7.4.2020

Sähköiset palvelut ovat poikkeusajan pelastus

Koronaviruksen leviämistä estävä eristäytymisemme on koetinkivi monille toimille, myös sähköiselle asioinnille ja etätyöskentelylle.

Viime vuosien edistyksellinen julkisten palveluiden digitalisointi on ollut kansalaisille helpotus. Suomalaiset pystyvät hoitamaan asioitaan etänä. Esimerkiksi verottaja, poliisi ja Kela ovat saaneet paljon kiitosta toimivista palveluistaan.

EU:n viimeisimmässä digitalisaatiovertailussa Suomi saikin tunnustusta erityisesti sähköisistä julkisista palveluistaan. Niiden kehittäminen ja käyttö on mahdollista, koska suomalaisilla on erinomaisesti toimivat vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmät. 

Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössään joko pankkitunnukset tai teleyritysten Mobiilivarmenne. Alaikäisten ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tunnistuspalvelujen käytön lainsäädännölliset ongelmat on vielä ratkottava, mutta asia ei ole teknologiasta kiinni. Haaste ei ole tunnistusvälineessä vaan tunnistamisen käytännöissä.

Palvelut digitalisoitava kaikkialla

Tunnistautuminen eri palveluihin ei ole digitalisaation pullonkaula. Sähköinen tunnistaminen hoituu jo nyt tehokkaasti ja luotettavasti.  Puuttuvat tai vaikeasti käytettävät sähköiset palvelut sen sijaan ovat.

On esimerkiksi käsittämätöntä, että perunkirjoitukseen liittyviä asiakirjoja vaaditaan edelleen paperisina. Digitalisaatiota ei ole myöskään se, että lomakkeen voi itse tulostaa netistä ja postittaa takaisin käsin täytettynä. Digitalisaatio, joka tehostaa yhteiskunnan toimintaa, muuttaa toimintojen prosessit, ei ainoastaan siirrä jähmeitä toimintamalleja sähköiseen muotoon.

Ei valtion rahoja omaan tunnistusvälineeseen

Koronakriisi pakottaa kaikki keskittymään oleelliseen: valtiolle se tarkoittaa panostusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen, ei tunnistautumiseen.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä rakentamaan uutta omaa järjestelmää. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja ylläpito olisi valtava kustannus. Edellisten, epäonnistuneiden kokeilujen hintalappu on veronmaksajille ollut kymmeniä miljoonia.

Verkot toimivat poikkeusoloissakin

Tietoliikenneverkkojen käyttö on koronakriisin myötä kasvanut ennätyslukemiin. Verkot kestävät lisääntyneen käytön hyvin, ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen on mahdollista kaikkialta - niin mobiililla kuin kiinteällä nettiyhteydellä.

Myös etätöiden tekeminen on lisääntynyt huimasti ilman suurempia ongelmia, ja toimivat viestintäverkot helpottavat kotona viihtymistä poikkeusoloissa.

Näinä hankalina aikoina on tärkeää, että on niitäkin asioita, joista ei tarvitse olla huolissaan.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

25.3.2020

Elvytystoimet vahvistamaan kansalaisten laajakaistayhteyksiä

Jo ennen koronaepidemiaa suomalaiset käyttivät mobiilidataa eniten maailmassa. Myös etätöiden tekemisessä olemme olleet Euroopan edelläkävijöitä, heti Hollannin jälkeen kakkossijalla.  

Nyt koronaepidemian hillitsemiseksi kaikkien, joiden työtehtävät sen sallivat, on syytä olla etätöissä. Koulut on pääosin suljettu. Lisäksi yli 70-vuotiaat on määrätty pysymään kotioloissa ja välttämään asiointia. Etäyhteyksien merkitys kasvaa työasioiden lisäksi vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa.  

Meillä Suomessa viestintäverkot ovat kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuiset. Kapasiteettia on työaikana vapaana runsaasti; suurimmat käyttömäärät ovat tähän asti sijoittuneet iltaan. Traficomin mu­kaan tie­to­lii­ken­ne­ver­kot on mi­toi­tet­tu käyt­tö­piik­kien mu­kaan, ei­kä niiden osalta tarvitse tehdä mitään eri­tyis­toi­men­pi­tei­tä.

Suomi on myös yksi ensimmäisistä maista, joissa 5G-verkon rakentaminen on täydessä vauhdissa. Kaupallinen 5G-verkko toimii jo 19 paikkakunnalla.

Digitaalisen Suomen rakentamiseksi on tehty pitkäjänteistä politiikkaa, joka on mahdollistanut investoinnit maamme kattaviin viestintäverkkoihin. Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen kriisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan - myös viestintäverkkoihin. Niiden toimivuus kriisitilanteissa tulee olemaan yhä tärkeämpää. Viestintäverkkojen osalta varautuminen tulevaan tarkoittaa sitä, että entistä parempien verkkojen rakentumista pitää kiihdyttää.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että epidemian jälkeen talouden elvytystoimia ohjataan digitaalisen infran rakentamiseen. Myös suunnitelluista kustannuslisistä on luovuttava. Kun koronakriisi jossain vaiheessa helpottaa, on elinkeinojen palautumiselle annettava kaikki tuki.

5G-huutokaupan lähtöhintaa laskettava

Seuraavan 5G-taajuuhuutokaupan lähtöhinnaksi esitetään 7 miljoonaa euroa per kaupattava taajuuskaista (800 MHz), eli yhteensä vähintään 21 miljoonaa euroa. FiCom on jo aiemmin esittänyt, että koska kyse on hyvin paikallisesta ja pistemäisestä toiminnasta, tulee sekä huutokaupan lähtöhintaa että hallinnollisia taajuusmaksuja alentaa.

Myös hallinnollisia maksuja tulee porrastaa, koska verkon rakentaminen ja toiminnan aloitus tapahtuu vaiheittain, aikaisintaan muutaman vuoden päästä.

Yritykset tarvitsevat nyt voimavaroja verkkojen rakentamiseen ja investointeihin; madaltamalla taajuushuutokaupan lähtöhintaa ja kohtuullistamalla hallinnollisia maksuja valtiovalta voi edistää verkkojen ripeää etenemistä.

Yleispalveluvelvoitteen nostosta luovuttava

Numeerisen yhteysnopeuden ei tule olla itseisarvo, vaan tärkeää niin normiarjessa kuin kriisitilanteessakin on palveluiden saatavuus. Traficomin selvitysten mukaan direktiivin edellyttämät palvelut ovat toteutettavissa nykyisellä yleispalvelunopeudella.

Liikenne- ja viestintäministeriön luonnoksessa esitetään kuitenkin tehtyjen selvitysten vastaisesti, että yleispalveluinternetyhteyden nopeutta nostetaan peräti 150 prosentilla nykyisestä 2 Mbit/s -nopeudesta 5 Mbit/s-nopeuteen.

Taloudellisen selvityksen mukaan ehdotettu uusi nopeus nostaisi merkittävästi teleyritysten kustannuksia. Peittovaatimuksista riippuen kustannus olisi 10 – 22 miljoonaa euroa. Tällä summalla parannettaisiin vain joidenkin satojen asuntojen yhteyksien saatavuutta. Sen sijaan, että rakennetaan uusia mastoja ja tukiasemia muutaman yksittäisten kotitalouden takia, parempaan lopputulokseen päästään kaupallisilla ratkaisuilla, esimerkiksi ulkoisella antennilla ja siihen liitettävällä wifi-reitittimellä.

Yleispalveluvelvoitteen nosto on ylimääräinen kustannuslisä kotimaiselle elinkeinolle. Tehdyt selvitykset eivät nopeuden lisäämistarvetta tue, joten päätös ei ole tietoperusteinen vaan poliittinen. Teleyritysten kannalta kyse on suhteettomasta velvoitteesta varsinkin epidemiakriisin jälkeisessä taloudellisessa tilanteessa.

Kotitalousvähennystä korotettava ja laajennettava oman pihan ulkopuolisiin töihin

Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan kiinteän laajakaistan kysyntä on ongelma: noin 60 prosenttia Traficomin kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnostunut hankkimaan kuituliittymää. Liittymän hinta vaikuttaa asiaan ratkaisevasti.

Suomen vahvat viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ja kysynnän kasvattaminen on paras ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti järkevin keino edistää kiinteiden yhteyksien rakentamista.

Valtion tukitoimet kiinteän laajakaistan edistämiseksi pitää kohdentaa rakennuttajien sijaan suoraan loppukäyttäjille. Yksi toimiva malli voisi olla kiinteän laajakaistan hankintaan suunnattu palveluseteli. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä.

Kiinteään laajakaistaan kohdistuvaa kotitalousvähennystä pitäisi merkittävästi nostaa ja tuki ulottaa myös oman pihan ulkopuolisiin rakennustöihin. Kysyntää pitää vielä tehostaa määräaikaisella korotetulla vähennysoikeudella.

 

 

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

25.3.2020

Laajakaistatukilaki kaipaa remonttia

Vaikka koronaviruksen aiheuttama poikkeustilanne on lisännyt liikennettä Suomen kattavissa viestintäverkoissa huomattavasti, ne toimivat edelleen hyvin. Suomessa verkot on rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat verkkorakentamiseen vuosittain yli puoli miljardia euroa. Valtio on tukenut kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista tähän mennessä 64 miljoonalla eurolla.

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti tammikuussa, että se ryhtyy valmistelemaan laajakaistarakentamisen valtiontuen jatkamista koskevaa lainsäädäntöä. Uusi tukiohjelma käynnistyisi vuonna 2021. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että laaditaan entistä paremmin ohjattu laajakaistatukilaki, joka ottaa huomioon myös taajamien ongelmat. Tukiohjelma on tarkoitus suunnata alueille, joille kaupallista laajakaistaa ei ole tulossa ennen vuotta 2025.

Laajakaistarakentamiseen on myönnetty valtiontukea vuodesta 2010 alkaen. Nykyisen tukiohjelman mukaisten tukien maksaminen jatkuu arviolta vuoteen 2021. Ohjelmaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä on muutettu vuosien varrella lukuisia kertoja, yleensä tuenhakijoiden kannalta parempaan suuntaan.

Tuen oltava teknologianeutraali, eikä se saa aiheuttaa markkinahäiriötä

Tarkoituksena on siis luoda aiempaa paremmin ohjattu laki. Sen tulee jatkossakin koskea ainoastaan yleisiä viestintäverkkoja, joilla edistetään nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamista ja yleisten viestintäpalveluiden saatavuutta. On tärkeää, että tukea myönnetään vain sellaisille alueille, joilla ei ole tai ei ole tulossa nopeiden laajakaistayhteyksien kaupallista tarjontaa.  Tuella ei saa olla kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia.

Toistaiseksi ei ole tarkempaa tietoa siitä, mitä hallitusohjelman kirjaus ”paremmin ohjattu” pitää sisällään, joten nyt on hyvä tilaisuus lain remontoimiseen. Tukilain pitää jatkossa olla aidosti teknologianeutraali ja kohdella sekä kiinteän että langattoman yleisen laajakaistaverkon rakentamista tasapuolisesti. Hallitusohjelmankin mukaan eri verkkoteknologioiden rakentamista edistetään tasapainoisesti.

Lain ja sen tulkinnan muuttaminen teknologianeutraaliksi voisi konkreettisesti tarkoittaa sitä, että jatkossa tukea olisi mahdollista saada esimerkiksi kuidun rakentamiseksi tukiasemille tai 5G:n mahdollistamalle kiinteälle langattomalle yhteydelle (FWA). Kiinteiden langattomien yhteyksien tukeminen ottaisi hyvin huomioon myös hallitusohjelmassa mainitun taajamien tilanteen.

Lisäksi laissa, tuen jakamisessa ja sen seurannassa tulee ottaa huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston 24.1.2020 päivätyssä jälkiseurantaraportissa esiin nostetut huomiot. Raportin mukaan useiden kuntien talous on heikentynyt, kun ne ovat osallistuneet hankkeisiin suuremmalla taloudellisella panoksella kuin oli lain mukaan tarkoitus. Koska tilanne on tarkastusviraston mukaan epäselvä, se jatkaa jälkiseurantaa.

Miten asia etenee?

Julkisen talouden suunnitelman mukaan valtakunnallisen laajakaistahankkeen toteuttamiseen varataan viisi miljoonaa euroa vuodelle 2021. Lakiluonnoksesta on tarkoitus pyytää lausuntoja sidosryhmiltä ja asiaan liittyviltä viranomaisilta. Valtioneuvoston hankeikkunan mukaan hankkeesta olisi tarkoitus järjestää kuulemistilaisuus kevään aikana. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa budjettilakina syksyllä 2020. Tämä tarkoittaa sitä, että esitys annetaan samanaikaisesti valtion talousarvioesityksen yhteydessä eduskunnan käsiteltäväksi.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

25.3.2020

Suomen kyberturvallisuuden resurssit nostettava riittävälle tasolle

Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on kansallinen tietoturvaviranomainen, joka kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta. Se tuottaa tilannekuvaa ja tiedottaa tietoturvallisuuden ilmiöistä sekä toimii tietoliikenneturvallisuusviranomaisena.

CERT-ilmoitusten vastaanottamisen lisäksi Kyberturvallisuuskeskus ohjaa ja valvoo esimerkiksi teletoimintaan, NIS-direktiivin digitaalisiin palveluihin, vahvaan sähköiseen tunnistukseen, verkkotunnusvälitykseen ja sähköisiin eIDAS-luottamuspalveluihin kuuluvien säännösten ja määräysten noudattamista. Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta tähtää yleisten viestintäverkkojen ja -palveluiden turvallisen ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseen sekä yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen.

Päätetty lisärahoitus riittämätön

Antti Rinteen ja myöhemmin Sanna Marinin hallitus päätti 1,2 miljoonan euron lisärahoituksesta Kyberturvallisuuskeskukselle. Lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö sai 2 miljoonaa euroa kyberturvallisuuden koordinointiin ja parantamiseen. Lisärahoitus on hyvä alku, muttei lainkaan riitä vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin.

Jo vuoden 2019 lisäbudjettia käsiteltäessä eduskunnan valtiovarainvaliokunta kiinnitti erityistä huomiota Kyberturvallisuuskeskuksen rahoituksen riittävyyteen. Valiokunta nosti esille niitä merkittäviä haasteita, joita nopeasti etenevä teknologiakehitys tuo mm. tietoturvallisuudelle, järjestelmien toimintavarmuudelle ja yksityisyydensuojan varmistamiselle. Kyberturvallisuuskeskuksen merkitys ja toimintavarmuus ovat valiokunnan mukaan keskeisiä tekijöitä yhteiskunnan kriittisten ja elintärkeiden toimintojen sekä turvallisuuden kannalta.

Verkkojen turvallisuus korostuu entisestään

Yhä useampi yhteiskunnalle kriittinen palvelu vaatii tietoverkkojen luotettavaa toimintaa. Verkkojen turvallisuus korostuu, kun suuria julkisia tietovarantoja kerätään yhteen toiminnan tehostamiseksi ja uusien palveluiden kehittämiseksi.

5G-verkkojen ja esineiden internetin yleistyessä Suomi on yhä haavoittuvampi kyberhyökkäyksille ja -häirinnälle, joten uhat on huomioitava ajoissa ja Kyberturvallisuuskeskuksen toiminta turvattava riittävillä resursseilla, jotka mahdollistavat nopean reagoinnin. Kyberturvallisuuskeskuksen rahoitusta on lisättävä ja sen itsenäinen asema turvattava.

Kyberturvallisuuden varmistaminen pitkäjänteistä työtä

Valtioneuvoston vuonna 2019 hyväksymässä Suomen kyberturvallisuusstrategiassa perustettiin uusi valtion kyberturvallisuusjohtajan virka, jonka tehtävä on sovittaa yhteen kyberturvallisuuden kehittäminen, suunnittelu ja varautuminen. Liikenne- ja viestintäministeriöön sijoitetun kyberturvallisuusjohtajan johdolla on tarkoitus laatia  kyberturvallisuuden kokonaiskuva ja kehittämisohjelma eri kyberturvallisuustoimijoiden asiantuntemusta hyödyntäen.

Kyberturvallisuusjohtajan virkaan tulee aidosti panostaa, jotta Suomella on edellytykset vastata tietoverkkojen korostuneen aseman myötä syntyviin uusiin haasteisiin. Kyberturvallisuusjohtajaksi valitun Rauli Paanasen 1.4.2020 alkava toimikausi päättyy jo 31.12.2021, vaikka tehtävän merkittävyys vaatii ehdottomasti pidempää aikaa.

Kyberturvallisuuden kehittämisohjelman on tarkoitus konkretisoida kansallisia linjauksia sekä selkiyttää hankkeiden, tutkimuksen ja kehittämisohjelmien kokonaiskuvaa. Kaikki viime vuonna hyväksytyn kyberturvallisuusstrategian linjaukset edellyttävät pitkäjänteistä työtä.

Kyberturvallisuuden merkitys digiyhteiskunnalle on tunnustettava ja huomioitava riittävinä resursseina. Teleala tekee oman osansa, mutta valtionkin on annettava lisäpanostuksensa.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

25.3.2020

Elina Lepomäki: Tuottavuuslisät tulevat digistä

"Kun pääsemme akuutista koronakriisistä, tarvitsemme eväitä kasvuun, ja jokainen tuottavuuslisä joka on saatavilla, on otettava. Tuottavuuslisät tulevat digistä", sanoo valtiovarainvaliokunnan ja sen verojaoston jäsen Elina Lepomäki (kok.).

Elina Lepomäki (kok.), valtiovarainvaliokunnan
ja sen verojaoston jäsen

Miten digitaalista liiketoimintaa pitäisi verottaa?

Yleisesti ottaen digitaalinen liiketoiminta ei eroa muusta liiketoiminnasta siinä, mihin siitä saaduista tuloista pitäisi maksaa veroa: verot maksetaan siellä, missä tuote tai palvelu on kehitetty ja missä arvo syntyy.

Varsinkaan ei ole kansantaloudellisia perusteita verottaa “digiä” yhtään enempää kuin analogista, vaan pikemmin tuoda aineettoman pääoman verotus lähemmäs perinteisen pääoman verotusta. Esimerkiksi robottiverot ja kumppanit ovat pystyyn kuolleita ajatuksia. Kun akuutista koronakriisistä pääsemme, tarvitsemme eväitä kasvuun ja jokainen tuottavuuslisä joka on saatavilla, on otettava. Tuottavuuslisät tulevat digistä.

Kenen tulisi ottaa vetovastuu verotuksen uudistamisesta?

Verotuksen uudistamisessa on pyrittävä mahdollisimman globaaleihin ratkaisuihin ja OECD (tai EU) ovat oikeita toimijoita. Kansallisesti on pyrittävä kilpailukykyiseen yleistason verotukseen ja neutraaliuteen verolajien välillä ja niiden sisällä.

Voiko digitaalista liiketoimintaa erottaa muusta bisneksestä?

Ehkä jossain määrin vielä voi, mutta tulevaisuudessa se ei ole lainkaan tarkoituksenmukaista.

Kuinka taataan, ettei Suomen kaltaisen pienen maan digiyritysten asema vaarannu?

Olemme koronakriisin jälkeen merkittävän yhteiskunnallisen ja talouden remontin edessä. Suomi tulee pärjäämään ainoastaan, jos nojaudumme keskeisiin vahvuuksiimme: vahvoihin osaajiimme ja päätöksenteon ketteryyteen.

Tarvitsemme entistä enemmän riskinottoa. Se on edellytys innovaatioille ja tuottavuusloikille. Riskinotto tarkoittaa myös epäonnistumisen mahdollisuutta, joka meidän pitää hyväksyä nykyistä paremmin niin järjestelmän puolesta kuin sosiaalisesti.

Meidän on perustettava hyvinvointivaltio 2.0, joka vanhentuneiden prosessien, järjestöjen, toimialojen, alueiden tai yritysten sijaan tukee ihmistä. Verotuksessa ajattelu on siirrettävä vanhanaikaisesta tuottamisen maailmasta uuteen arvon synnyttämisen maailmaan. 

Tämä aihe liittyy


25.3.2020

Digitalisaatio auttaa energiatehokkuudessa – ja tarvitsee siihen sähköä

Tietoliikenneverkoissa liikkuva data on digitaalisen yhteiskuntamme perusta. Sen avulla lukemattomat asiat voidaan tehdä huomattavasti nopeammin, fiksummin ja tehokkaammin kuin ennen.

Järkevä tekeminen on myös ilmastoystävällistä ja säästää energiaa. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on näyttänyt, että viestintäverkot suoriutuvat hyvin myös poikkeusolojen myötä lisääntyneestä dataliikenteestä.

Tietoverkot eivät kuitenkaan toimi ilman sähköä. Lisääntyvä laskentateho ja verkoissa liikkuvan datan määrän kasvu tarkoittavat, että myös sähkönkulutus kasvaa vääjäämättä. Kysymys on siitä, kuinka kulutuksen kasvua voidaan hillitä, millä tavalla käytetty energia on tuotettu ja kuinka paljon ICT:n avulla voidaan lisätä muiden toimialojen energiatehokkuutta.

Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Data kuluttaa yhä vähemmän energiaa

Suomen teleoperaattoreiden verkoissa mobiilidatan määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2018. Datan siirron energiatehokkuus on samalla parantunut huomattavasti: siirretyn datan ominaissähkönkulutus on laskenut vuoden 2014 tasosta yli 80 % vuoteen 2018.

 

Tietoliikenneverkkojen kokonaissähkönkulutus Suomessa vuosina 2014 - 2018 on Elomatic Oy:n FiComille tekemän selvityksen mukaan ollut kuitenkin kasvussa. Vuonna 2014 teleoperaattorit käyttivät sähköä noin 506 gigawattituntia, ja vuonna 2018 vastaava luku oli 634. IoT:n ja tekoälyn kasvu sekä niiden dataintensiivisyys ovat energiankulutuksen määrääviä tekijöitä. Myös liikkuvan kuvan välittäminen tietoverkoissa on lisääntynyt huomattavasti.

Korkea sähkövero on kilpailun este

Suomen sähkövero on kaksiportainen: alempaan veroluokkaan kuuluvat teollisuus sekä suuret datakeskukset, kasvihuoneet ja malmin rikastus ja ylempään luokkaan kaikki muu sähkönkäyttö. Myös teleyritykset maksavat korkeampaa sähköveroa, mikä vaikuttaa niiden kilpailukykyyn. Esimerkiksi datakeskusinvestoinneissa kilpailuolosuhteet Ruotsin kanssa ovat muuten melko tasavertaiset, mutta sähkön verotus on naapurimaassamme huomattavasti kevyempää.

Ruotsi laski muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Ruotsiin verrattuna sähkövero on Suomessa moninkertainen: suurille datakeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen. Ruotsissa datakeskusten sähkönkulutus luokitellaan osaksi teollisuuden sähkönkulutusta.

Sähköveroluokalla on merkittävä vaikutus Suomen teleoperaattoreiden kustannuksiin. Koska teleoperaattorit kuuluvat korkeampaan energiaveroluokkaan, ne maksavat Elomaticin selvityksen mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän veroa kuin alemman veroluokan teollisuus.

Hallituksen on koronakriisin jälkeen toimittava nopeasti lupaamansa energiaverouudistuksen suhteen:

  • Verotuksellisista olosuhteistamme tulee tehdä sellaiset, että Suomi on kärjessä myös datakeskusinvestoinneissa.
  • Datakeskusten keinotekoinen kokoraja pitää poistaa.
  • Tukiasemat kiinteänä osana datan siirtoa tulee saada alemman sähköveron piiriin.

FiComin infograafi sähköverosta

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

24.3.2020

Tilastotietoa ICT-alan sähkökäytöstä ja laajakaistaverkkojen rakentamisesta

ICT-toimiala Suomessa käyttää sähköä vajaa puolitoista prosenttia koko maan sähkönkäytöstä

ICT-toimiala käytti vuonna 2017 sähköä 3 098 terajoulea. Määrä on laskenut yhdeksän prosenttia vuodesta 2014, jolloin sähkönkäyttö alalla oli 3 393 terajoulea, selviää Tilastokeskuksen energiankäytön tilastosta.

Vuodesta 2016 vuoteen 2017 sähkönkäyttö ICT-alalla kasvoi neljä prosenttia, mutta osuus koko maan sähkönkäytöstä oli edelleen vajaa puolitoista prosenttia. Vuosien 2014 – 2017 välisenä aikana ICT-toimialan käyttämän sähkön osuus on koko ajan pysytellyt hyvin samoissa lukemissa. Enimmillään osuus oli 1,46 prosenttia vuonna 2014 ja pienimmillään 1,28 prosenttia vuosina 2015 ja 2016.

Sähkönkäyttö Suomessa yhteensä ja ICT-toimialalla

Kokonaisuudessaan sähköä on Suomessa käytetty koko tarkastelujakson aikana vuosittain suunnilleen sama määrä, noin 230 000 terajoulea. Kasvua vuodesta 2014 vuoteen 2017 oli 0,7 prosenttia.

Palvelintilan vuokrauksen ja siihen liittyvät palvelut sisältävien toimialaluokkien 62 – 63 sähkönkäyttö on laskenut 21 prosenttia vuodesta 2014 vuoteen 2017. Vuonna 2014 määrä oli 997 terajoulea ja vuonna 2017 se oli 792 terajoulea. (Tilastokeskus)

Kansainvälisten arvioiden mukaan palvelinkeskusten sähkönkäyttö on vain yksi prosentti maailmanlaajuisesta sähkönkäytöstä. Helmikuussa 2020 julkaistussa tutkimuksessa todettiin palvelinkeskusten sähkönkäytön vuonna 2010 olleen maailmanlaajuisesti 194 terawattituntia ja nousseen vuonna 2018 noin 205 terawattituntiin. Kasvua oli kuusi prosenttia. Samaan aikaan palvelinkeskusten laskentatapahtumat kasvoivat kuitenkin peräti 550 prosenttia. Palvelinkeskusten sähkönkäytön katsottiin vuosittain tehostuneen parisenkymmentä prosenttia. (Recalibrating global data center energy-use estimates, Science, 28 February 2020)

ICT-toimiala tässä sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokat

  • 26: elektroniikkateollisuus,
  • 61: televiestintä,
  • 62: ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta sekä
  • 63: tietopalvelutoiminta.

Nopea laajakaista -hankkeen tuella rakennetut valokuituverkot

Nopea laajakaista -hankkeen tavoitteena on varmistaa nopeiden verkkojen rakentaminen alueille, joilla kaupallista tarjontaa ei todennäköisesti ole.

Verkkojen rakentaminen toteutetaan valokuidulla. Valtion osuus verkkojen rakentamiskustannuksista vaihtelee 33 – 58 prosentin välillä. Kuntien osuus on 8 – 33 prosenttia ja hankkeen toteuttajan osuus 34 prosenttia.

Vuoden 2018 loppuun mennessä Nopea laajakaista -hankkeessa on rakennettu 21 700 kilometriä valokuituverkkoa, jonka ulottuvilla on yhteensä reilut 100 000 asuntoa ja yritystä.

Nopea laajakaista -hankkeessa rakennetut kuituverkkokilometrit

Nopeita laajakaistaliittymiä on hankkeessa vuoden 2018 loppuun mennessä myyty noin 39 000, mikä on reilut neljä prosenttia kaikista myydyistä FTTB- (kuitu rakennukseen) ja FTTH- (kuitu kotiin) liittymistä. Pelkistä FTTH- liittymistä osuus on 29 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Nopea laajakaista -hankkeessa myydyt liittymät

Nykyisin hanke toimii nimellä Nopea laajakaista -tukiohjelma, ja sen puitteissa nopeiden valokuituverkkojen rakentamiseen myönnettyjä tukia maksetaan vuoteen 2021 saakka. Tukia on myönnetty 64 miljoonaa euroa ja niistä on maksettu 40 miljoonaa euroa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

24.3.2020

Viestintäverkot kestävät ennenkokemattoman kuormituksen

Suomalaiset ovat tietoliikennepalveluiden suurkuluttajia. Koronaviruksen aiheuttama poikkeustila on kasvattanut ennätyslukemiin niin etätyöntekijöiden kuin kotona opiskelevien ja etäkoulua käyvien määrän.

Kuluneen puolentoista viikon aikana viestintäverkot ovat olleet ennenkokemattoman kuormituksen alla. Ne ovat kuitenkin kestäneet lisääntyneen dataliikenteen erinomaisesti, ja kapasiteetti on riittänyt hyvin.  Esiin tulleet ongelmat ovat toistaiseksi koskeneet joidenkin servereiden, VPN-yhteyksien sekä ohjelmistojen kykyä kestää kasvanut käyttäjämäärä.

Myöskään viranomaisverkon toimintaan koronaviruksella ei ole ollut vaikutuksia. Viranomaisille varatussa Virve-verkossa riittää kapasiteettia kaikille käyttäjille. Traficomin mu­kaan tie­to­lii­ken­ne­ver­kot on mi­toi­tet­tu käyt­tö­piik­kien mu­kai­ses­ti, ei­kä niille tarvitse tehdä eri­tyis­toi­men­pi­tei­tä.

Teleyritysten mukaan puheluliikenne jopa tuplaantui ensimmäisten hallituksen julkaisemien koronatoimenpiteiden jälkeen. Datankäyttö on kasvanut merkittävästi päivällä, mutta käytön huippu saavutetaan edelleen ilta-aikaan klo 20 - 22 välillä. Kasvanut datan käyttömäärä jakautuu nyt tasaisemmin koko vuorokaudelle. Liikennemäärät ovat lisääntyneet sekä mobiili- että kiinteässä verkossa.

Teleyritykset valvovat tilannetta tarkkaan. Samaan aikaan tehdään lisäinvestointeja 4G-verkon kapasiteetin kasvattamiseen, ja 5G-verkon rakentamista jatketaan suunnitellusti.

Ala toimii auttaakseen

FiComin jäsenyritykset ovat aktiivisesti tarjonneet apuaan vaikeassa tilanteessa. Google on avannut globaalin Covid-19-verkkosivuston koronatilanteen seurantaan. Telia tarjoaa CNN:n ja BBC World Newsin uutiskanavat verkossaan maksuttomina huhtikuun loppuun saakka. DNA, Elisa ja Telia ovat sopineet viranomaisten kanssa, että kaikille ulkomailta Suomeen palaaville matkustajille lähetetään koronavirusta koskeva tekstiviesti.

Epidemian aiheuttama talousahdinko on saanut yritykset reagoimaan. Telia tarjoaa pienyrityksille markkinointikampanjan ja digitaalisia työvälineitä. Elisa, Suomen yrittäjät ja Microsoft antavat pienyrittäjille etätyövälineet käyttöön veloituksetta. DNA:n ja Suomen Yrittäjäopiston maksuttomassa Yrittäjän digiakatemiassa voi opiskella digitaitoja verkkokurssina itselleen sopivana ajankohtana. 

EU:n pyynnöstä Netflix, Google ja Facebook ovat jo kaikki ilmoittaneet heikentävänsä kuvanlaatua verkkokapasiteetin turvaamiseksi. Muutosta haluavat ennen kaikkea ne maat, joissa verkkoliikenne on jo nyt takkuillut. Ongelmia on esiintynyt mm. Ranskassa ja Itävallassa.

Työasioiden lisäksi etäyhteyksien merkitys kasvaa myös vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa. Viestintäverkot on rakennettu käyttöä varten; ne eivät ole kylmää teknologiaa vaan modernin yhteiskunnan sykkivä sydän. Lähikontakteja välttelevänä aikana viestintäverkot ovat täynnä myös suuria ja pieniä tunteita.

Toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan, puhutaan keskenämme, vaihdetaan ajatuksia vaikkapa pikaviestipalveluissa - eikä jätetä kaveria yksin.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

19.3.2020

Teledirektiivin implementointi kansalliseen lainsäädäntöön alkanut

Suomessa liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut suuren sähköisen viestinnän lainsäädäntöä koskevan uudistuksen, jolla pannaan kansallisesti täytäntöön EU:n European Electronic Communications Code (EECC) eli niin sanottu teledirektiivi. Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat implementoimassa teledirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön.

Lakiuudistuksen tavoitteena on uudistaa kansallista sähköisen viestinnän lainsäädäntöä, muun muassa edistää laajakaistaverkkojen ja viestintäpalvelujen saatavuutta sekä palvelujen esteettömyyttä ja kuluttajan oikeuksia. Lakiuudistuksessa pannaan täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön tuomat vaatimukset.

Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä, ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä tämän vuoden syksyllä. FiCom on ministeriölle antamassaan lausunnossa kiinnittänyt huomioita muun muassa seuraaviin tärkeinä pitämiinsä seikkoihin.

Sitoumusmenettely (direktiivin artikla 79)

Lakiehdotuksen mukaan teleyritys voi välttää huomattavan markkinavoiman (Significant Market Power SMP) velvoitteet lupaamalla erilaisia käyttöoikeuksia verkkoonsa, mutta Liikenne- ja viestintävirastolla olisi edelleen harkintavalta asettaa velvoitteita ja olla ottamatta sitoumuksia huomioon kokonaan tai osittain.

Ehdotus ei luo oikeusvarmuutta, joten FiComin mielestä viraston määräämien sitovien sitoumusten tulisi olla ensisijaisia ja vasta erityisen painavista syistä virasto voisi määrätä velvoitteita markkina-analyysin perusteella.

Kupariverkon poistaminen tai korvaaminen (art 81)

Kun SMP-yritys poistaa tai korvaa vanhaa kupariverkkoa, sen pitäisi ilmoittaa asiasta Liikenne- ja viestintävirastolle kuusi kuukautta aikaisemmin. Virasto voisi asettaa toimenpiteelle tiettyjä ehtoja ja velvollisuuksia.

FiCom esittää säännöksen täydentämistä siten, että virastolle asetetaan aika tai takaraja, johon mennessä sen tulee reagoida saamaansa ilmoitukseen. Myös pienet hankkeet tulisi rajata ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle. Rajaus voisi perustua tilaajamäärään ja/tai verkon pituuteen.

Merkittävä osa kupariverkon puruista aiheutuu teleyritysten ulkopuolisista syistä. Kun sähköyhtiöt purkavat pylväsverkkojaan, asiasta tulee tieto teleyrityksille usein varsin myöhään. Tällöin voi käytännössä olla, että ainoa mahdollisuus on korvata alueen palvelut langattomilla ratkaisuilla.

Kuten lakiehdotuksessa todetaan, kohtuuttomat ehdot ja velvoitteet voivat toimia säännöksen tarkoituksen vastaisesti. Se ei olisi kenenkään etu. FiCom ehdottaa, että purettava tai käytöstä poistettava kupariverkko voidaan teknologianeutraalisti korvata muilla ratkaisuilla, joilla palvelut turvataan käyttäjille.

Yleispalvelu (Universal Service Obligation)

Yleispalvelu-internetyhteyden nopeutta ehdotetaan nostettavaksi 150 prosentilla nykyisestä 2 Mbit/s -nopeudesta 5 Mbit/s-nopeuteen. Liikenne- ja viestintäministeriön teettämät selvitykset eivät tue nopeuden nostoa, koska direktiivin edellyttämät palvelut voidaan toteuttaa nykyisellä yleispalvelunopeudella. Numeerinen yhteysnopeus ei saa olla itseisarvo, vaan tärkeää on palveluiden saatavuus.

Nyt ehdotettu nopeus lisäisi merkittävästi yleispalveluyritysten kustannuksia. Peittovaatimuksista riippuen kustannus olisi n. 25 - 30 miljoonaa euroa, millä parannettaisiin vain joidenkin satojen asuntojen yhteyksiä. Kyse olisi suhteettomasta velvoitteesta. Parempaan lopputulokseen päästäisiin kaupallisilla ratkaisuilla, esimerkiksi ulkoisella antennilla ja siihen liitettävällä sisäisellä wifi-reitittimellä.

Käyttäjän oikeudet

Käyttäjän oikeuksia koskeva sääntely on hyvin epäselvää ja vaikeaselkoista, koska sitä sovelletaan moniin eri tahoihin, eli kaikkiin käyttäjiin tai mikro- ja pienyrityksiin ja kuluttajiin taikka pelkästään kuluttajiin. Sääntelyn lähtökohdaksi tulisi ottaa sopimusvapaus, jota täydentää yleinen kuluttajansuojaoikeus sekä tarpeen mukaan erityissääntely. Muillakaan toimialoilla ei tunneta yrityksiä koskevaa kuluttajansuojan kaltaista suojaa. Pienyritysten oikeuksia ei tule ratkaista erityislainsäädännössä, vaan tarvittaessa yleisessä kuluttajansuojalainsäädäntöä koskevassa tarkastelussa.

Must carry

Kaapelitelevisioverkon siirtovelvollisuudet (must carry) eivät ole enää välttämättömiä tai kohtuullisia.  Siirtovelvollisuudet eivät ole teknologian ja markkinoiden kehittymisen tasalla eivätkä oikeassa suhteessa sääntelyn tavoitteisiin. Televisiolähetykset eivät kaapelitalouksissa ole enää katsottavissa vain kaapelin kautta, vaan katsojilla on mahdollisuus katsella haluamiaan ohjelmia ajasta ja paikasta riippumatta valitsemallaan välineellä.

Sekä antenni- että kaapelijakelussa lähetyksen tekee televisioyhtiöstä erillinen verkko-operaattori, mutta tällä hetkellä jakelukorvaus maksetaan ainoastaan antennilähetyksistä. FiComin mukaan televisioyhtiöiden tulee maksaa operaattoreille siirtokapasiteetin käytöstä kohtuullinen korvaus, joka on mahdollista direktiivin perusteella. Verkkoja tulee kohdella teknologianeutraalisti.

Lain voimaantulo

Ehdotettu lain voimaantuloaika 19.9.2020 on erittäin ongelmallinen lukuisten uusien velvoitteiden takia. Lain voimaantuloa tulisi lykätä vähintään direktiivin edellyttämään voimaantulohetkeen (21.12.2020). Jos yleispalvelunopeutta nostetaan nykyisestä, sen pitäisi tulla voimaan 1.1.2022.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

19.3.2020

ePrivacy etenee, GDPR:ssä vieläkin epäselvyyttä

EU:n tämänhetkinen puheenjohtajamaa Kroatia on 21.2. ja 6.3. julkaissut omat ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta (ePrivacy). Kroatia ehdottaa mm. yleisestä tietosuoja-asetuksesta (GDPR) tuttua oikeutettua etua sähköisen viestinnän metadatan ja loppukäyttäjän päätelaitteella olevien tietojen käsittelyperusteeksi.

Lähtökohta on kannatettava, mutta sähköisen viestinnän tietosuojasäännösten tulee muodostaa eheä ja yhdenmukainen kokonaisuus muun sähköisen viestinnän sääntelyn sekä GDPR:n kanssa.  Oikeutettuun etuun ehdotetut varaumat eivät vastaa yleisessä tietosuoja-asetuksessa säädettyä. Käsittelyperusteen alle on niputettu myös paljon sinne kuulomatonta käyttöä, kuten laskutus, pakollisten palvelun laatua koskevien vaatimusten täyttäminen sekä vilpin tai väärinkäytösten havaitseminen.

Koronavirustilanne on perunut ePrivacya valmistelevan televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmän kokouksia. Tästä huolimatta Suomen tulee nyt puheenjohtajakautensa päätyttyäkin tuoda entistä aktiivisemmin esille kantaansa ePrivacy-asetukseen.  Suomen kanta on kannatettava ja ottaa huomioon teknisen kehityksen

Kotimaan tietosuojaviranomaisen annettava lisää ohjeistusta

Tietosuojavaltuutetun (TSV) toimisto on julkaissut ensimmäisen yleisen tietosuoja-asetuksen perusteella tekemänsä päätöksen. Päätöksessä apulaistietosuojavaltuutettu määräsi rekisterinpitäjänä toimineen yrityksen muuttamaan informointiaan ja tarkastusoikeuden toteuttamista koskevia toimintatapojaan. Yritys ei ollut kertonut kuluttajille puheluiden nauhoittamisesta eikä myöskään tarjonnut kuluttajille mahdollisuutta saada puhelutallenteiden jäljennöksiä.

On hyvä, että tietosuojavaltuutetun toimisto soveltaa GDPR:ää käytännössä. Monessa asetukseen liittyvässä asiassa se on kuitenkin ollut liian pidättyväinen antamaan ohjeistusta.

Muiden maiden tietosuojaviranomaiset ovat linjanneet esimerkiksi henkilötietojen tietoturvaloukkausilmoitusten osalta hyvin seikkaperäisesti ilmoituskynnyksistä ja ilmoitusten sisällöstä.  Kotimainen valvoja sen sijaan tyytyy viittaamaan Euroopan tietosuojaneuvoston ohjeistuksiin, jotka ovat usein englanniksi ja paikoitellen varsin epäselviä.

Kansallisen viranomaisen on uskallettava ottaa kantaa GDPR:n soveltamiseen Suomessa. Tällöin rekisterinpitäjinä toimivat yritykset ja organisaatiot pystyvät varmemmin toimimaan niin, että kansalaisten tietosuoja on turvattu.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

19.3.2020

Mitä jos EU:n digikehitys kompastuu sääntelyyn?

Uuden komission digitalousohjelma on kunnianhimoinen. EU haluaa jatkaa datatalouden ja tekoälyn kehityksen edelläkävijänä. Tietosuoja-asetusta pidetään eurooppalaisena menestystarinana, ja samaa linjaa halutaan pitää yllä myös muussa sääntelyssä.

Tietosuoja-asetuksen toimeenpano on ollut osassa jäsenmaita hyvinkin hidasta. Suomessakaan sen tulkinnat eivät puutteellisen viranomaisohjeistuksen vuoksi ole vielä selkiytyneet. Yhteisiä pelisääntöjä EU:ssa pitää hakea niin tekoälyn etiikan kuin oman datan hallinnan kasvattamiseksi.

Suomi on kiistatta Euroopan digitalisaatiokehityksen kärkimaa. Vuosittaisessa komission vertailussa nousimme viime kesänä ensimmäistä kertaa ykköseksi, ja kärkipaikan tuntumassa on oltu aiempinakin vuosina.

Suomelle EU:n harjoittama digipolitiikka on tärkeää. Euroopan unionin haaste on jäsenmaiden digitaalisen kehityksen merkittävä eriasteisuus. Edelläkävijämaiden, kuten Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Hollannin, on pidettävä huolta siitä, ettei EU:n digikehitys kulje hitaimman tai protektionistisimman maan vauhdilla. Strategiselle johtajuudelle on digipolitiikassa huutava tarve, jotta esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivin kaltaiselta mahalaskulta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin mielestä Euroopan pitäisi rakentaa oma käyttöjärjestelmä ja verkkoselain. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolestaan haluaa, että EU:n edelläkävijyys saavutetaan luomalla seuraavan sukupolven teknologioiden standardeja, joista muodostuu maailmanlaajuinen normi.

EU-maiden digikehityksen hitaus on turhauttavaa. Edelläkävijämaiden on aktiivisesti rakennettava Eurooppaan sellainen toimintaympäristö, jonne innovaatiohubit syntyvät. Osaamiseen ja tutkimukseen tarvitaan merkittävää EU-tason panostusta. 

Sekä Kulmunin että von der Leyenin toiveiden toteutuminen riippuu eurooppalaisten yritysten kilpailukyvystä ja innovaatio-osaamisesta. EU:n pitää auttaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja innovoimaan. Tässä mahdollistava ja kannustava lainsäädäntö on avainasemassa.

Ajatus standardeihin perustuvasta eurooppalaisesta edelläkävijän roolista on tavoiteltava. Mitä jos käy kuitenkin niin, että digitaalinen kehitys kukoistaa Euroopan sijaan maissa, joissa ei keskitytä normien laatimiseen? EU:n on pidettävä huoli siitä, että raskaat ja pitkäkestoiset lainsäädäntöprosessit eivät vaikeuta eurooppalaisten yritysten kilpailukykyä. Muuten digikehityksen tahtipuikkoa saatetaan heilutella aivan muualla.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.3.2020

Viestintäverkot kestävät liikenteen lisääntymisen

Koronaviruksen aiheuttaman poikkeustilan vuoksi viestintäverkkojen kapasiteetti on nyt ennenkokemattomalla koetuksella.  Suomessa viestintäverkot ovat kansainvälisesti arvioiden korkealaatuiset. Suomalaiset käyttävät normaalioloissakin mobiilidataa eniten maailmassa, ja kiinteistä liittymistämme jo yli puolet on valokuitua.

Verkkojen kapasiteettia on työaikana vapaana runsaasti; suurimmat käyttömäärät ovat tähän asti sijoittuneet työajan ulkopuolelle iltaan. Myös Traficomin mukaan tietoliikenneverkot on mitoitettu käyttöpiikkien mukaisesti, eikä niiden suhteen tarvitse tehdä erityistoimenpiteitä.

Suomalaiset ovat tähänkin asti tehneet EU-maista Hollannin jälkeen toiseksi eniten etätöitä, mutta nyt epidemian estämiseksi etätöitä suositellaan kaikille, joiden tehtävät sen sallivat. Lisäksi yli 70-vuotiaat on määrätty pysymään kotitiloissa ja välttämään fyysistä asiointia. Etäyhteyksien merkitys kasvaa vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa työasioiden lisäksi.

Kuluttajien viestintäpalvelut näyttävät tällä hetkellä hoituvan hyvin. Esiin tulleet ongelmat ovat toistaiseksi koskeneet joidenkin servereiden, VPN-yhteyksien sekä ohjelmistojen kykyä kestää kasvanutta käyttäjämäärä. Näitäkin ongelmia on saatu jo ratkaistua.

Suomalaisten digiosaaminen on EU-vertailussa erittäin hyvää, ja julkiset palvelut ovat Suomessa pitkälle sähköistettyjä. Myös muita palveluita on verkossa runsaasti tarjolla. Suomessa on siis varsin hyvä tilanne selvitä poikkeusoloista verrattuna muihin EU-maihin.

Valmiuslaki ei toistaiseksi aiheuta toimenpiteitä viestintäalalle. Teleoperaattoreiden, internet-palveluntarjoajien, teleurakoitsijoiden, ICT-palveluntarjoajien ja tietoturva-alan yritysten operatiivinen henkilökunta katsotaan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisiksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden lapsille (1-3 luokat) on järjestettävä lähiopetusta, vaikka muutoin perusopetuksen koulut ovat siirtyneet etäopetukseen.

Toimitaan viranomaisten ohjeiden mukaan ja huolehditaan lähimmäisistämme.

Lisätietoja:

  • Telian mukaan puheliikenne kasvoi verkossa 16.3. maanantaina jopa 30 prosenttia edelliseen viikkoon verrattuna. Dataliikenteen kasvu oli samaan aikaan 16 prosenttia.
  • DNA:n verkossa on nähtävissä selvä kasvu puheminuuttien määrässä ja datankäytössä sekä viime viikon lopulla että kuluvalla viikolla. Kiinteän ja mobiilidatan käyttö kasvoivat noin 10 prosenttia tavalliseen nähden. Soitettujen puheluiden määrä kasvoi 12.–15.3. jopa 40 prosenttia tavalliseen viikonloppuun nähden.

 

 

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

27.2.2020

Hankintalaki – hankkeet pilkottava pienempiin kokonaisuuksiin

Julkiset hankinnat on tehtävä kansallisen hankintalain ja EU:n hankintadirektiivin mukaisesti. Julkisten hankintojen arvo Suomessa on vuosittain noin 30 miljardia euroa. ICT-hankintojen osuus on tästä noin miljardi.

Vuonna 2017 voimaan tulleella hankintalakiuudistuksella pyrittiin yksinkertaistamaan ja joustavoittamaan sääntelyä. Uudistuksen myötä tuotteiden ja palveluiden ympäristöominaisuuksia ja sosiaalisia kriteereitä sekä innovatiivisuutta on mahdollista painottaa yhä enemmän. Myös sääntelyn valvontaa on tehostettu.

Laatu ja kierrätettävyys halpuuttamisen edelle

Pääministeri Marinin hallituksen ohjelma sisältää hyviä tavoitteita hankintalain kehittämiseksi. ”Hankintaosaamisen tasoa ja hankintalain velvoittavuutta kestäviin hankintoihin ja laatuarviointiin nostetaan. Hankintalakia tullaan muuttamaan siten, että hiili- ja ympäristöjalanjälki sisällytetään hankintakriteereihin ympäristövaikutuksiltaan merkittävissä hankinnoissa.” Hankintalakia kehitetään myös siten, että pelkkää hankintahintaa käytetään kriteerinä vain rajatusti.

Hankinnoilla pyritään vahvistamaan nykyistä ponnekkaammin paitsi teknologista, myös laajemmin kestävää kehitystä ja innovatiivisuutta. Innovatiivisten hankintojen määrä julkisista hankinnoista lisätään kymmeneen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä.

Julkisten hankintayksiköiden osaamista lisätään tutuilla toimilla: koulutuksen ja parhaiden käytäntöjen avulla.

Suuret hankkeet pienemmiksi kokonaisuuksiksi

FiCom on myös omissa tavoitteissaan korostanut erityisesti hankintaosaamisen kehittämistä sekä ympäristövastuun merkitystä. Esimerkiksi ict-laitehankinnoissa mietitään edelleen liian vähän tuotteiden kierrätettävyyttä ja koko elinkaaren taloudellisuutta.

Hankintalakiin tulee myös kirjata nykyistä tiukemmin velvoite siitä, että hankkeet pitää pilkkoa pienempiin osiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Hankintojen pilkkominen parantaa eri kokoisten yritysten mahdollisuuksia osallistua kilpailutuksiin.

Kolme suurinta valtiolle ict-palveluja toimittanutta yritystä vuonna 2018 olivat Tieto Finland, CGI Suomi sekä Tieto Finlandin ja valtion yhteisomistama Tietokarhu. Tieto Finland toimitti lähes kymmenen prosenttia kaikista valtion ict-hankinnoista, ja sen osuus on viime vuosina kasvanut.

Valtion hankinnoissa sen oma tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori on kuitenkin kaikkein merkittävin ict-palvelujen tuottaja. Kaikki sen tuottamat palvelut voitaisiin nekin vaihtoehtoisesti ostaa kilpailluilta markkinoilta.

Hankintalain tavoite on tehostaa julkisten varojen käyttöä ja myös parantaa yritysten kilpailukykyä. Kannatettavista tavoitteista vallitsee yksimielisyys, mutta niiden toimeenpano uuvahtaa.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

27.2.2020

Senioripaneelin avulla parempia sähköisiä palveluita

Käyttäjäystävälliset ja saavutettavat sähköiset palvelut ovat yrityksille tänä päivänä merkittävä kilpailuetu.

Kuluttajat valitsevat digipalveluista ne, joita on helpoin ja miellyttävin käyttää. Myös mielikuvat palveluntarjoajien yhteiskuntavastuullisuudesta painavat vaakakupissa koko ajan enemmän.

Eläkeliitto ry on perustanut yhteistyössä FiCom ry:n kanssa senioripaneelin, jonka tarkoitus on auttaa palveluntarjoajia tuottamaan ikäihmisille entistä käyttäjäystävällisempiä sähköisiä palveluita. Senioripaneeli on lupautunut testaamaan palveluita ja antamaan palautetta käyttökokemuksistaan.

”Senioripaneeliin on tähän mennessä ilmoittautunut kolmisenkymmentä 60 - 90 -vuotiasta jäsentä, ja osanottajamäärä todennäköisesti kasvaa vielä”, kertoo Eläkeliiton Netikäs -projektin projektipäällikkö Outi Laiti.

Paneeli on valtakunnallinen, ja se kokoontuu verkossa. Näin paneeliin voi osallistua ajasta ja paikasta riippumatta ja panelistien käyttökokemukset ovat helposti saatavilla.

Eläkeliitto ja FiCom näkevät yhteistyössä molemminpuolisia hyötyjä. Pyrkimyksenä on rakentaa palveluntarjoajien ja paneelin välille toimiva vuoropuhelu. Palveluntarjoaja voi pyytää paneelia arvioimaan esimerkiksi palvelunsa ikäystävällisyyttä, ja paneeli voi vastavuoroisesti edistää saavutettavien palveluiden kehittämistä.

FiCom on mielellään mukana edistämässä yhteistyötä senioripaneelin ja digipalveluita kehittävien jäsenyritystemme välillä. Rohkaisemmekin organisaatioita miettimään, miten senioripaneelin käyttäjäpalaute voisi olla hyödyksi palvelukehityksessä.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: outi.laiti(a)elakeliitto.fi tai elina.ussa(a)ficom.fi

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

27.2.2020

Palvelut verkossa luovat yhdenvertaisuutta

Yhteiskunta voi lainsäädännöllä edistää sähköisten palveluinnovaatioiden syntyä. "Lainsäädännön tehtävä on näyttää suuntaa ja vaatia alan toimijoilta keskeisiä asioita, mutta liikaa ei pidä säädellä", sanoo eduskunnan hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie (kok.).

Mari-Leena Talvitie (kok.),
hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja.
Kuva: Kristian Tervo

Mitkä julkiset sähköiset palvelut toimivat Suomessa hyvin? Missä olisi vielä kehittämisen varaa?

Toimivimpia esimerkkejä ovat osa ajanvarauspalveluista, passin ja henkilökortin hakeminen sekä sähköinen veroilmoitus ja OmaVero. Erittäin hyvin toimivat myös joukkoliikenteen reititys- ja lippupalvelut esimerkiksi Helsingin ja Oulun joukkoliikenteessä. 

Sähköisten palveluiden toimivuudessa ja niiden käytön lisääntymisessä keskeistä on tietoturva, joka Suomessa on korkealla tasolla. 

Kehittämisen varaa on kaikissa niissä sähköisissä palveluissa, jotka eivät ole käyttäjälähtöisiä eli toimivia, helppokäyttöisiä ja esteettömiä. 

Millainen sähköisten palveluiden merkitys on Suomessa?

Toimivat sähköiset palvelut antavat kansalaisille ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden asioidensa hoitamiseen ja luovat yhdenvertaisuutta, myös alueellisesti. 

Sähköiset palvelut ovat yhteiskunnallemme erittäin tärkeitä. Saattaa kuitenkin olla, että niiden varaan on laskettu liiankin isoja tuottavuusodotuksia. 

Miten yhteiskunta voi edistää uusien sähköisten palveluinnovaatioiden syntyä?

Uusia palveluita voi edistää tekemällä lainsäädäntöä, joka mahdollistaa toimivien innovaatioiden menestyksen Suomessa ja EU-tasolla.

Lainsäädännön tehtävä on näyttää suuntaa ja vaatia alan toimijoilta keskeisiä asioita, mutta liikaa ei pidä säädellä. Palveluiden tuottajat valitsevat itse parhaat ratkaisut ja tekniikat innovaatioidensa toteuttamiseksi. 

Suomi voi myös vaikuttaa EU:n digitaaliseen agendaan ja alan kehitykseen. 


25.2.2020

Tunnistaudumme ja asioimme yhä enemmän sähköisesti

Sähköisen tunnistautumisen käyttö kasvoi viime vuonna kolmanneksella

Suomi.fi-tunnistus mahdollistaa Suomen ja EU-kansalaisen sähköisen tunnistamisen tietoturvallisesti erilaisia tunnistusvälineitä, kuten pankkitunnistusta ja Mobiilivarmennetta hyödyntäen. Suomi.fi-tunnistustapahtumia oli viime vuonna yhteensä 111,6 miljoonaa eli noin 20 tapahtumaa jokaista kansalaista kohti. Kasvua edellisvuodesta oli 29 prosenttia. Mobiilivarmenteen käyttö on kasvanut: sen osuus Suomi.fi-tunnistautumisista oli viime vuonna 6,7 prosenttia.

Erilaisia Suomi.fi-asiointipalveluja oli viime vuoden lopussa 898 kappaletta, myös niissä kasvu edellisvuodesta oli 29 prosenttia.

Vuonna 2019 tilastoitiin ensimmäisen kerran eIDAS-tunnistautumiset. EIDAS-tunnistaminen mahdollistaa julkishallinnon sähköisiin palveluihin tunnistautumisen Euroopassa myös yli maarajojen, mikä helpottaa ja nopeuttaa asiointia viranomaisten kanssa ja edistää henkilöiden liikkumista maiden välillä. EIDAS-tunnistustapahtumia vuonna 2019 tilastoitiin 141 kappaletta. Määrä jää huomattavasti alle yhden prosentin, joten se on toistaiseksi marginaalinen (Suomi.fi palveluhallinta).

Laskujen tavallisin maksutapa verkko- tai mobiilipankissa* tai e-laskulla

Suurimmalla osalla suomalaisista tavallisin laskujen maksutapa on verkkopankki. Finanssialan tutkimus verkkopankin/mobiilipankin käytöstä ja laskun maksutavoista Suomessa vuodelta 2019 kertoo, että 88 prosenttia suomalaisista maksaa laskunsa yleisimmin verkkopankissa, mobiilipankissa tai e-laskulla.

*)Mobiilipankki lisättiin kyselyyn 2019 tutkimuksessa

Tutkimuksen vanhimmastakin ikäryhmästä, 75 – 79-vuotiaista, 70 prosenttia käytti laskujen maksamiseen tavallisimmin verkkopankkia. 25 - 54-vuotiaisssa osuus oli 95 prosenttia. (Finanssiala)

Verkkopankin aktiivinen käyttö selittänee osittain verkkopankkitunnistautumisen korkeaa osuutta tunnistautumistapahtumista.

Reilu kolmannes suomalaisista käyttää sähköisiä viranomaispalveluja

68 prosenttia suomalaisista etsi virallisia lomakkeita internetistä viime vuonna, ja 59 prosenttia myös lähetti täytetyn lomakkeen netin kautta. Molemmat osuudet kasvoivat edellisvuodesta kuusi prosenttiyksikköä. (Tilastokeskus)

Virallisten lomakkeiden hakeminen ja lähettäminen internetin kautta

Eniten sähköisiä palveluita hyödynsivät 25 - 44 -vuotiaat. Heistä 89 prosenttia lähetti virallisen lomakkeen internetin kautta.  Vanhempi ikäryhmä, 75 – 89 -vuotiaat, hyödynsi palvelujen vähemmän, mutta heistäkin 18 prosenttia oli hakenut internetistä virallisen lomakkeen täyttääkseen sen ja 16 prosenttia oli myös lähettänyt täytetyn virallisen lomakkeen internetin kautta. (Tilastokeskus)

Tutkimuksesta ei käy ilmi, johtuiko lomakkeen lähettäneiden lomakkeen hakijoita pienempi osuus siitä, ettei lomake ollut lähetettävissä internetin kautta vai jostain muusta syystä.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

20.2.2020

Mobiilivarmenne on näppärä tapa tunnistautua verkkopalveluihin

Sähköisen asioinnin suosion kasvu Suomessa on ollut todella nopeaa. Kun palvelut ovat siirtyneet kännykän mukana taskuun, on luontevaa, että myös tunnistautumisväline löytyy samasta paikasta.

Digitaalisten julkisten palveluiden käyttö on lisääntynyt vauhdilla viime vuosina. Vahvaa sähköistä tunnistautumista edellyttävässä Suomi.fi-tunnistuspalvelussa tehdään noin 112 miljoonaa tunnistusta vuodessa. Vahvan tunnistamisen välineitä ovat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne sekä teleyritysten Mobiilivarmenne.

Mobiilivarmenteen suosio kasvaa

Mobiilivarmenne on näppärä ja turvallinen tapa tunnistautua verkossa. Oman puhelinnumeron lisäksi pitää muistaa vain yksi numerokoodi. Teleyritykset ovat kertoneet uudistavansa Mobiilivarmennetta tämän vuoden aikana. Mobiilivarmenne toimii jatkossakin vahvana sähköisenä tunnisteena, mutta lisäksi myös yleiskäyttöisenä tunnistusvälineenä sellaisissa palveluissa, joissa riittää henkilön todentaminen käyttäjätilin haltijaksi ilman henkilötunnusta. Mobiilivarmenteen uudistus tuo mukanaan uusia käyttömahdollisuuksia sekä helpompaa ja turvallisempaa asiointia.

Viranomaisasiointiin tarkoitetun Suomi.fi -verkkopalvelun tunnistautumisista suurin osa tehdään edelleen verkkopankkitunnuksilla. Mobiilivarmenteen käyttö on kuitenkin kasvanut: kaikista Suomi.fi -kirjautumisista viime vuonna pankkitunnuksien osuus oli 93,3 % ja Mobiilivarmenteen osuus 6,7 %. Joulukuussa 2019 Mobiilivarmenteen osuus oli jo 7,75 %  ‒ noin puolitoistakertainen joulukuuhun 2018 verrattuna.

Luvuista on jätetty pois yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut Katso-palvelut sekä kohteet, joissa toimii ainoastaan HST-kortti. (Lähde: suomi.fi-palveluhallinta, tunnistuksen tapahtumamääriä 1/2020).

 

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

14.2.2020

Tunnista verkkohuijari

Työsähköpostiisi tulee viesti tuntemaltasi ihmiseltä sellaisesta organisaatiosta, jonka kanssa teette yhteistyötä. Siinä kerrotaan, että kyseinen henkilö on lähettänyt työnantajallesi laskun. Viesti näyttäisi tulevan oikeasta osoitteesta. Pieni epäilys kuitenkin herää, ja tiedustelun jälkeen käy ilmi, että muutkin työpaikallasi ovat saaneet samanlaisen viestin.

Kysymyksessä on huijaus. Viestin mukana olevaa tiedostojenjakolinkkiä ei kannata klikata, eikä ainakaan kirjautua tunnuksillaan palveluun, jonne huijausviesti yrittää ohjata. Tuloksena olisi todennäköisesti oman sähköpostin joutuminen kaappaajien haltuun ja mukaan huijaukseen.

Yhä kehittyneempää toimintaa

Huijauksista verkossa on tullut yhä taitavampia ja monipuolisempia. Niitä voi tulla sähköpostitse, tekstiviestillä tai huijaussivuihin voi törmätä internetissä.

Aihealueeltaan huijaukset voivat liittyä melkein mihin vaan. Huijausviesteissä on kerrottu mm. järjestelmäpäivitysvaatimuksista, veronpalautuksista, lahjakortin saamisesta, erilaisista arvontojen voitoista tai sähköpostipalvelun sulkemisesta. Toimitusjohtajan nimissä voi tulla kiireellinen pyyntö tilisiirrosta suurehkon laskun maksamiseksi.

Aiemmin huijauksen pystyi päättelemään melko helposti huonosti käännetystä ja kieliopillisesti virheellisestä suomen kielestä. Nyt huijausten kielikin on jo niin hyvää, ettei se paljasta vilppiä.

Tilausansaan voidaan houkutella vaikkapa tekstiviestillä tai nettiselaimeen ilmaantuvalla ponnahdusikkunalla, joka kertoo sinun voittaneen esimerkiksi matkapuhelimen. Saatat saada myös tekstiviestin, joka ilmoittaa sinulle muka saapuneesta postipaketista. Arpajaisvoiton tai paketin lunastamiseen liittyy kuitenkin aina jokin pieni maksu, ja viesteissä olevan linkin kautta ohjataan sivustolle, jonne luottokorttitiedot maksun veloittamiseksi pitää antaa. Tällöin tulee samalla - usein täysin huomaamattaan - tehneeksi tilauksen, josta aletaan periä automaattisesti erilaisia palvelu- tai kuukausimaksuja. Näiden lopettaminen onnistuu usein vain sulkemalla luottokortti, jolta maksut veloitetaan.

Vinkkejä

  • Älä koskaan kerro pankkitunnuksiasi ja salasanojasi kenellekään. Mikään virallinen taho ei kysele niitä sähköpostitse tai tekstiviestillä tai puhelimitse. Ei myöskään poliisi.
     
  • Epäluulo suojaa. Ajattele ja harkitse aina, ennen kuin klikkaat! Jos et ole varma, onko viestin lähettäjä se, joka sanoo olevansa, älä klikkaa linkkejä. Jos jokin viestissä arveluttaa, älä avaa.
     
  • Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta!
     
  • Tarjouksien, arpajaisvoittojen tai muiden houkutteiden yhteyteen ei pidä syöttää pankkitilin tai luottokortin tietoja.
     
  • Jos tulet antaneeksi tili- tai luottokorttitietojasi epämääräiselle sivustolle, ota heti yhteyttä pankkiisi tai sulkupalveluun ja pyydä sulkemaan korttisi ja varmista, ettei tiliäsi voi veloittaa.
     
  • Varmista, että laitteessasi on tietoturvaohjelmisto.
     
  • Päivitä koneesi käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot uusimpiin versioihin. Useat ohjelmistot tekevät sen automaattisesti.
     
  • Lisää tietoa löydät Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

12.2.2020

Lähdetäänkö verkko-ostoksille?

Kauppa on nykyään käden ulottuvilla – yhtä lähellä kuin lähin puhelin tai tietokone. Verkkokaupassa käynti on helppoa ja nopeaa, ja kolme neljästä suomalaisesta onkin tehnyt verkko-ostoksia.

Eniten ostamme verkosta vaatteita ja kenkiä sekä pääsylippuja esimerkiksi teatteriin, konsertteihin ja elokuviin. Myös erilaisten matkailumajoitusten varaaminen ja maksaminen on suosittua.

Pohjoismaisittain verrattuna emme kuitenkaan ole erityisen innokkaita verkosta ostajia: tanskalaiset ovat kärjessä, me pidämme perää. Jos taas verrataan toisiin EU-maihin, suomalaiset käyvät verkko-ostoksilla keskimääräistä enemmän.

Tunnistautuminen lisää luotettavuutta

Verkkopalveluihin ja -kappoihin rekisteröidytään useimmiten edelleen käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmällä. Vahvaa sähköistä tunnistamista tarvitaan mm. viranomaisten palveluihin tai vaikkapa vakuutusasiointiin. Verkossakin täytyy varmistautua siitä, kenen kanssa on tekemisissä.

Mobiilivarmenne on helppo ja luotettava vahvan tunnistautumisen tapa, joka kulkee aina mukana omassa puhelimessa. Sitä käytettäessä ei tarvitse muistaa lukuisia salasanoja, yksi itse määrittelemäsi tunnusluku riittää.

Tämän vuoden aikana Mobiilivarmenne uudistuu vielä monipuolisemmaksi, yleiskäyttöiseksi tunnistusvälineeksi myös tilanteisiin, joissa käyttäjätilin avaamiseksi ei tarvita henkilötunnusta. Vanhanaikainen ja hankala rekisteröityminen käyttäjätunnusten avulla voi jäädä historiaan.

Vinkkejä ostosten tekoon

  • Suosi hyvämaineisia ja tunnettuja verkkokauppoja. Jos et tunne kauppaa entuudestaan, kannattaa etsiä netistä muiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita myyjästä. Vertaisarviot paljastavat huijarit ja arveluttavat kauppiaat yleensä nopeasti.
     
  • Tarkista verkkokaupan sivustolta, että sieltä löytyvät yrityksen asianmukaiset yhteystiedot. Lue myös tilausehdot, ja tarkista, mitä myyjä kertoo tuotteen palautusoikeuksista. Jos ehdot vaikuttavat epämääräisiltä tai et ymmärrä niitä, kannattaa harkita vielä ostopäätöstä.
     
  • Jos myyjä kauppaa jotain, joka tuntuu liian hyvältä tai halvalta ollakseen totta tai aito tuote, se ei ole sellainen. Älä osta. Sinua todennäköisesti houkutellaan tilausansaan tai huijataan maksamaan olematon tuote tai palvelu etukäteen.
     
  • Kun maksat ostoksesi luottokortilla, voit mahdollisessa ongelmatilanteessa reklamoida asiasta luottokorttiyhtiölle tai kortin myöntäneelle pankille. Tarkista, että maksu tapahtuu aina salatulla sivulla, jonka tunnistaa lukko-symbolista osoiterivin alussa. Osoite alkaa aina https://
     
  • Muistathan, että EU-alueen ulkopuolelta ostaessasi saatat joutua maksamaan tullia ja veroja.  Osa verkkokaupoista kertoo jo tilausvaiheessa, paljonko tuotteesta peritään tullia ja arvonlisäveroa.
     
  • Lisätietoa esim. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Verkosta ostaminen säästää usein aikaa ja vaivaa. Klikkaa itsesi rohkeasti ostoksille!

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

11.2.2020

Markkinaehtoisuus kirittää innovaatioita

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom suunnittelee perustavansa sijaintitietopalvelun, josta se antaisi maaurakoitsijoille keskitetysti tietoja johtojen ja kaapeleiden sijainnista.

Tarkoituksena on hankkia palvelu tätä varten perustetulta valtio-omisteiselta ja valtion hallinnoimalta Suomen Infratieto Oy:ltä, jolle kaikki verkkoinfrastruktuuria koskevat tiedot tulisi jatkossa toimittaa.

On kannatettavaa, että ns. yhden luukun periaatetta edistetään ja urakoitsijoille mahdollistetaan tiedon hankkiminen luotettavasti ja helposti.

Traficomin laatima malli on kuitenkin herättänyt perustellusti useita huolenaiheita niin FiComin jäsenyritysten kuin myös muiden verkon omistajien näkökulmasta.

Keskitetyn sijaintitietopalvelun ongelmia

  1. Tietojen keskittäminen samanmuotoisena yhteen pisteeseen, tietojen jatkuva siirtely ja ylläpitotoimet lisäävät todennäköisesti tietoturvariskiä sen sijaan että tietoturva paranisi.
     
  2.  Verkkotietojen kerääminen on taloudellisesti hyvin kallis ja teknisesti erittäin vaativa tehtävä, jonka onnistumisesta Traficomin esittämällä menetelmällä ei ole varmuutta. 
     
  3. On myös epäselvää, miten valittu toimintamalli rahoitetaan ja miten sen kustannukset jaetaan määräyksen velvoitteen piiriin kuuluvien verkkojen omistajien kesken. Esitys koskee niin teleyritysten, energiayhtiöiden, vesihuoltolaitosten kuin kuntienkin infraa. Toimintamallia ei tule rahoittaa esimerkiksi viestintäpalvelulain tietoyhteiskuntamaksusta, koska silloin rahoitusmalli ei ole osapuolille tasapuolinen ja syrjimätön.

Ruotsissa markkinaehtoinen ratkaisu

Hankkeen taustalla on EU:n yhteisrakentamisdirektiivi, joka Ruotsissa on toimeenpantu markkinaehtoisesti.

Yksinkertaistettuna Ruotsin malli toimii niin, että virasto vastaanottaa keskitetysti tietopyynnöt urakoitsijoilta, ja lähettää ne tarvittaessa eteenpäin sijaintitietopalvelun tarjoajalle kartta- tai kaapelinäyttöjä varten. Yhden luukun periaate toteutuu, ja kilpailtu, markkinaehtoinen toiminta kirittää palvelua eteenpäin.

Yhdessä parhaaseen lopputulokseen

Yhteiskunnan rooli on olla mahdollistaja. Suomalaista hyvinvointia varmistetaan huolehtimalla siitä, että meillä on innovaatiotoimintaan houkutteleva ja vetovoimainen toimintaympäristö. Markkinaehtoinen kilpailutilanne kannustaa innovaatioihin ja palveluiden kehittämiseen.

Traficomin pitää valmistella asiaa edelleen eri vaihtoehtoisten mallien pohjalta. Asiantuntijaryhmässä on haettu kestävää ratkaisua kuluneen talven aikana, ja tätä työtä pitää yhdessä jatkaa. Lopputuloksen pitää olla helppokäyttöinen, markkinaehtoinen ja kustannustehokas, ja sen tulee minimoida tietoturvariski ja rakentaa luottamusta.

***

Olen keskustelemassa asiasta myös Kuntien paikkatieto- ja kaupunkimallinnusseminaarin Tietopolitiikka-paneelissa 11.2.2020.
#kuntienpaikkatieto

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

Pages