19.4.2018

Asko Metsolasta FiComin uusi asiantuntija

Oikeustieteen ja kauppatieteiden maisteri Asko Metsola aloittaa Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n lakimiehenä 14.5.2018.  Metsola siirtyy FiComiin Patentti- ja rekisterihallituksesta, jossa hänen vastuullaan on ollut mm. tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatioiden valvonta. Tätä ennen Metsola työskenteli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry:ssä.

”FiComissa on työn alla paljon ajankohtaisia asioita EU:sta ja kotimaasta, esimerkiksi tietosuoja- ja sisältöasioiden sekä sähköisen tunnistamisen saralla, joten on hienoa saada Asko vahvistamaan joukkoamme ”, sanoo FiComin väliaikainen toimitusjohtaja Marko Lahtinen.

”Olen innoissani työstä organisaatiossa, jonka toimiala on yksi keskeisimmistä digitaalisen yhteiskunnan rakentajista. FiComissa voin hyödyntää mm. tekijänoikeusasioista kertynyttä asiantuntemustani ja samalla päästä oppimaan uutta”, sanoo Asko Metsola.


17.4.2018

Televisiokanavien kaapelijakeluun odotetaan ratkaisua

Markkinaoikeus sai helmikuussa käsiteltäväkseen Kopioston kanteen, jossa haetaan ennakkotapausta kaapeliverkon televisiolähetysten tekijänoikeuslaintulkinnasta sekä oikeuksista maksettavista erillisistä korvauksista. 

Kaikki ovat luonnollisesti yhtä mieltä siitä, että tekijänoikeuksista pitää maksaa – mutta niistä ei pidä rahastaa kahteen kertaan. Operaattoreiden ja televisioyhtiöiden mukaan tekijänoikeudet tv-lähetyksiin on hankittu ohjelmaostojen yhteydessä kaikkien suomalaisten katsojien osalta riippumatta siitä, missä verkossa nämä tv-ohjelmia katsovat. Lähetysten jakelutekniikka ei voi olla peruste lisäkorvaukselle.

Kiista voi lopettaa mainosrahoitteisten kanavien jakelun puolessa Suomen kodeista

Kopiosto tulkitsee lainsäädäntöä niin, että kaapeliverkossa lähetetty tv-ohjelma ei olisi alkuperäinen lähetys samalla tavalla kuin antenniverkon lähetys. Monissa Suomen kaupungeissa kaapeliverkko on kuitenkin ensisijainen television jakelutekniikka, samoin kuin antennijakelu muualla – usein haja-asutusalueilla. Noin puolet suomalaisista kotitalouksista katsoo televisiota kaapeliverkossa.

Kopiostolle myönteinen ratkaisu markkinaoikeudessa voi pahimmillaan ­tarkoittaa mainosrahoitteisten, vapaasti vastaanotettavien kanavien jakelun loppumista kaapelijakelussa, mikä olisi merkittävä heikennys paitsi suomalaisille tv-katsojille, myös tuotantoyhtiöille ja mainostajille. 

Nykyinen jakelumalli on tasapuolinen ja toimiva

Suomessa on jo pitkään toimittu niin, että tv-yhtiöt ostavat katsojille maksuttomien kanavien ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille – myös kaapelijakelulle – jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Operaattorit ja tv-yhtiöt pitävät Suomen mallia hyvänä, koska siinä tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen ohjelmaostojen yhteydessä ilman välikäsiä, ja ohjelmien jakelu katsojille voidaan hoitaa samoin edellytyksin tekniikasta riippumatta.

Muissa Pohjoismaissa tarjolla on tyypillisesti vain vähän ilmaisia kanavia. Suomessa maksuton tv-tarjonta on poikkeuksellisen laajaa ja laadukasta: katsojalle maksuttomia, julkisella tai mainosrahoituksella toimivia kanavia on tällä hetkellä kuusitoista.

Maksuttomien kanavien jakelu ei tuota kaapelioperaattorille sisältöihin perustuvaa tuloa, josta tekijänoikeuskorvauksia tulisi maksaa. Kaapelioperaattori toimii vain kanavien jakelijana tv-yhtiön puolesta aivan kuten antenniverkon operaattoritkin. Toisin on esimerkiksi muissa Pohjoismaissa, joissa miltei kaikki televisiotarjonta on maksullista ja maksulliset kanavat ovat operaattoreille merkittävä tulonlähde.

Vastuullisuus ja kuluttajien luottamuksen säilyttäminen tärkeää

Sisältöliiketoiminnan kehittyminen tarvitsee tekijänoikeuslain, joka on selkeä ja kohtelee kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavoin. FiCom katsoo, että alkuperäisen ja edelleen lähettämisen käsitteitä pitäisi täsmentää niin, ettei käytettävä lähetystekniikka vaikuta oikeudelliseen kohteluun.

Niin lainsäädännön kuin sisältöalaa ja tekijänoikeuksia koskevan politiikan tulisi pyrkiä tukemaan alan arvoverkon markkinaehtoista kasvua. Kansainvälisen kilpailun myötä huomio pitäisi kiinnittää erityisesti kotimaisten sisältöjen tarjonnan ja käytön kasvattamiseen.

Kukaan ei halua kanavien jakeluun keskeytyksiä – kaikkein vähiten katsojat. Alan toimijoiden vastuullisuus ja kuluttajien luottamuksen säilyttäminen on tärkeää.

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

17.4.2018

Digitaalisten sisältöjen markkinat Suomessa

Digitaalisen median markkinat Suomessa

Tilastokeskuksen tuottaman viimeisimmän Joukkoviestintä-tilaston mukaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo vuonna 2016 oli yhteensä noin 3,8 miljardia euroa. Sähköisen viestinnän (televisio, radio ja internetmainonta) osuus kokonaisuudesta oli 39 prosenttia, eli noin 1,5 miljardia euroa. Sähköisestä viestinnästä television osuus oli kolme neljäsosaa, internetmainonnan 22 prosenttia ja radion osuus neljä prosenttia.

Median seurantaan käytetään aikaa lähes kahdeksan tuntia päivässä

Kantar TNS:n selvityksen mukaan 15 - 74-vuotiaat suomalaiset käyttivät median seurantaan keskimäärin 7 tuntia 57 minuuttia päivässä vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Aika oli kasvanut 20 minuuttia edellisvuodesta.

Eniten aikaa käytettiin television katseluun, 29 prosenttia koko mediaan käytetystä ajasta. Radion kuuntelu vei 18 prosenttia ja sanomalehtien lukeminen 13 prosenttia.

Osuudet suomalaisten median seurantaan käyttämästä ajasta tammi-kesäkuussa 2017

Televisiota katsotaan melkein kolme tuntia päivässä

Finnpanelin tv-katselu ja ilmiöt -tutkimus vuodelta 2017 kertoo, että suomalaiset käyttävät television katseluun päivittäin keskimäärin 2 tuntia 48 minuuttia. Edellisestä vuodesta aika oli vähentynyt neljä minuuttia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat ja vähiten 15 – 24-vuotiaat.

Television katseluun käytetystä ajasta suurin osa, 92 prosenttia, kului ohjelmien katseluun niiden lähetysaikana. Ajassa siirretyn katselun osuus oli suurin 25 – 44-vuotiailla, joilla se oli 10 prosenttia katseluajasta.

Kotimaisten netti-tv-palveluiden käynnistyksiä viime vuonna oli kuukausittain kesimäärin 59 miljoonaa. Käynnistysten määrä kasvoi lähes viidenneksellä edellisestä vuodesta. (Finnpanel)

Tämän vuoden alusta Finnpanel laajensi mittaustaan YLE Areenan, MTV Katsomon ja Ruudun osalta televisiovastaanottimen lisäksi myös muihin päätelaitteisiin. Laajennetun mittaustavan myötä alle 45-vuotiaiden päivittäinen television katseluaika lisääntyi 11 prosenttia (6 minuuttia) ja yli 45-vuotiaiden 3 prosenttia (5 minuuttia).

Ikä vaikuttaa katsomisessa käytetyn päätelaitteen valintaan. Nuorimmasta ikäryhmästä, 3 – 14-vuotiaista, 36 prosenttia käytti online-katseluun tablettia, 39 prosenttia älypuhelinta, 12 prosenttia tietokonetta ja 14 prosenttia älytelevisiota. 25 – 44-vuotiailla vastaavat osuudet olivat: 11 prosenttia tabletilla, 25 prosenttia älypuhelimella, 26 prosenttia tietokoneella ja 38 prosenttia älytelevisiosta. Yli 45-vuotiailla tabletin osuus online-katselussa oli 28 prosenttia, älypuhelimen 13 prosenttia, tietokoneen 33 prosenttia ja älytelevision 26 prosenttia.

Viestintäviraston kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisissa kodeissa televisiota katsotaan antenniverkon ja kaapeliverkon kautta lähes yhtä paljon. Antenniverkon osuus oli 44 prosenttia ja kaapeliverkon 43 prosenttia. IPTV-liittymää televisiolähetysten vastaanottoon käytti yhdeksän prosenttia ja satelliittivastaanottoa viisi prosenttia vastaajista. Osa vastaajista ei tiennyt vastaanottotapaansa. (Viestintävirasto)

Kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät kasvussa

Viestintäviraston operaattoreille tekemän kyselyn mukaan kaapeli-tv-liittymiä oli viime vuoden lopussa noin 1,6 miljoonaa. Määrä kasvoi 3,3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Viidessä vuodessa kasvu on ollut reilut 15 prosenttia.

Kaapeli-tv-liittymien määrä Suomessa

Operaattoreilta kerätty kaapeli-tv-verkon liittymämäärä sisältää kaikki kaapeli-tv-liittymät, myös kotitaloudet, joilla ei mahdollisesti ole televisiota ollenkaan, mutta on valmius vastaanottaa kaapeli-tv-lähetyksiä. Luku sisältää myös muut kuin kotitaloudet. Kotitalouksia on kuitenkin valtaosa, 98 prosenttia kokonaismäärästä. Viestintäviraston operaattoreilta keräämän tiedon mukaan kaapeli-tv-liittymä on noin 55 prosentilla kotitalouksista.

IPTV-liittymät Suomessa

IPTV-liittymien määrä viime vuoden lopussa oli 439 000, kasvu edelliseen vuoteen verrattuna oli 8,9 prosenttia. Viidessä vuodessa kasvu on ollut 71,5 prosenttia.

Viestintävirasto kysyy kaapeli- ja IPTV-liittymien määrät operaattoreilta erikseen, jolloin sekä kaapelitelevisioverkon että IPTV:n käyttäjä tulee mukaan molempiin lukuihin.

 Maksullisten tv-kanavien tilaajia vajaa kolmannes tv-talouksista

Vuonna 2017 maksullisia tv-kanavia tilasi 27 prosenttia kaikista tv-talouksista. Maksullisia tv-sisältöjä (edellisten lisäksi myös Netflixin tyyppiset videopalvelut) tilasi 42 prosenttia tv-talouksista. (Finnpanel)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien määrä, prosenttia tv-talouksista (ei sisällä Netflixin kaltaisia videopalveluita)

Maksullisia tv-kanavia tilaavien kotitalouksien määrä kasvoi voimakkaasti vuodesta 2002 vuoteen 2007. Sen jälkeen niiden osuus kaikista tv-talouksista on pysytellyt noin 30 prosentin tuntumassa.

FiCom kysyy erikseen maksu-tv-tilaajien määriä kaapeli- ja IPTV-verkossa. Viime vuonna tilaajia oli noin 261 000, määrä laski viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Sähköisten kirjojen osuus vielä vähäinen, suunta kuitenkin kasvava

Suomessa julkaistuista uusista nimekkeistä e-kirjojen eli ladattavien sähkökirjojen osuus vuonna 2016 oli noin 27 prosenttia. Kaikkien sähköisten julkaisujen (sisältää ladattavien sähkökirjojen lisäksi myös äänikirjat, digitallenteet ja on line -julkaisut) osuus oli noin 40 prosenttia. E-kirjojen osuus kirjamyynnistä vuonna 2016 oli pari prosenttia ja kaikkien sähköisten julkaisujen myynnin osuus noin kymmenen prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistyksen tilastot. Ne sisältävät jäsenkustantajien kirjamyynnin julkaisutilastot, jotka edustavat noin 75 prosenttia koko markkinasta.)

Koko maan yleisten kirjastojen kokoelmissa oli 73 481 e-kirjaa vuonna 2017, mikä oli 0,24 prosenttia niiden kirjakokoelmista. E-kirjojen hankintojen osuus oli 2,5 prosenttia kaikista kirjahankinnoista ja niiden lainaus 0,85 prosenttia (564 836 käyttökertaa) kirjojen kokonaislainauksesta. (Suomen yleisten kirjastojen tilastot)

Lehtien lukemisessa painettu lehti edelleen e-lehtiä suositumpi

Syksyllä 2017 tehdyn kyselyn mukaan 92 prosenttia suomalaisista luki viikoittain sanoma- tai aikakauslehtiä. Vastaajista 45 prosenttia ilmoitti käyttävänsä pääasiassa perinteisiä medioita ja niiden rinnalla jonkin verran verkkomedioita. Pääasiassa verkkomedioita ilmoitti käyttävänsä 28 prosenttia ja pelkkiä perinteisiä medioita 20 prosenttia vastaajista. Seitsemän prosenttia ei osannut sanoa. (Kansallinen mediatutkimus)

Sanoma- ja aikakauslehtien lukeminen viikoittain, prosenttia vastaajista

Digitaalisten lehtien lukemisessa matkapuhelin oli suosituin väline, puhelimella lehtiä luki 48 prosenttia vastaajista. Tietokoneella niitä luki 44 prosenttia ja tabletilla tai lukulaitteella 25 prosenttia. Yksi henkilö voi lukea lehtiä eri välineillä, joten vastausten summa ei ole sata prosenttia. (Kansallinen mediatutkimus).

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

16.4.2018

Antennitelevisioverkko uudistuu kahden vuoden kuluttua

Antenni-tv-verkon jakelutekniikka uudistuu huhtikuun alussa vuonna 2020. Silloin otetaan koko antenniverkossa käyttöön DVB-T2-jakelutekniikka, jonka ansiosta teräväpiirtokanavien lähettäminen myös antenniverkossa on mahdollista. Maksu-tv-kanavat siirtyivät uuteen tekniikkaan jo vuonna 2017, ja nyt uudistus laajenee koskemaan myös vapaasti vastaanotettavia kanavia. Katsojalla saattaa olla edessä uuden television tai digiboksin hankinta.

Radiotaajuuksia on rajallinen määrä. Uuden jakelu- ja pakkausteknologian ansiosta taajuuksille mahtuu tulevaisuudessa enemmän kanavia, joissa on myös entistä terävämpi kuva. Televisio- ja radiolähetysten lisäksi myös esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä mobiili dataliikenne tarvitsee taajuuksia, joten niiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta.

Antenna Ready HD – helpoin tapa tunnistaa toimiva laite

Päätelaitteessa – televisiossa tai digiboksissa – tulee viimeistään kahden vuoden kuluttua olla T2-viritin, jotta televisiokanavat näkyvät. Tällä hetkellä noin puolella antenni-tv:n katsojista tällainen jo on, mutta usealla on vielä laitteen hankinta edessä. Jos nykyisessä televisiossa ei ole tarvittavaa T2-viritintä, eikä halua uutta tv-vastaanotinta, televisioon voi liittää digiboksin.

Helpoimmin oikeanlaisen laitteen tunnistaa Antenna Ready HD -merkistä. Merkki tarkoittaa, että laitteen tekniset ominaisuudet on monipuolisesti testattu ja laite toimii suomalaisissa tv-verkoissa myös tulevaisuudessa. Kaikki testatut päätelaitteet löytyvät osoitteesta www.testatutlaitteet.fi.

Jos jo tällä hetkellä katselee antenniverkon maksullisia tv-kanavia, laiteasiat ovat kunnossa. Jos ei ole maksu-tv-tilaaja, kannattaa kokeilla, näkyykö lähetyksiä kanavapaikoilla 24 (Nelonen HD), 39 (Estradi 2020) tai 21, 22 ja 25 (Ylen HD-televisiokanavat). Jos näkyy, laite toimii myös uudistuksen jälkeen.

Televisiota ostaessasi pohdi ainakin:

  1. Asutko antenni- vai kaapelitelevisioverkon alueella?
     
  2. Millaisia ominaisuuksia televisioltasi haluat?
  • ruudun koko ja näytön tarkkuus eli resoluutio
  • äänen laatu
  • älytelevisio-ominaisuudet, hybriditelevisio-ominaisuudet, sovellukset, suoratoistopalvelut
  • tallennusmahdollisuudet
  • maksutelevisiopalvelujen käyttö

Nykyisen television valmiuden vuoden 2020 siirtymään voi tarkistaa osoitteesta www.toimiikotelkkarini2020.fi. Kaikki Antenna Ready HD -hyväksytyt laitteet on listattu osoitteessa www.testatutlaitteet.fi.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

3.4.2018

Kotimaassa tilatut digisisällöt käytettävissä nyt myös Euroopassa

Maksullisia digitaalisia sisältöpalveluja voi nyt katsella ja kuunnella netissä muuallakin kuin kotimaassa. Huhtikuun alusta voimaan astunut EU:n siirrettävyysasetus tarkoittaa, että kotimaassa tilattuja netin sisältöpalveluja pitää pystyä käyttämään myös silloin, kun oleskelee väliaikaisesti jossain muussa EU-maassa. Aiemmin tämän ovat estäneet tekijänoikeuksiin liittyneet epäselvyydet tai erilaisiin sopimuksiin perustuneet maarajoitukset.

Siirrettävyysasetus tarkoittaa, että suomalaisen on voitava halutessaan käyttää täällä tilaamiaan palveluja, esimerkiksi Netflixiä tai Spotifyta, vaikkapa lomalla Kreikassa tai työmatkalla Saksassa. Velvollisuus mahdollistaa sisältöjen siirrettävyys EU:n sisällä koskee vain maksullisten nettipalveluiden tarjoajia. Asetus kuitenkin sallii sen, että myös esimerkiksi Yleisradio voi ottaa siirrettävyyden käyttöön Yle Areenassa, minkä Yle on kertonut tekevänsä tämän vuoden aikana.

Sisältöjen käyttöoikeus toisessa EU-maassa edellyttää, että käyttäjän pysyvä asuinpaikka pitää pystyä tunnistamaan.  Esimerkiksi Yle Areenaan tulee jatkossa ulkomailla kirjautua omalla Yle Tunnuksella, jolla varmennetaan, että katsoja asuu vakituisesti Suomessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

21.3.2018

Mobiilivarmenteella yli 80 000 uutta käyttäjää

DNA, Elisa ja Telia käynnistivät kesän 2017 alussa kampanjan edistämään Mobiilivarmenteen käyttöä suomalaisten ensisijaisena tapana kirjautua verkkopalveluihin. Kampanjan aloittamisen jälkeen jo yli 80 000 suomalaista on ottanut käyttöönsä Mobiilivarmenteen.

Suomessa on maailman parhaat edellytykset kehittää turvallista ja sujuvaa asiointia: meillä on kattavat ja nopeat verkot, olemme mobiilidatan käytössä maailman huippua ja taustalla ovat toimivat ja hyvät perusrekisterit. Suomalaisten yleisin tunnistautumisväline on silti edelleen jo parikymmentä vuotta vanha pankkien tarjoama verkkopankkitunnus.

FiCom ja sen mobiililiittymiä tarjoavat jäsenyritykset ovat olleet aktiivisesti rakentamassa luottamusverkostoa ja viemässä eteenpäin Mobiilivarmennetta, helppokäyttöistä puhelimen SIM-kortilla sijaitsevaa sähköistä henkilöllisyystodistusta. Mobiilivarmenteella voi tunnistautua verkkopalveluissa ja hoitaa esimerkiksi veroasioitaan, tilata uuden passin tai tarkastella terveystietojaan kätevästi ja turvallisesti netissä. Mobiilivarmenne toimii jo yli 20 000 eri palvelussa.

Tunnistuspalveluiden saavutettavuutta tutkittiin

Digitalisaatio etenee vauhdikkaasti, ja yhä useammassa palvelussa tarvitaan vahvaa sähköistä tunnistautumista. Sujuva sähköinen tunnistautuminen on tärkeää digikehityksen mahdollistamiseksi ja erityisesti julkisten palveluiden digitalisointitavoitteen saavuttamiseksi. Palveluiden käytön lisääntyminen edellyttää kuitenkin helppoa, turvallista ja edullista tapaa tunnistaa käyttäjät.

Tulevaisuudessa tunnistautumisen oletetaan kehittyvän entistä selkeämmin arvoketjuksi, jossa on eri palveluntarjoajia. Tällöin keskeiseksi tarpeeksi vahvan sähköisen tunnistautumisen arvoketjussa nousee avoimet rajapinnat tunnistuspalveluihin ja -välineisiin. Lisäksi asiointi- ja tunnistuspalveluiden tulee täyttää digitaalisten palveluiden saavutettavuusvaatimukset myös erityisryhmien osalta.

Liikenne- ja viestintäministeriö tilasi viime vuoden lopulla selvityksen tilannekuvan muodostamiseksi vahvan sähköisen tunnistautumisen käytettävyydestä ja saavutettavuudesta erityisryhmille. Tutkimuksessa kävi ilmi, että mikään nykyisistä vahvoista sähköisistä tunnistusvälineistä - verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne ja sähköinen henkilökortti - ei toimi täysin saavutettavasti ja sähköinen palveluketju katkeaa jossakin vaiheessa saavutettavuusongelmien vuoksi.

Mobiilivarmenne pärjäsi tutkimuksessa kohtuullisesti: esimerkiksi joillekin näkövammaisille Mobiilivarmenne tuntui toimivan hyvin, ja sen kehittämistä toimivaksi kaikille pidettiin mahdollisena.

 

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

16.3.2018

HD Day etsi ratkaisuja sujuvaan televisiotekniikan siirtymään

Antennitelevisioverkossa siirrytään käyttämään pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaa reilun kahden vuoden kuluttua. Television katsojalle tämä tarkoittaa, että päätelaitteessa – televisiossa tai digiboksissa – pitää olla T2-viritin, jotta kanavat näkyvät myös siirtymän jälkeen 1.4.2020. Noin puolella antennitelevisiokodeista tällainen laite jo on, mutta monella on television tai digiboksin vaihto edessä. Laitetta ostaessa kannattaa varmistaa, että se on Antenna Ready HD -hyväksytty. Silloin se testatusti toimii myös tulevaisuudessa.

Uuteen lähetystekniikkaan siirtymisestä halutaan tehdä televisionkatsojalle mahdollisimman sujuva. Jotta tarvittavien laitteiden hankinta ei tulisi katsojille yllätyksenä, asiasta on viestitty monin eri tavoin.

Viestintäviraston koordinoima Toimiikotelkkarini2020-kampanja on herätellyt kuluttajia niin television, netin kuin printtimainonnankin avulla ottamaan selvää, onko oma televisio sellainen, että sillä näkyy lähetykset vielä siirtymän jälkeenkin. Eri variaatioita viestintäkampanjasta jatketaan siirtymään asti.

Muutoksen taustalla taajuuksien tehokas käyttö

Vaikka radiotaajuudet on luonnonvara, joka ei kulu käytössä, niitä ei kuitenkaan riitä määrättömästi kaikille. Taajuuksia tarvitsee televisio- ja radiolähetysten lisäksi esimerkiksi jatkuvasti lisääntyvä mobiililaajakaista, joten niiden käytöstä pyritään tekemään mahdollisimman tehokasta. DVB-T2:n sekä kuvan ja äänen entistä tehokkaamman pakkaustekniikan avulla taajuuksille mahtuu enemmän kanavia, joista suuri osa on teräväpiirtotekniikkaa.

Katsojalle tekniikan kehittyminen tuo lisää sisältöä ja entistä paljon paremman TV-kuvan laadun - kunhan vastaanotin vain on oikeanlainen.

Alalla huoli TV-laitteiden uusimisesta

Radio- ja televisioalan yhteistyöjärjestö RYT:n piirissä toimiva HDTV-foorumi järjesti 15.3.2018 seminaarin, jossa keskusteltiin, mitä ala voi tehdä edistääkseen sujuvaa teknologiasiirtymää. On tärkeää, että television katsojat tietävät tulevasta muutoksesta ja siitä, millaisella TV-vastaanottimella kanavat jatkossa näkyvät.

Pelkästään antenniverkon kautta televisiota katsotaan noin 900 000 suomalaiskodissa. Tämän lisäksi Suomessa on noin 600 000 vapaa-ajan asuntoa, joihin tv-kuva tulee myös pääsääntöisesti antenniverkosta. Vuoden 2020 T2-siirtymä koskee näitä kaikkia. Tilastojen mukaan noin puolella on jo tänä päivänä päätelaite, joka toimii tulevaisuudessakin, mutta melkein yhtä monella uuden laitteen hankinta on vielä edessä. 

Jos nykyisessä televisiossa ei ole tarvittavaa T2-viritintä, siihen voi liittää digiboksin. On sitten hankkimassa uutta televisiota tai digiboksia, on hyvä tarkistaa, että se on Antenna Ready HD -testattu. Silloin tietää, että laite toimii jatkossakin ja että se on testattu kaikissa suomalaisissa televisioverkoissa.

Uusi tekniikka ja älytelevisiot tuovat katsojille monenlaisia uusia palveluja ja mahdollisuuksia televisiosisällön kuluttamiseen. HD Dayssa esiteltiin Digitan hybridi-tv-palvelua sekä DNA:n TV-hubia, jotka molemmat laajentavat kuluttajan TV-kokemusta. Teräväpiirtotekniikka ja sisältöpalvelujen laajentuminen ovat osa tekniikan kehittymisen mukanaan tuomaa uudistusta.

Oman television valmiuden vuoden 2020 siirtymään voi tarkistaa osoitteesta www.toimiikotelkkarini2020.fi. Kaikki Antenna Ready HD -hyväksytyt laitteet on listattu osoitteessa www.testatutlaitteet.fi.

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

8.3.2018

Varautuminen tietoturvauhkiin osaksi normaalia liiketoimintaa

FiComin Huoltovarmuuskeskukselle tekemässä kyberhäiriötilanteita kartoittaneessa selvityksessä pyrittiin tunnistamaan tyypilliset viestintäverkkoon ja IT-järjestelmiin kohdistuvat häiriötilanteet, niihin varautuminen ja niiden selvittäminen sekä käytännössä havaitut ongelmat.  Yritysten ja julkisyhteisöjen tietoturva-asiantuntijoita haastattelemalla havaittiin, että yritysten henkilöstö on avainasemassa häiriöiden ennaltaehkäisemisessä ja niiden selvittämisessä.

On tärkeää, että huoltovarmuuskriittiset yritykset varautuvat ennakolta mahdollisiin toimintahäiriöihin. Tietoturvan tulisi olla osa yrityksen normaalia toimintaa ja prosesseja – ei sarja päälle liimattuja toimenpiteitä. Yksi hyvä käytäntö kyberhäiriötilanteiden selvittämisessä on yrityksen sisäinen, laaja-alainen toimintaryhmä, jossa on sekä tietohallinnollista että lainopillista osaamista.

Henkilöstö voi olla yrityksen tietoturvan vahvin lenkki

Kun yritykset pohtivat tietoturvauhkia, niiden pohjalla tulee olla riskiarvio, joka perustuu yrityksen käsittelemiin tietoihin ja siihen, miten oleellisia ne ovat yrityksen toiminnan kannalta. Riskiarvion perusteella yritys hankkii tiedon suojaamiseksi tarvitsemansa ratkaisut, tekniikat ja palvelut.

Jotta tietoturvaloukkauksiin voi reagoida, ne pitää pystyä havainnoimaan. Tätä varten yrityksillä on tyypillisesti omat tietoturvavalvomo- eli SOC-palvelunsa. Kyberhäiriöihin varautuminen on parhaimmillaan sarja oikea-aikaisia liiketoiminnallisia päätöksiä ja panostuksia.

Työelämän tietosuojalaissa edellytetään, että yritysten henkilöstölle annetaan ennalta ohjeet tietoverkon ja järjestelmien käytöstä ja kerrotaan teknisen valvonnan menetelmistä. Yhteistyö henkilöstön kanssa toimii selvityksen mukaan hyvin. Parhaimmillaan henkilöstö on otettu järjestelmällisesti osaksi yrityksen tietoturvaprosessia teemalla ”henkilöstö on vahvin lenkki”.

Lainsäädäntö haltuun

Yritysten tietoisuus sähköisen viestinnän lainsäädännöstä on vaihteleva. Tämän vuoksi selvityksen liitteenä on katsaus tietoturvaa koskevaan lainsäädäntöön.

Tietoturvaloukkauksiin reagointia määrittää useat eri lait. Lainsäädännön toimivuuteen oltiin yrityksissä yleisesti ottaen melko tyytyväisiä. Lainsäädännön kehitys kohti useita, määrämuotoisia ja osin keskenään päällekkäisiä ilmoitusvelvollisuuksia tuo kuitenkin mukanaan vaaran, että yksityisen ja julkisen sektorin nykyinen välitön ja toimiva yhteistyö tietoturva-asioissa vaikeutuu.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


6.3.2018

Tietoturva, IoT ja internet

IoT, esineiden internet, kasvaa ja laajenee

Maailmanlaajuisten IoT-markkinoiden arvioidaan yltävän 772,5 miljardiin dollariin tänä vuonna. Kasvua viime vuodesta olisi lähes 15 prosenttia. Markkinoiden ennustetaan kasvavan vuosittain suunnilleen samalla vauhdilla myös tästä eteenpäin ja päätyvän 1 100 miljardiin dollariin vuonna 2021.

Suurin osuus IoT-markkinoista tällä hetkellä on siihen liitetyillä laitteilla. Kasvua ennustetaan olevan eniten, noin 16 prosenttia vuodessa, esineiden internetiin liittyvillä ohjelmilla seuraavien viiden vuoden aikana. Toimialoista teollisuus käyttää eniten rahaa IoT-ratkaisuihin. Tänä vuonna summaksi arvioidaan 189 miljardia dollaria. Kuluttajien IoT-ratkaisuihin liittyvät menot arvioidaan 62 miljardiksi dollariksi. Näistä suurin osa käytetään älykoteihin. (IDC)

Esineiden internetiin liitettyjä laitteita arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti 31 miljardia tänä vuonna. Määrän ennustetaan kasvavan vuosittain noin 12 prosenttia ja päätyvän 125 miljardiin vuonna 2030. Tietoliikenteen osuuden arvioidaan olevan tästä reilut 50 prosenttia tänä vuonna. Kuluttajien käyttämien IoT-laitteiden osuus arvioidaan noin 20 prosentiksi. Autoissa ja lääketieteen alalla käytössä olevien IoT-laitteiden osuuden arvioidaan toistaiseksi olevan muutaman prosentin luokkaa. (IHS Markit)

Puettavan teknologian laitteiden kasvun ennakoidaan kiihtyvän

Puettavan teknologian (wearables) maailmanlaajuiset toimitukset vuonna 2017 olivat 115,4 miljoonaa laitetta. Kasvua edellisvuodesta oli 10,3 prosenttia.  Vuodelle 2021 toimitusten määrän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan ja yltävän 229,5 miljoonaan laitteeseen (IDC).

Internetiä käyttää puolet maailman väestöstä, kasvu jatkuu

ITU:n (International Telecommunication Union) julkaiseman ennakkoarvion mukaan internetin käyttäjiä oli viime vuonna maailmanlaajuisesti noin 3,58 miljardia, mikä on lähes puolet maapallon väestöstä. Kehitysmaissa osuus oli 41 prosenttia ja kehittyneissä maissa 81 prosenttia.

Internetin käyttäjiä maailmanlaajuisesti, prosenttia maapallon väestöstä

Internet World Stats arvioi internetin käyttäjien määrän vieläkin suuremmaksi. Sen mukaan viime vuoden lopussa internetin käyttäjiä oli maailmanlaajuisesti 4,050 miljardia, mikä on lähes 52 prosenttia maapallon väestöstä. 

EU-maissa keskimäärin 72 prosenttia väestöstä käytti internetiä viime vuonna päivittäin. Eniten netinkäyttäjiä oli Islannissa, 96 prosenttia kaikista 16-74-vuotiaista. Suomessa osuus oli 87 prosenttia (Eurostat).

Internetiä päivittäin käyttävät henkilöt EU-maissa


Raportteja ja tutkimuksia tietoturvaloukkauksista ja -uhkista

Suomessa tapahtuneista tietoturvaloukkauksista raportoi Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus. Se myös antaa aktiivisesti varoituksia Suomea koskevista tietoturvauhkista ja ohjeita niihin varautumisesta.

Kansainvälisiä tietoturvaloukkauksia tilastoivat muun muassa seuraavat organisaatiot:

Nokia Threat Ingelligence Center julkaisee Nokia Threat intelligence report -julkaisua kahdesti vuodessa. Sivuilla on myös muita artikkeleita tietoturvaan liittyen.

Akamai julkaisee neljästi vuodessa Akamai’s state of the internet security report -julkaisua

Cisco julkaisee Annual Cybersecurity Report ja Midyear Cybersecurity Report -julkaisuja. Raportit saa ladattua tilaamalla ne sivuilta.

Symantec julkaisee maailmanlaajuisesti raportoiduista tietoturvauhkista vuosiraportin, Internet Security Threat Report ISTR -julkaisun, jonka tiedot perustuvat sen 157 maassa toimivaan monitori-verkostoon.

ITU julkaisee Global Cybersecurity -indeksiä, jossa sen jäsenmaiden tietoturvallisuus ilmoitetaan pistelukuina. Vuoden 2017 indeksissä Euroopan maiden kolme parasta sijoitusta olivat Viro (0,84 pistettä), Ranska (0,81 pistettä) ja Norja (0,78 pistettä). Suomi oli Euroopan maista kuudes, 0,74 pistettä. Kaikista maista Suomi oli kuudestoista.


 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

12.2.2018

Elina Ussa FiComin toimitusjohtajaksi

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry:n uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu ETM Elina Ussa. Ussa siirtyy FiComiin Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitosta, jota hän on johtanut edelliset seitsemän vuotta.

FiComin hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka on erittäin tyytyväinen, että tehtävään löytyi vaikuttamisen pitkän linjan ammattilainen. ”Elina Ussa tuo arvokasta näkemystä vaikuttamisesta ICT-alan ulkopuolelta. Hänellä on laaja yhteiskuntasuhteiden verkosto ja vankka edunvalvonnan osaaminen, kuten tulokset hänen edellisessä työssään todistavat. ICT ja digitalisaatio vaikuttavat jatkossa entistä voimakkaammin kaikkiin toimialoihin, ja meillekin alalla tekee hyvää, että asioita katsotaan välillä tuorein silmin. ”

”Olen innoissani päästessäni edistämään alaa, jonka merkityksen olen jo kuluttajana huomannut. Toimiva viestintäinfra sekä sähköiset palvelut ovat yhteiskunnan selkäranka. Suomi on digikehityksessä maailman kärkeä. Uudessa työssäni haluan aktiivisesti vaikuttaa siihen, että voimme rakentaa hyvästä vieläkin parempaa”, sanoo Elina Ussa.

Elina Ussa aloittaa toimessaan 30.4.2018. Siihen asti FiComin lakiasioiden päällikkö Marko Lahtinen toimii järjestön väliaikaisena toimitusjohtajana.


9.2.2018

Tietoturva katsoo meitä peilistä

Istun bussissa. Edessäni olevalla penkillä matkustaja avaa kannettavan tietokoneensa ja ryhtyy töihin. Näen selvästi ruudulle ilmestyvät tiedot. Halutessani voisin lukea hänen kirjeenvaihtoaan.

Sähköinen viestintä ja internetin käyttö on niin turvallista kuin miksi sen itse teemme. Jos annamme mahdollisuuden muille päästä käsiksi tietoihimme, ennemmin tai myöhemmin joku käyttää tilaisuutta hyväkseen.  Bussissa selän takana istuu vain yksi utelias, mutta verkossa niitä löytyy lukemattomia.

Päivitä ohjelmistot, suosi pitkiä salasanoja

Oven omiin tietoihin ja tietokoneeseen voi jättää auki monin eri tavoin. Tietoturvaohjelmisto ja ohjelmistopäivitykset on syytä pitää ajan tasalla. Useilla päivityksillä korjataan juuri tietoturva-aukkoja. Kunnollisella salasanalla lukitset pääsyn asiaankuulumattomilta. Pitkä salasana on vaikeampi murtaa kuin lyhyt, mutta siitä kannattaa tehdä sellainen, jonka itse kuitenkin muistaa.

Vahvaa sähköistä tunnistamista edellyttäville sivustoille – esimerkiksi julkisiin palveluihin tai vakuutusasiointiin – voit kirjautua puhelimeesi liitettävällä turvallisella Mobiilivarmenteella.

Ole terveen epäluuloinen

Sähköpostimme ja sosiaalisen median täyttää mitä moninaisin roska ja huijausyritykset. Niihin sisältyy tavallisesti linkkejä, joita klikkaamalla oma kone voi saastua ja osallistua tietämättäsi vaikkapa palvelunestohyökkäykseen. Epämääräiset sähköpostit, houkuttelevat tarjoukset ja asiallisiksikin viesteiksi naamioidut tietojen kalasteluyritykset on syytä siirtää suoraan roskakoriin avaamatta niiden linkkejä.

Sosiaalinen media on myös täynnä erilaisia harmittomilta tuntuvia testejä ja kyselyjä, joiden perimmäinen tarkoitus on usein raadollinen: kerätä sinusta ja jopa ystäväpiiristäsi tietoja, joiden käyttötarkoitus voi olla melkeinpä mikä vaan. Kannattaa miettiä, onko testin tekeminen samalla luovuttamiesi tietojen arvoinen.

Pidä huolta laitteistasi

Kun surffailee avoimissa verkoissa vaikkapa kahvilassa tai hotellissa tai seikkailee salaamattomilla verkkosivuilla, kannattaa tiedostaa, että samalla suo hakkerille mahdollisuuden päästä oman koneen tietoihin. Jos haluat varmistaa, että tietokoneesi kamera lähettää kuvaa vain silloin, kun itse haluat, kameran linssin voi peittää.

Myös älypuhelin on portti verkkoon ja tietoihisi. Sekin tarvitsee tietoturvaohjelmiston, ja puhelimeen määrittelemäsi lukitusmekanismi ja salasana avaavat laitteen vain sinulle.  Tämä on tärkeää varsinkin silloin, jos puhelin katoaa. Myös tabletista ja kannettavasta tietokoneestaan on syytä pitää huolta, ja kahvilaan unohtunut salaamaton muistitikku voi siirtää tiedostot ihan vääriin käsiin.

Tietoturvasta huolehtiminen kuuluu meille jokaiselle.

#mediataitoviikko  #vinkkejäverkkoon

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

8.2.2018

Yksityisyys verkossa - älä kerro kaikkea kaikille

Internet ja sosiaalinen media ovat nykyisin lähes aina käden ulottuvilla, ja vietämme verkossa yhä enemmän aikaa. Samalla tulemme jakaneeksi tietoja itsestämme ja tekemisistämme. Kannattaakin käyttää hetki oman verkkoturvallisuutensa pohtimiseen.

Liian varovaiseksi ei tarvitse ryhtyä, mutta mitä vähemmän kerrot itsestäsi, sitä pienemmät ovat riskit joutua esim. identiteettivarkauden kohteeksi.  Ole erityisen tarkkana syntymäaikasi, kotiosoitteesi ja puhelinnumerosi suhteen. Ne on yleensä syytä kertoa vain verkkokauppaostoksia tehdessä - kunhan ensin on varmistanut, että verkkokauppa on luotettava ja käyttää henkilötietojen välittämiseen salattua yhteyttä.

Yksityinen selaus ja välimuistin tyhjentäminen

Yksityisen selauksen käyttäminen on hyvä keino olla jättämättä jälkiä verkkoon, sillä silloin selain ei talleta tietoja selaushistoriastasi ja lataamistasi tiedostoista. Sitä kannattaa hyödyntää ainakin silloin, jos samalla tietokoneella on useita eri käyttäjiä, esim. kirjastoissa tai kouluissa.

Jos haluat pyyhkiä jälkesi verkosta, mutta et ole käyttänyt yksityisen selauksen tilaa, kannattaa aina istunnon lopuksi tyhjentää selaimen välimuisti. Selain kerää sivu-, lataus-, lomake- ja hakuhistoriatietoja sekä evästeet kaikilta sivuilta, joilla olet käynyt. Välimuistin voi tyhjentää joko kokonaan tai osittain.

Mitä ei kannata kertoa somessa?

Niin mukavaa kuin lomailu onkin, ei lomareissuista ja niiden ajankohdista ole fiksua kertoa liian avoimesti sosiaalisessa mediassa – saatat tahtomattasi antaa tervetulokutsun murtovarkaille.

Facebookissa liikkuu usein kyselyitä, joissa pyydetään sinua kertomaan esim. äitisi tyttönimi tai ensimmäinen käymäsi koulu. Harkitse tarkkaan, haluatko jakaa tiedon verkossa: näitä tietoja käytetään usein tietoturvakysymyksenä esimerkiksi uuden salasanan tilaamisen yhteydessä etkä varmasti halua, että joku toinen tilaa salasanan käyttääkseen väärin identiteettiäsi.

Helppo tapa välttää somen vaarat on rajoittaa Facebook-profiilin julkisuus vain omiin kavereihin.  Täysin julkisen profiilin tiedot löytyvät muun muassa Google-haulla. Aika ajoin on hyvä tarkistaa, miltä oma Facebook-profiilisi näyttää ulkopuolisen silmin ja säätää yksityisyysasetukset kohdilleen.

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

7.2.2018

Suomen malli TV-jakelussa tasapuolinen ja toimiva

Kopiosto on ilmoittanut hakevansa markkinaoikeudelta tekijänoikeuslaintulkintaa kaapeliverkon televisiolähetyksistä ja niistä maksettavista erillisistä korvauksista.  Operaattoreiden ja TV-yhtiöiden mukaan tekijänoikeudet televisiolähetyksiin on hankittu ohjelmaostojen yhteydessä kaikkien suomalaisten katsojien osalta. Lähetysten jakelutekniikka ei voi olla peruste lisäkorvaukselle, joten Kopioston vaatimus kaapeliverkon erillisestä korvauksesta on perusteeton.

Suomessa on jo kymmenien vuosien ajan ollut käytössä malli, jossa TV-yhtiöt ostavat katsojille maksuttomien kanavien ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille – myös kaapelijakelulle – jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Tekijänoikeusjärjestö Kopiosto kuitenkin tulkitsee tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä omista lähtökohdistaan, ja on nostanut kanteen, jossa vaaditaan erillistä lisäkorvausta suomalaisten televisiokanavien jakelusta kaapeliverkossa.

Operaattorit ja TV-yhtiöt pitävät Suomen mallia hyvänä, koska siinä tekijät saavat heille kuuluvan korvauksen ohjelmaostojen yhteydessä ilman välikäsiä, ja televisio-ohjelmien jakelu katsojille voidaan hoitaa samoin edellytyksin tekniikasta riippumatta.

Suomessa maksuton televisiotarjonta on poikkeuksellisen laajaa ja laadukasta: katsojalle maksuttomia, julkisella tai mainosrahoituksella toimivia kanavia on seitsemäntoista, kun esimerkiksi Ruotsissa niitä on vain seitsemän.

”Maksuttomien kanavien jakelu ei tuota kaapelioperaattorille sisältöihin perustuvaa tuloa, josta tekijänoikeuskorvauksia tulisi maksaa. Kaapelioperaattori toimii vain kanavien jakelijana TV-yhtiön puolesta, aivan kuten antenniverkon operaattorit. Toisin on muissa Euroopan maissa, joissa maksutelevisio on operaattoreille merkittävä tulonlähde ja käytännössä kaikki televisiotarjonta on maksullista”, lakimies Jussi Mäkinen Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:stä toteaa.

”Toteutuessaan Kopioston vaatimukset vaarantaisivat maksuttoman kaapelivastaanoton”, Mäkinen jatkaa.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


7.2.2018

Uskallanko ostaa verkosta?

Verkkokaupassa käynti on helppoa ja nopeaa, ja suomalaisista 71 prosenttia onkin ainakin joskus tehnyt verkko-ostoksia. Eniten ostamme verkosta vaatteita ja kenkiä sekä pääsylippuja esimerkiksi teatteriin, konsertteihin ja elokuviin. Myös hotellimajoituksen tai vaikkapa mökin varaaminen ja maksaminen on suosittua.

Verkko-ostaminen on helppouden lisäksi myös luotettavaa, kunhan kiinnittää huomiota muutamaan seikkaan:

  • Suosi hyvämaineisia ja tunnettuja verkkokauppoja. Jos et tunne kauppaa entuudestaan, kannattaa etsiä netistä muiden käyttäjien kokemuksia ja arvioita myyjästä. Vertaisarviot paljastavat huijarit ja arveluttavat kauppiaat yleensä nopeasti.
  • Tarkista verkkokaupan sivustolta, että sieltä löytyvät yrityksen asianmukaiset yhteystiedot. Lue myös tilausehdot, ja tarkista, mitä myyjä kertoo tuotteen palautusoikeuksista. Jos ehdot vaikuttavat epämääräisiltä tai et ymmärrä niitä, kannattaa harkita vielä ostopäätöstä.
  • Jos myyjä kauppaa jotain, joka tuntuu liian hyvältä tai halvalta ollakseen totta tai aito tuote, se ei ole sellainen. Älä osta. Sinua todennäköisesti houkutellaan tilausansaan.
  • Kun maksat ostoksesi luottokortilla, voit mahdollisessa ongelmatilanteessa reklamoida asiasta luottokorttiyhtiölle tai kortin myöntäneelle pankille. Tarkista, että maksu tapahtuu aina salatulla sivulla, jonka tunnistaa lukko-symbolista osoiterivin alussa. Osoite alkaa aina https://
  • Muistathan, että EU-alueen ulkopuolelta ostaessasi saatat joutua maksamaan tullia.  Osa verkkokaupoista kertoo jo tilausvaiheessa, paljonko tuotteesta peritään tullia ja arvonlisäveroa.
  • Lisätietoa esim. Kilpailu- ja kuluttajaviraston sivuilta.

Verkosta ostaminen säästää usein aikaa ja vaivaa. Klikkaa itsesi rohkeasti ostoksille!

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

6.2.2018

Kalastelu, huijaus ja tilausansat – älä ole herkkäuskoinen

Sähköpostistasi löytyy viesti, joka alkaa: ”Verkkopankissa järjestelmäpäivitysten vuoksi verkkopalvelujen käyttäjien on hyväksyttävä järjestelmäpäivitys kirjautumalla verkkopankkiin alla olevasta linkistä.”

Viesti vaikuttaa asialliselta, on kirjoitettu hyvällä suomen kielellä ja allekirjoittajana näyttäisi olevan pankin asiakaspalvelu.  Viesti ei kuitenkaan ole pankista, vaan kyse on huijauksesta, jolla ihmiset pyritään houkuttelemaan väärennetylle sivustolle esimerkiksi tiedon kalastelun tai haittaohjelmien levittämisen takia.

Sähköpostihuijaukset voivat aihealueeltaan liittyä melkein mihin vaan. Huijausviesteissä on järjestelmäpäivitysvaatimusten lisäksi kerrottu mm. veronpalautuksista, lahjakortin saamisesta, musiikkipalvelun ilmaisesta Premium -jäsenyydestä, verkkopalvelun päättymisestä, erilaisista arvontojen voitoista tai sähköpostipalvelun sulkemisesta. Ongelma on, että huijaukset muuttuvat koko ajan taidokkaammiksi, ja niissä käytetty suomen kieli yhä paremmaksi.

Myös tekstiviesti on huijareiden käyttämä väline. Jos saat epäilyttävän viestin epämääräiseltä lähettäjältä, se kannattaa poistaa avaamatta tai siinä olevia linkkejä klikkaamatta. Jos et tiedä esimerkiksi tilanneesi pakettia, jonka saapumisesta nyt tekstiviestillä ilmoitetaan, asialla on mitä ilmeisemmin huijari.

Nettiselaimeesi saattaa ilmaantua myös esimerkiksi ponnahdusikkuna, joka kertoo sinun voittaneen matkapuhelimen eurolla. Puhelimen saadaksesi sinun tulee kertoa luottokorttitiedot, jolta euron maksu voidaan veloittaa. Puhelinta ei koskaan kuulu, mutta tililtäsi veloitetaan erilaisia palvelu- tai kuukausimaksuja. Tällöin kyseessä on nk. tilausansa, jossa tietonsa antaneet kuluttajat on harhautettu sitoutumaan kohtuuttomiin tilaus- tai palveluehtoihin.

Vinkkejä

  • Älä koskaan kerro pankkitunnuksiasi ja salasanojasi kenellekään. Mikään virallinen taho ei kysele niitä sähköpostitse tai tekstiviestillä tai puhelimitse. Ei myöskään poliisi.
  • Ajattele ja harkitse aina, ennen kuin klikkaat! Jos et ole varma, onko viestin lähettäjä se, joka sanoo olevansa, älä klikkaa linkkejä. 
  • Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta!
  • Tarjouksien, arpajaisvoittojen tai muiden houkutteiden yhteyteen ei pidä syöttää pankkitilin / luottokortin tietoja.
  • Jos tulet antaneeksi tili- tai luottokorttitietojasi epämääräiselle sivustolle, ota heti yhteyttä pankkiisi tai sulkupalveluun ja pyydä sulkemaan korttisi ja varmista, ettei tiliäsi voi veloittaa.
  • Varmista, että laitteessasi on tietoturvaohjelmisto.
  • Päivitä koneesi käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot uusimpiin versioihin. Useat ohjelmistot tekevät sen automaattisesti.
  • Jos joudut huijauksen uhriksi, ota yhteyttä viranomaisiin. 

Lisää tietoa myös:

#mediataitoviikko #vinkkejäverkkoon #SaferInternetDay

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

5.2.2018

Mobiilivarmenne – tunnistaudu turvallisesti verkossa

Tarvitsen uuden passin. Hakemuksen voin tehdä verkossa, mutta miten todistan viranomaisille olevani juuri minä? Turvallinen ja helppo keino on puhelimen SIM-korttiin liitetty Mobiilivarmenne. Matkapuhelin on useimmiten käden ulottuvilla, ja Mobiilivarmenteen käyttö sillä on erittäin helppoa. Et tarvitse pankin tunnuslukulistoja tai muita apuvälineitä. Ainoa, mitä sinun tulee muistaa, on yksi, itse luomasi 4 – 8 numeron sarja.

Mobiilivarmenne on sähköinen henkkarisi. Se kertoo verkossa toimiville palveluille, kuka olet.

Mobiilivarmenteen saat helpoiten käyttöösi osoitteesta www.mobiilivarmenne.fi. Sieltä löydät oman puhelinoperaattorisi, ja klikkaamalla itsesi operaattorisi Mobiilivarmenne-sivuille, saat lisäohjeita. Mobiilivarmenteen tilaaminen on yhtä helppoa kuin sen käyttäminenkin. Voit hoitaa Mobiilivarmenteen tilauksen myös operaattorin palvelupisteessä.

Miten ja missä Mobiilivarmenne toimii?

Kun menet verkossa esimerkiksi katsomaan terveystietojasi (kanta.fi) tai tilaamaan uuden verokortin (vero.fi), palveluun täytyy kirjautua. Yksi sivustojen tarjoamista kirjautumisvaihtoehdoista on Mobiilivarmenne, jonka logoa klikkaamalla pääset kertomaan puhelinnumerosi, johon tunnistautumispyyntö lähetetään. Pyynnön tultua hyväksyt sen ja näppäilet puhelimeesi Mobiilivarmenteen tilauksen yhteydessä itse määrittelemäsi salasanan – ja pääset jatkamaan verotustietojesi tarkastelua tai vaikkapa ilmoittautumaan kaupungin liikuntapalveluihin.

Mobiilivarmenne on turvallinen tunnistautumistapa nettiin. Kukaan muu sinun lisäksesi ei tiedä määrittelemääsi salasanaa, ja Mobiilivarmennettasi voi käyttää vain omalla puhelimellasi.

Viime vuonna Mobiilivarmenteella tunnistauduttiin Suomessa erilaisiin palveluihin yhteensä noin 1 600 000 kertaa. Tulevaisuudessa Mobiilivarmennetta voi käyttää myös ulkomaisissa palveluissa.

#mediataitoviikko #mobiilivarmenne #vinkkejäverkkoon

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

31.1.2018

Hyvin toimivaa taajuuspolitiikkaa ei ole syytä rikkoa

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara. Taajuudet eivät kulu käytössä, mutta niitä ei riitä loputtomiin. Tietoyhteiskunta muuttuu yhä enemmän langattomaksi, ja Suomen pysyminen mobiililaajakaistan ykkösmaana edellyttää toimivaa politiikkaa taajuuksien jaossa.

Nykyinen erinomainen taajuuspolitiikka on synnyttänyt kilpailua ja mahdollistanut palveluiden tarjonnan ja saatavuuden niin valtakunnallisesti, alueellisesti kuin paikallisestikin. Käyttäjien tyytyväisyys sekä kiinteään että mobiililaajakaistaan on Viestintäviraston selvityksen mukaan Suomessa korkea. Kun uusia taajuuksia taas jaetaan, nykyisen, markkinaehtoiseen palveluiden kehittämiseen kannustavan taajuuspolitiikan jatkaminen antaa mahdollisuuden korkealaatuisten verkkopalvelujen tarjoamiseen esimerkiksi teollisuuden, liikenteen ja terveydenhuollon tulevaisuuden tarpeisiin.

Langattomat ratkaisut tarjoavat Suomelle ainutlaatuisen kilpailuedun muuhun maailmaan verrattuna”, kirjoittaa FiComin hallituksen puheenjohtaja, Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkka blogissaan. Tarve huippunopeille, toimintavarmoille ja erittäin alhaisen latenssin langattomille yhteyksille kasvaa koko ajan. Tarve voidaan tyydyttää ja Suomen kilpailuetu säilyttää myös jatkossa vain jakamalla tulevan 5G-verkon tarvitsemat 3,5 GHz:n taajuudet mahdollisimman pian valtakunnallisille kaupallisille operaattoreille.

Taajuudet tehokkaassa käytössä

Taajuuksien jakaminen tulisi aina lähtökohtaisesti arvioida niiden tehokkaan käytön, palveluiden laadun ja toiminnan jatkuvuuden näkökulmasta. Valtakunnallisesti toimiville kaupallisille verkkotoimijoille myönnetyt taajuudet ovat erittäin tehokkaassa käytössä ja tulevat olemaan myös jatkossa.

Toimintamallia taajuuksien jaossa ei ole syytä muuttaa, koska markkinat toimivat kuten niiden kuuluukin. Kilpailu on kovaa, hintataso käyttäjille edullinen ja verkkoinvestoinnit suuria. Verkkojen kattavuus sekä laatu ovat korkealla tasolla, jolloin myös verkkoon pääsy ja palveluiden saatavuus on erinomainen.

Rakentamista ja lupien myöntämistä helpotettava

Mobiiliverkot tarvitsevat toimiakseen tukiasemia, jotka yhdistetään runkoverkkoon valokuidulla. Jotta verkkoja voidaan rakentaa kysyntää vastaavasti, sekä kaapeleiden että tukiasemien lupa- ja rakentamismenettelyä tulee keventää huomattavasti ja sallia uudet rakennustekniikat. Erityisesti kuntasektori on lupamenettelyjen osalta erittäin pirstaloitunut, ja joitain yksittäisiä pilottihankkeita lukuun ottamatta kunnat ovat kategorisesti kieltäneet kevyempien rakennusmenettelyjen käyttämisen. Tähän on saatava muutos, jotta Suomen digikehitys voidaan turvata.

Marko Lahtinen on FiComin väliaikainen toimitusjohtaja ja lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

31.1.2018

Mobiilidata, 5G ja kuituverkot

Suomi on mobiilidatan maa

2010-luvulla mobiilidatan käyttö Suomessa on yli 30-kertaistunut.  Vuonna 2016 käytetyn mobiilidatan määrä Suomessa oli 1 060 000 teratavua ja vuonna 2017 pelkästään alkupuoliskolla 726 667 teratavua. Vaikka kasvu on hieman hidastunut, tämä on edelleen 57 % enemmän kuin vuotta aiemmin (Viestintävirasto).

Matkaviestinverkossa siirretty data Suomessa

Pohjoismaiden ja Baltian maiden viestintävirastojen yhteisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries –julkaisun mukaan Suomen matkapuhelinverkoissa siirrettiin dataa selkeästi muita Pohjoismaita ja Baltian maita enemmän. Kuukaudessa siirretty datamäärä henkilöä kohti oli vuonna 2016 Suomessa 16,05 gigatavua, kun se seuraavaksi tulleella Latvialla oli 6,54 gigatavua (viime vuoden vastaavia tietoja ei vielä ole saatavilla). Suomessa mobiilidataa siis siirrettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin seuravana olevassa Latviassa. Mobiilidataliikenteen määrä on vuodesta 2013 alkaen kasvanut Suomessa huomattavasti muita Pohjoismaita jai Baltian maita enemmän. Datamäärä henkilöä kohti tarkoittaa tässä sitä, että datamäärä on jaettu maan väestön lukumäärällä.

Mobiiliverkossa siirretty data Pohjoismaissa ja Baltian maissa, gigatavua/hlö/kk

Maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna matkapuhelinverkossa siirretyn datan määrä Suomessa on omissa lukemissaan. Tefficientin Industry Analysis – julkaisun mukaan Suomessa siirrettiin mobiilidataa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 11,3 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Listalla toisena olevassa Taiwanissa mobiilidatan määrä oli 9,7 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Seuraavina olevissa Itävallassa ja Tanskassa vastaavat lukemat olivat 5,5 ja 4,5 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Selvityksessä oli mukana yhteensä 35 maata. Tefficient ilmoittaa mobiilidatan määrän SIM-korttia kohti, mikä on eri asia kuin käyttäjää kohti. Yhdellä käyttäjällä on usein enemmän kuin yksi SIM-kortti, esimerkiksi matkapuhelimessa ja tabletissa.

Maailmanlaajuisten mobiilidatamäärien ennusteet näyttävät edelleen kasvua

Maailmanlaajuisten mobiilidatan käyttömäärien arviot ja ennusteet poikkeavat toisistaan, mutta kaikki ennakoivat kuitenkin voimakasta kasvua.

Cisco arvioi koko maailmanlaajuisen mobiilidatan määräksi tänä vuonna 16,6 eksatavua kuukaudessa, ja vuonna 2021 määrän ennustetaan olevan 48,3. Ennusteen mukainen kasvu vuosina 2016 - 2021 olisi 46 prosenttia vuosittain.

Ericssonin ennusteen mukaan maailmanlaajuisen mobiilidataliikenteen määrä vuonna 2023 olisi 110 eksatavua kuukaudessa. Tästä 95 prosenttia ennustetaan tulevan älypuhelimista.

Eniten mobiilidatan käyttöä lisäävät videot. Niiden osuuden ennustetaan vuonna 2023 olevan 75 prosenttia koko maailmanlaajuisesta mobiiilidataliikenteestä.  

5G tulee, olemmeko valmiita?

Kuluvan vuoden alussa 35 operaattoria 23 maasta on ilmoittanut sitoutumisestaan 5G-verkon käyttöönottoon.  Tarvittavat taajuudet on joko jo varattu tai niiden varaaminen 5G-verkon käyttöön on suunnittelun alla 42 maassa. GSA:n mukaan Euroopassa seitsemän maata suunnittelee taajuuksien huutokauppaa tai muuta jakamista vuosina 2018 – 2020. Suomen lisäksi näitä ovat Itävalta, Ranska, Tanska, Hollanti, Puola ja Sveitsi. (GSA, Global Mobile Suppliers Associaton.)

Suomessa Viestintävirasto on myöntänyt reilut kaksikymmentä testilupaa langattomia teknologioita hyödyntävien järjestelmien testi-, tutkimus- ja koekäyttöön. Niitä on myönnetty muun muassa huippunopean 5G:n testaamiseen ja esimerkiksi älyliikenteen ja teollisuusautomaation kehittämiseen. Testiluvat mahdollistavat alustan uusien palveluiden ja verkon toiminnallisuuksien testaamiselle sekä tukiasemien ja päätelaitteiden kehittämiselle. Testilupia ovat hakeneet teleoperaattorit, laitevalmistajat ja erilaiset tutkimushankkeet.

Euroopassa 5G-liittymiä ennustetaan olevan kuusi miljoonaa vuonna 2021. Vuoteen 2025 määrän ennustetaan kasvavan 182 miljoonaan (Idate). Maailmanlaajuisesti 5G-verkon liittymiä vuonna 2023 ennustetaan olevan yksi miljardi (Ericsson).

Valokuituverkot ja -liittymät valtaavat kiinteitä laajakaistamarkkinoita

Vuoden 2017 ensimmäisellä puolivuotiskaudella Suomessa oli yhteensä 741 000 valokuituliittymää joko rakennukseen tai kotiin, eli niitä oli 43 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä (Viestintävirasto).

OECD-maiden viimeisin tilasto valokuituliittymien määristä on vuoden 2016 lopusta. Sen mukaan valokuituliittymien osuus kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä oli Suomessa noin 31 prosenttia, ja OECD-maiden keskiarvo oli noin 21 prosenttia. OECD-maiden suurimmat valokuituliittymien osuudet olivat Japanissa, 75 prosenttia, ja Koreassa, 74 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. Latviassa osuus oli 63 prosenttia ja Ruotsin 55 prosenttia. Norjassa, Virossa, Espanjassa, Islannissa ja Portugalissa valokuituliittymien osuus oli hieman Suomea suurempi, mutta erot eivät olleet isoja. (OEC)

OECD:n tilastossa kuituliittymät sisältävät FTTH- (kuitu kotiin), FTTP- (kuitu kiinteistöön) ja FTTB- (kuitu rakennukseen) liittymät, mutta eivät FTTC- (kuitu katuun, valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti) liittymiä.

Viestintäviraston marraskuussa 2017 teettämän kuluttajatutkimuksen perusteella suomalaiset ovat yleisesti katsoen tyytyväisiä laajakaistapalveluihinsa. Arviointiasteikolla 1 – 5 kiinteän laajakaistaliittymän hinta-laatusuhde sai arvosanaksi 3,7 ja kiinteän laajakaistan toimivuus 3,8. Kuluttajat olivat tutkimuksen mukaan myös yhtä tyytyväisiä mobiililaajakaistapalveluihinsa.

 

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi