaan. Tämä on tarpeen myös työllisyystavoitteen, 60 000 uuden työllisen, saavuttamiseksi.

Suomen viestintäverkot ovat merkittävien vuosittaisten investointien ansiosta kansainvälisten arvioidenkin mukaan laadukkaita ja laajalle levinneitä. Myös palveluiden hintataso on asiakkaille edullinen.  Viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukia toimivien ja kilpailtujen markkinoiden ansioista.

Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat digitalisaation ja nykyaikaisten palveluiden kivijalka. Valtion rooli on olla digitalisaation mahdollistaja.

Yhteiskunnan keino edistää digitalisaatiota on huolehtia siitä, että säädösympäristö on investointeihin kannustava. EU- ja kansallisella sääntelyllä ja näiden ylikireillä tulkinnoilla ei pidä heikentää Suomen kilpailutilannetta. Suomen on huolehdittava markkinaehtoisen kilpailutilanteen edellytyksistä ja tasapuolisuudesta kilpailijamaihin nähden.  On tärkeää, että sääntely sekä verotus ovat läpinäkyviä ja tasapuolisia.

Miten yhteiskunta parhaiten turvaa ICT-alan investoinnit?

  1. Avaamalla julkisen tiedon rajapintoja ja digitalisoimalla kaikki palvelut, jotka voidaan.
     
  2. Huolehtimalla verotuksen kilpailukyvystä tärkeimpiin verrokkimaihin nähden. Sähköveron osalta Suomen on seurattava Ruotsin esimerkkiä.
     
  3. Poistamalla digitaalisen infran rakentamisen hidasteita, ennen kaikkea tuuppaamalla kuntia yhtenäistämään rakentamiskäytäntöjään ja yksinkertaistamaan lupaprosesseja. Esimerkiksi mikrosahaus tulee saada pääasialliseksi rakentamistavaksi kaupunkialueilla.
     
  4. Varmistamalla edelläkävijyys mobiilin laajakaistan rakentamisessa. Suomen edistyksellinen ja aktiivinen taajuuspolitiikka on ollut viisasta. Seuraava, ensi vuodeksi kaavailtu taajuushuutokauppa on toteutettava suunnitellussa aikataulussa.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

4.9.2019

Kotitalousvähennystä laajennettava ja korotettava

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään tulevaisuusinvestointina 30 miljoonaa euroa laajakaistatuen jatkamiseksi. Rakennuttajille suunnattua tukea tärkeämpää olisi kohdentaa tuki suoraan kuluttajille.

Yksi toimiva malli voisi olla palveluseteli kiinteän laajakaistan hankkimista varten. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä.

Traficomin viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksesta ilmenee, että kiinteän laajakaistan kysynnässä on ongelma: noin 60 prosenttia kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnostunut hankkimaan valokuituliittymää. Kysyntää ohjaa kuituliittymän hinta. Suurin osa, 48 prosenttia vastaajista, ei olisi valmis maksamaan kuidusta yli 500 euroa. Vain kolme prosenttia tutkimukseen osallistuneista katsoi voivansa maksaa kuidusta enemmän kuin 2 000 euroa.

Valokuituhankkeiden hinnasta jopa 60 – 80 prosenttia aiheutuu rakentamiskustannuksista.  Jos kotitalousvähennys kiinteän kuituliittymän rakennustöistä olisi nykyistä suurempi ja koskisi myös oman pihan ulkopuolisia töitä, se vähentäisi suoraan liittymää hankkivan asiakkaan kuluja ja lisäisi todennäköisesti kysyntää. Kysyntää voidaan vielä tehostaa määräaikaisella korotetulla vähennysoikeudella.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa kotitalousvähennystä ollaan kuitenkin leikkaamassa. Vähennystä pitäisi leikkaamisen sijaan kehittää ja tehdä siitä väline Suomen digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi.

Lue: FiComin lausunto kotitalousvähennyksen muuttamisesta

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

30.8.2019

Matkalipun voi jatkossakin ostaa sovelluksella ilman vahvaa tunnistautumista

Uuden maksupalveludirektiivin voimaantulo huolestuttaa verkkokauppayrityksiä (HS Talous 21.8. ja 29.8). Erityisesti asiakkaan vahvan tunnistamisen vaatimus tekee ostotapahtumasta usein aikaisempaa monimutkaisemman, eikä kaikilla yrityksillä ole vielä valmiutta toimia uusien sääntöjen mukaan. On kuitenkin hyvä huomata, että uudet vaatimukset eivät koske kaikkea digitaalista maksamista.

Maksupalveludirektiivissä on niin sanottu teleyrityspoikkeus, jonka perusteella tietyt puhelinlaskulla veloitettavat, enintään 50 euron maksutapahtumat, jäävät kokonaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Niissä näin ollen edellytetä vahvaa tunnistautumistakaan. Poikkeus mahdollistaa sujuvan maksamisen mobiililaitteilla, ja sen myötä erilaisten lippujen, digitaalisten palveluiden ja hyväntekeväisyyslahjoitusten maksaminen kännykällä hoituu entiseen tapaan. 

HS-artikkelissa mainittu matkalipun ostaminen kännykkäsovelluksessa Helsingin alueella ja useilla muillakin paikkakunnilla onnistuu siis edelleen nopeasti parilla klikkauksella, kunhan käyttäjä on valinnut maksutavaksi oman matkapuhelinoperaattorinsa tarjoaman Mobiilimaksun.

Elina Ussa, toimitusjohtaja
FiCom ry

Ilkka Lehto, lakiasiainjohtaja
Digital Forum Finland ry

HS Mielipide julkaisi yllä olevan FiComin ja Digital Forum Finlandin kommenttikirjoituksen 30.8.2019.


29.8.2019

Kiinnostaako kuitu ja mihin hintaan?

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on vuodesta 2016 alkaen toteuttanut vuosittain Viestintäpalvelujen kuluttajatutkimuksen, jossa on selvitetty suomalaisten käyttämiä viestintäpalveluja, niiden levinneisyyttä ja merkitystä sekä sitä, miten ja miksi palveluja käytetään.

Tutkimuksessa on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut mukana kysymys vastaajien kiinnostuksesta kuituliittymän hankkimiseen sekä siitä, miten paljon kuidulla toteutetusta kiinteästä laajakaistaliittymästä oltaisiin valmiita maksamaan.

Kiinnostus kuituliittymän hankkimiseen

Keväällä 2019* kysyttiin 2 000 henkilön otosjoukkoon kuuluvilta 1 215 omakoti- tai paritalossa asuvilta vastaajilta valokuitulaajakaistaliittymän hankkimisesta. Noin 60 prosenttia vastanneista ei ollut kiinnostunut hankkimaan kuitua. Määrä on pysynyt samana kaikkien kolmen tutkimusvuoden ajan. Viimeisimpien vastausten mukaan 17 prosenttia suomalaisista on hankkinut kotiinsa kuituliittymän.

Paljonko kuidusta ollaan valmiita maksamaan?

Kuidulla toteutetun kiinteän laajakaistaliittymän hankintapäätökseen vaikuttavat paitsi koettu tarve kiinteälle yhteydelle, myös liittymän hankintaan liittyvät kustannukset. Traficomin tutkimuksessa maksuhalukkuutta kysyttiin tänä keväänä noin 1 900 henkilöltä, joilla on kotona internetyhteys.

Suurin osa, 48 prosenttia vastaajista, ei olisi valmis maksamaan kuidusta yli 500 euroa. Vain 3 prosenttia katsoi voivansa maksaa kuidusta enemmän kuin 2 000 euroa.

Kuituliittymien osuus kiinteistä laajakaistayhteyksistä on voimakkaassa kasvussa

Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta on tärkeää, että pystymme tarjoamaan nopeat yhteydet kaikille suomalaisille. Tämä onnistuu parhaiten yhdistämällä kuituyhteyksiä, kiinteitä langattomia yhteyksiä ja mobiiliyhteyksiä eri käyttötarpeiden mukaan. Kaiken kaikkiaan tietoliikennepalveluiden hinta, laatu ja saatavuus ovat meillä maailman huippuluokkaa.

Kuituliittymiä rakennetaan Suomessa kiihtyvällä vauhdilla, ja niitä oli viime vuoden lopussa jo reilusti yli kaksi kertaa niin paljon kuin kuparilla toteutettuja laajakaistaliittymiä (lähde: Traficom).

 

*Kuluttajatutkimuksen toteutti IROResearch Oy. Tutkimusta varten haastateltiin 2001 suomalaista vähintään 15-vuotiasta henkilöä. Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina maalis-huhtikuussa 2019.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

22.8.2019

Sähköveron luvattu alennus siirtyi huomiselle – olisi tarvittu jo eilen

Kilpailu maailmanluokan palvelinkeskusinvestoinneista on käynyt viime vuosina kuumana. Ruotsi alensi muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.

Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen: toimivat kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus ja suotuisa ilmasto.

Ruotsin veronalennus oli toimenpiteenä tehokas. Kaksi mittavaa palvelinkeskusta on kuluneen vuoden aikana ilmoittanut investoivansa nimenomaan Ruotsiin. Lisäksi meneillään on lukuisia pienempiä hankkeita. Googlen isoa laajennusinvestointia lukuun ottamatta Suomi nuolee näppejään.

Ennakoitavuus ja verotaso ohjaavat investointeja

Palvelinkeskuksen sijaintipaikkaa pohtiva ja investointipäätöksiä tekevä yritys ottaa varmasti huomioon verotuksellisen eron, joka on selvästi naapurimaan eduksi. Vero on Suomessa suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen Ruotsiin verrattuna. EK:n teettämän kansainvälisen vertailun mukaan meillä on kirittävää sekä palveluiden että datakeskusten sähköverotuksessa.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa tavoitteena on Suomen veropohjan turvaaminen kansainvälistyneessä ja digitalisoituvassa taloudessa. Se vaatii tekoja. Verokilpailu on tullut jäädäkseen, ja siihen on taivuttava mukaan. Investointien suunnittelu vaatii enemmän tietoa muutoksista ja niiden aikataulusta kuin pelkät hallitusohjelman kirjaukset. Nytkin hallitus valitettavasti lykkäsi lupaamansa energiaverotuksen muutokset ensi vuodelle. Onko Suomella enää mitään mahdollisuutta ehtiä kisaan?

5G-palveluiden käyttöön ottamiseksi tarvitaan hajautettuja, kooltaan huomattavasti pienempiä palvelinkeskuksia lähellä asutuskeskuksia. On välttämätöntä, että palvelinkeskusten verotuksen keinotekoinen raja poistetaan Ruotsin tavoin. Hallitusohjelmassa alennus pienille palvelinkeskuksille luvataan siinä tapauksessa, että palvelinkeskuksen tuottama lämpö hyödynnetään kaukolämpöverkossa. Hyödynnettävyys on reilu vaatimus, mutta varmastikaan kaukolämpöverkko ei tulevaisuudessa ole ainoa tapa varmistaa hukkalämmön jälleenkäyttö. Hukkalämpö voi olla hyötylämpöä monin eri tavoin. Säädökset rakennetaan tulevaa varten, ei nykyiseen hetkeen.

Työkaluja vähähiilisempään tulevaisuuteen

Lisääntyvä datan määrä ja käyttö kuluttaa enemmän energiaa, ja energiatehokkaita ratkaisuja kehitetään jatkuvasti. Digialan tuottamilla palveluilla ja ratkaisuilla voidaan tehokkaasti ja nopeasti sekä vähentää keskeisimpien hiilidioksidipäästöjä tuottavien toimialojen - liikenteen, maatalouden ja energiantuotannon - päästöjä ja rakentaa näin ilmastomuutoksen kannalta kestävämpää yhteiskuntaa.  Digialan rooli on siis merkittävä, kun puhutaan vähähiilisemmän yhteiskunnan rakentamisesta.

Toimiva digi-infra on pohja, jolle rakennetaan suomalaista menestystarinaa digitalisaation kärkimaana. Kun Suomen vahvuus kiistatta on teknologisessa kehityksessä ja sähköisissä palveluissa, olisi paikallaan rinnastaa kaikenkokoiset datakeskukset ja tukiasemat energiaintensiivisenä toimialana sähköveron suhteen vientiteollisuuden rinnalle. Suomen kärkiasema ei säily vain tahdolla – siihen tarvitaan tekoja.

Lue myös: Suomen sähkövero laskettava Ruotsin tasolle

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

22.8.2019

Datakeskukset tärkeitä alueiden kehitykselle

"Ratkaisevin tekijä saattaa kuitenkin olla sähkön hinta", toteaa ruotsalaisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja, kansanedustaja Anders Adlercreutz, kun kysyimme häneltä, miten Suomeen houkutellaan palvelinkeskusinvestointeja.

Kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP)

Mikä merkitys datakeskuksilla on kansataloudellisesti ja alueiden kehityksen kannalta?

Tällä hetkellä datakeskuksilla on harmittavan vähän kansantaloudellista merkitystä. Kansainvälisessä kilpailussa esimerkiksi Ruotsi on viime aikoina vetänyt pidemmän korren. Tähän pitäisi saada muutos. Alueiden kehityksen kannalta ne voisivat olla tärkeitä, enkä tarkoita pelkästään työpaikkoina vaan myös sen kautta että ne pelkällä olemassaolollaan parantavat lähialueen tietoliikennepalveluja ja -yhteyksiä. Datakeskus voisi myös synnyttää sitä tukevaa ympäröivää liiketoimintaa. 


Millä keinoilla turvataan Suomen houkuttelevuus datakeskusten investointikohteena?

Lainsäädännön tulee olla ajan tasalla, jotta regulaatiosta ei muodostuisi este datakeskusten rakentamiselle Suomeen. Suomessa olemme monella paikkakunnalla siirtymässä lämmöntuotannossa pois fossiilisista polttoaineista - tässä olisi mahdollisuus lainsäädännön kautta avittaa kehitystä, jonka kautta datakeskusten hukkalämpö voitaisiin ottaa mukaan lämmöntuotantoon. Hallitusohjelmassa tästä on sovittu ja lainsäädäntö etenee toivottavasti nopeasti. 

Suomen houkuttelevuus datakeskusten kohdemaana on toki riippuvainen myös esimerkiksi tietoliikenneyhteyksien tasosta. Jos yhteys ei vastaa tarpeita keskuksia ei perusteta - tässä julkisilla toimijoilla voisi olla tehtäväkenttä. 

Ratkaisevin tekijä saattaa kuitenkin olla sähkön hinta. 

Sähkövero kilpailutekijänä – Ruotsin tasolle sähköverotuksessa ?

Hallitusohjelmassa olemme sopineet että sähköveron luokka II pudotetaan EU:n sallimalle minimitasolle. Tämä nostaisi  kertaheitolla Suomen houkuttelevuutta. Olemme myös sopineet, että kaukoverkkoon lämpöä tuottavat datakeskukset siirtyisivät tähän veroluokkaan. Pidän näitä muutoksia todella tärkeinä. 

Tilanteessa, jossa sähkö hyvin suurelta osin tuotetaan päästöttömästi ei ole syytä pitää kiinni verotusperiaatteesta, joka pohjautuu ajatukseen sähköstä päästöjen aiheuttajana. 


21.8.2019

Kuka hallituksessa luotsaa Suomea digitulevaisuuteen?

Suomi on tunnustetusti teknologisen kehityksen ja digitalisaation kärkimaa. Edistyksellisten yritysten ja kansalaisten osaamisen lisäksi myös politiikalla on merkitystä kärkipaikan säilyttämisessä.

Hallitusohjelmassa nostetaan sähköiset palvelut ja teknologinen kehitys vahvasti esiin. Digitalisaatio on hallitusohjelman keskeinen strateginen kokonaisuus, vaikka se onkin ripoteltu eri lohkojen alle. Kehityksen suunta on selvä, mutta vauhtia kannattaa tuupata lisää.

Asianmukaisesti ja osaavasti kirjattujen tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan johtajuutta. On silmiinpistävää, että kehitystä hidastaa asioiden siiloutuminen eri lokeroihin: julkisten palveluiden digitalisoinnin valtava vastuu on valtiovarainministeriön tontilla, kaiken digikehityksen kova perusta - digitaalinen infra - on liikenne- ja viestintäministeriön, osin ympäristöministeriön vastuulla ja yritysten digitalisointia vauhdittaa työ- ja elinkeinoministeriö. Kokonaisvastuu on nykyisellä rakenteella väistämättä hakusessa. Selkeä toimivalta ja määrätietoinen toimeenpano veisivät digitalisaatiota tuloksellisesti eteenpäin.

Datan hyödyntäminen ja tekoäly murtavat rajoja toimialojen väliltä. Ei ole erillistä julkisen ja yksityisen sektorin digitalisaatiota, vaan samat ratkaisut toimivat kaikkialla. Tarve kehittää yksityisen ja julkisen sektorin ketterää kykyä tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoaineistoja korostuu vielä nykyistä enemmän tulevaisuudessa.

Hallitusohjelman mukaan poliittinen ohjaus tehdään strategisissa ministeriryhmissä, joita vetää asiaan nimitetty vastuuministeri. Tähän mennessä strategista ministeriryhmää, saati vastuuministeriä, ei digitalisaation koordinoimiseksi ole nimitetty. Tarvitaan tilannekuva, selkeät toimeksiannot, vaikuttavuusarviot ja toimenpiteiden seurantaan soveltuvat mittarit. Uhka on, että hallitusohjelman tekemistä vaille olevat hyvät aikeet jäävät toteutumatta, koska kukaan ei kaitse niiden toteutumista.

Teknologinen kehitys ja sähköistyvät palvelut ovat kerrankin asia, jossa Suomi kansainvälisesti arvioiden edelläkävijä syrjäisestä fyysisestä sijainnistaan huolimatta. Suomella ei ole varaa hidastaa juoksua.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

20.8.2019

Suomalaisyritykset pilvipalvelukäytön edelläkävijöitä

Pilvipalveluiden käyttö suomalaisissa yrityksissä on selvästi yleisempää kuin muissa EU-maissa. Suomessa pilvipalveluita käyttää 65 prosenttia yrityksistä, kun seuraavaksi tulleessa Ruotsissa osuus on 57 prosenttia. Tanskalaisyrityksistä pilvipalveluita käyttää 56 prosenttia ja norjalaisista 51 prosenttia. Kaikki neljä Pohjoismaata sijoittuvat siis EU-maiden kärkeen. EU-maiden keskiarvo yritysten pilvipalvelujen käytössä on 26 prosenttia. (Eurostat)

Suomalaisyritykset ykkösenä pilvipalveluiden käytössä Euroopassa

Yleisimmin pilvipalveluja käyttävät informaation ja viestinnän alan yritykset, joissa osuus on 90 prosenttia. Vähiten, 44 prosenttia, pilvipalveluja käytetään vähittäiskaupan toimialalla. Suuri osa yrityksistä käyttää julkisia pilvipalveluja. Niitä käytti 57 prosenttia kaikista pilvipalvelua käyttävistä yrityksistä.

Viisi suosituinta pilvipalveluiden käyttötarkoitusta suomalaisyrityksissä ovat sähköposti, toimisto-ohjelmat, tietokantojen ylläpito sekä tiedostojen tallennus ja kirjanpitosovellukset. (Tilastokeskus, Tietotekniikan käyttö yrityksissä)

Myös yksittäiset kuluttajat Suomessa käyttävät melko usein pilvipalveluja.  42 prosenttia 16 – 89-vuotiaista suomalaisista on tallentanut omia tiedostojaan pilvipalveluihin. Osuus on kasvanut kahdeksan prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Eniten (62 prosenttia) pilvipalvelua käyttävät nuoret, 16 – 24-vuotiaat, ja vähiten (kuusi prosenttia) yli 75 -vuotiaat. (Tilastokeskus, Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö)

Pilvipalveluiden käytön yleistyminen ja merkitys IP-liikenteen määrään

Cisco julkaisemassa pilvipalveluindeksissä (Global Cloud Index) kuvataan maailmanlaajuisesti pilvipalvelujen yleistymistä ja niiden merkitystä liikennemäärien kehitykselle. Pilvipalveluna toimivien datakeskusten IP-liikenteen määrän arvioidaan vuonna 2018 olleen 10,6 zettatavua, mikä on 91 prosenttia kaikesta datakeskusten IP-liikenteestä. Vuonna 2021 määrän ennustetaan kasvavan 19,5 zettatavuun, mikä olisi 94,7 prosenttia koko datakeskusten IP-liikenteestä. Vuotuinen kasvu vuosina 2016 – 2021 olisi 27 prosenttia. Se on kaksi prosenttiyksikköä enemmän kuin datakeskusten IP-liikenteen kasvu yleensä.

Pilvipalveluna toimivien datakeskusten IP-liikenne suurin osa datakeskusten IP-liikenteestä

Maailmanlaajuisista pilvipalveluista 58 prosenttia oli julkisissa pilvipalvelukeskuksissa vuonna 2016, ja vuonna 2017 osuuden arvioidaan olleen 56 prosenttia. Määrän ennustetaan nousevan 73 prosenttiin vuonna 2021. (Cisco)

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

20.8.2019

Televisiokanavien kaapelijakelu korkeimman oikeuden valituslupakäsittelyyn

Markkinaoikeus antoi kesäkuussa ratkaisunsa Kopioston Teliaan kohdistamissa, kaapeli- ja iptv-verkon lähetyksiin liittyvissä vaatimuksissa. Ratkaisun mukaan kaapeli- ja iptv-verkossa lähetetty tv-ohjelma on alkuperäistä lähettämistä siinä missä antenniverkon lähetyskin.

Markkinaoikeuden päätökseen oli mahdollista hakea valituslupaa 19.8.2019 saakka. Kopiosto jätti valituslupahakemuksensa määräaikaan mennessä, joten mikäli korkein oikeus myöntää valitusluvan, markkinaoikeuden ratkaisu punnitaan vielä korkeimmassa oikeudessa.

FiCom pitää valitettavana, että prosessi jatkuu, sillä markkinaoikeuden ratkaisu vahvisti kaapeliverkon operaattoreiden yhteisen näkemyksen siitä, että Suomessa jo kymmenien vuosien ajan käytössä ollut tv-lähetysten jakelumalli on tasapuolinen ja toimiva.

Asian lopullisen ratkaisun viivästyminen voi vaarantaa nykyisen, hyväksi havaitun toimintatavan, jossa tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen ohjelmaostojen yhteydessä ilman välikäsiä, ja televisio-ohjelmien jakelu katsojille voidaan hoitaa samoin edellytyksin tekniikasta riippumatta.

Lue lisää!

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

18.7.2019

Epäselvää ja tulkinnanvaraista ePrivacy-ehdotusta ei pidä edistää

Eurooppalaisilla lainsäätäjillä on keskeinen rooli EU-alueen kasvun edellytysten ja toimintaympäristön kehittämisessä. Juuri käynnistyneen istuntokauden aluksi on erinomainen tilaisuus vaikuttaa Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen, kun kiistanalainen sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus (ePrivacy) on jälleen käsittelyssä.

ePrivacy-hanke on ollut vastatuulessa: asetusta on hiottu jo yli kaksi vuotta eikä ratkaisua ole näkyvissä. Asetusehdotuksen perusongelmia ovat tekstin monimutkaisuus, tulkinnanvaraisuus asetuksen soveltamisalasta  ja sen mukanaan tuomista velvoitteista sekä se, ettei asetus huomioi uusia teknologioita ja digitaalisia liiketoimintamalleja. Tämä on aiheuttanut erityisesti pk-yrityksille epävarmuutta niitä jatkossa koskevasta lainsäädännöstä ja velvoitteista. EU-sääntelyn tulee olla koordinoitua, kannustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. ePrivacy -asetus ei nykyisessä muodossaan ole hyödyksi eurooppalaisten yritysten  kilpailukyvylle, vaan luo päinvastoin epävarmuutta.

ePrivacy ei istu nykyiseen sääntelykokonaisuuteen

Euroopassa on sitouduttu siihen, että lainsäädäntö suojaa tehokkaasti kansalaisia sekä heidän oikeuttaan yksityisyyteen. Tavoitteeseen tulisi pyrkiä kehittämällä EU:n digitaalisia sisämarkkinoita sekä viime vuosien aikana luotua lainsäädännöllistä kokonaisuutta. ePrivacy-asetusehdotus laadittiin jo ennen muita keskeisiä digitaalisia palveluita koskevia säädöksiä, kuten EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), sähköisen viestinnän säännöstöä (EECC), sähköistä todistusaineistoa rikosasioissa koskevia  eurooppalaisia esittämis- ja säilyttämismääräyksiä (eEvidence) sekä ehdotettua asetusta terroristisen sisällön levittämisen ehkäisemiseksi internetissä.

Ristiriitaista ja liiallista sääntelyä

ePrivacy-asetuksen tarkoitus on täydentää GDPR-asetusta, joten niiden välille ei saa jäädä ristiriitaisuuksia tai tulkintaepäselvyyksiä. Nyt ehdotettua luonnostekstiä on kuitenkin hyvin vaikea sovittaa yhteen GDPR:n kanssa, sillä se perustuu yhä pääosin v. 2002 sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin malliin ja tavoitteisiin, jotka ovat ilmeisen yhteensopimattomia nykyisen digitaalisen ympäristön ja lainsäädännön kanssa mm. sähköisen viestinnän tietojen käsittelyperusteiden ja yksityisyysasetusten määrittelyn osalta. ePrivacy-ehdotus ei huomioi digialan palveluntarjoajien liiketoimintamalleja.

Eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstö (EECC) määrittelee yksiselitteisesti velvoitteet sähköisten viestintäpalveluiden tarjoajille. Jo nämä velvoitteet yhdessä GDPR:n kanssa toteuttavat ePrivacy-asetusehdotuksen ensisijaisen tavoitteen eli varmistavat korkeatasoisen tietosuojan käyttäjille ja tasapuoliset toimintaedellytykset internetalustoille. Liiallisen lainsäädännön käyttöönotto vain hämärtää nykyistä sääntelykehystä.

Ehdotus ei kannusta innovaatioihin

EU-komissio julkisti tekoälystrategiansa reilu vuosi sitten. Esineiden internetin (IoT) sekä laitteiden väliseen viestintään perustuvien teknologioiden (M2M) kuuluminen ePrivacy-asetuksen soveltamisalaan ei edistä tekoälyn kehittämistä jäsenvaltioissa. Päinvastoin: se lisää epävarmuutta eikä kannusta innovaatioihin, ja on näin ristiriidassa EU-komission esittämien tekoälystrategiatavoitteiden kanssa. FiCom ei näe mitään syytä sille, miksei sääntelyllä voitaisi sekä varmistaa sähköisen viestinnän tietosuoja että taata yrityksille edellytykset kehittää uusia, innovatiivisia teknologioita, kuten tekoälyä. Nyt ehdotettu ePrivacy-asetus ei näitä tavoitteita täytä.

Tulkintaepäselvyydet luovat epävarmuutta

Yksi ePrivacy-asetuksen pääasiallisista tavoitteista on turvata GDPR:n mukainen käyttäjäkeskeinen malli. ePrivacy-teksti ei kuitenkaan tätä mallia tue, sillä se vähentää GDPR:n määrittämät tietojenkäsittelyn oikeusperusteet seitsemästä yhteen, loppukäyttäjän suostumukseen. Koska muut oikeusperusteet tietojen lainmukaiselle hankkimiselle ja käsittelylle jäävät soveltamisalan ulkopuolelle, voi tästä seurata  suostumuspyyntöjen radikaali lisääntyminen. Tässä piilee riski: käyttäjät kyllästyvät suostumuspyyntöihin ja antavat harkitsematta tai vähin tiedoin suostumuksensa aina, kun heidän tietojaan käsitellään.

Yritykset ovat tehneet merkittäviä panostuksia voidakseen noudattaa GDPR:n mukanaan tuomia velvoitteita. GDPR:n ja ePrivacy-sääntelyn keskinäinen suhde ja tulkintaepäselvyydet aiheuttavat yrityksille epävarmuutta siitä, mitä säädöksiä jatkossa tulisi noudattaa ja miten.

Tulkinnanvaraista ehdotusta ei tule edistää

FiCom ymmärtää hyvin tietosuojasääntelyn tärkeän roolin yksityiselämän ja henkilötietojen suojan varmistamiseksi. Nykyinen ePrivacy-asetusehdotus ei kuitenkaan sellaisenaan toimi, vaan asetusta on syytä tarkastella uusin silmin ja ryhtyä toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka hyödyntää paremmin sekä Euroopan digitaalista ekosysteemiä että eurooppalaisia kuluttajia.

Tavoitteena on, että EU-komissio vetää pois eurooppalaiselle digialalle vaikeasti ennakoitavia seurauksia aiheuttavan ePrivacy-ehdotuksen.

 

Lisää aiheesta: FiComin lausuntoja

  • FiComin lausunto valtioneuvoston kirjelmään komission eEvidence-asetusehdotuksesta
  • FiComin lausunto valtioneuvoston jatkokirjelmään komission eEvidence-asetusehdotuksesta
  • FiComin lausunto: Valtioneuvoston täydentävä jatkokirjelmä komission eEvidence-direktiiviehdotuksesta
  • FiComin lausunto valtioneuvoston kirjelmään verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämistä koskevasta komission asetusehdotuksesta
  • FiComin lausunto: Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin uudistaminen

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

Pages