19.12.2016

FiCom vastaa Pekka A. Viljakaisen kirjoitukseen (KL 19.12.2016)

Pekka A. Viljakainen hämmästeli liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerille kohdistamassaan avoimessa kirjeessä (KL 19.12.2016) sitä, etteivät kaikki Suomen maaperään asennetut kuituyhteydet ole julkisesti tiedossa ja kaikkien halukkaiden käytettävissä.

Toisin kuin kirjoituksessa annetaan ymmärtää, kaikilla suomalaisilla operaattoreilla on tieto omien verkkojensa sijanneista. Jos ylimääräisiä kuituja olisi saatavilla, olisi varmaa, että teleoperaattorit hyödyntäisivät ne asiakkaidensa hyväksi. Tietoyhteiskuntakaari sääntelee tarkasti telekaapeleiden sijaintitietojen dokumentointia, mutta myös sijaintitietojen saatavuutta ja tietoturvaa. Lainsäätäjä on katsonut, ettei tietoverkkojen sijaintitietojen yleinen saatavuus ja julkistaminen ole oletusarvo muun muassa turvallisuusvaatimusten takia.

Yhteyksien hyvän laadun säilyttäminen on operaattoreille ensiarvoisen tärkeää. Yksittäisen yhteyden irrottaminen runkoyhteydestä tai tukiasemakuidusta yhtä kotitaloutta tai yritystä varten voi vaarantaa yhteyksien toimivuuden laajemmin.

Viljakaisen kirjoitus antaa osin virheellisen kokonaiskuvan Suomen laajakaista- ja kuitutilanteesta. Tosiasia on, että kuitua on Suomessa tarjolla paljon enemmän kuin sille on aitoa kysyntää. Ongelma on vielä toistaiseksi ollut liian matala kysyntä. Kysynnän kasvaessa myös tarjonta tulee kasvamaan.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti viime kesäkuussa nopeaa laajakaistaa vauhdittavan toimeenpano-ohjelman, jonka eräs keskeinen tavoite on laajakaistarakentamisen lupamenettelyjen keventäminen. Käytännössä laajakaistarakentamista saadaan merkittävästi edistettyä, kun rakentamisessa siirrytään raskaasta lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn. Suomalaiset operaattorit sitoutuivat ohjelman julkistuksen yhteydessä kiihdyttämään kiinteän laajakaistan rakentamista yhden miljardin investoinneilla seuraavien vuosien kuluessa.

Suomen digitalisaatiokehityksen kannalta on tärkeää, että täällä pystytään tarjoamaan nopeat yhteydet kaikille suomalaisille. Tämä onnistuu parhaiten yhdistämällä kuituyhteyksiä, kiinteitä langattomia yhteyksiä ja mobiiliyhteyksiä eri käyttötarpeiden mukaan. Suomessa kaiken kaikkiaan tietoliikennepalveluiden hinta, laatu ja saatavuus ovat maailman huippuluokkaa.

Viljakaisen yrityksen kannalta tilanne päättyi hyvin.

Haluan lopuksi muistuttaa, että ilman tarkkoja sijaintitietoja tehtävä kaivuutyö saattaa vaarantaa tietoliikenneyhteyksien toiminnan suurellakin alueella.

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry


15.12.2016

Tekijänoikeuksien tulkinnanvaraisuus patoaa kasvua

Lineaarisen television katsojaosuudet ovat edelleen korkeat, mutta perinteinen televisionkatselu on muutoksessa tilausvideo- ja muiden verkossa tarjottavien sisältöpalveluiden käytön lisääntyessä. Tulkinnanvarainen ja vanhakantainen tekijänoikeussääntelymme patoaa suomalaisen sisältöalan kasvua. Syksyinen Euroopan komission tekijänoikeuspaketti on sekava kokonaisuus, jonka myötä yksi asia on selvä: AV-alan kasvua tukevat ratkaisut pitää tehdä kansallisesti.

Muutos katselussa on kasvun paikka

Ericssonin marraskuussa julkaisema Mobility Report ennakoi mobiilidatan käytön jatkavan nopeaa kasvua vuoteen 2022 saakka, jolloin USA:ssa yhteen matkapuhelimeen ladataan jopa 25 gigatavua dataa. Tällä hetkellä videot muodostavat mobiilidataliikenteestä puolet, mutta osuuden ennakoidaan kasvavan jopa 75 prosenttiin vuonna 2022. Uutena kehitystekijänä on live-video, joka on tulossa vahvasti osaksi sosiaalisen median palveluja.

Finnpanelin keräämän datan valossa lineaarinen televisio pitää edelleen pintansa; sen ääressä vietetään edelleen 3 tuntia päivässä. Markkinan muutos edellyttää toimijoilta tarkkuutta ja pitkäjänteisyyttä, jotta uusista palveluista saadaan täysi hyöty uhraamatta olemassa olevia vahvuuksia. On selvää, että lisääntyvä katselu on merkittävä mahdollisuus koko suomalaisen AV-alan arvon kasvattamiseksi. Kysymys kuuluukin: onko Suomella malttia vaurastua?

Tulkinnanvaraisuudet sääntelyssä patoavat kasvua

Kotimaiset alan toimijat ovat jo osoittaneet, että yhteisellä näkemyksellä voidaan ylittää sääntelyn ongelmia: televisio-ohjelmien verkkotallennus oli vielä pari vuotta sitten palvelu, jolle oli kuluttajakysyntää, mutta ei pykälää, jonka nojalla sen tekijänoikeudet olisivat järjestyneet. Toimijoiden yhteisen näkemyksen myötä pykäläkin järjestyi, ja samalla luotiin pohja miljoonien eurojen uudelle sisältöliiketoiminnalle.

Katselun siirtyessä verkkoon haaste kasvaa, kun uudenlaisissa palveluissa on sekä tuttuja että uusia elementtejä. Sisältöoikeuksia hallinnoivilla tahoilla on ollut verkon palveluista jopa epärealistisia tuotto-odotuksia, vaikka markkina itse asiassa on toiminut toiseen suuntaan: sekä musiikissa että elokuvissa hintapiste on painunut analogista maailmaa alemmas, ja kasvu on tullut palvelujen helppouden mahdollistamasta laajasta käyttäjämäärästä. Kilpailu- ja kuluttajaviraston toissakesäisessä selvityksessä asia kiteytettiin osuvasti: sisältöjen markkina on kuluttajamarkkina, jossa jakeluun käytettävällä tekniikalla ei ole merkitystä.

Murrosvaihetta haittaa osaltaan televisio- ja tekijänoikeussääntelymme: siinä on merkittäviä tulkinnanvaraisuuksia ja epäselvyyksiä, jotka saattavat johtaa eri jakelutekniikoiden erilaiseen oikeudelliseen kohteluun. Nämä epäselvyydet uhkaavat muodostua kasvun esteeksi. Valopilkkuna on pian voimaantuleva laki tekijänoikeuksien yhteishallinnosta, jolla lisätään järjestelmään läpinäkyvyyttä ja joustavuutta.

Kotimaisin ratkaisuin eteenpäin

Euroopan komission syksyllä julkaisema tekijänoikeuspaketti on ristiriitainen ja osin heikosti valmisteltu kokonaisuus. Paketti jäi hampaattomaksi av-teosten saatavuuden edistämisessä. Alustapalvelujen tarjoajille ehdotettu sisältöjen seurantavelvoite on soveltamisalaltaan epäselvä ja yhteen sopimaton voimassa olevan sähkökauppadirektiivin vastuuvapaussääntelyn kanssa.

Paketin jälkeen on selvää, että suomalaisen AV-alan kasvua tukevat ratkaisut on tehtävä Suomessa. Uusien rakenteiden on edistettävä markkinan kasvua, niiden tulee perustua suoraan sopimiseen aina kun mahdollista, ja niiden on oltava käytettävien teknisten ratkaisujen suhteen ehdottoman neutraaleja.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


15.12.2016

Kansainvälinen vertailu yli sadan maan tietoyhteiskuntakehityksestä

Suomi sijoittui toiseksi kansainvälisen ICT-kehitystä mittaavan vertailun kokonaistuloksissa

World Economic Forumin ja Inseadin julkaisemassa The Global Information Technology -raportissa verrataan eri mittareilla yli sadan maan digitalisaatiokehitystä. Tulokset esitetään Networked Readiness Indeksinä, joka muodostuu neljään ryhmään jaetuista 53 mittarista. Vuoden 2016 kokonaisvertailussa Suomi sijoittui toiseksi 139 maan joukosta. Ensimmäisen sijan vei Singapore.

Raportin mukaan digitalisaatiokehitys perustuu muun muassa korkeatasoiseen regulatiiviseen ja liiketoimintaympäristöön, hyviin ICT-valmiuksiin, kuten infrastruktuuri ja osaaminen sekä laajamittaiseen julkishallinnon, yritysten ja väestön osallistumiseen. Merkittävää ei ole ICT:n käyttö sinänsä, vaan käytön vaikutukset ympäröivään yhteiskuntaan ja talouteen.

Suomen vahvuuksiksi raportti mainitsee muun muassa infrastruktuurin ja osaamisen sekä ICT:n käytön edullisuuden. Parannettavaa raportti sen sijaan löytää liiketoiminta- ja innovaatioympäristöstä, samoin valtiovallan roolista ICT:n käytön edistämisessä.

Suomi viidentenä poliittista, regulatiivista, markkina- ja liiketoimintaympäristöä tutkivassa Ympäristö (Environment) -alaindeksissä

Ympäristö-alaindeksiin kuuluu yhdeksän eri mittaria. Näistä esimerkiksi lainsäädäntöprosessin tehokkuutta mittaavassa mittarissa Suomi oli vertailtavista maista kahdeksanneksi tehokkain. Asteikolla 1 = täysin tehoton ja 7 = erittäin tehokas, Suomi sai arvoksi 5,5 pistettä. Kaikkien maiden keskiarvo oli 3,8.

ICT:hen (mm. verkkokauppa ja sähköinen allekirjoitus) liittyvien lakien kehittyneisyydessä Suomi sai 5,3 pistettä ja sijoittui sillä vertailun kymmenennelle sijalle. Kaikkien maiden keskiarvo oli 3,9 pistettä. Laitteisiin asennettujen, lisensioimattomien ohjelmien osuus kaikista asennetuista ohjelmista oli Suomessa 24 prosenttia. Tällä Suomi jakoi yhdeksännen tilan yhdessä Belgian, Saksan, Sveitsin ja Ison-Britannian kanssa.

Viimeisimmän teknologian saatavuudessa Suomi sijoittui ensimmäiseksi, sen sijaan valtion edistyneen teknologian hankinnassa Suomi oli vasta 33. Uuden yrityksen perustamiseen tarvittavien eri toimenpiteiden määrässä Suomen sijoitus oli 11.

On hyvä muistaa, että tutkimuksessa mukana olevan 139 erilaisen maan vertaileminen on haasteellista, sillä maiden kulttuuriset ja taloudelliset tilanteet sekä koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteet voivat vaihdella suurestikin. Saatavilla olevan tiedon laatu voi vaihdella ja yksittäisten mittareiden osalta sen sisältö voi poiketa eri maiden välillä. Vertailun kokonaistulosta voidaan kuitenkin pitää suuntaa antavana.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

15.12.2016

Energiatehokkuutta sisätilakuuluvuuden kustannuksella?

Rakennusten sisätilakuuluvuus on ollut vuoden mittaan esillä uudis- ja peruskorjauskohteissa, joita on pyritty rakentamaan entistä energiatehokkaammiksi. Hallitus antoi syksyllä maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan muutosesityksen, jossa rakentamisen energiatehokkuuden olennaisiin teknisiin vaatimuksiin ehdotetaan lisättäväksi vaatimus uuden rakennuksen rakentamisesta lähes nollaenergiarakennukseksi. FiCom esitti kantansa asiaan liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemisessa.

Ilmasto- ja energiapolitiikka edellyttää energiatehokkaita rakennuksia. Uusista vaatimuksista huolimatta suunnittelussa ja rakentamisessa tulee jatkossakin huomioida rakennuksen käyttötarkoitukset: yksi näistä on mahdollisuus käyttää sujuvasti tietoliikenneyhteyksiä, joiden yhteiskunnallinen merkitys niin kuluttajille ja yrityksille kuin pelastus- ja turvallisuusviranomaisillekin on ehdottoman tärkeä. Valtaosa tietoliikenteen käytöstä tapahtuu sisätiloissa, joten matkaviestin- ja mobiililaajakaistaverkkoja pitää pystyä käyttämään rakennusten sisällä.

Mobiilitiedonsiirto on kehittynyt viime vuosina tarjoamaan erittäin nopeita yhteyksiä ja tulevien, viidennen sukupolven 5G-verkkojen on tarkoitus mahdollistaa jopa gigabitin langattomat yhteydet.

Liikenne- ja viestintävaliokunta nosti esille oikeita asioita

FiCom teki liikenne- ja viestintävaliokunnan kuulemisessa muutosehdotuksia itse lakiin sekä siihen liittyviin asetuksiin. Valiokunta jakoi liikenne- ja viestintäministeriön, Viestintäviraston ja FiComin huolet sisätilakuuluvuuden huomioimisesta, ja nosti erinomaisessa lausunnossaan esille muun muassa turvallisuusnäkökohdat, kansalaisten yhdenvertaisuuden, IoT:n tarpeet sekä teleyrityksille asetetut velvoitteet.

Valiokunta piti ensiarvoisen tärkeänä, että lain asetuksenantovaltuuteen lisätään sisätilakuuluvuutta koskeva valtuus ongelmien korjaamiseksi ja vähintäänkin sen varmistamiseksi, etteivät uudet rakentamissäännökset ja niihin perustuvat rakentamistavat aiheuta nykytilanteeseen nähden uusia ongelmia. Nimenomainen valtuus lain tasolla todettiin olevan välttämätön myös siksi, että asetustasolla olisi ylipäätään mahdollista säätää sisätilakuuluvuuden huomioimisesta rakentamisessa.

Lisäksi valiokunta ehdotti harkittavaksi, että itse lakiin otettaisiin mukaan perussäännös, jonka mukaan matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuus tulisi huomioida suunnittelussa, rakentamisessa sekä korjauksien yhteydessä.

Säädöshankkeet vireille mahdollisimman pian

Valitettavasti ympäristövaliokunta ei omassa käsittelyssään nähnyt tarpeelliseksi muuttaa hallituksen esitystä, vaan antoi sen sijaan asiasta lausuman, jonka eduskunta hyväksyi. Lausuman mukaan ympäristö- ja liikenne- ja viestintäministeriö laativat yhteistyössä tarvittavat säädökset siitä, että kansalaisten ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta välttämätön mobiiliverkkojen sisätilakuuluvuus asuinrakennuksissa varmistetaan tarkoituksenmukaisella ja rakennuksen energiatehokkuuden vaatimukset huomioon ottavalla tavalla.

Lausumassa edellytettiin lisäksi, että Valtioneuvoston tulee jatkossa seurata matkaviestinverkkojen kuuluvuutta sekä rakentamista koskevan sääntelyn ja sen toimeenpanon vaikutuksia sisätilakuuluvuuteen ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin kuuluvuuden varmistamiseksi.

Positiivista on tietenkin se, että sisätilakuuluvuusongelma on lainsäätäjän taholla tunnistettu, ja että ministeriöt ryhtyvät horisontaaliseen yhteistyöhön asian ratkaisemisemiseksi myös säädöstasolla. Pelkkä ympäristöministeriön ohjeistus ei jatkossa ole riittävä taso.

Säädöshankkeiden valmistelu olisi syytä käynnistää mahdollisimman pian, koska rakentaminen Suomessa on tällä hetkellä hyvässä vireessä. On edullisempaa ja helpompaa kaikille osapuolille, jos asiaan reagoidaan jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa eikä vasta sitten, kun rakennukseen on jo muutettu.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

14.12.2016

Roaming-kysymyksen ratkaisuilla merkittävä vaikutus Suomen mobiilimarkkinaan

EU-alueen matkapuhelinliikenteen verkkovierailuhinnoittelu on ollut vahvasti esillä julkisuudessa koko syksyn ajan. EU:n Roam Like at Home -esityksen alkuperäisenä tavoitteena oli poistaa mobiilikäyttäjien roaming-maksut euroalueella kokonaan kesään 2017 mennessä.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sääntelyä teleyritysten toisilleen maksamista tukkuhinnoista, palveluiden kohtuullisesta käytöstä sekä kestävyysmekanismista. Kahden viimeksi mainitun osalta EU-komissio esitti mallia, jossa lisämaksuttoman mobiilidatan määrälle asetetaan katto ja tämän ylittävältä osalta olisi mahdollista periä säädelty lisähinta.

"Asian edistämisen kannalta on ollut myönteistä, että koko Suomi - poliittinen johto, viranomaiset, alan yritykset, FiCom sekä Suomen EU-edustajat - ovat aktiivisesti ja yhdenmukaisilla viesteillä vaikuttaneet siihen, että Suomessa maailman suurimpaan datankäyttöön rohkaisevat liittymät olisivat jatkossakin mahdollisia, ja etteivät suomalaiset käyttäjät joutuisi sinänsä kannatettavan roaming-uudistuksen kärsijöiksi", toteaa toimitusjohtaja Petri Aaltonen FiCom ry:stä.

EU:n viestintäkomitea teki tällä viikolla komission esityksen mukaisen linjauksen, jonka mukaan teleyritykset voivat jatkossakin periä ulkomailla käytettävästä mobiilidatasta lisämaksua kohtuukäytön ylittävältä osalta, mikäli asiakkaalla on korkean datankäytön mahdollistava liittymä. Lisämaksuttoman datan määrään perustuva kohtuullisen käytön politiikka sidotaan liittymän hintaan sekä operaattoreiden väliseen tukkuhintaan.

"Lopputulos ei ollut suomalaisten etujen ja tavoitteen mukainen ja Suomi äänestikin ehdotusta vastaan", sanoo Aaltonen.

Tukkuhintatasoon perustuva kestävyysmekanismi

Nyt esillä olevassa sääntelyssä on mukana niin sanottu kestävyysmekanismi: jos teleyrityksen ei ole mahdollista kattaa kustannuksia, joita se joutuu maksamaan asiakkaansa verkkovierailupalvelun käytöstä ulkomaan operaattorille, se voi hakea kansalliselta sääntelyviranomaiselta lupaa lisämaksun soveltamiselle. Lisämaksu voi olla enintään tukkuhinnan määrä.

"Kokonaisvaikutusarviota asiasta on vielä vaikea tehdä, koska tukkuhintapäätökset ovat auki", Aaltonen summaa. "Ratkaisevaa on myös se, miten kestävyysmekanismia tullaan kansallisesti soveltamaan", hän jatkaa.

EU-parlamentilla keskeinen rooli

Tukkuhintoja koskevan säädösehdotuksen käsittely EU-parlamentin, ministerineuvoston ja komission kesken alkaa tänään. Tukkuhintakysymys on Suomen kannalta erittäin tärkeä ja sitä koskevalla ratkaisulla on merkittävä vaikutus Suomen mobiilimarkkinaan. Mitä alhaisempi tukkuhinta, sitä alhaisempi on myös kuluttajien mahdollisesti tuleva kohtuullisen käytön ylittävä lisämaksu.

"EU-parlamentilla ja sen suomalaisella neuvottelijalla Miapetra Kumpula-Natrilla on asiassa keskeinen rooli, koska parlamentin esitys on ollut selkeästi myönteisin niille edistyksellisille mobiilimaille, joissa dataa käytetään paljon ja käytön kustannukset ovat edulliset", sanoo Aaltonen. "Annamme kaiken tarvittavan tuen Kumpula-Natrille ja toivotamme hänelle menestystä neuvotteluihin".

EU-komissio tekee kohtuullisesta käytöstä ja kestävyysmekanismista lopullisen päätöksen 15.12.2016.

Lisätietoja:

Petri Aaltonen, toimitusjohtaja/FiCom ry, etunimi.sukunimi@ficom.fi, p. 040 7509797


17.11.2016

Mobiilivarmenne - turvallinen ja aina mukana

Sähköinen asiointi lisääntyy ja uudet EU-tason vaatimukset nostavat asioinnin luotettavuuden ja asiakkaan tuntemisen vaatimuksia. Kansalliset ratkaisut edistävät tunnistamisen helppoa käyttöönottoa ja kuluttajien valinnanmahdollisuuksia. Operaattoreiden tarjoama mobiilivarmenne on nykyaikainen, mobiiliin ympäristöön sopiva tapa päivittää tunnistautumisen käytettävyys uudelle tasolle.

Vahvan tunnistautumisen tarve kasvaa

Vahvan sähköisen tunnistamisen tarve on voimakkaassa kasvussa. Kasvua edistävät muun muassa julkisten palvelujen digitalisointi ja tuominen palveluväylään, uusi maksupalveluiden sääntely sekä EU:n tietosuoja-asetuksen sanktioiden mukanaan tuoma toimintojen ja tietojen käsittelyn tarkastelu yrityksissä. Lisäksi tulevaisuudessa häämöttävät uudet, identiteettiin perustuvat palvelumallit, joilla voidaan automatisoida useita arjen prosesseja.

Tänä vuonna hyväksytty niin sanottu KaPA-laki keskittää julkiset palvelut yhteen palvelunäkymään, johon kirjautuessa käytetään vahvaa tunnistamista. Valtiovarainministeriö on ilmoittanut suunnitelmasta muuttaa myös päätösten tiedoksiantaminen sähköiseksi, jolloin koko asiointiprosessista tulee sähköinen.

Kaikki vahvaa sähköistä tunnistamista tarjoavat toimijat tulevat toimimaan yhteisessä luottamusverkostossa vuoden 2017 vapusta eteenpäin. Tämä helpottaa tunnistamisen käyttöönottoa merkittävästi: palveluntarjoaja saa yhdellä sopimuksella palvelunsa kaikkien tunnistuspalveluiden asiakkaiden käyttöön.

EU:n uusi tietosuoja-asetus kannustaa yrityksiä tarkistamaan käytäntöjään henkilötietojen käsittelyn suhteen. Helposti saatavilla oleva sähköinen tunnistaminen on käytännöllinen keino huolehtia rekisteröitävien henkilötietojen oikeellisuudesta.

Tammikuussa 2018 tulee sovellettavaksi EU:n uuteen maksupalveludirektiiviin perustuva maksupalvelujen sääntely, jonka tavoitteena on kilpailun edistäminen. Uudet maksunkäynnistys- ja tilitietopalvelut kiristävät maksupalveluiden kilpailua: tällä tavoitellaan palvelutarjonnan laajentumista, maksunvälityksen nopeutumista sekä uusia datakeskeisiä palvelumalleja. Toinen tärkeä uudistus on pyrkimys edistää maksupalveluiden turvallisuutta kattavalla vahvan tunnistamisen vaatimuksella erityisesti verkossa tapahtuvan maksamisen osalta. Maksutapahtumia on verkossa valtava määrä, ja kuluttajien odotukset palveluiden käytettävyyden suhteen ovat korkeat.

Internetistä on tullut mobiili; älypuhelimet kulkevat koko ajan mukana ja sovellukset on pystytty sopeuttamaan pienellä näytöllä toimiviksi. Trendille ei ole näkyvissä muutosta. Helppokäyttöiselle, mobiiliympäristössä toimivalle ja aina mukana olevalle turvalliselle tunnistamiselle on näin ollen paljon kysyntää.

Mobiilivarmenne-kampanjointi käynnistyy 2017

Operaattoreiden yhdessä kehittämä mobiilivarmenne tarjoaa nykyaikaisia tarpeita palvelevan tunnistaumisratkaisun, joka yhdistää käytettävyyden ja turvallisuuden toimivaksi, yhdellä kädellä käytettäväksi palveluksi.

Toimintaympäristön ja sääntelyn selkiydyttyä operaattorit ovat päättäneet päivittää mobiilivarmenteen ilmeen tähän päivään: mobiilivarmenteen uusi tunnus julkistetaan ja otetaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella. Samalla käynnistyy myös operaattoreiden yhteinen markkinointikampanja, jonka tavoitteena on saada käyttäjät sankoin joukoin päivittämään sähköinen asiointinsa nykyaikaan.

Valtaosalla suomalaisista tekninen valmius eli älypuhelin on jo olemassa. Mobiilivarmenteen voi siis ottaa helposti käyttöön joko aktivoimalla sen pankkitunnuksilla verkossa tai käymällä oman operaattorin myymälässä.

Teksti:

Jussi Mäkinen, FiCom ry
Ari Hakala, Teliasonera Oyj
Perttu Hörkkö, Elisa Oyj
Lasse Leppänen, DNA Oyj


19.10.2016

Suomessa ainutlaatuinen mobiilimarkkina

Suomalaisten ahkera mobiilidatan käyttö jatkaa kasvuaan. Viestintävirasto julkaisi lokakuun alussa vuoden 2016 alkupuoliskon tiedot laajakaista-, puhelin- ja tv-palveluita koskevista tilastoista.

Viestintäviraston tietojen mukaan suomalaisissa mobiiliverkoissa käytettiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa 75 prosenttia enemmän dataa kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin. Suhteellinen kasvuvauhti on hieman hidastunut, mutta määrällisesti se oli edelleen valtavaa: datasiirron kokonaismäärä kasvoi noin 100 000 teratavua eli sata miljoonaa gigatavua edelliseen vuosipuoliskoon verrattuna.

Suomalaiset maailman ykkösiä mobiilidatan käyttömäärässä

Mobiiliverkossa siirretyn datan määrä alkuvuonna oli Viestintäviraston mukaan ennätykselliset 14 gigatavua jokaista suomalaista kohden kuukaudessa. Tefficientin kesäkuussa julkaisema analyysi puolestaan kertoi, että Suomi on mobiilidatan käytössä ylivoimainen ykkönen koko maailmassa. EU-maista seuraavaksi sijoittuu Latvia, jossa kuukausittainen datakäyttö oli v. 2015 lopulla Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries -julkaisun mukaan hieman alle 5 gigatavua.

Mobiilidatan käytön kasvusta kertoo myös DNA'n viimekesäinen ilmoitus, että sen matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän. Suomessa on kattavat ja laadukkaat viestintäverkot, joihin teleyritykset investoivat satoja miljoonia euroja joka vuosi.

Kuluttajien dataliittymistä jo noin 80 prosenttia on rajoituksettomia

Viestintäviraston operaattoreilta keräämät tiedot kertovat, että kaikista mobiililiittymistä 56 % on datamäärältään rajoituksettomia eli vailla datakattoa olevia, kun vielä vuoden 2012 päättyessä tällaisten liittymien osuus oli vain reilu kolmasosa.

Kun koko liittymämäärästä vähennetään M2M-liittymät ja liittymät, joissa ei ole lainkaan datasiirtosopimusta, on rajoittamaton datasiirto jo 67 prosentissa mobiilidataliittymiä. Kuluttajien dataliittymistä noin 80 prosenttia on rajoituksettomia.

Rajoittamattoman tiedonsiirron sisältävien liittymien määrä kasvoi vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana reilut 7 prosenttia. Rajoitetun tiedonsiirron liittymien määrä puolestaan putosi suunnilleen saman verran. Suhteellisesti eniten laskua on sellaisten mobiililiittymien osuudessa, joissa datan käytöstä maksetaan käytön mukaan tai jollain muulla tavalla. Tällaisia liittymiä oli kesäkuun päättyessä ainoastaan 5 prosenttia matkaviestinverkon tiedonsiirtoliittymistä.

Suomessa mobiililiittymien datan veloitus perustuu lähtökohtaisesti kiinteään kuukausihintaan. Muualla EU-alueella sellaiset mobiililiittymät, joissa datan käytöstä veloitetaan kulutuksen mukaan, ovat tavallisia.

Suomalaiset suosivat nopeita liittymiä

Suomalaisista matkaviestinverkon laajakaistaliittymistä jopa 75 prosenttia on yhteysnopeudeltaan vähintään 10 Mbit/s. Alkuvuoden 2016 aikana vähintään 100 Mbit/s mobiilidataliittymien määrä kasvoi 17 prosenttia ja 30 - 100 Mbit/s -liittymien määrä 34 prosenttia. Vastaavasti hitaammissa yhteysnopeusluokissa nähtiin Viestintäviraston tietojen mukaan selvää laskua.

Suomen ennätyksellisen korkean mobiilidatan käytön taustalta löytyvät tutut faktat: korkeat liittymänopeudet, rajoitukseton datasiirto ja edulliset hinnat, joita suomalaisoperaattorit asiakkailleen ovat tarjonneet.

Parhaillaan valmistelussa oleva roamingia koskevat EU-säädösehdotukset uhkaavat aiheuttaa suomalaisille mobiilioperaattoreille merkittäviä lisäkustannuksia.


5.10.2016

Telecom-sääntelyehdotus − keisarin uudet vaatteet?

EU-komission syyskuussa antama ehdotus sähköisen viestinnän sääntelykehyksen uudistamiseksi perustuu komission toukokuussa 2015 julkaisemaan digitalisia sisämarkkinoita koskevaan Digital Single Market -strategiaan, jossa yhtenä kuudestatoista toimenpiteestä on nykyisten televiestintäsääntöjen uudistaminen.

Hyvänä ja tarkoituksenmukaisena voidaan pitää sitä, että aikanaan jo voimaan tulleessaan vanhentunutta sääntelyä uudistetaan. Ehdotuksessa on hyviä puolia, mutta vastapainoksi siinä on myös runsaasti kehitettävää ja parannettavaa. Hyvää on, että sääntelyinstrumenttina on jatkossakin direktiivi, mikä mahdollistaa enemmän joustavuutta muun muassa markkinoiden kansallisten eroavaisuuksien huomioimisessa.

Lisäksi positiivisena voidaan pitää sitä, että ehdotus yhdistää aiemmat neljä direktiiviä yhdeksi kokonaisuudeksi.

Ehdotuksen tavoitteita muun muassa kilpailun edistämiseksi ja huippunopean laajakaistan saatavuuden lisäämiseksi voidaan lähtökohtaisesti pitää kannatettavina. Tavoitteiden saavuttamiseksi esitetyt sääntelykeinot vaikuttavat kuitenkin monelta osin erittäin raskailta, byrokraattisilta ja monimutkaisilta. Kokonaisuutta arvioitaessa uudistuksesta valitettavasti jäävät puuttumaan rohkeus, edelläkävijyys ja tulevaisuuden visiointi.

Lähestymistapana ovat "näin on ennenkin tehty" -periaate ja varovaisuus. Tämä näkyy esityksen rakenteesta, sillä se pohjautuu vanhaan sääntelyyn, josta on säilytetty paljon, muutettu sitä hieman ja liimattu päälle uutta, osin hyvin yksityiskohtaista lisäsääntelyä. Esimerkkinä telepalveluiden saatavuuden takaaminen vähävaraisille: suomalaisessa yhteiskunnassa on täysin vierasta, että yhden kaupallisen toimialan − teleyritysten − tulisi tarjota erityishinnoiteltuja palveluita erityisryhmille. Eihän ruokaakaan myydä eri hinnoilla eri asiakkaille näiden tulotason tai varallisuuden perusteella, vaan pohjoismaisessa yhteiskuntamallissa lähestymistapa on tämän kaltaisissa asioissa erilainen.

Komission esityksessä teleyrityksiin kohdistuva sääntely tuntuu monessa suhteessa siis jatkuvan entisellään, ja joiltakin osin siihen olisi tulossa vielä lisäsääntelyä.

Ehdotus ei edistä suomalaisia normienpurkutavoitteita

Aiempien sääntelyehdotusten kanssa sama tematiikka EU-komission vallan kasvattamisesta ja keskittämisestä on edelleen vahvasti läsnä. Tämä käy ilmi esimerkiksi taajuuksia ja käyttöoikeuksia koskevista ehdotuksista. REFIT (Regulatory Fitness and Performance) -periaate ja sääntelyn keventäminen eivät ole komission ehdotuksen keskiössä eikä se tältä osin edistä suomalaisia normienpurkutavoitteita.

Suomessa on millä tahansa mittarilla mitattuna tarjolla edullisia, kattavia ja laadukkaita viestintäpalveluita, eikä tätä tilannetta tulisi heikentää EU-tasoisella sääntelyllä. Tästä syystä kansallisten markkinoiden erityispiirteet tulisi huomioida asian jatkovalmistelussa voimakkaasti. Kunkin maan viranomaiselle tulisi myös antaa mahdollisuus arvioida kansallisten markkinoiden tilannetta ja sen erityispiirteitä sen sijaan, että valtaa ja päätöksentekoa esitetään keskitettäväksi Brysseliin. Edistyksellisen taajuuspolitiikan varmistamiseksi on tärkeää, että sen sääntely säilyy pääosin kansallisella tasolla.

Punaisena lankana asian jatkovalmistelussa tulisi olla, että EU-tason telesääntelyn tulisi toimia enemmän mahdollistajana ja siinä tulisi säännellä vain ja ainoastaan välttämättömistä asioista. Sääntelyn tulisi olla mahdollisimman selkeää ja yksinkertaista.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

5.10.2016

Euroopasta digitaalinen ulkomuseo?

Euroopan komissio julkaisi syyskuun alussa ehdotuksensa tekijänoikeuspaketiksi, tarkemmin sanottuna neljä säädösehdotusta, joiden on määrä päivittää EU:n tekijänoikeussääntely digitaaliaikaan - kuten Digital Single Market -strategiassa luvattiin.

Rajat ylittävät lähetykset ja AV-sisältöjen saatavuus

Eurooppalaisen televisiomarkkinan kehittäminen on tähän asti perustunut alkuperämaaperiaatteeseen. Sen mukaisesti televisiopalveluiden tarjoajaan ja lähetystoiminnan tekijänoikeuksien selvittämiseen sovelletaan vain sen jäsenvaltion lakia, johon toimija on sijoittunut.

Komission ehdotuksessa alkuperämaaperiaatetta on laajennettu satelliittitekniikasta lineaarisiin verkkolähetyksiin ja niihin liittyviin, YLE Areenan kaltaisiin catch-up- ja muihin lisäpalveluihin. Ehdotus on sikäli rajoittunut, että se on kytketty edelleen aikataulun mukaisiin lähetyksiin, kun jo nyt sisältöjä tehdään paljon suoraan verkossa toimiviin tilauspalveluihin.

Alkuperämaaperiaatteen laaja soveltaminen olisi tukenut toimintamallia, jossa tekijänoikeudet olisi voitu selvittää kerralla usean jäsenvaltion ja kaikkien jakelutapojen osalta.

Tekijänoikeuspaketissa olivat harkittavana myös toimet eurooppalaisten AV-teosten saatavuuden edistämiseksi, mutta siltä osin ehdotus typistyi jäsenvaltioille asetettavaan neuvontavelvoitteeseen. Keväällä annetussa AV-direktiivin uudistusehdotuksessa ehdotettiin eurooppalaisille tilausvideopalveluille vielä merkittävää lisäsääntelyä alaikäisten suojaamiseksi ja kiintiöitä eurooppalaisten teosten edistämiseksi. Ehdotukset eivät anna eurooppalaisille AV-palveluille lisävauhtia digiloikkaan, pikemminkin päinvastoin.

Välittäjän vastuu ja kustantajien oma tekijänoikeus - herkkä tasapaino järkkyy

Sisällöistä käytävään keskusteluun on musiikkialalta nostettu niin sanottu arvokuilun käsite, jolla on pyritty osoittamaan tiettyjen käyttöyhteyksien tekijänoikeuskorvausten alhainen taso. Komissio on tarttunut tähän huoleen ja ehdottaa nyt merkittäville sisältöalustoille, kuten YouTubelle velvoitetta luoda toimintatavat luvattomien sisältöjen poistamiseksi. Ehdotus on periaatteellisesti merkittävä puuttuminen välittäjän vastuuvapauteen.

Lisäksi komissio ehdottaa lehtien kustantajille uutta 20 vuoden omaa tekijänoikeutta helpottaakseen niiden neuvotteluasemaa verkossa toimivien uutisaggregaattoreiden kanssa.

Rajoitukset rajoittuneita - kansanperintö kuitenkin turvassa

Komission ehdotus tuo eurooppalaiseen sääntelyyn myös sellaisia uusia tekijänoikeuden rajoituksia, joilla edistetään digitaalisen ajan tekniikoita ja palveluja. Näistä datanlouhintaa edistävä säännös on valitettavasti rajoitettu vain voittoa tavoittelemattomiin tutkimuslaitoksiin. Digitaalista opetustoimintaa palveleva rajoitus sen sijaan vaikuttaa lupaavalta, mutta koko pakettia leimaavasti eniten ruutia on käytetty kansanperinnön digitalisointiin.

Mikä on tekijänoikeuspaketin merkitys digitaalisen sisämarkkinan kannalta?

Ehdotuksien oli määrä vauhdittaa eurooppalainen sisältömarkkina digitaaliselle kasvu-uralle. Nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että on käytetty vanhakantaisia keinoja: lisääntyvää yksityiskohtaista sääntelyä ja jopa kiintiöitä.

Tekijänoikeus on varsin voimakas työkalu vanhojen toimintatapojen suojaamiseksi. Kustantajien tekijänoikeudesta on hyvinkin negatiivisia kokemuksia esimerkiksi Saksassa, mutta Brysselistä tihkuneiden tietojen mukaan odotukset on rakennettu siten, että koko EU:n mittakaavassa tavoite, eli kustannusalan auttaminen on toteutettavissa. Erityisen huolestuttavia ovat esitykset, jotka lisäävät välittäjien, tässä tapauksessa sisältöalustojen, kuten YouTuben vastuuta sisällöistä. Välittäjien vastuuvapautta heikentävät esitykset uhkaavat jäädyttää eurooppalaisten internet-palvelujen kehityksen lisääntyvien oikeudellisten riskien vuoksi.

Digitaalisella markkinalla kilpailu on kansainvälistä ja esimerkiksi USA:ssa AV-teosten tekijänoikeudet ovat paljon Eurooppaa helpommin selvitettävissä. Jos EU-alueelle ei pystytä rakentamaan sisältö- ja uusille verkkopalveluille selkeää toimintaympäristöä, on eurooppalaisten toimijoiden vaikeaa menestyä globaalissa kilpailussa - tällöin merkittävimmäksi uudistukseksi jää pieteetillä valmisteltu kansanperinnön digitalisointi.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


23.9.2016

EU-komission roaming-esitys vaarantaa suomalaisen mobiilimarkkinan kehityksen

Euroopan komission uusin esitys käyttäjälle lisämaksuttomista verkkovierailuista EU-alueella voi johtaa koko suomalaisen mobiilimarkkinan myllerrykseen. Suomalaiset kuluttajat ovat mobiilidatan edelläkävijöitä: dataa käytetään eniten maailmassa ja hinnoittelu Suomessa on EU:n edullisin. Komission esityksen voimaantulo tällaisenaan vaarantaa edistyksellisen suomalaisen mobiilimarkkinan kehityksen.

EU:n Roam like at home -esityksen tavoitteena on poistaa roaming-maksut kokonaan kesään 2017 mennessä. Tämän jälkeen matkailija voisi käyttää rajoituksetta kännykkää kaikissa EU-maissa samaan hintaan kuin kotimaassakin. Verkkovierailumaksuista luopuminen on kannatettavaa, mutta mallissa tulisi huomioida EU-alueen valtavat erot mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä.

Tukkuhinnoittelu ja datan käyttömäärä avainasemassa

Suomalainen operaattori maksaa ulkomaiselle operaattorille tukkuhintaa siitä, että sen asiakas käyttää palveluita ulkomailla. Mitä korkeampi tukkuhinta ja mitä enemmän palveluita ulkomailla käytetään, sitä enemmän kotimainen operaattori maksaa tukkumaksuja. Suomalaiset asiakkaat käyttävät mobiilidataa moninkertaisesti muihin EU-maihin verrattuna ja näin ollen myös suomalaisoperaattoreiden maksamat tukkuhinnat ovat moninkertaiset.

Operaattoreiden välisiä tukkuhintoja koskevaa sääntelyä valmistellaan parhaillaan. Riskinä on, että tukkumaksut jäävät suuremmiksi kuin suomalaisten asiakkaiden maksamat verkkovierailuhinnat. Suomalaisoperaattorit ovat yhtä mieltä siitä, että komission nyt ehdottama tukkuhinta − 0,85 senttiä megatavua kohden − on täysin kohtuuton ja sitä tulee laskea merkittävästi, jotta nykyinen palvelutarjonta ja kuluttajille tutuksi tulleet hinnoittelumallit on mahdollista säilyttää.

- Pidämme verkkovierailumaksujen poistamista kuluttajilta oikeana askeleena, mutta sitä ei saa tehdä niin, että innovatiiviset suomalaisoperaattorit, joiden asiakkaat ovat mobiilidatan ahkerimpia käyttäjiä, laitetaan maksumiehiksi, sanoo Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n toimitusjohtaja Petri Aaltonen.

- Jos tukkuhintaa ei saada riittävän alas, on kyseessä jopa satojen miljoonien eurojen vuosittainen tulonsiirto Suomesta Etelä-Eurooppaan. Tämä on merkittävä osuus Suomen noin 1,85 miljardin euron mobiilimarkkinasta, joten asialla on väistämättä kustannusvaikutuksia ja se vaikuttaa myös investointeihin, Aaltonen jatkaa.

Komission esityksen mukaan mobiilidataa voisi EU-alueella matkustaessaan käyttää kotimaan hinnoilla minkä verran tahansa. FiCom ehdottaa, että rajoittamattoman datan matkapuhelinliittymiä voisi käyttää EU-alueella kotimaan hinnalla EU:n kuukausittaisen keskiarvokäytön mukaisen määrän, ja sen ylittävästä käytöstä veloitettaisiin verkkovierailumaksut.

Lisätietoja: Petri Aaltonen, toimitusjohtaja/Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry, p. 040 750 9797, etunimi.sukunimi@ficom.fi

EU Commission's roaming proposal a threat to the development of the Finnish mobile market

The latest proposal by the European Commission on ending roaming charges may throw the entire Finnish mobile market into turmoil. Finnish consumers are pioneers of mobile data: Finns use the most data in the world and the Finnish prices are the lowest in the EU. If the EU commission's proposal enters into force in its current form, it may jeopardise the development of the Finnish mobile market.

The Roam like at Home proposal aims at ending roaming charges by the summer of 2017. After that, EU travellers would be able to use their mobile phones in all EU countries without limits and at the same prices as in their home country. We support the end of roaming charges but would welcome a model where the enormous differences in mobile service offerings and data usage across the EU are taken into account.

Whole sales prices and data volumes of key importance

When a customer of a Finnish operator uses mobile services in the network of a foreign operator, the Finnish operator pays the foreign operator a wholesale price for the services used. The higher the wholesale price and the more the services are used, the higher the wholesale price the domestic operator pays. Finnish customers consume mobile data multiple times more than other customers in the EU and therefore the Finnish operators pay a multiple sum in wholesale charges compared to other EU operators.

Regulation on operator-to-operator wholesale prices is currently under preparation. There is a risk that the wholesale charges operators pay will be higher than the prices Finns pay for roaming. Finnish operators all agree that the wholesale charge proposed by the Commission − 0.85 cents per megabyte − is completely unreasonable and must be lowered significantly in order to maintain the service offering and pricing models that the customers have grown used to.

- We consider the removal of roaming charges as a step towards the right direction but its implementation cannot mean that the innovative Finnish operators, whose customers are the most eager users of mobile data, have to foot the bill, comments Petri Aaltonen, managing director of the Finnish Federation for Communications and Teleinformatics, FiCom.

- Failing to bring the wholesale charges down to a satisfactory level would mean an annual transfer of assets from Finland to Southern Europe of up to hundreds of millions. It is a major share of the Finnish mobile market, which is worth around 1.85 billion euros. It would inevitably have cost effects and affect investments, Aaltonen continues.

The proposal of the Commission includes unlimited volumes of data at domestic prices in the EU area. FiCom suggest a solution where mobile subscriptions with unlimited data could be used at domestic prices in the EU area up until the average volume, after which data would become subject to roaming charges.

Further information: Petri Aaltonen, Managing Director/Finnish Federation for Communications and Teleinformatics, FiCom, tel. +358 40 750 9797, firstname.lastname@ficom.fi


1.9.2016

Operaattorit sitoutuneita kehittämään turvallista ja sujuvaa sähköistä asiointia

Vahvan sähköisen tunnistamisen toimintaympäristö muuttuu, kun EU tiukentaa tunnistuspalveluita tarjoavien toimijoiden tietoturvavaatimuksia sekä avaa markkinaa kilpailulle. Lisäksi Suomessa ollaan ottamassa käyttöön tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkosto, joka toimii kansalaisille tarjottavien tunnistuspalvelujen taustalla.

Vahva sähköinen tunnistaminen käsittää pankkien asiakkailleen myöntämät TUPAS-tunnisteet, matkapuhelinoperaattoreiden tarjoaman Mobiilivarmenteen sekä Väestörekisterikeskuksen sähköisen henkilökortin. Valtaosa tunnistamistapahtumista tehdään Suomessa pankkitunnuksilla.

Kotimaisten sääntelymuutosten myötä sähköisten palveluiden tarjoajat, esimerkiksi terveydenhuollon toimijat, saavat käyttöönsä luottamusverkoston, jossa sähköisen tunnistamisen voi ottaa käyttöön yhdellä sopimuksella. Kuluttajan kannalta asiointi helpottuu tunnistusvälineen sähköisen rekisteröinnin edistyessä: esimerkiksi mobiilivarmenteen voi jatkossa ottaa käyttöön asioimatta operaattorin palvelupisteessä.

Kaikki mobiilivarmenteen tarjoajat mukana luottamusverkostossa

Tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkosto aloittaa toimintansa vappuna 2017. Verkostoon mukaan aikovilla palveluntarjoajilla on ollut elokuun loppuun saakka aikaa ilmoittautua Viestintävirastolle. Kaikki suomalaiset mobiilioperaattorit ovat mukana luottamusverkostossa ja sitoutuvat näin ollen kehittämään helppokäyttöistä ja turvallista sähköistä asiointia sekä toimivaa tunnistuspalvelujen markkinaa.

Toimijoiden yhteisellä luottamusverkostolla on tarkoitus luoda tarjota puitteet sähköisen tunnistamisen palvelujen, tekniikan ja markkinoiden kehittymiselle.
"On arvokas asia, että operaattoreiden lisäksi myös pankit ovat mukana luottamusverkostossa. Sähköinen tunnistaminen on avainasemassa kehitettäessä nykyistä turvallisempaa digitaalista ympäristöä", toteaa FiComin toimitusjohtaja Petri Aaltonen.

Luottamusverkosto edistää turvallista asiointia

Helppokäyttöisillä ja kustannustehokkailla sähköisillä tunnistuspalveluilla on keskeinen merkitys uusien ja kehittyvien sähköisten hyötypalveluiden kilpailukyvyn kannalta kansallisesti. 'Terveystalolla on suuret odotukset uuden luottamusverkoston tuottamille tunnistuspalveluille. Liiketoimintamme digitalisoituu nopeasti ja asiakkaamme asioivat mielellään sähköisissä palveluissamme. Aiempaa merkittävästi helpompi, monipuolisempi ja kustannustehokas sähköinen tunnistaminen mahdollistaa terveydenhuollon asiakkaille uudet sujuvammat palvelut jatkossa' sanoo Chief Digital Officer Juha Juosila Terveystalosta.

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

"Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppo tapa todistaa henkilöllisyys ja se toimii kätevästi omalla kännykällä", Aaltonen jatkaa. Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo lähes kaikissa sähköisissä asiointipalveluissa joissa hyödynnetään vahvaa tunnistamista.

Mobiilivarmennetta tarjoavat DNA, Elisa ja Sonera ja se perustuu yleisesti hyvin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan. Mobiilivarmenne toimii useissa julkisissa palveluissa, kuten kela.fi:ssä, vero.fi:ssä osana OP:n tunnistuspalvelua sekä lukuisissa koti- ja ulkomaisissa palveluissa kuten vakuutysyhtiöissä, finanssipalveluissa ja yksityisen terveydenhuollon toimijoiden palveluissa. Mobiilivarmenteen voi ottaa käyttöön verkossa useimmilla pankkitunnuksilla oman operaattorin palvelusta.

Jatkossa suomalaisille mobiilivarmenteen käyttäjille avautuu mahdollisuus käyttää myös kansainvälisiä palveluja, joissa on käytössä Mobile Connect -tunnistaminen.

www.mobiilivarmenne.fi


24.8.2016

Palveluväylä vähentää viranomaispostia

Sipilän hallituksen ensimmäinen kärkihanke on julkisten palveluiden digitalisointi. Julkisten palvelujen digitalisointi perustuu vuoden 2015 marraskuussa tuotantokäyttöön otettuun Kansalliseen palveluväylään ja saman vuoden joulukuussa koekäyttöön otettuun palvelunäkymään.

Palveluväylä toimii eri tietovarantoja ja rekistereitä yhdistävänä tiedonvälityskanavana ja palvelunäkymä kansalaisten ja yhteisöjen käyttöliittymänä, näkymänä kaikkiin julkisiin palveluihin. Tätä kokonaisuutta kutsutaan Kansalliseksi palveluarkkitehtuuriksi.

Palveluarkkitehtuurin keskeisenä tavoitteena on koota kunnallisten ja valtion palvelujen moninaisuus yhteen näkymään. Tähän liittyen eduskunta hyväksyi kesäkuussa niin sanotun KaPa-lain eli lain hallinnon yhteisistä sähköisen asioinnin tukipalveluista. Laki velvoittaa sekä valtion että kuntien julkisia palveluja tarjoavat toimijat käyttämään yhteisiä palveluväylän tukipalveluja. Laissa yhteisten tukipalvelujen toteuttaminen on uskottu Väestörekisterikeskukselle.

Palvelunäkymässä on viestinvälityspalvelu, jonka kautta kulkevat paitsi kaikki viestit julkishallinnolle, myös julkisten tahojen päätösten tiedoksiannot. Sähköinen tiedoksianto muuttaa viranomaisten toimintatapaa ja on merkittävä periaatteellinen uudistus julkishallinnon digitalisaation kannalta.

Kaikki tiedoksiannot digitaalisiksi

Valtiovarainministeriön tavoitteena on digitalisoida kaikkien päätösten tiedoksiantaminen. Kansalaisen tulee viestinvälityspalvelua käyttöön ottaessaan ensin suostua sähköisten tiedoksiantojen vastaanottamiseen, mutta kun suostumus on kerran annettu, saa käyttäjä jatkossa kaikki päätöksensä sähköisesti. Kansalaisen palvelunäkymän on tarkoitus tulla tuotantokäyttöön vuoden 2017 alkuun mennessä. Ulosotossa sähköinen tiedoksiantaminen kansalaisen asiointitilille otettiin käyttöön jo kuluvan kuun alusta.

On todennäköistä, että sähköinen viestintäkanava korvaa postitse toimitettavat kirjeet ja paperiset päätökset hyvinkin nopeasti, kun ne keskitetään yhteen palveluun. Asiakkaan kannalta viestinvälityspalvelu muodostaa myös sähköisen arkiston, josta kaikki päätökset ovat helposti löydettävissä. Tämä tullee osaltaan vähentämään merkittävästi julkisen sektorin lähettämän kirjepostin määrää.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


24.8.2016

Digitalisaatiokehitys edellyttää sääntelyn keventämistä

Digitalisaation edistäminen on tärkeä osa koko Suomen menestystä. Ensisijaisena tavoitteenamme tulee olla, että Suomi on kansakuntana eturivissä digitaalisuuden monipuolisena hyödyntäjänä. Myös maamme hallituksen ohjelmassa digitalisaation edistäminen on keskeisessä roolissa, yksi viidestä kärkihankkeesta.

Digitalisaatiokehitys vaikuttaa väistämättä kaikkiin toimialoihin muuttamalla liiketoiminnan rakenteita ja ansaintamalleja. Jo nyt on huomattu, että muutos kohtelee eri toimialoja eri tavoin. Digitaalisuuden edistämisen vastapainona on tärkeää huolehtia sääntelyn keventämisestä ja hallinnollisen taakan helpottamisesta erityisesti niillä toimialoilla, joiden liiketoimintaedellytyksiä digitalisaatiosta aiheutuva toimialamurros kaventaa.

Operaattoriliiketoiminnassa on nähty, kuinka erilaiset mobiilidataa hyödyntävät verkkopalvelut, mm. WhatsApp ja Messenger nakertavat puheluiden ja tekstiviestien suosiota erityisesti Suomessa, jossa mobiilidatan hinta on edullisin maailmassa. Maailmanlaajuisesti WhatsAppin kautta lähetettyjen viestien määrä on jo ylittänyt tekstiviestien määrän. Kumpikin vastaa samaan asiakastarpeeseen, mutta niitä koskeva sääntely on erilaista.

Digitalisaatio muuttaa postialan liiketoimintamalleja

Myös perinteinen postitoiminta on digitalisaation myötä muuttunut peruuttamattomasti. Postinjakelumäärät ovat jo pitkään laskeneet ja trendi jatkuu. Postilainsäädäntöä on kuluvan hallituskauden aikana jo uudistettu: toimiluvista on luovuttu ja kilpailua lisätty lähinnä suosimalla muita toimijoita kuin Posti Groupia.

Postilain uudistamisen toista vaihetta koskeva Liikenne- ja viestintäministeriön arviomuistio julkaistiin elokuun alussa ja se on odotetusti herättänyt vilkasta keskustelua. Muistio on päälinjoiltaan tasapainoinen ja siinä huomioidaan se, että postitoiminnan ja myös postilain tulee elää ajassa. Uutta lainsäädäntöä tulee tehdä niin, että pitkän aikavälin kehitys otetaan huomioon.

Posti Groupia koskevien lainsäädännöllisten velvoitteiden keventäminen mahdollistaa muuttuvien asiakastarpeiden mukaisen tuottavuuden kehittämisen. Tämä puolestaan mahdollistaa maltillisemman hintakehityksen, joka parhaiten turvaa myös painetun viestinnän tulevaisuuden.

Mediatalot ovat kiinnittäneet erityistä huomiota postilain viisipäiväisen jakeluvelvoitteen säilyttämiseen. Jakelupäivien määrää tärkeämpää on kuitenkin nähdä kokonaisuus ja uudistaa postilain yleispalveluvelvoite vastaamaan tulevaisuuden asiakastarpeita. Ilman kevennyksiä nykymuotoinen yleispalvelu uhkaa tulla liian kalliiksi: esitettyjen arvioiden mukaan se voisi johtaa jopa 100 miljoonan euron lisärahoitustarpeeseen vuodessa.

Itse asiassa vain haja-asutusalueille jaettavat sanomalehdet ovat riippuvaisia viisipäiväisestä jakeluvelvoitteesta, koska lehtien jakelu on tähänkin asti hoidettu kaupallisten sopimusten pohjalta ilman velvoitteita. Tämä olisi varmasti jatkossakin tehokkain tapa jakelun järjestämiseksi. Onko viisipäiväisen jakeluvelvoitteen puolustajien tavoitteena itse asiassa siirtää oman liiketoimintansa kustannuksia muiden lähettäjäasiakkaiden vastattaviksi?


18.8.2016

Suomi siirtyy kokonaan HD-aikaan 31.3.2020

Suomen antennilähetysverkon tv-toimijat ovat sopineet vapaasti jaeltavien antenniverkon kanavien yhtäaikaisesta siirtymisestä HD:n eli teräväpiirron mahdollistavaan DVB-T2-lähetystekniikkaan.

Nykymuotoiset SD-lähetykset loppuvat 31.3.2020. Rinnakkaiset HD-lähetykset laajentuvat arviolta noin vuotta aiemmin. Uusi tekniikka mahdollistaa pienenevän taajuuskapasiteetin tehokkaamman käytön eli televisiokanavien määrän kasvattamisen.

Antenna Ready HD -merkinnän saaneet vastaanottimet on testattu toimiviksi Suomen antenni-tv-lähetysverkoissa myös 31.3.2020 siirtymän jälkeen.

Uuteen tekniikkaan siirtyminen koskee UHF-antenniverkon niitä kanavia, jotka tällä hetkellä lähetetään DVB-T-tekniikalla. VHF-verkko käyttää jo nykyisin DVB-T2-tekniikkaa. Maksu-tv-kanavat siirtyvät DVB-T2-lähetyksiin jo aiemmin.

Lisätietoja:

Tietoa DVB-T2-siirtymästä ja HD-lähetyksistä

DVB-T on maanpäällisten digilähetysten lähetysjärjestelmä. Kun Suomessa siirryttiin "perinteisestä" analogisesta tv:stä digi-tv:hen, kyse oli teknisesti siirtymisestä PAL-lähetyksistä DVB-T-lähetyksiin.

Antenniverkossa HD-lähetykset lähetetään DVB-T2-lähetysjärjestelmällä ja niiden katsomiseen tarvitaan DVB-T2-standardia tukeva Antenna Ready HD -vastaanotin. DVB-T2-siirtymän jälkeen lähetysten vastaanottoon ei siis kelpaa edellisen digisiirtymän digiboksi, joka on tarkoitettu DVB-T:llä lähetettyjen kanavien vastaanottoon.

DVB-T-lähetystekniikan mukaisia lähetyksiä voi seurata antenniverkossa 31.3.2020 saakka. Sen jälkeen siirrytään täysin DVB-T2-tekniikkaan, ja antennitaloudet tarvitsevat DVB-T2-virittimellä varustetun television tai digiboksin. Antenna Ready HD -merkintä laitteessa kertoo, että sen toimivuus suomalaisissa tv-lähetysverkoissa on testattu.

DVB-T2 mahdollistaa HD-lähetykset, mutta myös SD-tasoisen kuvan lähettäminen on mahdollista.

Suomessa antenniverkon lähetyksiä lähetetään kahdella taajuusalueella. UHF-taajuusalueella Digitan verkossa on T- sekä T2-lähetyksiä ja VHF-taajuusalueella DNA:n verkossa on T2-lähetyksiä.

DVB-T2-tekniikkaan siirtymisessä on kyse globaalista television tuotanto-, lähetys- ja vastaanottoteknologioiden kehityksestä. Uusi tekniikka mahdollistaa kapasiteetin tehokkaamman hyödyntämisen ja siten myös useamman televisiokanavan lähettämisen.

DVB-T2-lähetystekniikan myötä televisiokuvan pakkaamisessa siirrytään käyttämään MPEG-4-pakkausta, jolla saavutetaan tehokkaampi pakkauskyky sisällöille. DVB-T-lähetysjärjestelmässä käytetään sisällöille tehottomampaa MPEG-2-pakkausta.


3.6.2016

Sisältöalan kilpailu kiristyy - vastauksena kotimaisuus ja yhteistyö

FiCom Forumin TV tänään -osiossa tarkasteltiin liikkuvan kuvan tulevaisuutta ja toimintamalleja. Kansainvälinen kilpailu, muuttuvat median käyttötavat ja merkittävästi muuttunut mainosmarkkina myllertävät alaa. Keskeisiä teemoja puheenvuoroissa olivat eri toimijoiden yhteistyö, kotimaiset sisällöt ja keppihevosvideot.

Kansainväliset verkon sisältöpalvelut ovat nopeasti ottaneet jalansijan Suomen liikkuvan kuvan markkinalla. Samaan aikaan osunut mainoseurojen siirtymä televisiosta verkkoon korostaa televisioalan tarvetta uudistaa toimintatapojaan. MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlundin iskulause "koko ilta kotimaista" kiteytti ajatusmallin, joka vie mediayhtiötä sen kuudellekymmennelle toimintavuodelle. Tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin tuotantoyhtiöille. Kansallisten toimijoiden haasteena tosin on paitsi markkinan pienuus, myös koviksi nousseet urheiluoikeuksien hinnat.

Osion kaikissa puheenvuoroissa korostui tarve tiivistää toimijoiden yhteistyötä liikkuvan kuvan arvoverkossa. Kilpailu pakottaa keksimään uusia ansaintamalleja ja kumppanuuksia sekä kehittämään mainontaan uusia, käyttäjälähtöisiä malleja. TV-alan taloutta käsitelleessä paneelissa Soneran Henrik Laine muistutti, että koskaan aikaisemmin suomalaiset eivät ole tässä mittakaavassa maksaneet sisällöistä, joten perusta alan kasvulle on olemassa. Paneelikeskustelussa haasteena nousi esiin myös oikeuksien saatavuus.

Fanaattista fanitusta, keppihevosia ja maailman suurin videotapahtuma

Varma kaikkia kiinnostava teema on nuoret ja media. Sanoman Marcus Wiklund muistutti, että nuoret kasvavat kiinteästi kiinni pelien maailmaan ja teinit viettävät pelien kanssa jopa 4 tuntia vuorokaudessa. Pelien kanssa nuorten ajasta kilpailevat videot. Tubeconin perustaja Risto Kuulasmaa valotti näkökulmaa tubettajien maailmaan. Tubeconista on kasvanut globaali videotapahtuma, jossa aikuiset laitetaan parkkiin ja nuoriso pääsee tapaamaan idoleitaan: toisia nuoria, jotka tekevät vlogeja peleistä, harrastuksista ja kyllä, myös keppihevosista. Tubettajat tekevät mielellään yhteistyötä sellaisten brändien kanssa, jotka koetaan omiksi ja aidoiksi.

Tube-ikonit eivät toistaiseksi ole juurikaan siirtyneet kännykän näytöltä suureen ruutuun, lähinnä hyvin paljon toisistaan poikkeavien toimintatapojen vuoksi.

Kansainvälisyydestä kasvua

Suomessa kansainvälisyys on tarkoittanut ulkomaisia ohjelmaostoja. Tätä ei pidä ottaa annettuna. Satu ry:n puheenjohtaja ja Warner Bros Finlandin toimitusjohtaja Antti Väisänen kertoi SuomiLOVE-formaatista, joka näyttää kiinnostavan myös muualla: formaatti on myyty jo kahteen maahan ja neuvottelut ovat käynnissä yli kymmenessä maassa. Esimerkki osoittaa, että omaperäinen idea, jossa musiikki yhdistetään universaaleihin tuntemuksiin ja jossa tavalliset ihmiset nostetaan keskiöön - Soundtrack of Love - on formaattina sellainen, joka toimii lähes kaikkialla.

Tube-kulttuuri on hyvin paikallista, mutta toimintatapa on niin suoraviivainen, että se mahdollistaa helposti kokeilut myös englanniksi. Sama mutkattomuus näkyy myös uudenlaisissa, vahvasti tekijöidensä näköisissä ohjelmissa, kuten Duudsoneissa ja Madventuresissa.

Kuka sääntelyyn tarttuu, se sääntelyyn kaatuu

FiCom Forum -seminaaripäivän päättäneessä paneelikeskustelussa ruodittiin normienpurun haasteita ja todettiin, että markkinoiden edistäminen sääntelyllä on vaikeaa. Tietä näyttää liikennekaari: siinä ollaan luomassa liikenteen toimijoille avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat eri liikennemuotojen yhdistämisen kokonaan uusiksi palveluiksi. Paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että sektorikohtaisesta sääntelystä tulisi jo siirtyä kohti yleistä sääntelyä. Keskeiseksi ongelmaksi normienpurussa tunnistettiin viranomaistasolla annettu normisto sekä yli-innokas valvonta.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


3.6.2016

FiCom Forum tarjoili näkökulmia digitaaliseen tulevaisuuteen

Ensimmäinen FiCom Forum -seminaari pureutui digitalisaation eri ilmiöihin tiistaina 31.5.2016 Marina Congress Centerissä Helsingissä. Kaikille yhteisen sisällön lisäksi valittavana oli kaksi kiinnostavaa sisältöpolkua: ICT tänään ja TV tänään.

FiComin hallituksen puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila totesi avauspuheessaan, että uudet digitaaliset innovaatiot edellyttävät rohkeita kokeiluja. Uudessa tilanteessa vain ketterät, joustavat ja innovatiiviset yhtiöt pärjäävät.

Myös liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin puheenvuorossa korostettiin, että digitalisaatio antaa kasvun mahdollisuuksia kaikille toimialoille, ja tavoitteena onkin, että tulevaisuuden Suomi on hyvä toiminta- ja kasvuympäristö digitaaliselle liiketoiminnalle ja yrittämiselle.

"Every product is a digital service waiting to happen"

Digitalisaatio antaa meille mahdollisuuden muuttaa koulutusta, terveydenhuoltoa, liikennettä - oikeastaan koko yhteiskuntaa ja kaikkea liiketoimintaa. Vaikutus on lopulta positiivinen, vaikka matka ei välttämättä olekaan helppo. Tämä kävi ilmi oikeastaan kaikissa päivän aikana kuulluissa puheenvuoroissa ja paneelikeskusteluissa.

Muutaman lähivuoden kuluessa miltei koko maapallo on verkottunut, mikä avaa valtavasti mahdollisuuksia, ennusti Ericssonin Olli Sirkka 5G:tä, esineiden internetiä IoT:tä ja tulevaisuuden verkottunutta yhteiskuntaa avanneessa puheenvuorossaan. Uusi teknologia mahdollistaa erilaisia tapoja tuottaa uusia palveluita, uudenlaisia ansaintamalleja ja liiketoimintamahdollisuuksia. Eräänä esimerkkinä Sirkka mainitsi Volvon, jonka Connected Car -ratkaisu tarjoaa autoilijoille hyötyä ja huvia ja Volvolle mahdollisuuden aitoon asiakasymmärrykseen - ensimmäistä kertaa automerkin historiassa.

Esineiden internetin avulla on mahdollista paitsi lisätä asiakasymmärrystä, myös rakentaa kilpailukykyä, vähentää kustannuksia, lisätä tehokkuutta ja rakentaa uusia palvelumalleja. Microsoftin Jürgen Imhoffin mukaan kysymys ei ole vain siitä, että esineiden internet on olemassa, vaan siitä, millaista liiketoimintaa sen avulla saadaan aikaan. Jo nyt esineiden internetillä seurataan erilaisia tapahtumia käsisaippuasäiliöiden täyttöasteesta suihkumoottoreiden toimintaan. Koko IoT-markkinan tuoma taloudellinen hyöty kasvaa Microsoftin arvion mukaan maailmanlaajuisesti jopa biljoonaan dollariin vuonna 2020.

Digitalisoituva maailma on entistä alttiimpi tietoturvauhkille. Erilaisten tietoturvaloukkausten määrä kasvaa vuosittain jopa 25 prosenttia, ja sovellukset ovat tietoturvan uusi taistelukenttä, kertoi Jari Salokannel Hewlett Packard Enterpriselta. Jo yli 80 prosenttia tietoturvaloukkauksista hyödyntää haavoittuvuuksia sovellustasolla, kun erilaisten pilvessä olevien sovellusten ja mobiililaitteiden käyttö on yleistynyt voimakkaasti.

Lisätty todellisuus arkipäiväistyy

Ihminen on aina pyrkinyt luomaan toisen todellisuuden voidakseen sitä kautta aistia jotakin, joka ei muuten ole mahdollista. Ensimmäisiä virtuaalitodellisuuskokeiluja tehtiin jo 1960-luvulla Yhdysvaltain ilmavoimien lentosimulaatioissa. Nyt Virtual Reality -maailmasta on kehittymässä valtava teknologinen ekosysteemi, jolla on lähes rajattomat liiketoimintamahdollisuudet sekä viihde- että hyötykäytössä, kuvaili DNA:n Sami Aavikko esityksessään.

Joidenkin vuosien päästä älypuhelimet ja tabletit alkavat korvautua virtuaalipäätelaitteilla. Aavikko kehotti kaikkia kuulijoita käyttämään edes hetken sen miettimiseen, miten virtuaalitodellisuus voisi luoda jotakin uutta liiketoimintaa jokaisen omassa yrityksessä. Myös tässä digitalisaation ilmiössä nopeat syövät hitaat.

DNA tarjosi FiCom Forumissa mahdollisuuden päästä kokeilemaan keinotodellisuutta myös käytännössä: Alppisimulaattori osoittautui vetonaulaksi ja moni seminaarivieras lähti kotiin huikeaa lasketteluelämystä rikkaampana.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

1.6.2016

Operaattorit sitoutuvat investoimaan miljardi euroa kiinteään verkkoon


Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin mukaan sen jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera sitoutuvat rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 - 10 vuoden aikana. Operaattorit vastaavat investointilupauksellaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kannanottoon, jonka mukaan laajakaistastrategiassa sitoudutaan markkinaehtoiseen rakentamiseen sekä raivataan rakentamista vaikeuttavaa lupaviidakkoa.

Miljardin euron investoinnit tuovat lähes kaikille suomalaisille kotitalouksille mahdollisuuden hankkia nopeita, vähintään 30 Mbit/s nopeuden mahdollistavia kiinteitä laajakaistayhteyksiä vuoteen 2023 mennessä.

- Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri toimii perustana Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön kannanotto on alalle tärkeä viesti siitä, että riski sitoutua pitkäjänteiseen kiinteän laajakaistan rakentamiseen kannattaa ottaa, sanoo FiComin hallituksen puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, esimerkiksi älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet (IoT) kasvattavat jatkuvasti kiinteiden laajakaistaliittymien kysyntää. Suomessa on tällä hetkellä 1,73 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää ja määrä tulee kasvamaan, kun asiakkaiden ostohalukkuus ja yhtiöiden verkkoinvestoinnit lisääntyvät. Nyt luvatut investoinnit edellyttävät kuitenkin, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipputasolle markkinaehtoisella rakentamisella.

- Nyt tämä kasvu jatkuu ja yritysten investointihalukkuus ja -kyky säilyvät, kun Suomi kannustaa markkinatalouden pelisääntöjen mukaiseen rakentamiseen. Valtion enemmistöomistamien yhtiöiden mukaantulo markkinaehtoiseen rakentamiseen olisi vaikuttanut ratkaisevasti yritysten investointivalmiuteen, sanoo FiComin toimitusjohtaja Petri Aaltonen.

FiComin jäsenyhtiöt pitävät erinomaisena myös sitä, että verkon rakentamisen esteitä ja hidasteita poistetaan.

- Laajakaistarakentamisen lupajärjestelmän uudistamisella sujuvoitetaan hidasta ja kallista järjestelmää. Kun kankeasta lupakäytännöstä siirrytään ilmoituksenvaraiseen menettelyyn, helpotetaan verkkojen suunnittelua ja yritykset voivat rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on mahdollista, Aaltonen jatkaa.

Lupaviidakkoa raivaamalla yhä suurempi osa kansalaisista saa mahdollisuuden hankkia nopea laajakaistayhteys mahdollisimman pian.


20.4.2016

Suomi hyötyisi laajakaistarakentamisen lupaehtojen keventämisestä

Teleyritykset rakentavat joka vuosi tuhansia kilometrejä kuitua ympäri laajan Suomen maan. Näiden yritysten vuotuiset kokonaisinvestoinnit verkkoinfrastruktuuriin Suomessa ovat noin puoli miljardia euroa, joka on lähes 15 prosenttia niiden liikevaihdosta. Vertailun vuoksi koko yrityssektorin investoinnit ovat noin kolme prosenttia ja tämä kolme prosenttia pitää sisällään myös edellä mainitut teleyritysten investoinnit.

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Nykyiset ja tulevat palvelut, kuten robotisaatio, automatisaatio, esineiden internet, tiedon hyödyntäminen ja liikenne palveluna, edellyttävät viestintäverkoilta jatkossa entistä enemmän tehokkuutta, kapasiteettia ja nopeutta. Tämä taas edellyttää teleyrityksiltä yhä suurempia ja mittavampia verkkoinvestointeja.

Monimutkainen lupaviidakko haittaa rakentamista

EU-instituutiot puhuvat pirstaloituneista sisämarkkinoista, mutta vastaava pirstaloituneisuuden ongelma on myös viestintäverkkojen rakentamisluvissa, jossa kyse on täysin kansallisesta himmeliluomuksesta. Kunnilla, maanteillä ja yksityisteillä sekä alueilla on kaikilla omat ehtonsa ja menettelynsä, kuinka kaapeleita ja laitteita on mahdollista sijoittaa. Jokainen toimija katsoo, sinänsä ymmärrettävästi, omasta eikä koko yhteiskunnan näkökulmasta sitä, kuinka verkkoinfrastruktuuria voidaan sijoittaa juuri heidän alueelleen.

Selvää on, että pelisääntöjä tarvitaan myös viestintäverkkojen rakentamisessa. Kuitenkin nykyinen pirstaloitunut systeemi, seikkaperäiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, monikymmenkertaiset lupamaksujen korotukset tai uusien rakentamismenetelmien kieltäminen eivät ainakaan edistä uusien viestintäverkkojen tehokkaampaa rakentamista. Samalla rahalla saisi rakennettua vielä nopeammin ja vielä enemmän, jos rakentamiseen liittyvää raskasta ja kallista lupaviidakkoa kevennettäisiin ja sujuvoitettaisiin. Oheisesta kuvasta ilmenee, mitkä kaikki lait sääntelevät rakentamista ja keiden kaikkien kanssa teleyrityksen tulee varautua olemaan yhteistyössä, ennen kuin verkon rakentaminen voi alkaa.


Katso kuva suurempana.

Siirryttävä sähköiseen ilmoitusmenettelyyn

Nykyisestä kankeasta lupakäytännöstä tulee siirtyä sähköiseen ja ilmoituksenvaraiseen menettelyyn. Tämä helpottaa verkkojen suunnittelua ja antaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta. Lupakäytännöt tulisi yhdenmukaistaa koko maassa mahdollisimman samanlaisiksi, ja viranomaisten tulisi kysyä samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, vain kerran. Lupaviidakkoa raivaamalla yhä suurempi osa kansalaisista voidaan saada entistä nopeamman laajakaistan piiriin.

Koko telealan menneeseen aikaan luotu normisto tulee nykyaikaistaa ja karsia niin, että lainsäädäntö kannustaa entistä enemmän investoimaan ja rakentamaan uutta. Tähän saakka lainsäädäntö ja muu normisto on yksinomaan lisännyt teleyritysten velvoitteita.

Liikenne- ja viestintäministeriö on liikennekaarihankkeessa esimerkilliseksi ottanut tavoitteeksi, että jatkossa valtio toimii mahdollistajana, ja vain välttämättömistä asioista tulee säätää normeilla. Tämän tavoitteen tulisi ulottua myös viestintäverkkojen rakentamishankkeisiin kaikilla normi- ja ohjetasoilla.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

17.3.2016

Viestintäalaa koskevat valitukset Kuluttajariitalautakunnassa edelleen laskusuunnassa

Kuluttajariitalautakunta on puolueeton ja riippumaton ratkaisuelin kuluttajariita-asioissa. Lautakunta linjaa ja ohjaa kuluttajaoikeutta vakiintuneella ratkaisukäytännöllään ja uusilla täysistuntoratkaisuillaan.

Kuluttajariitalautakunnassa on neljätoista jaostoa. Jokaisessa jaostossa on puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Lautakunnan jäsenet edustavat kuluttajia ja elinkeinonharjoittajia.

FiComilla edustus lautakunnassa

Asiat jaetaan eri jaostojen käsiteltäviksi sen mukaan, mikä tuote tai palvelu on kysymyksessä. Tuotteen tai palvelun pitää lisäksi olla kulutushyödyke eli hyödyke, joka on tarkoitettu pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin kuluttajan elinkeinotoimintaa varten.

Viestintäalaa koskevat valitukset käsitellään jaostossa "Muut palvelut", kuten pankit, posti, puhelin, asianajo, luottokortit ja sähkön ja veden toimitus. FiComin edustaja on tämän ryhmän jäsen.

Hyvitystä valittajalle suositeltiin harvoin

Vuonna 2015 Kuluttajariitalautakunta vastaanotti yhteensä 5 754 valitusta. Valitusten määrä väheni edellisvuodesta noin kolme prosenttia.

Puhelinpalveluita ja tietoliikennettä koskevia valituksia näistä oli 139. Alaa koskevien valitusten määrä laski edellisen vuoden 189 valituksesta 26 prosenttia. Sama laskusuunta oli näkynyt myös vuonna 2014, jolloin alan valituksia oli 27 prosenttia edellisvuotta vähemmän.

Kuluttajariitalautakunta toimitti FiComille tiedoksi 41 toimialaa koskevaa päätöstään vuodelta 2015, mikä oli kymmenen vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lautakunta ei suosittanut hyvitystä 35 tapauksessa eli 85 prosentissa käsitellyistä. Kuudessa tapauksessa hyvitystä suositettiin, ja kolmeen niistä on liitetty eri mieltä olevan jäsenen lausunto.

Lautakunnan päätökset ovat suosituksia, eikä niitä voi panna täytäntöön pakkotoimin. Kuluttajariitalautakunnan mukaan päätöksiä noudatetaan noin 80 prosentissa kaikista tapauksista.

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

11.3.2016

Operaattoreiden yhteinen Mobiilimaksu-palvelu helpottaa verkkomaksamista

Mobiilimaksu on helppo ja turvallinen tapa maksaa tuotteita ja palveluita mobiililaitteilla. Nettisivulla tai mobiilisovelluksessa tehtävä ostos maksetaan kätevästi suoraan puhelinlaskulla tai prepaid-saldolla. Suomalaisten operaattoreiden yhdessä lanseeraaman Mobiilimaksun tunnistaa jatkossa juuri uudistetusta Mobiilimaksu-ikonista.

Mobiilimaksu tekee älypuhelimella ja tabletilla maksamisesta vaivatonta. Pankkitunnusten tai luottokortin sijaan maksaja tunnistetaan suoraan mobiililaitteen SIM-kortin perusteella, eikä palvelun käyttö edellytä erillistä rekisteröitymistä tai kirjautumista. Kauppiaille Mobiilimaksu tarjoaa uuden, vaivattoman maksuvaihtoehdon verkko-ostoksille.

Kuluttaja tunnistaa Mobiilimaksun helposti Mobiilimaksu-ikonista, joka tästä eteenpäin on oltava käytössä kaikissa uusissa Mobiilimaksua hyödyntävissä palveluissa. Jo olemassa olevat palvelut siirtyvät uuteen yhtenäiseen ulkoasuun kevään 2016 kuluessa.

- Vain pari klikkausta vaativa, mutta samalla turvallinen oman operaattorin tarjoama maksutapa on omiaan lisäämään mukavuutta erityisesti euromääräisesti pienten ostosten tekemisessä. Odotammekin Mobiilimaksun yleistyvän voimakkaasti vuoden 2016 aikana, toteaa toimitusjohtaja Juhani Kivikangas digitaalisten palveluiden tuottajia edustavasta Teleforum ry:stä.

Tähän mennessä Mobiilimaksu on otettu käyttöön esimerkiksi Helsingin ja Turun seutujen joukkoliikenteen matkalippusovelluksissa, useissa TV-äänestyksissä, digitaalisten lehtien tilauksissa, sovelluskaupoissa sekä niin autorekisterihakujen kuin netin myyntipalstojen ilmoitustilan maksamisessa.

- Valtaosalla asiakkaistamme on älypuhelin käytössään ja haluamme tarjota heille sujuvimman mahdollisen käyttökokemuksen. Mobiilimaksulla varustetulla sovelluksellamme voi nyt vaivattomasti ostaa matkalippuja kaikkiin liikennevälineisiimme koko toiminta-alueellamme, kertoo ryhmäpäällikkö Risto Vaattovaara Helsingin seudun liikenteestä.

Miten Mobiilimaksu käytännössä toimii?

- Mobiilimaksu toimii kaikkien Suomen suurimpien operaattoreiden verkoissa. Mobiilimaksun käyttö perustuu asiakkaan ja operaattorin väliseen liittymäsopimukseen eli sitä ei tarvitse erikseen aktivoida. Riittää, että asiakkaalla on käytössään internet-yhteydellä varustettu liittymä, kertoo operaattoreita edustavan FiCom ry:n toimitusjohtaja Petri Aaltonen.

Liittymänhaltija voi halutessaan estää Mobiilimaksu-palvelun käytön liittymästään ottamalla yhteyttä operaattorinsa asiakaspalveluun. Mobiilimaksuja koskevat samat palveluestot kuin perinteisiäkin SMS-palveluita.

Varsinaiset mobiilimaksamisen järjestelmät ovat edelleen operaattoreiden omia, mutta niillä on nyt operaattoreiden yhteisesti sopima ulkoasu ja konseptointi, jonka kuluttaja tunnistaa Mobiilimaksu-ikonista. Yhteinen termistö ja logo on toteutettu yhteistyössä Teleforumin johdolla.

Lisää tietoa Mobiilimaksusta löytyy osoitteessa www.mobiilimaksuinfo.fi

Tämä aihe liittyy


Pages