4.6.2020

Digitalisaatio on ratkaisu ilmastokysymykseen

ICT-ilmastostrategiaa on laadittu liikenne- ja viestintäministeriön johdolla viime marraskuusta asti. Suomi on edelläkävijä digipolitiikassa, eikä siis yllätä, että olemme sitä myös toimialan ilmastostrategian laadinnassa. Saksassa ja Ranskassa tarve ilmastovaikutusten selvittämiseksi on nostettu esiin, mutta siellä ollaan edelleen keskustelun tasolla.

Tavoitteena on muodostaa yhteinen näkemys alan aiheuttamista kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista sekä niitä koskevista tavoitteista sekä keinoista tavoitteisiin pääsemiseksi. Lisäksi strategiassa halutaan luoda näkemys tieto- ja viestintäteknologiasektorin roolista kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035. Strategian väliraportti julkaistaan kesäkuussa, ja sen johtopäätösten perusteella laaditaan toimenpide-ehdotuksia ensi syksynä.

Ongelmallista strategian laadinnassa on vertailukelpoisten ja riittävän tuoreiden tilastojen ja lukujen löytäminen. Vaarana erillisen ilmastostrategian laadinnassa on ollut se, että metsä hämärtyy puilta. Keskitytään asioihin, joita on kiinnostava tietää, mutta joilla ei lopulta ole merkitystä ilmastomuutoksen tehokkaan torjunnan kannalta.

Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Suomessa kulutettu sähkö on verrattain hiilivapaata. Suomen omasta sähköntuotannosta uusiutuvien osuus on 35 % ja ydinvoiman 27 %. Tuontisähköstä suurin osa tulee Ruotsista.

Tiedonsiirto lisääntyy – energiatehokkuus paranee

Teknologia kehittyy valtaa vauhtia, ja esimerkiksi tietoliikenneverkkojen energiatehokkuus on parantunut viime vuosina merkittävästi. Mobiilidatan käyttö on vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana kuusinkertaistunut. Samaan aikaan datan ominaissähkönkulutus on vähentynyt 80 %.

Viidennen sukupolven mobiiliverkot lisäävät entisestään tiedonsiirron nopeutta ja ovat avain yhä parempiin digitaalisiin palveluihin. Uusien innovaatioiden syntymiseksi on tärkeää, että Suomessa on digitaalisuuteen kannustava ilmapiiri ja teknisesti korkealaatuinen digi-infra. Kuulumme edelläkävijöihin: Suomi on Euroopan ensimmäisten maiden joukossa, joissa on jo avattu kaupallisia 5G-verkkoja.

Elvytysinvestoinnit ilmastomyönteisiin ratkaisuihin

Kun digitalisaatio edistyy, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa ICT-ala kuluttaa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei ole realistista tavoitella energiankulutuksen laskua. Sen sijaan on keskityttävä totuudenmukaisen tilannekuvan arvioimiseen ja energiankulutuksen kasvun hillitsemiseen. Tätä hidastaa vanhan teknologian säilyminen uusien innovaatioiden rinnalla.

Siirtyminen entistä energiatehokkaampiin ratkaisuihin vaatii investointeja. Koronakriisin jälkihoitoon suunnitellussa elvytyspaketissa on järkevää suunnata investointeja niin, että ne auttavat myös ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Yhteistä tiedonkeruuta tarvitaan

Jotta ICT-ilmastokysymyksestä voi saada kokonaiskäsityksen, tarvitaan monipuolista dataa, ja tähän taas EU:ssa yhteisesti sovittuja toimintatapoja. Tavoite edellyttää yhteismitallisia lukuja, joita verrata keskenään. Globaalien arvioiden sijaan EU:n digitalisaation kärkimaiden (Suomi, Ruotsi, Tanska, Hollanti ja Viro) keskinäinen vertailu ja benchmarking olisi mielekästä.

Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman pitävää tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voida esittää.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

4.6.2020

Sähköinen tunnistaminen toimii – ja yhä paranee

Suomessa on tällä hetkellä käynnissä kaksi valtiovarainministeriön hanketta, jotka molemmat koskevat kansalaisten tunnistamista sähköisissä palveluissa. Kumpikaan hanke ei – varsinkaan nykyisessä koronakriisin aiheuttamassa taloustilanteessa – ole realistinen tai edes tarpeellinen.

Henkilötunnuksen uudistamista ja valtion takaaman identiteetin hallinnoimista käsittelevä työryhmä ehdottaa uutta henkilötunnusta, josta ei kävisi ilmi henkilön syntymäaika tai sukupuoli. Nykyjärjestelmässä on toki erinäisiä haasteita, ja FiCom pitääkin ehdotettuja toimenpiteitä hyvänä keskustelunavauksena asiasta. Työryhmän loppuraportissa ei kuitenkaan ole lainkaan huomioitu toimenpiteiden huomattavia vaikutuksia tietojärjestelmiin, eri vaihtoehtojen kustannuksia tai täysin epärealistisella aikataululla toteuttaviksi ehdotettavista uudistuksista aiheutuvaa työmäärää.

Erityisryhmien ongelmat voi ratkaista käytäntöjä kehittämällä

Valtaosa raportissa esitetyistä tunnistamisen ongelmista voidaan ratkaista sähköistä tunnistamista kehittämällä ilman henkilötunnuksen uudistamista. Ratkaisut eivät riipu teknisistä asioista eikä lainsäädännöstäkään, vaan kysymys on puhtaasti poliittinen: jatketaanko markkinavetoisella vai valtion vaihtoehdolla - ja kumpi tuottaa parhaan ja kustannustehokkaan lopputuloksen.

Kansalaiset ovat nyt poikkeusoloissa asioineet entistä enemmän sähköisesti. Tämä on osoittanut, että tämänhetkiset tunnistusratkaisumme toimivat.  Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen kuitenkin edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on mahdollisimman helppoa ja kohtuuhintaista myös palvelujen tarjoajille.

Jos ihmisellä ei ole henkilötunnusta, hän ei tänä päivänä voi saada vahvaa tunnistusvälinettä eli pankkitunnisteita, Mobiilivarmennetta tai henkilökorttiin sisältyvää kansalaisvarmennetta. Tämä estää myös sähköisten viranomaispalveluiden käytön. Asian korjaamiseen ei kuitenkaan tarvita henkilötunnuksen uudistamista, vaan riittää, että valtio kehittää identiteetinhallintajärjestelmäänsä yhteistyössä tunnistamispalveluita tarjoavien markkinatoimijoiden kanssa.

Tunnistamisvälineet ovat jo olemassa – valtio ei tarvitse omaa

Valtion identiteetinhallintajärjestelmän uudistamisesta on ministeriössä myös toinen erillinen hanke, jossa on tasaisin väliajoin väläytelty vaihtoehtoa, että valtio siirtyisi kilpailemaan markkinatoimijoiden kanssa omalla tunnistamisvälineellään. Ehdotus on korkeiden kustannusten lisäksi myös kilpailuoikeudellisesti ja valtiontukisäännösten kannalta ongelmallinen.

Esimerkiksi alaikäisten, EU:n ulkopuolisesta maasta tulevien henkilöiden, turvapaikanhakijoiden, suomalaisten viranomaisten kanssa asioivien EU-kansalaisen sekä muiden suljettujen kohderyhmien tunnistamisen ongelmat voidaan ratkaista Mobiilivarmenteen yhteistyömallilla tai valtion ja markkinatoimijoiden yhteistyöllä kehitetyillä erillisillä tunnistusratkaisuilla.

Myös Mobiilivarmennetta on kehitetty. Sen uudet ominaisuudet ovat käyttäjien saatavilla vielä tänä vuonna. Vahvan sähköisen tunnistamisen lisäksi uusi Mobiilivarmenne voi toimia myös yleiskäyttöisenä tunnistusvälineenä korvaamassa käyttäjätunnukset ja salasanat. Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta, mikä tekee varmenteen käyttöönotosta entistä helpompaa: sen voi ottaa käyttöön itsepalveluna myös passin ja henkilökortin avulla.

Rajat ylittävästä sähköisestä tunnistamisesta annettu eIDAS-asetus tuli voimaan 1.7.2016, ja se toi muutoksia myös kansalliseen sähköiseen tunnistamiseen. Valtion omaa tunnistusvälinettä on Suomessa perusteltu mm. sillä, että meillä ei tällä hetkellä ole yhtään eIDAS-notifioitua korotetun tai korkean tason tunnistuspalvelua. Tarvetta valtion välineelle ei tältäkään osin ole, sillä Mobiilivarmenteen uusi versio on mahdollista eIDAS-notifioida, ja se on GSMA Mobile Connect -yhteensopiva, joten se tukee myös rajat ylittävää sähköistä tunnistamista.

Miksi yrittää korjata kalliilla jotain, joka ei alun perinkään ole ollut rikki?

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

4.6.2020

Komission tavoitteena säilyttää verkkovierailun hyödyt

Kesäkuusta 2017 asti eurooppalaiset ovat matkustaessaan toisessa EU- tai ETA-maassa voineet käyttää matkaviestinpalveluitaan samalla hinnalla kuin kotimaassaan. Tämän on mahdollistanut EU-asetus, jonka voimassaolo päättyy 30.6.2022.

Komission aikomuksena on käynnistää kesäkuun aikana julkinen kuuleminen sääntelyn vaikutusarvioista. Jo nyt on tiedossa, että komissio tulee ehdottomaan sääntelyn jatkamista. Tämä käy ilmi sekä alustavasta vaikutusarviosta että komission kertomuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Komission ensisijaisena tavoitteena on varmistaa verkkovierailusääntelyn jatkuminen, jotta voidaan säilyttää edut, joita sääntely on tuonut eurooppalaisille asiakkaille. Vaikka sekä vähittäis- että tukkutason verkkovierailumarkkinoilla on havaittavissa joitakin merkkejä kilpailun kiristymisestä, komission mukaan taustalla olevat kilpailun perusedellytykset eivät ole muuttuneet. Ne eivät todennäköisesti lähitulevaisuudessa muutukaan siinä määrin, että verkkovierailumarkkinoiden sääntely vähittäis- tai tukkutasolla voitaisiin poistaa.

Toissijaisena tavoitteena komissiolla on arvioida nykyisten sääntöjen mahdollista muutostarvetta, jotta sääntely olisi entistä tarkoituksenmukaisempaa. Tähän voisi sisältyä myös nykyisten säännösten selkeyttäminen ja reagointi teknologian ja liiketoiminnan kehitykseen.

Sääntely jatkuu joko ennallaan tai uudistettuna

Komissio tulee siis ehdottamaan sääntelyn jatkamista. Tämä tarkoittaa joko sitä, että nykyiset säännökset pidetään enimmäkseen ennallaan tai niihin tullaan tekemään muutoksia.  

Jos sääntelyyn tehdään muutoksia, komissio on jaotellut ne sekä asiakkaan että operaattorin näkökulmista yhteensä yhdeksään kohtaan. Operaattorinäkökulmasta keskeisin on tukkuhintasääntely ja sen jatkaminen. Komissio harkitsee, voisiko tukkuhintahintakattoja alentaa entisestään kutenkin siten, että kilpailu kotimarkkinoilla säilyisi.

Tämän hetken tietojen mukaan komissio ei olisi muuttamassa niin sanottua kohtuullisen käytön politiikkaa ja kestävyysmekanismia koskevia sääntöjä, koska ne toimivat perälautana kotimaan markkinoiden häiriöttömyydelle. Lisäksi toimenpiteistä voisi mainita palvelun laatua (QoS) koskevat mahdolliset vaatimukset ja kasvavan koneiden välisen viestinnän (M2M) osalta nousseet kysymykset. 

Suomalaisten mobiilikäyttö turvattava

FiComin näkemyksen mukaan perusteet sääntelyn jatkamiselle ovat olemassa. Jotta kaikkia koskisivat samat säännöt myös tulevaisuudessa, sääntelyinstrumenteista asetus on paras ja toimivin vaihtoehto.

Tukkuhintasääntelyn tulee säilyä myös jatkossa, koska se mahdollistaa verkkovierailumaksujen kohtuullisen tasapuolisen kohdentumisen eri maiden operaattoreiden välillä, ja se on myös kuluttajien etu. FiComin alustavien arvioiden mukaan tukkuhintoja tulisi nykyiseen tapaan laskea asteittain myös jatkossa.

Osa eurooppalaisista operaattoreista on vahvasti sitä mieltä, että tukkuhintakattoa ei tulisi laskea tai sitä tulisi jopa nostaa. Nämä operaattorit toimivat maissa, joissa turismi on huomattava elinkeino ja/tai mobiilidatan hinnoittelu on käyttöperusteista tai mobiilidataa ylipäätään käytetään vähän.

Palvelun laatua koskevaa sääntelyä ja sen tarpeellisuutta tulee arvioida huolellisesti, koska kotioperaattori ei voi vaikuttaa toisen maan verkon ja palvelun laatuun, kuten verkon kattavuuteen tai siihen, että vierailumaassa olisi tarjolla 4G tai 5G-yhteyksiä. Asia on kotioperaattorin näkökulmasta moneltakin osin haastava, ja sillä voi olla käänteisiä vaikutuksia tavoitteisiin nähden. Koneiden välinen viestintä ei puolestaan lähtökohtaisesti sovellu verkkovierailusääntelyyn, joten sen poistamista tämän sääntelyn yhteydestä on syytä harkita.

Suomi on mobiilimaa: suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa. Jotta suomalaiset voivat jatkossakin nauttia maailman parhaista ja edullisista mobiilipalveluista, on tärkeää, että nykyisen verkkovierailusääntelyn perusperiaatteet säilytetään ja sääntelyyn tehdään harkittuja ajan edellyttämiä tarkistuksia.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

4.6.2020

5G ja säteilyturvallisuus – faktoja huhujen sijaan

Suomessa ollaan kovaa vauhtia siirtymässä uusimman mobiilitekniikan sukupolven, 5G:n, aikaan. Verkon rakentaminen etenee ripeästi, ja 5G toimii jo kolmellakymmenellä paikkakunnalla. Myös 5G-puhelimien myynti on aloitettu tänä keväänä. Epäluuloakin löytyy.

Jo nykyiset matkapuhelinverkot tarjoavat nopeita mobiililaajakaistayhteyksiä, mutta kapasiteettia ja vauhtia tarvitaan tulevaisuudessa lisää. 5G vastaa tähän tarpeeseen. Uuden sukupolven verkko on myös luotettavampi ja sen viive on käytännössä olematon, mikä on tärkeä ominaisuus esimerkiksi verkkopelaamisessa, älyliikenteessä ja erilaisten teollisten prosessien hallinnassa.

5G ja säteilyturvallisuus

Uusi teknologia herättää monissa myös epäilyksiä ja vastustusta. 5G:n ympärillä käydään nyt keskustelua matkapuhelinverkkojen kyberturvallisuudesta sekä siitä, onko kännykän ja tukiasemien säteilyllä haitallisia vaikutuksia ihmiseen ja ympäristöön.

Pelko on hedelmällistä maaperää väärän tiedon levittämiselle. Monissa 5G:n käyttöönottoa vastustavissa puheenvuoroissa toistuvat spekulaatiot siitä, että mobiiliverkot ja niiden käyttö olisivat terveydelle haitallisia ja että vaaralliselta säteilyltä voisi suojautua esimerkiksi käyttämällä hopeoituja vaatteita tai säteilyä poistavaa USB-tikkua. Sähkömagneettisista kentistä ja säteilystä on kuitenkin tehty mittava määrä riippumattomia tutkimuksia, joissa johdonmukaisesti todetaan, että kansainvälisesti käytössä olevien raja-arvojen ja ohjeiden mukainen mobiiliverkkojen käyttö on turvallista kansalaisille ja ympäristölle. 5G-tekniikka ei poikkea säteilyturvallisuuden kannalta merkittävästi jo käytössä olevista tekniikoista.

Suomalaiset operaattorit toimivat mobiilitukiasemien rakentamisessa Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräysten mukaisesti ja noudattavat toiminnassaan lakeja ja viranomaismääräyksiä. Myös viranomaispäätökset perustuvat tieteellisiin tutkimustuloksiin, joiden mukaan tukiasemat eivät ylitä sähkömagneettisen säteilyn raja-arvoja eivätkä aiheuta terveydelle haitallista säteilyaltistusta.

Tutkimustuloksia on koottu muun muassa EMF-portaaliin.

Turhaa huolta voi ja pitää hälventää

5G-vastustajien esittämät ajatukset mobiiliviestinnän haitallisista terveysvaikutuksista aiheuttavat tarpeetonta huolta. Huolta on syytä hälventää jakamalla aktiivisesti virheellisiä käsityksiä kumoavia faktoja sekä korostamalla 5G:n myönteisiä vaikutuksia digitaalisen yhteiskunnan kehittymiselle. Näin linjasivat myös eurooppalaisten teleyritysten etujärjestö ETNO ja kansainvälinen mobiilioperaattorien yhteistyöjärjestö GSMA yhteisessä 5G-misinformaation vastaisessa tilaisuudessaan 15.5.2020.

Monissa Euroopan maissa, etenkin Britanniassa ja Hollannissa, 5G-vastustajat ovat paitsi levittäneet salaliittoteorioita siitä, että 5G:n käyttöönotto laukaisi koronaviruspandemian, myös tuhopolttaneet mobiiliverkon tukiasemia sekä häiriköineet ja uhkailleet teleyritysten työntekijöitä.

Eurooppa tarvitsee 5G:tä: uuden sukupolven matkapuhelinverkot ovat Euroopalle keskeinen edellytys kilpailla globaaleilla markkinoilla. Keskustelua 5G:stä on hyvä käydä, mutta virheelliset väitteet ja väärät käsitykset täytyy säännönmukaisesti oikoa, eikä teleyrityksiin tai niiden työntekijöihin kohdistuvia hyökkäyksiä voida hyväksyä.

Lauantaina 6. kesäkuuta on kansainvälinen 5G:n vastainen protestipäivä, jolloin mielenilmauksia tultaneen näkemään useissa Euroopan maissa. On toivottavaa, että keskustelu pysyy maltillisena.

Lue lisää!

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

4.6.2020

Koronaviruksen digitaalinen jäljittäminen Suomessa

Euroopan komissio antoi 8.4.2020 oman suosituksensa unionin yhteisestä työkalupakista, jossa keskitytään erityisesti mobiilisovellusten ja anonymisoidun liikkuvuusdatan käyttöön.  Komissio ja jäsenvaltiot valmistelivat tämän perusteella yhteisesti sovittuja käytännön ohjeita tartuntaketjujen jäljittämistä tukevien mobiilisovellusten kehittämiseen ja käyttöön.

Ensimmäinen versio työkalupakista julkaistiin 15.4.2020, ja sitä kehitetään edelleen saatujen kokemusten perusteella. Jäsenmaiden piti raportoida suosituksen pohjalta tekemistään toimenpiteistä komissiolle 31.5.2020 mennessä. Lisäksi komissio julkaisi 16.4.2020 sovellusten tietosuojaa koskevat ohjeet.

FiCom piti valtioneuvoston tavoin komission suositusta, yhteistä työkalupakkia ja tietosuojaa koskevaa tiedonantoa oikeansuuntaisina. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta painotti komission suositusten mukaisesti, että sovellusten käytön tulee perustua vapaaehtoisuuteen. Keskeistä on valiokunnan käsityksen mukaan huolehtia yksityisyyden suojan ja muiden perusoikeuksien toteutumisesta sekä korkeasta tietoturvan tasosta. Hyödynnettävät tiedot tulee rajata vain niihin, jotka ovat sovellukselle tarpeellisia tarkkarajaisesti määritellyn tarkoituksen kannalta. Tiedot tulee myös poistaa, kun niitä ei enää tarvita, eikä niitä saa käyttää mihinkään muihin tarkoituksiin. Suomen lopullinen kanta noudattelee valiokunnan kannanottoa.

Teleala voi auttaa epidemian taltuttamisessa

Sosiaali- ja terveysministeriössä on kehittämishanke Suomen COVID-19-mobiilisovelluksesta, johon FiCom antoi oman lausuntonsa. Mobiiliteknologiaan perustuvan, koronavirukselle altistuneiden tunnistusjärjestelmän tarjoaminen on määrätty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi, ja vastaukset THL:n tarjouspyyntöön piti jättää viimeistään 1.6. Pilottitoteutuksen tulee olla rajatussa koekäytössä heinäkuun puoliväliin mennessä, ja tuotantokelpoinen ja auditoitu sovellus on tarkoitus julkaista viimeistään 31.8.

Teleala on ilmaissut, että sillä on kykyä ja halua auttaa COVID-19-epidemian hillitsemisessä. Sen lisäksi, että teleoperaattorit voivat mainostaa asiakkailleen valtion koronasovellusta, operaattorit tarjoavat tilannekuvaa ja anonymisoitua tietoa ihmisvirtojen liikkeistä valtioneuvoston sekä esimerkiksi Helsingin yliopistollisen sairaalan käyttöön viranomaisten tueksi sekä koronavirusepidemian leviämisen ennustamiseksi.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

4.6.2020

Sähkökauppadirektiivin perusperiaatteet säilytettävä

Euroopan unioni aikoo päivittää sähköisestä kaupankäynnistä annettua direktiiviä, joka on jo 20-vuotias. Komissio on ryhtynyt valmistelemaan digitaalisia palveluja koskevaa horisontaalista sääntelyä työnimenään Digital Services Act.

Lainsäädännön ajantasaistaminen on ehdottomasti tarpeen, mutta julkisuudessa on sen yhteydessä esitetty puheenvuoroja, jotka käytännössä johtaisivat sähkökauppadirektiivin perusperiaatteiden romuttamiseen. Esimerkiksi direktiivin sisältyvä välittäjien vastuuvapaus on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä rapautuu, eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun heikentyy olennaisesti.

ICT-ala on yksi Euroopan talouden peruspilareista, ja sen panos tulee olemaan ensiarvoisen tärkeä myös COVID-19-kriisistä toipumisessa. Päättäjien on varmistettava selkeät, tasapainoiset ja tulevaisuuden ratkaisuja tukevat puitteet, joissa Euroopan vahva digitalous voi kasvaa ja kukoistaa.

Edelläkävijämaita kuunneltava

Neuvostossa Digital Services Actia käsitellään ensimmäisen kerran perjantaina 5.6. pidettävässä televiestintä- ja tietoyhteiskuntatyöryhmässä. Tätä varten komissio pyysi digitaalisesti edistyneitä, ns. D9+-maita (Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Luxemburg, Belgia, Iso-Britannia, Irlanti ja Viro sekä Tšekki ja Puola) ilmaisemaan oman kantansa.

Maiden julkaisemassa non-paperissa korostetaan sähkökauppadirektiivin perusperiaatteiden, kuten alkuperämaaperiaatteen, yleisen monitoroinnin kiellon sekä välittäjien vastuuvapauden tärkeyttä, mutta niitä pitäisi maiden mielestä myös modernisoida.

D9+-maiden mukaan kaikkien uusien sääntelyehdotusten tulisi perustua paremman sääntelyn tavoitteisiin tasapainoisen ja oikeasuhtaisen sääntelyn varmistamiseksi.

Raportteja eri valiokunnilta

Neuvoston ja komission valmistelun lisäksi myös parlamentin valiokunnat ovat julkaisseet omia raporttejaan lainsäädäntöhankkeesta. Sisämarkkinoiden ja kuluttaja-asioiden valiokunta julkaisi oman raporttinsa 24.4. Siinä maltalainen raportööri Alex Agius Saliba tähdentää sähkökauppadirektiivin perusperiaatteiden säilyttämisen tärkeyttä. Hän puolustaa myös internetin anonymiteettia ja vaatii sääntelyä vilpillisiin poistopyyntöihin reagoimiseksi

Raportissa on myös huolestuttavia ehdotuksia, jotka voivat merkittävästi lisätä palveluntarjoajien kustannuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi asiakkaiden tuntemiseen liittyvät vaatimukset sekä online-kauppapaikkojen poistopyynnöille ehdotettavat tiukat aikarajat.

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan 29.4. julkaistussa raportissa belgialainen Euroopan parlamentin jäsen Kris Peeters huomauttaa aiheellisesti, että automaattinen suodatus voi johtaa sananvapauden rajoittamiseen. Myös Peeters on sähkökauppadirektiivin perusperiaatteiden säilyttämisen kannalla, samoin kuin saksalainen europarlamentaarikko Tiemo Wölken oikeudellisten asioiden valiokunnan 22.4. julkaistussa raportissa.  Wölkenin mukaan internetiin ladatun aineiston laillisuuden ratkaiseminen kuuluu tuomioistuimille ja viranomaisille, vaikka samalla ehdottaakin kaikille, siis myös pienille ja keskisuurille, alustoille pakollisia avoimuusraportteja ja suhteettoman suuria sanktioita.

Välittäjien vastuuvapaus keskeistä

FiCom on tuonut näkemyksiään aktiivisesti esiin Suomen kantaa muodostettaessa ja toiminut myös yhdessä eurooppalaisten sisarjärjestöjen kanssa. Tietoyhteiskunnan palvelujen välittäjien ehdollisen vastuuvapauden säilyttäminen on FiComin mielestä ensiarvoisen tärkeää sähkökauppadirektiivin sääntelyä uudistettaessa.

Sääntelyn tulee mahdollistaa uudet digitaaliset palvelut ja innovaatiot lisäämättä tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Lainsäädännön valmistelun tulee olla laaja-alaista, ja siinä tulee sovittaa yhteen teollisuuden, palveluntarjoajien sekä kuluttajien tarpeet.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

19.5.2020

Pelastetaan kotimainen kauppa

Verkkokaupoista voi ostaa ihan mitä vain. Jopa laivat ja ydinvoimalat ovat saaneet oman verkkokauppansa, vaikka valtaosa verkossa myytävistä tuotteista tänä päivänä onkin kaikille tuttuja arkisia hyödykkeitä.

Jos emme huomioi matkoja, rahapelejä, emmekä lippuja, niin suosituimmat tuoteryhmät verkkokaupassa vuonna 2019 olivat:

  • 55 % on ostanut vaatteita, kenkiä ja asusteita
  • 38 % vartalon- ja kauneudenhoitotuotteita
  • 31 % kodin elektroniikkaa, tietokoneita, matkapuhelimia, audio- ja videolaitteita
Markku Korkiakoski
toimitusjohtaja, Vilkas Group Oy

Suomessa verkkokaupasta ostaneiden osuus oli 72 % vuonna 2019. Se on vähiten, kun verrataan muihin Pohjoismaihin. Esimerkiksi Ruotsissa vastaava osuus on 84 % ja Tanskassa 86 %. Kuluneen kevään aikana olemme kuitenkin todistaneet poikkeuksellisen voimakasta digiloikkaa Suomessa, ja toki myös maailmanlaajuisesti. Etenkin kuluttajat, jotka ovat syystä tai toisesta halunneet pysyä verkkokaupasta etäällä, ovat joutuneet asioimaan verkkokaupassa koronaviruksen takia. Esimerkiksi ruoan ja lääkkeiden verkkokauppa on kasvanut räjähdysmäisesti.

Vaikka verkkokauppa on joillekin melko uusi tuttavuus, on sitä tehty Suomessa jo 25 vuotta. Tänä aikana verkkokauppa on ottanut isoja kehitysaskeleita ja nykyään asiakkaille avautuu ihan erilainen ostokokemus kuin mitä se oli silloin ennen. Nykyään asiakkaat odottavat verkkokaupalta mm. mobiilimaksamista, laatua, ympäristötekoja ja eettistä kulutusta sekä läsnäoloa sosiaalisessa mediassa. Myös verkkokauppojen kotimaisuus on ollut viime aikoina nosteessa, sillä asiakkaat ovat alkaneet tiedostamaan enemmän, mitä yhteiskunnallista ja sosiaalista merkitystä on kotimaisen kaupan tukemisella. 

Kotimaisen vähittäiskaupan rakenteen kannalta on elintärkeää tukea kotimaista kauppaa, sillä muuten etenkin erikoiskaupat voivat kadota ulkomaisille toimijoille. Myös pienten kaupunkien erikoiskauppoja uhkaa tulevaisuudessa yhä vaikeammat ajat. Suuret erikoiskaupat pystyvät tarjoamaan asiakkaille nykyään merkittävästi edullisemmin ja monipuolisemmin tuotteita ympäri Suomen. Lisäksi logistiikka alkaa olemaan jo huippuunsa viritettyä ja paketin saa usein jo parin päivän sisällä lähimpään ruokakauppaan. Tämä voi tarkoittaa sitä, että Suomen kauppa kokee mullistuksen lähivuosina, koska kivijalan kannattavuus alkaa olemaan heikkoa. Lisäksi on ennustettu, että kauppakeskukset ovat tulleet samasta syystä tiensä päähän. Uhattuina ovat kaupan alan yritykset ja niiden työntekijät. 

Verkkokaupan digiloikka on ollut kevään 2020 aikana ennennäkemätön ja nyt spekuloidaan onko muutos pysyvä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että muutos on pysyvä. Joissakin kategorioissa voidaan hieman palata menneeseen, mutta pääosin asiakkaat tulevat pysymään verkkokaupan miljoonissa basaareissa, missä valikoima, saatavuus, hinnat ja palvelut ovat syystäkin houkutelleet valtaosan asiakkaita aktiivishoppailjoiksi. Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää, että kotimaiset kauppiaat perustavat verkkokaupan nopeasti, jos sitä ei ole vielä tehty. Lisäksi jokaisen meistä suomalaisena kuluttajana on tärkeä tukea kotimaista kauppaa. Pelastetaan kotimainen kauppa!

Teksti: Markku Korkiakoski
toimitusjohtaja, Vilkas Group Oy

 

Kotimaiset kaupat löydät helpoiten osoitteessa www.pelastetaankauppa.fi

Tämä aihe liittyy


19.5.2020

Mutkaton työkulttuuri auttaa koronatilanteessa

”Koronaepidemia siirsi valtaosan suomalaisista etätöihin, ja monille tilanne oli uusi. Olemme kuitenkin huomanneet, että etätöitä voivat tehdä lähes kaikki, ellei työtehtävä vaadi läsnäoloa. Yhteisöllisyyden ylläpitäminen on poikkeusoloissakin tärkeää, mutta nyt se tehdään virtuaalisesti”, muistuttaa DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen.

Marko Rissanen, henkilöstöjohtaja, DNA Oyj

Vajaat kymmenen vuotta sitten kokosimme HR:stä, viestinnästä, hallinnosta ja IT:stä ryhmän, joka kävi läpi etätyöhön liittyviä plussia ja miinuksia. Suunnittelussa kuultiin koko henkilöstöä. Esimiehet koulutettiin ja sitoutettiin uuteen työn tekemisen tapaan. Kolmen kuukauden kokeilun jälkeen niin kutsuttu mutkaton työ laajeni vähitellen koko yritykseen.

Jo ennen kevään 2020 poikkeusaikaa lähes kaikki DNA:laiset olivat etätyön piirissä, aina asiakaspalvelijoista lähtien. Olemme havainneet, että etätöitä voivat tehdä lähes kaikki, kunhan työtehtävä ei luonteensa puolesta vaadi läsnäoloa. Tällaisia ovat myymälätyöt ja esimerkiksi tietoturvasyistä osa verkon hallintakeskuksen töistä. Näihinkin olemme kuitenkin lisänneet laajasti joustoja.

Nyt poikkeustilanteessa olemme kiinnittäneet huomiota etenkin virtuaalisen yhteisöllisyyden ylläpitämiseen. Tiimit kohtaavat säännöllisesti, ja kokousten lisäksi on esimerkiksi verkon yli hoidettavia kahvihetkiä ja -lounaita sekä vapaata yhteistä työaikaa. Tämä tarkoittaa vaikkapa yhteisen työn kommentointia pitkin päivää. Esimiehet tapaavat tiimiläisiinsä vähintään yhtä usein kuin tavallisestikin, vaikkakin etäyhteyden yli, niin ryhmässä kuin kahden kesken.

Huhtikuun lopulla, eli reilun kuukauden kestäneen lähes sataprosenttisen etätyöskentelyn jälkeen, henkilöstö on DNA:lla voinut pääasiassa hyvin. HR kuitenkin ennakoi haasteita, jos poikkeustilanne jatkuu hyvin pitkään. Elämänhallintaan liittyvät ongelmat, esimerkiksi yksinäisyys ja lapsiperhearjen yhdistäminen työntekoon, saattavat nousta pintaan. Myös liiallista alkoholinkäyttöä voi esiintyä. HR on säännöllisesti muistuttanut, että töitä ei saa ryhtyä tekemään liikaa. Nyt onneksi näyttää siltä, että maata ollaan vähitellen kesällä avaamassa ja tilanne hieman helpottaa.

Etätöitä tehtäessä esimiehen rooli on keskeinen. Jokaisen esimiehen tulee tuntea perin pohjin oma tiiminsä ja sen jäsenet työskentelytapoineen. Vuorovaikutuksen johdon, esimiesten ja tiimien välillä täytyy olla sujuvaa ja säännöllistä. Jotta tämä kaikki hoituisi, tulee siis esimiehillekin tarjota valmennusta ja tukea. Jokaisella työntekijällä täytyy olla kirkkaana yhdessä asetetut lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet. Niiden toteutumista seurataan, ja mahdollisiin ongelmiin tartutaan heti.

Koronaviruskriisi muuttaa yritysten käytäntöjä pysyvästi. DNA:lla olemme aloittaneet uuden vaiheen, joka on mutkaton työ 2.0. Ajatuksena on jatkuva oppiminen. Kun työelämä muuttuu, ihmisten tulisi kehittyä sen mukana, ja tässä työnantaja voi auttaa henkilöstöään. DNA:lla kuitenkin uskotaan, että koronan jälkeenkin yksi pysyy: ihmisen fyysisten kohtaamisten tarve tulee säilymään.

Teksti: Marko Rissanen
henkilöstöjohtaja, DNA Oyj

Tämä aihe liittyy


18.5.2020

Kriittinen viestintä turvattu poikkeusoloissakin

Valtionomisteisen Erillisverkkojen tehtävä on varmistaa viranomaisten ja huoltovarmuuskriittisten toimijoiden kriittinen viestintä kaikissa olosuhteissa. Meiltä odotetaan vahvaa turvallisuus- ja varautumistasoa vuoden jokaisena päivänä, kertoo Suomen Erillisverkot Oy:n toimitusjohtaja Timo Lehtimäki.

Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja,
Suomen Erillisverkot Oy

Olemme varautuneet poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin. Päivitämme varautumissuunnitelmaamme aktiivisesti ja arvioimme riskejä jatkuvasti, eivätkä poikkeusolot eroa tästä. Palvelumme ovat toimineet normaalisti myös koronapandemian aikana.

Erillisverkkojen palvelut auttavat yhteiskunnan toimivuuden ja turvallisuuden varmistamisessa. Erilaisissa yhteiskunnan häiriötilanteissa palvelujen toimivuus on ensisijainen, ja silloin esimerkiksi verkkojen kehitystyötä ja päivityksiä viivästetään. Resurssit valjastetaan turvaamaan verkon ja palvelujen toimivuus.

Mikäli verkkojen kuormitus nousisi liian korkeaksi, tehtäisiin ennalta suunniteltuja priorisointeja. Esimerkiksi nykyisessä koronapandemian tilanteessa se olisi hätäkeskustoiminnan palvelujen priorisointia.

Virve-viranomaisverkko uudistuu

Viranomaisverkko Virven viestiliikennemäärät ovat pysyneet vakiintuneella tasolla, eikä koronalla ole ollut suuria vaikutuksia verkon kuormitukseen. Toki poikkeusoloissa verkoilta odotetaan paljon ja suorituskyvyn on siis oltava hyvä.

Virve 2.0 -uudistus etenee suunnitellusti. Virve 2.0-palvelulla viranomaisille ja muille turvallisuustoimijoille tarjotaan toimintavarmat ja entistä monipuolisemmat langattomat laajakaistapalvelut.

Seuraavan sukupolven Virve on yksi merkittävimmistä valtion ict-hankkeista seuraavien vuosien aikana, ja meille Erillisverkoissa luonnollisesti prioriteetti. Virve mahdollistaa viranomaisten ja muiden turvallisuustoimijoiden saumattoman yhteistyön, joka on välttämätöntä arjessa, mutta myös kriisitilanteissa, kuten nyt koronapandemiassa.

Olemme tehneet hankkeen ensimmäisen vaiheen hankintapäätökset: hankimme laajakaistaisen Virve 2.0:n radioverkon palveluna Elisalta ja keskeisimmät tietojärjestelmät Ericssonilta.

Tietoturva tarvitsee yhteistyötä

Erillisverkkojen osalta korona ei juuri ole muuttanut verkkojen turvallisuustilannetta. Tietoturvan ydin on yhteistyö, joka suomalaisten viranomaisten kesken toimii erinomaisesti. Yhteistyötä tarvitaan myös valtiollisten ja kaupallisten toimijoiden välillä sekä maiden ja maanosien rajojen yli. Hyökkääjän tarvitsee löytää vain yksi haavoittuvuus, mutta puolustajan on yritettävä tilkitä kaikki aukot. Kansainvälinen yhteistyö on ainoa vaihtoehtomme.

Aukotonta ohjelmistoa ja viestijärjestelmää ei olekaan; haavoittuvuuksia on kaikkialla.  Yksittäisten laitteiden lisäksi on tarkasteltava koko järjestelmän toimivuutta ja sille perustellusti asetettuja vaatimuksia.

Verkot toimivat, henkilökunnan jaksamiseen kiinnitettävä huomiota

Koronan aiheuttamat poikkeusolot ovat sellaiset, joiden väittäisin tulleen kaikille yllätyksenä. Erilaisissa harjoitusskenaarioissa uhkia on tyypillisesti samanaikaisesti lukuisia, ja poikkeusolot eivät ole harjoituksissa olleet globaaleja.

Samalla on kuitenkin todettava, että tämän kaltainen poikkeusolo ei ole turvallisuuskriittisten verkkojen ja palvelujen osalta ollut mikään koettelemus – viranomaisten toimintokriittiset palvelut ja viestintä toimivat hyvin pitkälti samoin kuin muissakin yhteiskunnan häiriötilanteissa.

Oppeja varmasti punnitaan tarkemmin sitten, kun kriisi helpottaa. Tässä vaiheessa Erillisverkkojen omassa toiminnassa nousee esiin mm. henkilöstön terveys ja hyvinvointi. Kuinka varmistetaan riittävä hajautus tehtävissä, joita ei voi kotikonttorilta tai ylipäätään etänä hoitaa? Myös henkiseen jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota pitkittyvässä tilanteessa – miten esimerkiksi huomioidaan työpaikan sosiaalisen verkoston puutumisen vaikutukset.

Teksti: Timo Lehtimäki
toimitusjohtaja, Suomen Erillisverkot Oy


18.5.2020

Opasta lasta toimimaan turvallisesti netissä

Suojellaan Lapsia -erityisasiantuntijat
Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen

Ole läsnä lapsen digiarjessa

Lapset pelaavat, viestittelevät kavereiden kanssa sekä postaavat sisältöä nettiin nyt enemmän kuin koskaan. Suojellaan Lapsia -erityisasiantuntijat kannustavat aikuisia olemaan läsnä lapsen digiarjessa. Aikuisten on tärkeää tukea lapsen verkkovälitteistä sosiaalisten suhteiden ylläpitämistä ja harrastamista kysymällä ja kuulemalla, mitä ja millaista tekemistä lapsi on verkossa keksinyt.

Poikkeustilanteen haasteita

Epävarmoissa tilanteissa tieto, harkinta ja maltillinen toiminta korostuu. Lapsen kanssa on hyvä keskustella netin valheellisista sisällöistä. Niin lasten kuin aikuistenkin voi olla hyvin vaikeaa erottaa virheellistä tietoa oikeasta, ja siksi lähdekriittisyyttä on tärkeä opettaa pienestä pitäen. Tutkikaa esimerkiksi yhdessä, mitkä tietolähteet ovat virallisia ja mistä valesisällön voisi tunnistaa.

Netin algoritmit tuovat arkeen oman haasteena. Käytännöllinen vinkki on kokeilla perheen kesken tiedon hakua ja tarkastella haun tuottamia eri tuloksia.

Ota verkon haitallinen ja hämmentävä sisältö puheeksi lapsen kanssa

Muistuta lasta, että verkossa voi tulla vastaan myös hämmentävää ja haitallista sisältöä, kuten väkivaltaa, pornoa tai muuta lapsen ikä- ja kehitystasolle sopimatonta materiaalia. Kannusta lasta kertomaan kohtaamistaan hämmentävistä sisällöistä, ja tutustukaa yhdessä luotettaviin, lapsen ikä- ja kehitystasolle sopiviin peleihin, somealustoihin ja uutiskanaviin.

Netissä kiertävät myös erilaiset haasteet ja provosoivat kisailut saattavat houkuttaa lapsia osallistumaan ja esimerkiksi jakamaan itsestään kuva ja videomateriaalia, mikä aina sisältää riskin kuvien väärinkäytölle.

Keskustele lapsen kanssa verkossa esiintyvästä houkuttelusta seksuaalisiin tarkoituksiin (grooming)

Lasten verkkoajan merkittävä lisääntyminen on lisännyt myös rikollisten verkkoaikaa ja lasten houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin. Sen tunnistaminen on vaikeaa, sillä ilmiö on hyvin moninainen.

Aikuisen kannattaa ottaa puheeksi ja sanoittaa lapselle, että kaikki verkossa olevat kaverit eivät välttämättä ole sitä, mitä sanovat olevansa. Lapselle on hyvä perustella, että tavalliseenkin tapaan kontaktia ottavilla saattaa olla pahoja aikeita, ja siksi maltti on valttia nettituttujen kanssa käydyissä keskusteluissa. Hyvä vinkki on keskustella lapsen kanssa, miksi esimerkiksi pelialustalle ei kannata laittaa omaa kuvaa profiilikuvaksi.

Huoltajan tehtävänä on suojella lasta ja lapsen yksityisyyttä myös antamalla lapselle tietoa.

Lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen

Suojellaan Lapsia ry:n erityisasiantuntijat muistuttavat, että koronakriisin myötä lapsen oikeuksien toteutuminen on tilapäisesti vaarantunut, ja poikkeusoloissakin meidän kaikkien aikuisten tulee kiinnittää huomiota lapsen oikeuksien toteutumiseen. Lapset ovat siirtyneet nopeasti ja kokopäiväisesti verkkoympäristöihin eikä siirtymää ymmärrettävästi ehditty valmistella.

Erityisasiantuntijat haluavat muistuttaa, että turvallisen aikuisen läsnäolo lapsen arjessa kaikissa ympäristöissä on parasta lasten suojelua. Netin turvallisuudesta puhuminen siten, että tieto tavoittaa niin lapset ja nuoret kuin huoltajat ja ne ammattilaiset, jotka työskentelevät lasten parissa, on oleellista; kaiken ikäiset tarvitsevat toistuvasti tietoa netin mahdollisuuksien lisäksi sen muuttuvista riskeistä ja niiltä suojautumisesta.

Tietoa miten toimia #TurvallisestiNetissä tarvitaan poikkeusoloissa enemmän kuin koskaan, mutta tarve ei katoa poikkeusolojen päätyttyä.

Teksti: erityisasiantuntijat Nina Vaaranen-Valkonen ja Hanna-Leena Laitinen
Suojellaan Lapsia ry

Tämä aihe liittyy


18.5.2020

Yliopistot siirtyivät etävalintakokeiden aikaan

”Yhteensä 9 824 osallistujaa kirjautui järjestelmään. Kaikki toimi hyvin. Muutama tekninen avunpyyntö, jotka pystytty hoitamaan.”

Tapio Määttä, Akateeminen rehtori,
Itä-Suomen yliopisto

Työviikkoni päättyi mukaviin uutisiin ensimmäisistä yliopistojen isoista etävalintakokeista, kasvatusalan VAKAVA-kokeesta.

Koronapandemian vuoksi yliopistojen valintakokeet järjestetään tänä keväänä pääosin kaksivaiheisina etävalintakokeina. Niiden järjestäminen on edellyttänyt luovuutta ja kekseliäisyyttä.

Tätä kirjoittaessani ensimmäiset etävalintakokeet on järjestetty onnistuneesti. Tämä on ollut mahdollista vain saumattomasti sujuneella moniammatillisella yhteistyöllä. Valtakunnallinen eri yliopistojen välinen tiedonvaihto ja yhteinen koordinaatio ovat osoittautuneet olennaisen tärkeiksi. Opiskelijavalinnat toteutetaan pääosin valtakunnallisina yhteisvalintoina (esim. kauppatieteen, lääketieteen, psykologian ja oikeustieteen yhteisvalinnat).

Uusimuotoisten etävalintakokeiden järjestämiseen osallistuu yliopistoissa ainakin seuraavia toimijoita:

  1. Akateeminen johto: yliopistojen opetusvararehtorit linjaavat valintojen yleiset puitteet.
  2. Akateeminen päätöksenteko: tiedekuntaneuvostot tai dekaanit tekevät valintaperusteita koskevat päätökset.
  3. Opettajat: eri alojen opettajat ja tutkijat valmistelevat kyseisen alan valintakokeet ja määrittävät sen, mitä kokeessa arvioidaan.
  4. Opintohallinnon valinta-asiantuntijat valmistelevat valintaperusteet, neuvovat hakijoita, pohtivat yhdessä muiden toimijoiden kanssa erilaisia toteutusmuotoja, tallentavat valintainfoa, ajavat tuloksia jne.; todella vaativa ja keskeinen tehtävänkuva. 
  5. Opintohallinnon juristit varmistavat, että kaikki sujuu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
  6. Yliopistojen viestintäasiantuntijat muotoilevat yhdessä muiden toimijoiden kanssa valintoja koskevaa viestintää ja hoitavat kriisitilanteissa mediasuhteita yhdessä akateemisen johdon kanssa.
  7. Yliopistojen tietotekniikan asiantuntijat rakentavat yhdessä ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa kunkin valintakokeen tarpeita parhaiten vastaavan teknisen järjestelmän ja varmistavat sen toimivuuden.

Yliopistoissa järjestetään kevään aikana yli 200 eri valintakoetta. Eri tieteenaloilla valintakokeissa mitataan erilaisia asioita. Valintakokeisiin ennakkoon luettava materiaali vaihtelee: joissakin se on tietty lukion oppimäärä, joissakin erillinen ennakkomateriaali, joissakin ennakkovalmistautumista ei ole ollenkaan. Eri alojen kokeet ovat myös muodoltaan erilaisia: joissakin käytetään perinteisesti monivalintoja, joissakin taas laajoja esseitä.

Perinteisten fyysisten valintakokeiden muokkaaminen etänä toteutettavaksi siten, että eri alojen erityispiirteet voidaan ottaa huomioon, on tarkoittanut sitä, että eri valinnoissa käytetään erilaisia teknisiä ratkaisuja, järjestelmiä ja alustoja. Valintoihin osallistuvien määrä myös vaihtelee muutamasta kymmenestä noin kymmeneen tuhanteen, mikä raamittaa järjestelmävalintoja.

Etävalintakokeet toteutetaan kaksivaiheisina. Ensimmäinen vaihe tehdään itsenäisesti, toinen vaihe on valvottu.

Ensimmäisen vaiheen rakentamisessa on onnistuneesti etsitty ratkaisuja, jotka minimoivat vilpin käytön hyödyn. Vilppi ei kannata, vilppi ei hyödytä -slogan on ollut asiaa koskevan some-keskustelun kärki omassa viestinnässäni. Kokeen laatijat ovat yhdessä tietotekniikan asiantuntijoiden kanssa kehittäneet erilaisia innovatiivisia keinoja vilppiä vastaan. Asia ei ole mielestäni etävalintakokeissa mikään merkittävä ongelma.

Etävalintakokeiden toinen vaihe toteutetaan kesäkuussa valvottuna ensimmäisen, hakijoita karsineen vaiheen jälkeen. Tätä kirjoittaessani valvotun toisen vaiheen teknisiä ratkaisuja ollaan parhaillaan rakentamassa. Kullekin alalle etsitään parhaiten sopivaa toteutusmallia ja teknistä ratkaisua. Olen vakuuttunut siitä, että myös etävalintakokeiden valvottu toinen vaihe saadaan toteutettua onnistuneesti.

Käytettyjen tietoteknisten järjestelmien palveluntuottajat ovat yliopistojen tietotekniikka-asiantuntijoiden tärkeänä yhteistyökumppanina kevään etävalintakokeiden toteutuksessa. Saamieni raporttien mukaan he ovat ketterästi ja joustavasti kehittäneet erilaisia tietoteknisiä ratkaisuja sellaisiksi, että opiskelijavalinnat voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Kaksivaiheiset etävalintakokeet ovat yliopistoille merkittävä digiloikka. Kuukaudessa on tehty paljon sellaisia asioita, joista on puhuttu vuosikausia. Kevään kokemusten perusteella voitaisiin mielestäni vakavasti harkita etävalintakokeista pysyvääkin opiskelijavalinnan mallia yliopistojen opiskelijavalintoihin.

Teksti: Tapio Määttä
Akateeminen rehtori, Itä-Suomen yliopisto

Tämä aihe liittyy


18.5.2020

Etätyö ja verkkokauppa kasvavat, digityökaluja osataan hyödyntää

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissä kysytään muun muassa sähköisten työvälineiden ja pikaviestintävälineiden käytöstä. Alla mainitut tiedot pohjautuvat syksyllä 2019 julkaistuun raporttiin. Digitaalisia työkaluja on osattu hyödyntää jo ennen koronavirusepidemiaa.

Sähköisten työtilojen tai pikaviestintävälineiden käyttö työssä

Vähintään puolessa (teollisuus) ja enimmillään lähes yhdeksässäkymmenessä prosentissa (valtio) työpaikoista on käytetty sähköisiä työtiloja tai pikaviestintävälineitä. Sosioekonomisen aseman mukaan tarkasteltuna käyttö on ollut suurinta ylempien toimihenkilöiden työtehtävissä.

Prior Konsultointi Oy on puolestaan selvittänyt Elisa Oyj:n ja Suomen Yrittäjät ry:n toimeksiannosta pk-yritysten digitalisoitumista. Älypuhelimen sekä sähköpostin käyttö mobiililaitteella on tuttua lähes kaikissa yrityksissä. Myös videoneuvotteluita on käyttänyt puolet yrityksistä.

Tietotyön välineiden käyttö

Tekoälyn käyttö tuplaantunut

Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassaan hyödyntävien yritysten määrä Suomessa on kasvanut yli sata prosenttia kahdessa vuodessa, selviää Etlan tekemästä tutkimuksesta.  Yli puolet näistä on yhdestä kymmeneen henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yli 250 henkilöä työllistäviä yrityksiä on neljä prosenttia. 

Tekoälyä kehittävien tai sitä liiketoiminnassa hyödyntävien yritysten määrä Suomessa

Etätyötä teki selkeä vähemmistö palkansaajista

Ennen koronaviruspandemiaa päivittäistä etätyötä on tehty hyvin vähän: jatkuvasti etätöissä on ollut vain kolme prosenttia palkansaajista. Viikoittain tai kuukausittain etätyötä on tehnyt 18 prosenttia ja satunnaisesti 14 prosenttia palkansaajista. Vuodesta 2015 viikoittain tai kuukausittain etätöissä olevien osuus on noussut kuusi prosenttiyksikköä ja satunnaisesti etätöitä tekevien kolme prosenttiyksikköä. (Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometri)

Etätyön tekeminen Suomessa

Vähintään viikoittaisen etätyön jakautuminen sektoreittain ja sosioekonomisen aseman mukaan

Euroopan Elin- ja työolojen kehittämissäätiön kyselyn mukaan koronaviruspandemian aikana Suomessa lähes 60 prosenttia työntekijöistä on aloittanut etätyön. Suomen osuus on suurin EU-maiden joukossa. Muutoksen pysyvyys jää nähtäväksi seuraavan vuoden tilastoista.

Suomalaisten innostus verkkokauppaan kasvamassa

Tilastokeskus tutkii kuluttajien verkkokauppaostamista Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessaan. Viimeisten viiden vuoden aikana verkosta ostaminen on ollut hienoisesti kasvussa. EU-maista Suomessa tehdään verkko-ostoksia yhdeksänneksi eniten.

Suomalaisten 16 – 89-vuotiaiden tekemät verkkokauppaostokset

Kuluttajien ikä vaikutta verkkokauppaostosten yleisyyteen. Lähes kaikki, 90 prosenttia, 25 – 44-vuotiaista on tehnyt ostoksia verkkokaupassa edellisen vuoden aikana. 65 – 74-vuotiaista niitä on tehnyt kolmasosa ja yli 75-vuotiaista 11 prosenttia.

Kaupan liiton verkkokauppaselvityksen mukaan kotimainen verkkokauppa on kasvattanut markkinoita. Suomessa tehtävistä verkko-ostoksista kuudessakymmenessä prosentissa lähetys tulee kotimaasta.

Koronaviruspandemia todennäköisesti vauhdittaa kasvua; erityisesti ruoan verkkokauppa on poikkeusoloissa kasvanut voimakkaasti. Viime vuonna suomalaiset ostivat vähittäiskaupan tuotteita koti- ja ulkomaisista verkkokaupoista yhteensä 4,5 miljardilla eurolla.

Maksu- ja rahoituspalveluyritys Svean IRO Research -tutkimuslaitoksella teettämän tutkimuksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista teki huhtikuussa 2020 verkko-ostoksia. Maaliskuussa osuus oli ollut 51 prosenttia. Samaan aikaan verkko-ostoksiin käytetty rahamäärä kuitenkin pienentyi. Huhtikuussa ihmiset käyttivät verkko-ostoksiin rahaa keskimäärin 228 euroa, kun summa maaliskuussa oli ollut 266 euroa.

​Verkkokaupan arvo yrityksille Suomessa, miljardia euroa

Kaikki verkossa tapahtuva toiminta lisää tietoliikenteen kasvua

Matkaviestinverkossa siirrettiin tietoa viime vuonna 2 409 miljoonaa gigatavua. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajasta oli noin 21 prosenttia. Kiinteän verkon tietoliikenteen määristä ei toistaiseksi ole tilastoja.

Matkaviestinverkossa siirretty data Suomessa, miljoonaa gigatavua

Alustavien arvioiden mukaan koronavirusepidemia on jo tähän mennessä kasvattanut mobiilidataliikenteen määrää Suomessa.

DNA:n mukaan varsinkin käyttäjältä verkon suuntaan tapahtuva liikenne (upload) kasvaa arkipäivisin toimistoaikaan. Suurimmillaan kasvu on ollut jopa 120 prosenttia. Aiemmin liikenne on ollut suurinta iltaisin, mutta etätöiden ja -opiskelujen vaikutuksesta päiväsaikaan tapahtuva dataliikenne on kasvanut. Liikennettä kasvattavat muun muassa videoneuvotteluiden käyttö.

Myös Telia on ilmoittanut dataliikenteen verkoissaan kasvaneen. Poikkeustilan aikana dataliikenteen määrä Telian verkoissa on kasvanut noin 20 prosentilla verrattuna koronaa edeltäneeseen aikaan.

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

21.4.2020

Korona ei jaa yrityksiä voittajiin ja häviäjiin

Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen kriisi vaikuttaa jokaisella toimialalla. Edessä oleva talouden synkkä taantuma ja yritysasiakkaiden vakava kassavaje koettelevat kaikkia. Ankeutta jaetaan tasaisesti myös digialalle, voittajia tässä kriisissä ei ole.

Suomessa on harjoitettu edistyksellistä viestintäpolitiikkaa, ja Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joissa kaupallisten 5G-verkkojen rakentaminen on täydessä vauhdissa. Ensimmäinen 5G-taajuushuutokauppa pidettiin jo syksyllä 2018, ja seuraava on vielä ennen juhannusta. Uusimman sukupolven mobiiliverkko on rakennettu jo nyt yli 20 paikkakunnalle.

Muissa Pohjoismaissa kaupallista 5G-verkkoa ei vielä ole. Ruotsissa ensimmäiset huutokaupat pidetään vasta ensi syksynä, ja verkkoja alettaneen rakentaa keväällä 2021. Tämä on hyvä muistutus myös niille salaliittoteorioihin uskoville, joiden mielestä 5G-verkon ja koronan leviämisen välillä on jokin yhteys.

Datan kasvanut käyttö ei suoraan hyödytä teleyrityksiä

Nettiyhteyden tärkeys on korostunut lisääntyneen etätyön ja - opiskelun myötä. Suomalaiset ovat jo ennen koronakriisiä käyttäneet mobiilidataa eniten maailmassa. Syy tähän on pitkälti siinä, että Suomessa mobiiliyhteys ei yleensä ole sidottu datan määrään, vaan asiakkaat voivat käyttää liittymäänsä vapaasti ilman datakattoa.

Teleyritysten tehtävänä on ollut viime kuukaudet huolehtia siitä, että viestintäverkot kestävät kasvavan käytön. Nyt uskaltaa jo todeta, että yritykset ovat tässä onnistuneet. Kuluttajien lisääntynyt datan käyttö ei kuitenkaan paranna yritysten tasetta, koska liittymien hinnoittelu ei ole käytöstä riippuvainen.

Ruotsin ja Suomen teleyritysten investointiasteet yhtä suuret

Viestintäverkkojen toimivuus kriisitilanteissa on nyt testattu, eikä yksittäisiä haastavia tukiasema-alueita lukuun ottamatta ongelmia ole ilmennyt. Suomessa teleyritykset ovat investoineet digitaalisen infran rakentamiseen pitkäjänteisesti. Yritysten kokonaisinvestointiaste on vuosittain ollut noin 23 %, ja investointiaste infraan tilastojen perusteella noin 14 %. Ruotsissa kolmen suurimman teleoperaattorin investointiaste infran rakentamiseen on sama kuin Suomessa.

Suomalaiset teleyritykset käyttävät kiinteän ja mobiilin laajakaistan rakentamiseen vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Tästä kiinteiden verkkojen osuus on jo yli puolet ja mobiiliverkkojen noin 42 prosenttia. Noin kuusi prosenttia investoinneista kohdistuu tv- ja radioverkkoihin.  

Yritykset tarvitsevat aikaa kriisistä palautumiseen

Suomen on samaan aikaan turvattava yritysten kilpailukyky sekä tekohengitettävä osa yrityskentästä takaisin kuntoon. Kaikista uusista kustannusrasitteista on nyt luovuttava.

Sähköisen viestinnän palvelulakia ollaan juuri uudistamassa. Hallituksen esitystä odotetaan annettavaksi eduskunnalle toukokuun alussa. Vaikka kyse on EU-direktiivin kansallisesta toimeenpanosta, sinne on valitettavasti ujutettu sisään lisänormeja, jotka heikentävät suomalaisten teleyritysten kilpailukykyä. Suomi-lisiä luvattiin hankkeen aikana karsia, ja nyt jos koskaan näin pitäisi myös tehdä.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

21.4.2020

Helsingin tavoitteena maailman paras digi-infra

”Kaupunki haluaa olla aktiivinen digitaalisen infran edellytysten varmistamisessa. Tämä tarkoittaa prosessien sujuvoittamista ja viranomaisohjauksen kehittämistä, mutta erityisesti suunnitelmallista yhteistoimintaa digitaalisen infran toimijoiden kanssa”, sanoo Helsingin kaupungin katutöiden haittojen vähentämisen projektinjohtaja Jyrki Paavilainen.

Jyrki Paavilainen, projektijohtaja,
Helsingin kaupunki

Mikä merkitys viestintäverkoilla on kaupungin näkökulmasta?

Erityisesti kaupungistumisen myötä Helsinki on siirtynyt paikallisesta kilpailusta kohti entistä kansainvälisempää kilpailua. Myös kaupungin digipalveluita verrataan parhaisiin kansainvälisiin esimerkkeihin ja tämä asettaa odotustason korkealle.

Viestintäverkoissa liikkuu jatkossa myös huomattavasti nykyistä enemmän dataa. Yhä useampi kaupungin tai muun toimijan tarjoama palvelu toteutetaankin hyödyntämällä verkkoa. Siksi on välttämätöntä ylläpitää ja jatkuvasti uudistaa verkkoa tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi.

Viestintäverkkojen avulla varmistetaan osaltaan myös se, että kaupungin palvelut ovat kaikkien saatavilla. Viestintäverkot mahdollistavat jatkossa yhä enemmän uusia palveluja. Kattava ja kehittyvä viestintäverkko on siten tärkeä osa kaupungin strategiaa - Maailman toimivin kaupunki.

Kuinka kaupunki voi parhaiten edistää digitaalisen infran rakentamista?

Viestintäverkot, kuten muu verkostoinfrakin, on jo vuosikymmeniä sijoitettu lähtökohtaisesti katurakenteeseen. On oletettavaa, että tarve erilaisten verkkojen rakentamiselle lisääntyy merkittävästi tulevaisuudessa. Kaupungin tulee kuitenkin kadunpitäjänä huolehtia verkostojen toteuttavuuden lisäksi myös katutilan käytöstä ja omaisuudenhallinnasta.

Kaupunki haluaa edelleen olla aktiivinen digitaalisen infran edellytysten varmistamisessa. Tämä tarkoittaa prosessien sujuvoittamista, viranomaisohjauksen kehittämistä mutta erityisesti suunnitelmallista yhteistoimintaa digitaalisen infran toimijoiden kanssa. Meidän tulee yhteistyössä laatia tulevaisuuskuva ja sitä kautta määrittää ne toimenpiteet, miten jo rakennetuille ja rakentuville alueille mahdollistetaan toimiva ja muuntojoustava infra. Asiaa on jo lähdetty tarkastelemaan Hernesaaren projektialueen osalta.

Helsinki on saanut kehuja Yhteinen kunnallistekninen työmaa -hankeen prosessista. Miten hyviä menettelytapoja voisi levittää muuallekin?

Vuosikello-menettely on monistettavissa minne tahansa. Eri toimijoiden tavoitteet, jotka konkretisoituvat hieman eri tahdissa rakentamiseksi tulee saada riittävän näkyviksi hyvissä ajoin. Kaikkea tietoa ei aina pystytä jakamaan, mutta alustavienkin suunnitelmien läpikäynti yhdessä edesauttaa yhteisten hankkeiden muodostumista. Tätä ilosanomaa voisivat viedä tahoillaan eteenpäin myös viestintäverkko-operaattorit.

Onko verkkojen yhteisrakentamisessa joitain haasteita? Miten niitä voi parhaiten ratkaista?

Helsingin tiivis kantakaupunki on poikkeuksellinen toimintaympäristö mille tahansa rakentamiselle. Ja käytännössä kaikki katurakennus ja –saneeraushankkeemme ovat yhteisrakentamista. Vanhojen katurakenteiden aukikaivamisen yhteydessä löytyy väistämättä ns. yllätyksiä, jotka tulee ratkaista nopeasti kaikkien toimijoiden yhteistyönä työmaan etenemisen ja haittojen vähentämisen näkökulmasta. Yhteisrakentamista voidaan edelleen kehittää tiiviimmällä rakentamisen valmisteluvaiheella, olipa kyse sitten yksittäisestä katuhankkeesta, aluerakentamisesta tai mittavasta allianssi-hankkeesta.

Lisäksi tulee tarkastella, kuinka esimerkiksi viestintäverkkojen mahdollisiin tulevaisuuden laajennus- ja kehittämistarpeisiin voitaisiin varautua ennakkoon.

Millaiset tavoitteet Helsingillä on digi-infran suhteen?

Meillä on jatkossa maailman paras digi-infra ja jatkuvasti syventyvä yhteistyö digi-infran toimijoiden kanssa.


21.4.2020

Kiinteä langaton laajakaista – mikä se on?

Yksi 5G-teknologian mukanaan tuomista uusista mahdollisuuksista on nopea ja häiriötön kiinteä nettiyhteys mobiiliverkon kautta. Kyseessä on pientaloihin tarkoitettu ratkaisu, jolla 5G-verkosta voidaan varata osa aina tietylle käyttäjälle. Tällöin mobiiliverkon muu käyttö ei vaikuta oman nettiyhteyden nopeuteen.

Laajakaistayhteyttä varten talon ulkoseinään asennetaan 5G-vastaanotin, joka suunnataan operaattorin tukiasemaan. Tukiasema on yhteydessä kiinteään valokuituverkkoon. Ulkovastaanottimesta signaali kulkee johdon kautta sisätiloihin, jonne asennettavien sisäreitittimien avulla se jaetaan koko taloon ja siellä käytettävin laitteisiin. Kiinteän langattoman laajakaistan käyttöönotto on helppoa, eikä asennus vaadi kaivuutöitä.

Kiinteä, langaton vai kiinteä langaton?

Nettiyhteys kannattaa hankkia oman tilanteen ja käyttötarpeen mukaan. Valokuitu on huippunopea, häiriötön ja sopii viiveettömyytensä ansiosta erinomaisesti esimerkiksi verkkopelaamiseen. Kuituliittymän asentaminen voi kuitenkin viedä aikaa tai olla vaikeakulkuiseen paikkaan investointina turhan suuri.

Mobiililiittymän hankinta hoituu asioinnilla operaattorin palvelupisteessä. Liittymä ei vaadi alkuinvestointeja ja on heti käyttövalmis. Sitä voi käyttää kaikkialla, myös ulkomailla. Lukuisat samanaikaiset netinkäyttäjät saattavat kuitenkin ajoittain ruuhkauttaa mobiiliverkon ja hidastaa tiedonsiirtonopeutta.  

Kiinteä langaton laakakaista voi olla ratkaisu silloin, kun asuu pientalossa 5G-verkon alueella. Sen avulla saa lähes valokuidun veroisen nopean verkkoyhteyden. Sen käyttöönottoon tarvitaan asentajan käynti, vastaanottimien kiinnittäminen ulkoseinään tai katolle, kaapelin veto sisätiloihin ja pistorasian asennus. Asia hoituu yhdellä asennuskerralla.  Tällä hetkellä kiinteä langaton laajakaistapalvelu on tarjolla DNA:lla ja Elisalla.

Suomessa on lähes 10,4 miljoonaa laajakaistaliittymää. Niistä mobiililiittymiä on 8,570 miljoonaa ja kiinteitä liittymiä 1,797 miljoonaa. Kiinteä mobiili laajakaista on niin uusi palvelu, että sen osuutta ei ole vielä tilastoitu.

5G lisää nopeutta ja palveluita

Uusimman sukupolven mobiiliteknologia lisää tiedonsiirtonopeutta parhaimmillaan kymmenkertaiseksi entisestä. Se lisää myös kapasiteettia, jota tarvitaan yhä enemmän digiyhteiskunnan toiminnan varmistamiseksi. Poikkeusoloissa lisääntyneet etätyöt ja -opiskelu sekä viihteen kulutus kotona ovat moninkertaistaneet viestintäverkoissa liikkuvan datamäärän.

Yrityksille 5G tarjoaa viiveettömän verkon, jonka avulla toiminnot saadaan älykkäiksi ja automatisoiduiksi. Se antaa myös rajattoman mahdollisuuden uusien palveluiden kehittämiseen. Koronaepidemian myötä on käynyt selväksi, että asioita on kyettävä tulevaisuudessa hoitamaan myös ilman fyysisiä kontakteja yhä enemmän. 5G ja sen mukanaan tuomat älyratkaisut tekevät tämän mahdolliseksi.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

21.4.2020

IoT-verkolla energiatehokkuutta

Esineetkin viestivät verkossa. Sähkö- tai vesimittaria ei enää tarvitse itse käydä tarkistamassa, sillä lukemat siirtyvät niistä suoraan verkossa laitoksille. Jos luontopolun taukopaikalta loppuvat polttopuut, tieto siitä kiirii bitteinä oikeaan osoitteeseen, ja täydennystä osataan lähteä tuomaan.

Erilaisten antureiden ja mittalaitteiden keräämä tieto liikkuu Suomessa paitsi mobiiliverkossa, myös erityisesti esineiden internet- eli IoT-käyttöön tarkoitetussa tiedonsiirtoverkossa. Digita on rakentanut Suomeen LoRaWAN (Low Power Wide Area Network) -verkon, joka on tarkoitettu erityisesti langattomaan ja nopeaan, mutta vähätehoiseen tiedonsiirtoon. Radioteknologiaan perustuva verkko sopii mainiosti pienten datamäärien, esimerkiksi yksittäisten mittaustulosten, lähettämiseen ja vastaanottamiseen.

Verkko koko maassa

Jo nyt IoT-verkko toimii käytännössä koko Suomessa: sen maantieteellinen peitto on 95 % ja väestöpeitto 99,9 %.

Erityisesti IoT-käyttöä varten rakennettujen tukiasemien lisäksi LoRaWAN-verkko hyödyntää jo olemassa olevia Digitan antennitelevisioverkon mastoja. Tällä hetkellä tukiasemia on 540 eri puolilla Suomea – pohjoisin Utsjoella.

Verkon laajentaminen jatkuu myös tänä vuonna. Suunnitelmissa on rakentaa vielä yli 200 tukiasemaa.

Data säästää energiaa

LoRaWAN-verkko on luotettava ja energiatehokas. Sen signaalin kantama on pitkä, mutta tiedonsiirtoon ei tarvita juurikaan tehoa. Tiedon keräämiseen käytetyt anturit ovat pieniä ja helppoja asentaa, ja niiden akku tai paristo kestää jopa 10 vuotta.

Erilaisten esineiden ja asioiden liittämisellä verkkoon saavutetaan monia etuja: verkon välittämän tiedon avulla voidaan toimia tehokkaammin, jolloin säästyy niin aikaa, rahaa kuin luontoakin.

Asioiden paikantamisella saadaan esimerkiksi kuljetusajoneuvojen reiteistä lyhimmät mahdolliset. Jäteastiaa ei ole syytä lähteä tyhjentämään, ennen kuin tieto kertoo sen olevan täynnä. Kun kiinteistön lämpötila voidaan automaattisesti mitata ja säätää olosuhteiden mukaan optimaaliseksi, lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa. Tiedonsiirtoverkko mahdollistaa lukuisia tapoja tehdä asioita fiksummin.

Tämän päivän IoT-ratkaisut ovat vasta alkua; yhä älykkäämpiä sovelluksia kehitetään jatkuvasti. Vain mielikuvitus on rajana.

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

20.4.2020

Valokuitu ja rajoitukseton tiedonsiirto Suomessa hyvässä vedossa

Valokuituliittymien määrä kasvoi Suomessa huomattavasti

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä Suomessa viime vuoden lopussa oli 1,797 miljoonaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,5 prosenttia. Yhteystekniikoista eniten kasvoivat valokuituliittymät: FTTH (kuitu kotiin) liittymien määrä kasvoi 17 prosenttia ja FTTB (kuitu rakennukseen) liittymien yhdeksän prosenttia. Kaapeliliittymät kasvoivat kuusi prosenttia. Kupariliittymien määrä sen sijaan väheni 15 prosenttia.

Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 88 prosenttia, on kotitalouksissa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kiinteät laajakaistaliittymät yhteystekniikoittain

Mobiililaajakaistoista suurin osa rajoituksettoman tiedonsiirron liittymiä

Mobiililaajakaistaliittymien määrä viime vuoden lopussa oli 8,570 miljoonaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli hyvin vähän, noin 0,5 prosenttia. Liittymistä 75 prosenttia oli kotitalouksissa.

Liittymistä 80 prosenttia oli rajoituksettoman tiedonsiirron liittymiä. Niiden osuus kasvoi edelleen, seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Rajoitetun tiedonsiirron liittymiä oli 1,7 miljoonaa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Mobiililaajakaistaliittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan

Teleyritykset investoivat voimakkaasti tietoliikenneverkkoihin

Teletoiminnan kokonaisinvestoinnit vuonna 2018 olivat 810 miljoonaa euroa. Investointiaste (investointien osuus liikevaihdosta) oli 23 prosenttia.

Teletoimialan investoinnit Suomessa

Aineellisista investoinneista kiinteän verkon osuus oli 52 prosenttia ja matkaviestinverkon 42 prosenttia. Tv- ja radiotoiminnan investointien osuus oli noin kuusi prosenttia.

Teleyritysten aineellisten investointien jakauma, miljoonaa euroa

OECD-maissa yhteensä 424,3 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää, 31,4 liittymää sataa asukasta kohti

Kiinteät laajakaistaliittymät OECD-maissa, sataa asukasta kohti

Viime vuoden kesäkuussa OECD-maissa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 31,4 sataa asukasta kohti. Suomessa määrä oli hivenen OECD:n keskiarvoa enemmän, 31,9 liittymää sataa asukasta kohti.

Kuituliittymiä kaikista kiinteistä laajakaistoista oli Suomessa kuitenkin yli puolet, 52,7 prosenttia. OECD-maissa keskimäärin kuituliittymiä oli alle kolmasosa, 26,8 prosenttia.

Suurin kuituliittymien osuus oli Koreassa, 81,7 prosenttia. Japanissa osuus oli 79 prosenttia, Liettuassa 74,6 prosenttia ja Ruotsissa 70 prosenttia. (OECD Boradband Portal)

Kuituliittymien osuus kiinteistä laajakaistaliittymistä

  • Kuituliittymät tässä sisältävät FTTH (kuitu kotiin), FTTP (kuitu kiinteistöön) ja FTTB (kuitu rakennukseen) liittymät, mutta ei sisällä FTTC (kuitu katuun, valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti) liittymiä

Suomessa mobiililaajakaistaliittymiä OECD-maiden toiseksi eniten

OECD:n tilastojen mukaan mobiililaajakaistaliittymiä oli Suomessa viime vuoden kesäkuussa 154,5 sataa asukasta kohti. Suomea enemmän niitä oli vain Japanissa, 176,6 liittymää sataa asukasta kohti.  OECD-maiden keskiarvo oli 112,8.

OECD:n tilasto tässä sisältää sekä puhe + data -liittymät että pelkät dataliittymät. (OECD Broadband Portal)

Mobiililaajakaistaliittymät OECD-maissa sataa asukasta kohti

Maailmanlaajuisia arvioita

Kansainvälinen televiestintäliitto ITU tekee maailmanlaajuisia arviota laajakaistaliittymien määristä. ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä maailmassa on 15 sataa asukasta kohti ja mobiililaajakaistaliittymiä 80 sataa asukasta kohti.

Laajakaistaliittymien määrän kehitys sataa asukasta kohti maailmassa

 

Laajakaistaliittymien määristä kertovien tilastojen laskentaperusteet vaihtelevat, joten liittymien tarkat määrät voivat poiketa toisistaan. Tilastoja lukiessa kannattaa huomioida niiden erilaiset lähtöasetelmat ja määritelmät. Kyselytutkimuksissa tuloksiin saattaa vaikuttaa vastaajien väärinkäsitykset tai tietämys asioista.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

15.4.2020

5G ei lisää säteilyvaaraa 

Sähkömagneettisia kenttiä on luonnostaan kaikkialla. Näkyvä valo, maapalloa ympäröivä magneettikenttä, radiotaajuudet ja infrapunasäteily ovat esimerkkejä sähkömagneettisista kentistä.

Myös mobiililaitteet ja niiden tukiasemat käyttävät sähkömagneettisia kenttiä. Ihmiset ovat käyttäneet matkapuhelimia yli 30 vuotta, ja sähkömagneettisten kenttien  ja radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on tehty tuhansia tutkimuksia ympäri maailmaa.

Lukuisten tutkimusten ja riippumattomien asiantuntijapaneelien laajojen kirjallisuuskatsausten johtopäätökset radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista voi tiivistää sanomalla, että nykyiset enimmäisarvot alittavalla altistumisella ei ole todennettuja haitallisia terveysvaikutuksia.

Säteilyturvakeskus: 5G ei lisää säteilyvaaraa

Säteilyturvallisuutta valvoo Suomessa sosiaali- ja terveysministeriön alainen Säteilyturvakeskus. Asukkaiden altistumista radiotaajuiselle säteilylle rajoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen raja-arvoilla, jotka ovat yhdenmukaiset Euroopan unionin neuvoston suosituksen kanssa. Samat altistumisrajat ovat käytössä suuressa osassa Euroopan maita.

Säteilyturvakeskus on katsonut, että 5G -matkaviestintekniikka ei poikkea säteilyturvallisuuden kannalta merkittävästi käytössä olevista muista tekniikoista, ja matkaviestinverkkojen säteilyturvallisuus voidaan varmistaa säteilylainsäädännön keinoin.

Matkaviestinoperaattorilla on velvollisuus selvittää väestön altistuminen säteilylle ennen tukiaseman käyttöönottoa, eikä altistuminen saa ylittää enimmäisarvoja. Operaattorit sijoittavat matkaviestinverkkojen tukiasemat aina Säteilyturvakeskuksen ohjeiden mukaisesti.

Koronaviruksen leviämisellä ja 5G-teknologialla ei ole yhteyttä

Koronavirus, kuten useimmat muutkin virukset, leviää ensisijaisesti pisaratartuntana, mutta myös kosketuksen kautta pinnoilta. Toisin kuin sosiaalisessa mediassa on viime aikoina esitetty, virukset eivät leviä sähkömagneettisten kenttien tai radiotaajuisen säteilyn välityksellä. Koronaa esiintyy myös maissa, joissa 5G-rakentamista ei ole aloitettu: esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa.

Faktoja sähkömagneettisten kenttien vaikutuksista

Kysymyksiä ja vastauksia 5G:stä ja mobiiliviestinnän vaikutuksista terveyteen

GSMA: 5G-matkaviestinverkkojen turvallisuus

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

7.4.2020

Sähköiset palvelut ovat poikkeusajan pelastus

Koronaviruksen leviämistä estävä eristäytymisemme on koetinkivi monille toimille, myös sähköiselle asioinnille ja etätyöskentelylle.

Viime vuosien edistyksellinen julkisten palveluiden digitalisointi on ollut kansalaisille helpotus. Suomalaiset pystyvät hoitamaan asioitaan etänä. Esimerkiksi verottaja, poliisi ja Kela ovat saaneet paljon kiitosta toimivista palveluistaan.

EU:n viimeisimmässä digitalisaatiovertailussa Suomi saikin tunnustusta erityisesti sähköisistä julkisista palveluistaan. Niiden kehittäminen ja käyttö on mahdollista, koska suomalaisilla on erinomaisesti toimivat vahvan sähköisen tunnistamisen järjestelmät. 

Lähes kaikilla suomalaisilla on käytössään joko pankkitunnukset tai teleyritysten Mobiilivarmenne. Alaikäisten ja esimerkiksi turvapaikanhakijoiden tunnistuspalvelujen käytön lainsäädännölliset ongelmat on vielä ratkottava, mutta asia ei ole teknologiasta kiinni. Haaste ei ole tunnistusvälineessä vaan tunnistamisen käytännöissä.

Palvelut digitalisoitava kaikkialla

Tunnistautuminen eri palveluihin ei ole digitalisaation pullonkaula. Sähköinen tunnistaminen hoituu jo nyt tehokkaasti ja luotettavasti.  Puuttuvat tai vaikeasti käytettävät sähköiset palvelut sen sijaan ovat.

On esimerkiksi käsittämätöntä, että perunkirjoitukseen liittyviä asiakirjoja vaaditaan edelleen paperisina. Digitalisaatiota ei ole myöskään se, että lomakkeen voi itse tulostaa netistä ja postittaa takaisin käsin täytettynä. Digitalisaatio, joka tehostaa yhteiskunnan toimintaa, muuttaa toimintojen prosessit, ei ainoastaan siirrä jähmeitä toimintamalleja sähköiseen muotoon.

Ei valtion rahoja omaan tunnistusvälineeseen

Koronakriisi pakottaa kaikki keskittymään oleelliseen: valtiolle se tarkoittaa panostusta palveluiden laatuun ja saatavuuteen, ei tunnistautumiseen.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä rakentamaan uutta omaa järjestelmää. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja ylläpito olisi valtava kustannus. Edellisten, epäonnistuneiden kokeilujen hintalappu on veronmaksajille ollut kymmeniä miljoonia.

Verkot toimivat poikkeusoloissakin

Tietoliikenneverkkojen käyttö on koronakriisin myötä kasvanut ennätyslukemiin. Verkot kestävät lisääntyneen käytön hyvin, ja sähköisten palveluiden hyödyntäminen on mahdollista kaikkialta - niin mobiililla kuin kiinteällä nettiyhteydellä.

Myös etätöiden tekeminen on lisääntynyt huimasti ilman suurempia ongelmia, ja toimivat viestintäverkot helpottavat kotona viihtymistä poikkeusoloissa.

Näinä hankalina aikoina on tärkeää, että on niitäkin asioita, joista ei tarvitse olla huolissaan.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

25.3.2020

Elvytystoimet vahvistamaan kansalaisten laajakaistayhteyksiä

Jo ennen koronaepidemiaa suomalaiset käyttivät mobiilidataa eniten maailmassa. Myös etätöiden tekemisessä olemme olleet Euroopan edelläkävijöitä, heti Hollannin jälkeen kakkossijalla.  

Nyt koronaepidemian hillitsemiseksi kaikkien, joiden työtehtävät sen sallivat, on syytä olla etätöissä. Koulut on pääosin suljettu. Lisäksi yli 70-vuotiaat on määrätty pysymään kotioloissa ja välttämään asiointia. Etäyhteyksien merkitys kasvaa työasioiden lisäksi vapaa-ajan ja sosiaalisten kontaktien ylläpidossa.  

Meillä Suomessa viestintäverkot ovat kansainvälisestikin arvioiden korkealaatuiset. Kapasiteettia on työaikana vapaana runsaasti; suurimmat käyttömäärät ovat tähän asti sijoittuneet iltaan. Traficomin mu­kaan tie­to­lii­ken­ne­ver­kot on mi­toi­tet­tu käyt­tö­piik­kien mu­kaan, ei­kä niiden osalta tarvitse tehdä mitään eri­tyis­toi­men­pi­tei­tä.

Suomi on myös yksi ensimmäisistä maista, joissa 5G-verkon rakentaminen on täydessä vauhdissa. Kaupallinen 5G-verkko toimii jo 19 paikkakunnalla.

Digitaalisen Suomen rakentamiseksi on tehty pitkäjänteistä politiikkaa, joka on mahdollistanut investoinnit maamme kattaviin viestintäverkkoihin. Koronaepidemian aiheuttama taloudellinen kriisi vaikuttaa koko yhteiskuntaan - myös viestintäverkkoihin. Niiden toimivuus kriisitilanteissa tulee olemaan yhä tärkeämpää. Viestintäverkkojen osalta varautuminen tulevaan tarkoittaa sitä, että entistä parempien verkkojen rakentumista pitää kiihdyttää.

Suomen kilpailukyvyn kannalta on erittäin tärkeää, että epidemian jälkeen talouden elvytystoimia ohjataan digitaalisen infran rakentamiseen. Myös suunnitelluista kustannuslisistä on luovuttava. Kun koronakriisi jossain vaiheessa helpottaa, on elinkeinojen palautumiselle annettava kaikki tuki.

5G-huutokaupan lähtöhintaa laskettava

Seuraavan 5G-taajuuhuutokaupan lähtöhinnaksi esitetään 7 miljoonaa euroa per kaupattava taajuuskaista (800 MHz), eli yhteensä vähintään 21 miljoonaa euroa. FiCom on jo aiemmin esittänyt, että koska kyse on hyvin paikallisesta ja pistemäisestä toiminnasta, tulee sekä huutokaupan lähtöhintaa että hallinnollisia taajuusmaksuja alentaa.

Myös hallinnollisia maksuja tulee porrastaa, koska verkon rakentaminen ja toiminnan aloitus tapahtuu vaiheittain, aikaisintaan muutaman vuoden päästä.

Yritykset tarvitsevat nyt voimavaroja verkkojen rakentamiseen ja investointeihin; madaltamalla taajuushuutokaupan lähtöhintaa ja kohtuullistamalla hallinnollisia maksuja valtiovalta voi edistää verkkojen ripeää etenemistä.

Yleispalveluvelvoitteen nostosta luovuttava

Numeerisen yhteysnopeuden ei tule olla itseisarvo, vaan tärkeää niin normiarjessa kuin kriisitilanteessakin on palveluiden saatavuus. Traficomin selvitysten mukaan direktiivin edellyttämät palvelut ovat toteutettavissa nykyisellä yleispalvelunopeudella.

Liikenne- ja viestintäministeriön luonnoksessa esitetään kuitenkin tehtyjen selvitysten vastaisesti, että yleispalveluinternetyhteyden nopeutta nostetaan peräti 150 prosentilla nykyisestä 2 Mbit/s -nopeudesta 5 Mbit/s-nopeuteen.

Taloudellisen selvityksen mukaan ehdotettu uusi nopeus nostaisi merkittävästi teleyritysten kustannuksia. Peittovaatimuksista riippuen kustannus olisi 10 – 22 miljoonaa euroa. Tällä summalla parannettaisiin vain joidenkin satojen asuntojen yhteyksien saatavuutta. Sen sijaan, että rakennetaan uusia mastoja ja tukiasemia muutaman yksittäisten kotitalouden takia, parempaan lopputulokseen päästään kaupallisilla ratkaisuilla, esimerkiksi ulkoisella antennilla ja siihen liitettävällä wifi-reitittimellä.

Yleispalveluvelvoitteen nosto on ylimääräinen kustannuslisä kotimaiselle elinkeinolle. Tehdyt selvitykset eivät nopeuden lisäämistarvetta tue, joten päätös ei ole tietoperusteinen vaan poliittinen. Teleyritysten kannalta kyse on suhteettomasta velvoitteesta varsinkin epidemiakriisin jälkeisessä taloudellisessa tilanteessa.

Kotitalousvähennystä korotettava ja laajennettava oman pihan ulkopuolisiin töihin

Traficomin kuluttajatutkimuksen mukaan kiinteän laajakaistan kysyntä on ongelma: noin 60 prosenttia Traficomin kyselyyn vastanneista ei ollut kiinnostunut hankkimaan kuituliittymää. Liittymän hinta vaikuttaa asiaan ratkaisevasti.

Suomen vahvat viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ja kysynnän kasvattaminen on paras ja yhteiskunnan kannalta taloudellisesti järkevin keino edistää kiinteiden yhteyksien rakentamista.

Valtion tukitoimet kiinteän laajakaistan edistämiseksi pitää kohdentaa rakennuttajien sijaan suoraan loppukäyttäjille. Yksi toimiva malli voisi olla kiinteän laajakaistan hankintaan suunnattu palveluseteli. Helpointa olisi kuitenkin hyödyntää jo olemassa olevaa järjestelmää, kotitalousvähennystä.

Kiinteään laajakaistaan kohdistuvaa kotitalousvähennystä pitäisi merkittävästi nostaa ja tuki ulottaa myös oman pihan ulkopuolisiin rakennustöihin. Kysyntää pitää vielä tehostaa määräaikaisella korotetulla vähennysoikeudella.

 

 

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

Pages