13.12.2017

Marko Lahtinen FiComin väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 1.1.2018

FiComin hallitus on nimittänyt järjestön lakiasioiden päällikön Marko Lahtisen FiComin va. toimitusjohtajaksi vuoden 2018 alusta. Uuden toimitusjohtajan haku on käynnissä, sillä tehtävää aiemmin hoitanut Petri Aaltonen siirtyy valtakunnallisen ympäristö- ja kierrätyspalveluita tarjoavan Paperinkeräys Oy:n johtoon 1.1.2018.

Marko Lahtinen hoitaa toimitusjohtajan tehtäviä väliaikaisesti oman toimensa ohella siihen asti, kunnes uusi toimitusjohtaja nimitetään.


13.12.2017

Digitaalisten sisältöjen markkinat Suomessa

Median seurantaan käytetty aika kasvaa

15 - 74-vuotiaat suomalaiset käyttävät median seurantaan aikaa keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia päivässä. Mediapäivä piteni 20 minuuttia edellisvuodesta.

Eniten aikaa käytetään television, radion ja sanomalehtien parissa, selviää Kantar TNS:n tekemässä tutkimuksessa.

Median seurantaan käytetyn ajan jakauma prosentteina, tammi-kesäkuussa 2017

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo

Joukkoviestintämarkkinoiden arvo Suomessa vuonna 2016 oli yhteensä 3 804 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 1,2 prosenttia.

Kustannustoiminnan (sisältää myös sähköiset kirjat ja lehdet) osuus oli noin 55 prosenttia. Sähköisen viestinnän osuus oli noin 39 prosenttia. Tästä television osuus oli noin kolme neljäsosaa, internetmainonnan osuus vähän alle neljäsosa ja radion osuus muutama prosentti. Tallenneviestinnän (äänitteet, videot, elokuvateatterit) osuus joukkoviestintämarkkinasta oli noin kuusi prosenttia. (Tilastokeskus).

Televisiota katselevat lähes kaikki

Finnpanelin mukaan suomalaiset käyttivät television katseluun päivittäin aikaa keskimäärin 2 tuntia 52 minuuttia vuonna 2016. Tämän vuoden tammi-lokakuun välisenä aikana television katseluun käytetty aika oli hieman laskenut: televisiota katseltiin 2 tuntia 46 min päivässä. Eniten viime vuonna televisiota katsoivat yli 65-vuotiaat, 4 tuntia 52 minuuttia, vähiten 10-24-vuotiaat, 53 minuuttia. 91 prosenttia väestöstä katseli televisiota viikoittain.

Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan 44 prosenttia suomalaisista katsoi televisiota antenniverkon kautta ja 43 prosenttia kaapeliverkon kautta keväällä 2017. IPTV-liittymän kautta televisiota katsoi yhdeksän prosenttia ja satelliittivastaanoton kautta viisi prosenttia. Kahdeksan prosenttia ei katsonut televisiota lainkaan ja neljä prosenttia ei osannut sanoa vastaanottotapaa.

Kaapeli- ja iptv-verkon liittymien määrän kehitys Suomessa

Tämän vuoden kesäkuussa kaapeli-tv-verkon liittymiä oli 1 624 000, määrä kasvoi 3,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.  IPTV-liittymiä oli 419 000. Niiden määrä kasvoi noin seitsemän prosenttia (Viestintäviraston operaattoreilta keräämä tieto).

Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan 15 – 84-vuotiaiden kotitalouksista 18,3 prosentilla oli IPTV-liittymä.

Maksuttomista internet-palveluista tv-yhtiöiden netti-tv-palveluita (esimerkiksi Yle Areena) katsoi 72 prosenttia ja muita videopalveluita (esimerkiksi YouTube) 57 prosenttia. Maksullisista internet-tv-palveluista tv-yhtiöiden netti-tv-palveluita (esimerkiksi Ruutu+, Katsomo Total Sport) tilasi yhdeksän prosenttia ja muita maksullisia tilausvideopalveluita (esimerkiksi Netflix, HBO) tilasi 30 prosenttia. 65 prosenttia ei tilannut mitään maksullisista internet-tv-palveluista. (Viestintävirasto)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien määrä, prosenttia tv-talouksista (ei sisällä Netflixin kaltaisia videopalveluita)

Finnpanelin mukaan vuonna 2016 maksullisia tv-kanavia tilasi 25 prosenttia tv-talouksista. Maksullisia tv-sisältöjä (edellisten lisäksi myös Netflixin tyyppiset videopalvelut) tilasi 37 prosenttia tv-talouksista.

Maksukanavien osuus koko tv-katselusta vuonna 2016 oli noin seitsemän prosenttia. Eniten maksukanavia katsoivat 4 - 9-vuotiaat, 17 prosenttia koko tv-katselusta ja vähiten yli 65-vuotiaat, viisi prosenttia koko tv-katselusta. (Finnpanel)

Musiikki sähköistyy edelleen

IFPI:n ja Teoston musiikin kuuntelusta tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät rahaa musiikin kuunteluun noin sata euroa vuodessa. Keskittynyttä musiikin kuuntelua oli 15 minuuttia päivässä ja musiikin taustakuuntelua noin yksi tunti päivässä.

Tärkein musiikin kuuntelulaite oli autossa oleva radiosoitin. Autoradiosta musiikkia kuunteli 65 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkein oli puhelin, sen osuus musiikin kuuntelusta oli 36 prosenttia.

Musiikin myynti Suomessa

Äänitemyynnin kokonaisarvo vuonna 2016 oli noin 37 miljoonaa euroa. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli lähes kaksi prosenttia. Digitaalisen musiikin osuus oli 75 prosenttia. Sen myynti kasvoi lähes 21 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Fyysisten äänitteiden myynti laski 31 prosenttia, ja sen osuus äänitteiden kokonaismyynnistä oli 25 prosenttia. (IFPI Finland)

e-kirjat yleistyvät pikkuhiljaa, sanomalehtiä luetaan edelleen eniten printtilehtinä

Suomessa myytiin vuonna 2016 sähköisiä julkaisuja (sisältää ladattavat sähkökirjat, äänikirjat, digitallenteet ja on-line julkaisut) noin 24 miljoonalla eurolla. Niiden myynti kasvoi edellisestä vuodesta 22 prosenttia. Osuus koko kirjamyynnistä oli lähes kymmenen prosenttia. Varsinaisia e-kirjoja (ladattavat sähkökirjat) myytiin noin viidellä miljoonalla eurolla, ja kasvua edellisestä vuodesta oli yli 200 prosenttia.  e-kirjojen osuus kirjojen euromääräisestä kirjamyynnistä oli 2,1 prosenttia.  (Suomen Kustannusyhdistys)

Kirjamyynti Suomessa

Suomen Kustannusyhdistyksen tilastot käsittävät noin 75 prosenttia markkinoista.

Sanomalehtien printtilevikin määrä vuonna 2016 laski noin kuusi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Digitaalisen levikin määrä kasvoi 31 prosenttia. Sanomalehtien kokonaislevikki laski kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Sanomalehtien kokonaislevikistä suurin osa (52 prosenttia) oli sekä painetun- että digilehden sisältäviä yhdistelmiä. Pelkkien digilehtien osuus levikistä oli 12 prosenttia ja printtilehtien osuus 36 prosenttia. (Tiedote, MediaAuditFinland).

Sanomalehtiä luetaan edelleen eniten painettuina lehtinä. Keväällä 2017 tehdyn viimeisimmän tutkimuksen mukaan matkapuhelimella sanomalehtiä lukevien määrä on noussut edellisestä vuodesta kaksi prosenttiyksikköä. Kaikissa muissa lehtienlukutavoissa on tapahtunut laskua. Painettujen lehtien lukeminen on edelliseen vuoteen verrattuna laskenut kaksi prosenttiyksikköä. Lehtien luku tietokoneella on laskenut neljä ja tabletilla kolme prosenttiyksikköä. (Kansallinen mediatutkimus)

Sanomalehtien lukeminen viikoittain, prosenttia vastaajista

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

13.12.2017

Tavoitteena kannustava EU:n tekijänoikeussääntely

EU:ssa on parhaillaan käsittelyssä kaksi merkittävää, olennaisesti eurooppalaisen sisältömarkkinan kehitykseen vaikuttavaa säännösehdotusta: digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiivi ja lähetystoiminnan asetus.

Teknologiatoimijoiden odotukset olivat korkealla, kun tekijänoikeusasioiden valmistelu siirrettiin sähköisistä sisämarkkinoista vastaavalle Euroopan komission Connect-pääosastolle. Komission Connectissa laatima digitaalisten sisämarkkinoiden tekijänoikeusdirektiiviehdotus ei ollut kuitenkaan odotusten mukainen. Direktiiviehdotus sisälsi yllättäen mm. vaatimuksen siitä, että esim. YouTuben, Googlen tai muun vastaavan videoalustojen tarjoajan pitää suodattaa palvelustaan laittomia sisältöjä. 

Lisäksi ehdotettiin tekijänoikeuksien laajentamista lehtikustantajille annettavalla uudella lähioikeudella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kustantaja voisi kieltää julkaisujensa käytön, ja julkaisuiden käyttäminen toisessa verkkopalvelussa olisi mahdollista vain korvauksista sopien. Tällainen toimintamalli ei ainakaan Ranskassa ja Saksassa ole tuottanut toivottuja tuloksia.

Tekijänoikeusdirektiivin yhteydessä annettiin myös lähetystoiminnan asetus, jolla on tarkoitus edistää teosten saatavuutta ja yksinkertaistaa tekijänoikeuksien hankintaa muun muassa ulkomaisten kanavien catch-up-palveluihin.

Ehdotukset ovat nyt EU:n toimielinten käsiteltävänä, ja ne voivat kääntyä käytännössä mihin tahansa suuntaan tahansa.

Ratkaisuilla kauaskantoisia seurauksia

Tekijänoikeusdirektiivin velvoitteet ovat osoittautuneet hyvin haastaviksi. Erityisesti videoalustapalvelujen velvoitteista on neuvostossa tehty ehdotus toisensa perään. Viimeisimpien tietojen mukaan kustantajien lähioikeus saattaisi mahdollisesti olla jäämässä pois varsinaisesta säädöstekstistä.

Mielenkiintoisena erilliskysymyksenä tekijänoikeusdirektiivissä on tekstin- ja tiedonlouhintaa koskeva säännös, joka helpottaisi louhintaa vain tutkimusorganisaatioiden tekemänä. Kaikenlainen tiedon uusi hyödyntäminen on tarpeen.

Lähetystoiminnan asetuksen ensimmäisissä valiokuntakäsittelyissä on EU-parlamentissa pyritty tekemään lisäyksiä, jotka toteutuessaan pirstoisivat oikeuksien selvittämistä siten, että yhtenäisen eurooppalaisen AV-markkinan kehittäminen kävisi käytännössä mahdottomaksi.

Eurooppalaiset palvelut ovat jo globaalissa kilpailussa, ja nyt tehtävät ratkaisut ovat  keskeisiä niiden kilpailukyvyn kannalta. Jos EU-säännökset tekevät oikeuksien hankkimisesta monimutkaista ja vanhakantaisesti tekniikkaan sidottua, voi epäonnisella ratkaisulla olla valitettavan kauaskantoiset seuraukset. Tekijänoikeussääntelyn tulee olla modernia ja mahdollistaa digitaalisuuteen perustuva liiketoiminta.

Vaikuttaa siltä, että tekijöiden korkean suojan huumassa helposti unohtuu, että verkko on toimintaympäristönä maailmanlaajuinen.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


11.12.2017

Testauksella varmistetaan toimiva ja laaja TV-laitetarjonta

FiComin antenni- ja kaapelitelevisioverkon päätelaitteille organisoima Antenna/Cable Ready HD -testausjärjestelmä varmistaa, että televisiot, kortinlukijat ja digiboksit toimivat moitteettomasti kaikkien suomalaisten operaattoreiden verkoissa ja että kuluttajat voivat ostaa laitteensa haluamaltaan jälleenmyyjältä.

Kun digitaalisia TV-lähetyksiä Suomessa vuosituhannen vaihteessa aloiteltiin, kävi niitä välittäville operaattoreille heti selväksi, että olisi paikallaan luoda päätelaitteille yhteiset tekniset vaatimukset ja testata verkkoon liitettävät laitteet jo ennen kuin ne saapuvat kodinkoneliikkeiden hyllyille. Tuolloin lukuisiin suomalaiskoteihin nimittäin hankittiin uudenuutukainen digiboksi, ja niissä ilmeni alkuvaiheessa runsaasti katsojille päänvaivaa aiheuttaneita ongelmia: esimerkiksi tekstitys puuttui tai kuva pikselöityi.  

Laitetestaus käynnistettiin kaapeliverkon digivastaanottimille vuonna 2006. Kun teräväpiirtolähetykset aloitettiin kaapelitelevisioverkossa vuonna 2008, päädyttiin ratkaisuun, jossa maksullisia HD-sisältöjä voi vastaanottaa vain Cable Ready HD -testauksen läpäisseillä laitteilla. Näin huolehdittiin myös teräväpiirtotekniikan mukanaan tuomasta sisällönsuojausvaatimuksesta: Suomen avoimessa laitemarkkinassa ohjelmayhtiöiden edellyttämä sisällönsuojaus on toteutettu linkittämällä maksukanavien katselussa tarvittava ohjelmakortti sekä päätelaite yhteen.

Antenniverkon lähetystekniikka uudistuu 1.4.2020

Televisiotekniikka kehittyy edelleen koko ajan: kanavamäärä lisääntyy ja tarjolla on teräväpiirron lisäksi esimerkiksi monikanavaääntä ja hybridipalveluita.

Iso, noin puolta Suomen kotitalouksista koskeva teknologiamuutos on edessä keväällä 2020, kun kaikki antenniverkon kanavat, myös Ylen ja kaupallisten tv-yhtiöiden vapaasti vastaanotettavat kanavat, siirtyvät käyttämään pelkästään uutta DVB-T2-lähetystekniikkaa.  Uusi tekniikka mahdollistaa paitsi teräväpiirtolähetykset, myös nykyistä suuremman määrän perustasoisia kanavia.

Uutta televisiota hankkimassa?

Antenniverkon uuden tekniikan mukaisten lähetysten vastaanottoon tarvitaan DVB-T2-virittimellä varustettu televisio tai digiboksi. Helpoin tapa tunnistaa sopiva laite on tarkistaa, onko se Antenna Ready HD -sertifioitu. Antenna Ready HD -merkintä takaa sen, että laite on testattu ja toimii mm. tekstitysten osalta moitteettomasti kaikissa suomalaisissa antenniverkoissa.

Laitteiden testaaminen palvelee ensi sijassa kuluttajia, ja olisikin hyvä, että kuluttajat osaisivat vaatia hyväksyntää myös laitevalmistajilta. Hankkimalla Antenna Ready HD -hyväksytyn laitteen välttyy monelta harmilta ja varmistaa laitteen toimivuuden myös tulevaisuudessa.

Kaikki Antenna/Cable Ready HD -testiprosessin läpäisseet ja hyväksynnän saaneet laitteet on listattu kuluttajia, operaattoreiden asiakaspalveluhenkilöstöä ja laitekauppaa palvelevalla www.testatutlaitteet.fi -verkkosivustolla, johon on koottu myös muuta televisiotekniikkaan liittyvää faktaa. Nykyisen laitteensa toimivuutta jatkossa voi selvittää myös Viestintäviraston sivustolla www.toimiikotelkkarini2020.fi.

Lisätietoja:

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

11.12.2017

Mobiilivarmenteelle touko - marraskuussa 60 000 uutta käyttäjää

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän alussa kampanjan edistämään Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Tuolloin mm. avattiin uusi verkkosivusto osoitteessa mobiilivarmenne.fi.

Kampanjan aloittamisen jälkeen jo 60 000 suomalaista on ottanut käyttöönsä Mobiilivarmenteen.

Mikä mobiilivarmenne?

Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa kirjautua verkkopalveluihin matkapuhelimella. Se on puhelimen SIM-kortilla sijaitseva sähköinen henkilöllisyystodistus, jonka avulla voi tunnistautua verkkopalveluissa ja esimerkiksi hoitaa veroasioitaan, tilata uuden passin tai tarkastella terveystietojaan kätevästi ja täysin turvallisesti netissä.

Mobiilivarmenne toimii jo noin 20 000 eri palvelussa: mukana on mm. valtion ja kuntien julkisia palveluita, pankkiasiointia, vakuutusasioita sekä terveydenhuoltoa.

Lue lisää Mobiilivarmenteesta!


6.12.2017

Onnitteluviesti suomalaisille

Itsenäinen Suomi täyttää tänään pyöreät sata vuotta. Syntymäpäivän kunniaksi valtioneuvoston kanslian Suomi 100 -organisaatio lähettää suomalaisten matkapuhelimiin tekstiviestionnittelun, jota suomalaiset teleoperaattorit lähettävät parhaillaan.

Matkapuhelimeen tulee Suomi 100:lta seuraava viesti: Itsenäinen Suomi täyttää tänään 100 vuotta. Onnea Suomi ja suomalaiset! Det självständiga Finland fyller 100 år idag. Grattis Finland och finländare!

Viestien lähettäminen aloitettiin tänään kello 10, ja operaattorit arvioivat saavansa lähetykset päätökseen kello 18 mennessä.

- Syntymäpäiväonnitteluja on toivoteltu jo monessa muodossa, mutta halusimme puhelinoperaattoreiden kanssa vielä huomioida mahdollisimman montaa suomalaista syntymäpäiväsankaria ihan henkilökohtaisesti. Mikä sen suomalaisempaa kuin onnittelu tekstiviestillä, Suomi 100 -juhlavuoden pääsihteeri Pekka Timonen iloitsee.

Onnittelutoivotuksen suomalaisille lähettävät DNA Oyj, Elisa Oyj, Telia Finland Oyj ja Ålands Telefonandelslag.

Lue lisää: http://suomifinland100.fi/news/onnitteluviesti/

Mediayhteydet:

  • Suomi 100 viestintä/SEK, suomi100media@sek.fi, p. 050 327 5160
  • DNA:n viestintä, p. 044 044 8000
  • Elisan viestintä, p. 050 305 1605
  • Telian viestintä, p. 02040 54000
  • ÅLCOM, VD Daniel Dahlén, tel. 0457 5483 611

3.11.2017

Mitä tulisi huomioida uudessa digitaalisen infran strategiassa?

Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti kesällä uuden digitaalisen infrastruktuurin strategian valmistelun. Strategiassa tullaan määrittelemään toimenpiteet nopeiden laajakaistayhteyksien saatavuuden ja laadun parantamiseksi. Lisäksi siinä määritellään Suomen laajakaistatavoite vuodelle 2025 ja keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Strategia tulee olemaan teknologianeutraali, eli se koskee sekä kiinteää että langatonta laajakaistaa.

Digitalisaatio muuttaa globaalisti kaikkea, joten siihen pohjautuvaa ydintä – viestintäinfraa – on hyvä aika ajoin tarkastella myös kansallisen strategian näkökulmasta. Maailma on muuttunut merkittävästi sitten vuoden 2008, jolloin edellinen kansallinen laajakaistaohjelma hyväksyttiin.

Strategioiden väliin jäävänä kahdeksana vuotena on tapahtunut paljon. Esimerkiksi:

  • Suomi on noussut mobiiliyhteyksien kärkimaaksi hyvin toimivan taajuuspolitiikan siivittämänä.
  • Kiinteiden verkojen tekniikka on kehittynyt ja kehittyy jatkuvasti, ja verkkoihin investoidaan vuosittain keskimäärin yli 200 miljoonaa euroa.
  • Keskeiset verkkoyritykset julkistivat laajakaistan toimeenpano-ohjelman  yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön kanssa vuonna 2016.
  • Viestintäyhteyksien ja -palveluiden tarjoamisessa kilpaillaan kovaa, mistä kuluttaja hyötyy monipuolisina, laadukkaina ja edullisina palveluina.

Kysynnän kasvattaminen lisää tarjontaa

FiCom on laatinut strategiaan liittyvän oman ohjelmansa, jossa tavoitteeksi on vaatimattomasti asetettu, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman paras nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa. Ohjelmassa on esitetty yhdeksän keinoa, jolla tähän tavoitteeseen päästään. Keinojen keskiössä ovat kysyntä, teknologianeutraalisuus, taajuuspolitiikka ja rakentamisen lupamenettelyt.

Kysynnän edistämistä tulee kehittää ja tehostaa monella eri tavalla. Kuluttajat eivät nimittäin ole kovin innokkaita hankkimaan esimerkiksi nopeita kuituyhteyksiä. Viestintäviraston tänä vuonna tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 59 % kotitalouksista ei ole hankkinut tai kiinnostunut hankkimaan valokuitua.

Kysyntää ohjaavat tällä hetkellä melko pitkälle sisältöpalvelut, mutta kysyntää voisi lisätä myös julkisilla palveluilla sekä verotuksen keinoin. Yksi mahdollisuus olisi laajentaa kotitalousvähennysoikeus koskemaan koko kiinteän tilaajayhteyden rakentamista, myös oman tontin ulkopuoliselta osuudelta. Nyt verovähennyksen voi tehdä vain siitä työstä, joka tehdään omalla tontilla.

Terveydenhuollon palveluissa sekä viranomaistoiminnoissa on paljon potentiaalia kysynnän edistämiseksi. Veroehdotusta lukuun ottamatta digitalisaation hyödyntämisessä ollaan yleisesti ottaen vasta alkuvaiheessa.

Oleellista palveluiden toimivuus, ei käytetty tekniikka

Ministeriön strategian teknologineutraali lähestymistapa on oikea. Palveluiden käyttäjille verkkotekniikalla ei ole merkitystä, vaan sillä, että haluttu palvelu on saatavilla ja toimii moitteettomasti. Suurinta osaa kuluttajista ei kiinnosta, millaista tekniikkaa heidän käyttämänsä palvelun toteuttaminen vaatii, kunhan palvelun käyttö on sujuvaa.

Tarjonnan edistämisessä lainsäätäjän tulee olla kehityksen mahdollistaja ja säännellä toimintakenttää vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä. Ensiarvoisen tärkeää on luoda tasavertaiset mahdollisuudet kaikille toimijoille.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

1.11.2017

Laajakaista - investoinneista, hinnoittelusta ja käytöstä

Teleyritykset investoivat teletoimintaan 17 prosenttia teletoiminnan liikevaihdostaan vuonna 2016

Teleyritysten teletoiminnan investointiaste on pitkään pysytellyt korkeana vaihdellen 16 – 20 prosentin välillä. Viime vuonna teletoiminnan investointiaste oli 17 prosenttia. Investoinnit teletoimintaan olivat yhteensä 591 miljoonaa euroa. Matkaviestinverkon osuus tästä oli 51 prosenttia eli 301 miljoonaa euroa, kiinteän verkon osuus 41 prosenttia eli 242 miljoonaa euroa ja tv- ja radiotoiminnan osuus 8 prosenttia eli 48 miljoonaa euroa. (Viestintävirasto)

Teleyritysten investointien jakauma, miljoonaa euroa (aineelliset ja aineettomat bruttoinvestoinnit)

Teleyritysten investointiaste on selkeästi korkeampi kuin muun yrityssektorin. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa investointien vertailulukuna käytetään aineellisia nettoinvestointeja

Televiestinnän aineelliset nettoinvestoinnit viime vuonna olivat 13,8 prosenttia liikevaihdosta. Koko yrityssektorin (tässä myös televiestintä mukaan luettuna) investoinnit vastaavana aikana olivat 4,2 prosenttia.

Koko yrityssektorin ja televiestinnän investoinnit, prosenttia liikevaihdosta

Tiedonsiirtopalvelujen hinnat laskevia

Viestintäviraston laskemassa tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksissä perusvuosi on 2008. Tiedonsiirtopalvelujen hinnat ovat laskeneet lähes puoleen indeksin lähtötasosta.

Tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi*, 2008=100

*) Reaalihinta. Suhteutettu yleiseen kuluttajahintojen nousuun

Vuonna 2016 tiedonsiirtopalvelujen hintatasoindeksi nousi yhdellä pisteellä edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteän verkon tiedonsiirtopalvelut laskivat 4 pistettä ja matkaviestinverkon tiedonsiirtopalvelut nousivat 5 pistettä. Indeksin perusvuodesta 2008 tiedonsiirtopalvelujen hintaindeksi on laskenut 40 pisteellä. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien määrät ja nopeudet Suomessa hyvällä tasolla

Viestintäviraston tilastojen mukaan Suomessa oli kiinteitä laajakaistaliittymiä yhteensä 1,707 miljoonaa kuluvan vuoden kesäkuun lopussa. Kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 0,2 prosenttia. Liittymistä 86,6 prosenttia oli kotitalouksissa.

Mobiililaajakaistaliittymiä kesäkuun lopussa oli 8,030 miljoonaa, kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 4,8 prosenttia. Liittymistä 99,5 prosenttia oli kuukausimaksullisia. Mobiililaajakaistaliittymistä 73,7 prosenttia oli kotitalouksissa.

Kiinteän verkon laajakaistayhteyksistä nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s  oli tämän vuoden kesäkuun lopussa 42 prosenttia, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna. Nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s liittymiä oli 30 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä. Niissä kasvua oli neljä prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet kiinteässä verkossa

Mobiiliverkon yhteysopeuksista vähintään 30 Mbit/s liittymiä oli kesäkuun lopussa 57 prosenttia mobiililiittymistä, mikä oli 7 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Vähintään 100 Mbit/s yhteysnopeuksia oli 26 prosenttia, vuotta aiemmin niitä oli 18 prosenttia.

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet mobiiliverkossa

Nopeita laajakaistayhteyksiä tarvitaan jatkossa yhä enemmän

Euro-IX julkaisee tilastoja Euroopan ja koko maailman IP-liikennemääristä. Vuonna 2016 huippuliikenteen kokonaismäärä Euro-IX-alueella kasvoi 15,8 prosenttia ja maailmanlaajuisesti se kasvoi 4,2 prosenttia.

Suomessa internetiä käytetään EU-maiden keskiarvoa enemmän. Eurostatin tekemän vertailun mukaan EU:ssa keskimäärin 76 prosenttia 16 – 74-vuotiaista käytti internetiä vähintään kerran viikossa viime vuonna. Suomessa vastaava osuus oli 91 prosenttia.

Internetin henkilökäyttäjät EU-maissa

Viestintäviraston keväällä 2017 tekemän kuluttajatutkimuksen mukaan 93 prosentilla suomalaisia kotitalouksia oli käytettävissä internetyhteys. Puolella vastaajista oli käytössä sekä kiinteä että mobiili yhteys. Tutkimuksen mukaan suosituimpia internetyhteydellä käytettyjä palveluja olivat tiedonhaku ja uutisten luku nettisivuilta (90 prosenttia vastaajista), sähköpostin lukeminen (88 prosenttia vastaajista), vahvaa tunnistautumista vaativat viranomais-, terveys- tai pankkipalvelut (88 prosenttia vastaajista), videoiden tai televisio-ohjelmien ja elokuvien katselu (72 prosenttia vastaajista), sosiaalinen media (64 prosenttia vastaajista), tavaroiden ja/tai palvelujen ostaminen (61 prosenttia vastaajista) ja musiikin kuuntelu (60 prosenttia vastaajista).

Tilastokeskuksen tutkimusten mukaan keväällä 2016 musiikkia kuunteli internetistä 58 prosenttia 16 - 89-vuotiaista, tilausvideopalveluita (kuten Netflix tai Viaplay) katseli 31 prosenttia, internetin videopalveluita (kuten Youtube tai Vimeo) katseli 62 prosenttia ja 30 prosenttia pelasi pelejä tai latasi pelejä internetistä omalle koneelleen.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

1.11.2017

Muutos FiComin hallituksen kokoonpanossa

HP Finlandin toimitusjohtaja Ari Koskinen on jäänyt eläkkeelle, ja kaikista HP:n Suomen ja Baltian liiketoiminnoista vastaa 1.11.2017 alkaen Jarkko Huhtaniitty (KTM). Huhtaniitty siirtyi tehtävään Hewlett Packard Enterprise -yhtiön Financial Services -yksiköstä, jossa hän on viimeksi johtanut Länsi-Euroopan toimintoja.

Kiitämme Ari Koskista aktiivisesta hallitustyöskentelystä ja toivotamme Jarkko Huhtaniityn tervetulleeksi vahvistamaan hallituksen kokoonpanoa ja linjaamaan FiComin toimintaa.

Tämä aihe liittyy


30.10.2017

Kyselytutkimus: Suomalaiset haluavat sähköiseltä tunnistautumiselta helppoutta ja turvallisuutta

Suomalaisista kaksi kolmasosaa haluaa tunnistautua sähköisesti missä ja milloin tahansa, kertoo laajin Suomessa koskaan toteutettu sähköisen henkilötunnistautumisen kyselytutkimus. Mobiilivarmenteen avulla matkapuhelimen käyttäjä voi hyödyntää henkilökohtaisia viranomais- ja julkishallinnon sekä esimerkiksi vakuutusyhtiöiden palveluita helposti ja turvallisesti. Kyselytutkimus osoittaa, että vaikka sähköiselle tunnistautumiselle on olemassa selkeä tarve, Mobiilivarmenteen tuntee vain kaksi kolmesta vastaajasta.

Mobiilivarmenteen teettämän Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset haluavat käyttää sähköisiä palveluita älypuhelimella. Vastaajista 70 prosenttia piti erittäin tai melko hyödyllisenä sitä, että palveluihin voi tunnistautua mobiililaitteella. Peräti kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaa sähköisen tunnistautumisen olevan aina saatavilla.

Mobiilivarmenne on DNA:n, Elisan ja Telian asiakkailleen tarjoama palvelu, jolla voi tunnistautua sähköisiin julkisiin palveluihin. Mobiilivarmenteen avulla voi hankkia itselleen esimerkiksi passin. 

‒ Suomalaiset haluavat helpon, turvallisen ja aina mukana kulkevan tunnistautumistavan. Mobiilivarmenne on operaattoreiden vastaus tähän tarpeeseen. Se sijaitsee kännykän SIM-kortilla, joten käytännössä palvelu on jokaisen saatavilla. Mobiilivarmenne täyttää lain vaatiman vahvan tunnistamisen vaatimukset, kertoo Telian Senior Business Manager Stefan Anderson.

Mobiilivarmenteen käyttö yleistyy

Kyselytutkimuksen perusteella Mobiilivarmenne on tuttu yli 60 prosentille vastaajista. Käyttöön sen on ottanut joka viides. Mobiilivarmenteen käyttäjistä enemmistö on miehiä, mutta naiset käyttävät sitä säännöllisemmin ja monipuolisemmin. Naisista joka neljäs käyttää Mobiilivarmennetta päivittäin tai lähes päivittäin.

Yleisimmin Mobiilivarmennetta käytetään tunnistautumiseen pankkipalveluissa, Omakanta-palvelussa sekä Kelan palveluissa. Muita suosittuja käyttökohteita ovat muun muassa kunnallisen terveydenhuollon, verottajan sekä poliisin palvelut. Uuden Suomi.fi-sivuston myötä Mobiilivarmennetta voi nyt käyttää 20 000 julkisessa palvelussa.

Julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä. Muun muassa OP, Oma Säästöpankki, Bank Norwegian, Varma ja If tarjoavat jo nyt vakuutus- ja pankkipalveluita Mobiilivarmenteen käyttäjille.

‒ Ihmiset haluavat käyttää sähköisiä palveluita missä ja milloin se heille parhaiten sopii. Siksi tunnistautumisen pitää olla helppoa ja turvallista erityisesti puhelimella. Omassa puhelimessa oleva Mobiilivarmenne onkin turvallisin ja helpoin tapa kirjautua sähköisiin palveluihin, toteaa DNA:n Handset-liiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

‒ Olemme operaattoreina yhdessä kehittäneet Mobiilivarmenne-palvelua asiakkaillemme. Käytön helppous on ollut tärkein asia tässä työssä, avaa Elisan tuotepäällikkö Perttu Hörkkö. Koska Mobiilivarmenne perustuu henkilökohtaiseen puhelinnumeroon ja itse valittuun tunnuslukuun, se onkin oikeastaan sähköinen henkilöllisyystodistus, jatkaa Hörkkö.

Mikä on Mobiilivarmenne?

  • Mobiilivarmenteella voi todistaa henkilöllisyytensä verkkopalveluissa.
  • Mobiilivarmenteen saa käyttöön oman operaattorin verkkosivuilla tai myymälässä.
  • Mobiilivarmenne toimii tällä hetkellä 20 000 julkisessa palvelussa. Sillä voi esimerkiksi tilata passin, tehdä muutoksia verokorttiin, varata ajan lääkärille, tarkastella sähköisiä reseptejä tai tehdä kansalaisaloitteen. Palveluiden määrä kasvaa jatkuvasti ja julkisten palvelujen lisäksi mukana on myös yksityisiä palveluja tarjoavia yrityksiä.
  • Mobiilivarmenne sijaitsee puhelimen SIM-kortissa. Tunnistautuminen tapahtuu omalla puhelinnumerolla ja itse valitulla tunnusluvulla.
  • Mobiilivarmenne on Suomen suurimpien operaattoreiden DNA:n, Elisan ja Telian yhteinen palvelu.

www.mobiilivarmenne.fi

Mitä tarkoitetaan vahvalla sähköisellä tunnistamisella?

Vahvalla sähköisellä tunnistamisella tarkoitetaan henkilöllisyyden todentamista sähköisesti. Vahvan sähköisen tunnistamisen avulla kuluttajat voivat turvallisesti vahvistaa henkilöllisyytensä erilaisissa sähköisissä palveluissa. Tunnistamisessa käytettyjä tunnistusvälineitä ovat puhelinoperaattorien mobiilivarmenteet, pankkien käyttämät verkkopankkitunnukset ja Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne. Lähde: Viestintävirasto

Henkilötunnistautuminen verkossa -kyselytutkimus tehtiin DNA:n, Elisan ja Telian Mobiilivarmenne-yhteismarkkinointihankkeen toimeksiannosta Bilendi Finland Oy:llä syyskuussa 2017. Online-tutkimukseen Bilendin paneelissa vastasi 1 000 kuluttajaa, jotka olivat iältään 18‒75-vuotiaita. Otos edustaa suomalaisia sukupuolen, iän ja asuinalueen mukaan. Kyseessä on laajin koskaan toteutettu kuluttajatutkimus sähköiseen verkossa tunnistautumiseen liittyen.

 


19.10.2017

Suomessa parhaat laajakaistayhteydet
- FiComin laajakaistaohjelma

FiComin tavoitteena on, että Suomi on kansainvälisessä vertailussa maailman paras nopeiden laajakaistayhteyksien tarjonnassa. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

FiCom on laatinut yhteistyössä jäsenyhtiöidensä kanssa tavoiteohjelman sen varmistamiseksi, että Suomi on laajakaistan huippumaa myös tulevaisuudessa. Ohjelmassa otetaan kantaa mm. rakentamisen helpottamiseen, kysynnän edistämiseen sekä teknologianeutraaliuteen.

Tutustu FiComin laajakaistaohjelmaan!


5.10.2017

Viestintäverkkojen kehittyminen uudistaa tulevaisuuden palvelut

FiCom esitti näkemyksiään alan keskeisimmistä muutostekijöistä liikenne- ja viestintäministeriölle toimittamassaan koosteessa ministeriön tulevaisuuskatsausta varten.

Kun joidenkin vuosien kuluttua tilaamme tarvitsemamme, ehkäpä automatisoidun, kuljetusmuodon viemään meitä paikasta toiseen, teemme sen päätelaitteellamme sen kummemmin ajattelematta, millaisen verkon kautta tieto palveluntarjoajalle välittyy. Mobiili 5G-verkko sekä kuituverkko ovat muodostaneet toisiaan tukevan, nopean ja luotettavan kokonaisuuden, joka on synnyttänyt lukemattoman määrän uusia palveluita. Tulevaisuuden verkkoon on kytketty maailmanlaajuisesti miljardeittain erilaisia laitteita.

Suomen pysyminen kehityksen kärjessä edellyttää, että matalat 5G-taajuudet myönnetään valtakunnallisille kaupallisille verkko-operaattoreille vuonna 2018, ja kuituverkkorakentamisessa siirrytään koko maan kattavaan, yhden luukun digitalisoituun ilmoitusmenettelyyn.

Verkkoistuneen maailman oltava luotettava

Sähköisten palvelujen levittäytyminen kaikille elämänalueille lisää myös tarvetta tunnistautua niihin luotettavasti. Vielä nyt käytössä olevat käyttäjätunnus- ja salasanaparit sekä SMS-salasanat korvautuvat muilla helpoilla ja luotettavilla sähköisillä tunnistusmenetelmillä, esimerkiksi mobiilivarmenteella.

Palveluiden siirtyessä verkkoon siirtyy sinne valitettavasti myös rikollisuus. Kyberuhat lisääntyvät, jolloin on ensiarvoisen tärkeää määritellä tarkkaan eri osapuolten velvollisuudet, vastuut ja toimivalta vahinkojen torjumisessa ja selvittämisessä.

Sisältöjä rikastetaan virtuaalitodellisuudella

Viihteen ja kulttuurin kuluttaminen on tulevaisuudessa mahdollista missä vain ja milloin vain. Sisältöihin liitetty virtuaali- tai lisätty todellisuus tulee syventämään elämyksiä entisestään.

Yhä useammat kansainväliset toimijat kilpailevat ajastamme ja huomiostamme. Massasta erottuva omaleimainen, kotimainen sisältö tulee kuitenkin olemaan valttia myös tulevaisuudessa, joten on pidettävä huoli siitä, että kilpailun pelisäännöt ovat samat kaikille. Kotimaisten toimijoiden on pystyttävä kehittämään uusi palveluja esimerkiksi kuluttajadataa hyödyntämällä. Uusien teknisten alustojen sekä sisältöjen synnyttäminen vaatii yhteistyötä, jolla voidaan luoda sisältöjen kasvuohjelma.

FiComin kooste liikenne- ja viestintäministeriölle alan keskeisimmistä muutostekijöistä seuraavan kymmenen vuoden aikana sekä niiden ratkaisuista ja mahdollisuuksista.


29.9.2017

Matkapuhelimet saa kuulumaan sisätiloissa hyvällä ennakkosuunnittelulla ja oikeilla rakennusmateriaaleilla

Uudet asuintalot sekä korjausrakentamisen yhteydessä remontoidut rakennukset ovat entistä energiatehokkaampia. Rakennukset ovat usein myös tiiviimpiä, jolloin ne saattavat läpäistä huonosti tai jopa estää kokonaan matkaviestinverkon radiosignaalin. Tällöin matkapuhelin kuuluu asunnon sisällä heikosti tai ei lainkaan, ja mobiilidatan käyttö ei suju.

Radiosignaali ei läpäise kunnolla betonia tai terästä

Varsinkin betoni- ja teräsrakenteisten talojen runko estää radiosignaalin etenemistä, joten signaali päätyy rakennuksen sisätiloihin yleensä ikkunoiden kautta. Matala- ja nollaenergiataloissa käytetyt energiatehokkaat monilasiset ikkunat ja niiden sisältämät metallit eivät välttämättä päästä mobiiliverkon signaalia ikkunan läpi, vaan heijastavat sen takaisin. Myös erilaiset energiatehokkuutta lisäävät seinien lämmöneristeratkaisut vaimentavat radiosignaalin etenemistä huomattavasti.

Kuuluvuusongelmat koskevat niin uudisrakentamista kuin korjausrakentamistakin - niin asuintaloja kuin toimistorakennuksiakin, joten ongelmien ehkäiseminen ennalta on tärkeää.

”Asuin- ja toimitilarakennusten tulisi mahdollistaa kohtuullinen matkaviestinkuuluvuus sisätiloissa, jotta ne olisivat käyttötarkoitukseensa soveltuvia”, toteaa Viestintäviraston taajuushallinnon johtaja Jarno Ilme.

Ennakointi ja materiaalivalinnat avainasemassa

Paras keino kuuluvuusongelmien välttämiseksi on hyvä suunnittelu. Sisätilakuuluvuus tulee ottaa huomioon jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Ongelmien korjaaminen jälkikäteen saattaa olla kallista ja vaikeaa. Esimerkiksi korjausrakentamisessa radiosignaali- eli niin sanotun RF-aukon järjestäminen korjattavaan julkisivuun on todettu haastavaksi.

Uusia, radiosignaalia läpäiseviä rakennusmateriaaleja on jo kehitetty ja kehitetään edelleen aktiivisesti. Esimerkiksi ikkunoissa on kokeiltu signaalin läpäisevää lasia ja ikkunakarmeihin on suunniteltu ratkaisuja, joiden kautta radioaallot pääsevät sisätiloihin. Rakennusta suunnitellessa myös rungon materiaalilla on merkittävä osuus sisätilakuuluvuudessa.

Materiaalin signaalin läpäisy on oleellista niin ikkunoiden kuin muidenkin rakenteiden osalta. Erilaisia rakennusmateriaaleja on nykyisin mahdollista valmistaa siten, että ne päästävät matkaviestinverkon signaalin läpi.

Kiinteistön sisäantenniverkko voi olla yksi ratkaisu uudisrakentamisen yhteydessä. Tämä on tarkoituksenmukaista lähinnä suurissa kohteissa, joissa on paljon mobiilipalvelujen käyttäjiä. Sisäverkon uudistaminen tulee tehdä kuten muukin taloinfra: aloittaa ajoissa, suunnitella hyvin ja tehdä huolella.

Lähteet:

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

29.9.2017

Mobiiliverkon liittymät ja niiden käyttö Suomessa

Matkaviestinverkon liittymien määrä Suomessa on maailman kärkeä

Viestintäviraston tilastojen mukaan matkaviestinverkon liittymiä oli Suomessa 9,49 miljoonaa viime vuoden lopussa. Kotitalouksien osuus liittymistä oli 74 prosenttia eli kotitalouksissa liittymiä oli noin 7 miljoonaa.

Matkaviestinverkon liittymien lukumäärä Suomessa

Kansainvälisesti vertailtuna matkapuhelinliittymien lukumäärä Suomessa on korkea. Muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa liittymiä on henkilöä kohti keskimäärin 1,42 kun Suomessa niitä on 1,72 (Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries).

ITU:n tilastojen mukaan koko maailmassa matkapuhelinliittymien määrä sataa henkilöä kohti oli keskimäärin 101,5 liittymää vuoden 2016 lopussa.

M2M-liittymiä oli Suomessa noin 1,2 miljoonaa viime vuoden lopussa. Näiden määrä kasvaa edelleen, edellisestä vuodesta kasvua oli reilut 11 prosenttia (Viestintävirasto).

OECD-maihin verrattuna Suomessa M2M-liittymiä oli viidenneksi eniten, 21,5 liittymää sataa asukasta kohti. Eniten niitä oli Ruotsissa, jossa sataa asukasta kohti oli 87,2 liittymää. Ruotsin ja Suomen väliin sijoittuivat Uusi Seelanti (30,1), Norja (23,7) ja Hollanti (23,2 liittymää 100 asukasta kohti).

Mobiilit laajakaistaliittymät Suomessa

Viestintäviraston tietojen mukaan Suomessa oli vuoden 2016 lopussa noin 8,07 miljoonaa kuukausimaksullista mobiililaajakaistaliittymää. Muunlainen (esimerkiksi käyttöön perustuva) tiedonsiirtosopimus oli 310 000 liittymällä.  Kuukausimaksullisten, rajoittamattomalla tiedonsiirrolla varustettujen mobiililaajakaistaliittymien määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 21 prosenttia.

Laajakaistaliittymät Suomessa - kiinteä ja mobiili

EU:n tilastojen mukaan Suomessa mobiililaajakaistaliittymiä oli 143,7 prosentilla asukkaista. EU-maissa keskimäärin liittymiä oli 84 prosentilla asukkaista. Suomea lähimpänä oli Ruotsi, siellä 121,4 prosentilla asukkaista oli mobiililaajakaistaliittymä.

Mobiililaajakaistaliittymien levinneisyys EU-maissa, prosenttia asukasluvusta

Mitä suomalaiset liittymillään tekevät?

Matkapuheluiden määrät ovat Suomessa viimeisten kuuden vuoden aikana melko tasaisesti vähentyneet. Viime vuonna soitettiin noin 3 982 miljoonaa puhelua, kun määrä vuonna 2010 oli reilut 5 000 miljoonaa. Puheluminuuteista 95 prosenttia soitettiin matkaviestinverkossa.

Myös tekstiviestien määrä Suomessa on vähenemässä. Vuonna 2016 lähetettiin 2 546 miljoonaa tekstiviestiä.

Multimediaviestien määrät kasvoivat Suomessa vuoteen 2015 asti, jolloin niitä lähetettiin 90 miljoonaa kappaletta. Viime vuonna, jolloin MMS-viestejä lähetettiin noin 89 miljoonaa kappaletta, niiden määrä oli vähentynyt prosentilla. (Viestintävirasto)

Matkaviestinverkossa siirretään dataa Suomessa valtavia määriä

Vuoden 2016 aikana matkaviestinverkossa siirrettiin dataa noin 1 060 000 teratavua. Määrä oli kasvanut 69 prosenttia edellisestä vuodesta.

Muihin Pohjoismaihin ja Baltian maihin verrattuna mobiilidatan määrä Suomessa on moninkertainen. Kuukaudessa siirretty data henkilöä kohti oli Suomessa 16,05 gigatavua, kun se seuraavana olevalla Latvialla oli 6,54 gigatavua.  Suomea lukuun ottamatta muissa Pohjoismaissa ja Baltian maissa dataa siirrettiin keskimäärin 5,17 gigatavua kuukaudessa henkilöä kohti.

Mobiiliverkossa siirretty data Pohjoismaissa ja Baltian maissa, henkilöä kohti kuukaudessa, gigatavua

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

1.9.2017

Miksi verkkotallenteet ovat määräaikaisia?

Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluja koskeva laki tuli voimaan 1.6.2015. Kansainvälisesti ainutlaatuinen laki ja siihen liittyvät eri osapuolten sopimukset poistivat aiemmin verkkotallennukseen kohdistuneet epäselvyydet.

Lain mukaan sisältöoikeuksia hallinnoivilla tekijänoikeusjärjestöillä on valtuudet myöntää lupa tv-sisällön verkkotallennukseen, mistä tallennuspalvelua tarjoavan operaattorin tulee tekijänoikeusjärjestön kanssa yhdessä sopia. Järjestöjen ja palveluntarjoajien väliseen sopimukseen sisältyy edellytys tallenteiden määräajasta, joka on maksimissaan kaksi vuotta.

Kahden vuoden takainen lakiuudistus perustui operaattoreiden, mediayhtiöiden ja tekijänoikeusjärjestöjen yhdessä tekemään ratkaisuehdotukseen, joka koostui laissa säädetystä tarkkarajaisesta sopimuslisenssistä sekä osapuolten välisestä suorasta sopimisesta. Kysymys oli kompromissista, jolla suositun verkkotallennuspalvelun jatkuminen saatiin turvattua.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


29.8.2017

Laajakaista meillä ja muualla

Reilun 5 miljoonan ihmisen maassa yli 10 miljoonaa laajakaistaliittymää

Viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä reilut 10 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä kiinteän verkon liittymiä oli noin 17 prosenttia ja mobiiliverkon 83 prosenttia.  Mobiiliverkon liittymistä kuukausimaksullisten, rajoituksettoman tiedonsiirron liittymien määrä oli kasvanut 21 prosenttia edellisvuodesta ja muunlaisten määrä laskenut. Kiinteän verkon liittymistä eniten edellisvuodesta olivat kasvaneet ethernet-liittymät, 18 prosenttia, sekä valokuituliittymät (FTTH) 15 prosenttia. (Viestintävirasto, Tilastot ja tutkimukset)

Laajakaistaliittymät Suomessa

Kuluttajien kuitukysyntä Suomessa vähäistä

Viestintävirasto kysyi keväällä vuosittaisessa kuluttajatutkimuksessaan noin 3000 yli 15-vuotiaalta suomalaiselta valokuitulaajakaistaliittymän hankkimisesta.  Vastaajista 12 prosenttia oli hankkinut valokuitulaajakaistaliittymän, 18 prosenttia olisi ollut kiinnostunut hankkimaan sellaisen, mutta sitä ei oltu tarjottu, 39 prosenttia ei ollut valokuituliittymästä kiinnostunut ja 20 prosentille vastaajista oli tarjottu liittymää, mutta sitä ei oltu siitä huolimatta hankittu. 11 prosenttia vastaajista ei osannut vastata.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia oli valmis maksamaan valokuituliittymästä alle 500 euroa, 17 prosenttia oli valmis maksamaan 500 – 1000 euroa ja 18 prosenttia yli 1000 euroa. 23 prosenttia ei osannut sanoa hintaa, jonka olisi valmis valokuituliittymästä maksamaan. (Viestintävirasto, Kuluttajatutkimus 2017)

DSL-liittymä kiinteiden  laajakaistaliittymien ykkönen OECD-maissa  

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä OECD-maissa keskimäärin oli 30,1 liittymää sataa asukasta kohti vuoden 2016 lopussa. Suomessa vastaava luku oli 31,2.

Kiinteän verkon liittymien jakauma teknologioittain OECD-maissa keskimäärin: DSL-liittymiä oli eniten, 12,9 liittymää sataa asukasta kohti, kaapeliliittymiä oli 9,8 ja valokuituliittymiä 6,4 sataa asukasta kohti.  Muiden liittymätyyppien osuudet jäivät vähäisiksi: satelliittiliittymiä oli 0,2, kiinteitä langattomia liittymiä 0,5 ja muita liittymätyyppejä 0,3 sataa asukasta kohti.

Liittymätyypit teknologioittain Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin

Mobiililaajakaistaliittymien kovat maat Japani ja Suomi

Mobiililaajakaistaliittymiä yhteensä (puhe + data- sekä pelkät data-liittymät) oli OECD-maissa keskimäärin viime vuoden lopussa 99,3 liittymää sataa asukasta kohti. Suomessa vastaava luku oli 146,9, mikä oli OECD-maiden toiseksi eniten. Eniten mobiililaajakaistaliittymiä oli Japanissa: 152,4 liittymää asukasta kohti.

EU-maiden tiedot ovat vuoden 2016 alusta. Niiden mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä oli EU-maissa keskimäärin 32 prosentilla asukkaista ja mobiililaajakaistaliittymiä 84 prosentilla.

Maailmanlaajuisesti mobiililaajakaistaliittymiä nelinkertainen määrä kiinteisiin liittymiin verrattuna

ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä on 13,1 liittymää sataa asukasta kohti ja mobiililaajakaistaliittymiä 56,4.

Kuinka nopeasti bitti liikkuu?

HD-elokuvan lataamisen kuluva aika eri laajakaistanopeuksilla: 10 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 20 minuuttia, 25 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 9 minuuttia, 100 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 2 minuuttia

Ciscon kesäkuussa ilmestyneen arvion mukaan mobiililaajakaistaliittymien keskimääräiset nopeudet maailmanlaajuisesti ovat 8,7 Mbit/s. Vuonna 2021 nopeuden ennustetaan olevan 20,4 Mbit/s. Kiinteiden laajakaistaliittymien maailmanlaajuisen keskimääräisen nopeuden Cisco arvioi olevan tänä vuonna 39 Mbit/s ja nousevan 53 Mbit/s vuonna 2021. (Cisco, The Zettabyte Era ja Visual Networking Index.)

Suomessa matkaviestinverkon liittymistä 50 prosenttia oli vähintään 30 Mbit/s ja 19 prosenttia vähintään 100 Mbit/s. Kiinteän verkon liittymistä 38 prosenttia oli vähintään 30 Mbit/s ja 28 prosenttia vähintään 100 Mbit/s

Kasvava IP-liikenteen määrä tarvitsee laajakaistaa

Koko maailmanlaajuisen vuositason IP-liikenteen määrän arvioidaan tänä vuonna olevan noin 1 400 eksatavua, ja kasvua edellisvuoden 1 200 eksatavusta olisi lähes 17 prosenttia. Ennuste vuodelle 2021 on noin 3 300 eksatavua. Tällöin vuotuinen kasvu 2016 - 2021 olisi noin 24 prosenttia.

Ciscon arvio maailmanlaajuisen IP-liikenteen määrästä kuukausitasolla

Vuonna 2016 M2M-liikenteen osuus oli kaksi prosenttia koko IP-liikenteestä, ja vuonna 2021 sen ennustetaan kasvavan viiteen prosenttiin. IP-liikenteestä tietokonelähtöistä oli viime vuonna 46 prosenttia, ja tällaisen liikenteen ennustetaan laskevan 25 prosenttiin vuonna 2021. Älypuhelimien osuus viime vuonna oli 13, prosenttia ja vuonna 2021 sen ennustetaan kasvavan 33 prosenttiin. Tablettien osuus vuonna 2016 oli viisi prosenttia, minkä ennustetaan päätyvän seitsemään prosenttiin vuonna 2021.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

17.8.2017

Lähes 25 000 uutta Mobiilivarmenteen käyttäjää kesän aikana

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän alussa yhteisen kampanjan edistämään Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Toukokuun aikana rekisteröitiin yhteensä 8 286 uutta Mobiilivarmennetta ja rekisteröinnit jatkuivat vilkkaana myös kesäkuussa, jolloin 8 979 uutta asiakasta otti Mobiilivarmenteen käyttöönsä. Heinäkuun aikana Mobiilivarmenteita rekisteröitiin 7 281 kpl.

Koko kesän saldo oli siis 24 546 uutta Mobiilivarmenteen käyttäjää!

Mobiilivarmenne on matkapuhelimen SIM-korttiin liitetty tunnistautumistekniikka, mikä tekee siitä markkinoiden turvallisimman ja helpoimman tavan tunnistautua verkossa. Mobiilivarmenteen käyttäjän tarvitsee muistaa ainoastaan oma puhelinnumeronsa ja itse valitsemansa nelinumeroinen tunnusluku. Palvelun käyttö ei edellytä erillisen sovelluksen asentamista puhelimelle, ja se toimii paitsi älypuhelimissa, myös valtaosassa perusmatkapuhelimia.


16.8.2017

FiComin toimitusjohtaja uusiin tehtäviin

FiComin toimitusjohtaja Petri Aaltonen on valittu valtakunnallisen ympäristö- ja kierrätyspalveluita tarjoavan Paperinkeräys Oy:n toimitusjohtajaksi. Hän siirtyy uuteen tehtävään 1.1.2018 alkaen.

FiComin toiminta jatkuu muutoksesta huolimatta ennallaan, ja uuden toimitusjohtajan rekrytointiprosessi on käynnistetty.

Lisätietoja antaa FiComin hallituksen puheenjohtaja, Oy L M Ericsson Ab:n toimitusjohtaja Olli Sirkka, p. 044 2993062 (etunimi.sukunimi @ ericsson.com).


4.7.2017

Uusia mahdollisuuksia taajama-alueiden kuiduttamiseen

Teleyritykset investoivat Suomeen 500 miljoonaa euroa eli noin 12 - 14 % liikevaihdostaan joka vuosi. Muun elinkeinoelämän investointiaste on ollut luokkaa 2 - 4 % liikevaihdosta. Teleyritysten investoinneista noin puolet kohdistuu kiinteään verkkoon. Usein jää huomioimatta, että myös matkaviestinverkon tukiasemat on liitetty kiinteään verkkoon, nykyisin kuidulla. 

Vanhemmilla taajama-alueilla kiinteä yhteys on tavallisesti toteutettu kuparilla. Nykytekniikka mahdollistaa kupariverkon päivittämisen niin, että yhteysnopeuksia voidaan nostaa jo nyt 50 Mbit/s nopeuteen ja vastaisuudessa vielä tätäkin nopeammiksi. Viestintäviraston mukaan yli puoleen suomalaisista kotitalouksista on tarjolla yli 100 Mbit/s kiinteä yhteys, mutta vain 28 % kotitalouksista on tarttunut mahdollisuuteen. Kuituverkon kysyntää heikentävät paitsi kuiturakentamisen korkea hinta, myös kuparitekniikan kehitys sekä mobiiliyhteydet, joilla kummallakin on mahdollista saavuttaa reilusti yli 50 Mbit/s nopeuksia.

Mikrosahaus tuo uusia mahdollisuuksia kuiduttamiseen

Valokaapeliverkkojen rakentamista taajamissa ovat hidastaneet perinteisen kaivuutekniikan hitaus, kaivamisen aiheuttama työnaikainen haitta sekä kalliit jälkityöt. Viime vuosien aikana markkinoille on tuotu erilaisia kevyempiä ja nopeampia kaapeleiden asennusmenetelmiä. Taajama-alueiden ulkopuolella käytetään yleisesti auraustekniikkaa, joka on perinteistä kaivuutekniikkaa selkeästi nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Taajama-alueilla on kokeiltu erilaisia sahausmenetelmiä, joita ei kuitenkaan toistaiseksi ole otettu laajempaan tuotantoon.

Muutaman viime vuoden aikana valokaapeliverkkojen taajamarakentamiseen on kehitetty uutta tekniikkaa, joita kutsutaan mikro-ojitukseksi tai mikrosahaukseksi. Näitä menetelmiä on otettu käyttöön muun muassa Ruotsissa, Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Ruotsissa mikrosahausmenetelmä on alun perin kehitetty lentokenttien kiitoradoille, mutta se on jo vakiinnuttanut paikkansa taajamien valokaapeliverkkojen toteutustapana: viime vuonna tällä menetelmällä toteutettiin Ruotsissa noin 500 km valokaapeliverkkoa ja yli 25 000 huippunopeaa valokuituliittymää.

FiCom tutustui uuteen rakentamistapaan työnäytöksessä

Mikrosahaustekniikka mahdollistaa jopa kymmenkertaisen rakentamisnopeuden perinteisiin menetelmiin verrattuna. Sen työnaikainen asukas- ja liikennehaitta on hyvin vähäistä: se aiheuttaa vain vähän melua ja pölyä, ja ajoväylät ovat liikennöitävissä koko rakennustyön ajan, mikä on tärkeää myös hälytysajoneuvoille

Mikrosahaustekniikka on rantautumassa myös Suomeen. FiCom kutsuttiin Hausjärvelle seuraamaan työnäytöstä kuntapäättäjien, teleyritysten ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa.

Näytöksessä valokaapeliverkon mikroputkisto sahattiin suoraan asvaltin tierakenteeseen noin 40 cm syvyyteen ja vain 24 mm leveään railoon laskettiin varoitusnauha, minkä jälkeen railo täytettiin välittömästi erikoissoralla ja tiivistettiin muutamaan kertaan. Tämän jälkeen pinnoitus tehtiin patentoidulla bitumilla, joka täyttää asvalttipaikkauksien laatuvaatimukset. Muita pinnoituksia, maansiirtotöistä puhumattakaan, ei tarvittu. Alueen asukkaat vaikuttivat tyytyväisiltä: mikroputkien asennus uudella mikrosahaustekniikalla oli nopeaa, työ ei häirinnyt heidän elämäänsä ja kulku kotiin oli mahdollista kapean uran yli koko työskentelyn ajan.

Kaivamisia ei tämän työnäytöksen yhteydessä tarvinnut tehdä, mutta on selvää, että kaivuutöitä tullaan tekemään myös jatkossa, sillä uudetkin asennustavat saattavat joissakin tapauksissa edellyttää kaivamista tai läpivientejä.

Uudet asennusmenetelmät edellyttävät kuntapäättäjiltä asennemuutosta

Tällä hetkellä uudenlaiset kaapeleiden asennusmenetelmät eivät erillisiä pilottihankkeita lukuun ottamatta ole Suomen kunnissa sallittuja. Miten mahdollistetaan uusien, tehokkaampien, ympäristöystävällisempien ja nopeampien asennustapojen edellytykset? Keskeisempiä toimijoita asiassa ovat kunnan viranomaiset, joiden tulisi nähdä uudet asennusmenetelmät mahdollisuutena tarjota alueensa asukkaille, elinkeinoelämälle ja hallinnolle tilaisuus olla vahvasti mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Paljon puhutaan Euroopan pirstaleisista sisämarkkinoista, mutta saman tyyppinen pirstaloitumisongelma koskee kotimaassa kaapeleiden sijoittamista kuntien alueilla. Hankalaa tilannetta on jossain määrin pyritty helpottamaan erilaisilla ohjeilla ja suosituksilla. Se ei kuitenkaan riitä, sillä teleyritysten verkkoinvestoinnit tulevat lähivuosina kasvamaan entisestään merkittävästi 5G:n myötä, ja sitä ennen lupa- ja asennusprosesseista tulisi luoda mahdollisimman yhtenäinen, kevyt ja sujuva käytäntö. Tämä olisi tärkeää koko yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen kannalta.

Uusien toteutustekniikoiden tulisi olla mahdollisia myös Suomessa. Kuntien sallivampi suhtautuminen uusiin asennusmenetelmiin edesauttaisi osaltaan teleyritysten investointeja muun muassa taajamien valokaapeliverkkoihin, mikä puolestaan mahdollistaisi entistä nopeammat ja laadukkaammat tietoliikenneyhteydet sekä kotitalouksiin että yrityksille.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

3.7.2017

Toukokuussa rekisteröitiin yli 8 000 uutta mobiilivarmennetta

Mobiilioperaattoreiden tarjoamalla vahvan sähköisen tunnistamisen palvelulla, mobiilivarmenteella, on hieman yli 200 000 käyttäjää. Valtion tunnistuspalvelun käyttäjätilastoinnin mukaan mobiilivarmenteen markkinaosuus on noin kahden prosentin luokkaa (Vetuma 2016).

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän alussa yhteisen kampanjan edistämään mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Toukokuun aikana rekisteröitiin yhteensä 8 286 uutta mobiilivarmennetta.

Mobiilivarmenne on matkapuhelimen SIM-korttiin liitetty tunnistautumistekniikka, mikä tekee siitä markkinoiden turvallisimman ja helpoimman tavan tunnistautua verkossa. Mobiilivarmenteen käyttäjän tarvitsee muistaa ainoastaan oma puhelinnumeronsa ja itse valitsemansa nelinumeroinen tunnusluku. Palvelun käyttö ei edellytä erillisen sovelluksen asentamista puhelimelle, ja se toimii paitsi älypuhelimissa, myös valtaosassa perusmatkapuhelimia.


Pages