31.12.2019

EU-puheenjohtajuus – joko se on ohi?

EU:n pitää kannustaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja innovoimaan. Tässä mahdollistava ja kannustava lainsäädäntö on avainasemassa. Miten Suomi edisti näitä tavoitteita EU:n puheenjohtajamaana?

Kuka vastustaa kilpailukykyistä, kestävää ja ihmisläheistä datataloutta?

Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden kantavista teemoista oli datatalouden edistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivätkin yhdessä vaikuttavan datatalousseminaarin marraskuun lopulla. Tilaisuus kokosi laajasti yhteen eri näkökohtia kestävän, kilpailukykyisen ja ihmiskeskeisen datatalouden periaatteiden määrittelemiseksi.

Kukaan ei varsinaisesti nostanut esiin vastustavansa ihmiskeskeistä lähestymistä - kukapa näitä hienoja periaatteita ei kannattaisi? Seminaari oli joka tapauksessa hyvin kasattu; mielenkiintoinen ja asiapitoinen. Tilaisuuden heikoin lenkki olivat ministereiden puheenvuorot, joista yksikään ei osoittanut sitoutumista itse asiaan. Se on valitettavaa, sillä menestyäkseen asia tarvitsee hyvän virkamiesvalmistelun lisäksi poliittista tahdonvoimaa.  Suomen pitäisi olla kokoaan isompi vaikuttaja niissä asioissa, jotka koemme tärkeiksi. Datatalouden edistäminen ei seminaarin puheenvuorojen valossa vaikuttaisi olevan Marinin hallituksen EU-agendalla.

ePrivacy haudattiin valtameren syvänteisiin - toivottavasti

Suomi yritti vimmaisesti edistää valmisteluun juuttunutta sähköisiä palveluita koskevaa ns. ePrivacy-asetusehdotusta. Ehdotus oli jo aiemmin osoittautunut erittäin hankalaksi ja sitä oli paikkailtu vuosia.  Toisaalta se oli sisällöltään ylimalkainen ja ohjeistava, toisaalta varsin yksityiskohtainen ja pikkutarkka. Suomen puheenjohtajuuskaudella asetusehdotusta parsittiin kasaan vielä lukuisia kertoja, mutta onneksi lopullinen esitys kaatui neuvoston joulukuisessa kokouksessa. Huonosta pohjasta kun ei saa hyvää edes ajan ja tahdon kanssa.

On toivottavaa, että koko ePrivacy-asetusehdotus, sellaisena kuin sen opimme tuntemaan, on nyt haudattu. Yksityisyyden suojan kehittäminen ja yleisen tietosuoja-asetuksen täydentäminen sellaisenaan ovat kannatettavia asioita, mutta eivät millä tahansa tavalla säänneltyinä.

Pragmaattisuus on aidosti suomalainen hyve

5G-verkot ovat Euroopalle keskeinen edellytys kilpailla globaaleilla markkinoilla, ja niiden kyberturvallisuus on unionin strategisen riippumattomuuden kannalta avainasemassa. Suomi valmisteli puheenjohtajamaana Euroopan unionin neuvoston joulukuiset päätelmät 5G:n merkityksestä Euroopan taloudelle sekä tarpeesta lieventää 5G:hen liittyviä turvallisuusriskejä. Päätelmissä 5G-verkkojen turvallisuus nähdään jatkuvana prosessina. Se alkaa palveluntarjoajien valinnasta, jatkuu verkkoelementtien tuottamiseen ja kestää koko verkkojen käyttöajan.

Suomen käytännönläheinen ja kiihkoton, kauppapolitiikasta irti pysyvä valmistelu oli juuri sitä asiantuntijuutta, jota tässä tilanteessa tarvittiin. Virkamiehiltä edellytettiin prosessin aikana pragmaattista ammattitaitoa ja sitä riittikin. Tältä osin Suomen puheenjohtajakaudelle voi antaa kiitettävän arvosanan.

EU-budjetin kunnianhimoton mahalasku

Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudelle osui unionin monivuotisten rahoituskehysten hahmottelu. Hahmotelmassa budjetin koko ja rakenne ovat melko lailla nykyisen kaltaisia. Toivottua panostusta EU:n digitaalisen kilpailukyvyn edistämiseen ei tule. Odotukset olivat ymmärrettävästi korkealla, onhan Suomi Euroopan edelläkävijä tietoliikenneinfrassa, digitaalisissa palveluissa ja ICT-osaamisessa. Jatkanemme siis edelleen pähkäilyä siitä, miksei EU nouse kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle. Ei nouse, ellei asialle tehdä jotain juhlapuheita konkreettisempaa.

Tekoälykkäämmät EU-kansalaiset

Erityismaininnan ansaitsee kauden lopuksi tehty päätös tarjota Suomen puheenjohtajamaan lahjana kaikille EU-kansalaisille Elements of AI -tekoälykurssi.  Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin toteuttama kurssi on tarkoitus kääntää kaikille virallisille EU-kielille. Tavoitteena on, että jopa prosentti eli viisi miljoonaa kansalaisista tekisi kurssin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Huikean hienoa! Tästä täysi kymppi.

Visioikaa meille

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajana meni ohitse lähes huomaamatta. Äänekkäin keskustelu nousi kokousten aiheuttamista liikenneruuhkista. Sen sijaan visiot EU:n tulevaisuudesta, sen haasteista ja merkityksestä Suomen tulevaisuudelle jäivät kuulematta.

Suomalaisten luottamus Euroopan unioniin on vahvaa ja se on viime vuosien aikana jopa kasvanut. Eurooppa-politiikan profiilia pitäisi nostaa: poliitikot ja päättäjät voisivat aloittaa nostamalla unionin merkityksen osaksi puheenvuorojaan - edes pj-kauden aikana.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

30.12.2019

Digiala ja viestintäverkot kiinnostavat

FiComin verkkosivut palvelevat paitsi jäsenistöämme, myös muita digialasta ja viestintäverkoista kiinnostuneita. Sivustojen suosituinta sisältöä ovat ajankohtaiset uutiset ja tietopankkiin kootut tilastokatsaukset.

Kiinnostavimpia uutisaiheita tänä vuonna ovat olleet sähköinen tunnistaminen ja markkinaoikeuden päätös kaapelitelevisiojakelusta. Blogeista eniten lukukertoja saivat valokuiturakentamiseen, kyberturvallisuuteen ja sisältöihin liittyneet, jäsenyhtiöidemme tuottamat blogitekstit.

ICT-tietopankin katsotuinta sisältöä olivat markkinaosuuksiin, verkkokauppaan ja esineiden internetiin liittyvät taulukot ja kuvat. Katsotuin infograafimme oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aluksi tehty englanninkielinen Digital Finland in Europe -infograafi.

Käytetyin hakusana FiComin verkkosivuilla on tänä vuonna ollut ”mobiilivarmenne”.

TOP3 uutiset v. 2019

TOP3 blogitekstit v. 2019

TOP3 tilastot v. 2019

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

19.12.2019

Haaveilun sijaan ratkaisuja

Sähköisen tunnistamiseen liittyvä lainsäädäntö uudistettiin viime keväänä. Uudistuksen myötä sähköisen tunnistamisen sääntelyä vahvistettiin esimerkiksi luomalla yhtenevät ja avoimet pelisäännöt palveluntarjoajille.

Laki on ollut voimassa kymmenisen kuukautta eikä vaikutusarvioita ole vielä virallisesti tehty. Näppituntuma on kuitenkin se, että lain tarkoitus on toteutunut hyvin. Tavalliselle kuluttajalle lainmuutos on tarkoittanut sitä, että yhä useampi palvelu toimii yhdellä ja samalla vahvan tunnistautumisen välineellä sen sijaan, että eri palvelut edellyttävät eri käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmää. Jokaisella meistä on lukemattomia eri yhdistelmiä eri sähköpostiosoitteista ja salasanoista. Vahvan tunnisteen käyttö sen sijaan on yksikertaista; esimerkiksi Mobiilivarmennetta käyttäessään tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku.

Kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa

Vahva sähköinen tunnistaminen on mahdollista valtaosalle suomalaisista. Yksi haasteellinen ryhmä ovat kuitenkin esimerkiksi alaikäiset, joille aikuisväestön tarpeisiin luodun vahvan sähköisen tunnistusvälineen hakeminen on tarpeettoman vaikeata. Samalla tavalla pulmallinen joukko ovat maahanmuuttajat, joiden henkilöllisyyden ja taustan varmistaminen on joskus jopa mahdotonta.

Palveluiden digitalisoituessa yhä voimakkaammin  on kuitenkin selvää, että ihan kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa.  Uskon, että ratkaisut löytyvät tehokkaimmin yhteistyössä nykyisten, jo toimivien tunnistautumisjärjestelmien kanssa, kunhan vain valmistelu tehdään huolella ja erilaisten ryhmien erityispiirteet huomioiden.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Sen sijaan, että pyrittäisiin kiireesti ratkaisemaan ongelmakohtia, ollaan valtiovarainministeriössä jälleen herättelemässä henkiin hanketta rakentaa valtiollinen tunnistautumisjärjestelmä koko kansalle. Edellisen kerran tätä yritettiin vuosituhannen alussa, jolloin henkilökorttiin tulikin mikrosiru. Tämä ei kuitenkaan koskaan kiinnostanut kuluttajia, koska pankkien ja teleyritysten tarjoamat palvelut olivat yksinkertaisempia käyttää. Hintaa tälle yritykselle tuli kymmeniä miljoonia euroja. Hanketta viriteltiin uudemman kerran 2012 – 2013, jolloin valtion toiminta aiheutti laaja-alaisen markkinahäiriön ja esti Mobiilivarmenteen käytön yleistymisen. Näitä virheitä ei saa toistaa.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää jo nyt laajasti tarjolla olevia, kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä uuteen hankkeeseen. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja myös sen ylläpito olisi valtava kustannus.

Parhaimmillaan markkinat kirittävät itseään ja yritykset luovat entistä laadukkaampia palveluita kasvattamatta valtion menoja. Valtion tehtävä on päivittää nykyistä lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että tunnistautumisjärjestelmiltä vaadittavat ehdot täyttyvät ja palvelut kehittyvät kansalaisten tarpeiden mukaisesti.  Valtion rooli on mahdollistaa selkeä ja ennakoitava toimintaympäristö markkinaehtoiselle toiminnalle, jotta sitoutuminen pitkäaikaisiin investointeihin on mahdollista.

Lue lisää

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

19.12.2019

Mobiilivarmenteen käyttö kasvaa edelleen

Sähköisen asioinnin määrä kasvaa jatkuvasti. Digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista sekä käyttäjälle että palvelujen tarjoajille. Kun palvelut kulkevat kännykän mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistautumisväline löytyy samasta paikasta.

Vahvan sähköisen tunnistamisen ajatuksena on, että luotettava toimija takaa käyttäjän identiteetin aina, kun tunnistamista käytetään. Tunnistamisessa käytettyjä välineitä ovat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne eli käytännössä poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti sekä teleyritysten Mobiilivarmenne.

Suurin osa kansalaisista käyttää edelleen tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia. Viranomaisasiointiin tarkoitetun Suomi.fi -verkkopalvelun tunnistautumisista tehtiin tämän vuoden tammi-marraskuussa 93,4 % pankkitunnuksilla ja 6,6 % Mobiilivarmenteella (luvuista on jätetty pois yritys- ja yhteisökäytössä olevat Katso- ja Varmennekortti-kirjautumiset).

Mobiilivarmenteen käyttö on kasvussa: vuoden 2018 tammikuussa kuluttajien Suomi.fi-kirjautumisista 3,6 % tehtiin Mobiilivarmenteella, kun tämän vuoden marraskuussa osuus oli jo 7,5 %. Mobiilivarmenteen osuus kirjautumisista oli tämän vuoden tammi – marraskuussa yli puolitoistakertainen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Markkinaosuuksista on poistettu yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut Katso-palvelut  sekä kohteet, joissa toimii ainoastaan HST-kortti. Lähde: suomi.fi -palveluhallinta (suomi.fi tunnistuksen tapahtumamäärät 11/2019)

Mobiilivarmenne uudistuu

Teleyritykset ovat kertoneet uudistavansa nykyistä Mobiilivarmennetta vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Mobiilivarmenteen uudistus on merkittävä investointi, joka tuo mukanaan uusia käyttömahdollisuuksia sekä helpompaa ja turvallisempaa asiointia kansalaisille.

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta. Varmenteen käyttöönotosta on myös tulossa entistä helpompaa.

Lue lisää:

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

19.12.2019

Lainsäädännön mahdollistettava uudenlaiset palvelut ja liiketoiminta

Tekijänoikeusdirektiivin kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Paula Risikko

Millä eväillä kotimainen sisältöliiketoiminta pärjää kilpailussa kansainvälisten sisältöjättien kuten Netfixin ja HBO:n kanssa?

Lähtökohtaisesti tässä on tietysti kyse hyvin epätasaisesta kamppailusta. Kotimainen sisällöntuotanto voi pärjätä ainoastaan erittäin korkealla laadulla ja hyvällä erottuvuudella muusta tarjonnasta.

Teknisin ratkaisuin tulee varmistaa, että kaupalliseen käyttöön tarjottavat sisällöt ovat helposti saavutettavissa kilpailukykyisin ehdoin. Valtio voi omalta osaltaan resurssien puitteissa yrittää tukea kotimaisen tuotannon edistämistä ja varmistaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin yhtäläiset mahdollisuudet kilpailuun EU:n tasolla. 

Mitä lainsäätäjät voivat tehdä edistääkseen suomalaista sisältöliiketoimintaa?

Sivistysvaliokunnalle kuuluvat erityisesti tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ja sen osalta totean, että uusi valiokunta ei ole vielä käsitellyt tekijänoikeudellisia kysymyksiä muutoin kuin hyvitysmaksun osalta.

Kun puhutaan teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti hyödyntävistä aloista, niin niiden merkitys EU:n taloudelle on tunnetusti hyvin olennainen. Tutkimusten mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus on n. 42 % EU:n BKT:stä — arvoltaan n. 5,7 biljoonaa euroa/vuosi — ja nämä sektorit luovat 38 % kaikista työpaikoista.

Tämän liiketoiminnan kaikkien osapuolten, erityisesti oikeudenhaltijoiden kannalta on välttämätöntä, että EU:n laajuisesti noudatetaan tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.

Tekijänoikeusdirektiivin valmistelu oli varsin monipolvista ja sekavaa EU:ssa. Miten ennakoit kansallisen implementoinnin menevän?

Pidän selvänä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti hyväksyttävät ja selkeät toimintamallit. Niillä tulee toisaalta turvat tekijänoikeudet selkeästi ja tehokkaasti mutta toisaalta mahdollistaa laajasti uudenlaisten palvelujen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen myös rajat ylittävissä tilanteissa. Kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet.

Yksityinen kopiointi on vuosi vuodelta supistunut. Miten hyvitysmaksujärjestelmää tulisi uudistaa?

Sivistysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtion talousarvioehdotuksesta vuodeksi 2020 kannattanut yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahan pysyttämistä vuoden 2019 tasolla 11 miljoonassa eurossa vuosina 2020 ja 2021. Tämä mahdollistaa sen, että nyt on mahdollista rauhassa uudistaa hyvitysmaksujärjestelmää eduskunnan yksimielisesti vuonna 2018 hyväksymän lausuman mukaisesti.

Pidän tätä selvitystyötä erittäin tarpeellisena. Sivistysvaliokunta tulee aikanaan käsittelemään tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. 

Minkälaisia ohjelmia itse katselet ja millaisella laitteella? 

Katson erilaisia ohjelmia, jos vain ehdin. Kännykällä ja iPadilla enimmäkseen uutisia, mutta muuten TV:stä.


18.12.2019

Myös Yleisradion kanavien siirtovelvoitesääntely purettava

Nykyisin kaapelitelevisioyhtiö sekä yhteisantennijärjestelmää asukkaille tarjoava asunto-osakeyhtiö on velvollinen siirtämään verkossaan ilman korvausta julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä näihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut. Eurooppalaisen sähköisen viestinnän sääntelystä annetun telepakettidirektiivin mukaan tällaisia velvoitteita tulisi asettaa ainoastaan, mikäli ne ovat välttämättömiä ja kohtuullisia.

Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaan arvioida siirtovelvollisuuksia säännöllisesti. Esimerkiksi Ruotsissa tämä tehdään 26.8.2020 mennessä. Suomessa arviointi on tehty vuonna 2016, ja liikenne- ja viestintäministeriön laatiman esitysluonnoksen mukaan seuraavan kerran se tehdään vuonna 2021. Tämän vuoksi siirtovelvoitesääntelyyn ei ehdoteta muutoksia telepakettidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

Sisältöjen kuluttaminen erilaista kuin ennen

Ministeriön toiveissa on, että Yleisradion, operaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa löydettäisiin yhteinen kompromissiratkaisu ennen siirtovelvoitesääntelyn seuraavaa arviointia.

Vuoden 2016 jälkeen suomalainen mediaympäristö on kuitenkin perustavanlaatuisesti muuttunut. Yhä useampi suomalainen käyttää laajakaistaan perustuvia IPTV-palveluita, ja ohjelmien katselu myös nettitelevision kautta on voimakkaassa kasvussa. Ylen, MTV:n, Nelosen ja muiden kotimaisten nettitelevisiopalveluiden kuukausittaisia käynnistyksiä oli jo vuoden 2018 alkupuolella yli 70 miljoonaa, ja tänä päivänä luku on varmasti tätäkin suurempi.

Siirtovelvoite jo poistunut kaupallisilta kanavilta

Osa kaupallisista kanavista poistettiin siirtovelvoitteen piiristä vuonna 2011 ja loput vuonna 2017. Must carryn eli siirtovelvoitteen päättymisestä huolimatta näiden kanavien jakelu kaapeliverkoissa jatkui entiseen tapaan.

Myöskään Yleisradion kanavien pitäminen siirtovelvoitteen alaisena ei ole tarpeen, sillä ne ovat joka tapauksessa katsojien saavutettavissa useilla eri vastaanottotavoilla ja -laitteilla.

Must carry on teknologisen kehityksen muuttamassa mediaympäristössä tullut tiensä päähän, ja myös Yleisradion ohjelmien lähettämisestä tulisi sopia kaupallisesti kuten muidenkin kanavien osalta toimitaan. Siirtovelvoitesääntelyä pitää tarkastella jo ennen vuotta 2021, koska se ei ole enää nykyisellään välttämätön tai kohtuullinen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Operaattoreista ei saa tehdä sisältöpoliiseja

Teleyritys on internetverkon ylläpitäjä. Sen roolia on usein verrattu tienpitäjään, jonka tehtävä on rakentaa riittävät ja hyväkuntoiset tiet ja pitää niitä kunnossa. Tienpitäjän asia ei kuitenkaan ole valvoa, kuljetetaanko tietä pitkin ajavissa autoissa varastettua tavaraa tai muuta rikollista aineistoa. Tämä tehtävä kuuluu poliisille. Jos operaattorilla olisi velvollisuus seurata asiakkaidensa nettiliikennettä ja puuttua siihen tarvittaessa, muuttuisi sen rooli tien ylläpitäjästä poliisiksi.

Teleyritysten vastuuvapaus tiedon sisällöstä on niiden toiminnan perusta. Sähkökauppadirektiivissä säädellään välittäjinä toimivien palveluiden vastuusta niin, ettei pelkkää tiedonsiirtoa, välimuistiin tallentamista tai hosting-palvelua tarjoava ole direktiivin mukaisesti toimiessaan vastuussa asiakkaidensa tai käyttäjiensä palveluun tallentamasta aineistosta. Sähkökauppadirektiivissä myös selvästi kielletään yleinen valvontavelvollisuus.

Lukuisissa EU:n lainsäädäntöhankkeissa on viime aikoina pyritty lisäämään välittäjän vastuuta ja koettelemaan samalla sähkökauppadirektiivin vastuuvapausartiklojen rajoja. Esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklan myötä verkkosisällön jakopalvelun tarjoajana toimiva alusta, vaikkapa Facebook, on vastuussa palvelunsa käyttäjien mahdollisista tekijänoikeuden loukkauksista täysin eri laajuudessa kuin aikaisemmin. Muita tällaisia hankkeita ovat mm. terroristisen verkkosisällön levittämisen estämiseen tähtäävä asetusehdotus (kts. FiComin lausunto), e-Evidence -asetusehdotus (lausunto) sekä kuluttajaviranomaiselle säädettävä mahdollisuus määrätä teleoperaattoreita estämään verkkosisältöä (lausunto).

Suomessa välittäjien vastuuvapauden kaventamista on ehdotettu esimerkiksi esiselvityksessä manner-Suomen ulkopuolella tapahtuvan rahapelaamisen estämiseksi. Myös sähköisen viestinnän palvelulain uudistamisen yhteydessä on esitetty muutosehdotus, jossa teleyrityksen pitäisi estää asiakkaansa pääsy määräyksen kohteena olevaan aineistoon.

Uusi komissio on ilmoittanut avaavansa sähkökauppadirektiiviä sekä uudistavansa digitaalisia palveluja koskevaa sääntelyä. Digital Services Act (DSA) koskisi erityisesti internetissä toimivia verkkoalustoja (sosiaalinen media, hakukoneet, markkinapaikat, sovellusalustat) ja myös digitaalisia palveluita yleisemminkin. Toimenpiteiksi on ehdotettu esimerkiksi sitovia, tekijänoikeusdirektiivin ja AVMS-direktiivin kaltaisia huolehtimisvelvollisuussääntöjä sekä sisällön suodattamisen vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut sähkökauppadirektiivin uudistamisesta muistioluonnoksen, joka sisältää alustavia kommentteja DSA-lainsäädäntöhankkeeseen. Siinä esitetyt näkemykset ovat erittäin kannatettavia. FiCom on toimittanut omat huomionsa luonnoksesta kommenttilausunnossaan.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Muutoksia antennitelevisioverkossa

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kotitaloutta, joissa televisiolähetykset vastaanotetaan antenniverkon kautta. Jo jonkin aikaa on valmisteltu siirtymistä pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja entistä laajemman kanavatarjonnan.

Uuteen tekniikkaan siirtyminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle selontekona antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan sekä kansainvälisiin päätöksiin. Suomen tv-toimijat ilmoittivat reilu vuosi sitten, että keväälle 2020 kaavailtu DVB-T2 -muutos viivästyy suunnitellusta aikataulusta.

Kodin televisiolaitteet kannattaa päivittää hyvissä ajoin

Antennitelevisioverkon teknologiamuutos toteutetaan joka tapauksessa lähivuosina, vaikka sen toteutusaikataulu onkin vielä avoinna. Niinpä useilla antenniverkossa televisiota katsovilla kotitalouksilla on edessään DVB-T2-virittimellä varustetun vastaanottimen hankinta. Tällä hetkellä noin 63 prosentilla niistä kotitalouksista, joissa antenniverkko on ainoa television vastaanottotapa, on käytössään DVB-T2-televisio tai -digiboksi.

Antenniverkon teräväpiirtotarjonnasta voi nauttia päivittämällä jo nyt kodin televisiolaitteet HD- eli DVB-T2 -aikaan. Lähes kaikissa nykyisin myynnissä olevissa uusissa vastaanottimissa on uuden tekniikan mukainen viritin, mutta asian voi helpoiten varmistaa valitsemalla laitteen, joka on Antenna Ready HD -hyväksytty.

Nykyistä televisiota ei kuitenkaan välttämättä tarvitse vaihtaa, vaan riittää, kun hankkii DVB-T2- virittimellä varustetun digiboksin. Testatut laitteet -sivustolla voi television mallinumeron perusteella tarkistaa, onko laite Antenna Ready HD -hyväksytty, jolloin siinä varmasti on DVB-T2 -viritin.

Antenniverkossa jatkossa vain yksi toimija

Suomessa on vielä hetken aikaa käytössä kaksi eri antennitelevisioverkkoa: Digita operoi UHF-taajuuksilla toimivaa verkkoa ja DNA VHF-verkkoa.

DNA ilmoitti lokakuussa, että se sulkee VHF-verkkonsa vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana ja luopuu samalla antenniverkon verkkotoimiluvistaan. Suurimmalla osalla antenniverkon kotitalouksista on käytössään myös UHF-antenni, joten muutos ei edellytä toimenpiteitä tv-katsojilta - käytännössä kanavat vain vastaanotetaan jatkossa toisesta antenniverkosta.

DNA:n antennitelevisioverkon maksu-tv-liiketoiminta asiakkaineen siirtyy Digitalle vuodenvaihteessa. Digita tarjoaa siis jatkossa antenniverkon maksutelevisiokanavat HD-tasoisina UHF-verkossaan. Digita myös laajentaa maksu-tv-palveluiden näkyvyysaluetta nykyisestä 85 %:n väestöpeitosta 90 %:iin.

Maksuttomat Ylen HD-kanavat aloittavat Digitan antenniverkossa 1.4.2020. Kaikki normaalitarkkuuden DVB-T -lähetykset jatkuvat antenniverkossa entiseen tapaan myös sen jälkeen.

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

18.12.2019

Suomalaiset käyttävät vähiten piraattisisältöä EU:ssa

EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tuoreimman raportin mukaan Suomessa käytetään EU-maista vähiten laitonta verkkomateriaalia.  

Piratismi on EU-tasolla vähentynyt vuodessa peräti 15 prosenttia. Eniten väheni musiikin laiton lataaminen (32 %), mutta myös elokuvien (19 %) ja TV:n piratismi laski (8 %).

EU-maista piratismi oli yleisintä Latviassa ja Liettuassa. Siellä piraattisisältöjä käytettiin jopa yli 26 kertaa kuukaudessa internetin käyttäjää kohden. Keskimäärin eurooppalainen internet-käyttäjä kulutti piraattisisältöä lähes 13 kertaa kuukaudessa. Suomessa vastaava luku oli 4,5.

Korkean tulotason ja vähäisten tuloerojen maissa laittomien sisältöjen käyttö oli vähäistä. Samoin jäsenmaissa, joissa digitaalinen infra on kunnossa, internetin käyttäjiä paljon ja nettiyhteydet laajasti käytössä, piratismia on vähemmän. Se johtunee siitä, että tällaisissa maissa helppokäyttöisiä laillisia sisältöpalveluja on hyvin saatavilla.

Yksi piratismiin vaikuttava tekijä on myös yleinen asenneilmapiiri sitä kohtaan. Tekijänoikeusbarometrin mukaan suurin osa suomalaisista (58 %) ei hyväksy mitään piratismin muotoa.

Helppokäyttöiset lailliset palvelut paras vaihtoehto piratismille

On monenlaisia näkemyksiä siitä, miten piratismiin voidaan tehokkaimmin puuttua. Operaattorit vastustavat tekijänoikeuksilla suojatun aineiston luvatonta levittämistä sekä verkon muuta laitonta aineistoa ja kehittävät aktiivisesti uusia laillisia sisältöpalveluja. Kiinnostavat ja helppokäyttöiset lailliset palvelut ovat paras tapa vähentää laittomien, tekijänoikeuksia loukkaavien sisältöjen käyttöä.

Oikeudenloukkauksien torjunnassa on keskityttävä piraattipalveluita tehokkaasti ehkäiseviin politiikkatoimiin, kuten tekijänoikeutta loukkaavien sivustojen rahavirtojen katkaisemiseen. Pääpaino tulee kuitenkin ensisijaisesti olla laillisten palvelujen tarjoamisedellytysten parantamisessa.

Suomessa asioita on tehty oikein. Se, että Suomessa on EU-maista vähiten piratismia, on hieno saavutus. Toisin kuin kaupallisen tutkimuslaitoksen kysely kertoo, EUIPO:n raportin mukaan elokuvien, musiikin ja TV-sisältöjen laiton käyttö on Suomessa vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2018. Lukee kumpaa tutkimusta vaan, piratismin taso ei onneksi Suomessa ole hälyttävä. Ei liioin ole syytä uskoa laskussa olleen trendin kääntyvän toiseen suuntaan.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.12.2019

TV:n katselu on voimissaan

Suomessa katsotaan televisiota useimmiten kaapeli- ja iptv-liittymistä

Yli puolet Suomen tv-talouksista on kaapeli- tai iptv -talouksia. Vähän alle puolet on antenni-tv -talouksia. Satelliittikanavien tilaajia on vain muutama prosentti. 

Televisiotalouksien liittymätyypit

Tiedot perustuvat kyselytutkimuksiin. Liittymätyypeissä on jonkin verran päällekkäisyyksiä, sillä kotitaloudessa voi olla useampi kuin yksi televisiolähetysten vastaanottotapa.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan IPTV-liittymiä on noin 500 000. Määrä on toistaiseksi melko pieni, mutta viidessä vuodessa kasvua on ollut noin 40 prosenttia. Kaapeli-tv-liittymiä on noin 1,7 miljoonaa. Niiden määrä on viidessä vuodessa kasvanut noin 15 prosenttia.

Kaapeli- ja IPTV-verkon liittymät Suomessa

Valtaosassa suomalaisia tv-talouksia katsotaan HD-kanavia

Noin 80 prosenttia tv-talouksia katsoo ohjelmia HD-kanavilta. Kaapelitalouksissa HD-kanavien katselu on selvästi yleisempää kuin antennitalouksissa. (Finnpanel)

HD-kanavien katsomisen yleistyminen eri tv-talouksissa

Maksu-tv-tilaajien määrä pienessä kasvussa

Maksu-tv-talouksien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2015, tosin vuoden 2014 huippulukuja ei ole saavutettu. Vuonna 2018 maksullisia tv-kanavia tilasi 705 000 taloutta, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 (Finnpanel). Kaapeli- ja iptv-verkossa muutokset maksu-tv-talouksien määrissä eivät ole olleet yhtä suuria. Vuodesta 2015 määrä on kasvanut 2,5 prosenttia (FiCom).

Maksu-tv-taloudet

Nettitelevisio-, suoratoisto- ja internetin videopalveluiden katselu Suomessa

Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluita (esim. Yle Areena, mtv ja Nelosen Ruutu) katsoo 71 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista suomalaisista. Internetin videopalveluita (esim. Youtube ja Vimeo) katsoo suunnilleen yhtä moni. Suoratoistopalveluita (Netflix, Viaplay, HBO Nordic jne.) katsoo 47 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista. (Tilastokeskus)

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy omassa kuluttajatutkimuksessaan muun muassa maksullisten tv- tai videopalveluiden tilaamisesta. Tänä vuonna 49 prosenttia vastaajista oli tilannut jotakin tällaista palvelua. Osuus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.

Suosituimmat maksulliset OTT-palvelut

Television katseluun käytetty aika ja laite

Suomessa television katseluun käytetään päivittäin aikaa hieman vajaa kolme tuntia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat, lähes viisi tuntia päivässä.  Vähiten sitä katsovat 15 – 24-vuotiaat, vain 41 minuuttia päivässä.

Televisiolaitetta käytetään myös esimerkiksi suoratoistopalveluihin sekä pelaamiseen ja tallenteiden katseluun. Muuhun kuin perinteisen television katseluun käytetty päivittäinen aika on keskimäärin 35 minuuttia. Eniten TV-laitetta ei-perinteisesti käyttävät 25 – 44-vuotiaat, 56 minuuttia päivässä.

Toisaalta televisio-ohjelmia katsotaan myös muilla laitteilla kuin televisiosta. Online-katselu tuo keskimäärin 6 prosenttia lisää television katseluaikaa. Eniten, 27 prosenttia, se lisää 15 – 24-vuotiaiden katseluaikaa.

Online-katselu jakautuu iän ja laitteen mukaan

 

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

11.12.2019

Kaikki EU-maat tarvitsevat ilmastostrategioita

Liikenne- ja viestintäministerinä Sanna Marin asetti työryhmän laatimaan tieto- ja viestintäteknologiasektorin ilmasto- ja ympäristöstrategiaa. Päämääränä on muodostaa yhteinen näkemys alan kansallisista ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja suositella keinoja, joilla vaikutuksia voidaan hallita. Lisäksi tavoitteena on selvittää, millainen rooli ICT-alalla on kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Tarkasteltava ajanjakso on vuoteen 2035 asti, ja työn on määrä valmistua vuoden kuluttua.

Ryhmässä on edustajia niin yrityksistä, tutkimuslaitoksista, järjestöistä kuin valtionhallinnosta. Myös FiCom on mukana työryhmässä, jonka tehtävää pidämme erittäin tärkeänä ja jonka tavoitteisiin suhtaudumme hyvin kunnianhimoisesti.

Ilmasto- ja ympäristöstrategian pitää olla kansantajuinen, ja siinä pitää keskittyä olennaiseen. Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan: kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Teknologinen kehitys tuo tullessaan uusia päästöttömiä energiantuotantotapoja, mutta seuraavien vuosikymmenien ohittamaton ratkaisu on panostaminen ydinvoimaan. On käsittämätöntä, että EU-parlamentti ehdottaa ydinvoiman alasajostrategiaa samaan aikaan, kun pohditaan ilmastotoimien vauhdittamista.

Digitalisaation edistyessä on kiistatonta, että tietoliikenneinfra, esimerkiksi tukiasemat ja datakeskukset, kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Alan kehityksen kannalta ei siis ole realistista tavoitella energiankulutuksen vähentämistä, vaan on keskityttävä kulutuksen kasvun hillitsemiseen. Esimerkiksi mobiilidatan siirron energiatehokkuus on merkittävästi parantunut viimeisen viiden vuoden aikana. Siirretyn datan ominaissähkönkulutus on viidessä vuodessa laskenut peräti 80 prosenttia.  

Strategiassa on tuotava esiin tasapainoisesti niin ilmastokysymyksen kannalta haastavat asiat kuin myös positiiviset näkökulmat. Digitalisoituva yhteiskunta on energiaintensiivinen, mutta samaan aikaan kehittyvä teknologia ja sähköistyvät palvelut vähentävät hiilidioksidipäästöjä muilla aloilla. Esimerkiksi liikenteen päästöt pienenevät, kun etätyö ja terveydenhuollon etäpalvelut vähentävät tarvetta liikkumiselle. Älykkäillä ratkaisuilla optimoitu valmistus vähentää tuotannon ja oikein ajoitettu toiminta logistiikan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä.

Ilmasto- ja ympäristöstrategiatyön hankaluuksia ovat mm. se, miten strategia rajataan sekä vertailutietojen puute. Suomi on EU:n edelläkävijä digipolitiikassa. Ei siis ole yllätys, että olemme sitä myös toimialan vaikutusarvioinnissa. Ilmastovaikutusten selvittäminen kaipaa dataa, ja siksi tarvitaan vastaavanlaisia strategioita kaikista EU-maista. Toivottavasti uusi komissio patistaa tähän ohjelmassaan. Ongelma on globaali, mutta ratkaisut kansallisia. Ilman faktoihin perustuvaa tilannekuvaa ei järkeviä ratkaisuja voi esittää.

***

Mobiilialan kansainvälinen järjestö GSMA on julkaissut yhdessä riippumattoman, kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Carbon Trustin kanssa raportin mobiiliteknologian mahdollisuuksista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Sen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

28.11.2019

Suomi on Euroopan 5G-edelläkävijöitä

"Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa", sanoo Daniel Gueorguiev mobiilialan kansainvälisestä GSMA-järjestöstä.

Daniel Gueorguiev, Public Policy Manager, GSMA

Millainen on Suomen kansainvälinen asema 5G-kehityksessä?

GSMA:n ennusteen mukaan Suomi on vuonna 2025 Euroopan maista Norjan jälkeen toisena 5G-kehityksessä. Silloin 47 % suomalaisista ennustetaan olevan 5G-yhteys.

Suomi on samalla tasolla Japanin kanssa, eikä myöskään kaukana USA:sta, jossa osuudeksi ennustetaan 51 %. Maailmanlaajuisesti Etelä-Korea on ykkösenä, mutta Kiina seuraa nopeasti perässä. Globaalissa vertailussa Suomi pärjää verrattain hyvin.

5G-yhteyksien prosenttiosuuksien vertailu ei kuitenkaan kerro siitä, millainen on 5G-palveluiden laatu ja millainen vaikutus palveluilla on digitalouteen. Suomessa on tehty valintoja, joilla varmistetaan parhaat mahdolliset yhteydet, ja se erottaa Suomen monista muista maista.

Mitä Suomi on tehnyt oikein 5G:n suhteen?

Kaikki maat eivät priorisoi verkkoyhteyksiä, vaikka sen pitäisi olla itsestään selvää. Suomessa viranomaiset ovat olleet yhtä mieltä siitä, että verkkoyhteydet ovat elintärkeitä ja ne tulee turvata kaikille kansalaisille. Mikä tärkeintä, tämä poliittinen linja on konkretisoitunut poliittisiksi päätöksiksi ja toimenpiteiksi.

Suomi on onnistunut viestintäpolitiikallaan luomaan 5G:lle olosuhteet, joissa se ei ainoastaan kasva vaan myös kukoistaa.

Suomi on jo pitkään rohkaissut muuta Eurooppaa olemaan edistyksellinen taajuuspolitiikassa. Tämä käy ilmi myös siinä, miten Suomi on suhtautunut ensimmäisiin 5G-taajuuksiin. Se myönsi käyttöoikeudet 700 MHz-taajuusalueelle yhtenä ensimmäisten joukossa. Tavoitteena oli edistää investointeja ja parempaa kattavuutta vähentämällä taajuuksien hankkimisesta aiheutuvia kustannuksia ja mahdollistamalla matkaviestinoperaattoreiden investoinnit verkkojen rakentamiseen.

Suomi on ollut kiitettävän innovatiivinen ja pragmaattinen myöntäessään jokaiselle operaattorille 130 megahertsiä jaetulta 3500 MHz:n taajuusalueelta. Tavallisesti alalla kohdennetaan 100 megahertsiä operaattoria kohti, ja 30 prosentin lisäys tarkoittaa parempaa peittoa ja suurempaa kapasiteettia. Tämä antaa Suomelle edun muihin maihin nähden ja tuo merkittäviä etuja kuluttajille ja yrityksille Suomessa.

Suomi myös toimii niin, ettei uuden teknologian käyttöönotosta tule tulevaisuudessa pullonkaulaa noudattamalla kansainvälisiä turvallisuusohjeita ja eurooppalaisia sähkömagneettisia kenttiä (EMF) koskevia suosituksia. Suomi on aina noudattanut EMF-ohjeita. Monet muut maat eivät ole niin tehneet, mikä on aiheuttanut niille ongelmia jo nykyisissä 3G- ja 4G-verkoissa heikentämällä verkkojen kattavuutta ja sisätilakuuluvuutta. 5G:n myötä tällaisten maiden ongelmat lisääntyvät, koska 5G-taajuuksilla on heikommat etenemisominaisuudet ja niiden käyttäminen on lähes mahdotonta, ellei EMF-rajoituksia nosteta ICNIRP:in (International Commission on Non-Ionizing Radiation Protection) suosittelemalle tasolle.

Mikään ei siis estä sitä, että Suomella olisi Euroopan tai jopa maailman paras 5G-verkko. 5G:n käyttöönotto riippuu täysin siitä, kuinka helppoa on uusien antennien ja tukiasemien pystyttäminen on. Tällä rintamalla Suomi tekee upeaa työtä.

Mitä voimme tehdä vielä paremmin?

Paljon nykyistä paremmin Suomi ei voi enää toimia. Yksi vaikeimpia asioita Suomelle on Venäjän raja-alueen taajuuskoordinaatio. Suomi on tässäkin asiassa toiminut hyvin, mutta se on edelleen huomattava haaste, varsinkin kun sopimus Venäjän kanssa ei ole vielä lopullinen. Toistaiseksi käytettävissä on vähemmän taajuuksia C-kaistalla esiintyvien häiriöiden vuoksi. Onkin erittäin tärkeää saada taajuuskoordinaationeuvottelut päätökseen mahdollisimman pian, jotta kaikkia 5G:n hyötyjä päästään käyttämään.

Yksi parannuskohde voisi ehkä olla verkkojen rakennusprosessin virtaviivaistaminen ja yhden luukun periaate luville koko maahan.

Mitkä ovat 5G:n mukanaan tuomat tärkeimmät hyödyt?

5G:n välittömät hyödyt ovat yhteysnopeuden kasvu ja palveluiden yleinen parantuminen.  Pitkällä tähtäimellä etua saavat ne teollisuudenalat, jotka hyödyntävät nopeita yhteyksiä.

Uudet liiketoimintamallit ja palvelut, kuten AR/VR, tekoäly ja IoT, parantavat miljardien ihmisten elämää maailmanlaajuisesti tavoilla, joita ei vielä edes osata ajatella. Kaikki tämä riippuu täysin siitä, kuinka hyvä ja kattava 5G-verkko on. On ensiarvoisen tärkeää, että 5G:stä tulee todellisuutta, sillä sen hyödyt ovat rajattomat.

Tämä aihe liittyy


27.11.2019

Teledirektiivin kansallinen täytäntöönpano etenee

Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat implementoimassa ns. teledirektiiviä kansalliseen lainsäädäntöön. Liikenne- ja viestintäministeriö on lähettänyt lausunnoille luonnoksen sähköisen viestinnän palvelulaista (SVPL). Lakiuudistuksen tavoitteena on muun muassa edistää laajakaistaverkkojen ja viestintäpalvelujen saatavuutta sekä palvelujen esteettömyyttä ja kuluttajan oikeuksia.

Sähköisen viestinnän palvelulain uudistuksessa pannaan täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. teledirektiivi) tuomat vaatimukset. Samalla uudistetaan kansallista sähköisen viestinnän sääntelyä. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2020 ja lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vielä samana syksynä.

FiCom on lausunut SPVL:n uudistamisesta sen valmistelun yhteydessä 1.3.2019 ja 5.3.2019.

Direktiivi tuo lisää kansallista sääntelyä

Toimialan kannalta keskeisimmät direktiivin tuomat muutosehdotukset liittyvät taajuuksia, huomattavaa markkinavoimaa (HMV) sekä kuluttajia koskeviin säännöksiin. Esimerkiksi taajuussääntelyllä ja HMV-uudistuksilla pyritään parantamaan sääntelyn ennustettavuutta ja edistää mm. 5G- ja kuituverkkoinvestointeja.

Direktiivin liitteessä on lueteltu ne vähimmäispalvelut, joita riittävän laajakaistapalvelun on tuettava. Nämä on viime kädessä toteutettava yleispalveluna, jos riittävää kaupallistaa tarjontaa ei ole. Suomen kilpailtu viestintämarkkina toimii niin hyvin, että vain muutamilla asiakkailla on ollut tarvetta yleispalveluliittymille. Suomessa Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksen mukaan direktiivin edellyttämät palvelut voidaan toteuttaa nykyisellä vähimmäisnopeudella, joten yleispalvelun nopeuden nostolle ei ole tarvetta, vaikka sellaista luonnoksessa esitetään.

Lakiuudistuksen tavoitteita voidaan yleisesti ottaen pitää kannatettavina, ja erityisesti verkkoinvestoinnit edellyttävät sääntelyltä pitkäkestoista ennustettavuutta.  Sääntelyn tulisi olla mahdollisimman teknologianeutraalia ja ottaa huomioon myös tulevaisuuden tarpeet. Lisäksi direktiivi tuo tälläkin kertaa kansalliseen sääntelyyn raskasta ja hyvin seikkaperäistä sääntelyä erityisesti kuluttajiin liittyen, mitä ei voida pitää kenenkään kannalta hyvänä kehityksenä.

Siirtovelvoite eli must carry

Lainsäädäntö velvoittaa suomalaiset kaapelitelevisioverkon operaattorit lähettämään Yleisradion julkisen palvelun kanavien televisiolähetykset verkoissaan ilman korvausta.  Tätä kutsutaan siirtovelvoitteeksi.

Liikenne- ja viestintäministeriö ehdottaa, että siirtovelvoitesääntelyyn ei tehdä muutoksia, vaan sitä tarkasteltaisiin uudelleen vuonna 2021. Tämä on valitettavaa, sillä telepakettidirektiivin mukaan siirtovelvoitteita voidaan asettaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä kunkin jäsenvaltion selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisessä mediaympäristössä ei ole enää perusteita nykyisenkaltaiselle must carry -velvoitteelle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

27.11.2019

ePrivacy olisi haudattava kokonaan

EU:n pysyvien edustajien komitea Coreper I ei päässyt 22.11.2019 kokouksessaan yleisnäkemykseen sähköisen viestinnän tietosuoja-asetuksesta. FiCom on jo heinäkuussa todennut, ettei epäselvää ja tulkinnallista ePrivacy-ehdotusta tulisi edistää.

Asetusta on nyt syytä tarkastella uusin silmin ja ryhtyä toimiin sellaisen lainsäädännön luomiseksi, joka hyödyntää paremmin sekä Euroopan digitaalista ekosysteemiä että eurooppalaisia kuluttajia.

Parasta olisi, että komissio vetäisi kokonaan pois eurooppalaiselle digialalle vaikeasti ennakoitavia seurauksia aiheuttavan ePrivacy-ehdotuksen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

27.11.2019

Suomen muistioluonnos sähkökauppadirektiivin uudistamisesta kannatettava

Uuden komission tarkoituksena on uudistaa digitaalisia palveluja koskevaa horisontaalista sääntelyä. Lainsäädännön työnimenä komissiossa on Digital Services Act ja se koskisi erityisesti internetissä toimivia verkkoalustoja.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut sähkökauppadirektiivin uudistamisesta muistioluonnoksen, joka sisältää alustavia näkemyksiä DSA-lainsäädäntöhankkeeseen. Luonnoksessa esitetyt näkemykset ovat lähtökohtaisesti erittäin kannatettavia. FiCom on toimittanut omat huomionsa luonnoksesta ministeriöön kommenttilausunnossaan.

Muistion mukaan sääntelyn tulee mahdollistaa uudet digitaaliset palvelut ja innovaatiot lisäämättä tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Lainsäädännön valmistelun tulee olla laaja-alaista siten, että siinä tulee sovittaa yhteen teollisuuden, palveluntarjoajien sekä kuluttajien tarpeet. Alkuperämaaperiaate tulee ministeriön muistioluonnoksen mukaan säilyttää tulevassa sääntelyssä pääperiaatteena ja nykyinen perusajatus internetin erilaisten toimijoiden ehdollisesta vastuuvapaudesta säilyttää. Suunnitellussa sääntelyssä ei tule vaatia, että sisällön välittäjät joutuisivat yleisesti valvomaan sisältöjen lainvastaisuutta.

Lukuisat lainsäädäntöhankkeet niin Suomessa kuin EU:ssakin pyrkivät lisäämään välittäjän vastuuta ja koettelevat sähkökauppadirektiivin vastuuvapausartiklojen rajoja, joten FiCom pitää tietoyhteiskunnan palvelujen välittäjien ehdollisen vastuuvapauden säilyttämistä ensiarvoisen tärkeänä sähkökauppadirektiivin sääntelyä uudistettaessa. Välittäjien vastuuvapaus on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä perusta rapautuu, heikentyy eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun olennaisesti.

Laittomaan sisältöön tulee puuttua sen lähteellä, eli toimivaltaisten viranomaisten tulee aina ensisijaisesti ryhtyä toimenpiteisiin laittoman sisällön lisännyttä käyttäjää tai verkkoalustaa vastaan. Ainoastaan siinä tapauksessa, että käyttäjä tai alusta eivät tee mitään sisällön poistamiseksi, lainvalvontaviranomainen voi viimesijaisena keinona pyytää välittäjää puuttumaan asiaan.  Verkkopalveluiden on kuitenkin mahdotonta puuttua kaikkeen käyttäjiensä palveluihin lisäämään laittomaan sisältöön. Välittäjälle ei saa luoda velvoitteita, joiden toteuttaminen on mahdotonta tai taloudellisesti kohtuutonta.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

27.11.2019

Luottamusyhteiskunta torjuu kyberiskuja – Suomesta mallia muille EU-maille

Kansalaisyhteiskunta toimii yhä vahvemmin sähköisten palveluiden ja digitaalisen tiedon varassa. Digitaalisesta turvallisuudesta huolehtiminen on tärkeä osa palveluiden kehitystä. Koska palveluiden turvallisuuteen pitää voida luottaa, on kyberturvallisuus avainasemassa digitaalisuuden tehokkaassa hyödyntämisessä.

Jokaisen uuden teknologian mukana tulee enemmän tai vähemmän mahdollisia uhkatekijöitä. EU:n syksyllä julkaisemaa 5G-riskiarviointia seuraa loppuvuonna ohjeistus, joka sisältää konkreettisia keinoja riskien hallintaan. Yksi keskeisiä kehittämiskohtia Euroopassa on viranomaisyhteistyön parantaminen kyberturvallisuuskysymyksissä. Meillä asia on hoidettu fiksusti kuntoon. Muiden jäsenmaiden kannattaisi hyödyntää Suomen esimerkkiä ja osaamista.

Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus kehittää ja valvoo viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintavarmuutta ja turvallisuutta ja luo tietoturvallisuuden tilannekuvaa.  Yhteiskunnan haavoittuvuutta vähennetään vahvistamalla kriittisen infrastruktuurin toimintakykyä myös kriisitilanteissa.

Suomessa teleyrityksillä on toimivat ja aktiiviset suhteet Kyberturvallisuuskeskuksen kanssa. Arkaluonteisissa kysymyksissä korostuu luottamuksen merkitys: sitä joko on tai ei ole. Kyberturvallisuuskeskus on onnistunut luottamuksen rakentamisessa erinomaisesti, mikä ei viranomaisille ole aina ja kaikkialla luonteenomaista. Kyse ei ole pienen jäsenmaan paremmista mahdollisuuksista, vaan ennen kaikkea kyse on tahdosta. Euroopan komission pitäisi määrätietoisesti tuupata jäsenmaita luottamusyhteiskuntaa rakentavien toimintatapojen suuntaan.

Kyberturvallisuuskeskuksen toimintaedellytysten varmistaminen ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa on mitä järkevintä varautumista kyberturvallisuusuhkiin.

Pääministeri Rinteen hallitus esittää ensimmäisessä budjetissaan kyberturvallisuuskeskukselle lisärahoitusta. Myös kansalliseen kyberturvallisuusstrategiaan liittyvä liikenne- ja viestintäministeriöön perustettava kyberturvallisuusjohtajan tehtävä on järkevä panostus.

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ja sen varmistaminen on jatkuvaa työtä. Täydellisen turvan tilaa ei ole mahdollista saavuttaa, eikä turvallisuuden tunteeseen pidä koskaan tuudittautua. Asioita on tehtävä paremmin koko ajan. Teknologinen kehitys tuo vääjäämättä tullessaan vielä uusia haasteita. Satavarmaa teknologiaa ei ole, eikä tuotteen alkuperämaa tee siitä automaattisesti tietoturvallista – tai päinvastoin.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

20.11.2019

Uusi verkko valloittaa maan kaupunki kerrallaan

Ensimmäiset 5G-taajuudet huutokaupattiin Suomessa reilu vuosi sitten. Toimiluvat 3,5 gigahertsin taajuusalueelle myönnettiin meillä ensimmäisten Euroopan maiden joukossa. Toimiluvan saaneet DNA, Elisa ja Telia aloittivat uusimman sukupolven matkaviestinverkkojen rakentamisen tämän vuoden alussa.

Aiempien verkkosukupolvien tapaan 5G:n rakentaminen on alkanut suurimmista kaupungeista. 5G-verkkoa löytyy aluksi pääsääntöisesti kaupunkien keskustoista, joista peittoalue laajenee ripeästi. Myöhemmin 5G tulee ulottumaan myös haja-asutusalueille taajamien ulkopuolella.

Rakentaminen vauhdissa kaikilla operaattoreilla

DNA:n ensimmäiset 5G-pilottiverkot ovat käytössä Helsingissä, Vantaalla, Hyvinkäällä ja Porissa.

Elisa on avannut 5G-verkot tähän mennessä Turkuun, Tampereelle, Jyväskylään, Helsinkiin, Lahteen, Vantaalle, Ouluun, Kuopioon ja Kouvolaan.

Telian ensimmäisen vaiheen 5G-verkon palvelualueita on Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa.

Kaikki operaattorit rakentavat verkkojaan tiiviisti, ja niiden peittoalue laajenee kiihtyvällä tahdilla. Uusia kaupunkeja ja alueita tulee 5G-kuuluvuuden piiriin jatkuvasti.

Hakuaika ensimmäisille Ahvenanmaan 5G-verkkotoimiluville on parhaillaan käynnissä.

Suomi ensimmäisten joukossa

Suomi on kansainvälisesti yksi 5G:n edelläkävijämaista. Kaupallisia 5G-verkkoja on Euroopassa avattu myös Sveitsissä, Iso-Britanniassa ja Espanjassa. Euroopan ulkopuolella 5G-maita ovat esimerkiksi Etelä-Korea ja Yhdysvallat.

Liikenne- ja viestintäministeriö on linjannut digitaalisen infrastruktuurin strategiassa, että seuraavan 5G-taajuusalueen, 26 GHz:n, käyttöoikeudet myönnetään keväällä 2020.

Monenlaisia hyötyjä

Kuluttajien lisäksi 5G-teknologia hyödyttää erityisesti yrityksiä. Erilaisten IoT-ratkaisuiden lisääntyminen mahdollistaa muun muassa prosessien reaaliaikaisen valvonnan, koneiden etäkäytön ja huoltotarpeiden paremman ennakoinnin. 5G-verkon viipaloinnilla voi myös toteuttaa yksittäisten käyttäjien, esimerkiksi tuotantolaitosten, sairaaloiden ja kotienkin, tarpeisiin räätälöidyn oman verkon.

5G auttaa optimoimaan eri toimintoja ja säästämään kustannuksia, energiaa ja ympäristöä. Verkkojen erittäin suuri nopeus ja viiveettömyys tekevät mahdolliseksi mm. älykaupungit ja -liikenteen. 5G:n tehokkuus edesauttaa myös esimerkiksi verkkopelaamisesta ja lisää osaltaan e-urheilun suosiota.

Kuluttajille on jo nyt myynnissä 5G-puhelimia ja -reitittimiä, joiden valikoima laajenee jatkuvasti.

Lue myös:

Tämä aihe liittyy

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

20.11.2019

5G mahdollistaa uutta liiketoimintaa

5G:n käyttöönotto mahdollistaa useilla toimialoilla uutta liiketoimintaa, palveluita sekä tehokkaampaa tuotantoa. Langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön tulee jatkossakin antaa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

Liikenne- ja viestintäministeri
Sanna Marin (kuva: Laura Kotila/VNK)

Suomi on yksi mobiiliteknologian kärkimaista maailmassa. Kuinka pysymme huipulla myös jatkossa?

Avaintekijöitä ovat hyvin toimivat markkinat ja edistyksellinen taajuuspolitiikka. Yritysten välinen kilpailu suomalaisilla mobiilimarkkinoilla on pitänyt kuluttajahinnat alhaisina ja mahdollistanut kuluttajan kannalta suotuisat liiketoimintamallit kuten laajakaistaliittymien rajoituksettoman datan. Langattomien laajakaistaverkkojen käyttöön tulee jatkossakin antaa riittävästi ja oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisia taajuuksia.

Pyrimme vaikuttamaan siihen, että langattomalle laajakaistalle harmonisoidaan sekä kansainvälisellä tasolla että EU:ssa lisää taajuuksia. Lisäksi meidän tulee jatkossakin toimia mahdollistajina siten, että taajuuksia annetaan testaus- ja tuotekehityskäyttöön uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kokeilun mahdollistamiseksi. Viranomaisten tulee jatkossakin osallistua erilaisiin uutta teknologiaa testaaviin hankkeisiin ja myös siten tehdä suomalaista osaamista näkyväksi.

Miten valtio voi parhaiten edistää 5G:n leviämistä Suomessa?

Yksittäinen teknologia ei ole itseisarvo vaan sillä saavutettavat yhteiskunnalliset hyödyt. Liikenne- ja viestintäministeriön pääasiallisena keinona 5G-yhteyksien edistämiseksi on osoittaa verkkojen käyttöön riittävä määrä taajuuksia ja mahdollistaa siten verkkojen rakentaminen ja teknologian ja uusien palvelujen käyttöönotto.  Lisäksi taajuuksien varaaminen myös teknologioiden testaamiseen ja tuotekehitykseen jouduttaa uusien teknologioiden ja niitä hyödyntävien palvelujen käyttöönottoa.

Ei tule myöskään unohtaa valokuituyhteyksiä, joita 5G-verkot edellyttävät toimiakseen. Valokuituyhteyksien kattava saatavuus edistää 5G-verkkojen kustannustehokasta rakentamista. Meille on tärkeää edistää teknologianeutraalisti sekä kiinteitä että langattomia yhteyksiä.

Millaiset 5G:tä hyödyntävät palvelut ovat yhteiskunnalle tärkeimpiä ja miksi?

5G:n käyttöönotto mahdollistaa useilla toimialoilla uutta liiketoimintaa, palveluita sekä tehokkaampaa tuotantoa. Esineiden internet laajentuu myös uusille alueille, mikä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi lisääntyvää etäohjausta, etähallintaa, ohjelmointia ja automaatiota. Esimerkiksi terveydenhuollossa voidaan hyödyntää etäpalveluja ja reaaliaikaista seurantaa. Maataloudessa voidaan tehostaa toimintoja automatisoimalla. Älykäs liikenne voi hyödyntää ajantasaista tilannekuvaa ja automatisoidut liikenteen toiminnot tekevät siitä turvallisempaa ja tehokkaampaa.

Uusi teknologia mahdollistaa älykkäiden kotien ja kaupunkien rakentamisen, joissa etäohjaus sekä tiedon kerääminen edistävät parempien palveluiden syntymistä sekä energiatehokkuutta. Kuluttajat hyötyvät myös nopeammasta ja vakaammasta langattomasta tiedonsiirrosta esimerkiksi etätyöskentelyn tai media- ja viihdesisältöjen muodossa. 5G-teknologian toivotaan tuovan kehitystä laajasti koko yhteiskuntaan, joten eri osa-alueiden kehitystä ei ole tarkoituksenmukaista laittaa erityiseen tärkeysjärjestykseen.

Tämä aihe liittyy


19.11.2019

Viides sukupolvi astumassa esiin

Maailman väestöstä kahdella kolmasosalla matkapuhelinliittymä

Maailmassa on hieman yli viisi miljardia yksittäistä matkapuhelinliittymän tilaajaa, eli noin 67 prosentilla maapallon väestöstä on matkapuhelinliittymä. Määrän ennustetaan kasvavan lähes kuuteen miljardiin vuonna 2025, mikä tarkoittaisi 71 prosenttia maapallon väestöstä.

Liittymiä suhteessa väkilukuun on eniten Euroopassa, sitten Pohjois-Amerikassa ja IVY-maissa. Järjestys ei arvioiden mukaan muutu, vaikka liittymätiheys maailmassa kasvaakin vuoteen 2025 mennessä neljä prosenttiyksikköä. (GSMA)

Yksittäisten matkapuhelinliittymien tilaajien osuus väestöstä maanosittain vuonna 2018 ja ennuste 2025

Matkapuhelinliittymistä 5G-verkossa 15 prosenttia vuonna 2025

Teknologioittain jaoteltuna lähes puolet kaikista liittymistä on nykyisin 4G-liittymiä. 2G- ja 3G -liittymiä on molempia hieman alle kolmannes. Vuoteen 2025 mennessä 4G-liittymien osuuden ennustetaan kasvavan 59 prosenttiin. Sen sijaan 2G-liittymiä ennustetaan silloin olevan enää viisi prosenttia ja 3G-liittymiä viidennes kaikista matkapuhelinliittymistä. 5G-liittymien osuuden ennustetaan kasvavan 15 prosenttiin vuonna 2025. (GSMA)

Matkapuhelinliittymien jakauma teknologioittain (osuus matkapuhelinliittymistä, prosenttia), 2018 ja ennuste 2025

GSA:n (Global Mobile Suppliers Association) mukaan tämän vuoden syksyllä 328 operaattoria yhteensä 109 maassa investoi 5G-verkkoon, ja 27 maasta löytyy yhteensä 50 kaupallista 5G-verkkoa.

Eurooppa 4G:stä 5G-verkkoon

GSMA arvioi, että 4G-liittymien määrä Euroopassa on suurimmillaan vuonna 2023, jolloin niiden osuus liittymistä olisi 72 prosenttia. Tämän jälkeen niiden osuuden ennustetaan laskevan 5G-verkon yleistymisen myötä. 5G-verkon liittymiä arvioidaan olevan Euroopassa noin 22 miljoonaa vuonna 2021 ja noin 110 miljoonaa vuonna 2023. Vuonna 2025 määrän ennustetaan kasvavan 200 miljoonaan.

28 EU-maasta yksitoista on jo julkaissut oman kansallisen 5G-suunnitelmansa. Näihin kuuluvat Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Yhdistynyt Kuningaskunta, Alankomaat, Saksa, Luxembourg, Itävalta, Ranska ja Espanja. 5G-verkon kokeiluja on EU-maissa yhteensä käynnissä 153 kappaletta. (Euroopan komissio)

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

4.11.2019

Vauhdilla kasvavasta kännykkätunnistuksesta entistä monipuolisempaa:
DNA, Elisa ja Telia sopivat uudistetun Mobiilivarmenteen kehittämisestä

DNA, Elisa ja Telia ovat sopineet Mobiilivarmenteen uudistamisesta. Uudesta Mobiilivarmenteesta tulee entistä monipuolisempi tunnistautumisen peruspalvelu, jonka jokainen suomalainen saa käyttöönsä omalta operaattoriltaan. Käyttöönoton edetessä uudesta Mobiilivarmenteesta tulee asiakasmäärältään laajimmin käytetty tunnistusväline Suomessa.

Suomalaisoperaattoreiden asiakkailleen tarjoama Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen tunnistusväline, jolla voi jo nyt kirjautua tuhansiin verkkopalveluihin. Mobiilivarmenne täyttää lain vahvalta tunnistautumiselta edellyttämät vaatimukset, ja se on laajasti käytössä kirjautumiseen pankkitunnusten rinnalla.

Salasanaviidakko siirtyy historiaan

Uusi Mobiilivarmenne vastaa digitaalisen maailman vaativiin tunnistustarpeisiin. Se toimii jatkossakin vahvana sähköisenä tunnisteena, mutta myös yleiskäyttöisenä tunnistusvälineenä esimerkiksi palveluissa, joissa riittää henkilön todentaminen käyttäjätilin haltijaksi ilman henkilötunnusta.

Mobiilivarmenteen uudistaminen käynnistää viimeisen taiston vanhanaikaiseksi käyneiden käyttäjätunnus-salasana -yhdistelmien siirtämiseksi historiaan. Turvallinen ja helppo kännykkätunnistus on ylivoimainen vaihtoehto, kun digitalisoituvat palvelut edellyttävät käyttäjiltä yhä uusien käyttäjätilien perustamista.

Uusia ominaisuuksia, helppo käyttöönotto

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta. Varmenteen käyttöönotosta tehdään entistä helpompaa: sen voi ottaa käyttöön itsepalveluna myös passin ja henkilökortin avulla. Helpoiten uuden palvelun käyttöön ottaminen sujuu, kun ottaa nykyisen Mobiilivarmenteen käyttöön jo nyt.

Uuden Mobiilivarmenteen avulla omia tietoja voi antaa ja täydentää aiempaa laajemmin esimerkiksi uuden käyttäjätilin perustamisessa. Ominaisuus on tärkeä käyttäjän omien tietojen hallintaa korostavan MyData-ympäristön kehittyessä.

Uusi palvelu käyttöön vuonna 2020

Operaattorit vastaavat yhdessä Mobiilivarmenteen tuotannosta ja  kehityksestä, millä varmistetaan, että eri operaattoreiden palvelussa ei ole merkittäviä eroja. Palvelu perustuu jatkossakin oman puhelinnumeron käyttöön.

Uudistetun Mobiiilivarmenteen testaaminen alkaa ensi kesänä, ja tavoitteena on ottaa palvelu käyttöön loppuvuodesta. Uudet ominaisuudet tulevat käyttöön vaiheittain käyttöönoton jälkeen.

Lisätietoja medialle


Pages