11.9.2018

Tekijänoikeudet eivät saa johtaa sensuuriin

Euroopan parlamentti äänestää jälleen 12.9. tekijänoikeuksia koskevasta direktiivistä, jonka ensimmäisen ehdotuksen parlamentti heinäkuun alussa kertaalleen hylkäsi ja palautti takaisin käsittelyyn. Eniten ongelmia oli direktiivin 13. artiklassa, joka julkisuudessa on tullut tunnetuksi ”meemikieltona”. Sen mukaan internetissä palveluja tarjoavan olisi ryhdyttävä valvomaan verkon sisältöä ja estettävä sellaisen aineiston käyttö, joka on oikeudenhaltijoiden kanssa yhdessä määritelty kielletyksi.

Nettipalvelun tarjoajan pitäisi siis poistaa saatavilta esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamat valokuvat tai videot. Tämän toteuttaminen johtaisi käytännössä kaikkien palvelua, esimerkiksi Facebookia, käyttävien eurooppalaisten aktiiviseen tarkkailuun, jotta automaattinen sisällön suodattaminen onnistuisi. Suodattimeen voisi joutua sensuroitavaksi myös laillista ja alkuperäistä sisältöä, mikä on täysin sekä internetin käyttäjien että sisällöntuottajien perusoikeuksien vastaista.

Äänestyksessä eri vaihtoehtoja, parhaasta hyötyisivät kaikki

Koko artiklan 13 poistamista vaativan ehdotuksen ohella on jo aiemmin julkaistu parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) ehdotus. Se on ehdotuksista niin palveluntarjoajille kuin kuluttajillekin suotuisin. Siinä palveluntarjoajien tulee hankkia lisenssi sisältöön, mutta velvollisuutta sen suodattamiseen ei ole. Ehdotus on myös linjassa sähkökauppadirektiivin vastuuvapaussääntelyn kanssa. Sen mukaan internetin palveluntarjoaja ei ole vastuussa palveluun päässeestä, mahdollisesti tekijänoikeuden alaisesta sisällöstä, mikäli se poistetaan oikeudenhaltijan ilmoituksesta. Yrityksille ei aseteta raskaita, oikeudellisesti epäselviä velvoitteita eikä kansalaisten sananvapaus vaarannu. Sisällön tekijät saavat työstään korvauksen.

Toinen varteenotettava vaihtoehto on hollantilaisen europarlamenttiedustaja Marietje Schaaken tekemä ehdotus, jossa palveluntarjoajien vastuu rajoittuu ainoastaan video- ja musiikkisisältöön. Ehdotuksessa keskitytään kuluttajien käyttämiin palveluihin, kuten YouTubeen, joita ei kuitenkaan velvoitettaisi samalla tavalla suodattamaan sisältöä.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) uudistettu ehdotus puolestaan johtaisi edelleenkin sisällön suodattamiseen. JURIn ehdottama sääntely on rajattu vain merkittävän määrän sisältöä ylläpitäviin palveluihin, joita ei kuitenkaan ole ehdotuksessa yksilöity. Palveluntarjoajan pitäisi etukäteen hankkia käyttöoikeus kaikkeen palvelussa käytettyyn sisältöön. Kun palveluntarjoaja olisi vastuussa käyttäjiensä palveluun lisäämästä sisällöstä, ainoa mahdollisuus sisällön hallintaan olisi sen laajamittainen suodattaminen. Netin käyttäjän kannalta tämä menisi vielä tyrmättyä alkuperäisehdotustakin pidemmälle, koska tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavaa sisältöä ei palveluntarjoajan vastuun vuoksi voisi enää poistaa jälkikäteen vaan se tulisi suodattaa jo ennen palveluun lisäämistä.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) Jean-Marie Cavadan ehdotuksen muutokset aiempaan, hylättyyn ehdotukseen verrattuna ovat lähinnä kosmeettisia ja johtaisivat yhtä lailla sisällön filtteröintiin.

Ylisääntely ei saa vaarantaa digikehitystä

Direktiivin uudessa äänestyksessä tulisi valita todellinen kompromissi JURI:n alkuperäisestä ehdotuksesta kaunistellun version sijaan. Uusissa esityksissä on korjattu alkuperäisehdotuksen räikeimmät epäkohdat, mutta aidosti tasapainoisen ehdotuksen myötä EU-kansalaiset ja yritykset hyötyisivät digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Vaarana on, että lähdetään ampumaan kärpästä tykillä asettamalla kaikille tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajille raskaita velvollisuuksia, joita ei todellisuudessa ole edes välttämättä mahdollista noudattaa.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

5.9.2018

Konesalit ovat digitalisaation kivijalka

Päivittäinen riippuvuutemme jatkuvista digitaalisista yhteyksistä ja palveluiden keskeytymätön käyttö vaatii digitaaliselta infrastruktuurilta paljon. Kaikki tallentamamme kuvat, säilyttämämme tiedot, kotona tai työssä käyttämämme ohjelmat, video-on-demandina katsotut elokuvat tai kuunneltu musiikki ovat tallennettuina konesaleihin ympäri maailmaa. Mobiilidatan ennätysmäinen kasvu edellyttää myös digitaalisen ekosysteemin laajenemista ja hajauttamista.

Edge computing mahdollistaa 5G-teknologialla toteutettujen palvelujen sujuvuuden. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on otollinen tapa hajauttaa sisällöt ja sovellusten laskentateho verkkoon. Parissa kolmessa vuodessa 5G-teknologia on kuin 4G meille nyt: data liikkuu yhä nopeammin ja suuremmassa määrin ja siitä tulee meille kaikille oletusarvoisesti arkipäiväistä. Esimerkiksi massiivisessa yleisötapahtumassa 10 000 ihmistä voi yhtä aikaa kuvata älypuhelimella 4K-videota, lähettää sen livenä nettiin ja jokaisen käyttäjän oletus on, että kaikki toimii, reaaliajassa.

Mitä 5G-maailman toteutuminen vaatii tiedonsiirron infrastruktuurilta? Vastaus on edge computing. Se tarkoittaa sisältöjen ja palveluiden vaatiman laskentatehon fyysistä hajasijoittamista verkostossa useisiin eri kohtiin, jossa ne ovat aina kuluttajan lähellä ja ulottuvilla.  Markkinoille on ilmestynyt erilaisia ratkaisuja, kuten siirrettäviä, kontteihin rakennettuja minikonesaleja.

Helsingistä Pohjois-Euroopan datahubi

Helsingistä voi tulla merkittävä datahubi kansainvälisellä tasolla, koska kaupungilla on strateginen sijainti Euroopan, Aasian ja Venäjän välisten yhteyksien risteyksessä. Palveluiden tarjoaminen esimerkiksi Pietarin talousalueelle Tukholmasta tai Saksasta aiheuttaa liian suuren latenssin, mutta tarjoamalla sisältöjä Helsingistä käsin latenssi minimoituu.

Suomi ei ole kuitenkaan kilpailukykyinen konesalimaana tällä hetkellä Ruotsiin verrattuna esimerkiksi verotusasioiden osalta. Verohelpotuksia tulisi kohdistaa suurten yritysten lisäksi myös pienemmille konesalitoimijoille. Suomi tulee tehdä houkuttelevaksi kohteeksi kansainvälisille toimijoille, jotka eivät välttämättä halua rakentaa omia konesalejaan vaan hyödyntää tarjolla olevaa valmista infrastruktuuria.

Nyt on yksityisen ja julkisen puolen aika tehdä saumatonta yhteistyötä myös digitaalisen infrastruktuurin varmistamisessa nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Samalla on agendalle otettava miten sähkön saatavuus varmistetaan myös jatkossa uusia energiamuotoja hyödyntäen ja konesalilaitteita virtapiheiksi kehittämällä.

Olemassa olevan infrastruktuurin jalostaminen uudelle tasolle  

Maailmalla monet masto- ja konesalitoimijat yhdistävät voimiaan mahdollistaakseen uusien palveluiden kehittämisen. Näin tehdään myös Digitassa. Olemassa olevaa infraa voidaan päivittää soveltuvaksi uudelle tarpeelle edge computing-infrastruktuurille.

Mastoinfrastruktuurin yksittäiset mastot ovat jo usein itsessään tietoliikennekeskittymiä ja niissä kaikissa on konesaleiksi jalostettavia laitetiloja, joihin voi tuoda laitteita ja dataa. Mastojen yhteydessä on isojakin kiinteistöjä, joissa on varmistettu sähkönsyöttö ja varavoimalaitteet olemassa. Niiden muuttaminen konesaleiksi, vastaamaan korkeamman tason vaatimuksia, on melko yksinkertainen asia, mutta mahdollisuus tallentaa dataa ei yksistään riitä. Data täytyy myös saada käyttäjien ulottuville. Mastoverkosta voidaan rakentaa satojen datan talletusnoodien päälle valtakunnallinen pilvi, jonka avulla palvelut toimitetaan käyttäjille asti.

Viimeistään nyt on aika pilotoida palveluita, jotka perustuvat 5G:hen ja edge computingiin ja niitä kannattaa testata nimenomaan Suomessa. Olemme mobiilidatan suurkuluttajamaa, jossa uudet teknologiat kuten 5G omaksutaan nopeasti ja laajasti käyttöön. Juna kulkee, hyppää mukaan!


21.6.2018

Kääritään hihat - kärkipaikan eteen on tehtävä töitä

Tuoreimman Digibarometrin mukaan Suomi on tipahtanut digitaalisuuden hyödyntämisessä kahden vuoden kuluessa kärkipaikalta sijalle kolme. Barometrin mukaan Suomi on edelleen tasainen suorittaja yksittäisissä, mitattavissa asioissa. Täällä tahkotaan eteenpäin tasaiseen tahtiin. Sijaheikennys johtuukin paljolti siitä, että muut maat ovat saaneet vauhtia omaan kehitykseensä.

Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Hyvään ei Suomessakaan kannata tuudittautua, vaan asioita pitää tehdä tehokkaammin.

Ministeriöllä mahdollisuus edistää tehokkuutta

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategia on yksi tehoa lisäävä paketti. Tehokkuuden maksimoimiseksi ja tulevan kehityksen turvaamiseksi 5G-huutokaupan yhteydessä taajuudet on jaettava valtakunnallisille toimijoille. Ratkaisut mobiili- ja kiinteän laajakaistan rakentamisen sujuvoittamiseksi on vietävä käytäntöön, eivätkä ne saa juuttua eri hallintoportaiden välimaastoon.

Suomessa on poikkeuksellisen hyvät ja kattavat tietoliikenneverkot moniin muihin maihin verrattuna. Laadun kun vielä yhdistää erittäin edulliseen hintaan, niin toimiva yhtälö on valmis: mobiilidatan hyödyntämisessä Suomi on maailman ykkönen.

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on käytössä enemmän kapasiteettia langattomaan tiedonsiirtoon kuin muualla Euroopassa. Suomi on ottanut uusia taajuuksia mobiililaajakaistan käyttöön muita ripeämmin. Seuraavan sukupolven 5G -taajuushuutokauppa yhä nopeampien yhteyksien kehittämiseksi onkin keskeisin osa uutta strategiaa. Valtioneuvosto tehnee kesän kuluessa päätöksen jakaa taajuudet valtakunnalliseen käyttöön maksimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Käytännössä huutokauppa käytäneen syksyn kuluessa, ja varsinainen verkon rakennus alkanee ensi vuoden alusta.

Hallinnolliset hidasteet pois rakentamisen tieltä

Digi-infrastrategia sisältää tukun keinoja myös tietoliikenneverkkojen entistä sujuvampaan rakentamiseen. Kyynisimmät ovat ehtineet toteamaan, että samansisältöisiä selvityksiä on tehty lukuisia aiemminkin. Liekö tästäkään vipuvartta aidoille muutoksille? Poliittisesti asiat ovat kiihkottomia, kyse on lähinnä käytännön toteuttamisesta.

Tukiasemien sijoittamisessa kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi valaisinpylväitä. Lupamenettelyjä pitää yksinkertaistaa sähköisillä asiointijärjestelmillä ja uusien rakentamistekniikoiden, kuten mikrosahauksen, käyttöön ottoa rivakoittaa.  Yksinään mikään edellä mainituista toimista ei vielä takaa kärkipaikkaa Digibarometrissä, mutta yhdessä ne raivaavat hidastavia esteitä pois investointien tieltä.  

Teleala yksi suurimmista investoijista

Teleyritykset investoivat vuonna 2016 lähes 600 miljoonaa euroa tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja siitä noin puolet kiinteään verkkoon.

Teleala on merkittävä investoija kotimarkkinoilla. Investointien osuus teleyritysten liikevaihdosta oli 14 %. Vertailun vuoksi koko yrityssektorin vastaava luku oli vain 4 %. Esimerkiksi vientivetoiset toimialat, kuten metsäteollisuus, investoi alle 4 %. Metalliteollisuuden investoinnit olivat vuonna 2016 alle 2 % liikevaihdosta.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

24.5.2018

Sosiaaliturvan uudistuksella tulee vastata tekoälyajan haasteisiin

Perustulo, perusturva, yleisturva, sosiaaliturvan kokonaisuudistus... Ratkaisumalleilla on monta nimeä mutta yhteinen päämäärä: uudistaa suomalainen sosiaali- ja perusturva.

Hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen Toimin. Tavoitteena on rakentaa alusta, johon kerätään tietoa, näkemyksiä ja skenaarioita poliittisen päätöksenteon tueksi. Tämä tavoite on erittäin kannatettava.

Hanketta johtavan valtiosihteeri Paula Lehtomäen sanoin ”tavoitteena on laaja yhteiskunnallinen keskustelu perusturvan ja toimeliaisuuden tulevaisuudesta. Pala palalta rakennettu ja suurin satsauksin aikaansaatu järjestelmä rapisee reunoistaan. Onko perustakaan kunnossa? Ja ennen kaikkea: vastaako se niihin tarpeisiin, joita voimme nähdä 2030-luvulla? Onko se paras siihen muutokseen, jonka näemme ympärillämme nyt?”

Muutoksen taustalla on työelämän murros, jota vauhdittaa teknologian ja tekoälyn kehitys.

Usein yliarvioimme lyhyen aikavälin muutoksen ja aliarvioimme muutoksen merkityksen pitkällä aikavälillä. Kuten aikaisempien teknologisten vallankumousten myös tekoälymurroksen oletetaan hävittävän työtä. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että tekoälyn kehityksen myötä menetetään miljoonia työpaikkoja. Samalla syntyy kuitenkin valtava määrä uutta työtä tarpeisiin, joita ei vielä tunneta.

Viime aikoihin saakka ihmiset länsimaissa ovat työskennelleet pääasiassa perinteisissä työsuhteissa ja perinteisillä työpaikoilla. Työsuhteet ovat saattaneet olla erimittaisia tai kausiluonteisia, mutta niitä on yhdistänyt traditionaalinen tapa muodostaa työntekijän ja -antajan välinen sopimus, jonka puitteissa ensimmäinen suorittaa jälkimmäisen osoittamassa paikassa sovittua työtehtävää.

Nykyään yhä useampi ihminen yhä useammalla alalla työskentelee tavalla, joka ei sovi tähän malliin. Selvitykset osoittavat, että uudenlaisissa työsuhteissa työskentelevien määrä on kasvanut merkittävästi viimeisten vuosikymmenten aikana. McKinsey Global Instituten selvityksen mukaan itsenäisen työvoiman osuus on huomattavasti luultua suurempi ja kattaa pelkästään Euroopassa ja USA:ssa yli 160 miljoonaa työntekijää.

Yksi merkittävimmistä työelämän  trendeistä on ns. on-demand -talous: alusta- ja jakamistalouksien yhdistelmä, jonka avulla projektiluontoista työtä etsitään ja välitetään. Keskeisessä osassa ovat verkossa toimivat alustat ja työnvälityspalvelut, joiden kautta työn tarvitsijat ja toteuttajat etsivät toisiaan. Kyseessä ei ole vain digitaalisia alustoja hyödyntävä tapa välittää työtä vaan laajempi muutos työn luonteessa.

Oxfordin yliopisto on arvioinut, että 20 vuoden sisällä jopa 30 prosenttia Yhdysvaltain työpaikoista voidaan muuntaa yksittäisiksi tehtäväsuorituksiksi, joille etsitään tekijä.  Digitaaliset alustat tuovat työn työntekijän luokse sekä paikallisesti että globaalisti. Osa-aikainen ja omiin aikaresursseihin perustuva joustava työskentely yleistyy.

Haasteita ja huolenaiheitakin riittää. Työnantajien, työntekijöiden ja lainsäätäjien tulee yhdessä laatia pelisäännöt muuttuvalle työelämälle. Me Microsoftilla uskomme, ettei kestävää muutosta ja kasvua rakenneta vain toisen osapuolen ehdoilla. Yritysten tulee tuntea vastuunsa työntekijöiden aseman kehityksestä.

Työn hyödykkeistyminen ja työn tekemisen monimuotoistuminen eivät saa johtaa tilanteeseen, jossa sosiaaliturvajärjestelmä ei tunnista ihmisten muuttuvia elämäntilanteita. Siksi sosiaaliturvan uudistaminen ei riitä, vaan tarvitaan kokonaan uusi järjestelmä. Uutta rakennettaessa on tärkeää ymmärtää, mihin suuntaan maailma kehittyy ja mikä on teknologian rooli muutoksessa.

Tämä aihe liittyy


19.4.2018

Sisältöliiketoiminta 2010-luvulla: bisnestä liikkuvilla mannerlaatoilla

Tv-toiminta kehittyi hyvässä järjestyksessä yli puoli vuosisataa. Sisältöä tuottavat yritykset tekivät tv-sarjoja ja ohjelmia, tv-yhtiöt rakensivat sisällöistä ja omasta uutis- ja muusta ohjelmatuotannosta tv-kanaviksi kutsuttavia sisältökokonaisuuksia ja lähettivät niitä tekniseen lähetystoimintaan erikoistuneiden kumppaneiden kautta maanpäällisissä tai maanalaisissa verkoissa kotitalouksien tv-vastaanottimiin.

Me tv-katsojat maksoimme palvelusta veroina, lupamaksuina tai mainoskanavien tapauksessa silmäpariemme myynnillä mainostajille. Suuresta maailmasta rantautui Suomeen vähitellen myös tapa maksaa suoraan halutuista kanavasisällöistä, toki sisältöoikeuksia hallitsevien toimijoiden paketoimana. Roolit olivat selvät ja kuluttajan osana oli nauttia tai kritisoida antia kotisohvalla.

Teknologia vapauttaa

Sitten kaikki muuttui. Operaattoriliiketoiminnasta käsin on helppo selittää muutos teknologian kehityksen ja loppuasiakkaiden muuttuvien käyttötottumusten paritanssina. Yhä nopeammat verkot kuljettavat hyvälaatuista liikkuvaa kuvaa älytelevisioihin, tietokoneisiin, tabletteihin ja matkapuhelimiin. Ja kun se on mahdollista, oman arkensa aikatauluja hallitsevat kuluttajat myös ottavat mahdollisuuksista kaiken ilon irti. Katson mitä haluan silloin kun haluan, viisi minuuttia kerrallaan, tuotantokausi kerrallaan, missä tahansa haluankin.

Suomessa kehitystä on vauhdittanut avokätinen mobiilidatamarkkina. Rajattomat ja nopeat mobiiliyhteydet eivät ole rajoittaneet liikkuvaa kuvaa kiinteiden nettiyhteyksien päähän. Samalla operaattorit ovat löytäneet uusista tv-bisneksistä synergioita perinteisten kaapeli-tv-toiminnan kanssa.

Arvoketju uusiksi

Nyt lenkit tv-toiminnan arvoketjussa ovat vahvasti liikkeessä, ja vakiintuneen järjestyksen murtuminen on sekoittanut myös perinteiset ansaintamallit. Vakiintuneen arvoketjun murtuminen edellyttää katalysaattoria, ja tv-toiminnassa vauhtia antoivat OTT-pelurit eli suoraan kuluttajille internetissä sisältöjä tarjoavat yritykset.

Perinteinen paikka tv-toiminnan arvoketjussa ei enää takaa pärjäämistä. Siis se, että toimijalla on kaapeli-tv-verkko kuten operaattorilla: mitä jos asiakas katsookin kilpailijan mobiiliverkossa suoratoistopalvelua? Tai tv-yhtiö: tulovirrat kuihtuvat, kun asiakas ei katso kanavalähetystä eikä mainoksia.

Pärjäämisen ehdot ovat muuttuneet, ja se näkyy toimijoiden kurottautumisena arvoketjun muihin osiin. Tv-yhtiöt eivät tyydy lähettämään kanavaa perinteiseen tapaan, vaan tarjoavat ohjelmia suoraan kuluttajille netissä. Operaattorit ovat rakentaneet tv-palveluita joissa yhdistyy verkkoyhteys ja sisällön kokoaminen yhteen palveluun. Erottautuakseen vahvemmin operaattorit hankkivat lisäksi yksinoikeuksia suosittuun sisältöön tai tuottavat omaa eksklusiivista sisältöään kanavissaan jaettavaksi ja tukevat samalla perusliiketoimintaansa, nopeiden yhteyksien myyntiä.

Millä eväillä tulevaisuuteen?

Toimijoiden liikehdintää yhdistää pari trendiä: uusia asemia haetaan erottautumalla vahvoilla sisällöillä tai hallitsemalla useampaa osaa arvoketjussa. Sisältöjen ystävä tunnistaa tyytyväisenä sen, että laadukkaat sisällöt elävät kultakauttaan; samaan aikaan mietityttää miten laadukkaat sisällöt löytävät parhaiten kuluttajansa, ja miten toimialan kannattavuus kehittyy palasten järjestäytyessä uudestaan.

Telian valitsemalla polulla on kiinnostavia sisältöoikeuksia sekä yhteyksien, sisältöjen ja sujuvan käyttökokemuksen paketointia. Onnistumisen reseptiä ei kukaan toimialalla ole vielä todistettavasti löytänyt, mutta yksi asia vaikuttaa varmalta: kun kanavat aukeavat ja sisällön tarjoajien määrä kasvaa, nousee kuluttaja kuninkaaksi - kuten muillakin toimialoilla mannerlaattojen liikkuessa.

Anne-Mari Pensanen - Business lead, Entertainment, Telia


7.3.2018

Älykoti edellyttää järjenkäyttöä

Älykkyys on tulossa koteihimme isolla rytinällä. Jos ostat esimerkiksi uuden TV:n, se pyrkii nettiin ennen TV-kanavahakua. Sama trendi on käynnissä kaikkien kodinkoneiden osalta, eikä kehitykselle näy loppua. Esimerkiksi Samsung on jo pitkää kertonut tavoitteekseen tehdä kaikista tuotteistaan nettiin yhdistyviä ja keskenään kommunikoivia vuoteen 2020 mennessä. Parin vuoden päästä esimerkiksi pölynimuria ilman älyä ei todennäköisesti ole enää edes saatavilla.

Miksi älykoti ei ole aiemmin lähtenyt liikkeelle täydellä vauhdilla ja miksi se lähtisi nyt? Pelkkä älykkyys ei itsessään vielä kiinnosta meitä käyttäjiä, vaan sen pitää tarjota selkeää lisäarvoa ilman hankaluuksia. Näin se ei ole aina aikaisemmin ollut.

Esimerkiksi kännykällä ohjattavat älyvalaisimet tekevät yksinkertaisesta valon säätämisestä aiempaa monimutkaisempaa. Vanha kunnon valon käyttöjärjestelmä - katkaisin seinässä - toimii todella hyvin. Vaikka innostun lähtökohtaisesti kaikesta, vaikka pienistä kivistä, en ole vielä pystynyt perustelemaan itselleni älyvalaisimien hankintaa.

Mutta erityisesti ääniohjaus, laitteiden automaation lisääntyminen sekä niiden keskinäinen älykäs kommunikointi tulevat lähitulevaisuudessa kehittymään isoilla askelilla. Laitteiden intuitiivinen yhteistyö tulee muuttamaan käyttäjäkokemuksen paljon paremmaksi. Siksi uskon kodin älykkyyden läpimurron olevan viimein käsillä.

Liittyykö älylaitteisiin mitään riskejä? Ei kai tämä kehitys voi pelkkää riemuvoittoa olla? Erityisesti tietoturvaan kannattaa kiinnittää huomiota ja nähdä näiden laitteiden valinnassa ja käyttöönotossa vähän vaivaa. Älylaitteet ovat usein kuin pieniä tietokoneita ja ne voidaan hakkeroida siinä missä pöytäkoneesikin. Eli vaikka et sen VHS-nauhurin käyttöohjetta olisi aikanaan lukenutkaan, nyt on hyvä ottaa manuaali käteen.

Itse laitteiden osalta tarkista ainakin nämä asiat:

  • Päivitykset: Voiko laitetta päivittää, miten se tapahtuu, onko se automaattista, onko laitevalmistaja sitoutunut julkaisemaan tietoturvapäivityksiä? 
  • Jos laitteessa on salasana, varmista että sen voi vaihtaa ja vaihda se välittömästi käyttöönotossa.

Kiinnitä erityisesti huomiota siihen, miten kytket laitteet nettiin. Pyri kytkemään laitteet lähtökohtaisesti siten, että niihin on pääsy vain kodin sisäverkon puolelta.  Kodin laajakaistareititin on itse asiassa hyvin keskeisessä roolissa kodin älylaitteiden suojauksessa. Oikein asennettuna se ei paljasta siihen kytkettyjä laitteita ulkopuolelta tuleville yhteyspyynnöille. Reitittimen käyttöohjeeseen ja asetuksiin kannattaa siis tutustua huolellisesti. Kyberturvallisuuskeskus on julkaissut IOT-laitteiden tietoturvasta hyvän ja käytännönläheisen oppaan, se kannattaa lukea läpi.

Teknisten tietoturvaratkaisujen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota älylaitteen valmistajaan ja siihen ekosysteemiin, johon olet liittymässä. Luotatko ko. toimijaan? Kodinkonekaupastakin on tulossa uudella tavalla luottamusbisnestä, koska usein älylaitteet myös keräävät meistä ja ympäristöstään monenlaista tietoa.

Parhaimmillaan valmistajalle kerätystä datasta saadaan käyttäjille erittäin hyödyllisiä raportteja ja vertailutietoa. Olen esimerkiksi itse jo vuosia käyttänyt aktiivisesti älykelloa urheilutreeneissäni. Mahdollisuus kehitykseni seuraamiseen ja erityisesti vertailutieto muihin käyttäjiin motivoivat minua treeneissäni, pidän niitä olennaisina älykellon ominaisuuksina.

Älyä ei tarvitse pelätä, mutta älä osta sikaa säkissä ja näe vähän vaivaa kantaessasi uusimpia vempaimia kotiisi. Näin pääset nauttimaan entistä fiksumpien laitteiden ja palveluiden parhaista puolista huolettomammin.

Tämä aihe liittyy


31.1.2018

Suomen digitrendit 2018

Mobiilidatan kulutukselle ei näy rajoja

Meidän suomalaisten maailmanlaajuinen edelläkävijyys mobiiliverkkojen käyttäjinä jatkuu huikealla kasvukäyrällä, eikä tasaantumista ole näköpiirissä. Keskimääräiset mobiilidatan käyttömäärät per kuukausi per liittymä hipovat jo 20GB tasoa. Olemme omassa mittaluokassamme muuhun maailmaan verrattuna.

Kehitystä on siivittänyt suomalaisten innokas siirtyminen internetin streaming- ja tilausvideopalveluiden asiakkaiksi ja tämän taas ovat mahdollistaneet suomalaisten operaattoreiden edistykselliset rajattomat dataliittymät ja laadukkaat verkot. Koko konsepti on maailmanlaajuisesti lähes ainutlaatuinen ja uskon, että Suomi toimii tässä esikuvana ja suunnannäyttäjänä tulevaisuuden langattomalle internet-käytölle.

Verkkojen ruuhkautumisen estämiseksi ja Suomen digitalisaatio-edelläkävijyyden varmistamiseksi on tärkeää varata jatkossakin mahdollisimman suuri määrä taajuuksia mobiilikäyttöön. Suomi on pinta-alaltaan suuri ja harvaan asuttu maa, jolloin mielestäni langattomat ratkaisut tarjoavat Suomelle ainutlaatuisen kilpailuedun muuhun maailmaan verrattuna.

Tätä väestömäärää pystymme palvelemaan 4G- ja 5G-verkoilla erinomaisen kustannustehokkaasti, nopeasti ja langattomasti, kunhan vain uskallamme olla edelläkävijöitä ja ottaa taajuudet käyttöön ensimmäisten joukossa. Huippunopean mobiilin menestys palvelee myös kiinteän verkon kuiturakentamista, kun yhteydet kilpailevien mobiilioperaattoreiden tukiasemille rakennetaan mahdollisimman laadukkaiksi. Näin samalla iskulla myös Suomen kiinteä laajakaistaverkko laajenee ja uudistuu markkinaehtoisesti.

Digitaalisen maapallon kutistuminen kiihtyy

Digitalisaation ansiosta kilpailemme jatkossa entistä suoremmin koko maapallosta muodostuvassa liiketoimintaympäristössä. Lisäksi digitalisaation myötä yhä useammat toimialat altistuvat kansainväliselle kilpailulle, vaikka eivät sitä ole ehkä odottaneetkaan. Kuinka monelle kielitaitoiselle nuorelle voisi esimerkiksi olla täysin luontevaa ja houkuttelevaa käyttää internetin etälääkäripalveluja murto-osakustannuksella kotoa, verrattuna siihen, että jonottaa kotimaisen lääkäriaseman puhelinpalvelussa?

Jatkossa on yhä tärkeämpää, että regulaatio mahdollistaa kotimaisten toimijoidemme toimintaedellytykset ja lähtökohdat vähintään tasavertaisiksi maailmanlaajuisessa kilpailuympäristössä. Emme kilpaile maailmalla suinkaan vain yrityksinä, vaan myös yksilöinä ja yhteiskuntana, joten pahinta hallaa, mitä voimme itsellemme tehdä, on säädellä omien kotimaisten ja samalla eurooppalaisten yritysten toimintaa niin, että vain Euroopan ulkopuolelta tulevilla toimijoilla on mahdollisuudet menestyä.

ICT-osaamisen merkitys korostuu entisestään

Ehkä merkittävin Suomen kilpailueduista on viime vuosikymmeninä ollut korkea osaaminen ja erinomainen koulutuksen taso. Uskon, että jatkossa ICT-alan huippuosaaminen nousee kriittiseksi menestystekijäksi, jota Suomella joko on tai ei ole. Kilpailemme kansakuntana meitä hyvin paljon väkirikkaampien maiden kanssa, joissa työehdot ovat usein joustavammat ja työllistämisen kustannukset merkittävästi matalammat. Helpommin sanottu kun tehty, mutta menestyäksemme meidän tulee olla parempia.

Konkreettisia lääkkeitä tähän olisivat mielestäni ainakin seuraavat:

  1. Panostaminen matemaattisten aineiden koulutukseen peruskoulusta alkaen. Matemaattisten taitojen merkitys korostuu ICT-alalla ja on monissa tehtävissä välttämätöntä. Suomi on tässä menestynyt, mutta erottuaksemme jatkossa tähän tulee panostaa entistä enemmän.
  2. Pelkästään koulutuksen mahdollistaminen ei riitä vaan osaamisen merkitystä tulisi korostaa ja aktiivisesti ohjata opiskelijoita tähän suuntaan. Todennäköisesti suurin hukattu ICT-osaamispotentiaali Suomessa on naisten vähäinen osuus ICT- ja digitalisaatiotehtävissä. Menestyäksemme tytöt tulisi saada kiinnostumaan matemaattisista aineista jo koulussa.
  3. Toisin kun usein kuulee väitettävän tekoäly ei korvaa osaamista ja osaajia tällä alueella, vaan ennemminkin päinvastoin. Hyvät matemaattiset taidot omaavat tulevaisuuden osaajat ovat ne, jotka luovat tekoälyn, ja siitä voisimme rakentaa Suomen seuraavan valtin.
Olli Sirkka on Suomen Ericssonin toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen puheenjohtaja.

13.12.2017

Tekijänoikeudet: suora sopiminen kasvun ajurina

Suomalaista television katsojaa on hemmoteltu viime vuosina: katsojille maksuton tv-tarjonta on kasvanut ja suosikkiohjelmat saa tallennettua kätevästi verkkopalveluihin. Tämän kehityksen on tehnyt mahdolliseksi selkeät sopimusrakenteet ja kaikkien toimijoiden halu palvella katsojia entistä paremmin. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat tuoneet myös merkittävää uutta tuloa suomalaiseen sisältömarkkinaan.

Lineaarisen television menestystarinan taustalla on ollut selkeä toimintatapa: oikeudet on keskitetty ohjelmien tuottajalle, joka on luovuttanut ne edelleen ohjelmat lähettävälle televisioyhtiölle, joka puolestaan on koostanut koti- ja ulkomaisista ohjelmista katsojia kiinnostavan paketin. Televisioyhtiöt ovat saaneet hankittua suoraan tuottajilta oikeudet kotimaisiin ohjelmiin yhtä laajasti kuin kansainvälisiin sisältöihin – siis kaikille suomalaisille. Katsojien tavoittamiseen käytetty tekniikka on liudentunut taustalle. Esimerkiksi televisiota mainosvälineenä käyttäville mainostajille on samantekevää, miten tv-kuva teknisesti katsojille välitetään.

Viime vuosien aikana AV-alan tekijöitä edustavat järjestöt ovat kyseenalaistaneet tämän mallin. Järjestöille on ryhdytty hankkimaan aiempaa enemmän sellaisia oikeuksia, joista aiemmin on sovittu suoraan tekijöiden ja tuottajien välillä. Muita Pohjoismaita esimerkkinä käyttäen on esitetty malli uudesta, erillisestä kaapelikorvauksesta.

Ajatus kanavien kaapelijakelusta kerättävästä uudesta korvauksesta voi olla tekijöiden kannalta kutkuttava, mutta se on ongelmallinen suomalaisen televisiomarkkinan toiminnan kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa näkyy noin  puolet vähemmän maksuttomia kanavia kuin Suomessa. Ruotsissa kaupallinen televisio on syntynyt katsojille maksullisen mallin pohjalle, kun taas Suomessa televisiomarkkina perustuu vahvasti mainosrahoitteisiin kanaviin, joiden katselusta katsoja ei maksa. Kun katselusta ei makseta, ei operaattorilla ole tulovirtaa, mitä jakaa.

Markkinan muutos luo mahdollisuuksia kasvulle

Televisiomarkkina on muuttumassa voimakkaasti, ja suomalaiset katsojat ovat esimerkiksi verkkotallennuspalveluja tilatessaan osoittaneet, että he ovat valmiita maksamaan tärkeinä pitämistään toimivista palveluista.

Kaikkien suomalaisten alan toimijoiden tulisikin taata jo olemassa olevien, hyviksi havaittujen palveluiden jatkuvuus ja keskittää ponnistukset televisiomarkkinan ja katsojakäyttäytymisen muutoksen kääntämiseksi koko alan kasvuksi. Kilpailu käydään katsojien ajasta, jolloin keskeistä on kotimaisten toimijoiden kyky kehittää palveluja, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, tulee oikeuksien hankinnan jatkossakin perustua suoriin sopimuksiin, ei nykyistä laajempaan oikeuksien yhteishallintoon. Tällä tavoin voidaan turvata oikeuksien saatavuus  riittävän nopeasti ja joustavasti.  

Katsojakäyttäytymisen muutos ja uudet palvelut ovat kaikille sisältöjen arvoverkossa toimiville merkittävän kasvun mahdollisuus. Sitä ei tule hukata menneen maailman mallien kopioimiseen muualta, vaan kehittää sopimusosaamista ja Suomessa toimivien pelurien yhteistyötä, jotta kaikki voivat panostaa uusien palvelujen luomiseen suomalaisen katsojan hyväksi. Kaikkien alan toimijoiden on toimittava vastuullisesti ja siten, että katsojien luottamus säilyy. Kotimarkkinan toimivat rakenteet antavat hyvän pohjan nostaa katse myös laajemmille markkinoille.

 

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


3.11.2017

Suomi - viestintäpalveluiden kärkimaa

Tietoliikenneverkkojen digitalisointi loi pohjan Suomen kehittymiselle nykyiseksi, digitaalisia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäväksi tietoyhteiskunnaksi. Suomi on ollut ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön uusia teknologioita, ja ennen pelkkää puhetta välittäneissä televerkoissa olikin digitalisoinnin myötä mahdollista siirtää myös dataa ja kuvaa. Ykköset ja nollat mullistivat viestintäverkkojen käyttömahdollisuudet.

Suomessa viestintäverkkojen digitalisointi tapahtui tehostamisen tarpeesta, ei ulkoisesta pakosta. Koska tietoliikenteen määrä kasvaa valtavalla vauhdilla, myös verkkoinfran jatkuva kehittäminen on välttämättömyys. Ensin rakennettu kiinteä laajakaistaverkko on saanut rinnalleen mobiiliverkon. Yhä enemmän kuituun perustuva kiinteä verkko liittää huippunopeilla yhteyksillään myös langattoman viestinnän mobiilitukiasemat viestintäverkkojen kokonaisuuteen. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

Avoin kilpailu on kuluttajan etu

Viestinnän infrastruktuurin ja palvelujen kehittyminen ei tapahdu yhdessä yössä. Kilpailu Suomen viestintämarkkinoilla avautui yli kolmekymmentä vuotta sitten. Vaikka maailma on muuttunut nopealiikkeisemmäksi, ei voi olettaa, että tekninen kehitys ja uudistukset tapahtuvat tänäänkään yhtäkkiä. Verkkojen rakentaminen ja standardien kehittäminen vievät edelleen aikaa.

Kilpailun avautuminen on luonut Suomeen erittäin toimivan viestintäinfran. Verkot ovat kattavia ja luotettavia. Avoin kilpailu on myös pitänyt huolen siitä, että kuluttajalle on tarjolla lukuisa määrä viestintäpalveluja kansainvälisestikin vertaillen erittäin edullisin hinnoin. Erinomaisesti toimiva kilpailuasetelma markkinoilla tulee säilyttää jatkossakin.

Lainsäädäntö luo raamit – toimiala hoitaa loput

Viestintäverkkoja ja -palveluita suitsii vuosikymmenten aikana syntynyt sakea säädösviidakko. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja normien purkaminen on onneksi jo alkanut, mutta paljon on vielä tehtävää.

Lakien säätäminen on teknologista kehitystä hitaampaa, ja yksityiskohtainen sääntely vanhenee nopeasti. Sääntelyn tulee mukautua nykyaikaiseen, nopeatempoiseen tekniseen kehitykseen ja luoda ainoastaan raamit, joiden sisällä eri palvelut ja toimijat voivat tasavertaisesti kilpailla. Oleellista on, ettei lainsäädännöllä estetä suomalaisyritysten uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja samalla päästetä kansainvälisiä toimijoita markkinoille helpommin ehdoin. Pelisääntöjen on oltava kaikille samat.

5G ja valokuitu muodostavat tulevaisuuden verkkokokonaisuuden

Uusimman sukupolven mobiileja 5G-verkkoja on jo testattu Suomessa kokeiluluvin. 5G:n laajamittainen käyttöönotto ja yhtenä maailman johtavista mobiilimaista pysyminen edellyttää, että teknologian käyttöön varatusta taajuusalueesta 3400 – 3800 MHz toimiluvat jaetaan kaupallisille toimijoille jo ensi vuonna.

5G-tukiasemat tarvitsevat valokuituyhteyksiä, jotta massiivisten tietomäärien siirtäminen olisi mahdollista. Mobiili 5G tarvitsee toimiakseen kiinteitä valokuituyhteyksiä, ja toisaalta valokuituverkko tulee tihentymään 5G:n ansiosta. Kumpaakin siis tarvitaan.

Jotta valokuituverkkoa saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle, myös sen rakentamista on helpotettava. Ennen kuin kuitu on kaivettu maahan, on vaadittu tarkkaa suunnittelua sekä lukuisia eri lupia. Lupakäytännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan riippuen siitä, vedetäänkö kuitua esimerkiksi valtion, kunnan vai yksityisen omistajan maalle. Myös sallitut rakennustekniikat eroavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukainen ja ideaalitapauksessa yhdestä paikasta saatava rakennuslupa edistää kuituverkon leviämistä. On kaikkien etu, että uudet, entistä kevyemmät ja tehokkaammat rakennusmenetelmät sallitaan. Esimerkiksi niin kutsutulla mikrosahausmenetelmällä kuidun saa maahan avokaivuuta huomattavasti nopeammin.

Kun investointeihin kannustava lainsäädäntö, lupamenettelyt ja tekniset mahdollisuudet tukevat toisiaan ja tähtäävät samaan suuntaan, on Suomi viestintäpalveluiden edelläkävijä myös tulevaisuudessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

29.9.2017

Mobiiliyhteyksien tulee toimia myös energiatehokkaissa rakennuksissa

Uusi tai peruskorjattu rakennus, mutta kännykkä ei kuulu eikä netti toimi?

Syynä voi olla se, että talo on rakennettu energiatehokkaasti. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on käytetty rakennusmateriaaleja, jotka vaimentavat voimakkaasti radiosignaalia. Tämä taas aiheuttaa ongelmia mobiiliyhteyksien toimivuudelle sisätiloissa. Kännyköiden ja mobiilidatayhteyksien käyttö sisätiloissa on osa normaalia arkea, mutta niiden toimivuus on myös kriittistä hätäviestinnän ja arjen turvallisuuden kannalta.

Rakennusteknisten ratkaisujen ja sisätilaverkon rakentamisen velvoitteet ja kustannukset kuuluvat rakennuttajalle tai kiinteistön omistajalle, eivät teleyrityksille. Eihän sähkö- tai vesiyhtiökään rakenna omaa infraansa omalla kustannuksellaan toisen omistamaan rakennukseen. Teleyritykset eivät myöskään voi vaikuttaa rakennuksien rakenteisiin ja materiaaleihin edes suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, saati sitten rakentamisen jälkeen.

Sisätilakuuluvuus tulee huomioida rakentamista koskevassa sääntelyssä ja rakenneratkaisuissa

Eduskunta käsittelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa pyritään ensi kertaa huomioimaan matkaviestinten sisätilakuuluvuus. Kuuluvuus sisätiloissa edellyttää, että matkaviestinsignaali saadaan vietyä rakennusten sisätiloihin. Tämä tulee huomioida uudis- ja korjausrakentamisen sääntelyssä. Sääntely varmistaisi, että sisätilakuuluvuuden rakennustekniset esteet poistuisivat jo suunnitteluvaiheessa.

Kustannustehokkain tapa olisi sallia rakentamisen sääntelyssä radiosignaaleja läpäisevien rakenteiden käyttäminen. Mahdollista lisääntynyttä energiankulutusta voisi kompensoida esimerkiksi tehokkaammalla lämpöenergian talteenotolla.

Erillisen sisäverkon rakentaminen on yksi vaihtoehto, mutta se on poikkeuksellinen ratkaisu, eikä sellaisia ole asuinrakennuksiin perinteisesti toteutettu. Jonkin verran sisäverkkoratkaisuja on tehty suuriin kiinteistöihin, kuten kauppakeskuksiin ja toimistorakennuksiin, joissa on paljon mobiilipalveluiden käyttäjiä. Pientaloissa sisätilakuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä ulkoantennilla tv-antennin tapaan.

Laki määrää viestintäverkkojen ominaisuuksista

Viestintäverkkojen laatuvaatimuksista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa ja sen nojalla annetuissa toimilupaehdoissa. Viestintävirasto valvoo asetettuja peitto- ja kuuluvuusvaatimuksia. Jos rakennusten ulkopuolelta löytyy riittävä signaalinvoimakkuus, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että teleyritys on täyttänyt sille asetut velvoitteet.

Ongelman ratkaisu edellyttää rakentamista koskevan sääntelyn muutosta sekä yhteistyötä niin rakennusten suunnittelijoiden, rakentajien kuin matkaviestinoperaattoreiden kesken. Kyse on kokonaisuudesta.

FiCom on ollut kuultavana ja antanut lausunnot maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä ympäristövaliokunnalle että liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

29.8.2017

Viestintäverkkojen edistäminen edellytys Suomen kansantalouden kasvulle

Tulevaisuuden laajakaistaratkaisujen yksi merkittävimmistä vaatimuksista on langattomuus, joka mahdollistaa päätelaitteiden kytkemisen verkkoon mistä tahansa. Langattomuus voidaan toteuttaa joko matkaviestinverkon avulla, kiinteän verkon jatkona olevan WiFi:n tai laitteiden välisen verkon avulla.

Kun pohditaan tulevaisuuden verkkoratkaisua, mobiilin ja kiinteän verkon välisen debatin käyminen onkin turhaa. Merkittävin keskustelu tulee käydä siitä, millaisilla taajuuksilla voimme langattomuutta rakentaa ja miten varmistamme, että tukiasemille – sekä kotona, toimistossa että seinien ulkopuolella – on käytettävissä riittävästi kuituverkon kapasiteettia.

Suomen tulevaisuuden kannalta maassamme on todella hyvä lähtötilanne, sillä Suomessa on sekä valtakunnallisia että paikallisia toimijoita, jotka ovat jo rakentaneet ja rakentavat edelleen kuituverkkoa eri puolille maatamme. Verkon rakentamisen tarve jatkuu korkeana vielä lähivuosinakin tulevan 5G-vaatimusten sekä uusien, esimerkiksi liikkuvan kuvan käsittelyyn liittyvien palvelujen takia.

Palvelut avainasemassa laajakaistan kehittymisessä

LVM on kesällä asettanut tavoitteeksi sen, että Suomen tulee laatia uusi kunnianhimoinen ja teknologiariippumaton laajakaistastrategia, jossa yhteysnopeustavoitteen on oltava vähintään sama kuin EU:ssa. Tämä tarkoittaa 100 Mb/s laajakaistanopeutta kaikkiin koteihin ja 1 Gb/s julkisiin rakennuksiin sekä mahdollisuutta nostaa kotien kapasiteetti 1 Gb/s nopeuteen. Ajatus laajakaistatavoitteiden päivittämisestä on kannatettava, mutta onko tarkkojen määrällisten tavoitteiden asettaminen liian rajoittunut tapa ajatella asiaa? Palvelut ja niiden merkitys unohtuvat, ja keskustelussa ajaudutaan puhumaan teknologiasta sekä rahasta.

Jatkossa päätelaite voi olla auto, työkone tms. robotti, kannettava tai puettava teknologinen ratkaisu, huonekalu tai vaikka ihminen. Päätelaite ratkaisee sen, miten se kytkeytyy missäkin tilanteessa verkkoon – ei teknologia.  Tulevaisuuden päätelaitteet kommunikoivat keskenään, ja jonkin päätelaitteen rooli on muodostaa yhteys tukiasemaan ja sitä kautta internetiin. Tukiasema tulee ennemmin tai myöhemmin olemaan kiinni kuituverkossa, joten kuitua pitää rakentaa vielä paljon, jotta alusta saadaan valmiiksi. 5G-palvelujen kannalta parasta on, jos tukiasema on lähellä kotia tai mielellään jopa sisällä.

Kansantalous on riippuvainen viestintäyhteyksistä

Raha on paljon teknologiaa keskeisempi teema laajakaistakeskustelussa. Suomalaiset operaattorit ovat investoineet kaupallisiin verkkoihin viime vuosina keskimäärin 600 miljoona euroa vuodessa. Operaattorit ja muut verkon rakentajat tulevat jatkossakin investoimaan useita satoja miljoonia vuosittain sekä mobiili- että kuituverkkoon.

Operaattoreiden rakentaman verkon päälle syntyy merkittävä joukko palveluita, joko yksityisiä tai julkisia. Vuonna 2025 mikään inhimillisen elämän alue ei voi enää tulla toimeen ilman toimivaa internetyhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa Suomen reilun 200 miljardin bruttokansantuotteesta on tuolloin yhä enenevässä määrin riippuvainen toimivista ja kaikkialla saatavissa olevista yhteyksistä. Onko merkitystä sillä, maksaako joka kodin kuiduttaminen yhden, kaksi tai kolme miljardia, jos näin varmistetaan kansantalouden kasvu ja yritysten kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen? Tätä taustaa vasten on tärkeää, että verkkojen mahdollisimman nopeaa rakentamista voidaan kaikin keinoin nyt edistää.

Strategian edistettävä asennemuutosta ja kannustettava investointeihin

Tulevassa laajakaistastrategiassa keskeisimmäksi tavoitteeksi pitää ottaa koko yhteiskunnan asenteen muuttaminen sellaiseksi, joka edistää digitaalisten palvelujen kehittymistä ja vilkastuttaa niiden kysyntää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Palvelujen kysynnän kautta luodaan kysyntää myös nopeille yhteyksille. Erityisesti strategian pitäisi johtaa sääntelyn kehittymiseen investointeja kannustavaksi ja markkinakehitystä tukevaksi. Sääntelyssä taajuuksien käytön innovatiivinen edistäminen sekä kuiturakentamisen lupaviidakon keventäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin strategian pitäisi vaikuttaa.

Strategiassa pitää olla elementtejä yritysten, kotitalouksien sekä julkisen sektorin palvelujen uudistamiselle. Tällaiset tavoitteet johtavat yhä kasvavaan palvelujen kysyntään ja uusien toimintamallien syntymiseen, jolloin operaattorit ovat mahdollisesti valmiita investoimaan jopa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtaa siihen, että voimme saavuttaa EU:n asettamat mega- ja giga-nopeustavoitteet jopa aikaisemmin kuin vuonna 2025.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

15.6.2017

Suomen mobiilikansa ansaitsee helppokäyttöisen mobiilivarmenteen

Mobiiliteknologia ja matkapuhelimet toivat meille mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan kommunikaatioon jo vuosikymmeniä sitten. Nyt internet on siirtynyt 4G:n myötä työpöydiltä taskuihin. Jopa kolmellekymmenelle prosentille suomalaiskotitalouksista mobiililaajakaista on ainoa nettiliittymä.

Suomessa käytetään mobiilidataa enemmän kuin missään muussa maassa, ja sen hintataso on maailman edullisimpia. Suomessa on ensimmäisten joukossa kehitetty myös hinnoittelumalleja, jotka kannustavat datan huolettomaan käyttöön.

Suomalaisten innokkuus netin mobiilikäyttöön kannustaa erilaisten palvelujen kehittäjiä ja niiden tarjoajia uuteen liiketoimintaan. Tällä on positiivinen vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

5G odottaa jo nurkan takana

Keskustelu 5G:n tuomista mahdollisuuksista on alkanut. Kuluttajille se merkitsee ensi vaiheessa nykyistä paljon nopeampia yhteyksiä ja mobiilidatalle lisää kapasiteettia.

5G tarjoaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi sisältö- ja peliteollisuudelle sekä virtuaalitodellisuudelle, mutta myös hyvin monenlaisille asiointipalveluille.

Digitaaliset palvelut vaativat helpon tunnistautumismahdollisuuden

Julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen on elinehto nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltiomme ylläpitämiselle. Tämä onnistuu vain digitalisoimalla kaikki se, mikä on mahdollista digitalisoida. Palveluista tulee myös tehdä käyttäjäystävällisiä, jotta mahdollisimman moni siirtyy asioimaan verkossa. 

Kun palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, tarvitaan helppoja ja turvallisia tunnistamisratkaisuja niiden käyttöön. Pankkitunnisteiden asema on Suomessa hyvin vahva. Niille tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoja. Monopolimainen tilanne ei ole tulevan kehityksen kannalta hyvä. 

Mobiilivarmenne kulkee aina matkassa

Koska palvelut kulkevat asiakkaan mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistamisvälinekin löytyy samasta paikasta. Suomen suurimmat mobiilioperaattorit ovat FiCom-yhteistyössä kehittäneet mobiilivarmennetta usean vuoden ajan. 

Mobiilivarmenteen ehdottomat vahvuudet ovat sen helppokäyttöisyys ja luotettavuus. Mobiilivarmenteen käyttäjän tarvitsee vain muistaa oma puhelinnumeronsa ja itse valitsemansa nelinumeroinen salasana. 

Näin kesän tullen meidän suomalaisten on laiturin nokassa istuessamme helppo asioida pankissa, käydä ostoksilla tai vaikkapa tarvittaessa varata matka pois mahdollisesta sateesta, kun verkkoyhteytemme ja palvelumme ovat maailman huippuluokkaa. Erinomaista – ja toivottavasti kuitenkin aurinkoista – kesää kaikille!

 

 


19.5.2017

3D-tulostus mullistaa teollisen tuotannon

Jo kauan olemassa ollut 3D-tulostusteknologia on vihdoin siirtymässä prototyyppien ja mallien tulostamisesta teolliseksi tuotannoksi. Se vaikuttaa suuresti moneen toimialaan ja tätä kautta myös yhteiskuntaan. 3D-tulostus on laajasti hyväksytty yhdeksi peruspilareista, kun puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta, Industry 4.0:sta.

3D-tulostuksen yleistymistä ja markkinan kasvua ovat olleet estämässä tuotannon hitaus ja korkea kustannustaso. HP:n tavoitteena on ollut alusta asti tulla markkinaan uudella disruptiivisella teknologialla, joka ratkoo nämä ongelmat. HP:n 3D-teknologia, MultiJetFusion (MJF), mahdollistaa kymmenen kertaa nopeamman tulostuksen kuin markkinassa tällä hetkellä olevat teknologiat. Samalla se puolittaa tulostuskustannukset, ja tuotteiden laatu vastaa niille asetettuja vaatimuksia.

Uusi teknologia luo uutta liiketoimintaa ja säästää ympäristöä

3D-tulostus on jo siirtynyt uusien, tehokkaiden tuotteiden ansiosta teolliseen tuotantokäyttöön ja mahdollistaa osaltaan Kaukoitään siirtyneen valmistuksen palaamisen takaisin lähelle asiakkaita. Lähituotanto taas luo mahdollisuuksia uusille yrityksille kehittää liiketoimintansa 3D-teknologian ympärille. Uusia yrityksiä voisi syntyä esimerkiksi teollisuuden varaosatuotantoon tai vaikkapa kuluttaja- ja designtuotteiden valmistukseen.

3D-tulostus tulee myös muuttamaan nykyistä logistiikkaa, kun fyysisten tuotteiden kuljetukset siirtyvät bittivirraksi tietoverkkoihin. Isojen varastojen tarvekin vähenee, kun nopea lähituotanto mahdollistaa tarvepohjaisen valmistuksen ilman välivarastoja. Kuljetettavaksi jää ainostaan tulostusmateriaalit. Näin ympäristön kuormituskin vähenee huomattavasti.

Etua avoimuudella ja kilpailulla

3D-tulostusteknologia perustuu HP:n jo aiemmin kehittämään PageWide-teknologiaan, joka on laajasti käytössä 2D-tulostuksessa. Tulostusmateriaalikustannukset ovat alhaiset, koska HP on avannut teknologiansa muillekin materiaalien kehittäjille. Näin taataan paitsi laaja tarjonta myös kilpailun kautta asettuva hintataso. Lisäksi tulostuksessa hukkaan menevän materiaalin määrä on pystytty optimoimaan, ja se on uudelleen käytettävää.

Kaikki nyt nähty on vasta alkua. Jatkossa voidaan tulostaa värejä, elastisia materiaaleja, sähköä johtavia tai eristäviä materiaaleja jne. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Ensimmäiset HP:n 3D tulostimet tullaan toimittamaan Suomeen vielä tämän vuoden aikana.

Lisää 3D-tulostuksesta voit lukea täällä

Tämä aihe liittyy

Ari Koskinen on HP Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


27.4.2017

Digital world – Finland first

Käynnissä oleva kaikkea arvontuottoa koskeva murros hakee vertaistaan ihmiskunnan historiassa. Digitalisaatio ja sen lukemattomat alalajit, esimerkiksi Smart City, Smart Building, Cloud, Industrial Internet, IoT, M2M, Big Data ja niin edelleen ovat muokkaamassa maailmaa. Liikkeellä on paljon myös hypeä, mutta vain kokeilujen ja oppimisen kautta on mahdollista löytää asioita, jotka toimivat ja joista on hyötyä.

Yrityksissä tämä tarkoittaa sitä, että painotus siirtyy ns. parhaiden käytäntöjen implementoinnista nykyistä enemmän kokeiluun ja uuden oppimiseen niin yksilöiden, tehtävien ja toimenkuvien, tuotteiden ja palveluiden, prosessien ja ohjauksen kuin strategian määrittelyn ja jalkauttamisenkin osalta.

Ytimeltään on käynnissä murros, jonka suuret hyödyt käytännössä ovat se, että

  • vaihtoehdot, päätökset ja ohjaus perustuvat reaaliaikaiseen ja monipuoliseen tietoon kohdesysteemeistä,
  • palveluiden ja myös hyödykkeiden (esim. 3D-tulostus) tuotanto, ostaminen ja kulutus vapautuvat ajasta ja paikasta,
  • palveluiden ja hyödykkeiden tuotanto skaalautuu rajattomasti ilman merkittäviä kustannuksia,
  • palveluiden ja hyödykkeiden toisaalta vakiointi, toisaalta räätälöinti tulevat joustavasti mahdollisiksi,
  • syvällisinkin inhimillinen tieto- ja taito (esim. etä-sydänkirurgia) voidaan saada paikalle ja käyttöön ilman matkustamista ja
  • yhä marginaalisempia tarpeita ja kysyntää voidaan tyydyttää, kun markkina on koko maapallon väestö ja organisaatiot.

Suomelle tämä kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.  Perinteinen ”hevosta suurempi” ja valitettavan suurelta osin melko alhaisen jalostusasteen vientiteollisuus kärsii sijainnistamme.  Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen tapahtuu valon nopeudella. Suomalainen korkea osaaminen voi entistä paremmin suunnata ponnistukset alusta asti maailman markkinoille.  Digitaaliset ovet maailmalle ovat apposen auki.

Edelläkävijyys vaatii maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja

Digitalisaation ajama murros on käynnissä ja se tulee jatkumaan vuosikymmeniä.  Suuntana on, että virtuaalinen maailma ja siellä elettävä virtuaalinen elämä tulevat erottamattomaksi osaksi olemista ja elämistä.  Tällä erottamattomuudella tarkoitan todella, että tulevaisuudessa emme tunnista tai erota virtuaalista ns. todellisesta nykyiseen tapaan.

Tällainen kehitys tarkoittaa myös, että tietoliikenneyhteyksille ja käytettävissä olevalle datalle ja sen saatavuudelle on rajattomat tarpeet niin määrän, nopeuden, viipeen kuin varmuuden suhteen. Suomen väestölle turvataan yleispalveluvelvoitteilla digitaaliset vähimmäispalvelut silloinkin, kun ne markkinaehtoisesti eivät ole saatavilla.  Tärkeämpää kansallisen menestyksen kannalta on jatkuvasti pysyä maailman kärjessä tietoliikenneverkkojen tulevassa kehityksessä. Suomi on ja on ollut mobiilien yhteyksien kiistaton ykkönen maailmassa. Mobiilista ja kiinteästä verkosta puhutaan edelleen kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Kyseessä on paremminkin kaksi tapaa liittyä digitaaliseen maailmaan kuin keskenään kilpailevat teknologiat.

Suomen menestys digitalisaation edelläkävijänä on kiinni monista asioista.  Yksi tärkeimmistä on, että rakennamme ja käytämme edelleen etulinjassa maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja.  5G tulee muutaman vuoden kuluttua ja Suomi on varmasti kärkijoukoissa.  Sen taustalle ja rinnalle Suomen tulisi hyvin voimallisesti panostaa valokuituverkkojen nopeaan penetraatioon. Maailman paras verkko toimii alustana innostavien ja arvoa tuottavien globaalien digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiselle.

Pekka Salokangas on Relacom Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


22.3.2017

Digitalisaatiosta kilpailuetu Suomelle? Vaatii ajatusmallien muutoksen

Tänään sivistys asuu meidän jokaisen taskussa: kännykän ja hyvien mobiiliverkkojen ansiosta pääsemme tiedon lähteille aina kun haluamme.  Verkottuneen yhteiskunnan edut alkavat jo näkyä muuttuneessa arjessa. Hyödyt eivät kuitenkaan jää ainoastaan puhelimen käyttäjien iloksi, vaan moni kokonainen toimiala on keskellä suurta murrosta, kun ihmisten lisäksi myös laitteet ja koneet kytketään verkkoon. Näin globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat käytännössä lähes kaikkialle.

Monesti IoT:tä eli asioiden kytkemistä verkkoon perustellaan erityisesti kustannussäästöillä. Tämä on varmasti totta, mutta vielä tärkeämpää on mielestäni miettiä, millaisia uusia liiketoimintamalleja verkottuminen synnyttää ja millainen tekeminen tulevaisuudessa katoaa.

Joka tapauksessa internetin mahdollistama transaktiokustannusten radikaali alentuminen tehostaa ja avaa kansainvälistää kilpailua, rikkoo perinteisiä toimialarajoja, koettelee nykyisiä normeja ja säädöksiä sekä murtaa perinteisiä monopoleja.

Liiketoiminnan uusjako

Esimerkiksi verkottunut auto ei tarkoita vain viihdettä tien päälle tai tietoa muuttuneista ajo-olosuhteista – kuten vaikkapa mustasta jäästä tai ruuhkasta moottoritiellä. Varsinainen muutos on se, että autojen ja liikenteen palveluiden ympärille on verkottumisen myötä syntymässä arvoketjultaan uudenlaisia ja laajempia liiketoimintamalleja. Näissä rahat jaetaankin eri tavalla kuin aikaisemmin esimerkiksi ”pay as you drive” -tyyppisillä uusilla maksuperusteilla palvelu- tai tuotekohtaisesti.

Jotta me Suomessa pärjäämme tässä globaalissa kilpailussa, on normien ja säädösten päivittäminen ensimmäisten joukossa sallivampaan suuntaan oikea liike. Yrittämättä ei uutta synny.

Kvartaalitaloudessa tulevaisuushorisontti usein kaventuu, mutta digitalisaatiossa meidän pitää ajatella pidemmälle – ei enää riitä, että optimoimme seuraavien kuukausien toimintaa vaan jokaisella yrityksellä ja yhteiskunnallisella toimijalla pitää olla näkemys siitä, miten oma toimintaympäristö muuttuu digitalisaation myötä.

Tulevaisuudessa pärjäävät ne organisaatiot ja yhteiskunnat, jotka pystyvät aidosti muuttamaan toimintamallejansa ja tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen, asiakas aina etusijalla.

Mahdollisuuksien Suomi ja 5G

5G on ensimmäinen mobiiliviestinnän sukupolvi, jossa jo suunnittelun lähtökohdaksi asetettiin ei ainoastaan ihmisten välisen viestinnän tehostuminen vaan myös koneiden ja laitteiden välisen viestinnän vaatimukset digitalisoituvassa maailmassamme. Trendikkään alustatalouden termein 5G on siis se alusta, jonka päälle tulevaisuuden verkottunut yhteiskunta voi rakentua.

Meillä Suomessa on maailman parhaat mobiiliverkot. Se jos jokin on loistava lähtökohta rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa. Lisäksi meillä on tunnetusti osaamista ja tietotaitoa laajemminkin koko ICT-alalla. Nyt on tärkeää ottaa tämä osaaminen konkreettisesti käyttöön kaikilla toimialoilla sekä yhteiskuntamme kehittämisessä ja varmistaa kilpailukykymme kansainvälisesti. Kilpailu internetissä on joka tapauksessa globaalia.

Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa 100-vuotiaassa Suomessa – meillä on kädessämme valttikortteja luoda jotain ainutlaatuista ja uutta – ottaa uudelleen paikkamme digitaalisen maailman edelläkävijänä. Kunhan vain uskallamme rohkeasti luottaa näkemykseemme, jota meillä kyllä on, ja uudistaa toimintamalleja sekä yhteiskunnassa että yrityksissä. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla, että Suomi on paras maa asua myös tulevaisuuden verkottuneessa maailmassa.

Olli Sirkka on Suomen Ericssonin toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen puheenjohtaja.

16.2.2017

Datavetoinen EU-talous on loistava mahdollisuus Suomelle

Datataloudesta ja alustataloudesta käytävä keskustelu Euroopassa kiihtyy.

Viime kuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ratkaisuista, joilla EU:n datavetoista taloutta voidaan edistää. Lisäksi tammikuussa komissio julkisti ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi sekä ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa yksityisyydensuojaa ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edellä mainittujen aloitteiden avulla myös suomalaiset yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelujen tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia merkittävästi nykyistä paremmin.

Viime kuussa julkistetut toimenpiteet täydentävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n tietosuoja-asetusta, joka määritteli EU:lle yhteisen ja yhdenmukaisen tietosuojalain sekä perustan vapaalle tiedonsiirrolle. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista suunnittelua. Arvostamme komission halua auttaa yrityksiä valmistautumisessa muutoksiin ennen toukokuun 2018 aikarajaa.

Tekoäly ja virtuaalitodellisuus synnyttävät uutta liiketoimintaa

Erityisesti organisaatioiden teknologian ja tiedon hallinta kehittyi viime vuonna harppauksin, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Gartner, Forrester ja IDC ennustavat, että yritykset tulevat hyödyntämään yhä enemmän uusia teknologioita kuten lisättyä, yhdistettyä ja virtuaalitodellisuutta. Tekoälystä on jo tullut osa arkipäivää. Monet yritykset Suomessa ovat ilmoittaneet investoinneista tekoälyn kehittämiseen, ja maailmanluokan sovelluksia on jo kehitetty muun muassa asiakaspalvelua, finanssipalveluja ja terveydenhuoltoa varten.

Huomisen kilpailukyky rakentuu luottamukselle

Komission ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi on avannut myös Suomessa keskustelun siitä, miten voimme suojella tietojen luottamuksellisuutta luopumatta kuluttajille tutuiksi käyneistä palveluista tai haittaamatta uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä. Nykyisin palveluntarjoajat tarjoavat monia arkea helpottavia palveluja puhtaan tiedonsiirron lisäksi. Sovellus voi antaa meille ilmoituksen sähköpostiviestin puuttuvasta liitetiedostosta, tunnistaa ja kääntää puheen tekstiksi tai vaikkapa auttaa meitä aikatauluttamaan päivämme. Kaikki nämä toiminnot edellyttävät syväoppimista ja voivat siten olla ehdotettujen luottamuksellisuusvaatimusten piirissä, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia kehittää vastaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Microsoftin liiketoiminta perustuu luottamukseen. Siihen, että asiakkaamme tietävät datavirtojensa olevan turvassa ja että meille tietosuoja on loukkaamaton perusoikeus. Tämän luottamuksen perustalle asiakkaamme ympäri Eurooppaa rakentavat älykkäitä pilvipalveluja, joiden avulla ne voivat digitalisoida ja kasvattaa omaa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. Parantamalla globaalin tiedonsiirron ja tietosuojan mekanismeja komissio samanaikaisesti turvaa kansalaisten perusoikeudet ja mahdollistaa innovaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä myös Suomessa.

Viime kuussa esitetyt aloitteet ovat myönteinen askel eteenpäin Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksessa, mutta todellisen digivetoisen talouden saavuttaminen edellyttää, että yrityksillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia palveluja ja pitää samalla huolta tietosuojasta. Vain löytämällä oikean tasapainon näiden välillä voimme luoda entistä innovatiivisemman, avoimemman ja globaalisti kilpailukykyisemmän Euroopan Unionin.

Pekka Horo on Microsoft Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.

15.12.2016

Säädösten sujuvoittaminen vielä lähtötelineissä

 

Vuosi 2016 on ollut pääministeri Sipilän hallituksen laatiman – toimialan kannalta hyvän – hallitusohjelman sekä Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpideohjelman vilkas täytäntöönpanovuosi. FiComin toiminnassa tämä on näkynyt työpöydällä olevien asioiden runsautena: lainsäädäntöhankkeita koskevien lausuntojemme määrä kuluneena vuonna lienee suurempi kuin minään aiempana FiComin toimintavuonna.

 

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen ja regulaatio tulisikin valjastaa tukemaan tätä. Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on mahdotonta ennustaa. Sen vuoksi on mahdotonta myöskään nähdä ennalta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen yksityiskohtaista sääntelyä jo nyt.  Ajattelun tulisi olla päinvastainen: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Julkisen vallan tehtävä on olla liiketoimintakehityksen mahdollistaja, ja lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille, analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen sekä yleinen normien purkaminen.

Normeja puretaan siksi, että mahdollistetaan asiakasystävällisten palvelujen kehittäminen, saadaan kustannuksia alemmas, rohkaistaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja taataan suomalaisille yrityksille yhdenmukainen toimintaympäristö.

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan

Kuinka hyvin vuoden aikana esillä olleet lainsäädäntöesitykset ovat toteuttaneet edellä mainittuja periaatteita?

Alan toimintaedellytysten kehittämisen osalta on ilo nostaa esille liikenne- ja viestintäministeriössä kesäkuussa hyväksytty laajakaistan toimeenpano-ohjelma, joka oli linjauksineen alalle erittäin myönteinen kokonaisuus. Lähtökohtana ohjelmassa olivat huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan vauhdittaminen teknologianeutraalius huomioiden.

Suomen hyvän mobiilimenestyksen turvaava linja jatkui, kun 700 MHz:n taajuudet osoitettiin kokonaisuudessaan kaupallisille toimijoille ja päätettiin, että viranomaisten perustellut käyttötarpeet tullaan hoitamaan osana kaupallisten toimijoiden toimintaa. Marraskuun lopulla pidetty taajuushuutokauppa saatiin vietyä maaliin yhdessä päivässä.

Myös postilain uudistuksessa otettiin oikeita, normien purkamista edistäviä askelia, kun yleispalvelun tarjoajalle annettiin mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa. Joulukuussa lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos keventää postitoiminnan sääntelyä nykyisestä, mutta esityksessä on mukana kaksi aivan uudentyyppistä ehdotusta, joiden järkevyys riippuu täysin käytännön toteutuksesta: jakelun kilpailutusvelvollisuus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua sekä velvoitetta tarjota ja ylläpitää tietojärjestelmää digitaalisten sisältöjen jakelua varten.

Normien purkaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa ja hidasta: vain pieni vähemmistö kuluneen vuoden lainsäädäntöesityksistä sisälsi aitoa norminpurkua, ja erityisen hidasta se on ollut vuonna 2014 voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren osalta. Viestintäpalveluiden käyttäjien oikeuksia koskevan sääntelyn uudistaminen saatiin alkuun, mutta tietoyhteiskuntakaaren kokonaisvaltainen perkaaminen on syytä käynnistää ensi vuonna – niin paljon digitalisaatiokehitys on muuttanut maailmaa parissa vuodessa.

Hyvän sääntelyn kunniamaininta liikennekaarelle

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen. Tämä on paras kannuste uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua.

Tietä näyttää liikennekaari, joka on erinomainen esimerkki uudenlaiset digitaaliset palvelu- ja liiketoimintainnovaatiot mahdollistavasta regulaatiosta, ja ansaitsee hyvän sääntelyn kunniamaininnan vuonna 2016.


17.11.2016

Identiteettivarkaalla kissanpäivät?

Henkilötunnuksen eli hetun käyttörajoituksista säädetään laissa. Henkilötietolain 13§ määrittelee varsin tarkoin ne toiminteet, joissa voidaan hyödyntää kansalaisen yksilöimiseksi hetua osana palvelutuotantoa. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi vakuuttamisen, luotonannon tai terveydenhuollon tehtäviä ja asiointia voidaan tuottaa turvallisesti ja tehokkaasti.  Se mahdollistaa samalla käyttäjille sujuvan asioinnin sähköisissä ympäristöissä.

Julkisuudessa on ollut useita artikkeleita (esim. Yle 28.8. ja HS 23.10., 31.10. tai 3.11.), joiden perusteella kansalainen on joutunut identiteettivarkauden tai tähän liittyvän urkinnan kohteeksi arkipäiväisen asiointiprosessin aikana.

Tämä on poikkeuksetta kiusallinen tilanne rikoksen uhrille sekä myös palvelua tuottavalle yritykselle tai organisaatiolle. Asian selvittäminen voi viedä pitkään ja siitä aiheutuu aina mielipahaa sekä kustannuksia. Identiteettivarkaus on nykyisellään rikos ja niistä johtuvia rikosilmoituksia onkin tehty jo tuhansia lain varsin lyhyestä voimassaolosta huolimatta.

Voimme siis kysyä, ovatko laajasti käytössä olevat asiointimenetelmät ja niihin kiinteästi liittyvät henkilötiedot riittävän hyvin suojattuja ja teemmekö toimijoina kaiken voitavamme varmistaaksemme suomalaisille turvallisen asioinnin?

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

Matkapuhelinoperaattoreiden FiCom-yhteistyönä tuottama mobiilivarmenne-palvelu on eri osapuolille erinomainen keino suojautua väärinkäytöksiltä. Palvelu on yksittäiselle käyttäjälle helppokäyttöinen ja kulkee näppärästi mukana omassa kännykässä. Palvelun toteutus perustuu erittäin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan.

Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo yli 1 000 asiointipalvelussa. Ilahduttavaa on, että palveluiden määrä kasvaa tasaisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mobiilivarmenne on kilpaileviin vaihtoehtoihin verrattuna asiointipalvelua tarjoavalle yritykselle ja organisaatiolle edullinen käyttää. Se on helppo liittää sähköisiin palveluihin joko verkossa tai mobiililaitteella käytettäväksi. Tunnistamisen voi myös vaivattomasti liittää kaikkiin tarjottaviin asiointikanaviin, esimerkiksi puhelunaikaiseen tunnistamiseen, chattiin tai videoneuvotteluun.

Toimiva tunnistamisen markkina on turvallisen asioinnin tärkeä mahdollistaja

Eduskunta on jo pidempään kantanut erityistä huolta kansalaisten mahdollisuuksista hoitaa yhdenvertaisesti sähköinen asiointi verkossa. Huolenaiheet ovat usein liittyneet kansalaisten mahdollisuuteen saada käyttöönsä sähköinen tunnistusväline tai tilanteeseen, jossa kansalainen haluaa rinnakkaisen välineen.

Eduskunta velvoitti Valtioneuvostoa viime kesäkuun lausumallaan kiinnittämään erityistä huomiota tunnistusvälineiden markkinan toimivuuteen erityisesti ensitunnistuksen saatavuuden osalta.  Tämä on kiistatta kokonaisuus, joka on estänyt markkinan tehokasta toimintaa ja hidastanut alueen kehitystä Suomessa. Ehdotettu lisäsääntely onkin vahvasti perusteltua, koska toimijoiden keskinäisellä sopimisella ei ole saatu aikaan riittäviä tuloksia. Lähtökohtaisesti päätös oman identiteetin käyttämisestä uudella tunnistusvälineellä tulee aina olla kansalaisen oma päätös eikä esimerkiksi asiakkaan pankin ratkaistavissa oleva asia.

Turvaamalla toimiva sähköinen ensitunnistus, takaamme markkinan toimivuuden. Se mahdollistaa palveluiden aiempaa nopeamman kehittymisen sekä valinnanvapauden yksittäiselle kansalaiselle. Sähköinen tunnistaminen on digitaalisen palvelutalouden keskeinen käyttövoima ja siihen tehtävät investoinnit tuottavat koko kansantaloudelle erinomaisen lopputuloksen palvelukehityksen nopeutuessa. Sen avulla meidän kaikkien identiteettimme ovat paremmin turvattuja, asiointi helpottuu eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Asko Känsälä on Elisa Oyj:n varatoimitusjohtaja ja henkilöasiakasyksikön johtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

6.10.2016

Jääkö Suomi roaming-uudistuksen maksumieheksi?

 

Meillä Suomessa on asiat hyvin. Telealan kilpailu toimii, harvaan asutun maamme huippunopeisiin verkkoihin investoidaan Hangosta Utsjoelle, kuluttajat saavat nauttia maailman edullisimmista hinnoista ja rajattomista datapaketeista. Suomessa ei ole tarvinnut käyttää aikaa ilmaisen wi-fin etsintään, vaan dataa voi surutta pitää päällä koko ajan.

 

Suomi on tähän asti ollut datakäytön ulkoilmalaboratorio, jonka päälle on syntynyt aivan omanlainen ekosysteemi. Ei ihme, että Suomeen on saatu hyvää pöhinää ja uudenlaista yrittelijäisyyttä. Moni kotimainen startup haluaa mobiilipalveluillaan helpottaa ja ilostuttaa tavallisen ihmisen arkea.

Tummia pilviä on kuitenkin näkyvissä. EU:n esitys verkkovierailumaksuista luopumiseksi ensi kesään mennessä on erittäin kannatettava, esityksen toteutus vaan on Suomen kannalta kehno. Esitys on tehty yksioikoisesti Brysselistä käsin, huomioimatta lainkaan kansallisten markkinoiden erityispiirteitä.

Esityksessä edetään EU:n hitaimman mukaan eikä huomioida lainkaan edistyksellistä tietoyhteiskuntakehitystä tai EU-alueen valtavia eroja mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä Euroopan pohjoisimmalla reunalla verrattuna etelään.

Suomessa maailman parhaat verkot ja edulliset hinnat ruokkivat sovellusten käyttöä niin arjessa kuin työssä. Tutkimusyritys Tefficient kertoi aiemmin tänä vuonna, että DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa maailmassa vuonna 2015. Kesällä DNA:n matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän. Datan kasvulle ei näy loppua.

Tätä kirjoitettaessa ollaan keskellä tulevan roaming-sääntelyn valmistelua, johon myös suomalaiset virkamiehet, poliitikot ja toimialan edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta Suomen erityisolosuhdetta ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin. Jo kesällä Pohjoismaat ja Baltia saivat 12 samanmielistä EU-maata tukemaan alhaisempia tukkumaksuja, näiden maiden joukossa mukana mm. UK, Romania, Puola ja Belgia. Niin suomalaiset virkamiehet kuin useat Brysselissä vaikuttavat suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lopputulos riippunee siitä, kuinka hyvin saamme kaikki yhdessä viestittyä erityistarpeemme Brysselin päätöksentekijöille tässä monitahoisessa asiassa.

Esitys vaatii vielä ainakin kolme muutosta: 1) säännellyt tukkuhinnat tulisi saada lähelle nollaa, 2) komission ns. kohtuullisen käytön esitykseen tulisi saada poikkeus ja rajattomien datapakettien roaming Suomesta matkustettaessa tulisi rajoittaa EU:n keskiarvokäyttöön ja 3) operaattori voisi saada viranomaiselta ennakollisesti luvan olla soveltamatta Rome Like at Home -sääntelyä, jos voisi osoittaa, että sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalliseen markkinaa

Jukka Leinonen on DNA Oyj:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.

25.8.2016

Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

 

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

 

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.

Tämä aihe liittyy

Jani Jolkkonen on Posti Groupin ICT- ja digitalisaatiojohtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

Pages