20.5.2019

FiComin kannanotto Huawei-uutisointiin

Huawein tekniikkaa on yli sadan operaattorin verkossa, ja se on ollut varteenotettava toimittaja yli kymmenen vuoden ajan. Huawei on Suomessa yksi operaattoreiden laitetoimittajakumppaneista Nokian ja Ericssonin ohella. Kaikkien suomalaisten isojen operaattoreiden verkoissa käytetään Huawein teknologiaa.

Gartnerin mukaan Huawei on maailman toiseksi suurin matkapuhelinvalmistaja. Huawein laitteiden osuus myös Suomen päätelaitemarkkinasta on viime vuosina huomattavasti kasvanut. Googlen ratkaisun vaikutusta suomalaisille kuluttajille on vielä liian aikaista arvioida. Konkreettisin vaikutus lienee joidenkin Googlen omien sovellusten (mm. Gmail, Youtube) poistuminen Huawein puhelimista. Huawei on ilmoittanut jatkavansa ohjelmapäivitysten tuottamista myymiinsä laitteisiin.

Verkkolaitteiden toimittamisesta vastaa valmistaja. Teleyrityksillä ei ole tietoa eri laiteosien saatavuuteen liittyvistä kysymyksistä. Verkkojen turvallisuus ja luotettavuus ovat avainasioita operaattoreiden liiketoiminnassa. Viestintäverkot rakennetaan aina alan standardeihin, tietoturvavaatimuksiin ja parhaisiin käytäntöihin nojaten.

Tilannetta seurataan ja vuoropuhelua käydään viranomaisten kanssa aktiivisesti. Tiedossa ei ole havaintoja tai epäilyjä epäilyttävästä toiminnasta tai vakoilusta verkoissamme Suomessa. Myöskään muissa maissa ei ole todistettavasti tullut ilmi Huawein teknologian harjoittamaa vakoilutoimintaa.

Huawein toiminnan arvosteluun liittyy paljon poliittisia ja talouspoliittisia näkökulmia.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

15.5.2019

Ajankäyttömme TOP3: Nukkuminen, työnteko ja liikkuvan kuvan katselu

FiCom Forumissa luotiin katsaus mediasisältöjen kulutukseen, menestyvän sisällön tuottamiseen ja siihen, miten EU-alueella jatkossa säädellään tekijänoikeuksia.

Youtuben Suomen toimialajohtaja Robert From listasi kolme asiaa, joihin käytämme eniten aikaa vuorokaudessa: nukkuminen, työn tekeminen ja videosisältöjen katselu. Mediankäyttö siirtyy entistä enemmän mobiilivideoon, ja esimerkiksi YouTuben katselusta jo 70 prosenttia tapahtuu mobiilipäätelaitteilla.

Älypuhelimet ovat mullistaneet paitsi sisällön kuluttamisen, myös sen tuotannon. Nykyisin kuka tahansa voi luoda hyvätasoista ja kiinnostavaa sisältöä kevyesti omalla puhelimellaan. Maailmassa onkin jo noin 30 miljoonaa tubettajaa, ja YouTubeen ladataan joka minuutti 400 tuntia sisältöä.

Elämme parhaillaan tv-sarjahuumaa

Dionysos Filmsin toimitusjohtaja Riina Hyytiä kertoi, että vietämme eri medioiden äärellä yhteensä kahdeksan tuntia päivässä - noin puolet tästä kuluu television, videopalveluiden ja suoratoiston parissa. Ei siis ole yllätys, että Netflix kuormittaa maailman verkkoliikenteestä vähintään 15 prosenttia, ruuhkaisimpina hetkinä jopa 40 prosenttia.

Netflix ja muut suoratoistopalvelut taistelevat tilaajista aseenaan kiinnostava sisältö. Tämä on avannut ovia myös suomalaisen sisällöntuotannon kansainvälistymiselle. Kansainvälisessä kisassa pärjäävät alkuperämaasta tai -kielestä huolimatta ne, joiden tarinoita maailma haluaa katsoa. Hyvänä esimerkkinä tästä on Dionysos Filmsin luoma menestyssarja Karppi, joka on julkaistu Netflixissä ja levinnyt jo 180 maahan.

EU-tekijänoikeusdirektiivi muuttaa internetin

Euroopan parlamentti hyväksyi maaliskuussa uuden EU-tasoisen tekijänoikeuslainsäädännön. Kiistanalaisimmat kohdat siinä ovat linkkiveroksi kutsuttu artikla 15 (aiemmin art. 11) sekä artikla 17 (aiemmin art. 13, ”meemikielto”), joka siirtää vastuun tekijänoikeuksien loukkauksista käyttäjiltä alustapalveluille.

Käytännössä kukaan ei vielä tarkasti tiedä, miten EU:n tekijänoikeusdirektiivi tulee vaikuttamaan, mutta lainsäädännön mukanaan tuomien uusien velvoitteiden myötä epävarmuus kasvaa ja internetin tulevaisuus on Euroopan ulkopuolella, totesi suomalaista pelialaa edustavan Neogames ry:n Senior Policy Analyst Jari-Pekka Kaleva.

Valmistelutyö direktiivin implementoinniksi Suomen lainsäädäntöön on aloitettu opetus- ja kulttuuriministeriössä.

Lue myös: FiCom Forum: Digitalisoituva Eurooppa

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

15.5.2019

FiCom Forum: Digitalisoituva Eurooppa

Digitalisaatio, joka Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubbin mukaan on tekoälyä, robotisaatiota, koneoppimista, esineiden internetiä, tulee mullistamaan maailman. Digitalisaatio muuttaa talouden ja työnteon, politiikan ja kommunikaation sekä tieteen.

FiCom Forumissa 13.5.2019 puhunut Stubb oli sitä mieltä, että talous muuttuu yhä enemmän alustataloudeksi, ja työnteko tulee limittymään jatkuvan opiskelun kanssa. Tärkein työelämätaito tulee olemaan empatian oppiminen.

Sosiaalinen media on muuttanut tapamme kommunikoida. Digitaalisten demokratioiden sijaan ollaan synnyttämässä digitaalisia diktatuureja. Maailma polarisoituu, mikä näkyy myös vaalitulosten pirstaloitumisena.

Digitalisaatio on mahdollistanut valtavia kehitysaskelia esimerkiksi lääketieteessä. Kun biologia ja teknologia kyetään yhdistämään ja syntyy uudenlaisia hybridejä, erilaiset moraaliset kysymykset lisääntyvät.

Stubbin viesti seuraavalle,  marraskuussa aloittavalle EU-komissiolle oli se, että EU:n pitää olla luomassa 1. luotettavaa 2. kilpailukykyistä ja 3. globaalia tekoälyä. Uuden maailman rakentamisen pitää edetä laillisesti ja eettisesti ja EU:ssa tulee panostaa innovaatioihin ja yhteistyöhön sekä kansainvälisiin sopimuksiin ja standardeihin.

Lainsäädännön lisäksi innovaatioiden edistämistä

Euroopan komission Suomen-edustuston tuore päällikkö Antti Peltomäki muistutti FiCom Forumissa, että juuri nyt on aika esittää toiveita ja tavoitteita uuden komission viisivuotisen toimikauden asialistalle.

Alexander Stubb määritteli Euroopan regulaation suurvallaksi, ja Peltomäkikin pohti, haluaako EU ylisäädellä asioita. Toisaalta hän peräänkuulutti sääntelyn tasapuolisuutta tilanteissa, joissa yhtä osapuolta (teletoiminta) säännellään mutta toista ei  (alustatalous). Hänen mukaansa EU:n tavoite on kuitenkin olla iso isoissa asioissa ja pieni pienissä. Digitalisaatiokehitykselle on luotava reunaehdot, mutta samalla kannattaa pohtia, onko nykyinen regulaatiomalli ainoa oikea. Peltomäki huomautti, että jos komissio löysää EU-regulaatiossa, on joillakin jäsenvaltioilla taipumus ryhtyä säätämään kansallista lainsäädäntöä, mikä murentaa sisämarkkinaa.

Lainsäädännön lisäksi Eurooppa on edistänyt innovaatiotoimintaa esimerkiksi rahoituksen avulla. Keski-Euroopan maissa on syntynyt erilaisia teollisuus 4.0 -projekteja. Osaaminen ja startup-toiminta ovat Peltomäen mukaan Euroopassa hyvällä tolalla.

Digitaalinen maailma tarvitsee luottamusta

Suomea kohti EU-puheenjohtajakauttaan luotsaava liikenne- ja viestintäpolitiikan korkean tason edustaja Mikael Nyberg peräänkuulutti käyttäjien luottamusta tekoälyyn. Ilman luottamusta digitalisaatio ja tekoäly eivät toimi.

Uusien asioiden sääntelyprosessin kannattaisi Nybergin mukaan edetä asioiden testaamisen ja pilotoinnin kautta sen pohtimiseen, tarvitaanko kyseisessä tilanteessa regulaatiota.

Datatalouden kasvua ja tekoälyn hyödyntämistä on vahvistettava Euroopassa osana sisämarkkinoiden kehittämistä. Digitalisaation ja automaation tarjoamat mahdollisuudet ja niiden hyödyntäminen ovat myös keino vastata ilmastohaasteisiin, sillä niiden avulla saadaan aikaan päästövähennyksiä. Suomella on kunnianhimoinen tavoite päästä hiilettömään liikenteeseen kaikissa liikennemuodoissa. Varsinkin merenkulku ja lentoliikenne vaativat asiassa globaaleja ratkaisuja.

Viestinnän tulevaisuuden näkymistä Nyberg totesi, että tavoite on saada mahdollisimman paljon radiotaajuuksia mobiiliviestinnän käyttöön.

***

Alexander Stubbin digitalisaatioaiheiset lukuvinkit:

  • Andrew McAfee ja Erik Brynjolfsson - Machine, Platform, Crowd: Harnessing Our Digital Future
  • Yuval Noah Harari - Sapiens: Ihmisen lyhyt historia, Homo Deus: Huomisen lyhyt historia, 21 oppituntia maailman tilasta
  • Max Tegmark - Life 3.0

***

FiCom Forumissa myös: Ajankäyttömme TOP3: Nukkuminen, työnteko ja liikkuvan kuvan katselu

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

15.5.2019

Suomi avainasemassa EU-politiikan linjauksissa

Heinäkuun alussa alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi antaa meille mahdollisuuden linjata EU:n seuraavan viisivuotiskauden politiikkaa. Samalla saamme poikkeuksellisen tilaisuuden vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön, sanoo valtioneuvoston kanslian EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen, jolta kysyimme hänen näkemyksiään Euroopan  digitalisaatiosta.

Millä tavoin Suomen rooli EU:n digikärkenä tulee esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella?

Tämänkertainen puheenjohtajakausi ei ole Suomelle tavanomainen, ainoastaan kuuden kuukauden mittainen puristus. Asemamme tulevana puheenjohtajana vaikuttaa paljon laajemmin ja pidemmällä aikavälillä.

Euroopan parlamentin vaalien jälkeen alkava puheenjohtajakausi on Suomelle mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa EU tekee seuraavat viisi vuotta.  Viemme pj-kaudellamme kesäkuussa päämiesten toimesta sovittavaa unionin seuraavaa strategista ohjelmaa käytäntöön neuvoston työn kautta. Tähän liittyvä työ on ollut keskeinen prioriteettimme viimeisen vuoden ajan.

Digitalisaatioon liittyvät kysymykset asettuvat tähän kontekstiin. Yhdistämme digitalisaation ja digitaalisen talouden kehittämisen kiinteästi EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen. Jälkimmäinen kuuluu yhteen kolmesta painopisteestä, jossa olemme tehneet edellä mainittua, pitkän tähtäimen strategista vaikuttamistyötä. Tätä kautta digiasiat ovat myös pj-kautemme ytimessä.

Mitä ict-ala voi odottaa ensi syksyn puristukselta? 

Nykyisen komission kaudella tehty työ on keskittynyt digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen. Jatkossa digitalisaatio on nähtävä laajemmin; koko kansainvälisen kilpailun kohtaavan talouden kysymyksenä sekä yhteiskunnallisena ja yksilöihin vahvasti liittyvänä kysymyksenä. Digitalisoituvaan talouteen ja yhteiskuntaan liittyy myös paljon asioita, jotka eivät ole unionin kompetenssissa, esimerkkeinä osaamisen kehittäminen ja osallisuuden edistäminen. Erityisesti haluamme korostaa digitalisaation ja EU:n palvelumarkkinoiden tehostamisen yhteyttä.

Uuden kasvun näkökulmasta on välttämätöntä ryhtyä toimiin talouden rakennemuutosten tukemiseksi. Digitalisaatio on luonnollisesti yksi keskeinen mahdollistaja tältä osin. Lisäksi on aloja, joiden kasvupotentiaali tulisi hyödyntää digitalisaation avulla. Suomen on luontevaa pitää esillä esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen edistämistä tai vaikkapa terveyssektorin digitalisaatiota.

Toivon tietysti, että tämän ajattelutavan mukainen politiikka tukisi suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia ja tarjoaisi tilaisuuksia tuoda osaamistamme esille.

Miten yritykset voivat tukea Suomen EU-puheenjohtajuuskautta?

Meillä on aivan poikkeuksellinen tilaisuus vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön. Korostan edelleen, että kyse ei ole ainoastaan pj-kaudesta. Teollisuuden eurooppalaisten etujärjestöjen kautta on hyvä vaikuttaa ja viedä näitä viestejä muihin jäsenmaihin ja unionin toimielimiin.

On tavanomaista, että komissio, aloitteen tekijän roolissa, kääntyy puoleemme halutessaan kuulla, millaisia ratkaisuja ja ehdotuksia Suomella olisi eri kysymyksiin. Näin on erityisesti juuri digitalisaatioon tai vaikkapa innovaatiomalleihin liittyen. Monet datan hallintaan tai tekoälyn soveltamiseen liittyvät kysymykset tulevat ainakin mieleen.

Hallinnossa on hyvä olla tietämystä yrityskentän mahdollisista toiveista, ongelmista ja niiden konkreettisista ratkaisumalleista. Jatkuvaa vuoropuhelua siis tarvitaan. Kannustan teitä tähän erityisesti uuden komission työn kynnyksellä. Vaikutamme tulevien toimenpiteiden sisältöihin parhaiten tarjoamalla perusteltua tietoa asioista. Te olette avain tähän tietoon.

Lukusuositus: Jori Arvosen Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi


15.5.2019

Euroopan digitaalinen tulevaisuus, edessä vai takana?

Tietoliikenneverkot - digitalisaation perusta

Kiinteitä laajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 35 prosentilla asukkaista. Niistä surin osa, 61 prosenttia, on DSL-liittymiä. Kaapeliliittymiä on 19 prosenttia, kuituliittymiä 16 prosenttia ja muita liittymiä (esimerkiksi satelliittivastaanotin) neljä prosenttia. Suomessa on kiinteitä liittymiä asukasta kohti laskettuna hieman EU-maiden keskiarvoa vähemmän, kuituliittymiä sen sijaan huomattavasti enemmän, 48 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. (EU Digital Single Market)

Eri tilastojen laskentatavat ja liittymien määritelmät vaihtelevat jonkun verran, joten lukumääriä ei voi täysin verrata toisiinsa, mutta ne antavat kuitenkin suuntaviivoja.

OECD-maissa laajakaistaliittymä oli viime vuonna keskimäärin 31 prosentilla asukkaista Tämä on jonkin verran vähemmän kuin EU-maissa. Liittymistä 38 prosenttia oli DSL-liittymiä, 33 prosenttia kaapeliliittymiä, 25 prosenttia kuituliittymiä ja muita liittymiä oli neljä prosenttia. (OECD Broadband Portal)

ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä on 14 prosentilla maapallon asukkaista.  Maanosittain laskettuna eniten niitä on Euroopassa, 31 prosentilla asukkaista. Amerikoissa liittymiä on 21 prosentilla, IVY-maissa 19 prosentilla, Aasian ja Tyynen meren alueella 14 prosentilla, Arabimaissa viidellä prosentilla ja Afrikassa vajaalla prosentilla.

Laajakaista (kiinteä ja mobiili) eri alueilla, prosentilla asukkaista*

*) ITU:n tilasto koko maailmasta on arvio. Eri tilastojen luvut eivät ole suoraan verrannollisia keskenään.

Mobiililaajakaistaliittymiä on EU-maissa keskimäärin 96 prosentilla asukkaista, Suomessa osuus on 156 prosenttia.

OECD-maissa keskimäärin mobiili laajakaistaliittymä on 106 prosentilla asukkaista Yli sadan prosentin liittymätiheyden maita Euroopan ulkopuolella ovat Japani, Korea, USA, Australia, Uusi-Seelanti ja Israel.

ITU arvioi mobiililaajakaistaliittymiä olevan maailmanlaajuisesti 69 prosentilla asukkaista. Amerikoissa mobiililaajakaistaliittymä on 97 prosentilla asukkaista, Euroopassa 94 prosentilla, IVY-maissa 79 prosentilla, Aasian ja Tyynenmeren alueella 68 prosentilla, Arabimaissa 63 prosentilla ja Afrikassa 30 prosentilla.

Pelkkä määrä ei riitä, pitää olla myös nopea

Cisco arvioi kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuksien olevan tänä vuonna maailmanlaajuisesti keskimäärin 52,9 Mbit/s. Länsi-Euroopassa niiden arvioidaan olevan vastaavasti 53,2 Mbit/s. Vuodelle 2022 Cisco ennustaa maailmanlaajuiseksi nopeudeksi 75,4 Mbit/s ja Länsi-Euroopan tasolle 76,0 Mbit/s.

Mobiilien laajakaistaliittymien maailmanlaajuisten keskimääräisten nopeuksien Cisco arvioi olevan tänä vuonna 17,7 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 31,2 Mbit/s. Vuoden 2022 ennuste maailmanlaajuisista nopeuksista on 28,5 Mbit/s ja Länsi-Euroopan 50,5 Mbit/s. (Cisco, Visual Networking Index: Forecast and Trends 2017 – 2022)

Määrä ja nopeus mahdollistavat mobiilidatan kasvun

Mobiilidataa eniten käyttävistä kymmenestä OECD-maasta yhdeksän maata on Euroopasta. Muista OECD-maista mukana on ainoastaan Etelä-Korea, jossa mobiilidataa käytettiin yhdeksänneksi eniten.

Mobiilidatan käyttö OECD-maissa, mobiililaajakaistaliittymää kohti kuukaudessa, gigatavua

Tuoreimpien, vuodelta 2017 olevien OECD-tilastojen mukaan eniten mobiilidataa käytettiin Suomessa, 15,45 gigatavua mobiililiittymää kohti kuukaudessa. Seuraavana oli Itävalta 11,17 gigatavua ja kolmantena Viro 7,16 gigatavua/mobiililaajakaistaliittymä/kuukausi. OECD-maiden keskiarvo oli 2,82 gigatavua, joten Suomessa siirretyn mobiilidatan määrä oli siihen nähden yli viisinkertainen. (OECD Broadband Portal)

Muuttaako 5G painopisteitä?

Viime vuonna Euroopan alueen matkapuhelinliittymistä 46 prosenttia oli 4G-liittymiä. Maailmanlaajuisesti osuus oli 43 prosenttia. Euroopan edellä oli Pohjois-Amerikka 69 prosentilla. Aasian – Tyynenmeren alue oli Euroopan kanssa suunnilleen tasoissa 45 prosentilla.

GSMA ennusteen mukaan vuonna 2025 tulee 5G-matkapuhelinliittymiä olemaan maailmanlaajuisesti 15 prosenttia kaikista matkapuhelinliittymistä. Euroopassa vastaavan osuuden ennustetaan olevan 29 prosenttia. Eniten 5G-liittymiä olisi Pohjois-Amerikassa, 47 prosenttia matkapuhelinliittymistä. (The Mobile Economy 2019, GSMA)

5G-liittymät maanosittain, osuus matkapuhelinliittymistä, prosenttia

Panostetaanko kehittämiseen?

Tutkimus- ja kehittämismenot olivat OECD-maissa keskimäärin 2,4 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2017. EU-maissa ne olivat keskimäärin 2,1 prosenttia ja Suomessa 2,8 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä oli OECD-maiden yhdeksänneksi eniten.  OECD-maiden suurimmat tutkimus- ja kehittämismenot olivat Koreassa, 4,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Seuraavina tulivat Israel 4,5 prosenttia, Ruotsi 3,3 prosenttia sekä Japani ja Itävalta 3,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. (OECD, Gross domestic spending on R&D)

Eräiden OECD-maiden tutkimus- ja kehittämismenoja, prosenttia bruttokansantuotteesta

EU-maissa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin asukasta kohti laskettuna rahaa keskimäärin 620 euroa vuonna 2017. Kasvua vuodesta 2013 oli noin 14 prosenttia. Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin rahaa asukasta kohti 1 122 euroa eli noin 55 prosenttia EU-maiden keskiarvoa enemmän.  Suomessa määrä ei kuitenkaan vastaavana viisivuotiskautena ole kasvanut vaan vähentynyt noin yhdeksän prosenttia. (Eurostat)

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti laskettuna Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

23.4.2019

Suomessa netti on kaikkialla

Suomi on pinta-alaltaan Euroopan viidenneksi suurin maa, mutta väestötiheytemme on EU-maiden pienin. Suomen väestö keskittyy taajamiin: Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa noin 85 prosenttia suomalaisista asui alueella, joka on ainoastaan 2,2 prosenttia koko maan maapinta-alasta.

Jotta kaikki suomalaiset pääsevät käyttämään viestintäpalveluja, on erilaisia tietoliikenneverkkoja rakennettu kaikkialle maahamme jo vuosikymmenien ajan. Tekniikan kehittyessä verkkoja on uusittu ja niiden kattavuutta lisätty. Suomalaiset teleyritykset investoivat joka vuosi yli puoli miljardia euroa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Mobiiliteknologia toi valtavan digiloikan niin maaseudulle kuin kaupunkeihinkin. 3G:n mukana internet tuli lähes jokaisen taskuun, ja 4G lisäsi mahdollisuuden videokuvaan. Tänä päivänä meillä on käytännöllisesti katsoen koko Suomessa toimiva 4G-verkko, jonka yhteysnopeus on vähintään 30 Mbit/s. Verkon kattavuus ja nopeus paranevat jatkuvasti. Ensimmäisiä 5G-yhteyksiä on jo otettu käyttöön.

Kiinteitä ja mobiileja laajakaistaverkkoja rakennetaan jatkuvasti

Valokuituliittymien osuus kasvoi viime vuonna jo yli puoleen kaikista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä. Samanaikaisesti myös kiinteiden liittymien kokonaismäärä nousi edeltäviä vuosia korkeammalle tasolle. Suomalaiskotitalouksissa on jo yli 1,5 miljoonaa kiinteää liittymää. Sähkö- ja teleyhtiöiden yhteisrakentaminen, eli sähkökaapelin ja valokuidun samanaikainen kaivaminen, on osaltaan lisännyt kuituverkon levinneisyyttä.

         Kiinteän verkon laajakaistatekniikoiden kehitys

Lähde: Liikenne- ja viestintävirasto

Viestintäpalveluiden käytössä asetetaan usein tarpeettomasti vastakkain eri teknologiat, mobiili ja kiinteä laajakaista, vaikka niillä kummallakin on omat vahvuutensa ja käyttötarkoituksensa. Teleyritysten vuosittainen yli puolen miljardin investointi viestintäverkkoihin jakautuu suunnilleen puoliksi kiinteän ja mobiiliverkon kesken.

Mobiiliverkon etu on, että se toimii kaikkialla. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että nettipalveluja voi käyttää missä ja milloin vain. Mobiilidatan käyttäjinä olemme maailman kärkikastia. Mobiiliteknologia on myös kustannustehokasta, kuluttajalle edullista ja sen saa käyttöön hetkessä.  

Kiinteä kuituliittymä on teknisesti laadukas ja varma.  Sen hankintakustannukset ovat asiakkaalle huomattavasti mobiililiittymää suuremmat. Liittymä, joka edellyttää kaivamista ja kaapelien asentamista, ei myöskään ole otettavissa käyttöön kovin nopeasti.

Haja-asutusalueille vaihtoehto voi olla myös niin sanottu kiinteä langaton laajakaista: ulos asennettava, tukiasemaa kohti suunnattava antenni ja reititin, joka jakaa yhteyden sisätiloihin. Tekniikka mahdollistaa korkeiden taajuuksien ja niiden tuoman lisäkapasiteetin hyödyntämisen myös maaseudulla.

Kuitu kaipaa kysyntää

Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksen mukaan kuluttajat eivät ole kovin innokkaita hankkimaan valokuitua. Suuri osa pientaloasujista ei ole kiinnostuneita liittymähankinnasta.  

Kiinteän verkon rakentamisen suurin kuluerä on maan kaivaminen. On arvioitu, että kuituverkon rakentaminen maksaa keskimäärin 10 – 12 euroa metriltä. Haja-asutusalueella ja taajamien ulkopuolella matka verkon lähimmälle keskittimelle voi olla hyvinkin pitkä. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan liittymästä suuria summia. Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksessa suurin osa vastaajista olisi valmis investoimaan kuituliittymään alle 500 euroa.

Tuleeko 5G vain kaupunkiin?

On kritisoitu, että 5G-teknologia ei toimi maaseudulla vaan ainoastaan kaupungeissa. Tekniikkaa luonnollisesti uudistetaan ensin siellä, missä käyttäjiä on eniten. Näin ovat levinneet myös aiempien sukupolvien matkaviestinverkot.

Ensin avautuvat 3,5 gigahertsin ja perinteisiä 4G-taajuuksia hyödyntävät verkot. Noin vuonna 2020 käyttöön saadaan korkeampia taajuuksia hyödyntävät verkot, jotka edelleen lisäävät suorituskykyä ja nopeutta. 5G tulee ensin kaupunkeihin, ja leviää sieltä joidenkin vuosien kuluessa haja-asutusalueille.

Kaupungeissa 5G-verkon tukiasematiheys tulee olemaan suuri, mutta on arvioitu, että maaseudun esteettömissä olosuhteissa tukiaseman kantama on useita kilometrejä. Tukiasemat sijoitetaan mahdollisimman keskeisesti asukkaisiin nähden. 5G-verkon tukiasemat vaativat toimiakseen kuituyhteyksiä, joten mobiiliteknologian myötä myös valokuituverkko laajenee. Kuluttajayhteyksien lisääntymisen tärkein kriteeri on niiden kysynnän kasvu.

Vaativaan yritystoiminnan digi-infratarpeeseen voi vastata valokuidun lisäksi 5G-teknologian mahdollistamalla verkon viipaloinnilla, joka tarkoittaa yrityksen oman verkkoliikenteen eriyttämistä muusta verkkoliikenteestä. Jos esimerkiksi teollisuuslaitos haluaa erityistarpeisiinsa räätälöidyn, alueellaan toimivan verkkopalvelun, teleoperaattorin tulee joko tarjota tällaista itse tai vaihtoehtoisesti vuokrata taajuuden käyttöoikeus taholle, joka paikallispalvelun tuottaa.

5G-palveluita lanseerataan useassa eri vaiheessa, ja nykyisiä mobiiliverkkoja käytetään uusien rinnalla vielä pitkään. Olemme matkalla kohti älykästä yhteiskuntaa: kymmenen vuoden kuluttua käytämme palveluita, joiden emme vielä tänään uskoneet olevan edes mahdollisia. Tämä edellyttää riittävää tietoliikenneinfrastruktuuria, joka rakennetaan sekä mobiilia että kuitua hyödyntäen.

Valtion keinot: kannustava lainsäädäntö ja palvelujen digitalisointi

Mobiiliverkkojen kapasiteetin riittävyydestä esitetään aika ajoin epäilyjä. Operaattorit seuraavat kuitenkin jatkuvasti tukiasemien verkkoliikenteen kapasiteettia ja sen riittävyyttä ja lisäävät sitä tarpeen mukaan.

Eri palvelut edellyttävät toimiakseen erilaisia laajakaistanopeuksia. Verkkopankkiasiointiin, sähköpostiin tai veroilmoituksen täyttämiseen verkossa ei tarvita huippunopeaa laajakaistaa. Netti-tv:n katselu tai verkkopelaaminen taas tarvitsevat hieman nopeampaa yhteyttä. Nopeatkin yhteydet voidaan toteuttaa joko kiinteällä tai mobiilitekniikalla. Suomen kaltaisessa maassa tulee aina olemaan alueita, joissa viestintäverkkojen rakentaminen on haastavaa. Kuluttajalle on kuitenkin tärkeintä, että palvelut toimivat, ei se, millä tekniikalla ne on toteutettu.

Viestintäverkot – kuten muukin infrastruktuuri ja palvelut – syntyvät sinne, missä niille on kysyntää ja tarvetta. Yhteiskunta tukee laajakaistarakentamista parhaiten investointeihin kannustavalla, teknologianeutraalilla lainsäädännöllä sekä kysynnän lisäämisellä. Tätä voi edistää kiihdyttämällä julkisten palveluiden digitalisointia ja tarjontaa.

 

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

17.4.2019

Virkamiesesitykset pääosin linjassa FiComin tavoitteiden kanssa

Yritystoiminnan kannalta ennakoiva, läpinäkyvä ja tasapuolinen sääntely ovat kaiken A ja O. Ministeriöt ovat virkamiestyönä laatineet tavoitteitaan tulevalle hallituskaudelle. Tehtävälistoja on laadittu ennenkin, mutta aiemmasta poiketen nyt niitä on myös julkistettu. Monet tavoitteista ovat hyvin samansuuntaisia kuin ne, joita FiCom on omissa hallitusohjelmatavoitteissaan nostanut esille.

Toimialamme kannalta keskeisiä esityksiä:

Liikenne- ja viestintäministeriö edistää elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia luomalla edellytyksiä tekoälyn ja alustatalouden sähköisille palveluille ja avaamalla julkisen hallinnon rajapintoja sekä edistämällä hyvää, sujuvaa sääntelyä. Sääntelyn perusta on EU-lainsäädännössä, eikä erityisiä Suomi-lisiä pitäisi olla hidastamassa innovointia. Kyberturvallisuuskeskuksen roolia elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan palveluntuottajana halutaan vahvistaa.

Liikenne- ja viestintäministeriö esittää myös edistyksellisen taajuuspolitiikan jatkamista. Tällä turvataan riittävästi taajuuksia laajakaistayhteyksille 5G- ja 6G-verkoissa.

FiComin näkökulmasta kivi kengässä kysyntävetoiselle ja markkinaehtoiselle rakentamiselle on kuitenkin LVM:n esittämä valtion yhtiön rooli kaupunkiseutujen valokuidun rakentamisessa. On täysin kestämätön ajatus, että valtio tulisi verkkorakentajaksi olemassa oleville markkinoille. Tähän asti on korostettu teknologianeutraalia sääntelyä, minkä kanssa esitys on myös ristiriidassa. Jatkossakin on oltava tärkeintä se, että kuluttajat saavat haluamiaan palveluita, eikä se, millä tekniikalla ne heille tuotetaan.

Työ- ja elinkeinoministeriö esittää, että tekijänoikeusasioita hallinnoidaan yhdessä innovaatiopolitiikan ja IPR-oikeuksien kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa tekijänoikeusasioiden siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriöön. Olemme samaa mieltä siitä, että tämä olisi erittäin järkevää resurssien käyttöä ja samalla vahvistaisi tekijänoikeuskysymysten asemaa elinkeinopolitiikan osana.

Valtiovarainministeriö korostaa teknologisen kehityksen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Kovin konkreettisia tavoitteita ei esitetä, mutta ylätason lauseet ohjaavat FiComin näkökulmasta toimintaa oikeaan suuntaan. Työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen, digitaalisten palveluiden tehokkuushyödyt ja investointiympäristön houkuttelevuuden turvaaminen ovat kaikki strategisina tavoitteina kannatettavia.

Valtiovarainministeriö toteaa sähköisen tunnistamisen olevan keskeinen osa erilaisten julkisten ja yksityisten digitaalisten palveluiden hyödyntämistä. Lainsäädäntöä on tältä osin juuri muutettu, ja muutoksen vaikutuksia pitää tulevan hallituskauden aikana arvioida; valtion ylläpitämää järjestelmää ei tule edistää.

Ympäristöministeriö haluaa edistää digitaalisia rakennettuja ympäristöjä mm. luomalla yhden yhteisen alustan, johon kerätään kaikki infran keskeiset tiedot hyödyttämään myös televerkkojen rakentamista. Lisäksi kuntien rakennusvalvonnan käytäntöjä esitetään yhdenmukaistettaviksi. FiCom kannattaa toimenpiteitä, joilla pyritään yhden luukun lupamenettelyyn. Yhteinen tietoalusta sekä yhtenevät käytännöt ovat keskeinen osa sujuvaa rakentamista.

Suomen edelläkävijyys digimaana on asia, jota kaikki ministeriöt ja puolueet haluavat edistää.

Vaaleista on kulunut vasta muutama päivä. Monet politiikkaa läheltä seuraavat ennustavat hallitusneuvotteluista vaikeita, niin kokoonpanon kuin sisällönkin osalta. Hallitusohjelmasta tullee yksityiskohtainen strategisten suuntaviivojen sijaan. Käy hallitusneuvotteluissa kuinka tahansa, voi olla varma siitä, että teknologinen kehitys ja palveluiden sähköistyminen tulevat jatkumaan voimakkaina. Digitalisaatio on taatusti yksi seuraavien vuosien läpileikkaavista pääteemoista. Sen vauhti ja edistämiskeinot saattavat toki vaihdella. 

Virkamiestyönä tehdyt tavoitteet ovat hyvä keskustelun avaus. Valta päättää tehtävistä toimenpiteistä ja niiden toteutuksesta on kuitenkin vastavalitulla eduskunnalla ja erityisesti tulevien kuukausien aikana aloittavalla hallituksella. Tulevan hallituksen poliittista linjaa ja ohjelmaa odotellessa.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

16.4.2019

Anna-Maija Karjalainen: Suomi haluaa päästä digitalisoinnissa Tanskan tasolle

Kysyimme valtiovarainministeriön ICT-johtaja Anna-Maija Karjalaisen näkemyksiä valtion mahdollisuuksista ja tavoitteista yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi.

Miten valtio voi edistää digitalisaatiota?

Voimme edistää digitalisaatiota useilla eri tavoilla. Meidän ohjauskeinomme ministeriönä ovat informaatio-ohjaus ja strategialla ohjaaminen sekä voimakkaampina keinoina rahoituksella ohjaaminen ja lainsäädännöllä velvoittaminen. Olemme käyttäneet kaikkia keinoja viime vuosien aikana ja saaneetkin digitalisaatiota edistettyä voimakkaasti.

”Digitalisoidaan julkiset palvelut” pääministeri Sipilän hallitusohjelman läpileikkaavana teemana nosti digitalisoinnin tarpeen ja ymmärryksen uudelle tasolle. Tästä osoituksena viime vuonna EU:n digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksissä (DESI - Digital Economy and Society Index) Suomi nousi julkisten palvelujen digitalisoinnissa EU:ssa ensimmäiselle sijalle.

Millaiset tavoitteet valtiolla on digitalisaation suhteen?

Tavoitteenamme ohjata julkisen hallinnon palvelujen käyttäjät digitaalisiin palveluihin ja tästä syystä viranomaiset onkin velvoitettu tarjoamaan helppokäyttöisiä ja tietoturvallisia digitaalisia palveluja. Yksityisen sektorin tulisi käyttää viranomaisten kanssa asioidessaan digitaalisia palveluja. Toivoisimme pääsevämme digitalisoinnissa Tanskan kanssa samalle tasolle, jossa 90 % kansalaisista käyttää digitaalisia palveluja, ja he ovat myös tyytyväisiä palvelujen käyttäjiä.

Digitalisaation tavoitteena on myös uudistaa toimintatapoja ja prosesseja, jotta palvelut olisivat entistä parempia ja myös tuottavuus kasvaisi. Tulevaisuudessa on myös entistä vahvemmin kytkettävä tekoälyn mahdollisuudet julkisten palvelujen kehittämiseen.

Millä keinoilla suomalaiset saadaan sähköisten palvelujen käyttäjiksi?

Tärkein keino on tarjota sujuvia digitaalisia palveluprosesseja asiakkaidemme käyttöön ajasta ja paikasta riippumatta. Digitaalisten palvelujen tulee olla laadukkaita, tietoturvallisia, saavutettavia ja helppokäyttöisiä. Olemme tarjonneet kansalaisille digitukihankkeessa viidellä alueella palvelujen käytön tukea ja nyt tuki tulee määräaikaisesti levitettäväksi koko Suomeen vuoden 2020 loppuun saakka. Digitukea annetaan käytännössä monien eri toimijoiden toimesta, kuten kirjastoissa ja yhteispalvelupisteissä tai kansalaisjärjestöjen toimesta.

Palvelujen mainonta ja markkinointi on myös tärkeää, jotta palvelut löydetään. OmaVero on hyvä esimerkki siitä, miten kansalaisille tarkoitettuja palveluita markkinoidaan kaikkien käyttöön. 

Mitkä ovat digitalisaation suurimmat haasteet?

Käyttäjän näkökulmasta suurimmat haasteet ovat osaaminen, palvelujen löydettävyys ja palveluprosessien ihmiskeskeisyys eli sujuvuus. Osaamisen tueksi yllä mainittu digitukihanke auttaa kansalaisia palvelujen käyttöön. Vastaavaa digitukea on tarve järjestää myös pienille yrityksille. Meillä Suomessa on paljon ennakkoluulottomuutta uusien tekniikoiden käyttöönottoon. Samaa kulttuuria soisi myös digitaalisten palvelujen ennakkoluulottomalle kokeilemiselle ja käytölle.

Kokonaisuuden näkökulmasta digitalisaation haasteena on julkisen hallinnon moninainen toimintaympäristö, jossa toiminnan ja tiedon yhteentoimivuudessa on edelleen työtä. Haasteena on myös, miten järjestämme palvelumme entistä paremmin ihmis- ja asiakaslähtöisesti eri elämäntapahtumat huomioiden.


16.4.2019

Olemme hyviä, mutta emme vielä parhaita

Suomen digitaalinen toimintakyky EU:n kärkimaiden joukossa

Euroopan komission Digital Economy and Society Index -tutkimuksessa Suomi oli kokonaistuloksissa 70,1 pisteellä EU-maista kolmantena. EU:n keskiarvo oli 54,0 pistettä.

Ensimmäiseksi sijoittui Tanska 73,7 pisteellä. Seuraavina hyvin tasaväkisinä olivat Ruotsi 70,4 pistettä, Suomi 70,1 pistettä ja Hollanti 69,9 pistettä.

DESI-indeksin kokonaistulokset

Indeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services)

Parhaiten Suomi menestyi inhimillinen pääoma- sekä julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindekseissä. Näissä molemmissa Suomi sijoittui ensimmäiseksi.

Digitaaliteknologian integraatio -osaindeksissä, joka mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, Suomi oli toisena. Kotitalouksien internetpalvelujen käyttöä mittaavassa osaindeksissä Suomen sijoitus oli viides ja siirtoyhteydet -osaindeksissä yhdeksäs. Tällä mitataan laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa.

Osaindeksien tulokset Suomessa ja EU-maissa keskimäärin

Kussakin osaindeksissä oli lukuisia eri mittareita. Näistä parhaita tuloksia muihin EU-maihin verrattuna Suomi sai muun muassa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrässä (Suomi ensimmäinen) ja alalta valmistuvien määrässä (Suomi toinen) sekä kansalaisten digitaalisissa perustaidoissa (Suomi neljäs).  EU-maista ensimmäisenä Suomi oli myös yritysten pilvipalveluiden käytössä, mobiililaajakaistan käyttöönotossa, laajakaistaliittymien hintaindeksissä sekä verkkopankin ja sähköisen terveydenhuollon käytössä.

Parantamisen varaa on verkkokaupan käytössä, varsinkin yritysten ulkomaille suuntautuvassa verkkokaupassa, kuten myös sosiaalisen verkoston sekä yritysten sähköisen tiedon jakamisen järjestelmien käytössä. Julkishallinnon digitaalisten palveluiden määrässä yrityksille Suomi jäi EU-maiden keskiarvon alapuolelle. (Digital Economy and Society Index, DESI) 

Julkishallinnon asiointipalveluissa 86,6 miljoonaa sähköistä tunnistautumista

Viime vuonna Suomi.fi -tunnistustapahtumia oli 86,6 miljoonaa eli noin 19 tunnistustapahtumaa kutakin 15 vuotta täyttänyttä suomalaista kohti.

Suomi.fi-tunnistus on julkisen hallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu. Palvelu on käytössä valtion ja kuntien sähköisissä palveluissa, joissa käyttäjä pitää tunnistaa luotettavasti

Tunnistustapahtumat tunnistusvälineittäin 2018

Katso-tunnisteella voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso-tunnistetta voivat käyttää myös yhtymät, julkiset organisaatiot ja kuolinpesät. Katso PWD (=Katso Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Katso OTP (=Katso One Time Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja kertakäyttösalasana. Katso OTP tunnistamistapa valitaan, jos tarvitaan vahvaa tunnistautumista.

Mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista toistaiseksi pienehkö, mutta kasvaa voimakkaasti

Vuoden 2017 tammikuussa mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista oli 2,2 prosenttia, viime vuoden joulukuussa se oli noussut 5,1 prosenttiin. Kasvua oli yli 130 prosenttia. Tämän vuoden helmikuussa osuus oli jo 5,6 prosenttia. Kasvua kahdessa kuukaudessa oli lähes 10 prosenttia. (Suomi.fi palveluhallinta)

Teleyritykset investoivat digitulevaisuuteen

Vuonna 2017 telealan kokonaisinvestoinnit olivat 22,4 prosenttia liikevaihdosta. Muun yrityssektorin (poislukien teleala ja rahoitussektori) investoinnit vastaavana aikana olivat 7,8 prosenttia. Vuodesta 2010 vuoteen 2017 telealan keskimääräinen investointiaste on ollut 19,9 prosenttia ja muun yrityssektorin 5,8 prosenttia. (Tilastokeskus)

Kokonaisinvestointien osuus liikevaihdosta, prosenttia

Teleyritysten investoinnit viime vuonna olivat 608 miljoonaa euroa. Kiinteän verkon osuus tästä oli noin 41 prosenttia, matkaviestinverkon noin 51 sekä tv- ja radiotoiminnan investointien osuus noin 7 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Suomessa tutkimus- ja kehittämistoimintaan rahaa enemmän kuin EU-maissa keskimäärin, suurin osa rahasta yrityssektorilta

Tilastokeskuksen arvion mukaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Suomessa viime vuonna 6,3 miljardia euroa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 2,2 prosenttia eli lähes 139 miljoonaa euroa. Osuus bruttokansantuotteesta oli 2,7 prosenttia.

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot Suomessa, miljoonaa euroa ja osuus bruttokansantuotteesta

Kansainvälisesti vertailtuna Suomessa käytetään tutkimus- ja kehittämistoimintaan rahaa asukasta kohti selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2017 tutkimus- ja kehittämistoimintaan EU-maissa käytettiin keskimäärin noin 620 euroa ja Suomessa 1 122 euroa asukasta kohti. (Eurostat)

Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytetty raha asukasta kohti Suomessa ja EU:ssa keskimäärin, €

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain Suomessa

Kaksi kolmasosaa tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista Suomessa tulee yrityssektorilta. Korkeakoulusektorin osuus on neljäsosa ja julkisen sektorin osuus noin 10 prosenttia. (Tilastokeskus)

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot sektoreittain, 2018 arvio

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

15.4.2019

Mobiilivarmenne kasvattaa suosiotaan

Luotettavan sähköisen tunnistamisen edistäminen on elintärkeää digiyhteiskunnan kehitykselle. Sähköisen asioinnin määrä kasvaa jatkuvasti, ja kun palvelut kulkevat kännykän mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistautumisvälinekin löytyy samasta paikasta.

Mobiilivarmenne on DNA:n, Elisan ja Telian kehittämä sähköinen henkilöllisyystodistus SIM-kortilla. Mobiilivarmenne on aina mukana siellä, missä puhelinkin, ja sen käyttämiseen tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku. Mobiilivarmenne toimii jo yli tuhannessa palvelussa: sitä voi käyttää mm. terveysalan, kuntien, valtionhallinnon, oppilaitosten sekä pankki-, rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden palveluissa.

Viranomaisasiointiin tarkoitettuun Suomi.fi-verkkopalveluun tunnistauduttiin kuluvan vuoden maaliskuussa noin 8,4  miljoonaa kertaa. Vaikka suurin osa suomalaisista käyttää edelleen tunnistautumiseen pankkien perinteisiä salasanalistoja, tehtiin Suomi.fi -tunnistautumisista 6,76 % Mobiilivarmenteella.  Mobiilivarmenne on kasvattanut suosiotaan, sillä sen osuus kirjautumisista kasvoi lähes 60 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Lakimuutos edistää markkinan kehittymistä

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista muuttui huhtikuun alussa. Uuden sääntelyn tavoitteena on lisätä turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjontaa.

Tavoitteidensa mukaisena toteutuessaan uusi lainsäädäntö selkeyttäisi vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien muodostaman luottamusverkoston toimintaa sekä laskisi ensitunnistamisen enimmäishinnan 3 senttiin. Liikenne- ja viestintävirasto valvoo lain noudattamista ja arvioi luottamusverkoston enimmäishintasääntelyn tasoa vuosittain.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Väestörekisterikeskus on julkisten palveluiden digitalisaatiosta vastaavalle kunta- ja uudistusministerille tekemässään selvityksessä  kartoittanut vaihtoehtoja julkisen hallinnon palveluihin tunnistautumiseen. VRK ehdottaa Digihumaus-raportissaan, että nykyisten tunnistautumisvälineiden lisäksi tulisi "kehittää kansalaisille maksuton, helppokäyttöinen, saavutettava ja mobiililaitteissa toimiva tunnistusväline, jolla kirjautuminen julkishallinnon sähköisiin palveluihin on vaivatonta”.  On toivottavaa, ettei valtio tähtää toimijaksi sähköisen tunnistautumisen markkinalle.

Valtion kannalta kestävämpi ratkaisu on ottaa hyöty irti olemassa olevista markkinaehtoisista sähköisen tunnistamisen vaihtoehdoista kuin kehittää kokonaan oma tunnistusväline.


20.3.2019

Ketjusta arvoverkko – sisältöliiketoiminnan murros

Sisältöliiketoiminnan ekosysteemi on verkosto, jossa eri toimijoiden välillä on monenlaisia vuorovaikutussuhteita. Sisällön tuottajana voi nykyään olla vaikkapa kuluttaja, ja sisältö voi liikkua arvoverkossa mihin suuntaan vain toisin kuin perinteisessä arvoketjumallissa.

Digitaalisen maailman liiketoimintamalleihin erikoistuneen Digital Media Finlandin toimitusjohtaja Jari Muikku kuvailee muuttunutta ympäristöä:

- Digitalisaation ja internetin myötä lineaaristen arvoketjujen ja niiden portinvartijoiden valta-asema on murtunut. Sisältöliiketoimintaa voidaan harjoittaa huomattavasti aiempaa moninaisemmin keinoin ja mallein globaalilla tasolla. Lisäksi alihankkijasuhteet ovat muuttuneet enenevissä määrin monenkeskisiksi ekosysteemeiksi, joissa oikeuksia pyritään hyödyntämään kaikille osapuolille kannattavin keinoin. Markkinoille tulee jatkuvasti myös uudenlaisia toimijoita.

Kilpailu katsojista on kiristynyt, kun esimerkiksi kansainväliset suoratoistopalvelut ovat tulleet mukaan sisältötoimialalle. Tämä merkitsee myös sitä, että kotimaisten alan toimijoiden ja sisältöjen kilpailukyvystä huolehtiminen on aiempaakin tärkeämpää.

Sääntely on yksi keskeisistä keinoista vaikuttaa eri alojen liiketoimintamahdollisuuksiin. Tekijänoikeussääntelyn tulee olla selkeää ja tasapainoista, eikä sitä saa tehdä tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin.

- Parhaiten sisältöliiketoimintaa tukeva tekijänoikeuslainsäädäntö on sellaista, joka antaa selkeät puitteet toiminnalle ja turvaa eri osapuolten perusoikeudet, mutta ei hidasta kehitystä väärällä tavalla, ei vääristä kilpailutilanteita ja jättää riittävästi tilaa markkinaehtoiselle kaupankäynnille oikeuksien käytön laajuuden ja hinnoittelun suhteen, toteaa Jari Muikku.

Teleyrityksiltä merkittävä panos kotimaisiin sisältöihin

Myös teleyritykset ovat arvoverkon toimijoita. Niiden rahallinen panos suomalaiseen sisältöön on vuosittain noin sata miljoonaa euroa. Summa koostuu tekijänoikeus- ja verkkotallennusmaksuista, ohjelmaostoista sekä suorista tilityksistä tekijöille ja tuottajille. Esimerkiksi Elisa Viihde on noussut tärkeäksi kotimaisten tv-sarjojen rahoittajaksi Ylen, MTV3:n ja Nelosen rinnalle.

Jari Muikku muistuttaa, että operaattoreilla on myös toinen rooli sisältöliiketoiminnassa:

- Tehokkaat tietoliikennemobiiliverkot ja kohtuullisen hintaiset kuluttajaliittymät ovat digitaalisen sisältöliiketoiminnan ehdoton edellytys. Ilman niitä sisältöjen monilaite- ja mobiilikäyttö olisivat mahdottomia, eivätkä sisältömarkkinat voisi kasvaa eikä palvelupuolen kehitystä tapahtuisi.

Tietoliikenneverkot myös monipuolistavat sisältöjen katselutapoja. Suomalaisista 44 prosenttia käyttää jotain kuukausimaksullista, verkon kautta katsottavaa tv-palvelua ja 25 prosenttia teleyritysten IPTV-palvelua. Areenassa, Ruudussa ja mtv-palvelussa olevia sisältöjä käynnistettiin katsottavaksi viime vuonna noin 60 miljoonaa kertaa kuukaudessa, ja tämän vuoden helmikuussa jo lähes 73 miljoonaa kertaa.

Onko sisällöillä tulevaisuutta?

Sisältöbisneksen tulevaisuus näyttää Muikun mukaan sekä valoisalta että haasteelliselta samaan aikaan.

- Sisältöjä käytetään kasvavissa määrin, mutta niiden yksikköhinnat putoavat. Tällöin tarvitaan perinteisten mallien rinnalle uudenlaisia liiketoimintamalleja sekä sitä, että tuottajat siirtyvät tuotekeskeisestä ajattelusta oikeuskeskeiseen ajatteluun. Tarkoitan tällä sitä, että esim. av-tuottaja ei tee vain tv-sarjoja tai elokuvia vaan luo ensi sijassa IPR:ää, joka voi saada monenlaisia eri ilmiasuja ja luo aiempaa useampia tulovirtoja. Brändilähtöisestä toiminnasta esimerkkinä on vaikkapa julkkiskokki, jonka ympärille voidaan rakentaa tv-sarja, kokkauskirjoja, ravintolaketju, kokkikoulu, keittiövälinesarja, ruokamatkoja eri puolille maailmaa, ruokatuotesarja jne.

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

19.3.2019

Arvoa ja iloa sisällöistä

Tekijänoikeuksien tuotot Suomessa

Tekijänoikeuksista saadut tuotot vuonna 2017 olivat reilu 8 555 miljoonaa euroa. Vastaava summa vuonna 2012 oli noin 2 931 miljoonaa euroa. Tuotot ovat lähes kolminkertaistuneet viidessä vuodessa.

Tietokonepelit, ohjelmistot ja tietokannat muodostivat tuotoista selkeästi suurimman osan. Pelien osuus oli 28 prosenttia (2 400 miljoonaa euroa), ohjelmistojen ja tietokantojen osuus 61 prosenttia (5 200 miljoonaa euroa).

Tekijänoikeuksista saadut tuotot ilman tietokonepelien, ohjelmistojen ja tietokantojen osuutta olivat 915 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa ne olivat kasvaneet 21 prosenttia. Tuotot jakaantuivat seuraavasti: kirjallisuus ja lehdet 21 prosenttia, musiikki, teatteri ja ooppera 16 prosenttia, elokuvat ja videot 19 prosenttia, radio ja televisio 21 prosenttia, valokuvaus 17 prosenttia, visuaalinen ja graafinen taide 4 prosenttia ja mainonta 2 prosenttia. (Direct copyright revenue streams in creative industries in Finland / Jari Muikku, 2018)

Television katselusta

Television äärellä vietettiin aikaa keskimäärin 3 tuntia 20 minuuttia viime vuonna. Käytetystä ajasta 82 prosenttia oli televisio-ohjelmien live-katselua tai ajassa siirrettyä katselua (ohjelma katsottu alle 7 vuorokautta sen lähetyksestä). Muu aika, 18 prosenttia, oli esimerkiksi striimauspalveluiden, Netflixin, yli 7 vuorokautta vanhojen tallenteiden katselua tai pelaamista. Televisiosisältöjä katseltiin myös netti-tv-palveluista, erityisesti nuorten keskuudessa. Online-katselu lisäsi television katseluaikaa koko väestöllä kuusi prosenttia ja 15 – 24-vuotiailla 27 prosenttia. (Finnpanel)

Areenan, Katsomon, Ruudun ja C-Moren käynnistyksiä oli noin 60 miljoonaa kappaletta kuukaudessa (Finnpanel). Maksullisia verkon kautta katsottavia TV-sisältöjä (esimerkiksi Netflix, HBO) käytti 44 prosenttia suomalaisista. 25 prosenttia suomalaisista katsoi TV-sisältöjä käyttämällä teleyritysten IPTV-palvelua (OKM).

Maksu-tv-taloudet Suomessa

Maksullisia tv-kanavia vuonna 2018 tilasi 705 000 taloutta, mikä oli 27 prosenttia tv-talouksista (Finnpanel). Kaapeli- ja IPTV-verkossa maksullisten tv-kanavien tilaajia oli 293 000, määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta (FiCom).

IPTV-liittymien tilaukset Suomessa

Teleyritysten IPTV-liittymiä viime vuonna oli 458 000. Määrä on viidessä vuodessa kasvanut lähes 80 prosenttia (Viestintävirasto).

Joukkoviestinnän ja esittävän taiteen markkinoista Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan joukkoviestintämarkkinoiden (tässä kustannustoiminta, sähköinen viestintä ja tallenneviestintä*) arvo Suomessa vuonna 2017 oli yhteensä 3 795 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 arvo oli 4 030 miljoonaa euroa, joten viidessä vuodessa se on laskenut noin 6 prosenttia. Joukkoviestintämarkkinoista suurimman osuuden, noin 53 prosenttia, muodosti kustannustoiminta. Sähköisen viestinnän osuus oli noin 41 ja tallenneviestinnän osuus noin 6 prosenttia.

Äänitemyynnin kokonaisarvo viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 19,9 miljoonaa euroa. Näistä fyysisten äänitteiden osuus oli 14 prosenttia ja digitaalisen musiikin osuus 86 prosenttia. Digitaalisesta musiikista lähes 98 prosenttia oli suoratoistopalvelua, kuten Spotify, Apple ja Deezer. Musiikin latauksia oli noin 2 prosenttia. (IFPI Finland)
Elokuvateattereiden pääsylipputulot vuonna 2017 olivat 98,5 miljoonaa euroa, viidessä vuodessa ne ovat kasvaneet 25 prosenttia. Elokuvateattereita oli Suomessa 172. (Suomen Elokuvasäätiö)
Vuoden 2018 kirjamyynti oli 121,5 miljoonaa euroa. Tästä painettujen julkaisujen osuus oli 78 prosenttia ja sähköisten 22 prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistys)
Esittävän taiteen (teatteri, ooppera, tanssi, sirkus) saamat tulot yhteensä vuonna 2017 olivat noin 263 miljoonaa euroa. Valtion tuen osuus oli 42 prosenttia, kuntien myöntämän tuen osuus 28 prosenttia ja teattereiden omien tulojen osuus 30 prosenttia (Teatteritilastot).
Puheteattereiden tulot olivat noin 194 miljoonaa euroa. Valtio avustusten osuus oli 32 prosenttia. Teattereiden lukumäärä oli 47. (Tilastokeskus).  Suomen Kansallisoopperan tulot vuonna 2017 olivat noin 58 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa, 65 prosenttia, oli valtion avustuksia. (Tilastokeskus)

*) Tilastokeskuksen jaottelu: kustannustoiminta = lehdet ja kirjat ; sähköinen viestintä = televisio, radio, internetmainonta ; tallenneviestintä = äänitteet, videot, elokuvateatterit

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

19.3.2019

Miten lohkoketjuteknologia voi muuttaa immateriaalioikeuksien hallintaa?

Lohkoketju eli blockchain on teknologia, jonka tunnetuimmat sovellukset ovat luultavasti erilaiset kryptovaluutat -- kuten Bitcoin. Teknologia sinänsä on kuin tilikirja -- ledger -- joka mahdollistaa tapahtumien kirjaamisen lohkoon tietyllä ajanjaksolla. Lohkot voidaan niiden sisällöstä lasketun tiivistefunktion avulla liittää toisiinsa. Silloin niistä muodostuu lohkoketju, jota ei voi huomaamatta muuttaa jälkikäteen. Kryptovaluuttojen lisäksi niin sanottuja älykkäitä sopimuksia -- smart contracts -- on pidetty lupaavana sovelluksena teknologialle.

Immateriaalioikeuksien hallinnan kannalta lohkoketjuteknologian merkitystä voi lähestyä eri näkökulmista. Ensinnäkin lohkoketjuteknologia voi tarjota vaihtoehdon sopimiselle, jolloin immateriaalioikeuksien käytöstä sopiminen hyödyntäen älykkäitä sopimuksia voi muuttaa immateriaalioikeuksien hallintaa. Tausta-ajatuksena on, että sopimiseen liittyvät prosessit voitaisiin automatisoida.

Toisaalta kysymystä voidaan lähestyä oikeuksien rekisteröinnin näkökulmasta: osa immateriaalioikeuksista -- kuten tavaramerkit -- ovat kattavasti rekisteröityjä (esim. EU-tavaramerkit ovat haettavissa keskitetysti EU IPO:n tietokannasta), kun taas osa -- kuten tekijänoikeudet -- eivät tyypillisesti ole rekisteröityjä. Lohkoketjuteknologiaan perustuva kiinteistörekisteri on yksi esimerkki teknologian mahdollisista sovelluskohteista, ja Suomessa ollaan siirtymässä tallentamaan tiedot asunto-osakkeiden omistuksesta lohkoketjuun perustuvaan järjestelmään.

Mitä se edellyttää alan toimijoilta? Miten lohkoketjutekniikan käyttöönottoa voisi edistää?

Esimerkiksi musiikin oikeuksien osalta ei ole käytettävissä kattavaa rekisteriä, josta tieto sisällöistä ja niiden oikeudenhaltijoista olisi saatavilla. Musiikkialan toimijat ovat muun muassa esittäneet musiikin hyödyntämisen tehostamiseksi lohkoketjuun ja globaaliin musiikin oikeuksien tietokantaan perustuvaa ratkaisua.

Kattava tieto oikeuksista on tärkeää, mutta tiedon yhteensopivuuden merkitys korostuu sen tehokkaan hyödynnettävyyden näkökulmasta. Esimerkiksi EU komission asettama työryhmä korosti oikeuksien kattavan rekisteröinnin samoin kuin yhteisten metadata-standardien merkitystä automatisoidulle sopimiselle.

Teknologia mahdollistaa uusia ratkaisuja, muttei välttämättä yksin ratkaise kaikkia haasteita. Lohkoketjuteknologian yhteydessä esimerkiksi usein nostetaan esille sen muuttamattomuus -- immutability -- ja sen nähdään vähentävän luottamuksen merkitystä transaktioiden yhteydessä. Lohkoketju ei kuitenkaan toimi tyhjiössä: esimerkiksi alkuperän varmistamiseen liittyvänä haasteena voi myös ns. last mile -- sen varmistaminen, että tiedot tallennetaan lohkoketjuun oikein. Myös tietoturva ja tietosuoja ovat kysymyksiä, jotka on välttämätöntä huomioida uusia ratkaisuja kehitettäessä.

Onko jo olemassa ratkaisuja, joita voisi ottaa käyttöön?

Älykkäiden sopimusten tekemiseen on tarjolla erilaisia ratkaisuja, esim. Ethereum-pohjaisten sopimusten tekemistä varten on saatavilla ratkaisu, joka ei vaadi ohjelmointiosaamista. Myös Suomessa on kehitetty tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa tehostamaan tarkoitettu lohkoketjuteknologiaan perustuva alusta.

Tässä vaiheessa lohkoketjun laajamittainen käyttöönotto immateriaalioikeuksien hallintaan liittyen ei ole toteutunut. Tähän liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin epäilemättä potentiaalinen kohde lohkoketjuteknologialle.

Tämä aihe liittyy


15.3.2019

DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen FiComin hallituksen johtoon

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n vuosikokous on valinnut hallituksen ja puheenjohtajan toimikaudelle 2019 - 2020. Hallituksen uusi puheenjohtaja on DNA Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen. Hän seuraa tehtävässä Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkkaa.

Jukka Leinonen on toiminut DNA:n palveluksessa yritysliiketoiminnan johtajana vuodesta 2010 ja toimitusjohtajana vuoden 2013 marraskuusta alkaen.

”FiComin edustama toimiala on keskeisessä roolissa rakentamassa Suomesta digitalisaation edelläkävijää. Modernin teknologian avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa Suomen kansalliseen kilpailukykyyn, koko maan kattavaan asutukseen ja joustavan työnteon edellytyksiin sekä myös suuriin globaaleihin uhkiin kuten ilmastonmuutokseen. Onkin todella hienoa päästä viemään eteenpäin näitä tärkeitä asioita FiComin hallituksen puheenjohtajan roolissa”, Jukka Leinonen kommentoi.

”Olen iloinen, että saamme Jukka Leinosen luotsaamaan FiComin työtä sen puolesta, että Suomessa on liiketoiminnalle innovaatio- ja investointimyönteiset olosuhteet. Haluan myös kiittää lämpimästi Olli Sirkkaa hänen sitoutuneesta työstään FiComin tavoitteiden hyväksi omalla puheenjohtajakaudellaan”, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Elina Ussa, Olli Sirkka ja Jukka Leinonen                                                                             Kuva: Camilla Ekholm

FiComin hallituksen kokoonpano 2019 - 2020

Puheenjohtaja:
Jukka Leinonen, toimitusjohtaja, DNA Oyj

Varapuheenjohtajat:
Jussi Tolvanen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy
Pasi Mehtonen, johtaja Telia Finland Oyj

Muut jäsenet:
Juha-Pekka Weckström, toimitusjohtaja, Digita Oy
Asko Känsälä, varatoimitusjohtaja, Elisa Oyj
Olli Sirkka, toimitusjohtaja, Oy LM Ericsson Ab
Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry
Jarkko Huhtaniitty, toimitusjohtaja, HP Finland Oy
Antti Kirjavainen, toimitusjohtaja, Relacom Oy
Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja, Suomen Erillisverkot Oy


13.3.2019

Tekijänoikeusdirektiivin kompromissit entistä huonompia

EU:n parlamentin, komission ja neuvoston trilogineuvottelut uudesta tekijänoikeusdirektiivistä päätyivät kompromissiin, joka ei ole toivotunlainen eikä vastaa viime syyskuussa europarlamentissa hyväksyttyä mandaattia.

Nyt ehdotetussa muodossaan direktiivi olisi tuomassa internetissä toimiville palveluntarjoajille uusia vastuita ja vaikuttaisi merkittävästi yksityisiin netinkäyttäjiin. Pelkona on, että osa palveluntarjoajista vetäytyy mieluummin EU:n markkinoilta kokonaan kuin ottaa lisävastuut kantaakseen. Netin laillisen sisällön supistuminen ei ole kenenkään etu.

FiCom on kannattanut Suomen nyt vähemmistöön jäänyttä kantaa, jossa sanotaan, että direktiivin yleisilme ei vastaa Suomen yleisnäkemystä siitä, miten tekijänoikeutta tulisi kehittää sisämarkkinoilla. Erityisen vaikeina tekijänoikeussääntelyn kokonaisuudessa pidetään direktiiviehdotuksen 13 artiklan alustoja koskevia säännöksiä sekä ehdotettua uutta lehtikustantajan lähioikeutta eli artiklaa 11 artikla, mutta myös muussa kuin tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvaa tiedonlouhintaa koskevassa artiklassa 3 a on ongelmia.

Artikla 3 a - Tiedonlouhinta

Direktiiviin ehdotettu artikla 3 sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa.

Artikla 3 a sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston vapaan käytön myös muussa kuin tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa. Oikeudenhaltija voi kuitenkin halutessaan yksipuolisesti kieltää teosten käytön. Tällöin aineiston käyttäminen tekoälyn opettamisessa on käytännössä mahdotonta – asia, jota on pidetty tärkeänä nimenomaan Euroopan datatalouden edellytysten kehittämiseksi. Oikeudenhaltijat saisivat määritellä, mitä tietoa saa analysoida, vaikka tieto itsessään ei ole koskaan ollut tekijänoikeussuojan kohteena.

Artikla 11 - "Linkkivero"

Linkkiveron tarkoitus on taata verkkomedioille lupa veloittaa halukoneilta ja somepalveluilta tekijänoikeuskorvauksia siitä, että niiden julkaisemaa sisältöä jaetaan internetissä.

Nyt tehty kompromissi sallisi ”yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden katkelmien” jakamisen linkin yhteydessä. Näin epämääräinen muotoilu on ongelmallinen ja aiheuttaa kysymyksiä mm. siitä, miten lyhyt katkelma määritellään, montako sanaa siihen sisältyy, kuka määrittelyn tekee ja miten klikkauksia mitataan.

Artikla 13 - "Filternet" ja vastuun siirto alustoille

Direktiivi velvoittaisi verkkoalustat huolehtimaan ”parhaansa mukaan” siitä, että niillä on hallussaan tekijänoikeuslisenssi kaikkeen materiaaliin, jota alustojen käyttäjät voivat mahdollisesti julkaista. On vaikea nähdä, miten tämä toteutettaisiin käytännössä.

Vaikka direktiivi ei velvoittaisikaan asentamaan filttereitä, ei verkkoalustoilla käytännössä ole muita vaihtoehtoisia tapoja valvoa direktiivin edellyttämää tekijänoikeuksien noudattamista. Ongelma on, että filtterit tekevät virheitä eivätkä välttämättä tunnista sallittuja karikatyyrejä, parodioita tai pastisseja.

Epäselvää ja tulkinnanvaraista direktiiviä ei tule hyväksyä

Tekijänoikeusdirektiiviä on pyritty saamaan valmiiksi jo pitkään: ensimmäinen ehdotus sen sisällöksi tehtiin jo syksyllä 2016, eikä asiaa ole siis saatu lopullisesti hyväksyttyä vieläkään. Direktiiviä ovat koko sen valmistelun ajan vastustaneet monet internetissä palveluita tarjoavat yritykset, tekijänoikeuteen erikoistuneet akateemikot ja myös yksityishenkilöt.

Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on siirtää tuloja internetin sisällönjakoalustoilta sisällön kustantajille sekä parantaa tekijänoikeudella suojatun aineiston markkinoiden toimivuutta. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot vääriä. Epäselvällä uudistuksella pyritään muuttamaan tekijänoikeuksien tasapainoa hyvin lyhytnäköisellä tavalla.

EU:n tekijänoikeussääntelyssä pitää pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. On tärkeää huolehtia siitä, että rajoitussäännökset mahdollistavat uusien toimintatapojen, kuten datan louhinnan, kehittämisen myös liiketoiminnan tarpeisiin.

EU parlamentti äänestää ehdotuksesta 25. - 28.3.2019 pidettävässä täysistunnossa. Parlamentin ei tule äänestää nyt saavutetun ratkaisun puolesta, sillä se ei vastaa viime syyskuussa parlamentissa hyväksyttyä mandaattia, jonka mukaan pk-yritykset on rajattava kokonaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotuksessa ainoastaan alle kolme vuotta vanhat palvelut, yrityksen koosta huolimatta, on vapautettu ennakkomonitorointivelvoitteesta, ja niidenkin tulee pyrkiä ennalta mahdottomaksi tiedettyyn lisensiointiin.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

8.3.2019

Sähköisen tunnistamisen markkinan avaaminen etenee

Kansalaisten luotettava tunnistaminen erilaisissa sähköisissä palveluissa on keskeinen osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, turvallista ja kohtuuhintaista sekä käyttäjälle että palvelujen tarjoajille.

Sähköisen tunnistamisen markkinan avaaminen eteni ilahduttavasti, kun eduskunta hyväksyi eilen hallituksen esityksen vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluita koskevan lain muuttamisesta. Lakiuudistuksen tavoitteena on kilpailun edistäminen sekä turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjonnan lisääminen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lähivuosina siis nähdään, miten nyt hyväksytty esitys tosiasiallisesti vaikuttaa sähköisen tunnistamisen markkinan kehittymiseen. Tavoitteidensa mukaisena toteutuessaan uusi lainsäädäntö selkeyttäisi vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien muodostaman luottamusverkoston toimintaa sekä laskisi ensitunnistamisen enimmäishinnan 3 senttiin.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Väestörekisterikeskus luovuttaa tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle selvityksen, jossa on kartoitettu vaihtoehtoja julkisen hallinnon palveluihin tunnistautumiseen. Nykyisin tunnistautumisvälineinä ovat käytössä pankkien TUPAS-tunnukset, henkilökorttiin liitetty sähköinen kansalaisvarmenne sekä teleyritysten tarjoama Mobiilivarmenne.

On toivottavaa, ettei valtio tähtää toimijaksi sähköisen tunnistautumisen markkinalle. Kaksi aiempaa valtiovetoista yritystä on karahtanut kiville - muistona niistä on kymmenien miljoonien hintalappu, mutta ei toimivaa tunnistusvälinettä. Valtion kannalta kestävämpi ratkaisu on ottaa hyöty irti olemassa olevista markkinaehtoisista sähköisen tunnistamisen vaihtoehdoista kuin kehittää kokonaan oma tunnistusväline. 


1.3.2019

Nina Nissilä: Digitalisaation hyödyntäminen on vastuullista toimintaa

Kysyimme Kelan johtaja Nina Nissilältä hänen ajatuksiaan valtionhallinnon ja julkisten palveluiden digitalisaatiosta. Nissilä aloitti helmikuun alussa Kelan kehittämispalvelujen, ICT-palvelujen ja yhteisten palvelujen tulosyksiköistä vastaavana johtajana.

Ennen nykyistä pestiään Nissilä johti Valtiokonttorissa toimivaa D9-digitiimiä, jonka tehtävänä oli vauhdittaa valtion palveluiden digitalisaatiota ja varmistaa hyvä asiakaskokemus.  Aiemmin hän toiminut digitalisaation ja ICT-palveluiden kehittämisen parissa myös mm. Tiedossa, CGI:ssä ja Ilmarisella.

Näin Nina Nissilä vastasi kysymyksiimme:

Miten digitalisaatiota voisi entistä paremmin hyödyntää valtionhallinnossa ja julkisissa palveluissa?

Tässä ajan hetkessä käytössä olevilla teknologioilla voitaisiin tehdä vielä paljonkin julkisten palvelujen asiakaskokemuksen parantamiseksi. Esimerkiksi automaatioaste ei ole vielä likimainkaan riittävällä tasolla. Paljon on toki jo myös tehty. Veroehdotus on yksi loistava esimerkki siitä, miten tiedonantoa on voitu automatisoida merkittävästi.

Kelan verkkopalveluissa käytiin viime vuonna 44 miljoonaa kertaa. Vastaavasti toimipisteissämme asioitiin 2,5 miljoonaa kertaa. Digitaaliset palvelukanavat ovat meille erittäin tärkeitä. Digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntäminen on myös yhteiskunnan näkökulmasta vastuullista toimintaa.

Panostaako Suomi riittävästi innovaatioihin ja digitalisaatiohankkeisiin?

Rahaa voisi varmastikin aina olla enemmän, mutta sanoisin, että ei meillä ihan kauhean huonostikaan asiat ole. Business Finland tekee paljon työtä tällä saralla. Vake Oy on vielä suhteellisen uusi toimija, mutta tuonee aikanaan myös arvokkaan lisän teknologian edelläkävijyyden tukemiseen.

Noin ylipäänsä olemme usein kovasti kriittisiä oman edistyksellisyytemme suhteen, mutta kun tutkitaan tarkemmin tilannetta kansainvälisellä tasolla, niin Suomi on sitten kuitenkin kehityksen kärkijoukoissa. Monissa maissa pidetään vielä vaikkapa faksia esimerkkinä digitaalisesta yhteydenpidon välineestä.

Voiko julkisilla hankinnoilla kannustaa innovaatioihin?

Ehdottomasti. Kelakin on omalla tavallaan aktiivinen tässä suhteessa. Meillä itseisarvona ei tosin ole yksityisen sektorin innovaatioiden tukeminen. Tutkimme jatkuvasti, mitkä ratkaisut parhaiten tukevat toimintamme kehittymistä sekä omia tavoitteitamme. Sitä kautta olemme päätyneet yhteistyöhön myös pienempien vasta kasvupolkunsa alussa olevien yritysten kanssa.

Uskallan rinta rottingilla väittää, että me julkishallinnon edustajat olemme itse asiassa monesti olleet etujoukoissa tutkimassa uusien teknologioiden mahdollisuuksia. Aiemmassa työtehtävässäni D9:n vetäjänä näin lukuisia hienoja esimerkkejä todella innovatiivisista ratkaisuista eri puolilla valtionhallintoa: autonomisen liikkumisen hankkeet, lohkoketjuteknologian hyödyntäminen asunto-osakekaupassa, laserkeilaus maastokartoituksissa tai vaikkapa kymmenet tekoälykokeilut eri puolilla valtionhallintoa. Mielenkiinnolla odotan, mikä julkishallinnon taho tekee ensimmäisen näkyvämmän läpimurron kvanttiteknologian saralla.

Miten valtio voi parhaiten edistää digialan markkinaehtoista kilpailua?  

Koko julkinen sektori noudattaa hankinnoissaan lakia julkisista hankinnoista, joka jo itsessään ohjaa avoimesti kilpailuttamaan hankinnat. Kyseinen laki herättää usein monenmoisia tuntemuksia, mutta kun kyse on julkisten varojen vastuullisesta käytöstä, niin pelisäännöt ovat selkeät.

Me Kelassa teemme töitä sen eteen, että rakentaisimme mahdollisimman laadukkaita kilpailutuksia IT-hankinnoissa.

 


27.2.2019

Toimivaa kilpailua ja markkinaehtoisia ratkaisuja

Viestintäverkkojen kehitys Suomen vapaasti kilpailluilla markkinoilla

Liikenne- ja viestintäviraston juuri valmistuneiden tilastojen mukaan matkaviestinverkon liittymien määrä vuonna 2018 oli 9,53 miljoonaa. Kahdessakymmenessä vuodessa liittymien määrä on yli kolminkertaistunut (Liikenne- ja viestintävirasto).

Matkaviestinverkon liittymämäärien kehitys Suomessa

Mobiililaajakaistaliittymien määrä Suomessa vuonna 2018 oli 8,64 miljoonaa. Kymmenen vuotta sitten niitä oli 480 000. Tämän hetken mobiililaajakaistaliittymistä suurin osa, 74 prosenttia, on rajoittamattoman tiedonsiirron liittymiä (Liikenne- ja viestintävirasto).

Mobiililaajakaistaliittymien määrän kehitys Suomessa

Kiinteistä laajakaistaliittymistä viimeisin tieto on vielä toistaiseksi vuoden 2018 kesäkuun lopusta, jolloin niitä oli 1,7 miljoonaa (Liikenne- ja viestintävirasto).

Teleyritysten investoinnit tietoliikenneverkkoihin vuosittain 600 miljoonaa euroa

Teleyritysten investoinnit teletoimintaan Suomessa vuonna 2017 olivat Liikenne- ja viestintäviraston mukaan 608 miljoonaa euroa.  Kiinteän verkon investoinnit olivat 250 miljoonaa euroa, matkaviestinverkon investoinnit 313 miljoonaa ja tv- ja radiotoiminnan investoinnit 45 miljoonaa euroa.

Investoinnit tietoliikenneverkkoihin ovat jo pitkään pysytelleet noin 600 miljoonassa eurossa vuosittain. Viimeisten viiden vuoden investointien keskiarvo/vuosi on 608,2 miljoonaa euroa (Liikenne- ja viestintävirasto).

Teleyritysten investoinnit, miljoonaa euroa

Valtion rooli ICT-hankinnoissa

Viime vuonna valtio hankki tuotteita tai palveluita yhteensä noin 4 069 miljoonalla eurolla. Näistä ICT-hankkeiden osuus oli noin neljännes, 1 026 miljoonaa euroa.  Suurin hankintakategoria olivat väylähankkeet, 1 456 miljoonaa euroa.

Valtion hankintojen toimittajista Valtori oli kolmanneksi suurin Senaattikiinteistöjen ja Destian jälkeen. Se osuus hankinnoista oli 237 miljoonaa euroa, mikä oli lähes neljännes kaikista ICT-hankkeiden kustannuksista.

Varmennekortti sähköisen tunnistamisen välineenä ei menesty, mobiilivarmenteen käyttö kasvaa

Suomi.fi:n sähköisiä tunnistustapahtumia oli viime vuonna yhteensä noin 86,6 miljoonaa. Tunnistusvälineistä verkkopankkitunnistuksen osuus oli 89,7 prosenttia. Sen osuus oli edellisestä vuodesta pudonnut lähes kolme prosenttiyksikköä.

Mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista oli 4,1 prosenttia. Kasvua edellisestä vuodesta oli 1,3 prosenttiyksikköä. Varmennekortin osuus oli 0,6 prosenttia. Se oli hivenen pudonnut edellisestä vuodesta, jolloin osuus oli 0,7 prosenttia.

Suomi.fi -tunnistustapahtumat vuonna 2018

Katso-tunnisteella voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso PWD (=Katso Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Sen osuus oli 0,2 prosenttia tunnistustapahtumista. Katso OTP (=Katso One Time Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja kertakäyttösalasana. Sen osuus oli 5,4 prosenttia.

Mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista kuukausittain

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

14.2.2019

Rejlers Finland Oy FiComin jäseneksi

Vuonna 1980 Mikkelissä perustettu insinööritoimisto Rejlers Finland Oy on FiComin uusin jäsen. FiComin hallitus päätti jäsenyydestä kokouksessaan 12.2.2019.

Rejlers tarjoaa insinööripalveluja teollisuuden, energian, rakentamisen ja infran asiakaskunnille. Rejlers on mukana asiakashankkeiden kaikissa vaiheissa alkaen hankeselvityksistä ja esisuunnittelusta aina projektointiin ja tuotannon aikaisiin palveluihin. Rejlersin osaaminen on asiakkaiden käytössä konsulttipalveluina, projektipalveluina ja palvelutuotteina.

”Rejlers on Suomessa ja myös Ruotsissa merkittävä televerkkojen asiantuntijapalveluiden tuottaja. FiCom on Rejlersille hyvä paikka tuoda esille omia näkemyksiä ja olla mukana vaikuttamassa alan kehitykseen” sanoo yhtiön toimitusjohtaja Seppo Sorri.

Suomessa Rejlers toimii 20 paikkakunnalla. Henkilökuntaa on noin 700, ja Rejlers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2018 oli noin 56,2 miljoonaa euroa.

Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlers AB -yhtiötä.  Koko konsernilla on noin 2000 työntekijää ja yli 80 toimistoa Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.

Toivotamme uuden jäsenyrityksemme lämpimästi tervetulleeksi!


11.2.2019

TV on monipuolisempi kuin koskaan ‒ Televisioviikko 11. – 17.2.

Televisio on elämänsä kunnossa. Sisällön katselutavat on monipuolistuneet ja lähetystekniikka kehittynyt. Tarjolla on yhä enemmän yhä korkealaatuisempaa sisältöä lukuisilta kanavilta ja eri palveluissa. 11. – 17.2.2019 vietetään ensimmäistä valtakunnallista Televisioviikkoa.

Suomalaiset katselivat viime vuonna televisiota 2 tuntia 45 minuuttia päivittäin. Se on vain viisi minuuttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Sen sijaan televisioruudun äärellä viettämämme kokonaisaika on suurempi kuin koskaan aiemmin: 3 tuntia 20 minuuttia. Perinteisen tv-katselun lisäksi mukaan on tullut mm. erilaisten suoratoistopalveluiden seuraaminen. Jo 40 prosenttia suomalaisista katsoo verkon kautta maksullisia tv-palveluita, kuten Netfixiä ja HBO:ta.

Televisio tuo edelleen kansan yhteen ja luo ilmiöitä sekä yhteisiä puheenaiheita. Jotkut niistä ovat ylitse muiden: viime joulukuista itsenäisyyspäivän vastaanottoa seurasi ruudusta jälleen kerran lähes joka toinen suomalainen.

Sisältöä useilla tavoilla ja tekniikoilla

Televisiokuva tulee koteihimme antenni-, kaapeli-, satelliitti- tai iptv-verkon kautta. Kännykästä tai tabletistakin televisiota voi katsella. Lähetystekniikka on syytä tietää silloin, kun hankkii uutta tv-laitetta tai haluaa lisää sisältöä katseltavakseen. Laitevaatimukset ja palvelutarjonta vaihtelevat eri verkoissa ja palveluissa.

Antenniverkon lähetystekniikka uudistuu lähivuosina. Uuden DVB-T2-teknologian myötä antenniverkon taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, ja myös teräväpiirtokanavien määrä lisääntyy. Jo nyt antenniverkon maksu-tv-kanavat lähetetään uudella tekniikalla.

Television voi liittää myös laajakaistaan. Kun tv-vastaanottimessa on nettiliittymä ja hybridi-tv-ominaisuus, voi kaukosäätimellä käyttää televisio-ohjelmien yhteydessä olevia vuorovaikutteisia palveluita, esimerkiksi äänestää kykykilpailussa omaa voittajasuosikkiaan.

Neljäsosa suomalaisista nauttii tv-sisällöstä jonkin internetpohjaisen viihdepalvelun, esimerkiksi DNA TV:n, Elisa Viihteen, Telia TV:n tai Maxivisionin kautta. Verkkoon kytketyssä palvelussa saa käyttöönsä perus tv-kanavien lisäksi erilaisia kanavapaketteja, urheilulähetyksiä, ohjelmakirjastoja, elokuvavuokraamoja sekä verkkotallennuspalvelun.

Tarkista, että telkkari on testattu

Kun hankit televisiota, digiboksia tai kortinlukijaa, kannattaa varmistaa, että se on Antenna HD tai Cable Ready HD -testattu. Hankkimalla testatun laitteen vältyt monelta harmilta ja varmistat laitteen toimivuuden myös tulevaisuudessa. Testatutlaitteet.fi-sivustolta löydät kaikki suomalaisissa televisioverkoissa testatut päätelaitteet.

IPTV-palveluun tarvittavan digiboksin saat operaattorilta palvelun tilaamisen yhteydessä.

Maksukanavia avoinna viikonloppuna 15. – 17.2.

Tv-sisältöjä voi katsella lukuisilta eri kanavilta. Iso osa kanavista on vapaasti vastaanotettavia, mutta vielä paljon enemmän sisältöä löytyy kymmeniltä maksu-tv-kanavilta. Televisioviikon lopulla on mahdollisuus tutustua television monipuoliseen tarjontaan. Jos vielä ei tilaa maksullisia lisäkanavia, niiden sisältöön pääsee nyt kurkistamaan veloituksetta.

Maksu-tv-kanavista ovat 15. – 17.2. vapaasti katsottavissa C More Max, C More Sport 1 sekä C More Sport 2, Viasatin urheilukanavat sekä Viasat History, Viasat Explore ja Viasat Nature, Discoveryn Animal Planet, Discovery Channel, Investigation Discovery ja Discovery Science sekä Telian Liiga-passin ja Elisa Viihde Sport -sisällöt. Katselu onnistuu antenni-, kaapeli-, satelliitti-, ip- ja mobiili -vastaanottotavoilla.

FiCom on mukana Televisioviikossa, jonka järjestävät televisioyhtiöt, operaattorit ja kaupan toimijat. Myös Teosto tukee Televisioviikon toteutusta.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

Pages