24.1.2020

Kaksi vuosikymmentä takana – uusi aika edessä

Jos FiComia ei olisi kaksikymmentä vuotta sitten keksitty, se varmasti perustettaisiin nyt, summasi hallituksen puheenjohtaja, DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen järjestön merkityksen sen juhliessa olemassaolonsa kahta vuosikymmentä.

Timo Harakka ja Jukka Leinonen

FiComin jäsenet ovat näiden vuosien aikana olleet edistämässä digitalisaatiota ja luomassa polkua uuteen talouteen. Edessä oleva 5G-aikakausi on evoluutio, mutta myös revoluutio, joka mahdollistaa paitsi entistä monipuolisempia palveluita nykyisten jatkeeksi, myös alustan aivan uudentyyppisille liiketoimintamalleille, sanoi Leinonen puheessaan. ICT on keskeinen tuotannontekijä suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiselle.

Ennakoiva viestintäpolitiikka mahdollistaa investoinnit

Leinonen kiitti puheessaan viranomaisia erityisesti pitkäjänteisestä viestintäpolitiikasta, joka on tehnyt mahdolliseksi alan suuret investoinnit: ennakoitavuus on aina yritystoiminnan ja investointien keskeinen lähtökohta. Valtiovallan ja toimialan yhteistyö on toiminut hyvin, ja nykyisenkaltaisen viestintäpolitiikan jatkuvuus on tärkeää.

Puheenjohtaja kiitti FiComin jäsenyrityksiä, jotka ovat olleet valmiita kehittämään etunojassa ratkaisuja, joiden liiketoimintapotentiaalista ei aina voi olla varmuutta. Myös ennakkoluuloton ja innovatiivinen lähestymistapa on ollut mahdollista juuri politiikan ennakoitavuuden ansiosta.

Avoin yhteistyö suomalainen vahvuus

Jukka Leinonen, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka ja FiComin toimitusjohtaja Elina Ussakin olivat yhtä mieltä siitä, että suomalainen vahvuus edelläkävijyyden rakentamisessa on ollut mutkattomat välit viranomaisten, elinkeinon ja päättäjien kesken. Yhdessä asioita sparraten on saavutettu erinomaisia tuloksia. Tästä kannattaa kaikkien tilaisuudessa puhuneiden mielestä ehdottomasti pitää kiinni.

Kyberturvallisuus tulee olemaan yksi tulevaisuuden haaste. Suomalaisten operaattoreiden verkot ovat riippumattomien tutkimusten mukaan maailman puhtaimpia, mikä Leinosen mukaan kertoo turvallisuuskulttuurista ja -osaamisesta. Nämä ovat Suomessa korkealla tasolla. Verkkojen turvallisuus on elinehto markkinassa toimimiselle, ja myös tässä asiassa ala tekee tiivistä yhteistyötä turvallisuusviranomaisten ja Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Toimintamalli on kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

Rakentamisen säädösviidakossa viikatteelle töitä

FiComille tärkeitä asioita ovat lainsäädännön teknologianeutraalisuus, markkinaehtoisen toiminnan ensisijaisuus sekä se, että edunvalvonnassa haemme ratkaisuja emme vain etsi ongelmia, sanoi Elina Ussa.

Kansakunnan digitaalinen selkäranka tarvitsee mobiiliverkkojen lisäksi myös yhä enemmän kuiturakentamista. Tarvitaan nykyistä jämäkämpiä otteita, jotta verkkorakentaminen helpottuisi. Säädösympäristöä on yksinkertaistettava, tarvittavia lupia yhdenmukaistettava ja yhden luukun periaate otettava käyttöön. Myös uudet, entistä kevyemmät rakennusmenetelmät pitää sallia mahdollisimman ripeästi, korosti Jukka Leinonen.

Yhteinen pelikenttä ja hiilikädenjälki

Uuden talouden synnyttämät toimintatavat tarvitsevat pelisääntöjä. Alaa koskeva sääntely ja markkinat eivät tunne rajoja, joten on pyrittävä edistämään EU-tasoista regulaatiota. Pelikentän tulee olla kaikille samanlainen, painotti Leinonen. FiCom on aina valmis miettimään yhdessä, miten Suomen kantoja voi parhaiten edistää.

Koska toimialamme on sähköintensiivistä, on entistäkin tärkeämpää, että alana kiinnitämme yhä enemmän huomiota energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen. Alan yritykset ovat ottaneet asian jo omakseen, sanoi Jukka Leinonen.  On kuitenkin muistettava, että alan tuottamilla digitaalisilla ratkaisuilla voi moninkertaisesti vähentää perinteisten alojen tuottamia hiilidioksidipäästöjä.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

24.1.2020

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka: ministeriön rooli on olla mahdollistaja

"Suomi tunnetaan kansainvälisesti tietoliikenteen ja tietotekniikan edelläkävijänä, jopa suurvaltana, maailmassa. Yhteisenä tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa tätä asemaa", sanoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka FiCom ry:n 20-vuotisjuhlatilaisuudessa 23.1.2020 pitämässään puheessa.

Liikenne- ja viestintäministeri
Timo Harakka

”Tänään juhliessamme 20-vuotiasta FiComia tuskin kukaan olisi aikanaan voinut arvata, kuinka paljon 20 vuodessa tapahtumaan: numero G:n edelläkin on vaihtunut monta kertaa. 5G:ta rakennetaan jo kovaa vauhtia, ja 6G:kin siintää jo näkyvissä.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan menestystarinan yhtenä tärkeimpänä mahdollistajana on yhteisen tavoitteen lisäksi erittäin hyvin toimiva vuorovaikutus ja yhteistyö toimialan, viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan kesken.

FiComilla jäsenyrityksineen on ollut tässä yhteistyössä tärkeä rooli. Onkin suuri ilo olla tänään tuomassa valtiovallan tervehdys 20-vuotiaalle FiComille ja toivottamassa mitä suurinta menestystä myös tuleville vuosille.

Näen liikenne- ja viestintäministeriön roolin erityisesti mahdollistajana. Suomea kiitetään laajasti edistyksellisestä ja aktiivisesta radiotaajuuspolitiikastamme, jolla tarjotaan toimijoiden käyttöön riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia.

Suomalaisen viestintäpolitiikan linjana on jo vuosien ajan ollut osoittaa mahdollisimman paljon taajuuksia langattoman laajakaistan käyttöön. Mobiilin laajakaistan erittäin laaja levinneisyys, korkea laatu ja edulliset hinnat johtuvat pitkälti juuri onnistuneesta kansallisesta taajuuspolitiikastamme.

Yritysten välinen kilpailu suomalaisilla mobiilimarkkinoilla on puolestaan pitänyt kuluttajahinnat alhaisina ja mahdollistanut kuluttajan eli meidän kaikkien kannalta mm. laajakaistaliittymien rajoituksettoman datan käytön. Tällä hetkellä suomalaiset kuuluvatkin maailman kärkeen mobiilidatan käytössä ja rajattomien mobiililiittymien hinnat ovat kansainvälisesti vertailtuna hyvin matalalla tasolla.

Alueellisesti kattavat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet luovat myös alueellista tasa-arvoa, koska ihmiset voivat työskennellä ja käyttää esimerkiksi viranomaisten palveluita olinpaikastaan riippumatta. Tässä on Suomessa onnistuttu hyvin, koska esimerkiksi 4G-verkko on jo lähes jokaisen saatavilla asuinpaikkaansa.

Vielä emme voi tarkkaan tietää, mitä uudet teknologiat tuovat tullessaan ja miten ne tulevat arkeamme muuttamaan. Selvää kuitenkin on, että ilman Suomen teknologisten kärkimaatavoitteiden toteuttamiseksi aktiivista taajuuspolitiikkaa on jatkettava, koska se on edellytys esimerkiksi 5G-teknologian onnistuneelle käyttöönotolle.

5G-teknologian käyttöön on osoitettava merkittävästi taajuuksia tietoliikenteen lisääntyessä langattomissa laajakaistaverkoissa jatkuvasti. 5G mahdollistaa uusia palveluita ja lisää yritysten liiketoimintamahdollisuuksia useilla sektoreille tehden muun muassa esineiden internetistä arkipäivää.

Olen erittäin iloinen siitä, että ensimmäiset 5G-taajuudet otetiin Suomessa käyttöön viime vuoden alussa, kun valtioneuvosto myönsi toimiluvat 3,5 gigahertsin taajuusalueelle 15 vuodeksi, kansainvälisessä vertailussa ensimmäisten joukossa. Verkkojen rakentaminen on hyvässä vauhdissa ja kaupallisia 5G-liittymiä on jo kuluttajien saatavilla, kiitos toimialan aktiivisuuden.

Olemme Suomessa pyrkineet vaikuttamaan kansainväliseen sekä EU-tason toimintaan siten, että 5G:lle löydetään ja osoitetaan riittävä määrä taajuuksia. Taajuudet on perinteisesti otettu käyttöön maassamme aina hyvin nopeasti. 5G:n mahdollistamat huippunopeudet tullaan saavuttamaan nykyistä korkeammilla taajuuksilla, kuten 26 gigahertsin taajuusalueella. Taajuusalue soveltuu suurten yhteysnopeuksien tarjoamiseen esimerkiksi kaupungeissa, liikenteen solmukohdissa ja yleisötapahtumissa.

Maailman radiotaajuuskonferenssi päätti 26 gigahertsin taajuusalueen kansainvälisestä harmonisoinnista 5G:n käyttöön marraskuussa. Valmistelutoimet taajuusalueen käyttöoikeuksien myöntämisestä ovat jo hyvässä vauhdissa ministeriössä yhdessä virastomme kanssa.

Toimiluvat taajuusalueen valtakunnalliseen toimiluvanvaraiseen käyttöön on tarkoitus huutokaupata tulevana kesänä. Huutokauppaa koskevat säädökset ja toimilupien ehdot on tarkoitus toimittaa lausuttavaksenne helmikuussa, ja teemme aiempien taajuusjakoprosessien tapaan aktiivista yhteistyötä toimialan kanssa myös tällä kertaa.

5G:stä puhuttaessa ei voida unohtaa myöskään turvallisuusnäkökulmaa. Suomessa on voimassa kansainvälisesti tarkasteltuna varsin edistyksellinen viestintäverkkojen turvallisuutta koskeva lainsäädäntö, joka velvoittaa teleyritykset huolehtimaan omien palvelujensa ja verkkojen tietoturvallisuudesta.

Kykymme tunnistaa tietoturvauhkia ja varoittaa niistä pohjautuu laaja-alaiseen ja tehokkaasti toimivaan kansalliseen ja kansainväliseen kumppaniverkostoon, jota on rakennettu pitkäjänteisesti jo vuosia. Verkostoista saatu tieto ajankohtaisista uhista ja ilmiöistä on välttämätöntä kansallisen tietoturvallisuuden sekä kyberturvallisuuden varmistamisessa kehittyvässä verkkoympäristössä. Myös tällä sektorilla suomalainen yhteistyöhön perustuva toimintamalli on osoittanut toimivuutensa.

ICT-kehityksen aallonharjalla pysyminen edellyttää jatkuvaa tutkimus- ja tuotekehitystyötä uusien innovaatioiden aikaansaamiseksi. Tässäkin toiminnassa yhteistyö on voimaa. Hyvänä esimerkkinä viranomaisten ja toimialan yhteistyöstä on Traficomin 5G Momentum -ekosysteemi, joka omalta osaltaan edistää 5G-palveluiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Tässä yhteistyössä myös useat FiComin jäsenyritykset ovat mukana tärkeällä panoksella.

Mobiiliteknologian huimasta kehityksestä huolimatta ei pidä unohtaa myöskään kiinteitä yhteyksiä. Tarvitsemme sekä kiinteitä että langattomia verkkoja. Kiinteitä yhteyksiä tarvitaan erityisesti suurta ja ennakoitavaa yhteysnopeutta vaativiin palveluihin ja valokuituyhteydet toimivat huippunopeiden langattomien yhteyksien perustana. Hallitusohjelman mukaisesti kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista edistetään tasapainoisesti ja laajakaistaohjelmaa tullaan jatkamaan. Valmistelutyöt myös tämän osalta on aloitettu ministeriössä.

Kun siirretään katse kohti tulevaa 20 vuotta, toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen haitallisten vaikutusten torjumiseksi läpileikkaavat käytännössä kaikki elämän alueet joka tasolla. Toistaiseksi maailman päästökehitystä ei ole saatu kestävälle uralle. Ihmiskunta onkin historiansa kenties suurimman haasteen edessä tämän kehityksen kääntämiseksi.

Hallituksen tavoite on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Tavoitteen saavuttamiseksi päästövähennyksiä tarvitaan kaikilla aloilla, myös ICT-alalla. On korostettava, että ICT:n entistä innovatiivisemmalla ja tehokkaammalla käytöllä voidaan myös esimerkiksi parantaa resurssitehokkuutta ja luoda ekologisempia toimintamalleja. Näin toimien voidaan vähentää eri sektoreiden, kuten liikenteen, päästöjä.

Ministeriö asetti viime vuoden lopulla ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän, jossa FiCom jäsenyrityksineen on iloksemme mukana. Yhteisen näkemyksen ja yhteisten tavoitteiden määrittämisen merkitystä ei voi liiaksi korostaa. On hyvä ja kannustettavaa, että toimialalla on myös omaehtoisesti havahduttu hiilijalanjäljen pienentämiseen sekä osittain myös jo sitouduttu tavoitteisiin tämän osalta.

Hiilijalanjäljen ohella ICT-sektorin toimilla ja innovaatioilla voi ja toivottavasti myös on suuri kädenjälki ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Meillä Suomessa on avaimet käsissämme kääntää haasteet mahdollisuuksiksi, myös liiketoimintamielessä.

Näillä sanoilla toivotan lämpimästi onnea 20-vuotiaalle FiComille ja toivotan menestystä tuleville vuosille.”


24.1.2020

Kyberhäiriötilanteisiin kannattaa valmistautua jo etukäteen – varautumista koskevat suositukset ja sääntely koottiin yhteen

Huoltovarmuusorganisaation Digipooli ja Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ovat julkaisseet suositukset kyberturvallisuudestaan huolehtiville yrityksille sekä IT- ja tietoturvapalveluiden tarjoajille. Suosituksia tarjoillaan kolmeen vaiheeseen: ennen sopimista, palvelun ylläpidossa ja häiriötilanteissa huomioitaviin asioihin.

Julkaisuun on koottu tietoa yritysten varautumiseen ja kyberhäiriötilanteissa selviytymiseen liittyvistä hyvistä käytännöistä, sekä asiaan vaikuttavasta lainsäädännöstä. Materiaali perustuu selvitystyöhön ja tietoturva-asiantuntijoiden haastatteluihin.

Yksi keskeisistä havainnoista selvityksissä oli, että ilman sopimuksia ja riittävää ennakkovarautumista yritysten toimintamahdollisuudet kyberhäiriötilanteessa ovat huomattavan rajatut. Häiriötilanteiden hallintaan liittyy myös lainsäädännöstä tulevia reunaehtoja. Siksi haastatteluissa kartoitettiin erityisesti juridista ympäristöä ja haasteita, joita huoltovarmuuskriittiset ja niille viestintä- ja IT-palveluita tarjoavat yritykset kohtaavat poikkeamia ja häiriöitä ratkaistessaan.

– Tärkeintä kyberuhkien torjunnassa on etukäteen tapahtuva varautuminen. Uhkia pitää arvioida ja ymmärtää niiden riskit oman toiminnan kannalta, jotta voi hankkia ja tarjota oikeanlaisia IT- ja tietoturvapalveluita, kuvailee Digipoolin sihteeri, valmiuspäällikkö Antti Nyqvist.

– Lainsäädännön tuomat reunaehdot tulee tiedostaa, jotta ne voidaan ottaa huomioon etukäteen sopimuksia tehtäessä ja toimintaprosesseja laadittaessa, hän jatkaa.

Nämä yritysten käyttöön tehdyt ”Kyberhäiriötilanteet – varautuminen ja toiminta” -materiaalit ovat ladattavissa sekä Huoltovarmuuskeskuksen että FiComin verkkosivuilta.

Lisätietoja


23.1.2020

FiComin mukana tietoyhteiskunnasta digi-Suomeen

”Suomeen on perustettu uusi elinkeinopoliittinen yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö, jonka nimi on Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto (TTK). Järjestö aloittaa virallisesti toimintansa ensi vuoden alusta. Järjestö on rakenteeltaan ja toiminnaltaan edelläkävijä Euroopassa.” Näin kerrottiin 23.11.1999 päivätyssä tiedotteessa. FiCom – joksi lyhenne TTK pian muutettiin – oli syntynyt.

Nykyään Reijo Svento on
Finnet-liiton hallituksen
puheenjohtaja.

”2000-luvun alussa, FiComin perustamisen aikaan, ICT-alan hypetys oli suurimmillaan, ja meillä oli siirrytty rajoittuneesta kilpailusta täysin avoimiin markkinoihin”, muistelee FiComin ensimmäinen toimitusjohtaja Reijo Svento.

”Silloin myös havaittiin, että tietoliikenne- ja IT-ala konvergoituvat vahvasti keskenään. Oli sekä kansallisia että kansainvälisiä toimijoita, ja alan merkitys oli kasvamassa voimakkaasti kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Syntyi tarve alan yhteistyö- ja edunvalvontajärjestölle.”

Alun perin viisitoista yritystä perusti järjestön, jonka tarkoitukseksi määriteltiin mm. jäsentensä yhteisten etujen edistäminen ja tietoliikenteen aseman vahvistaminen yhteiskunta- ja talouselämässä sekä tietoyhteiskunnan kehittäminen eurooppalaisten vapauksien hengessä.

Digitaalisuudesta arkipäivää

Reijo Svento luotsasi FiComia sen perustamisesta vuoden 2015 syksyyn, jolloin hän siirtyi työsopimuksensa mukaisesti eläkkeelle. Viidentoista toimitusjohtajavuoden aikana maailma muuttui.

”Yhteiskunnan kaikkien osien eli julkisen sektorin, yritysten ja kansalaisten päivittäiset toiminnot digitalisoituivat voimakkaasti. Digitaaliset palvelut yleistyivät, ja aktiivinen kansanosa oppi käyttämään erilaisia digitaalisia päätelaitteita hyvin kattavasti. Kansainvälisyyden ja erityisesti EU:n merkitys kasvoi voimakkaasti sekä taloudessa sekä regulaatiossa”, Svento kertoo.

2000-luvulla syntyi asioita, jotka ovat tänään itsestäänselvyyksiä: esimerkiksi sosiaalinen media eri alustoineen, Applen uudet laitteet iPhone ja iPad sovelluksineen sekä mobiilit laajakaistaverkot, jotka levittivät internetin käyttömahdollisuuden kaikkialle.

”Alallahan vain muutos on pysyvää. Kehitys on enemmänkin jatkumo kuin joukko erillisiä virstanpylväitä. Erikseen voi toki mainita mobiilipuolelta eri G:t sekä kuituliittymien lisääntymisen ja esimerkiksi alan yhteisponnistuksena aikaansaadun Mobiilivarmenteen. Alettiin myös puhua tekoälystä, pilvipalveluista ja kybervaaroista. Älykkään liikenteen ja teknisesti kehittyneen terveydenhuollon tuleminen oli jo vahvasti näkyvissä.”

Myös televisiolähetykset digitalisoituivat ja levisivät perinteisten antenni- ja kaapelitelevisioverkkojen lisäksi laajakaistaverkkoon. Vuonna 2008 Suomen Kaapelitelevisioliitto ry. lakkautettiin, ja sen toiminnot liitettiin FiComiin, jolloin järjestön edunvalvonta laajeni koskemaan tv-toimialaa. Lineaaristen tv-lähetysten rinnalle alkoi syntyä suoratoistopalveluja, ja teleoperaattoreiden liiketoiminta laajeni myös sisältötoimialalle.

Lainsäädännön suurponnistus: tietoyhteiskuntakaari

Viestintäsektoria koskeva lainsäädäntö oli vuosien aikana hajaantunut useiksi eri laeiksi, jotka olivat jopa keskenään ristiriitaisia. Lainsäädännön hahmottaminen alkoi olla ongelmallista. FiComin aloitteesta Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan sisällytettiin tavoite koota viestintää säätelevä lainsäädäntö yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.

Lakipakettia valmisteltiin poikkeuksellisen avoimessa prosessissa, ja lopulta syntyi 352 pykälän kokonaisuus, joka sai nimekseen tietoyhteiskuntakaari. Uudistus oli kansainvälisestikin ainutlaatuinen.

”Kyllä yksi ficomilainen kymmentä virkamiestä vastaa”

Reijo Svento määrittelee FiComin luonnetta elinkeinopoliittisena edunvalvontajärjestönä: ”FiComin toiminnan ominaispiirre on korkeatasoinen asiantuntemus. Töitä ei tehdä kurttu otsassa, mutta hoidettavat asiat ovat vakavia ja merkityksellisiä.”

Joitain huvittavia sattumuksia vuosien varrelta on kuitenkin jäänyt mieleen. Yksi sellainen liittyy juuri tietoyhteiskuntakaareen.

”Olin sopinut silloisen liikenne- ja viestintäministeri Krista Kiurun kanssa hallituksen huoneeseen tapaamisen, jossa oli tarkoitus käydä ns. viimeiset väännöt eduskuntaan tulossa olevasta tietoyhteiskuntakaaresta. Aloitettuamme alkoi huoneen ovi käydä tiuhaan tahtiin. Ilmeni, että ministeri oli sopinut heti palaverimme perään viimeisen yhteisen kokouksen hallituksen esitystä valmistelleiden liikenne- ja viestintäministeriön virkamiesten kanssa. He muodostivat yhdessä ministerin kanssa pöydän toiselle puolelle laajan kaaren. Itse istuin yksin toisella puolella. Silloin oli jo pakko lainata Tuntematonta sotilasta hieman mukaillen. Totesin: "Kyllähän minä kymmentä LVM:läistä vastaan, mutta toivottavasti ei tule sitä yhdettätoista." Jäin jännittyneenä odottamaan vieläkö ovi aukeaa...”

Alan jatkumolle tyypillisesti tietoyhteiskuntakaari muuttui laiksi sähköisen viestinnän palveluista, jota uudistetaan parhaillaan.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n perustamisen taustahenkilöitä yhteiskuvassa

Ylh. vas. Matti Mattheiszen, Anders Blom, ?, Erkki Ripatti, Tero Laaksonen,  Pekka Takala, Matti Höysti, Harri Hietala, ?,?, ?, ?, Risto Siilasmaa, Juha Kivelä, Matti Lahti, Janne Holopainen
Alh. vas. Kalevi Suortti, Reijo Svento, Kurt Nordman, Harri Holkeri, Aulis Salin, Asko Saviaho, Pyry Lautsuo 

 

HUOM! Emme tunnistaneet aivan kaikkia kuvan henkilöitä. Jos tunnistat jonkun ?-merkityn henkilön , kerrothan meille, niin saamme arkistot kuntoon!

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

22.1.2020

Tietoliikennealan kehitys ja vaikutukset

Teleyritykset suuria investoijia

Teleyritysten investointiaste on pysynyt jatkuvasti yli kymmenessä prosentissa 2000-luvulla. Keskimäärin vuotuiset investoinnit ovat olleet reilut 18 prosenttia liikevaihdosta. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muulla yrityssektorilla, jossa investointiaste on vuodesta 2006 alkaen pysytellyt kuuden prosentin tuntumassa.

Teleyritysten ja muun yrityssektorin investoinnit

Teleyritykset ovat vuosien 2001 – 2018 aikana investoineet yhteensä noin 15,2 miljardia euroa tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Vuosittaiset investoinnit tänä aikana ovat olleet keskimäärin lähes 900 miljoonaa euroa, ja kahtena edellisenä vuonna investointien määrä on ollut yli miljardi euroa. (Tilastokeskus)

Teleyritysten liikevaihto suhteellisen tasaista viime vuosina

Vuosituhannen alun voimakkaan nousun ja laskun jälkeen teleyritysten liikevaihto on pysytellyt melko tasaisena viimeiset kymmenen vuotta. (Tilastokeskus)

ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta eurooppalaisittain korkea

Suomessa ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2017 oli EU-maiden viidenneksi suurin, 5,44 prosenttia. Suomen edellä olivat Malta 8,72 prosenttia, Unkari 6,04 prosenttia, UK 5,96 prosenttia ja Bulgaria 5,72 prosenttia. Yli viiden prosentin pääsi kuudentena EU-maana Viro, 5,14 prosenttia. Muissa EU-maissa osuudet jäivät alle viiden prosentin.

ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta

Kaikista EU-maista tietoja ei ole saatu, myöskään EU-maiden keskiarvoa ei siten ole ilmoitettu. (Eurostat)

Suomessa lähes kaksi laajakaistaliittymää henkilöä kohti

Vuonna 2002 kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 141 600. Viiden vuoden kuluttua niitä oli jo 1,6 miljoonaa, yli kymmenkertainen määrä. Samaan aikaan, vuonna 2007, mobiililaajakaistaliittymiä oli 143 000.  Mobiililaajakaistaliittymien määrä ohitti kiinteiden liittymien määrän ensimmäisen kerran vuonna 2010, tällöin laajakaistaliittymiä oli yhteensä 3,2 miljoonaa. Nyt niitä on 10,28 miljoonaa, lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomen väestömäärä.

Laajakaistaliittymien määrän kehitys

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut maltillisesti mutta suhteelliseen tasaisesti. Mobiililaajakaistaliittymien määrä on vuodesta 2010 vuoden 2019 kesäkuuhun viisinkertaistunut. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Määrän lisäksi myös nopeudet kasvaneet huimasti

Vuonna 2007 kaikki kiinteät laajakaistaliittymät olivat nopeudeltaan alle 10 Mbit/s. Seuraavana vuonna niistä kuusi prosenttia oli yli 10 Mbit/s, 94 prosenttia oli vielä alle. Vuonna 2013 kiinteistä laajakaistaliittymistä yli puolet, 61 prosenttia, oli ensimmäistä kertaa nopeudeltaan enemmän kuin 10 Mbit/s. Vuonna 2019 suhdeluku on kääntynyt lähes päinvastoin kuin vuonna 2007: nyt nopeudeltaan yli 10 Mbit/s kiinteitä laajakaistaliittymiä on 95 prosenttia ja vain viisi prosenttia on sen alle.

Kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuden kehitys

Nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s kiinteitä laajakaistaliittymiä oli vuonna 2009 yksi prosentti kiinteistä laajakaistaliittymistä, vuonna 2013 niiden osuus oli 12 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli jo lähes kolmannes ja vuoden 2019 kesäkuussa 41 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kymmenessä vuodessa mobiilidatan määrä kasvanut 3300-kertaiseksi

Mobiilidataa siirrettiin 600 000 gigatavua vuonna 2007. Seuraavana vuonna sen määrä oli kasvanut 4,7 miljoonaan gigatavuun eli lähes kahdeksankertaiseksi. Siitä eteenpäinkin määrä yli kaksinkertaistui lähes joka vuosi aina vuoteen 2015, jolloin mobiilidataa siirrettiin jo 608 miljoonaa gigatavua. Vuonna 2017 mobiilidatan määrä ylitti miljardi gigatavua. Kasvu viime vuosina on vaihdellut 30 – 70 prosentin välillä.

Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä

Vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä mobiilidataa siirrettiin 1,14 miljardia gigatavua, mikä viittaa siihen, että kasvukäyrä jatkaa jyrkkää nousuaan. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Puhelut lankaverkosta matkapuhelinverkkoon ja tekstiviestien huippuvuodet

Soitettujen puheluiden kokonaismäärä vuonna 2000 oli yhteensä lähes 6 miljardia, suurin osa puheluista soitettiin lankaverkosta. Vuonna 2002 puheluiden kokonaismäärä oli suurimmillaan, 6,4 miljardia puhelua. Tällöin matkapuhelinverkosta soitetut puhelut olivat suunnilleen tasoissa lankaverkon puheluiden kanssa.

Vuodesta 2003 alkaen matkapuhelinverkosta soitettujen puheluiden määrä on ollut lankaverkon puheluita suurempi. Myös matkapuhelinverkosta soitettujen puhelujen määrä alkoi laskea vuodesta 2010 antaen tilaa uusille viestintämuodoille.

Vuonna 2018 soitettujen puheluiden kokonaismäärä oli vajaa 3,8 miljardia. 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla matkaviestinverkosta soitettiin 1 658 miljoonaa puhelua ja kiinteästä verkosta soitettiin 68 miljoonaa puhelua. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kiinteässä ja matkapuhelinverkossa puhutut puhelut

Lähetettyjen tekstiviestien määrät kasvoivat voimakkaasti vuoteen 2012 asti, jolloin niitä lähetettiin 4,3 miljoonaa kappaletta. Kasvu viidessä vuodessa oli noin 36 prosenttia.

Vuoden 2012 jälkeen tekstiviestien lähettäminen alkoi vähentyä. Lasku oli kasvuakin voimakkaampaa, viidessä vuodessa lähes 50 prosenttia.  Vuonna 2018 tekstiviestejä lähetettiin enää 1,9 miljoonaa kappaletta ja viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 842 000, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin aiemman vuoden vastaavana ajankohtana.

Lähetetyt tekstiviestit

Ainakin osa tekstiviesteistä on korvautunut pikaviestipalveluilla, kuten WhatsApp tai Messenger. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan viime vuoden keväällä 71 prosenttia 16 – 89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt pikaviestipalvelua älypuhelimellaan. Nuorista, 16 – 24-vuotiaista, näitä viestejä oli lähettänyt 97 prosenttia. 

Viestinnän hinnat laskeneet

Vuoden 2005 kuluttajahintaindeksin 100 pisteestä on viestinnän osaindeksi laskenut 73 pisteeseen vuoden 2019 lopussa. Kuluttajahintaindeksin yleisindeksi on sinä aikana puolestaan noussut 123 pisteeseen.

Kuluttajalle tämä tarkoittaa hintojen halpenemista. Vähemmällä rahalla saa enemmän ja laadukkaampia viestintäpalveluja.

Kuluttajahintaindeksin ja viestinnän hintaindeksin kehitys (2005=10)

Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus 2016 -tutkimuksen mukaan tietoliikennemenojen osuus kotitalouksien kokonaiskulutusmenoista oli 2,3 prosenttia. Osuus oli pudonnut 15 vuotta aikaisemmasta mittauksesta, jolloin se oli 3,8 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenoja 

Kulutusmenot yhteensä ovat nousseet 51 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2016. Asuminen ja energia näistä eniten, peräti 77 prosenttia. Liikenteen menot oat nousseet 53 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 30 prosenttia. Kotitalouksien tietoliikenteen menot ovat sen sijaan laskeneet 6 prosenttia vastaavana aikana.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

3.1.2020

Kännykkä on kätevä maksuväline

Mobiilimaksaminen tarkoittaa mobiililaitteella, yleensä älypuhelimella, tapahtuvaa maksamista ja rahan siirtämistä tililtä toiselle. Useimmiten tämä vaatii älylaitteeseen ladattavan mobiilimaksusovelluksen, esimerkiksi MobilePayn, Pivon tai ApplePayn. Mobiilimaksu voidaan veloittaa myös puhelinlaskulla.

Tanskalaiset ja ruotsalaiset ovat Pohjoismaiden johtavia mobiilimaksajia. Tanskassa vähintään viikoittain mobiilimaksamista käyttää 47 prosenttia ja Ruotsissa 43 prosenttia. Suomessa vastaava luku on 34 prosenttia, mikä on alhaisin tutkitusta neljästä pohjoismaasta, kertoo YouGovin tutkimus. Toisaalta Suomessa ne, jotka mobiilimaksamista käyttävät, ovat ottaneet maksutavan innokkaasti omakseen: 10 prosenttia käyttää mobiilimaksusovellusta päivittäin, mikä on selvästi enemmän kuin muissa Pohjoismaissa.

Mobiilimaksulla ostokset puhelinlaskulle

Puhelimella ja tabletilla käytettävää Mobiilimaksua ei tarvitse erikseen ladata tai kytkeä päälle. Maksutapahtuma hyväksytään verkkokaupassa tai sovelluksessa, ja ostokset veloitetaan puhelinlaskulla. Matkapuhelinoperaattori tunnistaa käytettävän mobiililaitteen SIM-kortin perusteella, jolloin itse maksutapahtuma ei edellytä erillistä rekisteröitymistä tai kirjautumista.

Mobiilimaksua voi käyttää muun muassa TV-äänestysten, digitaalisten lehtien tilauksen, autorekisterihakujen ja netin myyntipalstojen ilmoitustilan maksamiseen. Sillä voi maksaa ostoksia myös monien suomalaiskaupunkien joukkoliikenteen matkalippusovelluksissa.

Mobiilimaksaminen lisääntyy koko ajan. Viimeisimmän Liikenne- ja viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan 14 prosenttia vastaajista oli käyttänyt puhelinlaskulla velotettavaa mobiilimaksamista.

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

31.12.2019

EU-puheenjohtajuus – joko se on ohi?

EU:n pitää kannustaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja innovoimaan. Tässä mahdollistava ja kannustava lainsäädäntö on avainasemassa. Miten Suomi edisti näitä tavoitteita EU:n puheenjohtajamaana?

Kuka vastustaa kilpailukykyistä, kestävää ja ihmisläheistä datataloutta?

Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden kantavista teemoista oli datatalouden edistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivätkin yhdessä vaikuttavan datatalousseminaarin marraskuun lopulla. Tilaisuus kokosi laajasti yhteen eri näkökohtia kestävän, kilpailukykyisen ja ihmiskeskeisen datatalouden periaatteiden määrittelemiseksi.

Kukaan ei varsinaisesti nostanut esiin vastustavansa ihmiskeskeistä lähestymistä - kukapa näitä hienoja periaatteita ei kannattaisi? Seminaari oli joka tapauksessa hyvin kasattu; mielenkiintoinen ja asiapitoinen. Tilaisuuden heikoin lenkki olivat ministereiden puheenvuorot, joista yksikään ei osoittanut sitoutumista itse asiaan. Se on valitettavaa, sillä menestyäkseen asia tarvitsee hyvän virkamiesvalmistelun lisäksi poliittista tahdonvoimaa.  Suomen pitäisi olla kokoaan isompi vaikuttaja niissä asioissa, jotka koemme tärkeiksi. Datatalouden edistäminen ei seminaarin puheenvuorojen valossa vaikuttaisi olevan Marinin hallituksen EU-agendalla.

ePrivacy haudattiin valtameren syvänteisiin - toivottavasti

Suomi yritti vimmaisesti edistää valmisteluun juuttunutta sähköisiä palveluita koskevaa ns. ePrivacy-asetusehdotusta. Ehdotus oli jo aiemmin osoittautunut erittäin hankalaksi ja sitä oli paikkailtu vuosia.  Toisaalta se oli sisällöltään ylimalkainen ja ohjeistava, toisaalta varsin yksityiskohtainen ja pikkutarkka. Suomen puheenjohtajuuskaudella asetusehdotusta parsittiin kasaan vielä lukuisia kertoja, mutta onneksi lopullinen esitys kaatui neuvoston joulukuisessa kokouksessa. Huonosta pohjasta kun ei saa hyvää edes ajan ja tahdon kanssa.

On toivottavaa, että koko ePrivacy-asetusehdotus, sellaisena kuin sen opimme tuntemaan, on nyt haudattu. Yksityisyyden suojan kehittäminen ja yleisen tietosuoja-asetuksen täydentäminen sellaisenaan ovat kannatettavia asioita, mutta eivät millä tahansa tavalla säänneltyinä.

Pragmaattisuus on aidosti suomalainen hyve

5G-verkot ovat Euroopalle keskeinen edellytys kilpailla globaaleilla markkinoilla, ja niiden kyberturvallisuus on unionin strategisen riippumattomuuden kannalta avainasemassa. Suomi valmisteli puheenjohtajamaana Euroopan unionin neuvoston joulukuiset päätelmät 5G:n merkityksestä Euroopan taloudelle sekä tarpeesta lieventää 5G:hen liittyviä turvallisuusriskejä. Päätelmissä 5G-verkkojen turvallisuus nähdään jatkuvana prosessina. Se alkaa palveluntarjoajien valinnasta, jatkuu verkkoelementtien tuottamiseen ja kestää koko verkkojen käyttöajan.

Suomen käytännönläheinen ja kiihkoton, kauppapolitiikasta irti pysyvä valmistelu oli juuri sitä asiantuntijuutta, jota tässä tilanteessa tarvittiin. Virkamiehiltä edellytettiin prosessin aikana pragmaattista ammattitaitoa ja sitä riittikin. Tältä osin Suomen puheenjohtajakaudelle voi antaa kiitettävän arvosanan.

EU-budjetin kunnianhimoton mahalasku

Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudelle osui unionin monivuotisten rahoituskehysten hahmottelu. Hahmotelmassa budjetin koko ja rakenne ovat melko lailla nykyisen kaltaisia. Toivottua panostusta EU:n digitaalisen kilpailukyvyn edistämiseen ei tule. Odotukset olivat ymmärrettävästi korkealla, onhan Suomi Euroopan edelläkävijä tietoliikenneinfrassa, digitaalisissa palveluissa ja ICT-osaamisessa. Jatkanemme siis edelleen pähkäilyä siitä, miksei EU nouse kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle. Ei nouse, ellei asialle tehdä jotain juhlapuheita konkreettisempaa.

Tekoälykkäämmät EU-kansalaiset

Erityismaininnan ansaitsee kauden lopuksi tehty päätös tarjota Suomen puheenjohtajamaan lahjana kaikille EU-kansalaisille Elements of AI -tekoälykurssi.  Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin toteuttama kurssi on tarkoitus kääntää kaikille virallisille EU-kielille. Tavoitteena on, että jopa prosentti eli viisi miljoonaa kansalaisista tekisi kurssin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Huikean hienoa! Tästä täysi kymppi.

Visioikaa meille

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajana meni ohitse lähes huomaamatta. Äänekkäin keskustelu nousi kokousten aiheuttamista liikenneruuhkista. Sen sijaan visiot EU:n tulevaisuudesta, sen haasteista ja merkityksestä Suomen tulevaisuudelle jäivät kuulematta.

Suomalaisten luottamus Euroopan unioniin on vahvaa ja se on viime vuosien aikana jopa kasvanut. Eurooppa-politiikan profiilia pitäisi nostaa: poliitikot ja päättäjät voisivat aloittaa nostamalla unionin merkityksen osaksi puheenvuorojaan - edes pj-kauden aikana.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

30.12.2019

Digiala ja viestintäverkot kiinnostavat

FiComin verkkosivut palvelevat paitsi jäsenistöämme, myös muita digialasta ja viestintäverkoista kiinnostuneita. Sivustojen suosituinta sisältöä ovat ajankohtaiset uutiset ja tietopankkiin kootut tilastokatsaukset.

Kiinnostavimpia uutisaiheita tänä vuonna ovat olleet sähköinen tunnistaminen ja markkinaoikeuden päätös kaapelitelevisiojakelusta. Blogeista eniten lukukertoja saivat valokuiturakentamiseen, kyberturvallisuuteen ja sisältöihin liittyneet, jäsenyhtiöidemme tuottamat blogitekstit.

ICT-tietopankin katsotuinta sisältöä olivat markkinaosuuksiin, verkkokauppaan ja esineiden internetiin liittyvät taulukot ja kuvat. Katsotuin infograafimme oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aluksi tehty englanninkielinen Digital Finland in Europe -infograafi.

Käytetyin hakusana FiComin verkkosivuilla on tänä vuonna ollut ”mobiilivarmenne”.

TOP3 uutiset v. 2019

TOP3 blogitekstit v. 2019

TOP3 tilastot v. 2019

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

19.12.2019

Haaveilun sijaan ratkaisuja

Sähköisen tunnistamiseen liittyvä lainsäädäntö uudistettiin viime keväänä. Uudistuksen myötä sähköisen tunnistamisen sääntelyä vahvistettiin esimerkiksi luomalla yhtenevät ja avoimet pelisäännöt palveluntarjoajille.

Laki on ollut voimassa kymmenisen kuukautta eikä vaikutusarvioita ole vielä virallisesti tehty. Näppituntuma on kuitenkin se, että lain tarkoitus on toteutunut hyvin. Tavalliselle kuluttajalle lainmuutos on tarkoittanut sitä, että yhä useampi palvelu toimii yhdellä ja samalla vahvan tunnistautumisen välineellä sen sijaan, että eri palvelut edellyttävät eri käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmää. Jokaisella meistä on lukemattomia eri yhdistelmiä eri sähköpostiosoitteista ja salasanoista. Vahvan tunnisteen käyttö sen sijaan on yksikertaista; esimerkiksi Mobiilivarmennetta käyttäessään tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku.

Kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa

Vahva sähköinen tunnistaminen on mahdollista valtaosalle suomalaisista. Yksi haasteellinen ryhmä ovat kuitenkin esimerkiksi alaikäiset, joille aikuisväestön tarpeisiin luodun vahvan sähköisen tunnistusvälineen hakeminen on tarpeettoman vaikeata. Samalla tavalla pulmallinen joukko ovat maahanmuuttajat, joiden henkilöllisyyden ja taustan varmistaminen on joskus jopa mahdotonta.

Palveluiden digitalisoituessa yhä voimakkaammin  on kuitenkin selvää, että ihan kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa.  Uskon, että ratkaisut löytyvät tehokkaimmin yhteistyössä nykyisten, jo toimivien tunnistautumisjärjestelmien kanssa, kunhan vain valmistelu tehdään huolella ja erilaisten ryhmien erityispiirteet huomioiden.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Sen sijaan, että pyrittäisiin kiireesti ratkaisemaan ongelmakohtia, ollaan valtiovarainministeriössä jälleen herättelemässä henkiin hanketta rakentaa valtiollinen tunnistautumisjärjestelmä koko kansalle. Edellisen kerran tätä yritettiin vuosituhannen alussa, jolloin henkilökorttiin tulikin mikrosiru. Tämä ei kuitenkaan koskaan kiinnostanut kuluttajia, koska pankkien ja teleyritysten tarjoamat palvelut olivat yksinkertaisempia käyttää. Hintaa tälle yritykselle tuli kymmeniä miljoonia euroja. Hanketta viriteltiin uudemman kerran 2012 – 2013, jolloin valtion toiminta aiheutti laaja-alaisen markkinahäiriön ja esti Mobiilivarmenteen käytön yleistymisen. Näitä virheitä ei saa toistaa.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää jo nyt laajasti tarjolla olevia, kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä uuteen hankkeeseen. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja myös sen ylläpito olisi valtava kustannus.

Parhaimmillaan markkinat kirittävät itseään ja yritykset luovat entistä laadukkaampia palveluita kasvattamatta valtion menoja. Valtion tehtävä on päivittää nykyistä lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että tunnistautumisjärjestelmiltä vaadittavat ehdot täyttyvät ja palvelut kehittyvät kansalaisten tarpeiden mukaisesti.  Valtion rooli on mahdollistaa selkeä ja ennakoitava toimintaympäristö markkinaehtoiselle toiminnalle, jotta sitoutuminen pitkäaikaisiin investointeihin on mahdollista.

Lue lisää

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

19.12.2019

Mobiilivarmenteen käyttö kasvaa edelleen

Sähköisen asioinnin määrä kasvaa jatkuvasti. Digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista sekä käyttäjälle että palvelujen tarjoajille. Kun palvelut kulkevat kännykän mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistautumisväline löytyy samasta paikasta.

Vahvan sähköisen tunnistamisen ajatuksena on, että luotettava toimija takaa käyttäjän identiteetin aina, kun tunnistamista käytetään. Tunnistamisessa käytettyjä välineitä ovat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne eli käytännössä poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti sekä teleyritysten Mobiilivarmenne.

Suurin osa kansalaisista käyttää edelleen tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia. Viranomaisasiointiin tarkoitetun Suomi.fi -verkkopalvelun tunnistautumisista tehtiin tämän vuoden tammi-marraskuussa 93,4 % pankkitunnuksilla ja 6,6 % Mobiilivarmenteella (luvuista on jätetty pois yritys- ja yhteisökäytössä olevat Katso- ja Varmennekortti-kirjautumiset).

Mobiilivarmenteen käyttö on kasvussa: vuoden 2018 tammikuussa kuluttajien Suomi.fi-kirjautumisista 3,6 % tehtiin Mobiilivarmenteella, kun tämän vuoden marraskuussa osuus oli jo 7,5 %. Mobiilivarmenteen osuus kirjautumisista oli tämän vuoden tammi – marraskuussa yli puolitoistakertainen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Markkinaosuuksista on poistettu yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut Katso-palvelut  sekä kohteet, joissa toimii ainoastaan HST-kortti. Lähde: suomi.fi -palveluhallinta (suomi.fi tunnistuksen tapahtumamäärät 11/2019)

Mobiilivarmenne uudistuu

Teleyritykset ovat kertoneet uudistavansa nykyistä Mobiilivarmennetta vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Mobiilivarmenteen uudistus on merkittävä investointi, joka tuo mukanaan uusia käyttömahdollisuuksia sekä helpompaa ja turvallisempaa asiointia kansalaisille.

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta. Varmenteen käyttöönotosta on myös tulossa entistä helpompaa.

Lue lisää:

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

19.12.2019

Lainsäädännön mahdollistettava uudenlaiset palvelut ja liiketoiminta

Tekijänoikeusdirektiivin kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Paula Risikko

Millä eväillä kotimainen sisältöliiketoiminta pärjää kilpailussa kansainvälisten sisältöjättien kuten Netfixin ja HBO:n kanssa?

Lähtökohtaisesti tässä on tietysti kyse hyvin epätasaisesta kamppailusta. Kotimainen sisällöntuotanto voi pärjätä ainoastaan erittäin korkealla laadulla ja hyvällä erottuvuudella muusta tarjonnasta.

Teknisin ratkaisuin tulee varmistaa, että kaupalliseen käyttöön tarjottavat sisällöt ovat helposti saavutettavissa kilpailukykyisin ehdoin. Valtio voi omalta osaltaan resurssien puitteissa yrittää tukea kotimaisen tuotannon edistämistä ja varmistaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin yhtäläiset mahdollisuudet kilpailuun EU:n tasolla. 

Mitä lainsäätäjät voivat tehdä edistääkseen suomalaista sisältöliiketoimintaa?

Sivistysvaliokunnalle kuuluvat erityisesti tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ja sen osalta totean, että uusi valiokunta ei ole vielä käsitellyt tekijänoikeudellisia kysymyksiä muutoin kuin hyvitysmaksun osalta.

Kun puhutaan teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti hyödyntävistä aloista, niin niiden merkitys EU:n taloudelle on tunnetusti hyvin olennainen. Tutkimusten mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus on n. 42 % EU:n BKT:stä — arvoltaan n. 5,7 biljoonaa euroa/vuosi — ja nämä sektorit luovat 38 % kaikista työpaikoista.

Tämän liiketoiminnan kaikkien osapuolten, erityisesti oikeudenhaltijoiden kannalta on välttämätöntä, että EU:n laajuisesti noudatetaan tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.

Tekijänoikeusdirektiivin valmistelu oli varsin monipolvista ja sekavaa EU:ssa. Miten ennakoit kansallisen implementoinnin menevän?

Pidän selvänä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti hyväksyttävät ja selkeät toimintamallit. Niillä tulee toisaalta turvat tekijänoikeudet selkeästi ja tehokkaasti mutta toisaalta mahdollistaa laajasti uudenlaisten palvelujen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen myös rajat ylittävissä tilanteissa. Kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet.

Yksityinen kopiointi on vuosi vuodelta supistunut. Miten hyvitysmaksujärjestelmää tulisi uudistaa?

Sivistysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtion talousarvioehdotuksesta vuodeksi 2020 kannattanut yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahan pysyttämistä vuoden 2019 tasolla 11 miljoonassa eurossa vuosina 2020 ja 2021. Tämä mahdollistaa sen, että nyt on mahdollista rauhassa uudistaa hyvitysmaksujärjestelmää eduskunnan yksimielisesti vuonna 2018 hyväksymän lausuman mukaisesti.

Pidän tätä selvitystyötä erittäin tarpeellisena. Sivistysvaliokunta tulee aikanaan käsittelemään tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. 

Minkälaisia ohjelmia itse katselet ja millaisella laitteella? 

Katson erilaisia ohjelmia, jos vain ehdin. Kännykällä ja iPadilla enimmäkseen uutisia, mutta muuten TV:stä.


18.12.2019

Myös Yleisradion kanavien siirtovelvoitesääntely purettava

Nykyisin kaapelitelevisioyhtiö sekä yhteisantennijärjestelmää asukkaille tarjoava asunto-osakeyhtiö on velvollinen siirtämään verkossaan ilman korvausta julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä näihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut. Eurooppalaisen sähköisen viestinnän sääntelystä annetun telepakettidirektiivin mukaan tällaisia velvoitteita tulisi asettaa ainoastaan, mikäli ne ovat välttämättömiä ja kohtuullisia.

Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaan arvioida siirtovelvollisuuksia säännöllisesti. Esimerkiksi Ruotsissa tämä tehdään 26.8.2020 mennessä. Suomessa arviointi on tehty vuonna 2016, ja liikenne- ja viestintäministeriön laatiman esitysluonnoksen mukaan seuraavan kerran se tehdään vuonna 2021. Tämän vuoksi siirtovelvoitesääntelyyn ei ehdoteta muutoksia telepakettidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

Sisältöjen kuluttaminen erilaista kuin ennen

Ministeriön toiveissa on, että Yleisradion, operaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa löydettäisiin yhteinen kompromissiratkaisu ennen siirtovelvoitesääntelyn seuraavaa arviointia.

Vuoden 2016 jälkeen suomalainen mediaympäristö on kuitenkin perustavanlaatuisesti muuttunut. Yhä useampi suomalainen käyttää laajakaistaan perustuvia IPTV-palveluita, ja ohjelmien katselu myös nettitelevision kautta on voimakkaassa kasvussa. Ylen, MTV:n, Nelosen ja muiden kotimaisten nettitelevisiopalveluiden kuukausittaisia käynnistyksiä oli jo vuoden 2018 alkupuolella yli 70 miljoonaa, ja tänä päivänä luku on varmasti tätäkin suurempi.

Siirtovelvoite jo poistunut kaupallisilta kanavilta

Osa kaupallisista kanavista poistettiin siirtovelvoitteen piiristä vuonna 2011 ja loput vuonna 2017. Must carryn eli siirtovelvoitteen päättymisestä huolimatta näiden kanavien jakelu kaapeliverkoissa jatkui entiseen tapaan.

Myöskään Yleisradion kanavien pitäminen siirtovelvoitteen alaisena ei ole tarpeen, sillä ne ovat joka tapauksessa katsojien saavutettavissa useilla eri vastaanottotavoilla ja -laitteilla.

Must carry on teknologisen kehityksen muuttamassa mediaympäristössä tullut tiensä päähän, ja myös Yleisradion ohjelmien lähettämisestä tulisi sopia kaupallisesti kuten muidenkin kanavien osalta toimitaan. Siirtovelvoitesääntelyä pitää tarkastella jo ennen vuotta 2021, koska se ei ole enää nykyisellään välttämätön tai kohtuullinen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Operaattoreista ei saa tehdä sisältöpoliiseja

Teleyritys on internetverkon ylläpitäjä. Sen roolia on usein verrattu tienpitäjään, jonka tehtävä on rakentaa riittävät ja hyväkuntoiset tiet ja pitää niitä kunnossa. Tienpitäjän asia ei kuitenkaan ole valvoa, kuljetetaanko tietä pitkin ajavissa autoissa varastettua tavaraa tai muuta rikollista aineistoa. Tämä tehtävä kuuluu poliisille. Jos operaattorilla olisi velvollisuus seurata asiakkaidensa nettiliikennettä ja puuttua siihen tarvittaessa, muuttuisi sen rooli tien ylläpitäjästä poliisiksi.

Teleyritysten vastuuvapaus tiedon sisällöstä on niiden toiminnan perusta. Sähkökauppadirektiivissä säädellään välittäjinä toimivien palveluiden vastuusta niin, ettei pelkkää tiedonsiirtoa, välimuistiin tallentamista tai hosting-palvelua tarjoava ole direktiivin mukaisesti toimiessaan vastuussa asiakkaidensa tai käyttäjiensä palveluun tallentamasta aineistosta. Sähkökauppadirektiivissä myös selvästi kielletään yleinen valvontavelvollisuus.

Lukuisissa EU:n lainsäädäntöhankkeissa on viime aikoina pyritty lisäämään välittäjän vastuuta ja koettelemaan samalla sähkökauppadirektiivin vastuuvapausartiklojen rajoja. Esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklan myötä verkkosisällön jakopalvelun tarjoajana toimiva alusta, vaikkapa Facebook, on vastuussa palvelunsa käyttäjien mahdollisista tekijänoikeuden loukkauksista täysin eri laajuudessa kuin aikaisemmin. Muita tällaisia hankkeita ovat mm. terroristisen verkkosisällön levittämisen estämiseen tähtäävä asetusehdotus (kts. FiComin lausunto), e-Evidence -asetusehdotus (lausunto) sekä kuluttajaviranomaiselle säädettävä mahdollisuus määrätä teleoperaattoreita estämään verkkosisältöä (lausunto).

Suomessa välittäjien vastuuvapauden kaventamista on ehdotettu esimerkiksi esiselvityksessä manner-Suomen ulkopuolella tapahtuvan rahapelaamisen estämiseksi. Myös sähköisen viestinnän palvelulain uudistamisen yhteydessä on esitetty muutosehdotus, jossa teleyrityksen pitäisi estää asiakkaansa pääsy määräyksen kohteena olevaan aineistoon.

Uusi komissio on ilmoittanut avaavansa sähkökauppadirektiiviä sekä uudistavansa digitaalisia palveluja koskevaa sääntelyä. Digital Services Act (DSA) koskisi erityisesti internetissä toimivia verkkoalustoja (sosiaalinen media, hakukoneet, markkinapaikat, sovellusalustat) ja myös digitaalisia palveluita yleisemminkin. Toimenpiteiksi on ehdotettu esimerkiksi sitovia, tekijänoikeusdirektiivin ja AVMS-direktiivin kaltaisia huolehtimisvelvollisuussääntöjä sekä sisällön suodattamisen vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut sähkökauppadirektiivin uudistamisesta muistioluonnoksen, joka sisältää alustavia kommentteja DSA-lainsäädäntöhankkeeseen. Siinä esitetyt näkemykset ovat erittäin kannatettavia. FiCom on toimittanut omat huomionsa luonnoksesta kommenttilausunnossaan.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Muutoksia antennitelevisioverkossa

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kotitaloutta, joissa televisiolähetykset vastaanotetaan antenniverkon kautta. Jo jonkin aikaa on valmisteltu siirtymistä pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja entistä laajemman kanavatarjonnan.

Uuteen tekniikkaan siirtyminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle selontekona antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan sekä kansainvälisiin päätöksiin. Suomen tv-toimijat ilmoittivat reilu vuosi sitten, että keväälle 2020 kaavailtu DVB-T2 -muutos viivästyy suunnitellusta aikataulusta.

Kodin televisiolaitteet kannattaa päivittää hyvissä ajoin

Antennitelevisioverkon teknologiamuutos toteutetaan joka tapauksessa lähivuosina, vaikka sen toteutusaikataulu onkin vielä avoinna. Niinpä useilla antenniverkossa televisiota katsovilla kotitalouksilla on edessään DVB-T2-virittimellä varustetun vastaanottimen hankinta. Tällä hetkellä noin 63 prosentilla niistä kotitalouksista, joissa antenniverkko on ainoa television vastaanottotapa, on käytössään DVB-T2-televisio tai -digiboksi.

Antenniverkon teräväpiirtotarjonnasta voi nauttia päivittämällä jo nyt kodin televisiolaitteet HD- eli DVB-T2 -aikaan. Lähes kaikissa nykyisin myynnissä olevissa uusissa vastaanottimissa on uuden tekniikan mukainen viritin, mutta asian voi helpoiten varmistaa valitsemalla laitteen, joka on Antenna Ready HD -hyväksytty.

Nykyistä televisiota ei kuitenkaan välttämättä tarvitse vaihtaa, vaan riittää, kun hankkii DVB-T2- virittimellä varustetun digiboksin. Testatut laitteet -sivustolla voi television mallinumeron perusteella tarkistaa, onko laite Antenna Ready HD -hyväksytty, jolloin siinä varmasti on DVB-T2 -viritin.

Antenniverkossa jatkossa vain yksi toimija

Suomessa on vielä hetken aikaa käytössä kaksi eri antennitelevisioverkkoa: Digita operoi UHF-taajuuksilla toimivaa verkkoa ja DNA VHF-verkkoa.

DNA ilmoitti lokakuussa, että se sulkee VHF-verkkonsa vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana ja luopuu samalla antenniverkon verkkotoimiluvistaan. Suurimmalla osalla antenniverkon kotitalouksista on käytössään myös UHF-antenni, joten muutos ei edellytä toimenpiteitä tv-katsojilta - käytännössä kanavat vain vastaanotetaan jatkossa toisesta antenniverkosta.

DNA:n antennitelevisioverkon maksu-tv-liiketoiminta asiakkaineen siirtyy Digitalle vuodenvaihteessa. Digita tarjoaa siis jatkossa antenniverkon maksutelevisiokanavat HD-tasoisina UHF-verkossaan. Digita myös laajentaa maksu-tv-palveluiden näkyvyysaluetta nykyisestä 85 %:n väestöpeitosta 90 %:iin.

Maksuttomat Ylen HD-kanavat aloittavat Digitan antenniverkossa 1.4.2020. Kaikki normaalitarkkuuden DVB-T -lähetykset jatkuvat antenniverkossa entiseen tapaan myös sen jälkeen.

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

18.12.2019

Suomalaiset käyttävät vähiten piraattisisältöä EU:ssa

EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tuoreimman raportin mukaan Suomessa käytetään EU-maista vähiten laitonta verkkomateriaalia.  

Piratismi on EU-tasolla vähentynyt vuodessa peräti 15 prosenttia. Eniten väheni musiikin laiton lataaminen (32 %), mutta myös elokuvien (19 %) ja TV:n piratismi laski (8 %).

EU-maista piratismi oli yleisintä Latviassa ja Liettuassa. Siellä piraattisisältöjä käytettiin jopa yli 26 kertaa kuukaudessa internetin käyttäjää kohden. Keskimäärin eurooppalainen internet-käyttäjä kulutti piraattisisältöä lähes 13 kertaa kuukaudessa. Suomessa vastaava luku oli 4,5.

Korkean tulotason ja vähäisten tuloerojen maissa laittomien sisältöjen käyttö oli vähäistä. Samoin jäsenmaissa, joissa digitaalinen infra on kunnossa, internetin käyttäjiä paljon ja nettiyhteydet laajasti käytössä, piratismia on vähemmän. Se johtunee siitä, että tällaisissa maissa helppokäyttöisiä laillisia sisältöpalveluja on hyvin saatavilla.

Yksi piratismiin vaikuttava tekijä on myös yleinen asenneilmapiiri sitä kohtaan. Tekijänoikeusbarometrin mukaan suurin osa suomalaisista (58 %) ei hyväksy mitään piratismin muotoa.

Helppokäyttöiset lailliset palvelut paras vaihtoehto piratismille

On monenlaisia näkemyksiä siitä, miten piratismiin voidaan tehokkaimmin puuttua. Operaattorit vastustavat tekijänoikeuksilla suojatun aineiston luvatonta levittämistä sekä verkon muuta laitonta aineistoa ja kehittävät aktiivisesti uusia laillisia sisältöpalveluja. Kiinnostavat ja helppokäyttöiset lailliset palvelut ovat paras tapa vähentää laittomien, tekijänoikeuksia loukkaavien sisältöjen käyttöä.

Oikeudenloukkauksien torjunnassa on keskityttävä piraattipalveluita tehokkaasti ehkäiseviin politiikkatoimiin, kuten tekijänoikeutta loukkaavien sivustojen rahavirtojen katkaisemiseen. Pääpaino tulee kuitenkin ensisijaisesti olla laillisten palvelujen tarjoamisedellytysten parantamisessa.

Suomessa asioita on tehty oikein. Se, että Suomessa on EU-maista vähiten piratismia, on hieno saavutus. Toisin kuin kaupallisen tutkimuslaitoksen kysely kertoo, EUIPO:n raportin mukaan elokuvien, musiikin ja TV-sisältöjen laiton käyttö on Suomessa vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2018. Lukee kumpaa tutkimusta vaan, piratismin taso ei onneksi Suomessa ole hälyttävä. Ei liioin ole syytä uskoa laskussa olleen trendin kääntyvän toiseen suuntaan.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.12.2019

TV:n katselu on voimissaan

Suomessa katsotaan televisiota useimmiten kaapeli- ja iptv-liittymistä

Yli puolet Suomen tv-talouksista on kaapeli- tai iptv -talouksia. Vähän alle puolet on antenni-tv -talouksia. Satelliittikanavien tilaajia on vain muutama prosentti. 

Televisiotalouksien liittymätyypit

Tiedot perustuvat kyselytutkimuksiin. Liittymätyypeissä on jonkin verran päällekkäisyyksiä, sillä kotitaloudessa voi olla useampi kuin yksi televisiolähetysten vastaanottotapa.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan IPTV-liittymiä on noin 500 000. Määrä on toistaiseksi melko pieni, mutta viidessä vuodessa kasvua on ollut noin 40 prosenttia. Kaapeli-tv-liittymiä on noin 1,7 miljoonaa. Niiden määrä on viidessä vuodessa kasvanut noin 15 prosenttia.

Kaapeli- ja IPTV-verkon liittymät Suomessa

Valtaosassa suomalaisia tv-talouksia katsotaan HD-kanavia

Noin 80 prosenttia tv-talouksia katsoo ohjelmia HD-kanavilta. Kaapelitalouksissa HD-kanavien katselu on selvästi yleisempää kuin antennitalouksissa. (Finnpanel)

HD-kanavien katsomisen yleistyminen eri tv-talouksissa

Maksu-tv-tilaajien määrä pienessä kasvussa

Maksu-tv-talouksien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2015, tosin vuoden 2014 huippulukuja ei ole saavutettu. Vuonna 2018 maksullisia tv-kanavia tilasi 705 000 taloutta, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 (Finnpanel). Kaapeli- ja iptv-verkossa muutokset maksu-tv-talouksien määrissä eivät ole olleet yhtä suuria. Vuodesta 2015 määrä on kasvanut 2,5 prosenttia (FiCom).

Maksu-tv-taloudet

Nettitelevisio-, suoratoisto- ja internetin videopalveluiden katselu Suomessa

Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluita (esim. Yle Areena, mtv ja Nelosen Ruutu) katsoo 71 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista suomalaisista. Internetin videopalveluita (esim. Youtube ja Vimeo) katsoo suunnilleen yhtä moni. Suoratoistopalveluita (Netflix, Viaplay, HBO Nordic jne.) katsoo 47 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista. (Tilastokeskus)

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy omassa kuluttajatutkimuksessaan muun muassa maksullisten tv- tai videopalveluiden tilaamisesta. Tänä vuonna 49 prosenttia vastaajista oli tilannut jotakin tällaista palvelua. Osuus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.

Suosituimmat maksulliset OTT-palvelut

Television katseluun käytetty aika ja laite

Suomessa television katseluun käytetään päivittäin aikaa hieman vajaa kolme tuntia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat, lähes viisi tuntia päivässä.  Vähiten sitä katsovat 15 – 24-vuotiaat, vain 41 minuuttia päivässä.

Televisiolaitetta käytetään myös esimerkiksi suoratoistopalveluihin sekä pelaamiseen ja tallenteiden katseluun. Muuhun kuin perinteisen television katseluun käytetty päivittäinen aika on keskimäärin 35 minuuttia. Eniten TV-laitetta ei-perinteisesti käyttävät 25 – 44-vuotiaat, 56 minuuttia päivässä.

Toisaalta televisio-ohjelmia katsotaan myös muilla laitteilla kuin televisiosta. Online-katselu tuo keskimäärin 6 prosenttia lisää television katseluaikaa. Eniten, 27 prosenttia, se lisää 15 – 24-vuotiaiden katseluaikaa.

Online-katselu jakautuu iän ja laitteen mukaan

 

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

11.12.2019

Kaikki EU-maat tarvitsevat ilmastostrategioita

Liikenne- ja viestintäministerinä Sanna Marin asetti työryhmän laatimaan tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Päämääränä on muodostaa yhteinen näkemys alan kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen rooli ICT-alalla on kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035 asti, ja työn on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Ryhmässä on edustajia niin yrityksistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä kuin valtionhallinnosta. Myös FiCom on mukana työryhmässä, jonka tehtävää pidämme erittäin tärkeänä ja jonka tavoitteisiin suhtaudumme hyvin kunnianhimoisesti.

Ilmasto- ja ympäristöstrategian pitää olla kansantajuinen, ja siinä pitää keskittyä olennaiseen. Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Teknologinen kehitys tuo tullessaan uusia päästöttömiä energiantuotantotapoja, mutta seuraavien vuosikymmenien ohittamaton ratkaisu on panostaminen ydinvoimaan. On käsittämätöntä, että EU-parlamentti ehdottaa ydinvoiman alasajostrategiaa samaan aikaan, kun pohditaan ilmastotoimien vauhdittamista.

Digitalisaation edistyessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra, esimerkiksi tukiasemat ja datakeskukset, kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei siis ole realistista tavoitella energiankulutuksen vähentämistä, vaan on keskityttävä kulutuksen kasvun hillitsemiseen. Esimerkiksi mobiilidatan siirron energiatehokkuus on merkittävästi parantunut viimeisen viiden vuoden aikana. Siirretyn datan ominaissähkönkulutus on viidessä vuodessa laskenut peräti 80 prosenttia.  

Strategiassa on tuotava esiin tasapainoisesti niin ilmastokysymyksen kannalta haastavat asiat kuin myös positiiviset näkökulmat. Digitalisoituva yhteiskunta on energiaintensiivinen, mutta samaan aikaan kehittyvä teknologia ja sähköistyvät palvelut vähentävät hiilidioksidipäästöjä muilla aloilla. Esimerkiksi liikenteen päästöt pienenevät, kun etätyö ja terveydenhuollon etäpalvelut vähentävät tarvetta liikkumiselle. Älykkäillä ratkaisuilla optimoitu valmistus vähentää tuotannon ja oikein ajoitettu toiminta logistiikan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmasto- ja ympäristöstrategiatyön hankaluuksia ovat mm. se, miten strategia rajataan sekä vertailutietojen puute. Suomi on EU:n edelläkävijä digipolitiikassa. Ei siis ole yllätys, että olemme sitä myös toimialan vaikutusarvioinnissa. Ilmastovaikutusten selvittäminen kaipaa dataa, ja siksi tarvitaan vastaavanlaisia strategioita kaikista EU-maista. Toivottavasti uusi komissio patistaa tähän ohjelmassaan. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman faktoihin perustuvaa tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voi esittää.

***

Mobiilialan kansainvälinen järjestö GSMA on julkaissut yhdessä riippumattoman, kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Carbon Trustin kanssa raportin mobiiliteknologian mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

28.11.2019

Suomi on Euroopan 5G-edelläkävijöitä

"Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa", sanoo Daniel Gueorguiev mobiilialan kansainvälisestä GSMA-järjestöstä.

Daniel Gueorguiev, Public Policy Manager, GSMA

Millainen on Suomen kansainvälinen asema 5G-kehityksessä?

GSMA:n ennusteen mukaan Suomi on vuonna 2025 Euroopan maista Norjan jälkeen toisena 5G-kehityksessä. Silloin 47 % suomalaisista ennustetaan olevan 5G-yhteys.

Suomi on samalla tasolla Japanin kanssa, eikä myöskään kaukana USA:sta, jossa osuudeksi ennustetaan 51 %. Maailmanlaajuisesti Etelä-Korea on ykkösenä, mutta Kiina seuraa nopeasti perässä. Globaalissa vertailussa Suomi pärjää verrattain hyvin.

5G-yhteyksien prosenttiosuuksien vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, millainen on 5G-palveluiden laatu ja millainen vaikutus palveluilla on digitalouteen. Suomessa on tehty valintoja, joilla varmistetaan parhaat mahdolliset yhteydet, ja se erottaa Suomen monista muista maista.

Mitä Suomi on tehnyt oikein 5G:n suhteen?

Kaikki maat eivät priorisoi verkkoyhteyksiä, vaikka sen pitäisi olla itsestään selvää. Suomessa viranomaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että verkkoyhteydet ovat elintärkeitä ja ne tulee turvata kaikille kansalaisille. Mikä tärkeintä, tämä poliittinen linja on konkretisoitunut poliittisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi.

Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa.

Suomi on jo pitkään rohkaissut muuta Eurooppaa olemaan edistyksellinen taajuuspolitiikassa. Tämä käy ilmi myös siinä, miten Suomi on suhtautunut ensimmäisiin 5G-taajuuksiin. Se myönsi käyttöoikeudet 700 MHz-taajuusalueelle yhtenä ensimmäisten joukossa. Tavoitteena oli edistää investointeja ja parempaa kattavuutta vähentämällä taajuuksien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistamalla matkaviestinoperaattoreiden investoinnit verkkojen rakentamiseen.

Suomi on ollut kiitettävän innovatiivinen ja pragmaattinen myöntäessään jokaiselle operaattorille 130 megahertsiä jaetulta 3500 MHz:n taajuusalueelta. Tavallisesti alalla kohdennetaan 100 megahertsiä operaattoria kohti, ja 30 prosentin lisäys tarkoittaa parempaa peittoa ja suurempaa kapasiteettia. Tämä antaa Suomelle edun muihin maihin nähden ja tuo merkittäviä etuja kuluttajille ja yrityksille Suomessa.

Suomi myös toimii niin, ettei uuden teknologian käyttöönotosta tule tulevaisuudessa pullonkaulaa noudattamalla kansainvälisiä turvallisuusohjeita ja eurooppalaisia sähkömagneettisia kenttiä (EMF) koskevia suosituksia. Suomi on aina noudattanut EMF-ohjeita. Monet muut maat eivät ole niin tehneet, mikä on aiheuttanut niille ongelmia jo nykyisissä 3G- ja 4G-verkoissa heikentämällä verkkojen kattavuutta ja sisätilakuuluvuutta. 5G:n myötä tällaisten maiden ongelmat lisääntyvät, koska 5G-taajuuksilla on heikommat etenemisominaisuudet ja niiden käyttäminen on lähes mahdotonta, ellei EMF-rajoituksia nosteta ICNIRP:in (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemalle tasolle.

Mikään ei siis estä sitä, että Suomella olisi Euroopan tai jopa maailman paras 5G-verkko. 5G:n käyttöönotto riippuu täysin siitä, kuinka helppoa on uusien antennien ja tukiasemien pystyttäminen on. Tällä rintamalla Suomi tekee upeaa työtä.

Mitä voimme tehdä vielä paremmin?

Paljon nykyistä paremmin Suomi ei voi enää toimia. Yksi vaikeimpia asioita Suomelle on Venäjän raja-alueen taajuuskoordinaatio. Suomi on tässäkin asiassa toiminut hyvin, mutta se on edelleen huomattava haaste, varsinkin kun sopimus Venäjän kanssa ei ole vielä lopullinen. Toistaiseksi käytettävissä on vähemmän taajuuksia C-kaistalla esiintyvien häiriöiden vuoksi. Onkin erittäin tärkeää saada taajuuskoordinaationeuvottelut päätökseen mahdollisimman pian, jotta kaikkia 5G:n hyötyjä päästään käyttämään.

Yksi parannuskohde voisi ehkä olla verkkojen rakennusprosessin virtaviivaistaminen ja yhden luukun periaate luville koko maahan.

Mitkä ovat 5G:n mukanaan tuomat tärkeimmät hyödyt?

5G:n välittömät hyödyt ovat yhteysnopeuden kasvu ja palveluiden yleinen parantuminen.  Pitkällä tähtäimellä etua saavat ne teollisuudenalat, jotka hyödyntävät nopeita yhteyksiä.

Uudet liiketoimintamallit ja palvelut, kuten AR/VR, tekoäly ja IoT, parantavat miljardien ihmisten elämää maailmanlaajuisesti tavoilla, joita ei vielä edes osata ajatella. Kaikki tämä riippuu täysin siitä, kuinka hyvä ja kattava 5G-verkko on. On ensiarvoisen tärkeää, että 5G:stä tulee todellisuutta, sillä sen hyödyt ovat rajattomat.

Tämä aihe liittyy


27.11.2019

Teledirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat implementoimassa ns. teledirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen sähköisen viestinnän palvelulaista (SVPL). Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa edistää laajakaistaverkkojen ja viestintäpalvelujen saatavuutta sekä palvelujen esteettömyyttä ja kuluttajan oikeuksia.

Sähköisen viestinnän palvelulain uudistuksessa pannaan täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivi) tuomat vaatimukset. Samalla uudistetaan kansallista sähköisen viestinnän sääntelyä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2020 ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä samana syksynä.

FiCom on lausunut SPVL:n uudistamisesta sen valmistelun yhteydessä 1.3.2019 ja 5.3.2019.

Direktiivi tuo lisää kansallista sääntelyä

Toimialan kannalta keskeisimmät direktiivin tuomat muutosehdotukset liittyvät taajuuksia, huomattavaa markkinavoimaa (HMV) sekä kuluttajia koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi taajuussääntelyllä ja HMV-uudistuksilla pyritään parantamaan sääntelyn ennustettavuutta ja edistää mm. 5G- ja kuituverkkoinvestointeja.

Direktiivin liitteessä on lueteltu ne vähimmäispalvelut, joita riittävän laajakaistapalvelun on tuettava. Nämä on viime kädessä toteutettava yleispalveluna, jos riittävää kaupallistaa tarjontaa ei ole. Suomen kilpailtu viestintämarkkina toimii niin hyvin, että vain muutamilla asiakkailla on ollut tarvetta yleispalveluliittymille. Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan direktiivin edellyttämät palvelut voidaan toteuttaa nykyisellä vähimmäisnopeudella, joten yleispalvelun nopeuden nostolle ei ole tarvetta, vaikka sellaista luonnoksessa esitetään.

Lakiuudistuksen tavoitteita voidaan yleisesti ottaen pitää kannatettavina, ja erityisesti verkkoinvestoinnit edellyttävät sääntelyltä pitkäkestoista ennustettavuutta.  Sääntelyn tulisi olla mahdollisimman teknologianeutraalia ja ottaa huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Lisäksi direktiivi tuo tälläkin kertaa kansalliseen sääntelyyn raskasta ja hyvin seikkaperäistä sääntelyä erityisesti kuluttajiin liittyen, mitä ei voida pitää kenenkään kannalta hyvänä kehityksenä.

Siirtovelvoite eli must carry

Lainsäädäntö velvoittaa suomalaiset kaapelitelevisioverkon operaattorit lähettämään Yleisradion julkisen palvelun kanavien televisiolähetykset verkoissaan ilman korvausta.  Tätä kutsutaan siirtovelvoitteeksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että siirtovelvoitesääntelyyn ei tehdä muutoksia, vaan sitä tarkasteltaisiin uudelleen vuonna 2021. Tämä on valitettavaa, sillä telepakettidirektiivin mukaan siirtovelvoitteita voidaan asettaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä kunkin jäsenvaltion selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisessä mediaympäristössä ei ole enää perusteita nykyisenkaltaiselle must carry -velvoitteelle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

27.11.2019

ePrivacy olisi haudattava kokonaan

EU:n pysyvien edustajien komitea Coreper I ei päässyt 22.11.2019 kokouksessaan yleisnäkemykseen sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta. FiCom on jo heinäkuussa todennut, ettei epäselvää ja tulkinnallista ePrivacy-ehdotusta tulisi edistää.

Asetusta on nyt syytä tarkastella uusin silmin ja ryhtyä toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka hyödyntää paremmin sekä Euroopan digitaalista ekosysteemiä että eurooppalaisia kuluttajia.

Parasta olisi, että komissio vetäisi kokonaan pois eurooppalaiselle digialalle vaikeasti ennakoitavia seurauksia aiheuttavan ePrivacy-ehdotuksen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

Pages