28.11.2019

Suomi on Euroopan 5G-edelläkävijöitä

"Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa", sanoo Daniel Gueorguiev mobiilialan kansainvälisestä GSMA-järjestöstä.

Daniel Gueorguiev, Public Policy Manager, GSMA

Millainen on Suomen kansainvälinen asema 5G-kehityksessä?

GSMA:n ennusteen mukaan Suomi on vuonna 2025 Euroopan maista Norjan jälkeen toisena 5G-kehityksessä. Silloin 47 % suomalaisista ennustetaan olevan 5G-yhteys.

Suomi on samalla tasolla Japanin kanssa, eikä myöskään kaukana USA:sta, jossa osuudeksi ennustetaan 51 %. Maailmanlaajuisesti Etelä-Korea on ykkösenä, mutta Kiina seuraa nopeasti perässä. Globaalissa vertailussa Suomi pärjää verrattain hyvin.

5G-yhteyksien prosenttiosuuksien vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, millainen on 5G-palveluiden laatu ja millainen vaikutus palveluilla on digitalouteen. Suomessa on tehty valintoja, joilla varmistetaan parhaat mahdolliset yhteydet, ja se erottaa Suomen monista muista maista.

Mitä Suomi on tehnyt oikein 5G:n suhteen?

Kaikki maat eivät priorisoi verkkoyhteyksiä, vaikka sen pitäisi olla itsestään selvää. Suomessa viranomaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että verkkoyhteydet ovat elintärkeitä ja ne tulee turvata kaikille kansalaisille. Mikä tärkeintä, tämä poliittinen linja on konkretisoitunut poliittisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi.

Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa.

Suomi on jo pitkään rohkaissut muuta Eurooppaa olemaan edistyksellinen taajuuspolitiikassa. Tämä käy ilmi myös siinä, miten Suomi on suhtautunut ensimmäisiin 5G-taajuuksiin. Se myönsi käyttöoikeudet 700 MHz-taajuusalueelle yhtenä ensimmäisten joukossa. Tavoitteena oli edistää investointeja ja parempaa kattavuutta vähentämällä taajuuksien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistamalla matkaviestinoperaattoreiden investoinnit verkkojen rakentamiseen.

Suomi on ollut kiitettävän innovatiivinen ja pragmaattinen myöntäessään jokaiselle operaattorille 130 megahertsiä jaetulta 3500 MHz:n taajuusalueelta. Tavallisesti alalla kohdennetaan 100 megahertsiä operaattoria kohti, ja 30 prosentin lisäys tarkoittaa parempaa peittoa ja suurempaa kapasiteettia. Tämä antaa Suomelle edun muihin maihin nähden ja tuo merkittäviä etuja kuluttajille ja yrityksille Suomessa.

Suomi myös toimii niin, ettei uuden teknologian käyttöönotosta tule tulevaisuudessa pullonkaulaa noudattamalla kansainvälisiä turvallisuusohjeita ja eurooppalaisia sähkömagneettisia kenttiä (EMF) koskevia suosituksia. Suomi on aina noudattanut EMF-ohjeita. Monet muut maat eivät ole niin tehneet, mikä on aiheuttanut niille ongelmia jo nykyisissä 3G- ja 4G-verkoissa heikentämällä verkkojen kattavuutta ja sisätilakuuluvuutta. 5G:n myötä tällaisten maiden ongelmat lisääntyvät, koska 5G-taajuuksilla on heikommat etenemisominaisuudet ja niiden käyttäminen on lähes mahdotonta, ellei EMF-rajoituksia nosteta ICNIRP:in (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemalle tasolle.

Mikään ei siis estä sitä, että Suomella olisi Euroopan tai jopa maailman paras 5G-verkko. 5G:n käyttöönotto riippuu täysin siitä, kuinka helppoa on uusien antennien ja tukiasemien pystyttäminen on. Tällä rintamalla Suomi tekee upeaa työtä.

Mitä voimme tehdä vielä paremmin?

Paljon nykyistä paremmin Suomi ei voi enää toimia. Yksi vaikeimpia asioita Suomelle on Venäjän raja-alueen taajuuskoordinaatio. Suomi on tässäkin asiassa toiminut hyvin, mutta se on edelleen huomattava haaste, varsinkin kun sopimus Venäjän kanssa ei ole vielä lopullinen. Toistaiseksi käytettävissä on vähemmän taajuuksia C-kaistalla esiintyvien häiriöiden vuoksi. Onkin erittäin tärkeää saada taajuuskoordinaationeuvottelut päätökseen mahdollisimman pian, jotta kaikkia 5G:n hyötyjä päästään käyttämään.

Yksi parannuskohde voisi ehkä olla verkkojen rakennusprosessin virtaviivaistaminen ja yhden luukun periaate luville koko maahan.

Mitkä ovat 5G:n mukanaan tuomat tärkeimmät hyödyt?

5G:n välittömät hyödyt ovat yhteysnopeuden kasvu ja palveluiden yleinen parantuminen.  Pitkällä tähtäimellä etua saavat ne teollisuudenalat, jotka hyödyntävät nopeita yhteyksiä.

Uudet liiketoimintamallit ja palvelut, kuten AR/VR, tekoäly ja IoT, parantavat miljardien ihmisten elämää maailmanlaajuisesti tavoilla, joita ei vielä edes osata ajatella. Kaikki tämä riippuu täysin siitä, kuinka hyvä ja kattava 5G-verkko on. On ensiarvoisen tärkeää, että 5G:stä tulee todellisuutta, sillä sen hyödyt ovat rajattomat.

Tämä aihe liittyy


27.11.2019

Teledirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat implementoimassa ns. teledirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen sähköisen viestinnän palvelulaista (SVPL). Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa edistää laajakaistaverkkojen ja viestintäpalvelujen saatavuutta sekä palvelujen esteettömyyttä ja kuluttajan oikeuksia.

Sähköisen viestinnän palvelulain uudistuksessa pannaan täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivi) tuomat vaatimukset. Samalla uudistetaan kansallista sähköisen viestinnän sääntelyä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2020 ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä samana syksynä.

FiCom on lausunut SPVL:n uudistamisesta sen valmistelun yhteydessä 1.3.2019 ja 5.3.2019.

Direktiivi tuo lisää kansallista sääntelyä

Toimialan kannalta keskeisimmät direktiivin tuomat muutosehdotukset liittyvät taajuuksia, huomattavaa markkinavoimaa (HMV) sekä kuluttajia koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi taajuussääntelyllä ja HMV-uudistuksilla pyritään parantamaan sääntelyn ennustettavuutta ja edistää mm. 5G- ja kuituverkkoinvestointeja.

Direktiivin liitteessä on lueteltu ne vähimmäispalvelut, joita riittävän laajakaistapalvelun on tuettava. Nämä on viime kädessä toteutettava yleispalveluna, jos riittävää kaupallistaa tarjontaa ei ole. Suomen kilpailtu viestintämarkkina toimii niin hyvin, että vain muutamilla asiakkailla on ollut tarvetta yleispalveluliittymille. Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan direktiivin edellyttämät palvelut voidaan toteuttaa nykyisellä vähimmäisnopeudella, joten yleispalvelun nopeuden nostolle ei ole tarvetta, vaikka sellaista luonnoksessa esitetään.

Lakiuudistuksen tavoitteita voidaan yleisesti ottaen pitää kannatettavina, ja erityisesti verkkoinvestoinnit edellyttävät sääntelyltä pitkäkestoista ennustettavuutta.  Sääntelyn tulisi olla mahdollisimman teknologianeutraalia ja ottaa huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Lisäksi direktiivi tuo tälläkin kertaa kansalliseen sääntelyyn raskasta ja hyvin seikkaperäistä sääntelyä erityisesti kuluttajiin liittyen, mitä ei voida pitää kenenkään kannalta hyvänä kehityksenä.

Siirtovelvoite eli must carry

Lainsäädäntö velvoittaa suomalaiset kaapelitelevisioverkon operaattorit lähettämään Yleisradion julkisen palvelun kanavien televisiolähetykset verkoissaan ilman korvausta.  Tätä kutsutaan siirtovelvoitteeksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että siirtovelvoitesääntelyyn ei tehdä muutoksia, vaan sitä tarkasteltaisiin uudelleen vuonna 2021. Tämä on valitettavaa, sillä telepakettidirektiivin mukaan siirtovelvoitteita voidaan asettaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä kunkin jäsenvaltion selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisessä mediaympäristössä ei ole enää perusteita nykyisenkaltaiselle must carry -velvoitteelle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

27.11.2019

ePrivacy olisi haudattava kokonaan

EU:n pysyvien edustajien komitea Coreper I ei päässyt 22.11.2019 kokouksessaan yleisnäkemykseen sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta. FiCom on jo heinäkuussa todennut, ettei epäselvää ja tulkinnallista ePrivacy-ehdotusta tulisi edistää.

Asetusta on nyt syytä tarkastella uusin silmin ja ryhtyä toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka hyödyntää paremmin sekä Euroopan digitaalista ekosysteemiä että eurooppalaisia kuluttajia.

Parasta olisi, että komissio vetäisi kokonaan pois eurooppalaiselle digialalle vaikeasti ennakoitavia seurauksia aiheuttavan ePrivacy-ehdotuksen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

27.11.2019

Suomen muistioluonnos sähkökauppadirektiivin uudistamisesta kannatettava

Uuden komission tarkoituksena on uudistaa digitaalisia palveluja koskevaa horisontaalista sääntelyä. Lainsäädännön työnimenä komissiossa on Digital Services Act ja se koskisi erityisesti internetissä toimivia verkkoalustoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut sähkökauppadirektiivin uudistamisesta muistioluonnoksen, joka sisältää alustavia näkemyksiä DSA-lainsäädäntöhankkeeseen. Luonnoksessa esitetyt näkemykset ovat lähtökohtaisesti erittäin kannatettavia. FiCom on toimittanut omat huomionsa luonnoksesta ministeriöön kommenttilausunnossaan.

Muistion mukaan sääntelyn tulee mahdollistaa uudet digitaaliset palvelut ja innovaatiot lisäämättä tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Lainsäädännön valmistelun tulee olla laaja-alaista siten, että siinä tulee sovittaa yhteen teollisuuden, palveluntarjoajien sekä kuluttajien tarpeet. Alkuperämaaperiaate tulee ministeriön muistioluonnoksen mukaan säilyttää tulevassa sääntelyssä pääperiaatteena ja nykyinen perusajatus internetin erilaisten toimijoiden ehdollisesta vastuuvapaudesta säilyttää. Suunnitellussa sääntelyssä ei tule vaatia, että sisällön välittäjät joutuisivat yleisesti valvomaan sisältöjen lainvastaisuutta.

Lukuisat lainsäädäntöhankkeet niin Suomessa kuin EU:ssakin pyrkivät lisäämään välittäjän vastuuta ja koettelevat sähkökauppadirektiivin vastuuvapausartiklojen rajoja, joten FiCom pitää tietoyhteiskunnan palvelujen välittäjien ehdollisen vastuuvapauden säilyttämistä ensiarvoisen tärkeänä sähkökauppadirektiivin sääntelyä uudistettaessa. Välittäjien vastuuvapaus on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä perusta rapautuu, heikentyy eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun olennaisesti.

Laittomaan sisältöön tulee puuttua sen lähteellä, eli toimivaltaisten viranomaisten tulee aina ensisijaisesti ryhtyä toimenpiteisiin laittoman sisällön lisännyttä käyttäjää tai verkkoalustaa vastaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, että käyttäjä tai alusta eivät tee mitään sisällön poistamiseksi, lainvalvontaviranomainen voi viimesijaisena keinona pyytää välittäjää puuttumaan asiaan.  Verkkopalveluiden on kuitenkin mahdotonta puuttua kaikkeen käyttäjiensä palveluihin lisäämään laittomaan sisältöön. Välittäjälle ei saa luoda velvoitteita, joiden toteuttaminen on mahdotonta tai taloudellisesti kohtuutonta.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

27.11.2019

Luottamusyhteiskunta torjuu kyberiskuja – Suomesta mallia muille EU-maille

Kansalaisyhteiskunta toimii yhä vahvemmin sähköisten palveluiden ja digitaalisen tiedon varassa. Digitaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa palveluiden kehitystä. Koska palveluiden turvallisuuteen pitää voida luottaa, on kyberturvallisuus avainasemassa digitaalisuuden tehokkaassa hyödyntämisessä.

Jokaisen uuden teknologian mukana tulee enemmän tai vähemmän mahdollisia uhkatekijöitä. EU:n syksyllä julkaisemaa 5G-riskiarviointia seuraa loppuvuonna ohjeistus, joka sisältää konkreettisia keinoja riskien hallintaan. Yksi keskeisiä kehittämiskohtia Euroopassa on viranomaisyhteistyön parantaminen kyberturvallisuuskysymyksissä. Meillä asia on hoidettu fiksusti kuntoon. Muiden jäsenmaiden kannattaisi hyödyntää Suomen esimerkkiä ja osaamista.

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ja luo tietoturvallisuuden tilannekuvaa.  Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa.

Suomessa teleyrityksillä on toimivat ja aktiiviset suhteet Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Arkaluonteisissa kysymyksissä korostuu luottamuksen merkitys: sitä joko on tai ei ole. Kyberturvallisuuskeskus on onnistunut luottamuksen rakentamisessa erinomaisesti, mikä ei viranomaisille ole aina ja kaikkialla luonteenomaista. Kyse ei ole pienen jäsenmaan paremmista mahdollisuuksista, vaan ennen kaikkea kyse on tahdosta. Euroopan komission pitäisi määrätietoisesti tuupata jäsenmaita luottamusyhteiskuntaa rakentavien toimintatapojen suuntaan.

Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa on mitä järkevintä varautumista kyberturvallisuusuhkiin.

Pääministeri Rinteen hallitus esittää ensimmäisessä budjetissaan kyberturvallisuuskeskukselle lisärahoitusta. Myös kansalliseen kyberturvallisuusstrategiaan liittyvä liikenne- ja viestintäministeriöön perustettava kyberturvallisuusjohtajan tehtävä on järkevä panostus.

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ja sen varmistaminen on jatkuvaa työtä. Täydellisen turvan tilaa ei ole mahdollista saavuttaa, eikä turvallisuuden tunteeseen pidä koskaan tuudittautua. Asioita on tehtävä paremmin koko ajan. Teknologinen kehitys tuo vääjäämättä tullessaan vielä uusia haasteita. Satavarmaa teknologiaa ei ole, eikä tuotteen alkuperämaa tee siitä automaattisesti tietoturvallista – tai päinvastoin.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

27.11.2019

Kaikki EU-maat tarvitsevat ilmastostrategioita

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin on asettanut työryhmän laatimaan tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Päämääränä on muodostaa yhteinen näkemys alan kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen rooli ICT-alalla on kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035 asti, ja työn on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Ryhmässä on edustajia niin yrityksistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä kuin valtionhallinnosta. Myös FiCom on mukana työryhmässä, jonka tehtävää pidämme erittäin tärkeänä ja jonka tavoitteisiin suhtaudumme hyvin kunnianhimoisesti.

Ilmasto- ja ympäristöstrategian pitää olla kansantajuinen, ja siinä pitää keskittyä olennaiseen. Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Teknologinen kehitys tuo tullessaan uusia päästöttömiä energiantuotantotapoja, mutta seuraavien vuosikymmenien ohittamaton ratkaisu on panostaminen ydinvoimaan. On käsittämätöntä, että EU-parlamentti ehdottaa ydinvoiman alasajostrategiaa samaan aikaan, kun pohditaan ilmastotoimien vauhdittamista.

Digitalisaation edistyessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra, esimerkiksi tukiasemat ja datakeskukset, kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei siis ole realistista tavoitella energiankulutuksen vähentämistä, vaan on keskityttävä kulutuksen kasvun hillitsemiseen. Esimerkiksi mobiilidatan siirron energiatehokkuus on merkittävästi parantunut viimeisen viiden vuoden aikana. Siirretyn datan ominaissähkönkulutus on viidessä vuodessa laskenut peräti 80 prosenttia.  

Strategiassa on tuotava esiin tasapainoisesti niin ilmastokysymyksen kannalta haastavat asiat kuin myös positiiviset näkökulmat. Digitalisoituva yhteiskunta on energiaintensiivinen, mutta samaan aikaan kehittyvä teknologia ja sähköistyvät palvelut vähentävät hiilidioksidipäästöjä muilla aloilla. Esimerkiksi liikenteen päästöt pienenevät, kun etätyö ja terveydenhuollon etäpalvelut vähentävät tarvetta liikkumiselle. Älykkäillä ratkaisuilla optimoitu valmistus vähentää tuotannon ja oikein ajoitettu toiminta logistiikan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmasto- ja ympäristöstrategiatyön hankaluuksia ovat mm. se, miten strategia rajataan sekä vertailutietojen puute. Suomi on EU:n edelläkävijä digipolitiikassa. Ei siis ole yllätys, että olemme sitä myös toimialan vaikutusarvioinnissa. Ilmastovaikutusten selvittäminen kaipaa dataa, ja siksi tarvitaan vastaavanlaisia strategioita kaikista EU-maista. Toivottavasti uusi komissio patistaa tähän ohjelmassaan. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman faktoihin perustuvaa tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voi esittää.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

20.11.2019

Uusi verkko valloittaa maan kaupunki kerrallaan

Ensimmäiset 5G-taajuudet huutokaupattiin Suomessa reilu vuosi sitten. Toimiluvat 3,5 gigahertsin taajuusalueelle myönnettiin meillä ensimmäisten Euroopan maiden joukossa. Toimiluvan saaneet DNA, Elisa ja Telia aloittivat uusimman sukupolven matkaviestinverkkojen rakentamisen tämän vuoden alussa.

Aiempien verkkosukupolvien tapaan 5G:n rakentaminen on alkanut suurimmista kaupungeista. 5G-verkkoa löytyy aluksi pääsääntöisesti kaupunkien keskustoista, joista peittoalue laajenee ripeästi. Myöhemmin 5G tulee ulottumaan myös haja-asutusalueille taajamien ulkopuolella.

Rakentaminen vauhdissa kaikilla operaattoreilla

DNA:n ensimmäiset 5G-pilottiverkot ovat käytössä Helsingissä, Vantaalla, Hyvinkäällä ja Porissa.

Elisa on avannut 5G-verkot tähän mennessä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin, Lahteen, Vantaalle, Ouluun, Kuopioon ja Kouvolaan.

Telian ensimmäisen vaiheen 5G-verkon palvelualueita on Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa.

Kaikki operaattorit rakentavat verkkojaan tiiviisti, ja niiden peittoalue laajenee kiihtyvällä tahdilla. Uusia kaupunkeja ja alueita tulee 5G-kuuluvuuden piiriin jatkuvasti.

Hakuaika ensimmäisille Ahvenanmaan 5G-verkkotoimiluville on parhaillaan käynnissä.

Suomi ensimmäisten joukossa

Suomi on kansainvälisesti yksi 5G:n edelläkävijämaista. Kaupallisia 5G-verkkoja on Euroopassa avattu myös Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Euroopan ulkopuolella 5G-maita ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Yhdysvallat.

Liikenne- ja viestintäministeriö on linjannut digitaalisen infrastruktuurin strategiassa, että seuraavan 5G-taajuusalueen, 26 GHz:n, käyttöoikeudet myönnetään keväällä 2020.

Monenlaisia hyötyjä

Kuluttajien lisäksi 5G-teknologia hyödyttää erityisesti yrityksiä. Erilaisten IoT-ratkaisuiden lisääntyminen mahdollistaa muun muassa prosessien reaaliaikaisen valvonnan, koneiden etäkäytön ja huoltotarpeiden paremman ennakoinnin. 5G-verkon viipaloinnilla voi myös toteuttaa yksittäisten käyttäjien, esimerkiksi tuotantolaitosten, sairaaloiden ja kotienkin, tarpeisiin räätälöidyn oman verkon.

5G auttaa optimoimaan eri toimintoja ja säästämään kustannuksia, energiaa ja ympäristöä. Verkkojen erittäin suuri nopeus ja viiveettömyys tekevät mahdolliseksi mm. älykaupungit ja -liikenteen. 5G:n tehokkuus edesauttaa myös esimerkiksi verkkopelaamisesta ja lisää osaltaan e-urheilun suosiota.

Kuluttajille on jo nyt myynnissä 5G-puhelimia ja -reitittimiä, joiden valikoima laajenee jatkuvasti.

Lue myös:

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

20.11.2019

5G mahdollistaa uutta liiketoimintaa

5G:n käyttöönotto mahdollistaa useilla toimialoilla uutta liiketoimintaa, palveluita sekä tehokkaampaa tuotantoa. Langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön tulee jatkossakin antaa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Liikenne- ja viestintäministeri
Sanna Marin (kuva: Laura Kotila/VNK)

Suomi on yksi mobiiliteknologian kärkimaista maailmassa. Kuinka pysymme huipulla myös jatkossa?

Avaintekijöitä ovat hyvin toimivat markkinat ja edistyksellinen taajuuspolitiikka. Yritysten välinen kilpailu suomalaisilla mobiilimarkkinoilla on pitänyt kuluttajahinnat alhaisina ja mahdollistanut kuluttajan kannalta suotuisat liiketoimintamallit kuten laajakaistaliittymien rajoituksettoman datan. Langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön tulee jatkossakin antaa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia.

Pyrimme vaikuttamaan siihen, että langattomalle laajakaistalle harmonisoidaan sekä kansainvälisellä tasolla että EU:ssa lisää taajuuksia. Lisäksi meidän tulee jatkossakin toimia mahdollistajina siten, että taajuuksia annetaan testaus- ja tuotekehityskäyttöön uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kokeilun mahdollistamiseksi. Viranomaisten tulee jatkossakin osallistua erilaisiin uutta teknologiaa testaaviin hankkeisiin ja myös siten tehdä suomalaista osaamista näkyväksi.

Miten valtio voi parhaiten edistää 5G:n leviämistä Suomessa?

Yksittäinen teknologia ei ole itseisarvo vaan sillä saavutettavat yhteiskunnalliset hyödyt. Liikenne- ja viestintäministeriön pääasiallisena keinona 5G-yhteyksien edistämiseksi on osoittaa verkkojen käyttöön riittävä määrä taajuuksia ja mahdollistaa siten verkkojen rakentaminen ja teknologian ja uusien palvelujen käyttöönotto.  Lisäksi taajuuksien varaaminen myös teknologioiden testaamiseen ja tuotekehitykseen jouduttaa uusien teknologioiden ja niitä hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa.

Ei tule myöskään unohtaa valokuituyhteyksiä, joita 5G-verkot edellyttävät toimiakseen. Valokuituyhteyksien kattava saatavuus edistää 5G-verkkojen kustannustehokasta rakentamista. Meille on tärkeää edistää teknologianeutraalisti sekä kiinteitä että langattomia yhteyksiä.

Millaiset 5G:tä hyödyntävät palvelut ovat yhteiskunnalle tärkeimpiä ja miksi?

5G:n käyttöönotto mahdollistaa useilla toimialoilla uutta liiketoimintaa, palveluita sekä tehokkaampaa tuotantoa. Esineiden internet laajentuu myös uusille alueille, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lisääntyvää etäohjausta, etähallintaa, ohjelmointia ja automaatiota. Esimerkiksi terveydenhuollossa voidaan hyödyntää etäpalveluja ja reaaliaikaista seurantaa. Maataloudessa voidaan tehostaa toimintoja automatisoimalla. Älykäs liikenne voi hyödyntää ajantasaista tilannekuvaa ja automatisoidut liikenteen toiminnot tekevät siitä turvallisempaa ja tehokkaampaa.

Uusi teknologia mahdollistaa älykkäiden kotien ja kaupunkien rakentamisen, joissa etäohjaus sekä tiedon kerääminen edistävät parempien palveluiden syntymistä sekä energiatehokkuutta. Kuluttajat hyötyvät myös nopeammasta ja vakaammasta langattomasta tiedonsiirrosta esimerkiksi etätyöskentelyn tai media- ja viihdesisältöjen muodossa. 5G-teknologian toivotaan tuovan kehitystä laajasti koko yhteiskuntaan, joten eri osa-alueiden kehitystä ei ole tarkoituksenmukaista laittaa erityiseen tärkeysjärjestykseen.

Tämä aihe liittyy


19.11.2019

Viides sukupolvi astumassa esiin

Maailman väestöstä kahdella kolmasosalla matkapuhelinliittymä

Maailmassa on hieman yli viisi miljardia yksittäistä matkapuhelinliittymän tilaajaa, eli noin 67 prosentilla maapallon väestöstä on matkapuhelinliittymä. Määrän ennustetaan kasvavan lähes kuuteen miljardiin vuonna 2025, mikä tarkoittaisi 71 prosenttia maapallon väestöstä.

Liittymiä suhteessa väkilukuun on eniten Euroopassa, sitten Pohjois-Amerikassa ja IVY-maissa. Järjestys ei arvioiden mukaan muutu, vaikka liittymätiheys maailmassa kasvaakin vuoteen 2025 mennessä neljä prosenttiyksikköä. (GSMA)

Yksittäisten matkapuhelinliittymien tilaajien osuus väestöstä maanosittain vuonna 2018 ja ennuste 2025

Matkapuhelinliittymistä 5G-verkossa 15 prosenttia vuonna 2025

Teknologioittain jaoteltuna lähes puolet kaikista liittymistä on nykyisin 4G-liittymiä. 2G- ja 3G -liittymiä on molempia hieman alle kolmannes. Vuoteen 2025 mennessä 4G-liittymien osuuden ennustetaan kasvavan 59 prosenttiin. Sen sijaan 2G-liittymiä ennustetaan silloin olevan enää viisi prosenttia ja 3G-liittymiä viidennes kaikista matkapuhelinliittymistä. 5G-liittymien osuuden ennustetaan kasvavan 15 prosenttiin vuonna 2025. (GSMA)

Matkapuhelinliittymien jakauma teknologioittain (osuus matkapuhelinliittymistä, prosenttia), 2018 ja ennuste 2025

GSA:n (Global Mobile Suppliers Association) mukaan tämän vuoden syksyllä 328 operaattoria yhteensä 109 maassa investoi 5G-verkkoon, ja 27 maasta löytyy yhteensä 50 kaupallista 5G-verkkoa.

Eurooppa 4G:stä 5G-verkkoon

GSMA arvioi, että 4G-liittymien määrä Euroopassa on suurimmillaan vuonna 2023, jolloin niiden osuus liittymistä olisi 72 prosenttia. Tämän jälkeen niiden osuuden ennustetaan laskevan 5G-verkon yleistymisen myötä. 5G-verkon liittymiä arvioidaan olevan Euroopassa noin 22 miljoonaa vuonna 2021 ja noin 110 miljoonaa vuonna 2023. Vuonna 2025 määrän ennustetaan kasvavan 200 miljoonaan.

28 EU-maasta yksitoista on jo julkaissut oman kansallisen 5G-suunnitelmansa. Näihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Yhdistynyt Kuningaskunta, Alankomaat, Saksa, Luxembourg, Itävalta, Ranska ja Espanja. 5G-verkon kokeiluja on EU-maissa yhteensä käynnissä 153 kappaletta. (Euroopan komissio)

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

4.11.2019

Vauhdilla kasvavasta kännykkätunnistuksesta entistä monipuolisempaa:
DNA, Elisa ja Telia sopivat uudistetun Mobiilivarmenteen kehittämisestä

DNA, Elisa ja Telia ovat sopineet Mobiilivarmenteen uudistamisesta. Uudesta Mobiilivarmenteesta tulee entistä monipuolisempi tunnistautumisen peruspalvelu, jonka jokainen suomalainen saa käyttöönsä omalta operaattoriltaan. Käyttöönoton edetessä uudesta Mobiilivarmenteesta tulee asiakasmäärältään laajimmin käytetty tunnistusväline Suomessa.

Suomalaisoperaattoreiden asiakkailleen tarjoama Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen tunnistusväline, jolla voi jo nyt kirjautua tuhansiin verkkopalveluihin. Mobiilivarmenne täyttää lain vahvalta tunnistautumiselta edellyttämät vaatimukset, ja se on laajasti käytössä kirjautumiseen pankkitunnusten rinnalla.

Salasanaviidakko siirtyy historiaan

Uusi Mobiilivarmenne vastaa digitaalisen maailman vaativiin tunnistustarpeisiin. Se toimii jatkossakin vahvana sähköisenä tunnisteena, mutta myös yleiskäyttöisenä tunnistusvälineenä esimerkiksi palveluissa, joissa riittää henkilön todentaminen käyttäjätilin haltijaksi ilman henkilötunnusta.

Mobiilivarmenteen uudistaminen käynnistää viimeisen taiston vanhanaikaiseksi käyneiden käyttäjätunnus-salasana -yhdistelmien siirtämiseksi historiaan. Turvallinen ja helppo kännykkätunnistus on ylivoimainen vaihtoehto, kun digitalisoituvat palvelut edellyttävät käyttäjiltä yhä uusien käyttäjätilien perustamista.

Uusia ominaisuuksia, helppo käyttöönotto

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta. Varmenteen käyttöönotosta tehdään entistä helpompaa: sen voi ottaa käyttöön itsepalveluna myös passin ja henkilökortin avulla. Helpoiten uuden palvelun käyttöön ottaminen sujuu, kun ottaa nykyisen Mobiilivarmenteen käyttöön jo nyt.

Uuden Mobiilivarmenteen avulla omia tietoja voi antaa ja täydentää aiempaa laajemmin esimerkiksi uuden käyttäjätilin perustamisessa. Ominaisuus on tärkeä käyttäjän omien tietojen hallintaa korostavan MyData-ympäristön kehittyessä.

Uusi palvelu käyttöön vuonna 2020

Operaattorit vastaavat yhdessä Mobiilivarmenteen tuotannosta ja  kehityksestä, millä varmistetaan, että eri operaattoreiden palvelussa ei ole merkittäviä eroja. Palvelu perustuu jatkossakin oman puhelinnumeron käyttöön.

Uudistetun Mobiiilivarmenteen testaaminen alkaa ensi kesänä, ja tavoitteena on ottaa palvelu käyttöön loppuvuodesta. Uudet ominaisuudet tulevat käyttöön vaiheittain käyttöönoton jälkeen.

Lisätietoja medialle


23.10.2019

Suomalaisten kyberturvallisuus kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla

"Kohtalaisen hyvän aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä niin viranomaisten kuin yksityisen puolen toimijoiden osalta. Erityisesti suomalaisilla teleyrityksillä on ollut tässä keskeinen rooli. Tekemistä on kuitenkin edelleen valtavasti jäljellä", sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.

Jarkko Saarimäki

Mitkä ovat suurimmat viestintäverkkojen ja -palveluiden kyberuhat Suomessa?

Erityisesti erilaiset kiristyshaittaohjelmat ovat saaneet runsaasti näkyvyyttä suomalaisiin kuntiin kohdistuneiden kyberhyökkäysten takia. Verkkorikolliset käyttävät haittaohjelmia tietojen varastamisen lisäksi taloudellisen hyödyn tavoitteluun uhreja uhkailemalla tai kiristämällä. Esimerkiksi Lahteen kohdistuneen haittaohjelmahyökkäyksen selvittämiskustannuksiksi on raportoitu jo 750 000 euroa. 

Vastaavasti kansalaisiin ja organisaatioihin kohdistuvat erilaiset huijaukset ja tietojenkalastelut ovat edelleen erittäin yleisiä. Huijaukset ovat toisinaan ilmiselviä, mutta osa niistä on myös hyvin uskottavasti tehtyjä ja hyvin kohdennettuja. Saamme ilmoituksia suomalaisiin organisaatioihin kohdistetuista huijauksista ja tietojenkalastelusta päivittäin.

Erityisesti viestintäverkkoihin ja palveluihin kohdistuvista kyberhyökkäyksistä palvelunestohyökkäykset ovat juurruttaneet asemansa arkipäiväisenä ilmiönä Suomessakin. Niiden suosio perustuu helppouteen, sillä hyökkäyksiä pystytään toteuttamaan internetissä avoimesti saatavilla olevista työkaluilla. Suomalaisiin organisaatioihin kohdistuu tuhansia palvelunestohyökkäyksiä vuodessa.

Suomessa on runsaasti organisaatioita, jotka kehittävät huipputeknologiaa ja innovaatioita. Tällaiset toimijat voivat joutua edistyneempien rikollisten tai vakoilijoiden hyökkäysten kohteeksi. Näissä hyökkäyksissä tavoitteena on organisaation liikesalaisuuksien haltuun saaminen.

Mitä niiden torjumiseksi voi tehdä?

Kyberturvallisuuden ylläpito organisaatiossa koostuu monen eri osa-alueen hallitsemisesta. Tästä johtuen kyberturvallisuus kannattaakin juurruttaa koko työyhteisön toimintatavaksi. Tämä tarkoittaa, että organisaation on otettava se huomioon niin riskienhallinnassa, varautumisessa kuin myös henkilöstön koulutuksessa. Tietotekniikasta riippuva yhteiskuntamme ja työelämämme vaatii, että kyberturvallisuudesta johtuvat riskit on otettava huomioon perinteisempien riskien rinnalla. Niihin pätevät samat mekanismit kuin muihinkin riskeihin.

Tietoturvasta ja organisaation kriittisistä palveluista vastaavien olisi syytä kouluttautua ja harjoitella toimintaa kyberhyökkäyksessä ja siitä palautumisesta. Organisaatio voi esim. järjestää kyberharjoituksia, jossa mallinnetaan ja testataan varautumista erilaisiin kyberhäiriöihin. Harjoitus voidaan mieltää organisaatiota kohtaavaksi ilmaiseksi kriisiksi, jonka ajankohta ja vaikutukset voidaan itse valita. Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut asiasta Kyberharjoitusohjeen, joka on kaikkien saatavilla internet-sivuillamme.

Millainen on suomalaisten kyberturvallisuus kansainvälisessä vertailussa?

Suomalaisten kyberturvallisuus on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Viimeisimmän Microsoftin julkaiseman Security Intelligence Reportin mukaan Suomessa havaittiin kolmanneksi pienin määrä haittaohjelmia vertailussa mukana olleista maista. EU-rahoitteisen SAINT projektin löydösten mukaan Suomesta oli peräisin vähiten kyberuhkia 218 arvioidun maan tai alueen joukosta. Tämän lisäksi mm. virolaisen e-Governance Academy Foundationin ylläpitämässä National Cyber Security Indexissä Suomi on sijoittunut sijalle seitsemän 131 maan joukossa.

Kohtalaisen hyvän aseman saavuttaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä niin viranomaisten kuin yksityisen puolen toimijoiden osalta. Erityisesti suomalaisilla teleyrityksillä on ollut tässä keskeinen rooli. Tekemistä on kuitenkin edelleen valtavasti jäljellä.

Mitä kuluttaja voi itse tehdä oman kyberturvallisuutensa parantamiseksi?

Kuluttajien toimet oman kyberturvallisuutensa parantamiseksi ovat samankaltaiset kuin mitä yritysten ja organisaatioiden tulee ottaa toiminnassaan huomioon. Jokainen voi parantaa omaa kyberturvallisuutta ottamalla päivittäisessä elämässään huomioon nämä viisi kohtaa:

  1. Käytän laadukkaita salasanoja ja pidän ne tallessa salasanamanagerillani.
  2. Varmuuskopion tärkeät tietoni ja valokuvani.
  3. Tunnistan tietojenkalastelijat ja osaan välttää nettihuijarin vedätykset.
  4. En jaa yksityisiä tietojani kenelle ja minne tahansa. Suojaan ja turvaan yksityisyyteni.
  5. Hankin ja käytän sellaisia älylaitteita, joiden tietoturvaominaisuuksiin valmistaja on panostanut.

Kyberturvallisuuskeskus tuottaa julkaisuja ja sisältöä, joilla kuluttajat voivat lisätä tietouttaan ja parantaa itsensä tai läheistensä kyberturvallisuutta. Olemme mm. julkaisseet internet-sivuillamme osoitteessa www.kyberturvallisuuskeskus.fi oppaita kuinka suojautua nettihuijauksilta ja tietomurroilta, sekä kuinka pitää tietoturvasta huolta sekä kotona että työpaikalla.

Tämä aihe liittyy


22.10.2019

Digipooli - mitä, miksi ja kenelle

Huoltovarmuuskeskuksen toiminnan tavoitteena on yrityskentän jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen kehittäminen. Huoltovarmuusorganisaatiossa toimii nykyisellään 23 eri yritysryhmää eli poolia. Seitsemää eri kriittistä toimialaa edustavissa pooleissa saman alan yritykset kehittävät yhdessä ratkaisuja jatkuvuudenhallintaan ja varautumiseen.

Pooliorganisaation Digipooli vastaa oman toimialansa, ICT-alan, yritysten kyberturvallisuuden ja jatkuvuudenhallinnan kehittämisestä, mutta on myös mukana muiden toimialojen poolien työskentelyssä. Tämä johtuu siitä, että kyberturvallisuus- ja varautumistoimenpiteitä tehdään kuitenkin ICT:n keinoin toimialasta riippumatta.

Digipoolissa on useita kymmeniä yrityksiä, jotka haluavat kehittää toimintaansa ja varautua jatkuvasti paremmin. Ideoita ja kehitysaihioita yritysten kyberturvallisuuden kehitykseen ammennetaan koko poolista, mutta erityisesti sen ydinryhmistä. Ydinryhmissä vaikuttaa useita aktiivisia yrityksiä, jotka edustavat toimitusketjun eri toimijoita, niin asiakkaita kuin palvelutuottajia. Monet parannukset ja toimenpideideat koskevatkin toimitusketjun suhteita.

Poolin toimintaa ohjaa johtoryhmä, jossa on mukana vahva elinkeinoelämän edustus puheenjohtajasta alkaen. Johtoryhmässä on mukana myös viranomaisia (mm. Puolustusvoimat) ja alan järjestöjä (mm. FiCom ry). Digipoolin kaikissa ryhmissä on mukana myös Traficomin edustaja, jotta varmistetaan yrityskentän ja Traficomin saumaton kyberturvallisuusyhteistyö.

Digipooli tuottaa yrityskentän tietoturvallisuustilasta ajankohtaista tilannekuvaa ja tekee siinä yhteistyötä Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen (KTK) kanssa. Teknisen raportoinnin lisäksi tietoa vaihdetaan luottamusverkostoissa, kuten toimialakohtaisissa ISAC-tiedonvaihtoryhmässä ja Digipoolissa. Lisäksi tehdään selvityksiä, joilla pyritään saamaan kerralla mielikuva yrityskentän kyberturvallisuuden kyvykkyyksistä.

Taustatutkimuksella lisää työkaluja häiriötilanteisiin

Digipooli on käynnistänyt tänä vuonna selvityshankkeen eri toimialoja edustavien yritysten kyberturvallisuuden tilasta. Tavoitteena on haastatella yhteensä noin 120 yritystä 12 eri toimialalta. Hankkeen on määrä tarjota yrityksille tietoa niiden omista kyvykkyyksistä ja riskeistä ja tukea näin päätöksentekoa kyberturvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä käynnistettäessä. Hankkeessa tuotetaan myös toimialakohtainen benchmark-raportti yrityksistä. Lopuksi laaditaan eri toimialoja vertaileva raportti suhteessa sisäministeriön kansalliseen uhka-arvioon, jotta voidaan kansallisesti ottaa kantaa siihen, mihin voimavaroja on syytä kohdistaa.

Vuoden loppupuolella on myös odotettavissa yritysohjeistusta kyberhäiriötilanteisiin liittyvästä juridiikasta. Digipooli tekee yhteistyössä FiComin kanssa yritysohjetta, joka tarjoaa yrityksille vinkkejä siitä, mitä saa ja mitä ei saa kyberhäiriötilanteissa tehdä ja mitä asioida kannattaa huomioida sopimuksissa, jotta kyberhäiriötilanteissa voidaan toimia tehokkaasti ja oikein.

Digipoolin tehtävissä korostuu ylipäänsä yritysten toiminta kyberhäiriötilanteissa: tähän liittyen tuotetaan ohjeistuksia sekä kerätään ja kehitetään toimintatapoja, joita myös harjoitellaan yritysten kanssa. Pyrkimyksenä on saada yritykset itse harjoittelemaan häiriötilanteita ja tarjota tähän tukea ja välineitä yritysten palveluina tai viranomaisten tukemana.

Yksi Digipoolin päätuotteista on kahden vuoden välein järjestettävä TIETO-harjoitus. Siinä kohdetoimialojen yritykset pääsevät harjoittelemaan toimintaa kyberhäiriötilanteessa yhdessä palvelutuottajiensa ja alan viranomaisten kanssa. Harjoittelua tuetaan materiaalein ja koulutuksin, joiden avulla yritys voi kehittää omaa toimintaansa kyberhäiriöihin varautumisessa.

Digipooli siis luo ja ylläpitää yritysten ja viranomaisten verkostoja, lisää osaamista, tuottaa työkaluja, tilannekuvaa ja ohjeistuksia sekä tukee sekä sparraa yrityksiä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan kehittämiseksi ICT-alalla.

Antti Nyqvist on Teknologiateollisuus ry:n valmiuspäällikkö ja Digipoolin sihteeri.


22.10.2019

Kuluttajan kokema tietoturva – uhka vai mahdollisuus

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy vuosittaisessa kuluttajakyselyssään myös tietoturvaan liittyviä kysymyksiä.

Merkittävimpiä tietoturvauhkia

Merkittävin tietoturvauhka oli kyselyyn vastanneiden mielestä laitteiden ja sovellusten käyttäjistään keräämä tieto ja sen hyödyntäminen.  Lähes yhtä merkittävänä pidettiin haittaohjelmia ja laitteiden puutteellista teknistä tietoturvaa. Myös netti- ja sähköpostihuijaukset nousivat tietoturvauhkien kärkeen. (Suurenna kuvaa klikkaamalla)

Edellytykset tietoturvauhkilta selviytymiseen

Vastaajista noin kaksi kolmannesta oli sitä mieltä, että tuntee perusasiat tietoturvauhkiin varautumisesta. Osuus oli naisilla jonkun verran miehiä suurempi. Sen sijaan syvällisesti tietoturvauhkiin oli miehistä perehtynyt selvästi suurempi osa kuin naisista. Viidennes vastaajista ei tuntenut tietoturva-asioita ollenkaan.

Salasanan valinta

Sähköisiin palveluihin vaadittavien salasanojen valinnassa suurin osa vastaajista käytti eri salasanoja joko jokaisessa palvelussa tai ainakin useissa palveluissa. Erot naisten ja miesten välillä eivät olleet suuria.

Ohjelmien päivitys

Suurin osa vastaajista huolehti ohjelmistojen ja käyttöjärjestelmien päivitysten tekemisestä käyttäen joko automaattista päivitystä tai ohjelmien ilmoitusominaisuutta. Vain muutama prosentti vastasi, ettei pitänyt päivityksiä tarpeellisina.

Huomion kiinnittäminen laitteen tietoturvallisuuteen sen ostotilanteessa

Laitetta, esimerkiksi tietokonetta, tablettia tai älypuhelinta, ostettaessa vastaajat kiinnittivät sen tietoturvallisuuteen ainakin jonkin verran huomiota, suurin osa yleisellä tasolla. Kolmannes luotti siihen, että myytävät laitteet ovat tietoturvallisia.

Suurin osa vastaajista oli myös tietoinen siitä, että nettiin kytkettävä älylaite, kuten aktiivisuusranneke, turvakamera tai älyvalaisin voi jakaa käyttäjän tietoja luvatta ulkopuolisille.

Kybersää Suomessa

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus julkaisee kuukausittain Kybersää-katsausta.

Syyskuun katsauksessa kerrotaan muun muassa, että tekstiviestipohjaisten tilausansojen määrä on kasvanut. Tietojenkalastelu on erittäin yleistä ja vastaanottajan voi olla vaikea huomata huijausta.  Vaikka esineiden internetissä on edelleen paljon haavoittuvuuksia, niiden selvittämiseen on panostettu aiempaa enemmän. Haavoittuvuuksien hyväksikäyttö kuitenkin nopeutuu, mikä vaatii nopeita päivityksiä.

Muita raportteja ja tutkimuksia tietoturvaloukkauksista ja -uhkista

Suomessa tapahtuneista tietoturvauhkista raportoi Kyberturvallisuuskeskus. Se myös antaa aktiivisesti varoituksia Suomea koskevista tietoturvauhkista ja ohjeita niihin varautumisesta.

Kansainvälisiä tietoturvaloukkauksia tilastoivat muun muassa seuraavat organisaatiot:

Nokia Threat Ingelligence Center keskittyy tietoturvaan liittyviin uhkiin ja julkaisee vuotuista Nokia Threat Intelligence Report -raporttia.

Akamai tekee Akamai’s state of the internet security report -julkaisua

Ciscolta ilmestyy Cybersecurity Report -julkaisu. Raportit saa ladattua tilaamalla ne sivuilta.

Symantec julkaisee maailmanlaajuisesti raportoiduista tietoturvauhkista Internet Security Threat Report -julkaisua.

ITU julkaisee Global Cybersecurity -indeksiä, jossa sen jäsenmaiden tietoturvallisuus ilmoitetaan pistelukuina.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

22.10.2019

Kyberturvallisuuskeskus on luottamusyhteiskunnan malliesimerkki

Kansalaisyhteiskunta toimii yhä vahvemmin sähköisten palveluiden ja digitaalisen tiedon varassa. Digitaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa palveluiden kehitystä. Koska palveluiden turvallisuuteen pitää voida luottaa, on kyberturvallisuus avainasemassa digitaalisuuden tehokkaassa hyödyntämisessä.

EU:n jäsenvaltioiden yhteistä 5G-riskiarviointia seuraa joulukuussa julkaistava toimenpideohje, jonka tavoitteena on lieventää tunnistettuja kyberturvallisuusriskejä. Yksi keskeisiä kehittämiskohtia Euroopan tasolla on viranomaisyhteistyön parantaminen kyberturvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Suomessa on tältä osin hoidettu asiat fiksusti kuntoon.

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ja luo tietoturvallisuuden tilannekuvaa.  Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa.

Teleyritykset ovat tyytyväisiä toimiviin ja aktiivisiin suhteisiinsa Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Turvallisuuskysymyksissä korostuu luottamuksen merkitys: sitä joko on tai ei ole. KTK on onnistunut luottamuksen rakentamisessa erinomaisesti.

Lisäpanostukset kybertuvallisuuteen kannatettavia

Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kesken on järkevää varautumista kyberturvallisuusuhkiin.  Pääministeri Antti Rinteen hallitus esittää ensimmäisessä budjetissaan Kyberturvallisuuskeskukselle 1,2 miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle. Tämä on erinomainen ehdotus, joka toivottavasti saa syksyn kuluessa eduskunnan siunauksen.

Rinteen hallitus on laittanut laajemminkin toimeksi kyberturva-asioissa. Suomen kyberturvallisuusstrategia on päivitetty, ja kyberturvallisuuden kehittämisohjelmaa laaditaan parhaillaan.

Liikenne- ja viestintäministeriölle esitetään ensi vuoden budjettiin kahden miljoonan euron lisäystä kyberturvallisuuden koordinointiin ja parantamiseen. Kyberturvallisuuden kansallista kehittämistä koordinoimaan perustetaan liikenne- ja viestintäministeriöön kyberturvallisuusjohtajan tehtävä.

Koko ajan pyrittävä parempaan

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ja sen varmistaminen on jatkuvaa työtä. Täydellisen turvan tilaa ei ole mahdollista saavuttaa, eikä turvallisuuden tunteeseen pidä koskaan tuudittautua. Asioita on tehtävä paremmin koko ajan.

Teknologinen kehitys tuo vääjäämättä tullessaan vielä uusia, yllättäviäkin haasteita. Satavarmaa teknologiaa ei ole, eikä tuotteen alkuperämaa tee siitä automaattisesti tietoturvallista – tai päinvastoin.

Lue myös:

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

17.10.2019

Televisioviikko 18. –27.10.2019:
TV voi paremmin kuin koskaan

Jo toista kertaa järjestettävä Televisioviikko kannustaa tutustumaan television rikkaaseen maailmaan 18. –27.10.2019. Modernin television kautta voi nauttia laadukkaasta kuvasta, katsoa tänään eilisen tai huomisen ohjelmia ja äänestää kaukosäätimellä.

Ennusteista huolimatta televisio on pitänyt pintansa ja uudistunut. Suomalaiset katsovat televisiota edelleen lähes kolme tuntia päivässä ja suosituimmat sisällöt kokoavat yli kaksi miljoonaa suomalaista samanaikaisesti ruudun ääreen. Kotimaista tv-sisältöä tuotetaan enemmän kuin koskaan.

Televisioviikko kannustaa tutustumaan monipuolisiin televisiosisältöihin ja tarjoaa mahdollisuuden kokeilla maksukanavia ilmaiseksi. Lue lisää!

Sisältöjä monilla tavoilla ja tekniikoilla

TV-kuva tulee koteihimme useimmiten antenni-, kaapeli- tai iptv-verkon kautta. Laitevaatimukset ja palvelutarjonta vaihtelevat eri verkoissa ja palveluissa, joten oman kodin lähetystekniikka on hyvä tietää uutta tv-laitetta tai uusia sisältöjä hankkiessa.

Antenniverkon lähetystekniikka uudistuu lähivuosina. Uuden DVB-T2-teknologian myötä antenniverkon taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, ja myös teräväpiirtokanavien määrä lisääntyy. Jo nyt kaikki antenniverkon maksu-tv-kanavat lähetetään uudella tekniikalla.

Lähes kolmannes (27%) suomalaisista käyttää teleyritysten tarjoamia IPTV-palveluita, joissa on peruskanavien lisäksi tarjolla erilaisia kanavapaketteja, ohjelma- ja videokirjastoja sekä verkkotallennuspalvelu. Perinteisen tv-katselun rinnalle on noussut vahvasti myös erilaisten suoratoistopalveluiden seuraaminen: jo noin puolet (49%) suomalaisista käyttää kuukausmaksullisia streaming-palveluita, kuten Netfixiä ja HBO:ta.

Tarkista, että telkkari on testattu

Kun hankit televisiota, digiboksia tai kortinlukijaa, kannattaa varmistaa, että se on Antenna HD tai Cable Ready HD -testattu. Hankkimalla testatun laitteen vältyt monelta harmilta ja varmistat laitteen toimivuuden myös tulevaisuudessa. Testatutlaitteet.fi-sivustolta löydät kaikki suomalaisissa televisioverkoissa testatut päätelaitteet.

IPTV-palveluun tarvittavan digiboksin saat operaattorilta palvelun tilaamisen yhteydessä.

Televisioviikon järjestää Radio- ja Televisioalan yhteistyöjärjestö RYT ry, johon kuuluvat televisiojakelusta vastaavat operaattorit, Suomen suurimmat mediayhtiöt sekä lukuisia muita alan yrityksiä ja järjestöjä. Myös kaupan toimijat ja Teosto ovat mukana Televisioviikon toteutuksessa.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

2.10.2019

TV-laitteiden testaus uudistuu

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry koordinoi televisiolaitteiden testaus- ja sertifiointijärjestelmää Suomessa. Nyt laboratoriotestauksen rinnalle on tulossa mahdollisuus laitevalmistajien itse tekemään testaukseen.

FiCom käynnisti yhteistyössä operaattoreiden ja laitevalmistajien kanssa televisiolaitteiden testauksen vuonna 2006. Testauksella haluttiin  varmistaa, että laitteet toimivat oikein jo ennen kuin ne saapuvat kuluttajien saataville kauppoihin.

FiComin koordinoima, laitevalmistajille vapaaehtoinen testaus ei ole laatutesti, vaan sen tavoitteena on laitteiden toiminnan ennakoitavuus kaikkien eri suomalaisoperaattoreiden televisioverkoissa. On niin kuluttajan, laitekaupan kuin operaattorinkin etu, että myynnissä on testatusti kaikissa verkoissa toimivia laitteita.

Asia on erityisen ajankohtainen nyt, kun antennitelevisioverkossa valmistaudutaan jakelutekniikan muutokseen. Itse asiassa jo nyt kaikista antenniverkon kanavista suurin osa ‒ kaikki teräväpiirto- ja maksukanavat ‒ lähetetään uudella DVB-T2-tekniikalla.

Vaihtoehdoksi laitevalmistajan oma testaus

Testauskokonaisuuteen sisältyy satoja testitapauksia ‒ mm. ääni-, kuva, viritys-, ohjelmaopas-, tallennus- ja hybriditestejä ‒ joilla laitteen toimivuutta selvitetään. Tähän asti kaikki testit on tehty FiComin yhteistyölaboratorioissa.

FiCom ja laitevalmistajia edustava Elektroniikan Tukkukauppiaat ETK ry ovat nyt sopineet uudenlaisesta toimintatavasta, jossa laitevalmistaja voi halutessaan testata laitteen osittain itse sen sijaan, että koko testauksen tekisi testauslaboratorio. Testauksen taustalla ovat kuitenkin edelleen samat, yhteispohjoismaiseen sopimukseen perustuvat laite- ja testitapausmäärittelyt, ja FiComin yhteistyölaboratoriot vastaavat jatkossakin laitteiden kenttätestauksesta eri verkoissa.

Testatutlaitteet.fi-sivusto

Kaikki testausprosessin hyväksytysti läpäisseet televisiolaitteet on listattu kuluttajia, operaattoreiden asiakaspalveluita ja laitekauppaa palvelevalla www.testatutlaitteet.fi -sivustolla, johon on koottu myös lisätietoja testauksesta ja laitevaihtoehdoista.

Verkkosivuston luetteloista löytyy yli 4 000 antenniverkon (Antenna Ready HD) ja yli 6 000 kaapeliverkon (Cable Ready HD) laitetta. Testatut ja hyväksytyt antenniverkon hybridilaitteet tunnistaa merkinnästä Antenna Ready SMART HD.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

20.9.2019

Digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita

"Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja", sanoo työministeri Timo Harakka.

Työministeri Timo Harakka. (Kuva: Laura Kotila, VNK)

Mikä merkitys ICT-alan työpaikoilla on Suomen kansantaloudelle?

ICT:n rooli Suomen kansantaloudessa on kasvanut merkittävästi 2000-luvulla. Huipussaan ja näkyvimmillään ICT alana oli Nokian kukoistuskautena ja nousi Suomen keskeisimmäksi ja seuratuimmaksi toimialaksi ohi mm. murroksessa olleen metsäteollisuuden. Nykyisinkin se on yksi keskeisimmistä aloista kansantaloudessa, jos katsotaan virallisen toimialaluokituksen mukaisesti metalliteollisuutta ja sen sisällä sähkö- ja elektroniikkateollisuutta. Se on ollut viime vuodet kansantalouden nousija kemian alan ohella.

Läpileikkaavuutensa vuoksi ICT:n rooli näkyy toimialatarkastelussa myös laajemmin teollisuudessa ja palveluissa. Mm. teollisuus on vahvasti digitalisoitunut ja automatisoitunut, nykyisin jo robotisoitunut. Palvelualoilla ja kaupassa murros näkyy myös vahvana, mutta osaltaan digitalisaation yhä laajemmin mahdollistamat globaalit markkinat aiheuttavat menetyksiä Suomen kansantaloudelle. Mm. kaupan alalla verkkokaupan yleistyminen on suosinut suuria globaaleja toimijoita, kun kotimaiset kaupat ja palveluntarjoajat eivät valitettavasti ole olleet riittävän ketteriä pysyäkseen muutoksen eturintamassa markkinaosuuksia jaettaessa. Toki myös esim. alustataloutta on paikallistunut Suomeenkin.

Vientivetoisuutensa vuoksi ICT-painotteiset alat Suomessa ovat kansantaloudellisesti merkittäviä, mutta niillä on iso rooli myös työllistäjänä teollisuuteen suoraan kytkeytyvien palvelujen kautta. Alan nopeat muutokset aiheuttavat kuitenkin vaateita uuden teknologian käyttöönotolle ja omaksumiselle, mikä johtaa ajoittain katkoksiin tuote- ja palvelumarkkinoilla, mutta myös työmarkkinoilla.

Miten työmarkkinat ovat jo muuttuneet ja muuttumassa digitalisaation (=teknologinen kehitys, sähköistyvät palvelut) murroksessa?

Digitalisaatio vaikuttaa läpileikkaavana työmarkkinoilla. Se muovaa ja muuntaa toimialoja, osa markkinoista kuolee. Yhtä lailla uutta syntyy, mikä usein unohtuu tai jää näkymättömäksi julkisessa keskustelussa. Toimialojen sisällä ja eri ammateissa digitalisaation osuus vaihtelee merkittävästi, mutta se koskettaa nykyisin käytännössä kaikkia tehtäviä jollain tapaa. Jatkossa digitalisaatio yleistyy yhä enemmän ja erityisesti palveluala sähköistyy. Osaltaan se kuitenkin antaa enemmän tilaa henkilökohtaiselle palvelulle, jonka tarve ei katoa teknologian myötä. Myös teollisuuden digitaaliset, laajasti kytkeytyneet ratkaisut ovat jo arkea ja monilla toimialoilla esim. AI:n rooli alkaa olla jo vahva.

Digitalisaation ohella keskeisiä ajureita muutoksessa ovat myös muut megatrendit kuten globalisaatio, demografiset muutokset ja ilmastonmuutos. Ennakointi, adaptoituminen, mutta yhtälailla myös suunnannäyttäjyys, korostuvat tässä muutoksessa - ja vastuu näissä kuuluu yhtä lailla yhteiskunnalle, työntekijöille kuin työnantajillekin.

Millä keinoilla turvataan ICT-osaajien riittävyys?

Alan työvoimatarpeiden ennakointia tulee kehittää, jotta voidaan kohdentaa koulutuspaikkatarjontaa alan tarpeita vastaavasti. ICT-alan työ on paljon muutakin kuin ohjelmointia ja alalla tarvitaan muutakin kuin tietoteknistä osaamista, esim. tuotekehittelyä, luovien alojen osaamista, markkinointia. Minkään yhden tietyn tutkinnon suorittaneiden määrien korottaminen ei riitä, vaan tarvitaan monipuolista osaamista ja erilaisia koulutustaustoja.

Yhteistyö alan yritysten ja koulutuksen tarjoajien välillä on ensiarvoisen tärkeää, jotta alan tarpeet tulevat huomioiduiksi. Tarpeen mukaan on houkuteltava myös ulkomaisia osaajia alan tehtäviin. Alasta kiinnostuneille, sekä nuorille opiskelupaikkaa pohtiville että jo työelämässä oleville aikuisille, on tarjottava ohjausta ja esikuvia. Koska naiset ovat tähän asti olleet alalla aliedustettuina, tulee ohjauspalveluja erityisesti tarjota naisille, jotta myös heidän osaamisesta ja näkökulmansa saataisiin paremmin käyttöön.

 

Tämä aihe liittyy


19.9.2019

Töitä on – mistä tekijät?

Mihin perustuu Suomen asema digitalisaation kärkimaana? Yhdellä sanalla vastaten: koulutukseen. Vahva osaaminen on digitaalisen edelläkävijyytemme perusta.

Digialalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Suomessa EU:n suurin, 6,8 prosenttia. Eurostatin mukaan ICT-ala työllistää EU-maissa keskimäärin 3,7 prosenttia työntekijöistä. Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin. Suomessa on jo nyt kasvava koodaripula: välitön tarve on 7 000–9 000 osaajalle.

Digialan huippuosaaminen nousee tulevaisuuden kriittiseksi menestystekijäksi. Tekoäly ei korvaa osaamista ja osaajia, ennemminkin päinvastoin. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Matemaattisten tai teknisten taitojen rinnalla korostuu myös luova ja yhteiskunnallinen ajattelu. Koulutuksen kaikilla asteilla tulee opettaa nykyistä laajemmin paitsi tietotekniikan käyttöä myös sen hyödyntämistä ja kehittämistä.

Matemaattiset taidot  ovat monissa tehtävissä välttämättömiä. Matematiikassa ei kuitenkaan ole kyse vain laskemisesta. Kyse on myös yleishyödyllisestä ajattelutavasta ja loogisesta päättelystä. Matematiikan osaamisen rapistuminen rapauttaa teknologistuvan yhteiskuntamme pohjaa. Matemaattisten aineiden koulutukseen tulee panostaa jo peruskoulusta alkaen.

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa on tukku hyviä hankkeita osaamisperustan vahvistamiseksi. Hankkeet ovat toistaiseksi toiveikkaita kirjauksia. Ne pitää kaikki toteuttaa välittömästi.

Osaajapulan riivaamille aloille lisää aloituspaikkoja

Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta ja työelämän osaamistarvetta ehkä nopeammin kuin uskommekaan. Koodaus- ja ohjelmisto-osaamista tarvitaan kaikilla aloilla. Jotta pysymme muutoksen mukana, tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloituspaikkoja tulee lisätä.

Pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa eri alojen osaajapulaan haetaankin ratkaisua lisäämällä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja merkittävästi. On selvää, että digialan huutava pula ohjelmistoasiantuntijoista on yksi avaamista vaativista pullonkauloista.

Jatkuvan oppimisen uudistus

Useita vuosia kestävä koulutus ei kuitenkaan ratkaise akuuttia osaajapulaa. Aiemman osaamisen päivittäminen vastaamaan työelämän nykytarpeita on varmistettava joustavilla koulutusratkaisuilla. Työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla osaajia tarvitaan.

Rinteen hallitus lupaakin toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistuksen, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista.

Elinikäinen oppiminen on jokaisen oikeus. Kun ihmisten joustava oppimispolku turvataan myös perusopetuksen jälkeen, yhteiskunta saa työntekijöitä, joiden osaaminen kohtaa työn uudet vaatimukset.

Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen

Hallitus on helpottamassa Suomessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden jäämistä maahan uudistamalla ja sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Tavoitteena on lisäksi kasvattaa osaajien työperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla lupakäsittelyä niin, että se kestää keskimäärin kuukauden.

Kun kotimainen työvoima ei kykene vastaamaan digiosaajien tarpeeseen, tarvitsemme asiantuntijoita myös ulkomailta. Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi. Kuukauden sijaan tavoitteena tulee olla lupaprosessin läpikäyminen päivässä.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.9.2019

Hallituksen budjetti: ei laajakaistatukia ensi vuonna

Pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmassa esitetään tulevaisuusinvestointina 30 miljoonaa euroa laajakaistatuen jatkamiseksi. Vielä ensi vuoden budjettiin rahaa ei kuitenkaan ole sisällytetty, joten nyt on hyvä aika pohtia tukimallin kehittämistä ja selvittää sen ongelmakohdat.  Rakennuttajille suunnattua tukea järkevämpää olisi kohdentaa tuki suoraan kuluttajille esimerkiksi kotitalousvähennyksen muodossa.

Toimintavarmat ja nopeat tietoliikenneyhteydet ovat nyky-yhteiskunnan kivijalka ja digitaalisen kehityksen edellytys. Suomen laadukkaat laajakaistaverkot on rakennettu markkinaehtoisesti. Meillä on yli 1,7 miljoonaa kiinteää ja yli 8,6 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää. Valtio, ELY-keskukset ja kunnat ovat viimeisen kahdeksan vuoden aikana myöntäneet tukia valokuituverkon rakentamiseen noin 129 miljoonaa euroa. Tukihankkeiden avulla on rakennettu alle neljä prosenttia Suomen valokuituliittymistä.

Tukea on aiemmin saanut vain nopeiden kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamiseen haja-asutusalueille. Hallitusohjelman kirjauksen mukaan tuki laajennettaisiin koskemaan myös taajama-alueita.  Tämän lisäksi tukimallia tulee uudistaa niin, että tukea myönnetään teknologianeutraalisti eri verkoille ja myös tukiasemille rakennettaville valokuituyhteyksille.

Jos laajakaistatukihankkeita halutaan jatkaa, niistä on tehtävä aiempaa yksinkertaisempia. Jo päättynyt valtion hanke oli tuen hakijalle hyvin byrokraattinen, ja tukea jäikin jakamatta 5,5 miljoonaa euroa.

Verkon rakennuttajien tukemisen sijaan tulisi laajakaistaliittymien käyttäjiä kannustaa niiden hankkimiseen. Yksi toimiva malli voisi olla palveluseteli. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä, ja laajentaa sitä koskemaan myös oman pihan ulkopuolista laajakaistan rakentamista. Valitettavasti hallitus päätyi budjetissa leikkaamaan kotitalousvähennystä. Leikkaamisen sijaan sitä pitäisi kehittää ja tehdä kotitalousvähennyksestä yksi väline Suomen digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.9.2019

ICT-alan opinnot ja työ

ICT-alan opinnot houkuttavat enemmän miehiä

Ammatillisessa koulutuksessa Suomessa oli opiskelijoita yhteensä noin 330 000 vuonna 2017, heistä naisten osuus 51 ja miesten 49 prosenttia. ICT- alan opiskelijoiden osuus kaikista ammatillisen koulutuksen opiskelijoista oli neljä prosenttia. Heistä suurin osa, 90 prosenttia, oli miehiä.

ICT-alan opiskelijoiden sukupuolijakauma

Ammattikorkeakoulujen opiskelijoita koko maassa vuonna 2018 oli noin 142 000, heistä naisia 53 ja miehiä 47 prosenttia. ICT- alan opiskelijoiden osuus kaikista ammattikorkeakouluissa opiskelevista oli 10 prosenttia. Näistäkin selkeä enemmistö, 82 prosenttia, oli miehiä.

Suomen yliopistoissa vuonna 2018 opiskeli reilut 134 000 opiskelijaa, heistä naisia oli 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Osuudet olivat samat kuin ammattikorkeakouluissakin. ICT-alan opiskelijoiden osuus kaikista yliopisto-opiskelijoista oli yhdeksän prosenttia, näistä miehiä 82 ja naisia 18 prosenttia. (Tilastokeskus)

ICT-alan opiskelijoiden osuus eri koulutusasteissa

ICT-alan työllisten määrä kasvaa Suomessa

ICT-alan työllisten määrä Suomessa

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ICT-alalla Suomessa työskenteli yhteensä lähes 120 000 henkilöä, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 10 prosenttia. Eniten kasvoi televiestinnän alalla työskentelevien määrä, 27 prosenttia edellisestä vuodesta. Ohjelmistot ja konsultointi -alan työllisten määrä kasvoi yhdeksän prosenttia, tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteiden valmistuksessa työskentelevien määrä seitsemän ja tietopalvelutoimialalla työskentelevien määrä viisi prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. (Tilastokeskus)

Suomessa ICT-alan asiantuntijoiden osuus EU-maiden korkein

ICT-alan työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä EU-maissa

Suomessa ICT-alan asiantuntijoiden osuus kaikista työntekijöistä vuonna 2018 oli EU-maiden korkein, 7,2 prosenttia. Seuraavina olivat Ruotsi, 6,8 prosenttia, Viro 5,7 prosenttia ja Luxemburg 5,6 prosenttia. EU-maissa keskimäärin ICT-alan asiantuntijoita oli 3,9 prosenttia kaikista työntekijöistä (Eurostat).

Suomi EU:n huippua DESI-indeksin inhimillinen pääoma (human capital) osiossa

Euroopan komission DESI-indeksin inhimillinen pääoma (human capital) -osaindeksi mittaa muun muassa henkilöiden digitaalista osaamista ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomi sijoittui tässä EU-maiden ensimmäiseksi 77,5 pisteellä. EU-maiden keskiarvo oli 48,0 pistettä.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

Pages