29.6.2018

EU:n DSM-direktiiviesitys uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta

EU:n tekijänoikeussääntelyssä tulee pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. Sääntelyä ei tule laatia tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin, koska liian yksityiskohtainen sääntely muodostuu ongelmaksi tekniikan ja liiketoimintamallien kehittyessä.

Erityisen tärkeää on pitää kiinni sähköisen kaupankäynnin direktiivissä vahvistetusta tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien vastuuvapaudesta, joka on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä perusta rapautuu, eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun heikentyy olennaisesti.

Esitetyssä muodossaan tekijänoikeusdirektiivi kääntää tekijänoikeuksien tasapainoa lyhytnäköisellä tavalla, joten artiklojen 11 ja 13 osalta tulee huomioida seuraavat seikat:

Artikla 11

Ehdotettu 11 artiklan lehtikustantajien lähioikeus ei ole oikea tapa edistää laadukkaan ja moniarvoisen median digitalisoitumista, koska kustantajat voivat jo nyt neuvotella tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen käytöstä kolmansien osapuolien kanssa. Uuden lähioikeuden lisääminen ei korjaa kuluttajien kulutustottumusten ja mainosmarkkinoiden muutoksista johtuvia kustannusalan rakenteellisia haasteita.

Artiklan muotoilu mahdollistaa epäselvät tulkinnat esimerkiksi katkelmien ja hyperlinkkien käyttämisessä, vaikuttaen yritysten lisäksi aivan tavallisiin internetiä käyttäviin kansalaisiin.

Artikla 13

Ehdotetun 13 artiklan mukaan tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien olisi ryhdyttävä monitoroimaan sisältöä estääkseen sellaisten teosten ja muun aineiston saannin, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet.

Artiklan muotoilu on hyvin epämääräistä ja se jää tulkinnanvaraisiksi. Ehdotettu artikla ei esimerkiksi anna selvyyttä siihen, onko kyseessä muutos sähkökauppadirektiivin 14 artiklan vastuuvapaussääntelyyn, jonka tämänhetkisen muotoilun kanssa ehdotettu monitorointivelvoite ei ole yhteensopiva.

Ehdotettu säännös ei muodosta toimivaa kokonaisuutta voimassa olevan EU:n tekijänoikeussääntelyn eikä välittäjän vastuun sääntelyn tai näihin liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Välittäjille tai hosting-palvelun tarjoajille asetettava monitorointivelvoite on hyvin ongelmallinen EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen sekä sananvapauden suojan kannalta.

Kaikkien alustan käyttäjien aktiivinen tarkkailu automaattisen suodattamisen toteuttamiseksi voisi johtaa täysin laillisen ja alkuperäisen sisällönkin estämiseen ja sensuuriin, vaarantaen eurooppalaisten sisällöntuottajien ja internetin käyttäjien perusoikeudet. Lisäksi tällaisten suodattimien asentaminen aiheuttaisi raskaita velvoitteita erityisesti pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille.

Huonosti valmisteltu sovittelumalli eurooppalaisen välittäjän vastuun ja tekijänoikeuden rajapintaan uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka on omiaan jarruttamaan eurooppalaisten internet-palvelujen kehittymistä ja eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten mahdollisuutta hyötyä digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

Taustaa:

Kansainvälisen internetpalvelutarjoajien järjestön EuroISPA:n lausunto EU-komission alkuperäiseen esitykseen (2/2018)

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

21.6.2018

Digi-infrastrategian tavoitteet kannatettavia

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.

Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten digistrategian laatiminen on tarpeellista, ja strategialuonnoksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet hyviä ja perusteltuja.

Suomi on maailman johtava maa mobiiliteknologiassa ja mobiilidatan käytössä. Tämä edelläkävijyys vaatii teleyrityksiltä toimenpiteitä ja investointeja, mutta myös mahdollistavaa ja teleyrityksiä tukevaa taajuuspolitiikkaa.

Taajuuksien valtakunnallinen jako kärkimaana pysymisen edellytys

Strategialuonnoksessa esitetään, että koko 3,5 GHz:n taajuusalue huutokaupataan valtakunnalliseen käyttöön.  Tämä on aivan keskeinen edellytys nopealle langattomalle laajakaistalle ja Suomen ainutlaatuisille, rajoittamattomille mobiilidataliittymille sekä Suomen kilpailukyvylle. Kokonaisuudessaan valtakunnalliseen ja kaupallisen käyttöön myönnetty taajuusalue on teknisesti paras ja tehokkain tapa hyödyntää rajallista taajuuskaistaa valtakunnallisessa 5G-käytössä.

Erilaisia yksilöllisiä, paikallisia verkkotarpeita varten toimiluvan haltijan tulisi vuokrata taajuuden käyttöoikeus sitä haluavalle sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla toimiluvan haltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa haluttua räätälöityä palvelua.

Verkkojen rakentamista edistettävä

Tietoliikenneverkkoja rakennetaan pääsääntöisesti muiden kuin teleyrityksen omistamille maille ja kiinteistöille. Ennen kuin liittymä on asiakkaan käytössä, sitä edeltää verkon rakentamisen monitahoinen prosessi.

Kunnat ovat verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joiden moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, edellytykset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat rakentamista. Kuntia on hyvä kannustaa kehittämään omia menettelyjään laajakaistarakentamisen sujuvoittamiseksi, mutta vielä parempi on, että kunnat kehittäisivät yhteisiä menettelyjä omien, erilaisten menettelytapojen sijaan.

Valtion tulee vaikuttaa siihen, että kunnissa otetaan käyttöön yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely ja sallitaan uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen, käyttö.

Verkkoinfran sijoittamisoikeus maanteiden varsille oltava pysyvä

Verkkoja rakennettaessa kaapeleita ja niihin liittyviä rakennelmia sijoitetaan paljon myös maanteiden varsille. Positiivinen kehitys rakentamissääntelyn ja luvituksen keventämisessä on helpottanut ja nopeuttanut viestintäverkkojen rakentamista, ja myös sähköinen asiointi on edistynyt huomattavasti viime vuosina.

Aivan keskeistä viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa ja sitä kautta digitalisaatiossa on, että kaapeleiden sijoittamisoikeus on jatkossakin pysyvä ja vastikkeeton kuten nykyisin. Valtion määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat aivan väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi.

Kysynnän lisääminen keskeistä huippunopeiden yhteyksien rakentamiselle

Huippunopeisiin yhteyksiin ei investoida, jollei niille ole kysyntää. Kysynnän kasvattaminen on oleellista investointipäätöksille. Esimerkiksi julkishallinnon palveluiden nykyistä laajempi digitalisointi, innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ja maakunnille jaettu tieto viestintäverkkojen hyödyistä edistäisivät halukkuutta huippunopeiden tilaajayhteyksien hankintaan.

Kunnat ja kaupungit tulee saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet.

Lue FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta 

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

15.6.2018

Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G…

Onko paha paikka? Kieleemme syntyi uusi kysymyslause, kun matkapuhelimet yleistyivät. Enää ei ollutkaan selvää, missä puheluun vastattiin. Tämän teki mahdolliseksi ensin NMT- ja sen jälkeen GSM-teknologian kehittyminen.

Analoginen NMT-matkapuhelinverkko aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1981. Kymmenen vuotta myöhemmin silloinen pääministeri Harri Holkeri soitti ensimmäisen, kuuluisaksi tulleen GSM-puhelun. Matkapuhelinverkkojen digitaalinen aikakausi oli alkanut.

1G ja 2G

Pohjoismaissa toiminut NMT-verkko oli maailman ensimmäinen mobiiliverkko, jossa puhelut toimivat myös valtakunnanrajojen yli. Sen edeltäjä, ARP-verkko, toimi vain Suomessa. NMT:n käyttö yleistyi Suomessa nopeasti, ja ensimmäisen 450 MHz:n taajuuden lisäksi otettiin pian myös 900 MHz:n taajuus mobiilikäyttöön. NMT:tä voidaan pitää mobiilisukupolvista ensimmäisenä, 1G:nä. Teknologia kehittyi, ja pian digitaalinen matkapuhelinverkko GSM korvasi NMT:n. 2G oli syntynyt.

Uusi tekniikka toi mukaan uusia kommunikaatiomahdollisuuksia: puhelujen lisäksi tekstiviestien lähettäminen tuli mahdolliseksi. Suomalaiset ottivat 160 merkin mittaisen viestintämahdollisuuden avosylin vastaan. Tekstiviestit tulivat markkinoille vuonna 1995, ja vuonna 1999 niitä lähetetiin jo 705 miljoonaa kappaletta. Huippuvuonna 2012 suomalaiset tekstasivat yli 4,3 miljardia kertaa.

Monopolista vapaaseen kilpailuun

Analogisia matkaviestinverkkoja oli hallinnut monopolina valtiollinen Posti- ja telelaitos. Digitaalisuuden myötä murtui myös monopoli, kun vuonna 1990 alueellisten puhelinyhtiöiden muodostama Radiolinja Oy sai GSM-matkaviestinverkon toimiluvan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä omaksuttiin jo varhain liberaali ajatusmalli, jossa korostettiin kuluttajan etua. Kilpailun edistämistä tuettiin lainsäädännöllä. Lisääntyvä kilpailu laski viestintäpalveluiden hintoja, ja jo 90-luvulla puhelut harvaan asutussa ja maantieteellisesti laajassa Suomessa olivat Euroopan edullisimpia.

Suomalaiset ottivat mobiilikommunikaation nopeasti omakseen: vuonna 1999 matkapuhelinliittymät ylittivät lankapuhelinliittymien määrän. 

Vuosituhannen alusta asti Suomessa on ollut kolme valtakunnallista GSM-toimiluvan haltijaa. 2003 voimaan tullut mahdollisuus pitää sama puhelinnumero myös operaattoria vaihdettaessa lisäsi kilpailua ja kuluttajien liikkuvuutta operaattorilta toiselle.

Suomessa toimivien yritysten kilpailuasetelma on tuottanut maahamme korkealuokkaisen viestintäinfran. Verkkoyhteys löytyy myös syrjäseuduilta: keskellä metsää samoilevan sienestäjän ei nykyään tarvitse olla huolissaan eksymisestä, sillä hän voi aina tarvittaessa tarkistaa sijaintinsa matkapuhelimestaan.

Matkaviestinverkon liittymämäärän kehitys Suomessa

3G ja 4G

Mobiiliteknologian kehitys jatkui, ja kolmannen sukupolven UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) -verkot otettiin käyttöön 2000-luvun puolivälissä. Aluksi 3G-verkot kattoivat pääkaupunkiseudun ja suuret kaupungit, mutta tällä hetkellä verkko ulottuu kaikkialle Suomeen.

Uusi tekniikka toi tiedonsiirron yhä tärkeämmäksi ominaisuudeksi puhumisen rinnalle. 3G-verkkojen suunnittelussa oli jo lähtökohtaisesti ajateltu myös datasiirtoa. Tiedonsiirtonopeudeksi luvattiin 2 Mbit/s, kun samalla väläyteltiin tulevaisuutta, jossa seuraavat 4G-verkot taipuisivat jopa sadan megabitin sekuntivauhtiin. 

Viime vuoden lopussa Suomen mobiililaajakaistaliittymistä 32 prosenttia oli yhteysnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s, ja myös 4G-verkkko toimi joka puolella Suomea.

Mobiililaajakaistaliittymien yhteysnopeudet Suomessa

Taajuuspolitiikka ja palveluiden huima kehitys

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi vuosituhannen lopussa, jälleen ensimmäisenä maailmassa, UMTS-taajuudet matkaviestiverkon operaattoreille. Toisin kuin monissa muissa maissa, niistä ei rahastettu huutokaupalla.

Radiotaajuudet eivät kulu käytössä, mutta ne ovat rajallinen luonnonvara, jolle on paljon halukkaita käyttäjiä. Suomessa taajuuksia on myönnetty mobiilin laajakaistan käyttöön eturintamassa. 4G-verkot saivat 800 MHz:n ja 700 MHz:n taajuusalueet käyttöön maltillisilla huutokaupoilla vuosina 2009 ja 2016.

Parhaillaan on meneillään lausuntoaika ensimmäisten 5G-taajuuksien huutokaupasta. Nyt jaettava taajuusalue tulee saada kokonaan maanlaajuiseen, kaupalliseen käyttöön. Näin turvataan viestintäverkkojen kehitys, joka on edellytys niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin käyttämien palveluiden kehittymiselle entistä paremmiksi ja monipuolisemmiksi.

Lisää kapasiteettia mobiililaajakaistan käyttöön todella tarvitaan. Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 8,5 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää, mikä on 83 prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä. Kilpailu on tuottanut meille erinomaisten verkkojen lisäksi mm. datan käyttöä suosivan hinnoittelumallin. Mobiilidatan käyttäjinä suomalaiset ovatkin maailman innokkaimpia; Suomessa mobiilidataa käytetään enemmän kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, ja kasvu jatkuu vuosittain.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä, ja suurin osa meistä – yli 71 prosenttia – menee nettiin matkapuhelimella. Netissä hoidetaan posti- ja pankkiasiat, luetaan lehdet, etsitään tietoja, kuunnellaan musiikkia, pidetään yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja katsellaan videoita.

Mobiililaajakaistaliittymien määrä Suomessa

5G – ja pilkahdus 6G:stä

Seuraava askel viestintäverkkojen kehitysjatkumossa on 5G. 5G-verkkoja testataan jo useissa eri tutkimushankkeissa, ja niiden kaupallinen käyttö alkaa ensi vuonna. 5G tekee mahdolliseksi jälleen entistä huomattavasti nopeamman tiedonsiirron, mutta ennen kaikkea se kasvattaa kapasiteettia ja lyhentää viiveen lähes olemattomiin.

Ensimmäisenä 5G:n etuja voivat hyödyntää eri toimialat esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, palveluliiketoiminnassa, etäkirurgiassa tai älyliikenteessä. Myöhemmin uusi teknologia siirtyy kuluttajien käyttöön, ja vain mielikuvitus on rajana sille, millaisia palveluita huippunopeassa verkossa voi tarjota.

Teknologian kehitys ei lopu viidenteenkään mobiilisukupolveen. Oulun yliopistossa on perustettu jo 6G-verkon kehittämisohjelma. Kuten kaikki aiemmatkin sukupolvet, se tähyää vieläkin nopeampaan ja vieläkin täydellisempään langattomaan yhteyteen. Verkkosukupolvien kehitys ponnistaa edellisen sukupolven teknologiasta. Niin myös 6G:tä kehitetään 5G:n pohjalta, ja oululaisen vision mukaan 6G on arkipäivää noin vuonna 2030.

 

Lähteitä:
FiCom ry:n tilastotietopankki
LVM juhlakirja (2012), Parempia väyliä ja nopeampia yhteyksiä
Nevalainen, P. (2015), Telealan suuri murros ja Suomi. Historiallinen aikakauskirja
Kilkki, K. (2018), Informaatioteknologian perusteet

 

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

15.6.2018

Suomi kolmantena digitaalista kehitystä mittaavissa indekseissä

EU:n Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehitystä mittaava indeksi DESI

Euroopan komission vuosittain tekemässä Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI:ssä (Digital Economy and Society Index) laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä.

Kokonaisindeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta.

Kukin osaindeksi puolestaan sisältää lukuisia eri mittareita, joiden perusteella digitaalista toimintakykyä ja kehitystä arvioidaan. Liian suoraviivaisia johtopäätöksiä maiden keskinäisestä vertailtavuudesta kannattaa kuitenkin välttää, sillä kulttuuriset ja taloudelliset tilanteet sekä koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteet vertailtavien maiden välillä vaihtelevat. Tämä tekee kuvaavien, yhteismitallisten mittareiden valinnasta vaikeaa. Suuntaviivoja vertailut silti antavat, ja kunkin maan omaa digitaalista kehitystä mittarit kuvaavat hyvin.

Suomi mukana huippusuoriutujien ryhmässä

Suomen kokonaisindeksi vuonna 2018 oli 70,1.  Tällä pisteluvulla Suomi oli kolmas EU:n 28 maasta. EU:n keskiarvo oli 54,0. Suomen sijoitus putosi yhdellä edellisestä vuodesta, jolloin Suomi oli toisena pisteluvulla 67,2. EU:n keskiarvo oli tällöin 50,8.

Kokonaistuloksensa perusteella Suomi kuului huippusuoriutujien ryhmään. Muut maat tässä ryhmässä olivat Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Luxemburg, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Belgia ja Viro.

Inhimillinen pääoma ja julkishallinnon digitaaliset palvelut Suomen vahvuuksia osaindekseissä

Suomen vahvuuksia osaindekseissä tänä vuonna olivat inhimillinen pääoma ja julkishallinon sähköiset palvelut. Niissä molemmissa Suomi oli EU-maiden paras. Huonoin sijoitus, yhdeksäs sija, Suomella oli siirtoyhteydet-osaindeksissä.

Siirtoyhteydet -osaindeksissä Suomen vahvuutena mobiililaajakaistan käyttö ja laajakaistaliittymien hinnat

Siirtoyhteydet-osaindeksi mittaa muun muassa laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa sekä 4G- ja NGA-verkkojen kattavuutta. Suomen tulos tässä oli 66,1 pistettä ja sijoitus yhdeksäs. EU:n keskiarvo oli 62,6 pistettä.

Ensimmäisen sijan Suomi sai mobiililaajakaistan käyttöönotossa ja laajakaistaliittymien hintaindeksissä. 4G-verkon kattavuudessa Suomi oli seitsemäntenä siitä huolimatta, että 4G-verkon kattavuus on 98 prosenttia kotitalouksista. EU:n keskiarvon alapuolelle Suomi sijoittui nopean laajakaistan kattavuudessa ja käytössä sekä ultranopeiden laajakaistayhteyksien kattavuudessa. Kiinteän laajakaistan suhteellisen vähäistä käyttöä selittää kuitenkin osaltaan Suomen mobiililaajakaistayhteyksien yleisyys, mikä on 146 liittymää sataa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo on 90 liittymää henkilöä kohti.

ICT-alan asiantuntijoiden ja alalta valmistuvien määrä toivat Suomelle parhaat pisteet Inhimillinen pääoma -osaindeksissä

Inhimillinen pääoma -osaindeksissä mitataan muun muassa internetin käytön yleisyyttä, henkilöiden digitaalisia taitoja ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomen tulos oli 79,2 pistettä ja sijoitus listan ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 56,5 pistettä. Internetin käyttäjien määrässä Suomi oli kuudes, digitaalisissa perustaidoissa neljäs, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrässä ensimmäinen ja alalta valmistuvien määrässä toinen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ICT-ala Suomessa työllistää keskimäärin 100 000 henkilöä joka vuosi. Viime vuoden lopussa määrä oli 104 900.

Kotitalouksien internetpalvelujen käytössä Suomi oli viidentenä

Internetpalvelujen käyttö -osaindeksillä mitataan kotitalouksien internetin käyttötapoja, muun muassa uutisten lukemista, pankkiasiointia, verkkokauppaa ja sosiaalisen median käyttöä. Tässä Suomen tulos oli 65,4 pistettä ja sijoitus viides. EU-maiden keskiarvo oli 50,5 pistettä.

Verkkopankin käytössä Suomi oli ykkösenä. Musiikin kuuntelussa, videoiden katsomisessa ja digitaalisten pelien pelaamisessa Suomi oli toisena. Uutisten seuraamisessa verkossa sekä tilausvideopalveluiden käytössä Suomen sijoitus oli neljäs. Verkko-ostosten teossa Suomi oli kahdeksas. Hieman EU:n keskiarvoa alemmaksi Suomi sijoittui sosiaalisen verkoston käytössä (15. sija) ja videopuheluiden puhumisessa (26. sija).

Yritysten sähköisten palvelujen käytössä Suomi oli toisena

Digitaaliteknologian integraatio -osaindeksi mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, muun muassa verkkokauppaa sekä pilvipalvelujen, sähköisen tiedonjaon ja sosiaalisen median käyttöä. Suomen tulos oli 60,9 pistettä ja sijoitus toinen. EU:n keskiarvo oli 40,1 pistettä.

Parhaiten Suomi menestyi yritysten pilvipalveluiden käytössä, siinä Suomi oli ykkönen.  RFID:n (radiotaajuinen etätunnistus) käytössä Suomi oli kolmas, sosiaalisen median käytössä kuudes ja pk-yritysten verkkokaupassa kahdeksas. Sähköisen tiedonjaon järjestelmien käytössä Suomi oli yhdeksäs. Heikoin Suomi tässä osa-indeksissä oli verkkomyynnissä ulkomaille, siinä Suomen sijoitus oli 23, eli selkeästi EU:n keskiarvon alapuolella.

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksissä Suomen sijoitus oli ensimmäinen

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksi mittaa sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille, avoimen datan määrää sekä sähköistä terveydenhuoltoa.  Suomen tulos oli 78,6 pistettä ja sijoitus ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 57,5 pistettä.

Vahvimmillaan Suomi oli sähköisen terveydenhuollon käytössä, jossa Suomi oli ensimmäisenä, ja sähköisen hallinnon käyttäjien määrässä, jossa sijoitus oli toinen. Esitäytettyjen lomakkeiden käyttäjien määrässä Suomi oli kolmas ja avoimen datan määrässä viides. Huonoiten Suomi sijoittui julkishallinnon digitaalisen palveluiden määrässä yrityksille, siinä Suomen sijoitus oli 21.

Suomen sijoitus kolmas myös tämän vuoden Digibarometrissä

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä 22 eri maassa 36 yksittäisellä muuttujalla. Muuttujat ryhmitetään kolmen teeman alle: digitaalisuuden edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Muuttujia tutkitaan kolmella eri sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen hallinto.

Suomi sijoittui vuoden 2018 digibarometrin kokonaisvertailussa kolmannelle sijalle. Edellisenä vuonna Suomen sijoitus oli toinen, joten myös Digibarometrin vertailussa Suomen sijoitus putosi yhdellä. Ensimmäisenä tänä vuonna oli Norja ja toisena USA. Suomen jälkeen tulivat Hollanti, Ruotsi, Tanska, Sveitsi, Israel, Etelä-Korea ja Iso-Britannia. 

Kokonaisindeksiään eniten edelliseen vuoteen verrattuna paransivat Saksa, Israel, USA ja Ranska. Sveitsin pistearvo pysyi lähes samana ja muiden maiden indeksiarvo oli edellisvuodesta laskenut. Eniten pisteitä menettivät Tanska, Intia, Brasilia ja Iso-Britannia.

Kolmesta eri muuttujasta Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä, jossa sijoitus oli toinen, ja käytössä, jossa sijoitus oli kolmas. Vaikutukset-muuttujassa Suomi oli viidentenä.

Kolmesta sektorista Suomi oli vahvimmillaan julkisen sektorin osuudessa, jossa se oli toisena. Yrityssektorilla Suomi oli neljäntenä ja kansalaiset-sektorilla viidentenä.

Digibarometrin julkaisivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

7.6.2018

EU pääsi sopuun telepaketista

Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet yhteisymmärrykseen Euroopan televiestinnän sääntöjen uudistamisesta. Telepaketin keskeisenä tavoitteena on edistää nopeiden yhteyksien rakentamista ja saatavuutta koko Euroopassa.

5G-verkkoja edistetään varmistamalla, että 5G-taajuudet ovat jäsenvaltioissa käytettävissä vuoden 2020 loppuun mennessä. Suomi on 5G:n käyttöönotossa etukenossa: ensimmäisistä 5G-taajuuksista järjestetään huutokauppa tämän vuoden puolella, ja lausuntoaika asiasta on parhaillaan meneillään. Telepaketin voimaantulon jälkeen operaattoreille on taattava vähintään 20 vuoden määräaika taajuuksien hallintaan.

On positiivista, että taajuuspolitiikan keskeiset osat, esimerkiksi taajuuksien jakotapa, säilyvät edelleen kansallisessa päätösvallassa. Myös kansallinen harkintavalta verkkosääntelyssä lisääntyy.

Kaukopuheluihin hintasääntely

Telepakettiin sisältyy unionin sisäisten puheluiden hintasääntely, jonka mukaan toiseen EU-maahan soitetun puhelun veroton hinta saa olla korkeintaan 19 senttiä minuutilta. Tekstiviestin hinta ei saa ylittää kuutta senttiä.

Suomi vastusti hintasääntelyä, joka on nykymaailman kilpailutilanteessa tarpeeton. Perinteisten puhelujen rinnalla kuluttajilla on tänä päivänä käytettävissään myös monia erilaisia netissä toimivia kommunikaatiosovelluksia.

Kansalliseen lainsäädäntöön parin vuoden kuluttua

Telepaketin alkuperäinen tavoite oli lainsäädännön täysharmonisoinnin avulla yhdenmukaistaa ja purkaa sääntelyä. Käyttäjiä koskeva sääntely näyttää kuitenkin lisääntyneen ja on pirstaloitunutta ja seikkaperäistä, mikä ei ole omiaan edistämään sisämarkkinoiden kehittymistä.

Digitaalisista sisämarkkinoista vastaavan komissaari Andrus Ansipin mielestä telepaketti on välttämätön eurooppalaisten kasvavien yhteystarpeiden tyydyttämiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Sen jälkeen, kun Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat lopullisesti hyväksyneet lakiesityksen, jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa ottaa se osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

25.5.2018

Satsaukset tekoälyyn ja robotisaatioon kasvavat voimakkaasti lähivuosina

Tekoälyyn arvioidaan maailmanlaajuisesti tänä vuonna käytettävän 19,1 miljardia dollaria. Kasvua edellisvuodesta olisi 54 prosenttia. Vuonna 2021 summan ennustetaan kasvavan 52,2 miljardiin dollariin, ja tällöin vuotuinen kasvu olisi 46 prosenttia.

Eniten tekoälyyn investoi arvioiden mukaan vähittäiskauppa, jonka maailmanlaajuiset investoinnit arvioidaan 3,4 miljardiksi dollariksi. Toisena tulee pankkisektori 3,3 miljardin dollarin investoinneilla ja kolmantena koneteollisuus kahden miljardin investoinneilla. Viiden vuoden vertailujakson, 2016 – 2021, aikana käytetystä rahamäärästä hieman yli puolet kuluu arvion mukaan ohjelmistoihin. Tekoälysatsauksista suurimman osan arvioidaan tulevan USA:sta. Euroopan osuus on seuraavaksi isoin. (IDC)

Gartner arvioi, että tekoäly tuottaa liiketoiminnalle maailmanlaajuisesti lisäarvoa (business value) 1 175 miljardia dollaria kuluvana vuonna. Kasvua edellisestä vuodesta olisi 70 prosenttia. Vuonna 2021 lisäarvon ennustetaan nousevan 3 346 miljardiin dollariin. Lisäarvoksi Gartner katsoo tässä asiakaskokemukset, kustannusten alenemiset sekä uudet liiketoiminnat.

Teollisuus käyttää robotteja – myös kuluttajamarkkinat kasvavat

Robotiikan maailmanlaajuisten markkinoiden arvioidaan olevan 94 miljardia dollaria tänä vuonna. Suurimman osan, yli 70 prosenttia, markkinoista arvioidaan olevan teollisuudessa, ennen kaikkea kone- ja prosessiteollisuudessa (IDC).

Kuluttajamarkkinoiden robotiikan arvon ennustetaan vuonna 2026 olevan maailmanlaajuisesti 23 miljardia dollaria ja laitetoimitusten yltävän sataan miljoonaan laitteeseen.  Kuluttajamarkkinat tässä ennusteessa sisältävät kodin hoidon robotteja, henkilökohtaisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen robotteja sekä lasten leluja. Näistä henkilökohtaiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvien robottien markkinaosuuden ennustetaan kasvavan eniten. Vuonna 2014 niiden osuus oli lähes nolla, ja sen ennustetaan nousevan noin 21 prosenttiin vuonna 2026 (ABI Research).

Lisätyn todellisuuden, virtuaalitodellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden yrityksiä Suomessa

Digital Media Finlandin tekemän selvityksen mukaan virtuaalitodellisuuden ja lisätyn todellisuuden markkinoista ja niillä toimivista yrityksistä Suomessa 23 prosenttia toimi pelialalla, 13 prosenttia kehitti työkaluja, arkkitehtuurin piirissä ja oppimisen alalla molemmissa toimi kymmenisen prosenttia yrityksistä. Selvityksessä mukana olevista yrityksistä pääosa oli nuoria start-up -tyyppisiä yrityksiä. Yli puolet niistä oli ollut toiminnassa yhdestä kolmeen vuotta, 12 prosenttia 3 – 5 vuotta ja noin kolmannes oli ollut toiminnassa yli viisi vuotta.

Business Finlandin ja FIVRin (Finnish Virtual Reality Association) tutkimuksen mukaan Suomen XR-ekosysteemin (XR kattaa virtuaalitodellisuuden, lisätyn todellisuuden ja yhdistetyn todellisuuden) yrityksistä 68 prosenttia oli henkilömäärältään alle 10 henkilön yrityksiä. Yli sadan henkilön yrityksiä oli seitsemän prosenttia. Yritysten yhteinen liikevaihto vuonna 2016 oli noin 12,7 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 94 prosenttia. Puhtaasti XR-toimintoihin liittyvän liikevaihdon osuus oli noin 48 prosenttia (6,1 miljoonaa euroa) ja tässä kasvua edellisvuodesta oli 368 prosenttia.

Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden maailmanlaajuisilla markkinoilla huimaa kasvua

Virtuaalitodellisuuteen ja lisättyyn todellisuuteen maailmanlaajuisesti käytettävän rahan arvioidaan tänä vuonna olevan 17,8 miljardia dollaria. Kasvu edellisestä vuodesta olisi lähes kaksinkertainen (95 prosenttia). Kasvun ennustetaan jatkuvan noin sadan prosentin vuotuisena kasvuna vuodesta 2017 vuoteen 2021.

Kuluttajamarkkinoiden osuuden kuluvana vuonna arvioidaan olevan 6,8 miljardia dollaria, mikä olisi 38 prosenttia koko markkinoista. Vuonna 2021 kuluttajamarkkinoiden maailmanlaajuisen arvon ennustetaan olevan 20 miljardia dollaria, jolloin vuotuinen kasvu 2017 - 2021 olisi 45 prosenttia. Yritysmarkkinoiden osuuden tänä vuonna arvioidaan olevan 60 prosenttia, ja sen ennustetaan kasvavan 85 prosenttiin vuonna 2021. (IDC)

IHS Markitin arvion mukaan virtuaalitodellisuuden maailmanlaajuisilla kuluttajamarkkinoilla oli viime vuonna 28,3 miljoonaa virtuaalitodellisuuden laitetta. Määrän ennustetaan kasvavan 77,5 miljoonaan vuonna 2021. Näiden arvo maailmanlaajuisesti vuonna 2017 oli 803 miljoonaa dollaria ja sen ennustetaan kasvavan 2,8 miljardiin dollariin vuonna 2021. Suurin markkina-alue viime vuonna oli Pohjois-Amerikka, 42 prosenttia. Euroopan osuus oli 30 prosenttia ja Aasian-Tyynenmeren alueen osuus 19 prosenttia.

Lisätyn todellisuuden mobiilisovelluksiin kuluttajien maailmanlaajuisesti käyttämä raha oli kaksi miljardia dollaria vuonna 2017, ja summan ennustetaan nousevan 7,8 miljardiin dollariin vuonna 2021 (IHS Markit).

IoT antaa perustan kehitykselle

Maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden arvioidaan tänä vuonna olevan 772,5 miljardia dollaria. Vuonna 2021 markkinoiden ennustetaan olevan 1 100 miljardia dollaria.

Vuonna 2018 laitteistojen arvioidaan edustavan 239 miljardilla dollarilla markkinoiden suurinta osuutta. Vuonna 2021 ohjelmistojen ja palvelujen osuuden ennustetaan kasvavan suurimmaksi, jolloin se on 55 prosenttia maailmanlaajuisista IoT-markkinoista.

Eniten IoT-ratkaisuihin tänä vuonna rahaa käyttäviä toimialoja ovat teollisuus 189 miljardia dollaria, kuljetus 85 miljardia dollaria sekä energia-, vesi- ja voimalaitokset 73 miljardia dollaria. Kuluttajien IoT-ratkaisuihin liittyvien menojen arvioidaan olevan 62 miljardia dollaria, ja niistä suurin osa liitttyy älykoteihin. (IDC)

IHS Markit arvioi teollisuudessa käytettäviä IoT-kytkettyjä laitteita olevan maailmanlaajuisesti 440,8 miljoonaa tänä vuonna. Vuosittaisen kasvun 2016 – 2021 ennustetaan olevan 23,3 prosenttia.

Älykaupunkien IoT-kytkettyjen laitteiden määräksi tänä vuonna arvioidaan 473,2 miljoonaa, ja vuotuinen kasvu 2016 – 2021 olisi 17,7 prosenttia.

Maailman autoissa laitteita arvioidaan olevan tänä vuonna 64,7 miljoonaa ja niissä vuosien 2016 – 2021 kasvuksi ennustetaan 13,6 prosenttia.

Lääketieteessä IoT-kytkettyjä laitteita arvioidaan tänä vuonna olevan 125,4 miljoonaa. 2016 – 2021 vuotuinen kasvu olisi ennusteen mukaan 15,3 prosenttia.

Arvio IoT-kytkettävien laitteiden määrästä ja kasvusta maailmanlaajuisesti

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

25.5.2018

Suomen digitaalinen suunta on ylös ja eteenpäin

Sanotaan, että mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Suomen aseman säilyttäminen digitalisaation kärkimaana vaatii työtä, jatkuvaa uudistumista ja entistä ennakkoluulottomampaa asennetta luoda sellaiset olosuhteet, että ne vetävät investointeja ja innovaatioita puoleensa.

Digitaalista infrastruktuuria FiCom Forumissa puineessa paneelissa korostui, että Suomen edelläkävijäksi nostaneet innovaatiot ovat syntyneet olosuhteista; esimerkiksi mobiilidatan leviäminen on luonnollista Suomen kaltaisessa suuressa, mutta harvaan asutussa maassa. Emme olisi kuitenkaan päätyneet mobiilidatan käytön ykköseksi maailmassa ilman korkeaa koulutustasoa, edistyksellistä viestintäpolitiikkaa tai palveluiden ennakkoluulotonta hinnoittelua.

Suomen Ericssonin toimitusjohtajan ja FiComin hallituksen puheenjohtaja Olli Sirkan vetämässä paneelissa Tiina Höckert (Elisa), Sini Wirén (LVM), Olli Liinamaa (Oulun yliopisto) ja Janne Koistinen (Telia) nostivat Suomen vahvuudeksi myös poikkeuksellisen mutkattoman yhteistyön niin viranomaisten kuin alan toimijoidenkin kesken.

Kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ei kannata vastustaa, vaan luoda niiden pohjalta uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Yritysten on kuitenkin syytä muistaa, että kuluttaja on keskiössä ja se, jota varten palveluja tehdään.

Kotimainen innovaatio voi valloittaa maailman

Uusi suomalainen innovaatio Whim on liikkumisen palvelu, joka paketoi erilaiset tavat siirtyä paikasta toiseen. Tavoitteena on luoda niin hyvä ja eri kulkumuodot saumattomasti yhdistävä palvelu, että ihminen on halukas luopumaan omasta autostaan. Kyse on erilaisia, jo olemassa olevia palveluja paketoivasta lisäarvopalvelusta, jonka tavoite on maailmanlaajuinen. Digimaailmassa mikään ei estä suomalaisen innovaation leviämistä globaaliksi.

”Me emme rakenna tehokkaampaa logistiikkaa tai joukkoliikennettä – me myymme unelmaa”, visioi MaaS Global -yrityksen perustaja Kaj Pyyhtiä.

Kaupungeista tulee älykkäitä – lisääntyvä data tuotava lähelle kuluttajaa

Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka tuo mukanaan erilaisia haasteita. Tärkeimpiä niistä ovat turvallisuus, sujuva liikkuminen ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet, kertoi puheenvuorossaan Telesten Mika Kavanti.

Erilaiset digitaaliset valvontaratkaisut lisäävät kaupunkilaisten turvallisuutta. Esimerkiksi Pariisin poliisin valvonta-apuna on yli 22 000 kameraa. Liikkumisen sujuvuutta kaupungeissa lisäävät taas erilaiset matkustajainfot, tiedot vapaista pysäköintipaikoista, ruuhkista ja ilmanlaadusta sekä esimerkiksi reaaliaikainen tieto erilaisista massatapahtumista, jotka vaikuttavat liikkumiseen.

Tällaiset digitalisaatiota hyödyntävät älykkäät palvelut vaativat toimiakseen hyviä viestintäverkkoja. Yhä voimakkaasti lisääntyvä datan määrä tarkoittaa myös sitä, että datakeskukset on tuotava lähemmäs palvelujen käyttäjiä. Vaikka Suomi on Euroopan laidalla, me voimme olla datan keskeinen solmukohta ja data centerien sijoituspaikka, muistutti Digitan Fredrik Brunberg.

Kyberturvallisuus on digimaailman elinehto

Internetistä täytyy tehdä turvallinen, sanoi F-Securen Kristian Järnefelt, joka samalla muistutti, että kaikki verkkoon kytketyt älylaitteet voivat pahimmillaan – käyttäjän huomaamatta – osallistua palvelunestohyökkäykseen.

Verkkorikollisuutta vastaan kampailu on pitkään ollut ihmisten välistä kissa-ja-hiiri-leikkiä, mutta siitä on yhä enemmän tulossa tekoälyjen välistä. Tekoäly mahdollistaa entistä kohdistetummat ja räätälöidymmät rikokset, joita on yhä vaikeampi havaita.

Välinpitämättömyys omasta tietoturvasta on kuin jättäisi takaoven auki perinteiselle rosvolle. Jos laitteiden tehdasasetusten salasanoja ei vaihda eikä tee ohjelmistopäivityksiä, verkkorikollisen on erittäin helppo tulla sisään ja etsiä vaikkapa luottokortti- ja pankkitilitietoja tai asentaa kiristysohjelmia.

Lisää FiCom Forumin antia

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

25.5.2018

Tekoäly on tukiäly

Tekoäly tulee koskemaan meistä jokaista – halusimme tai emme, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä puheessaan FiCom Forum -seminaarissa Helsingissä 23.5.2018. Tämän takia tärkeintä tekoälyssä on sen kansanomaistaminen. Lintilän mukaan tekoäly muuttaa myös osaamistarpeitamme niin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa pitää uudelleen kouluttaa miljoona ihmistä.

Ministeri Lintilä muistutti, että jatkuvasti lisääntyvästä datavarannosta suurin osa on käyttämättä, ja voittajia ovat ne, jotka osaavat dataa jalostaa ja hyödyntää. Suomen mahdollisuudet ovat ennen kaikkea tekoälyn soveltamisessa eri tarkoituksiin.

Koko yhteiskunnan kannalta digitalisaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, ja sen esteitä on poistettava edelleen, sanoi tilaisuuden avannut FiComin uusi toimitusjohtaja Elina Ussa.

Tekoäly käyttöön nyt tai ei koskaan

Antti Merilehto, Tekoäly – matkaopas johtajalle -kirjan kirjoittaja, kehotti yrityksiä joko tarttumaan tekoälyyn heti tai sammuttamaan firman valot saman tien. Kenelläkään ei ole varaa olla hyödyntämättä tekoälyn mahdollisuuksia.  Suomessa on Merilehdon mukaan paljon keskisuuria yrityksiä, joiden liiketoiminnasta pitää olla huolissaan, sillä ne eivät ole sisäistäneet tekoälystrategian tärkeyttä.

Tekoälyn suurin hyöty on alueella, jossa koneiden operatiivinen tehokkuus ja ihmiselle ominainen tunne yhtyvät. Juuri tunne ja empatia ovat tulevaisuuden työelämän tärkeimmät taidot, ennustaa Merilehto.

Tekoäly mahdollistaa tehokkuuden

Maailman neljä megatrendiä ovat kaupungistuminen, väestörakenteen muutos, digitalisaation mahdollistama hyperglobalisaatio sekä innovaatioiden kiihtyvä tahti, määritteli HP Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty FiCom Forumin päätöspaneelissa. Tekoälyn avulla on tehtävä tuottavuushyppy tulevaisuuteen ja luotava elinkelpoiset olosuhteet kasvavalle väestölle.

Paneeliin, jossa pohdittiin, millaisen yhteiskunnan rakennamme tekoälyn avulla, osallistuivat Huhtaniityn lisäksi professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta, teemajohtaja Johannes Koponen Demos Helsingistä sekä toimitusjohtaja Mikael Jungner Kreabista. Paneelin veti Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, joka on myös FiComin hallituksen jäsen.

Uudet toimintamallit murtavat vanhoja rakenteita

Johannes Koponen muistutti, että kaikki uudet toimintamallit kautta aikojen ovat aina luoneet jännitteitä yhteiskunnassa. Vaikka paneelissa peräänkuulutettiin siilojen purkamista, suuret rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa eivät Liisa Välikankaan mielestä tahdo onnistua. Sen sijaan hän kehotti rikkomaan kahta järjetöntä sääntöä päivässä, jolloin ihmisten pienillä käyttäytymismuutoksilla saadaan aikaan tarvittava vaikutus.

Jungnerin mielestä digitaalisessa ajassa ei tavoitteena saa olla demokraattinen, kaikkia samoin kohteleva yhteiskunta. Digitalisaation idea on yksilöllisyys ja asioiden räätälöinti kullekin sopivaksi.

Tulevaisuuden yksilöille räätälöity yhteiskunta rakentuu panelistien mielestä kuitenkin poistamalla mahdollisimman paljon jäykistäviä rakenteita, rikkomalla tarpeettomia sääntöjä ja siirtämällä suorittava työ roboteille, jotta ihmiset voivat keskittyä luovuuteen ja kanssakäymiseen.

Tekoäly ei ole uhka

Panelistit pitivät tekoälyä pikemminkin hyvänä työkaluna kuin uhkana. Koponen muistutti, että tekoäly ei yhtäkkiä muutu tietoisen älykkääksi, ja Välikangas nimesi mm. ilmastonmuutoksen suuremmaksi uhaksi.

Tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset tulee ratkaista, mutta tekoälyn tapauksessa lasi ei ole puoliksi tyhjä vaan puoliksi täynnä. Ratkaisevaa on tekoälyn avulla luotavat palvelut ja niiden käyttö.

Ketteryys ja empatia, asioiden ymmärtäminen toisesta näkökulmasta, ovat huomionarvoisimmat asiat digitalisaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä.

Sen, mikä on pidettävä mielessä, kiteytti Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson omassa puheenvuorossaan: ihmisten on oltava vastuullisia käyttämiensä järjestelmien suhteen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä FiCom Forumissa 23.5.2018

Lisää FiCom Forumin antia

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

24.5.2018

Virtuaalitodellisuus on kokemus

Virtuaalinen (virtual reality, VR) ja lisätty (augmented reality, AR) todellisuus ovat teknologioita, joiden markkinoilta on viime vuodet odotettu nopeaa kasvua.

Kehityksen ja kasvun esteinä ovat kuitenkin toistaiseksi olleet paitsi VR-/AR -laitteiden korkeat kuluttajahinnat ja heikko käytettävyys, myös laitteille räätälöityjen sisältöjen puute. On siis oltu muna-kana-tilanteessa. FiCom Forumin paneelikeskustelussa pohdittiin Jari Muikun johdolla, miten VR:n ja AR:n kaltaiset uudet teknologiat vaikuttavat viihdesisältöjen tuottamiseen, ja voidaanko niiltä ylipäätään odottaa uudenlaista liiketoimintaa.

Keskustelussa nousivat esille esimerkit 360°-videoiden ja lisätyn todellisuuden käytöstä mm. mainonnassa. Viihdeteollisuudessa ja sisällöntuotannossa nämä uudet teknologiat eivät ole vielä yleistyneet. Panelistit vakuuttivat, että Suomessa on kuitenkin jo paljon osaamista, ja meillä on täydet mahdollisuudet olla ensimmäisten joukossa hyödyntämässä virtuaalista ja lisättyä todellisuutta liiketoiminnassa.

Virtuaalitodellisuuden sisältöjen ytimessä on kokemus. Koko sisällöntuotanto täytyy miettiä toisin kuin perinteisessä videoon perustuvassa tarinankerronnassa, totesi Fake Productionsin Santtu Parikka. Myös sisällön jakelu asettaa omat haasteensa: VR- ja AR-sisältöjen massajakeluun soveltuvia alustoja ei ole vielä käytössä.

Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että ainakin toistaiseksi virtuaalinen ja lisätty todellisuus ovat parhaimmillaan peliteollisuudessa ja oppimisen apuvälineenä.

Lisää VR- ja AR -teknologioista ja niiden mahdollisuuksista Digital Media Finlandin raportista

Keskustelemassa Santtu Parikka (Fake Productions), Tommi Pietiläinen (Kuvajono), Katri Perälä (DNA), Tero Pänkäläinen (Deeptale)

Lisää FiCom Forumin antia

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

24.5.2018

Elävän kuvan kulta-aika

Televisio- ja sisältöalan liiketoimintamallit kehittyvät ja monimutkaistuvat edelleen. Katselukäyttäytymisen muutos haastaa tv-toimialan, ja kilpailu on kansainvälistynyt. Tästä huolimatta alalla on paljon mahdollisuuksia myös suomalaisille toimijoille.

Kuten Fox-kanavien Pohjoismaiden ohjelmistosta vastaava Elina Mustelin totesi FiCom Forumin TV tänään -osion puheenvuorossa, elämme elävän kuvan kulta-aikaa. Kasvun vetureina toimivat suoratoistopalvelut, mutta myös lineaaritelevisio kasvaa. Mustelin kertoi, että lineaari-tv:n osuus katselusta on edelleen maasta riippuen 63 – 93 prosenttia kokonaiskatselusta. Tilanne kuitenkin muuttuu nopeasti: arvion mukaan lineaarisen ja ei-lineaarisen katselun suhdeluku Pohjoismaissa on jo vuoteen 2020 mennessä 50:50.

Suomessa televisio on säilyttänyt asemansa vahvemmin kuin muissa Pohjoismaissa. Tämä johtuu kansainvälisesti vertailtuna poikkeuksellisen laajasta katsojalle maksuttomasta, mainosrahoitteisesta tv-kanavatarjonnasta.

Tarjontaa on enemmän kuin koskaan. Vahvat ja tunnistettavat televisiokanavien ja -ohjelmien brändit auttavat katsojia navigoimaan sisältötarjonnan keskellä.  Vahvat brändit pärjäävät kilpailussa myös tulevaisuudessa, niin lineaari-tv:ssä kuin suoratoistopalveluissakin.

Seuraavan sukupolven tv-elämyksiä

Nokian IP- ja videoliiketoimintaa EMEA-alueilla kehittävä Hendrik Van Hove esitteli FiCom Forumin yleisölle yhtiön visioita tulevaisuuden televisiosta. Van Hovenin mukaan seuraavan vuosikymmenen aikana televisio- ja videoteknologioissa tullaan näkemään ennennäkemätön muutos.

Nokian uuden ajan television perustana on virtualisoitu käyttöliittymä, jossa sisältöjä voi katsella kaikenlaisilla pinnoilla: niin ikkunoilla, auton tuulilasissa kuin pöydälläkin. Katsoja voi helposti jatkaa katselua siirtyessään tilasta toiseen.

Ihan tätä päivää Nokian AnyVision ei kuitenkaan vielä ole, vaan sen toteutuminen edellyttää kehitystä useissa tekniikoissa: näytöissä, datan keruussa, tekoälyssä ja algoritmeissa. Mutta kuten Van Hove Malcom X:n sanoin muistutti: tulevaisuus kuuluu niille, jotka valmistautuvat siihen tänään.

From television to AnyVision -video

Lisää FiCom Forumin antia

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

15.5.2018

Reilusti yli 100 000 uutta Mobiilivarmenteen käyttäjää vuodessa

DNA:n, Elisan ja Telian vuosi sitten käynnistämä kampanja Mobiilivarmenteen käytön edistämiseksi on tuottanut tuloksia: kampanjan aloittamisen jälkeen jo yli 110 000 suomalaista on ottanut Mobiilivarmenteen käyttöönsä.

Suomessa on maailman parhaat edellytykset kehittää turvallista ja sujuvaa sähköistä asiointia: meillä on kattavat ja nopeat verkot, olemme mobiilidatan käytössä maailman huippua ja taustalla ovat toimivat ja hyvät perusrekisterit.

FiCom ja sen mobiililiittymiä tarjoavat jäsenyritykset ovat olleet aktiivisesti edistämässä Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin ja rakentamassa luottamusverkostoa.

Mikä Mobiilivarmenne?

Mobiilivarmenne on sähköinen henkilöllisyystodistus puhelimessa. Mobiilivarmenteella on helppo todistaa henkilöllisyys missä ja milloin vain. Mobiilivarmenteen käyttö on vaivatonta: oman puhelinnumeron lisäksi tarvitsee muistaa vain oma, itse valittu vähintään nelinumeroinen tunnusluku.

Toimii jo yli 20 000 palvelussa

Mobiilivarmenne toimii jo lähes kaikissa julkisissa palveluissa, pankki- ja rahoituspalveluissa sekä terveydenhuollossa. Lisää palveluita tulee mukaan koko ajan.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

9.5.2018

Kulttuurin digitaalinen kuluttaminen kasvaa

Musiikkibisneksen myllännyt digitalisaatio ei peloista huolimatta nujertanut alaa. Sen sijaan musiikin kuuntelusta suoratoistopalveluiden kautta on tullut valtavirtaa, ja äänitemusiikin kokonaiskulutus on reippaassa kasvussa. Kirjatkin ovat digitalisoitumassa, ja niistä nauttiminen erilaisten palvelujen kautta lisääntyy.

Digitaalista musiikkia myytiin Suomessa viime vuonna reilulla 32,6 miljoonalla eurolla, ja sen myynti kasvoi lähes kahdellakymmenellä prosenttia edellisestä vuodesta. Valtaosa myynnistä tuli suoratoistopalveluista. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Pohjoismaiden suosituin musiikkipalvelu on YouTube, ja kakkosena tulee Spotify.

Musiikkia kuuntelee internetistä 61 prosenttia yli 16-vuotiaista suomalaisista. Netin kautta soiva musiikki on erityisesti nuorten, alle 24-vuotiaiden suosiossa, sillä heistä lähes kaikki kuuntelevat musiikkia niin. Piratismi on vähentynyt samalla, kun lailliset, helppokäyttöiset palvelut ovat lisääntyneet.

Kirjojen verokohtelusta saatava tasapuolista

Sähköiset kirjat yleistyivät 2010-luvun alussa ensin erillisillä lukulaitteilla, mutta nykyään e-kirjojen lukeminen onnistuu helposti älypuhelimella tai tabletilla. Vuonna 2016 sähköisiä julkaisuja eli ladattavia sähkökirjoja, äänikirjoja, digitallenteita sekä on-line-julkaisuja myytiin Suomessa 23,8 miljoonalla eurolla. Julkaistuista uusista nimekkeistä ladattavien sähkökirjojen osuus oli hieman yli 27 prosenttia.

E-kirjat ja verkkolehdet ovat sähköisiä palveluita, jotka EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan on verotettava yleisellä verokannalla. Tämä tarkoittaa, että kirjan eri julkaisumuotoja kohdellaan verotuksellisesti eri tavoin: sähköisen kirjan 24 prosentin arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin painetun kirjan 10 prosenttia.

Direktiivin muutosehdotus, joka antaisi mahdollisuuden laskea sähköisten kirjojen ja lehtien verokantaa, on jo hyväksytty parlamentissa, mutta neuvosto ei ole päässyt asiassa sopuun. Verotusta koskevat ratkaisut edellyttävät EU:n neuvoston yksimielistä päätöstä.

On kestämätöntä, että digitaaliset palvelut asetetaan fyysisten tuotteiden kanssa eriarvoiseen asemaan, ja verokohtelulla hankaloitetaan niiden leviämistä. Suomessa näkemys on se, että digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa on laskettava. Toivottavasti koko EU on samaa mieltä mahdollisimman pian.

Sivistystä ja lukemista sekä digitaalisten palveluiden leviämistä on edistettävä kaikin keinoin.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

8.5.2018

5G-taajuuksien jaon perustuttava niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen

Toisin kuin Kauppalehden 24.4.2018 artikkelissa väitetään, ei 5G-taajuuksien jako paikallisoperaattoreille ole välttämättömyys teknologian kehittymiselle ja sen hyödyntämiselle. Päinvastoin, ensimmäiseksi käyttöön otettavan 3,5 GHz:n taajuuden jakaminen kokonaisuudessaan valtakunnallisille operaattoreille takaa liikenne- ja viestintäministeriönkin edellyttämän taajuuksien tehokkaan käytön. Vain näin saavutetaan korkean kapasiteetin ja lyhyen viiveen huippunopeat yhteydet.

Taajuudet ovat Suomessa erittäin tehokkaassa käytössä muihin maihin verrattuna, ja ne kaikki myös tarvitaan datamäärien kasvaessa edelleen voimakkaasti.

Jos 3,5 GHz:n taajuusalueesta irrotetaan osa alueelliseen tai paikalliseen käyttöön, kumotaan tehokkuushyöty, eikä näin myöskään päästä tavoitteen mukaisiin huippusuorituskykyihin. Suuret käytännön nopeudet ja laaja kapasiteetti saavutetaan vain mahdollisimman laajalla, maanlaajuisesti jaetulla kaistanleveydellä. Leveämpi taajuuskaista tekee mahdolliseksi suorituskykyisempien verkkojen rakentamisen sekä suuremmat nopeudet useille käyttäjille yhtäaikaisesti.

Alueelliseen ja paikalliseen käyttöön on huomattavasti tarkoituksenmukaisempaa osoittaa taajuuksia korkeammalta, esimerkiksi 26 GHz:n alueelta. Mikro-operaattoritoiminta on suunniteltu näille erittäin lyhyen viiveen mahdollistaville mikroaaltotaajuuksille, jotka soveltuvat paikalliseen käyttöön sekä sisätilapeiton rakentamiseen pienen solukokonsa takia.

5G-tekniikan avulla ns. verkon viipalointi on mahdollista. Sen myötä myös valtakunnalliset operaattorit voivat tarjota laajemmin räätälöityjä, käyttäjäkohtaisia palveluja erilaisiin paikallistarpeisiin. Paikallinen asiakas hyötyy koko maan kattavan operoinnin eduista ilman tarvetta omiin, mittaviin investointeihin.

Suomi on maailman ykkösmaa mobiilidatan käytössä, ja tätä ei tulisi vaarantaa 5G:hen siirryttäessä. On tärkeää varmistaa, että myös tulevaisuuden verkoissa voidaan siirtää dataa maksimaalisesti ja suurilla nopeuksilla, ja tämä edellyttää taajuuksien kokonaisvaltaista tarkastelua. Jos 3,5 GHz:n taajuusalue jaetaan valtakunnallisesti, maksimoidaan hyöty Suomelle. 

Olli Sirkka
hallituksen puheenjohtaja/FiCom ry, toimitusjohtaja/Oy LM Ericsson Ab

Marko Lahtinen
lakiasioiden päällikkö/FiCom ry

Tämä aihe liittyy


19.4.2018

Asko Metsolasta FiComin uusi asiantuntija

Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri Asko Metsola aloittaa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n lakimiehenä 14.5.2018.  Metsola siirtyy FiComiin Patentti- ja rekisterihallituksesta, jossa hänen vastuullaan on ollut mm. tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonta. Tätä ennen Metsola työskenteli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:ssä.

”FiComissa on työn alla paljon ajankohtaisia asioita EU:sta ja kotimaasta, esimerkiksi tietosuoja- ja sisältöasioiden sekä sähköisen tunnistamisen saralla, joten on hienoa saada Asko vahvistamaan joukkoamme ”, sanoo FiComin väliaikainen toimitusjohtaja Marko Lahtinen.

”Olen innoissani työstä organisaatiossa, jonka toimiala on yksi keskeisimmistä digitaalisen yhteiskunnan rakentajista. FiComissa voin hyödyntää mm. tekijänoikeusasioista kertynyttä asiantuntemustani ja samalla päästä oppimaan uutta”, sanoo Asko Metsola.


17.4.2018

Televisiokanavien kaapelijakeluun odotetaan ratkaisua

Markkinaoikeus sai helmikuussa käsiteltäväkseen Kopioston kanteen, jossa haetaan ennakkotapausta kaapeliverkon televisiolähetysten tekijänoikeuslaintulkinnasta sekä oikeuksista maksettavista erillisistä korvauksista. 

Kaikki ovat luonnollisesti yhtä mieltä siitä, että tekijänoikeuksista pitää maksaa – mutta niistä ei pidä rahastaa kahteen kertaan. Operaattoreiden ja televisioyhtiöiden mukaan tekijänoikeudet tv-lähetyksiin on hankittu ohjelmaostojen yhteydessä kaikkien suomalaisten katsojien osalta riippumatta siitä, missä verkossa nämä tv-ohjelmia katsovat. Lähetysten jakelutekniikka ei voi olla peruste lisäkorvaukselle.

Kiista voi lopettaa mainosrahoitteisten kanavien jakelun puolessa Suomen kodeista

Kopiosto tulkitsee lainsäädäntöä niin, että kaapeliverkossa lähetetty tv-ohjelma ei olisi alkuperäinen lähetys samalla tavalla kuin antenniverkon lähetys. Monissa Suomen kaupungeissa kaapeliverkko on kuitenkin ensisijainen television jakelutekniikka, samoin kuin antennijakelu muualla – usein haja-asutusalueilla. Noin puolet suomalaisista kotitalouksista katsoo televisiota kaapeliverkossa.

Kopiostolle myönteinen ratkaisu markkinaoikeudessa voi pahimmillaan ­tarkoittaa mainosrahoitteisten, vapaasti vastaanotettavien kanavien jakelun loppumista kaapelijakelussa, mikä olisi merkittävä heikennys paitsi suomalaisille tv-katsojille, myös tuotantoyhtiöille ja mainostajille. 

Nykyinen jakelumalli on tasapuolinen ja toimiva

Suomessa on jo pitkään toimittu niin, että tv-yhtiöt ostavat katsojille maksuttomien kanavien ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille – myös kaapelijakelulle – jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Operaattorit ja tv-yhtiöt pitävät Suomen mallia hyvänä, koska siinä tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen ohjelmaostojen yhteydessä ilman välikäsiä, ja ohjelmien jakelu katsojille voidaan hoitaa samoin edellytyksin tekniikasta riippumatta.

Muissa Pohjoismaissa tarjolla on tyypillisesti vain vähän ilmaisia kanavia. Suomessa maksuton tv-tarjonta on poikkeuksellisen laajaa ja laadukasta: katsojalle maksuttomia, julkisella tai mainosrahoituksella toimivia kanavia on tällä hetkellä kuusitoista.

Maksuttomien kanavien jakelu ei tuota kaapelioperaattorille sisältöihin perustuvaa tuloa, josta tekijänoikeuskorvauksia tulisi maksaa. Kaapelioperaattori toimii vain kanavien jakelijana tv-yhtiön puolesta aivan kuten antenniverkon operaattoritkin. Toisin on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, joissa miltei kaikki televisiotarjonta on maksullista ja maksulliset kanavat ovat operaattoreille merkittävä tulonlähde.

Vastuullisuus ja kuluttajien luottamuksen säilyttäminen tärkeää

Sisältöliiketoiminnan kehittyminen tarvitsee tekijänoikeuslain, joka on selkeä ja kohtelee kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavoin. FiCom katsoo, että alkuperäisen ja edelleen lähettämisen käsitteitä pitäisi täsmentää niin, ettei käytettävä lähetystekniikka vaikuta oikeudelliseen kohteluun.

Niin lainsäädännön kuin sisältöalaa ja tekijänoikeuksia koskevan politiikan tulisi pyrkiä tukemaan alan arvoverkon markkinaehtoista kasvua. Kansainvälisen kilpailun myötä huomio pitäisi kiinnittää erityisesti kotimaisten sisältöjen tarjonnan ja käytön kasvattamiseen.

Kukaan ei halua kanavien jakeluun keskeytyksiä – kaikkein vähiten katsojat. Alan toimijoiden vastuullisuus ja kuluttajien luottamuksen säilyttäminen on tärkeää.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

17.4.2018

Digitaalisten sisältöjen markkinat Suomessa

Digitaalisen median markkinat Suomessa

Tilastokeskuksen tuottaman viimeisimmän Joukkoviestintä-tilaston mukaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna 2016 oli yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Sähköisen viestinnän (televisio, radio ja internetmainonta) osuus kokonaisuudesta oli 39 prosenttia, eli noin 1,5 miljardia euroa. Sähköisestä viestinnästä television osuus oli kolme neljäsosaa, internetmainonnan 22 prosenttia ja radion osuus neljä prosenttia.

Median seurantaan käytetään aikaa lähes kahdeksan tuntia päivässä

Kantar TNS:n selvityksen mukaan 15 - 74-vuotiaat suomalaiset käyttivät median seurantaan keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia päivässä vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Aika oli kasvanut 20 minuuttia edellisvuodesta.

Eniten aikaa käytettiin television katseluun, 29 prosenttia koko mediaan käytetystä ajasta. Radion kuuntelu vei 18 prosenttia ja sanomalehtien lukeminen 13 prosenttia.

Osuudet suomalaisten median seurantaan käyttämästä ajasta tammi-kesäkuussa 2017

Televisiota katsotaan melkein kolme tuntia päivässä

Finnpanelin tv-katselu ja ilmiöt -tutkimus vuodelta 2017 kertoo, että suomalaiset käyttävät television katseluun päivittäin keskimäärin 2 tuntia 48 minuuttia. Edellisestä vuodesta aika oli vähentynyt neljä minuuttia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat ja vähiten 15 – 24-vuotiaat.

Television katseluun käytetystä ajasta suurin osa, 92 prosenttia, kului ohjelmien katseluun niiden lähetysaikana. Ajassa siirretyn katselun osuus oli suurin 25 – 44-vuotiailla, joilla se oli 10 prosenttia katseluajasta.

Kotimaisten netti-tv-palveluiden käynnistyksiä viime vuonna oli kuukausittain kesimäärin 59 miljoonaa. Käynnistysten määrä kasvoi lähes viidenneksellä edellisestä vuodesta. (Finnpanel)

Tämän vuoden alusta Finnpanel laajensi mittaustaan YLE Areenan, MTV Katsomon ja Ruudun osalta televisiovastaanottimen lisäksi myös muihin päätelaitteisiin. Laajennetun mittaustavan myötä alle 45-vuotiaiden päivittäinen television katseluaika lisääntyi 11 prosenttia (6 minuuttia) ja yli 45-vuotiaiden 3 prosenttia (5 minuuttia).

Ikä vaikuttaa katsomisessa käytetyn päätelaitteen valintaan. Nuorimmasta ikäryhmästä, 3 – 14-vuotiaista, 36 prosenttia käytti online-katseluun tablettia, 39 prosenttia älypuhelinta, 12 prosenttia tietokonetta ja 14 prosenttia älytelevisiota. 25 – 44-vuotiailla vastaavat osuudet olivat: 11 prosenttia tabletilla, 25 prosenttia älypuhelimella, 26 prosenttia tietokoneella ja 38 prosenttia älytelevisiosta. Yli 45-vuotiailla tabletin osuus online-katselussa oli 28 prosenttia, älypuhelimen 13 prosenttia, tietokoneen 33 prosenttia ja älytelevision 26 prosenttia.

Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa televisiota katsotaan antenniverkon ja kaapeliverkon kautta lähes yhtä paljon. Antenniverkon osuus oli 44 prosenttia ja kaapeliverkon 43 prosenttia. IPTV-liittymää televisiolähetysten vastaanottoon käytti yhdeksän prosenttia ja satelliittivastaanottoa viisi prosenttia vastaajista. Osa vastaajista ei tiennyt vastaanottotapaansa. (Viestintävirasto)

Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät kasvussa

Viestintäviraston operaattoreille tekemän kyselyn mukaan kaapeli-tv-liittymiä oli viime vuoden lopussa noin 1,6 miljoonaa. Määrä kasvoi 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa kasvu on ollut reilut 15 prosenttia.

Kaapeli-tv-liittymien määrä Suomessa

Operaattoreilta kerätty kaapeli-tv-verkon liittymämäärä sisältää kaikki kaapeli-tv-liittymät, myös kotitaloudet, joilla ei mahdollisesti ole televisiota ollenkaan, mutta on valmius vastaanottaa kaapeli-tv-lähetyksiä. Luku sisältää myös muut kuin kotitaloudet. Kotitalouksia on kuitenkin valtaosa, 98 prosenttia kokonaismäärästä. Viestintäviraston operaattoreilta keräämän tiedon mukaan kaapeli-tv-liittymä on noin 55 prosentilla kotitalouksista.

IPTV-liittymät Suomessa

IPTV-liittymien määrä viime vuoden lopussa oli 439 000, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,9 prosenttia. Viidessä vuodessa kasvu on ollut 71,5 prosenttia.

Viestintävirasto kysyy kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät operaattoreilta erikseen, jolloin sekä kaapelitelevisioverkon että IPTV:n käyttäjä tulee mukaan molempiin lukuihin.

 Maksullisten tv-kanavien tilaajia vajaa kolmannes tv-talouksista

Vuonna 2017 maksullisia tv-kanavia tilasi 27 prosenttia kaikista tv-talouksista. Maksullisia tv-sisältöjä (edellisten lisäksi myös Netflixin tyyppiset videopalvelut) tilasi 42 prosenttia tv-talouksista. (Finnpanel)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien määrä, prosenttia tv-talouksista (ei sisällä Netflixin kaltaisia videopalveluita)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien kotitalouksien määrä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2002 vuoteen 2007. Sen jälkeen niiden osuus kaikista tv-talouksista on pysytellyt noin 30 prosentin tuntumassa.

FiCom kysyy erikseen maksu-tv-tilaajien määriä kaapeli- ja IPTV-verkossa. Viime vuonna tilaajia oli noin 261 000, määrä laski viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Sähköisten kirjojen osuus vielä vähäinen, suunta kuitenkin kasvava

Suomessa julkaistuista uusista nimekkeistä e-kirjojen eli ladattavien sähkökirjojen osuus vuonna 2016 oli noin 27 prosenttia. Kaikkien sähköisten julkaisujen (sisältää ladattavien sähkökirjojen lisäksi myös äänikirjat, digitallenteet ja on line -julkaisut) osuus oli noin 40 prosenttia. E-kirjojen osuus kirjamyynnistä vuonna 2016 oli pari prosenttia ja kaikkien sähköisten julkaisujen myynnin osuus noin kymmenen prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistyksen tilastot. Ne sisältävät jäsenkustantajien kirjamyynnin julkaisutilastot, jotka edustavat noin 75 prosenttia koko markkinasta.)

Koko maan yleisten kirjastojen kokoelmissa oli 73 481 e-kirjaa vuonna 2017, mikä oli 0,24 prosenttia niiden kirjakokoelmista. E-kirjojen hankintojen osuus oli 2,5 prosenttia kaikista kirjahankinnoista ja niiden lainaus 0,85 prosenttia (564 836 käyttökertaa) kirjojen kokonaislainauksesta. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot)

Lehtien lukemisessa painettu lehti edelleen e-lehtiä suositumpi

Syksyllä 2017 tehdyn kyselyn mukaan 92 prosenttia suomalaisista luki viikoittain sanoma- tai aikakauslehtiä. Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti käyttävänsä pääasiassa perinteisiä medioita ja niiden rinnalla jonkin verran verkkomedioita. Pääasiassa verkkomedioita ilmoitti käyttävänsä 28 prosenttia ja pelkkiä perinteisiä medioita 20 prosenttia vastaajista. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa. (Kansallinen mediatutkimus)

Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen viikoittain, prosenttia vastaajista

Digitaalisten lehtien lukemisessa matkapuhelin oli suosituin väline, puhelimella lehtiä luki 48 prosenttia vastaajista. Tietokoneella niitä luki 44 prosenttia ja tabletilla tai lukulaitteella 25 prosenttia. Yksi henkilö voi lukea lehtiä eri välineillä, joten vastausten summa ei ole sata prosenttia. (Kansallinen mediatutkimus).

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

16.4.2018

Antennitelevisioverkko uudistuu kahden vuoden kuluttua

Antenni-tv-verkon jakelutekniikka uudistuu huhtikuun alussa vuonna 2020. Silloin otetaan koko antenniverkossa käyttöön DVB-T2-jakelutekniikka, jonka ansiosta teräväpiirtokanavien lähettäminen myös antenniverkossa on mahdollista. Maksu-tv-kanavat siirtyivät uuteen tekniikkaan jo vuonna 2017, ja nyt uudistus laajenee koskemaan myös vapaasti vastaanotettavia kanavia. Katsojalla saattaa olla edessä uuden television tai digiboksin hankinta.

Radiotaajuuksia on rajallinen määrä. Uuden jakelu- ja pakkausteknologian ansiosta taajuuksille mahtuu tulevaisuudessa enemmän kanavia, joissa on myös entistä terävämpi kuva. Televisio- ja radiolähetysten lisäksi myös esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä mobiili dataliikenne tarvitsee taajuuksia, joten niiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta.

Antenna Ready HD – helpoin tapa tunnistaa toimiva laite

Päätelaitteessa – televisiossa tai digiboksissa – tulee viimeistään kahden vuoden kuluttua olla T2-viritin, jotta televisiokanavat näkyvät. Tällä hetkellä noin puolella antenni-tv:n katsojista tällainen jo on, mutta usealla on vielä laitteen hankinta edessä. Jos nykyisessä televisiossa ei ole tarvittavaa T2-viritintä, eikä halua uutta tv-vastaanotinta, televisioon voi liittää digiboksin.

Helpoimmin oikeanlaisen laitteen tunnistaa Antenna Ready HD -merkistä. Merkki tarkoittaa, että laitteen tekniset ominaisuudet on monipuolisesti testattu ja laite toimii suomalaisissa tv-verkoissa myös tulevaisuudessa. Kaikki testatut päätelaitteet löytyvät osoitteesta www.testatutlaitteet.fi.

Jos jo tällä hetkellä katselee antenniverkon maksullisia tv-kanavia, laiteasiat ovat kunnossa. Jos ei ole maksu-tv-tilaaja, kannattaa kokeilla, näkyykö lähetyksiä kanavapaikoilla 24 (Nelonen HD), 39 (Estradi 2020) tai 21, 22 ja 25 (Ylen HD-televisiokanavat). Jos näkyy, laite toimii myös uudistuksen jälkeen.

Televisiota ostaessasi pohdi ainakin:

  1. Asutko antenni- vai kaapelitelevisioverkon alueella?
     
  2. Millaisia ominaisuuksia televisioltasi haluat?
  • ruudun koko ja näytön tarkkuus eli resoluutio
  • äänen laatu
  • älytelevisio-ominaisuudet, hybriditelevisio-ominaisuudet, sovellukset, suoratoistopalvelut
  • tallennusmahdollisuudet
  • maksutelevisiopalvelujen käyttö

Nykyisen television valmiuden vuoden 2020 siirtymään voi tarkistaa osoitteesta www.toimiikotelkkarini2020.fi. Kaikki Antenna Ready HD -hyväksytyt laitteet on listattu osoitteessa www.testatutlaitteet.fi.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

3.4.2018

Kotimaassa tilatut digisisällöt käytettävissä nyt myös Euroopassa

Maksullisia digitaalisia sisältöpalveluja voi nyt katsella ja kuunnella netissä muuallakin kuin kotimaassa. Huhtikuun alusta voimaan astunut EU:n siirrettävyysasetus tarkoittaa, että kotimaassa tilattuja netin sisältöpalveluja pitää pystyä käyttämään myös silloin, kun oleskelee väliaikaisesti jossain muussa EU-maassa. Aiemmin tämän ovat estäneet tekijänoikeuksiin liittyneet epäselvyydet tai erilaisiin sopimuksiin perustuneet maarajoitukset.

Siirrettävyysasetus tarkoittaa, että suomalaisen on voitava halutessaan käyttää täällä tilaamiaan palveluja, esimerkiksi Netflixiä tai Spotifyta, vaikkapa lomalla Kreikassa tai työmatkalla Saksassa. Velvollisuus mahdollistaa sisältöjen siirrettävyys EU:n sisällä koskee vain maksullisten nettipalveluiden tarjoajia. Asetus kuitenkin sallii sen, että myös esimerkiksi Yleisradio voi ottaa siirrettävyyden käyttöön Yle Areenassa, minkä Yle on kertonut tekevänsä tämän vuoden aikana.

Sisältöjen käyttöoikeus toisessa EU-maassa edellyttää, että käyttäjän pysyvä asuinpaikka pitää pystyä tunnistamaan.  Esimerkiksi Yle Areenaan tulee jatkossa ulkomailla kirjautua omalla Yle Tunnuksella, jolla varmennetaan, että katsoja asuu vakituisesti Suomessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

21.3.2018

Mobiilivarmenteella yli 80 000 uutta käyttäjää

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän 2017 alussa kampanjan edistämään Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Kampanjan aloittamisen jälkeen jo yli 80 000 suomalaista on ottanut käyttöönsä Mobiilivarmenteen.

Suomessa on maailman parhaat edellytykset kehittää turvallista ja sujuvaa asiointia: meillä on kattavat ja nopeat verkot, olemme mobiilidatan käytössä maailman huippua ja taustalla ovat toimivat ja hyvät perusrekisterit. Suomalaisten yleisin tunnistautumisväline on silti edelleen jo parikymmentä vuotta vanha pankkien tarjoama verkkopankkitunnus.

FiCom ja sen mobiililiittymiä tarjoavat jäsenyritykset ovat olleet aktiivisesti rakentamassa luottamusverkostoa ja viemässä eteenpäin Mobiilivarmennetta, helppokäyttöistä puhelimen SIM-kortilla sijaitsevaa sähköistä henkilöllisyystodistusta. Mobiilivarmenteella voi tunnistautua verkkopalveluissa ja hoitaa esimerkiksi veroasioitaan, tilata uuden passin tai tarkastella terveystietojaan kätevästi ja turvallisesti netissä. Mobiilivarmenne toimii jo yli 20 000 eri palvelussa.

Tunnistuspalveluiden saavutettavuutta tutkittiin

Digitalisaatio etenee vauhdikkaasti, ja yhä useammassa palvelussa tarvitaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Sujuva sähköinen tunnistautuminen on tärkeää digikehityksen mahdollistamiseksi ja erityisesti julkisten palveluiden digitalisointitavoitteen saavuttamiseksi. Palveluiden käytön lisääntyminen edellyttää kuitenkin helppoa, turvallista ja edullista tapaa tunnistaa käyttäjät.

Tulevaisuudessa tunnistautumisen oletetaan kehittyvän entistä selkeämmin arvoketjuksi, jossa on eri palveluntarjoajia. Tällöin keskeiseksi tarpeeksi vahvan sähköisen tunnistautumisen arvoketjussa nousee avoimet rajapinnat tunnistuspalveluihin ja -välineisiin. Lisäksi asiointi- ja tunnistuspalveluiden tulee täyttää digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset myös erityisryhmien osalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi viime vuoden lopulla selvityksen tilannekuvan muodostamiseksi vahvan sähköisen tunnistautumisen käytettävyydestä ja saavutettavuudesta erityisryhmille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että mikään nykyisistä vahvoista sähköisistä tunnistusvälineistä - verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne ja sähköinen henkilökortti - ei toimi täysin saavutettavasti ja sähköinen palveluketju katkeaa jossakin vaiheessa saavutettavuusongelmien vuoksi.

Mobiilivarmenne pärjäsi tutkimuksessa kohtuullisesti: esimerkiksi joillekin näkövammaisille Mobiilivarmenne tuntui toimivan hyvin, ja sen kehittämistä toimivaksi kaikille pidettiin mahdollisena.

 

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

16.3.2018

HD Day etsi ratkaisuja sujuvaan televisiotekniikan siirtymään

Antennitelevisioverkossa siirrytään käyttämään pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaa reilun kahden vuoden kuluttua. Television katsojalle tämä tarkoittaa, että päätelaitteessa – televisiossa tai digiboksissa – pitää olla T2-viritin, jotta kanavat näkyvät myös siirtymän jälkeen 1.4.2020. Noin puolella antennitelevisiokodeista tällainen laite jo on, mutta monella on television tai digiboksin vaihto edessä. Laitetta ostaessa kannattaa varmistaa, että se on Antenna Ready HD -hyväksytty. Silloin se testatusti toimii myös tulevaisuudessa.

Uuteen lähetystekniikkaan siirtymisestä halutaan tehdä televisionkatsojalle mahdollisimman sujuva. Jotta tarvittavien laitteiden hankinta ei tulisi katsojille yllätyksenä, asiasta on viestitty monin eri tavoin.

Viestintäviraston koordinoima Toimiikotelkkarini2020-kampanja on herätellyt kuluttajia niin television, netin kuin printtimainonnankin avulla ottamaan selvää, onko oma televisio sellainen, että sillä näkyy lähetykset vielä siirtymän jälkeenkin. Eri variaatioita viestintäkampanjasta jatketaan siirtymään asti.

Muutoksen taustalla taajuuksien tehokas käyttö

Vaikka radiotaajuudet on luonnonvara, joka ei kulu käytössä, niitä ei kuitenkaan riitä määrättömästi kaikille. Taajuuksia tarvitsee televisio- ja radiolähetysten lisäksi esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä mobiililaajakaista, joten niiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta. DVB-T2:n sekä kuvan ja äänen entistä tehokkaamman pakkaustekniikan avulla taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, joista suuri osa on teräväpiirtotekniikkaa.

Katsojalle tekniikan kehittyminen tuo lisää sisältöä ja entistä paljon paremman TV-kuvan laadun - kunhan vastaanotin vain on oikeanlainen.

Alalla huoli TV-laitteiden uusimisesta

Radio- ja televisioalan yhteistyöjärjestö RYT:n piirissä toimiva HDTV-foorumi järjesti 15.3.2018 seminaarin, jossa keskusteltiin, mitä ala voi tehdä edistääkseen sujuvaa teknologiasiirtymää. On tärkeää, että television katsojat tietävät tulevasta muutoksesta ja siitä, millaisella TV-vastaanottimella kanavat jatkossa näkyvät.

Pelkästään antenniverkon kautta televisiota katsotaan noin 900 000 suomalaiskodissa. Tämän lisäksi Suomessa on noin 600 000 vapaa-ajan asuntoa, joihin tv-kuva tulee myös pääsääntöisesti antenniverkosta. Vuoden 2020 T2-siirtymä koskee näitä kaikkia. Tilastojen mukaan noin puolella on jo tänä päivänä päätelaite, joka toimii tulevaisuudessakin, mutta melkein yhtä monella uuden laitteen hankinta on vielä edessä. 

Jos nykyisessä televisiossa ei ole tarvittavaa T2-viritintä, siihen voi liittää digiboksin. On sitten hankkimassa uutta televisiota tai digiboksia, on hyvä tarkistaa, että se on Antenna Ready HD -testattu. Silloin tietää, että laite toimii jatkossakin ja että se on testattu kaikissa suomalaisissa televisioverkoissa.

Uusi tekniikka ja älytelevisiot tuovat katsojille monenlaisia uusia palveluja ja mahdollisuuksia televisiosisällön kuluttamiseen. HD Dayssa esiteltiin Digitan hybridi-tv-palvelua sekä DNA:n TV-hubia, jotka molemmat laajentavat kuluttajan TV-kokemusta. Teräväpiirtotekniikka ja sisältöpalvelujen laajentuminen ovat osa tekniikan kehittymisen mukanaan tuomaa uudistusta.

Oman television valmiuden vuoden 2020 siirtymään voi tarkistaa osoitteesta www.toimiikotelkkarini2020.fi. Kaikki Antenna Ready HD -hyväksytyt laitteet on listattu osoitteessa www.testatutlaitteet.fi.

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

Pages