13.12.2017

Tekijänoikeudet: suora sopiminen kasvun ajurina

Suomalaista television katsojaa on hemmoteltu viime vuosina: katsojille maksuton tv-tarjonta on kasvanut ja suosikkiohjelmat saa tallennettua kätevästi verkkopalveluihin. Tämän kehityksen on tehnyt mahdolliseksi selkeät sopimusrakenteet ja kaikkien toimijoiden halu palvella katsojia entistä paremmin. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat tuoneet myös merkittävää uutta tuloa suomalaiseen sisältömarkkinaan.

Lineaarisen television menestystarinan taustalla on ollut selkeä toimintatapa: oikeudet on keskitetty ohjelmien tuottajalle, joka on luovuttanut ne edelleen ohjelmat lähettävälle televisioyhtiölle, joka puolestaan on koostanut koti- ja ulkomaisista ohjelmista katsojia kiinnostavan paketin. Televisioyhtiöt ovat saaneet hankittua suoraan tuottajilta oikeudet kotimaisiin ohjelmiin yhtä laajasti kuin kansainvälisiin sisältöihin – siis kaikille suomalaisille. Katsojien tavoittamiseen käytetty tekniikka on liudentunut taustalle. Esimerkiksi televisiota mainosvälineenä käyttäville mainostajille on samantekevää, miten tv-kuva teknisesti katsojille välitetään.

Viime vuosien aikana AV-alan tekijöitä edustavat järjestöt ovat kyseenalaistaneet tämän mallin. Järjestöille on ryhdytty hankkimaan aiempaa enemmän sellaisia oikeuksia, joista aiemmin on sovittu suoraan tekijöiden ja tuottajien välillä. Muita Pohjoismaita esimerkkinä käyttäen on esitetty malli uudesta, erillisestä kaapelikorvauksesta.

Ajatus kanavien kaapelijakelusta kerättävästä uudesta korvauksesta voi olla tekijöiden kannalta kutkuttava, mutta se on ongelmallinen suomalaisen televisiomarkkinan toiminnan kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa näkyy noin  puolet vähemmän maksuttomia kanavia kuin Suomessa. Ruotsissa kaupallinen televisio on syntynyt katsojille maksullisen mallin pohjalle, kun taas Suomessa televisiomarkkina perustuu vahvasti mainosrahoitteisiin kanaviin, joiden katselusta katsoja ei maksa. Kun katselusta ei makseta, ei operaattorilla ole tulovirtaa, mitä jakaa.

Markkinan muutos luo mahdollisuuksia kasvulle

Televisiomarkkina on muuttumassa voimakkaasti, ja suomalaiset katsojat ovat esimerkiksi verkkotallennuspalveluja tilatessaan osoittaneet, että he ovat valmiita maksamaan tärkeinä pitämistään toimivista palveluista.

Kaikkien suomalaisten alan toimijoiden tulisikin taata jo olemassa olevien, hyviksi havaittujen palveluiden jatkuvuus ja keskittää ponnistukset televisiomarkkinan ja katsojakäyttäytymisen muutoksen kääntämiseksi koko alan kasvuksi. Kilpailu käydään katsojien ajasta, jolloin keskeistä on kotimaisten toimijoiden kyky kehittää palveluja, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, tulee oikeuksien hankinnan jatkossakin perustua suoriin sopimuksiin, ei nykyistä laajempaan oikeuksien yhteishallintoon. Tällä tavoin voidaan turvata oikeuksien saatavuus  riittävän nopeasti ja joustavasti.  

Katsojakäyttäytymisen muutos ja uudet palvelut ovat kaikille sisältöjen arvoverkossa toimiville merkittävän kasvun mahdollisuus. Sitä ei tule hukata menneen maailman mallien kopioimiseen muualta, vaan kehittää sopimusosaamista ja Suomessa toimivien pelurien yhteistyötä, jotta kaikki voivat panostaa uusien palvelujen luomiseen suomalaisen katsojan hyväksi. Kaikkien alan toimijoiden on toimittava vastuullisesti ja siten, että katsojien luottamus säilyy. Kotimarkkinan toimivat rakenteet antavat hyvän pohjan nostaa katse myös laajemmille markkinoille.

 

Jussi Mäkinen on FiComin lakimies. Seuraa Jussia Twitterissä: https://twitter.com/Jussi_M

3.11.2017

Suomi - viestintäpalveluiden kärkimaa

Tietoliikenneverkkojen digitalisointi loi pohjan Suomen kehittymiselle nykyiseksi, digitaalisia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäväksi tietoyhteiskunnaksi. Suomi on ollut ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön uusia teknologioita, ja ennen pelkkää puhetta välittäneissä televerkoissa olikin digitalisoinnin myötä mahdollista siirtää myös dataa ja kuvaa. Ykköset ja nollat mullistivat viestintäverkkojen käyttömahdollisuudet.

Suomessa viestintäverkkojen digitalisointi tapahtui tehostamisen tarpeesta, ei ulkoisesta pakosta. Koska tietoliikenteen määrä kasvaa valtavalla vauhdilla, myös verkkoinfran jatkuva kehittäminen on välttämättömyys. Ensin rakennettu kiinteä laajakaistaverkko on saanut rinnalleen mobiiliverkon. Yhä enemmän kuituun perustuva kiinteä verkko liittää huippunopeilla yhteyksillään myös langattoman viestinnän mobiilitukiasemat viestintäverkkojen kokonaisuuteen. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

Avoin kilpailu on kuluttajan etu

Viestinnän infrastruktuurin ja palvelujen kehittyminen ei tapahdu yhdessä yössä. Kilpailu Suomen viestintämarkkinoilla avautui yli kolmekymmentä vuotta sitten. Vaikka maailma on muuttunut nopealiikkeisemmäksi, ei voi olettaa, että tekninen kehitys ja uudistukset tapahtuvat tänäänkään yhtäkkiä. Verkkojen rakentaminen ja standardien kehittäminen vievät edelleen aikaa.

Kilpailun avautuminen on luonut Suomeen erittäin toimivan viestintäinfran. Verkot ovat kattavia ja luotettavia. Avoin kilpailu on myös pitänyt huolen siitä, että kuluttajalle on tarjolla lukuisa määrä viestintäpalveluja kansainvälisestikin vertaillen erittäin edullisin hinnoin. Erinomaisesti toimiva kilpailuasetelma markkinoilla tulee säilyttää jatkossakin.

Lainsäädäntö luo raamit – toimiala hoitaa loput

Viestintäverkkoja ja -palveluita suitsii vuosikymmenten aikana syntynyt sakea säädösviidakko. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja normien purkaminen on onneksi jo alkanut, mutta paljon on vielä tehtävää.

Lakien säätäminen on teknologista kehitystä hitaampaa, ja yksityiskohtainen sääntely vanhenee nopeasti. Sääntelyn tulee mukautua nykyaikaiseen, nopeatempoiseen tekniseen kehitykseen ja luoda ainoastaan raamit, joiden sisällä eri palvelut ja toimijat voivat tasavertaisesti kilpailla. Oleellista on, ettei lainsäädännöllä estetä suomalaisyritysten uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja samalla päästetä kansainvälisiä toimijoita markkinoille helpommin ehdoin. Pelisääntöjen on oltava kaikille samat.

5G ja valokuitu muodostavat tulevaisuuden verkkokokonaisuuden

Uusimman sukupolven mobiileja 5G-verkkoja on jo testattu Suomessa kokeiluluvin. 5G:n laajamittainen käyttöönotto ja yhtenä maailman johtavista mobiilimaista pysyminen edellyttää, että teknologian käyttöön varatusta taajuusalueesta 3400 – 3800 MHz toimiluvat jaetaan kaupallisille toimijoille jo ensi vuonna.

5G-tukiasemat tarvitsevat valokuituyhteyksiä, jotta massiivisten tietomäärien siirtäminen olisi mahdollista. Mobiili 5G tarvitsee toimiakseen kiinteitä valokuituyhteyksiä, ja toisaalta valokuituverkko tulee tihentymään 5G:n ansiosta. Kumpaakin siis tarvitaan.

Jotta valokuituverkkoa saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle, myös sen rakentamista on helpotettava. Ennen kuin kuitu on kaivettu maahan, on vaadittu tarkkaa suunnittelua sekä lukuisia eri lupia. Lupakäytännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan riippuen siitä, vedetäänkö kuitua esimerkiksi valtion, kunnan vai yksityisen omistajan maalle. Myös sallitut rakennustekniikat eroavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukainen ja ideaalitapauksessa yhdestä paikasta saatava rakennuslupa edistää kuituverkon leviämistä. On kaikkien etu, että uudet, entistä kevyemmät ja tehokkaammat rakennusmenetelmät sallitaan. Esimerkiksi niin kutsutulla mikrosahausmenetelmällä kuidun saa maahan avokaivuuta huomattavasti nopeammin.

Kun investointeihin kannustava lainsäädäntö, lupamenettelyt ja tekniset mahdollisuudet tukevat toisiaan ja tähtäävät samaan suuntaan, on Suomi viestintäpalveluiden edelläkävijä myös tulevaisuudessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

29.9.2017

Mobiiliyhteyksien tulee toimia myös energiatehokkaissa rakennuksissa

Uusi tai peruskorjattu rakennus, mutta kännykkä ei kuulu eikä netti toimi?

Syynä voi olla se, että talo on rakennettu energiatehokkaasti. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on käytetty rakennusmateriaaleja, jotka vaimentavat voimakkaasti radiosignaalia. Tämä taas aiheuttaa ongelmia mobiiliyhteyksien toimivuudelle sisätiloissa. Kännyköiden ja mobiilidatayhteyksien käyttö sisätiloissa on osa normaalia arkea, mutta niiden toimivuus on myös kriittistä hätäviestinnän ja arjen turvallisuuden kannalta.

Rakennusteknisten ratkaisujen ja sisätilaverkon rakentamisen velvoitteet ja kustannukset kuuluvat rakennuttajalle tai kiinteistön omistajalle, eivät teleyrityksille. Eihän sähkö- tai vesiyhtiökään rakenna omaa infraansa omalla kustannuksellaan toisen omistamaan rakennukseen. Teleyritykset eivät myöskään voi vaikuttaa rakennuksien rakenteisiin ja materiaaleihin edes suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, saati sitten rakentamisen jälkeen.

Sisätilakuuluvuus tulee huomioida rakentamista koskevassa sääntelyssä ja rakenneratkaisuissa

Eduskunta käsittelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa pyritään ensi kertaa huomioimaan matkaviestinten sisätilakuuluvuus. Kuuluvuus sisätiloissa edellyttää, että matkaviestinsignaali saadaan vietyä rakennusten sisätiloihin. Tämä tulee huomioida uudis- ja korjausrakentamisen sääntelyssä. Sääntely varmistaisi, että sisätilakuuluvuuden rakennustekniset esteet poistuisivat jo suunnitteluvaiheessa.

Kustannustehokkain tapa olisi sallia rakentamisen sääntelyssä radiosignaaleja läpäisevien rakenteiden käyttäminen. Mahdollista lisääntynyttä energiankulutusta voisi kompensoida esimerkiksi tehokkaammalla lämpöenergian talteenotolla.

Erillisen sisäverkon rakentaminen on yksi vaihtoehto, mutta se on poikkeuksellinen ratkaisu, eikä sellaisia ole asuinrakennuksiin perinteisesti toteutettu. Jonkin verran sisäverkkoratkaisuja on tehty suuriin kiinteistöihin, kuten kauppakeskuksiin ja toimistorakennuksiin, joissa on paljon mobiilipalveluiden käyttäjiä. Pientaloissa sisätilakuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä ulkoantennilla tv-antennin tapaan.

Laki määrää viestintäverkkojen ominaisuuksista

Viestintäverkkojen laatuvaatimuksista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa ja sen nojalla annetuissa toimilupaehdoissa. Viestintävirasto valvoo asetettuja peitto- ja kuuluvuusvaatimuksia. Jos rakennusten ulkopuolelta löytyy riittävä signaalinvoimakkuus, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että teleyritys on täyttänyt sille asetut velvoitteet.

Ongelman ratkaisu edellyttää rakentamista koskevan sääntelyn muutosta sekä yhteistyötä niin rakennusten suunnittelijoiden, rakentajien kuin matkaviestinoperaattoreiden kesken. Kyse on kokonaisuudesta.

FiCom on ollut kuultavana ja antanut lausunnot maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä ympäristövaliokunnalle että liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö. Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

29.8.2017

Viestintäverkkojen edistäminen edellytys Suomen kansantalouden kasvulle

Tulevaisuuden laajakaistaratkaisujen yksi merkittävimmistä vaatimuksista on langattomuus, joka mahdollistaa päätelaitteiden kytkemisen verkkoon mistä tahansa. Langattomuus voidaan toteuttaa joko matkaviestinverkon avulla, kiinteän verkon jatkona olevan WiFi:n tai laitteiden välisen verkon avulla.

Kun pohditaan tulevaisuuden verkkoratkaisua, mobiilin ja kiinteän verkon välisen debatin käyminen onkin turhaa. Merkittävin keskustelu tulee käydä siitä, millaisilla taajuuksilla voimme langattomuutta rakentaa ja miten varmistamme, että tukiasemille – sekä kotona, toimistossa että seinien ulkopuolella – on käytettävissä riittävästi kuituverkon kapasiteettia.

Suomen tulevaisuuden kannalta maassamme on todella hyvä lähtötilanne, sillä Suomessa on sekä valtakunnallisia että paikallisia toimijoita, jotka ovat jo rakentaneet ja rakentavat edelleen kuituverkkoa eri puolille maatamme. Verkon rakentamisen tarve jatkuu korkeana vielä lähivuosinakin tulevan 5G-vaatimusten sekä uusien, esimerkiksi liikkuvan kuvan käsittelyyn liittyvien palvelujen takia.

Palvelut avainasemassa laajakaistan kehittymisessä

LVM on kesällä asettanut tavoitteeksi sen, että Suomen tulee laatia uusi kunnianhimoinen ja teknologiariippumaton laajakaistastrategia, jossa yhteysnopeustavoitteen on oltava vähintään sama kuin EU:ssa. Tämä tarkoittaa 100 Mb/s laajakaistanopeutta kaikkiin koteihin ja 1 Gb/s julkisiin rakennuksiin sekä mahdollisuutta nostaa kotien kapasiteetti 1 Gb/s nopeuteen. Ajatus laajakaistatavoitteiden päivittämisestä on kannatettava, mutta onko tarkkojen määrällisten tavoitteiden asettaminen liian rajoittunut tapa ajatella asiaa? Palvelut ja niiden merkitys unohtuvat, ja keskustelussa ajaudutaan puhumaan teknologiasta sekä rahasta.

Jatkossa päätelaite voi olla auto, työkone tms. robotti, kannettava tai puettava teknologinen ratkaisu, huonekalu tai vaikka ihminen. Päätelaite ratkaisee sen, miten se kytkeytyy missäkin tilanteessa verkkoon – ei teknologia.  Tulevaisuuden päätelaitteet kommunikoivat keskenään, ja jonkin päätelaitteen rooli on muodostaa yhteys tukiasemaan ja sitä kautta internetiin. Tukiasema tulee ennemmin tai myöhemmin olemaan kiinni kuituverkossa, joten kuitua pitää rakentaa vielä paljon, jotta alusta saadaan valmiiksi. 5G-palvelujen kannalta parasta on, jos tukiasema on lähellä kotia tai mielellään jopa sisällä.

Kansantalous on riippuvainen viestintäyhteyksistä

Raha on paljon teknologiaa keskeisempi teema laajakaistakeskustelussa. Suomalaiset operaattorit ovat investoineet kaupallisiin verkkoihin viime vuosina keskimäärin 600 miljoona euroa vuodessa. Operaattorit ja muut verkon rakentajat tulevat jatkossakin investoimaan useita satoja miljoonia vuosittain sekä mobiili- että kuituverkkoon.

Operaattoreiden rakentaman verkon päälle syntyy merkittävä joukko palveluita, joko yksityisiä tai julkisia. Vuonna 2025 mikään inhimillisen elämän alue ei voi enää tulla toimeen ilman toimivaa internetyhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa Suomen reilun 200 miljardin bruttokansantuotteesta on tuolloin yhä enenevässä määrin riippuvainen toimivista ja kaikkialla saatavissa olevista yhteyksistä. Onko merkitystä sillä, maksaako joka kodin kuiduttaminen yhden, kaksi tai kolme miljardia, jos näin varmistetaan kansantalouden kasvu ja yritysten kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen? Tätä taustaa vasten on tärkeää, että verkkojen mahdollisimman nopeaa rakentamista voidaan kaikin keinoin nyt edistää.

Strategian edistettävä asennemuutosta ja kannustettava investointeihin

Tulevassa laajakaistastrategiassa keskeisimmäksi tavoitteeksi pitää ottaa koko yhteiskunnan asenteen muuttaminen sellaiseksi, joka edistää digitaalisten palvelujen kehittymistä ja vilkastuttaa niiden kysyntää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Palvelujen kysynnän kautta luodaan kysyntää myös nopeille yhteyksille. Erityisesti strategian pitäisi johtaa sääntelyn kehittymiseen investointeja kannustavaksi ja markkinakehitystä tukevaksi. Sääntelyssä taajuuksien käytön innovatiivinen edistäminen sekä kuiturakentamisen lupaviidakon keventäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin strategian pitäisi vaikuttaa.

Strategiassa pitää olla elementtejä yritysten, kotitalouksien sekä julkisen sektorin palvelujen uudistamiselle. Tällaiset tavoitteet johtavat yhä kasvavaan palvelujen kysyntään ja uusien toimintamallien syntymiseen, jolloin operaattorit ovat mahdollisesti valmiita investoimaan jopa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtaa siihen, että voimme saavuttaa EU:n asettamat mega- ja giga-nopeustavoitteet jopa aikaisemmin kuin vuonna 2025.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

15.6.2017

Suomen mobiilikansa ansaitsee helppokäyttöisen mobiilivarmenteen

Mobiiliteknologia ja matkapuhelimet toivat meille mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan kommunikaatioon jo vuosikymmeniä sitten. Nyt internet on siirtynyt 4G:n myötä työpöydiltä taskuihin. Jopa kolmellekymmenelle prosentille suomalaiskotitalouksista mobiililaajakaista on ainoa nettiliittymä.

Suomessa käytetään mobiilidataa enemmän kuin missään muussa maassa, ja sen hintataso on maailman edullisimpia. Suomessa on ensimmäisten joukossa kehitetty myös hinnoittelumalleja, jotka kannustavat datan huolettomaan käyttöön.

Suomalaisten innokkuus netin mobiilikäyttöön kannustaa erilaisten palvelujen kehittäjiä ja niiden tarjoajia uuteen liiketoimintaan. Tällä on positiivinen vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

5G odottaa jo nurkan takana

Keskustelu 5G:n tuomista mahdollisuuksista on alkanut. Kuluttajille se merkitsee ensi vaiheessa nykyistä paljon nopeampia yhteyksiä ja mobiilidatalle lisää kapasiteettia.

5G tarjoaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi sisältö- ja peliteollisuudelle sekä virtuaalitodellisuudelle, mutta myös hyvin monenlaisille asiointipalveluille.

Digitaaliset palvelut vaativat helpon tunnistautumismahdollisuuden

Julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen on elinehto nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltiomme ylläpitämiselle. Tämä onnistuu vain digitalisoimalla kaikki se, mikä on mahdollista digitalisoida. Palveluista tulee myös tehdä käyttäjäystävällisiä, jotta mahdollisimman moni siirtyy asioimaan verkossa. 

Kun palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, tarvitaan helppoja ja turvallisia tunnistamisratkaisuja niiden käyttöön. Pankkitunnisteiden asema on Suomessa hyvin vahva. Niille tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoja. Monopolimainen tilanne ei ole tulevan kehityksen kannalta hyvä. 

Mobiilivarmenne kulkee aina matkassa

Koska palvelut kulkevat asiakkaan mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistamisvälinekin löytyy samasta paikasta. Suomen suurimmat mobiilioperaattorit ovat FiCom-yhteistyössä kehittäneet mobiilivarmennetta usean vuoden ajan. 

Mobiilivarmenteen ehdottomat vahvuudet ovat sen helppokäyttöisyys ja luotettavuus. Mobiilivarmenteen käyttäjän tarvitsee vain muistaa oma puhelinnumeronsa ja itse valitsemansa nelinumeroinen salasana. 

Näin kesän tullen meidän suomalaisten on laiturin nokassa istuessamme helppo asioida pankissa, käydä ostoksilla tai vaikkapa tarvittaessa varata matka pois mahdollisesta sateesta, kun verkkoyhteytemme ja palvelumme ovat maailman huippuluokkaa. Erinomaista – ja toivottavasti kuitenkin aurinkoista – kesää kaikille!

 

 

Petri Aaltonen on FiComin vt. toimitusjohtaja.

Seuraa häntä Twitterissä: https://twitter.com/P_Aaltonen

19.5.2017

3D-tulostus mullistaa teollisen tuotannon

Jo kauan olemassa ollut 3D-tulostusteknologia on vihdoin siirtymässä prototyyppien ja mallien tulostamisesta teolliseksi tuotannoksi. Se vaikuttaa suuresti moneen toimialaan ja tätä kautta myös yhteiskuntaan. 3D-tulostus on laajasti hyväksytty yhdeksi peruspilareista, kun puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta, Industry 4.0:sta.

3D-tulostuksen yleistymistä ja markkinan kasvua ovat olleet estämässä tuotannon hitaus ja korkea kustannustaso. HP:n tavoitteena on ollut alusta asti tulla markkinaan uudella disruptiivisella teknologialla, joka ratkoo nämä ongelmat. HP:n 3D-teknologia, MultiJetFusion (MJF), mahdollistaa kymmenen kertaa nopeamman tulostuksen kuin markkinassa tällä hetkellä olevat teknologiat. Samalla se puolittaa tulostuskustannukset, ja tuotteiden laatu vastaa niille asetettuja vaatimuksia.

Uusi teknologia luo uutta liiketoimintaa ja säästää ympäristöä

3D-tulostus on jo siirtynyt uusien, tehokkaiden tuotteiden ansiosta teolliseen tuotantokäyttöön ja mahdollistaa osaltaan Kaukoitään siirtyneen valmistuksen palaamisen takaisin lähelle asiakkaita. Lähituotanto taas luo mahdollisuuksia uusille yrityksille kehittää liiketoimintansa 3D-teknologian ympärille. Uusia yrityksiä voisi syntyä esimerkiksi teollisuuden varaosatuotantoon tai vaikkapa kuluttaja- ja designtuotteiden valmistukseen.

3D-tulostus tulee myös muuttamaan nykyistä logistiikkaa, kun fyysisten tuotteiden kuljetukset siirtyvät bittivirraksi tietoverkkoihin. Isojen varastojen tarvekin vähenee, kun nopea lähituotanto mahdollistaa tarvepohjaisen valmistuksen ilman välivarastoja. Kuljetettavaksi jää ainostaan tulostusmateriaalit. Näin ympäristön kuormituskin vähenee huomattavasti.

Etua avoimuudella ja kilpailulla

3D-tulostusteknologia perustuu HP:n jo aiemmin kehittämään PageWide-teknologiaan, joka on laajasti käytössä 2D-tulostuksessa. Tulostusmateriaalikustannukset ovat alhaiset, koska HP on avannut teknologiansa muillekin materiaalien kehittäjille. Näin taataan paitsi laaja tarjonta myös kilpailun kautta asettuva hintataso. Lisäksi tulostuksessa hukkaan menevän materiaalin määrä on pystytty optimoimaan, ja se on uudelleen käytettävää.

Kaikki nyt nähty on vasta alkua. Jatkossa voidaan tulostaa värejä, elastisia materiaaleja, sähköä johtavia tai eristäviä materiaaleja jne. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Ensimmäiset HP:n 3D tulostimet tullaan toimittamaan Suomeen vielä tämän vuoden aikana.

Lisää 3D-tulostuksesta voit lukea täällä

Tämä aihe liittyy

Ari Koskinen on HP Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


27.4.2017

Digital world – Finland first

Käynnissä oleva kaikkea arvontuottoa koskeva murros hakee vertaistaan ihmiskunnan historiassa. Digitalisaatio ja sen lukemattomat alalajit, esimerkiksi Smart City, Smart Building, Cloud, Industrial Internet, IoT, M2M, Big Data ja niin edelleen ovat muokkaamassa maailmaa. Liikkeellä on paljon myös hypeä, mutta vain kokeilujen ja oppimisen kautta on mahdollista löytää asioita, jotka toimivat ja joista on hyötyä.

Yrityksissä tämä tarkoittaa sitä, että painotus siirtyy ns. parhaiden käytäntöjen implementoinnista nykyistä enemmän kokeiluun ja uuden oppimiseen niin yksilöiden, tehtävien ja toimenkuvien, tuotteiden ja palveluiden, prosessien ja ohjauksen kuin strategian määrittelyn ja jalkauttamisenkin osalta.

Ytimeltään on käynnissä murros, jonka suuret hyödyt käytännössä ovat se, että

  • vaihtoehdot, päätökset ja ohjaus perustuvat reaaliaikaiseen ja monipuoliseen tietoon kohdesysteemeistä,
  • palveluiden ja myös hyödykkeiden (esim. 3D-tulostus) tuotanto, ostaminen ja kulutus vapautuvat ajasta ja paikasta,
  • palveluiden ja hyödykkeiden tuotanto skaalautuu rajattomasti ilman merkittäviä kustannuksia,
  • palveluiden ja hyödykkeiden toisaalta vakiointi, toisaalta räätälöinti tulevat joustavasti mahdollisiksi,
  • syvällisinkin inhimillinen tieto- ja taito (esim. etä-sydänkirurgia) voidaan saada paikalle ja käyttöön ilman matkustamista ja
  • yhä marginaalisempia tarpeita ja kysyntää voidaan tyydyttää, kun markkina on koko maapallon väestö ja organisaatiot.

Suomelle tämä kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.  Perinteinen ”hevosta suurempi” ja valitettavan suurelta osin melko alhaisen jalostusasteen vientiteollisuus kärsii sijainnistamme.  Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen tapahtuu valon nopeudella. Suomalainen korkea osaaminen voi entistä paremmin suunnata ponnistukset alusta asti maailman markkinoille.  Digitaaliset ovet maailmalle ovat apposen auki.

Edelläkävijyys vaatii maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja

Digitalisaation ajama murros on käynnissä ja se tulee jatkumaan vuosikymmeniä.  Suuntana on, että virtuaalinen maailma ja siellä elettävä virtuaalinen elämä tulevat erottamattomaksi osaksi olemista ja elämistä.  Tällä erottamattomuudella tarkoitan todella, että tulevaisuudessa emme tunnista tai erota virtuaalista ns. todellisesta nykyiseen tapaan.

Tällainen kehitys tarkoittaa myös, että tietoliikenneyhteyksille ja käytettävissä olevalle datalle ja sen saatavuudelle on rajattomat tarpeet niin määrän, nopeuden, viipeen kuin varmuuden suhteen. Suomen väestölle turvataan yleispalveluvelvoitteilla digitaaliset vähimmäispalvelut silloinkin, kun ne markkinaehtoisesti eivät ole saatavilla.  Tärkeämpää kansallisen menestyksen kannalta on jatkuvasti pysyä maailman kärjessä tietoliikenneverkkojen tulevassa kehityksessä. Suomi on ja on ollut mobiilien yhteyksien kiistaton ykkönen maailmassa. Mobiilista ja kiinteästä verkosta puhutaan edelleen kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Kyseessä on paremminkin kaksi tapaa liittyä digitaaliseen maailmaan kuin keskenään kilpailevat teknologiat.

Suomen menestys digitalisaation edelläkävijänä on kiinni monista asioista.  Yksi tärkeimmistä on, että rakennamme ja käytämme edelleen etulinjassa maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja.  5G tulee muutaman vuoden kuluttua ja Suomi on varmasti kärkijoukoissa.  Sen taustalle ja rinnalle Suomen tulisi hyvin voimallisesti panostaa valokuituverkkojen nopeaan penetraatioon. Maailman paras verkko toimii alustana innostavien ja arvoa tuottavien globaalien digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiselle.

Pekka Salokangas on Relacom Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


22.3.2017

Digitalisaatiosta kilpailuetu Suomelle? Vaatii ajatusmallien muutoksen

Tänään sivistys asuu meidän jokaisen taskussa: kännykän ja hyvien mobiiliverkkojen ansiosta pääsemme tiedon lähteille aina kun haluamme.  Verkottuneen yhteiskunnan edut alkavat jo näkyä muuttuneessa arjessa. Hyödyt eivät kuitenkaan jää ainoastaan puhelimen käyttäjien iloksi, vaan moni kokonainen toimiala on keskellä suurta murrosta, kun ihmisten lisäksi myös laitteet ja koneet kytketään verkkoon. Näin globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat käytännössä lähes kaikkialle.

Monesti IoT:tä eli asioiden kytkemistä verkkoon perustellaan erityisesti kustannussäästöillä. Tämä on varmasti totta, mutta vielä tärkeämpää on mielestäni miettiä, millaisia uusia liiketoimintamalleja verkottuminen synnyttää ja millainen tekeminen tulevaisuudessa katoaa.

Joka tapauksessa internetin mahdollistama transaktiokustannusten radikaali alentuminen tehostaa ja avaa kansainvälistää kilpailua, rikkoo perinteisiä toimialarajoja, koettelee nykyisiä normeja ja säädöksiä sekä murtaa perinteisiä monopoleja.

Liiketoiminnan uusjako

Esimerkiksi verkottunut auto ei tarkoita vain viihdettä tien päälle tai tietoa muuttuneista ajo-olosuhteista – kuten vaikkapa mustasta jäästä tai ruuhkasta moottoritiellä. Varsinainen muutos on se, että autojen ja liikenteen palveluiden ympärille on verkottumisen myötä syntymässä arvoketjultaan uudenlaisia ja laajempia liiketoimintamalleja. Näissä rahat jaetaankin eri tavalla kuin aikaisemmin esimerkiksi ”pay as you drive” -tyyppisillä uusilla maksuperusteilla palvelu- tai tuotekohtaisesti.

Jotta me Suomessa pärjäämme tässä globaalissa kilpailussa, on normien ja säädösten päivittäminen ensimmäisten joukossa sallivampaan suuntaan oikea liike. Yrittämättä ei uutta synny.

Kvartaalitaloudessa tulevaisuushorisontti usein kaventuu, mutta digitalisaatiossa meidän pitää ajatella pidemmälle – ei enää riitä, että optimoimme seuraavien kuukausien toimintaa vaan jokaisella yrityksellä ja yhteiskunnallisella toimijalla pitää olla näkemys siitä, miten oma toimintaympäristö muuttuu digitalisaation myötä.

Tulevaisuudessa pärjäävät ne organisaatiot ja yhteiskunnat, jotka pystyvät aidosti muuttamaan toimintamallejansa ja tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen, asiakas aina etusijalla.

Mahdollisuuksien Suomi ja 5G

5G on ensimmäinen mobiiliviestinnän sukupolvi, jossa jo suunnittelun lähtökohdaksi asetettiin ei ainoastaan ihmisten välisen viestinnän tehostuminen vaan myös koneiden ja laitteiden välisen viestinnän vaatimukset digitalisoituvassa maailmassamme. Trendikkään alustatalouden termein 5G on siis se alusta, jonka päälle tulevaisuuden verkottunut yhteiskunta voi rakentua.

Meillä Suomessa on maailman parhaat mobiiliverkot. Se jos jokin on loistava lähtökohta rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa. Lisäksi meillä on tunnetusti osaamista ja tietotaitoa laajemminkin koko ICT-alalla. Nyt on tärkeää ottaa tämä osaaminen konkreettisesti käyttöön kaikilla toimialoilla sekä yhteiskuntamme kehittämisessä ja varmistaa kilpailukykymme kansainvälisesti. Kilpailu internetissä on joka tapauksessa globaalia.

Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa 100-vuotiaassa Suomessa – meillä on kädessämme valttikortteja luoda jotain ainutlaatuista ja uutta – ottaa uudelleen paikkamme digitaalisen maailman edelläkävijänä. Kunhan vain uskallamme rohkeasti luottaa näkemykseemme, jota meillä kyllä on, ja uudistaa toimintamalleja sekä yhteiskunnassa että yrityksissä. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla, että Suomi on paras maa asua myös tulevaisuuden verkottuneessa maailmassa.

Olli Sirkka on Suomen Ericssonin toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen puheenjohtaja.

16.2.2017

Datavetoinen EU-talous on loistava mahdollisuus Suomelle

Datataloudesta ja alustataloudesta käytävä keskustelu Euroopassa kiihtyy.

Viime kuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ratkaisuista, joilla EU:n datavetoista taloutta voidaan edistää. Lisäksi tammikuussa komissio julkisti ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi sekä ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa yksityisyydensuojaa ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edellä mainittujen aloitteiden avulla myös suomalaiset yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelujen tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia merkittävästi nykyistä paremmin.

Viime kuussa julkistetut toimenpiteet täydentävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n tietosuoja-asetusta, joka määritteli EU:lle yhteisen ja yhdenmukaisen tietosuojalain sekä perustan vapaalle tiedonsiirrolle. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista suunnittelua. Arvostamme komission halua auttaa yrityksiä valmistautumisessa muutoksiin ennen toukokuun 2018 aikarajaa.

Tekoäly ja virtuaalitodellisuus synnyttävät uutta liiketoimintaa

Erityisesti organisaatioiden teknologian ja tiedon hallinta kehittyi viime vuonna harppauksin, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Gartner, Forrester ja IDC ennustavat, että yritykset tulevat hyödyntämään yhä enemmän uusia teknologioita kuten lisättyä, yhdistettyä ja virtuaalitodellisuutta. Tekoälystä on jo tullut osa arkipäivää. Monet yritykset Suomessa ovat ilmoittaneet investoinneista tekoälyn kehittämiseen, ja maailmanluokan sovelluksia on jo kehitetty muun muassa asiakaspalvelua, finanssipalveluja ja terveydenhuoltoa varten.

Huomisen kilpailukyky rakentuu luottamukselle

Komission ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi on avannut myös Suomessa keskustelun siitä, miten voimme suojella tietojen luottamuksellisuutta luopumatta kuluttajille tutuiksi käyneistä palveluista tai haittaamatta uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä. Nykyisin palveluntarjoajat tarjoavat monia arkea helpottavia palveluja puhtaan tiedonsiirron lisäksi. Sovellus voi antaa meille ilmoituksen sähköpostiviestin puuttuvasta liitetiedostosta, tunnistaa ja kääntää puheen tekstiksi tai vaikkapa auttaa meitä aikatauluttamaan päivämme. Kaikki nämä toiminnot edellyttävät syväoppimista ja voivat siten olla ehdotettujen luottamuksellisuusvaatimusten piirissä, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia kehittää vastaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Microsoftin liiketoiminta perustuu luottamukseen. Siihen, että asiakkaamme tietävät datavirtojensa olevan turvassa ja että meille tietosuoja on loukkaamaton perusoikeus. Tämän luottamuksen perustalle asiakkaamme ympäri Eurooppaa rakentavat älykkäitä pilvipalveluja, joiden avulla ne voivat digitalisoida ja kasvattaa omaa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. Parantamalla globaalin tiedonsiirron ja tietosuojan mekanismeja komissio samanaikaisesti turvaa kansalaisten perusoikeudet ja mahdollistaa innovaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä myös Suomessa.

Viime kuussa esitetyt aloitteet ovat myönteinen askel eteenpäin Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksessa, mutta todellisen digivetoisen talouden saavuttaminen edellyttää, että yrityksillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia palveluja ja pitää samalla huolta tietosuojasta. Vain löytämällä oikean tasapainon näiden välillä voimme luoda entistä innovatiivisemman, avoimemman ja globaalisti kilpailukykyisemmän Euroopan Unionin.

Pekka Horo on Microsoft Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.

15.12.2016

Säädösten sujuvoittaminen vielä lähtötelineissä

 

Vuosi 2016 on ollut pääministeri Sipilän hallituksen laatiman – toimialan kannalta hyvän – hallitusohjelman sekä Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpideohjelman vilkas täytäntöönpanovuosi. FiComin toiminnassa tämä on näkynyt työpöydällä olevien asioiden runsautena: lainsäädäntöhankkeita koskevien lausuntojemme määrä kuluneena vuonna lienee suurempi kuin minään aiempana FiComin toimintavuonna.

 

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen ja regulaatio tulisikin valjastaa tukemaan tätä. Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on mahdotonta ennustaa. Sen vuoksi on mahdotonta myöskään nähdä ennalta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen yksityiskohtaista sääntelyä jo nyt.  Ajattelun tulisi olla päinvastainen: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Julkisen vallan tehtävä on olla liiketoimintakehityksen mahdollistaja, ja lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille, analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen sekä yleinen normien purkaminen.

Normeja puretaan siksi, että mahdollistetaan asiakasystävällisten palvelujen kehittäminen, saadaan kustannuksia alemmas, rohkaistaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja taataan suomalaisille yrityksille yhdenmukainen toimintaympäristö.

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan

Kuinka hyvin vuoden aikana esillä olleet lainsäädäntöesitykset ovat toteuttaneet edellä mainittuja periaatteita?

Alan toimintaedellytysten kehittämisen osalta on ilo nostaa esille liikenne- ja viestintäministeriössä kesäkuussa hyväksytty laajakaistan toimeenpano-ohjelma, joka oli linjauksineen alalle erittäin myönteinen kokonaisuus. Lähtökohtana ohjelmassa olivat huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan vauhdittaminen teknologianeutraalius huomioiden.

Suomen hyvän mobiilimenestyksen turvaava linja jatkui, kun 700 MHz:n taajuudet osoitettiin kokonaisuudessaan kaupallisille toimijoille ja päätettiin, että viranomaisten perustellut käyttötarpeet tullaan hoitamaan osana kaupallisten toimijoiden toimintaa. Marraskuun lopulla pidetty taajuushuutokauppa saatiin vietyä maaliin yhdessä päivässä.

Myös postilain uudistuksessa otettiin oikeita, normien purkamista edistäviä askelia, kun yleispalvelun tarjoajalle annettiin mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa. Joulukuussa lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos keventää postitoiminnan sääntelyä nykyisestä, mutta esityksessä on mukana kaksi aivan uudentyyppistä ehdotusta, joiden järkevyys riippuu täysin käytännön toteutuksesta: jakelun kilpailutusvelvollisuus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua sekä velvoitetta tarjota ja ylläpitää tietojärjestelmää digitaalisten sisältöjen jakelua varten.

Normien purkaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa ja hidasta: vain pieni vähemmistö kuluneen vuoden lainsäädäntöesityksistä sisälsi aitoa norminpurkua, ja erityisen hidasta se on ollut vuonna 2014 voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren osalta. Viestintäpalveluiden käyttäjien oikeuksia koskevan sääntelyn uudistaminen saatiin alkuun, mutta tietoyhteiskuntakaaren kokonaisvaltainen perkaaminen on syytä käynnistää ensi vuonna – niin paljon digitalisaatiokehitys on muuttanut maailmaa parissa vuodessa.

Hyvän sääntelyn kunniamaininta liikennekaarelle

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen. Tämä on paras kannuste uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua.

Tietä näyttää liikennekaari, joka on erinomainen esimerkki uudenlaiset digitaaliset palvelu- ja liiketoimintainnovaatiot mahdollistavasta regulaatiosta, ja ansaitsee hyvän sääntelyn kunniamaininnan vuonna 2016.

Petri Aaltonen on FiComin vt. toimitusjohtaja.

Seuraa häntä Twitterissä: https://twitter.com/P_Aaltonen

17.11.2016

Identiteettivarkaalla kissanpäivät?

Henkilötunnuksen eli hetun käyttörajoituksista säädetään laissa. Henkilötietolain 13§ määrittelee varsin tarkoin ne toiminteet, joissa voidaan hyödyntää kansalaisen yksilöimiseksi hetua osana palvelutuotantoa. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi vakuuttamisen, luotonannon tai terveydenhuollon tehtäviä ja asiointia voidaan tuottaa turvallisesti ja tehokkaasti.  Se mahdollistaa samalla käyttäjille sujuvan asioinnin sähköisissä ympäristöissä.

Julkisuudessa on ollut useita artikkeleita (esim. Yle 28.8. ja HS 23.10., 31.10. tai 3.11.), joiden perusteella kansalainen on joutunut identiteettivarkauden tai tähän liittyvän urkinnan kohteeksi arkipäiväisen asiointiprosessin aikana.

Tämä on poikkeuksetta kiusallinen tilanne rikoksen uhrille sekä myös palvelua tuottavalle yritykselle tai organisaatiolle. Asian selvittäminen voi viedä pitkään ja siitä aiheutuu aina mielipahaa sekä kustannuksia. Identiteettivarkaus on nykyisellään rikos ja niistä johtuvia rikosilmoituksia onkin tehty jo tuhansia lain varsin lyhyestä voimassaolosta huolimatta.

Voimme siis kysyä, ovatko laajasti käytössä olevat asiointimenetelmät ja niihin kiinteästi liittyvät henkilötiedot riittävän hyvin suojattuja ja teemmekö toimijoina kaiken voitavamme varmistaaksemme suomalaisille turvallisen asioinnin?

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

Matkapuhelinoperaattoreiden FiCom-yhteistyönä tuottama mobiilivarmenne-palvelu on eri osapuolille erinomainen keino suojautua väärinkäytöksiltä. Palvelu on yksittäiselle käyttäjälle helppokäyttöinen ja kulkee näppärästi mukana omassa kännykässä. Palvelun toteutus perustuu erittäin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan.

Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo yli 1 000 asiointipalvelussa. Ilahduttavaa on, että palveluiden määrä kasvaa tasaisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mobiilivarmenne on kilpaileviin vaihtoehtoihin verrattuna asiointipalvelua tarjoavalle yritykselle ja organisaatiolle edullinen käyttää. Se on helppo liittää sähköisiin palveluihin joko verkossa tai mobiililaitteella käytettäväksi. Tunnistamisen voi myös vaivattomasti liittää kaikkiin tarjottaviin asiointikanaviin, esimerkiksi puhelunaikaiseen tunnistamiseen, chattiin tai videoneuvotteluun.

Toimiva tunnistamisen markkina on turvallisen asioinnin tärkeä mahdollistaja

Eduskunta on jo pidempään kantanut erityistä huolta kansalaisten mahdollisuuksista hoitaa yhdenvertaisesti sähköinen asiointi verkossa. Huolenaiheet ovat usein liittyneet kansalaisten mahdollisuuteen saada käyttöönsä sähköinen tunnistusväline tai tilanteeseen, jossa kansalainen haluaa rinnakkaisen välineen.

Eduskunta velvoitti Valtioneuvostoa viime kesäkuun lausumallaan kiinnittämään erityistä huomiota tunnistusvälineiden markkinan toimivuuteen erityisesti ensitunnistuksen saatavuuden osalta.  Tämä on kiistatta kokonaisuus, joka on estänyt markkinan tehokasta toimintaa ja hidastanut alueen kehitystä Suomessa. Ehdotettu lisäsääntely onkin vahvasti perusteltua, koska toimijoiden keskinäisellä sopimisella ei ole saatu aikaan riittäviä tuloksia. Lähtökohtaisesti päätös oman identiteetin käyttämisestä uudella tunnistusvälineellä tulee aina olla kansalaisen oma päätös eikä esimerkiksi asiakkaan pankin ratkaistavissa oleva asia.

Turvaamalla toimiva sähköinen ensitunnistus, takaamme markkinan toimivuuden. Se mahdollistaa palveluiden aiempaa nopeamman kehittymisen sekä valinnanvapauden yksittäiselle kansalaiselle. Sähköinen tunnistaminen on digitaalisen palvelutalouden keskeinen käyttövoima ja siihen tehtävät investoinnit tuottavat koko kansantaloudelle erinomaisen lopputuloksen palvelukehityksen nopeutuessa. Sen avulla meidän kaikkien identiteettimme ovat paremmin turvattuja, asiointi helpottuu eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Asko Känsälä on Elisa Oyj:n varatoimitusjohtaja ja henkilöasiakasyksikön johtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

6.10.2016

Jääkö Suomi roaming-uudistuksen maksumieheksi?

 

Meillä Suomessa on asiat hyvin. Telealan kilpailu toimii, harvaan asutun maamme huippunopeisiin verkkoihin investoidaan Hangosta Utsjoelle, kuluttajat saavat nauttia maailman edullisimmista hinnoista ja rajattomista datapaketeista. Suomessa ei ole tarvinnut käyttää aikaa ilmaisen wi-fin etsintään, vaan dataa voi surutta pitää päällä koko ajan.

 

Suomi on tähän asti ollut datakäytön ulkoilmalaboratorio, jonka päälle on syntynyt aivan omanlainen ekosysteemi. Ei ihme, että Suomeen on saatu hyvää pöhinää ja uudenlaista yrittelijäisyyttä. Moni kotimainen startup haluaa mobiilipalveluillaan helpottaa ja ilostuttaa tavallisen ihmisen arkea.

Tummia pilviä on kuitenkin näkyvissä. EU:n esitys verkkovierailumaksuista luopumiseksi ensi kesään mennessä on erittäin kannatettava, esityksen toteutus vaan on Suomen kannalta kehno. Esitys on tehty yksioikoisesti Brysselistä käsin, huomioimatta lainkaan kansallisten markkinoiden erityispiirteitä.

Esityksessä edetään EU:n hitaimman mukaan eikä huomioida lainkaan edistyksellistä tietoyhteiskuntakehitystä tai EU-alueen valtavia eroja mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä Euroopan pohjoisimmalla reunalla verrattuna etelään.

Suomessa maailman parhaat verkot ja edulliset hinnat ruokkivat sovellusten käyttöä niin arjessa kuin työssä. Tutkimusyritys Tefficient kertoi aiemmin tänä vuonna, että DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa maailmassa vuonna 2015. Kesällä DNA:n matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän. Datan kasvulle ei näy loppua.

Tätä kirjoitettaessa ollaan keskellä tulevan roaming-sääntelyn valmistelua, johon myös suomalaiset virkamiehet, poliitikot ja toimialan edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta Suomen erityisolosuhdetta ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin. Jo kesällä Pohjoismaat ja Baltia saivat 12 samanmielistä EU-maata tukemaan alhaisempia tukkumaksuja, näiden maiden joukossa mukana mm. UK, Romania, Puola ja Belgia. Niin suomalaiset virkamiehet kuin useat Brysselissä vaikuttavat suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lopputulos riippunee siitä, kuinka hyvin saamme kaikki yhdessä viestittyä erityistarpeemme Brysselin päätöksentekijöille tässä monitahoisessa asiassa.

Esitys vaatii vielä ainakin kolme muutosta: 1) säännellyt tukkuhinnat tulisi saada lähelle nollaa, 2) komission ns. kohtuullisen käytön esitykseen tulisi saada poikkeus ja rajattomien datapakettien roaming Suomesta matkustettaessa tulisi rajoittaa EU:n keskiarvokäyttöön ja 3) operaattori voisi saada viranomaiselta ennakollisesti luvan olla soveltamatta Rome Like at Home -sääntelyä, jos voisi osoittaa, että sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalliseen markkinaa

Jukka Leinonen on DNA Oyj:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.

25.8.2016

Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

 

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

 

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.

Tämä aihe liittyy

Jani Jolkkonen on Posti Groupin ICT- ja digitalisaatiojohtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

3.6.2016

Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat digikehityksen perusta

 

Digitalisaatio merkitsee kilpailun kiristymistä, mutta myös mahdollisuuksia: toimialarajat hälvenevät, maiden rajat ylittävät palvelut lisääntyvät ja uusia innovaatioita syntyy niin liiketoimintamalleihin kuin asiakaskokemuksiin. Perinteiset ansaintamallit ovat usealla toimialalla muutoksen pyörteessä, ja uudet, markkinaan toisenlaisilla pelisäännöillä tulleet kansainväliset toimijat ovat haastaneet paikalliset yritykset.

 

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien tarpeiden kasvu jatkuu entisestään, mikä asettaa jatkossa yhä kovempia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille.

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella ja viisaalla viestintäpolitiikalla. Toimiala on investoinut jo pitkään merkittäviä summia tietoliikenneverkkoihin, niin kiinteään kuin mobiiliin. Esimerkiksi viime vuonna teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkoihin reilut 500 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman mobiiliykkönen niin saatavuudessa, datamääriä mitattaessa kuin hintatasossakin.

Ministeriön toimeenpano-ohjelma rohkaisi investointisitoumukseen

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 1.6.2016 toimeenpano-ohjelmansa huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi vuoteen 2025. Ohjelmalla halutaan edistää kiinteitä ja langattomia yhteyksiä rinnakkain ja tasapainoisesti. Tämä on hyvä linjaus, sillä langattoman ja kiinteän laajakaistan vastakkainasettelu on turhaa. Ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan ja siirryttäessä 5G-maailmaan ero kaventuu entisestään.

Ministeriön ohjelmalla halutaan lisäksi helpottaa kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä vauhdittaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan kasvua kilpailua häiritsemättä. Ohjelmassa on myös rohkaisevia kirjauksia lupaprosessien keventämiseksi.

Me FiComissa uskomme, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa edistää asiaa on pitää kiinni markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesta rakentamisesta ja teknologianeutraliteetista. Näin parhaiten varmistetaan yritysten investointikyky ja -halukkuus myös tulevaisuudessa.

Toimeenpano-ohjelmaa laadittaessa vuoropuhelu ministeriön ja toimialan välillä oli hyvää ja eteenpäin katsovaa. Sen rohkaisemina FiComin jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera tekivät poikkeuksellisen sitoumuksen ja ilmoittivat olevansa valmiita rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 -10 vuoden aikana. Luvatut investoinnit edellyttävät, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Aika ajoin esiintyy väitteitä, ettei kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakenneta Suomessa riittävästi. Isossa kuvassa katsottuna laajakaistayhteyksissä on tällä hetkellä pikemminkin kysyntä- kuin tarjontaongelma. Toisaalta on selvää, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, mm. älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet, kasvattavat jatkossa kiinteän laajakaista kysyntää.

Julkinen valta voi omalta osaltaan edistää kiinteän laajakaistan kysyntää viemällä palveluja verkkoon yhä enemmän esimerkiksi SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Laajakaistarakentaminen saatava sujuvammaksi

Ministeriön toimenpano-ohjelmaan sisältyvä lupamenettelyjen sujuvoittaminen on toimialalle erittäin tärkeä kysymys.  Nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, monimutkaiset ja yksityiskohtaiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, lupamaksujen korotukset ja nihkeä suhtautuminen uusiin rakennusmenetelmiin ovat osaltaan hidastaneet rakentamista. Ilmoituksenvaraiseen menettelyyn siirtyminen helpottaisi verkkojen suunnittelua ja antaisi yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Viranomaisten tulisi helpottaa rakennushankkeita myös niin, että samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, kysytään vain kerran. Tässä suhteessa onkin jo tapahtunut edistystä, sillä tuoreessa maantielain uudistuksessa hyväksyttiin periaate, jossa osa viestintäverkkojen rakentamisesta tuli ilmoituksenvaraisuuden piirin.

Uudella taajuusalueella lisää vauhtia mobiilidatalle

Dataliikenteen määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut, ja selvitykset osoittavat, että kasvu jatkuu edelleen. Jo kesän aikana tehdään päätöksiä siitä, kenelle tänä vuonna huutokaupattaviksi tulevat 700 MHz:n taajuudet osoitetaan haettaviksi. Toimialalla on vahva yhteinen näkemys siitä, että taajuudet tulee osoittaa haettavaksi kaupallisille toimijoille. Näin varmistetaan Suomen mobiilitoiminnan menestys tulevaisuudessakin, taataan taajuuksien tehokas käyttö sekä turvataan palvelut asiakkaille.

Myös viranomaistarpeet voidaan hoitaa kaupallisten toimijoiden verkoissa teknologisesti edistyneimmillä ja kustannustehokkaimmilla tavoilla.

FiCom Forum pureutui digitaalisaation ilmiöihin

Ensimmäinen ICT- ja televisiotoimialan yhteinen FiCom Forum -seminaari pidettiin 31.5.2016.  Seminaarissa pureuduttiin laajasti digitalisaation ilmiöihin ja puheenvuoroissa nähtiin kautta linjan, että digitalisaatio paitsi muuttaa maailmaa ja liiketoimintaa, myös avaa toimialallamme merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäinen FiCom Forum oli menestys: paikalla oli lähes 200 osallistujaa seuraamassa loistavia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja ajatuksia herättäviä paneelikeskusteluita. Saamamme positiivinen palaute rohkaisee meitä käynnistämään seuraavan seminaarin suunnittelutyön: FiCom Forum 2017 pidetään jälleen toukokuussa Marina Congress Centerissä.

Petri Aaltonen on FiComin vt. toimitusjohtaja.

Seuraa häntä Twitterissä: https://twitter.com/P_Aaltonen

20.4.2016

Kuituinvestointi on uutta kasvua luova investointi

 

Kuituinvestointia tarkastellaan usein kustannuksena, mutta sitä pitäisi tarkastella ensisijaisesti elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.

 

Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi tulevaisuuteen. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Tulevaisuuden 5G-palvelu tulee vaatimaan tukiasemille kuituyhteyksiä ja 5G tuleekin yhdistämään kiinteän ja liikkuvan laajakaistan tulevaisuuden verkoiksi.

Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin kuituinvestointeihin on helpompi löytää perinteisten operaattoreiden rahoituksen lisäksi myös yksityistä riskipääomaa, eikä tarvitsisi turvautua verovaroin tuettuihin hankkeisiin, muuten kuin ehkä kaikkein haastavammilla alueilla haja-asutusalueella tai saaristossa.

Uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen

Suomella on edessään valtava haaste, jota kutsutaan digiloikaksi, joka merkitsee hyvin pitkälle nykyisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden tuhoutumista ja täysin uusien liiketoimintamallien syntymistä. Julkisen sektorin tavoitteena on saavuttaa useamman miljardin euron vuosittaiset säästöt julkisen sektorin toimintakuluihin ja suurimpana mahdollistajana säästöjen syntymiselle on monessa yhteydessä mainittu juuri digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Kun ajatellaan maailmaa 2020-luvulla, niin on vaikea kuvitella mitään liiketoimintaa tai elämän aluetta, mihin digitalisaatio ei olisi vaikuttanut.

Kuituliittymä maksaa 1500 – 2500 euroa ja korkeintaankin 5000 euroa – eli paljon vähemmän kuin uudehko henkilöauto. Kuituliittymän kautta on mahdollista tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa, ostaa ja tarjota palveluita, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikkea mahdollista, mitä verkossa yleensä tehdään eli kuituliittymä on tulevaisuuden palvelujen yleisin siirtotie ja kunnon yhteys on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin kulkuvälineet tänä päivänä. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa älypuhelimia, tietokoneita ja jopa asunto tai auto on tulevaisuuden päätelaite.  Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta tulevaisuudessa voi ihan hyvin asua vaikka Saimaan rannalla tai sitten Helsingin ydinkeskustassa – verkkopalvelujen näkökulmasta asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan yhteys on riittävä.

Laadukkaat yhteydet kuntien ja koko yhteiskunnan elinvoiman kehittämisen ytimessä

Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.

Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota: vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.

Globaalisti ajateltuna Suomi on paratiisi, jossa on puhdasta ilmaa ja vettä, tilaa sekä laadukkaat yhteydet kaikkialle maailmaan – otetaan tästä kaikki hyöty irti nopeiden yhteyksien ja digitalisaation avulla.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

9.3.2016

Kilpailu antennijakelussa kiristyy

 

Valtioneuvosto myönsi marraskuussa antenni-tv:n verkkotoimiluvat vuosille 2017–2026. Toimiluvat päätettiin jakaa Digitalle, Telenorin omistamalle Norkringille ja DNA:lle. Kilpailu antenni-tv:n jakelumarkkinoilla siis lisääntyy. Digitalle antenniverkon kilpailukyky ja sen kehittäminen ovat strategian keskeisiä osia.

 

Monen tv-toimialaa pidempään seuranneen mielestä tuleva toimilupakausi tulee ratkaisemaan paljon antenniverkon tulevaisuudesta: kuihtuva ja väistyvä tekninen tv-jakelutekniikan jäänne vai jatkuvasti kehittyvä, kotimaisen av-viestinnän perustason tasapuolisesti kaikissa tilanteissa suomalaisille turvaava mediaverkko.

Kansainvälinen kilpailu syventää mediakentän murrosta

Suomalainen mediakenttä on joutunut parhaillaan kuluvalla antenniverkon toimilupakaudella ennennäkemättömän rakennemuutoksen kynsiin. Vastaava murros on aiemmin koettu mm. musiikkiteollisuuden ja kaupan aloilla, seuraavaksi vuorossa näyttää olleen painettu ja av-media.

Leimaavaa tälle viestintäteknologian kehittymisen mahdollistamalle murrokselle on ollut kilpailun muuttuminen globaaliksi. Siinä missä kilpailu on aiemmin käyty kotimaisten hallitsevien pelureiden kesken, ovat murroksen kouriin yksitellen joutuneet alat kohdanneet kansainvälisen kilpailun. Moninkertaisin resurssein globaaleita markkinoita valtaamaan ryhtyneet pelurit ovat haastaneet kotimaiset toimijat. Ja niin kuin usein aiemminkin, haastaja pelaa eri peliä kuin etabloitunut toimija – markkinoita pyritään voittamaan suurin panostuksin ja onnistuminen mitataan kasvulla kun taas vakiintunut toimija tekee kaikkensa säilyttääkseen asemansa ja kannattavuutensa kilpailun lisääntyessä.

Näin näyttää käyvän parhaillaan siis tv-toimialalla. Suomalaisten mediankulutus on muuttunut ja muuttuu edelleen. Kuluttajien huomio jakaantuu yhä useamman median kesken ja A/V-medioihin käytetty aika lisääntyy jatkuvasti. Vaikka mainoseuroilla mitattuna tv on menettänyt asemiaan verkkomainonnalle, on katseluun käytetyn ajan suhteen muutos ollut huomattavasti pienempi. Massajakeluun tarkoitettujen verkkojen kautta televisiota katseltiin vuonna 2015 keskimäärin 2 tuntia 59 minuuttia vuorokaudessa, mikä on vain 5 minuuttia vähemmän kuin urheilun (Sotshi ja Rio) supervuonna 2014. Vuosi 2015 vastaa tv:n katselumäärältään likimäärin vuotta 2011 (2 h 58 min).

Kuluttajakysynnän puolesta edellytykset suomalaisten tv-yhtiöiden menestykselle ovat siis edelleen olemassa. Lisäksi katselulla mitattuna suurimmat netti-tv-palvelut ovat kotimaisten tv-yhtiöiden operoimia. Mutta niin kauan kun mainostajien eurot yhä kasvavissa määrin virtaavat ulkomaisten verkkomedioiden kassaan, pysyy tilanne suomalaisten yhtiöiden kannalta vaikeana. Ja tämä puolestaan on pienen kielialueen väestölle jopa kulttuurillinen uhka.

Lisää vetovoimaa hybridipalveluilla

Antenni-tv:n kehittyminen kohti yhä korkeampaa teknistä laatua ja antenni-tv:n ja internetin yhdistävän hybridi-tv:n kautta myös henkilökohtaisia palveluita tarjoavaksi tv:n käyttöympäristöksi on suomalaisen mediatoimijan etu. Se on myös suomalaisten katsojien etu. Kytkemällä erilaisten hybridipalveluiden avulla perinteinen tv-markkina osaksi verkkoliiketoimintaa, on tv-yhtiöillä mahdollisuus ohjata yhä suurempi osa nyt ulkomaille virtaavasta verkkomainostulosta takaisin itselleen. Samalla suomalainen katsoja saa yhdeltä isolta ruudulta helposti käyttöönsä palvelut, joissa on meitä eniten kiinnostavat sisällöt. Olivatpa ne sitten ohjelmakarttaan perustuvia tai eivät.

Ulkomainen kilpailu uhkaa suomalaista kulttuuria

Kun perusantennijakeluun kohdistetaan yhä koveneva kilpailupaine, on vaarana antenniverkon kuihtuminen väistyväksi tv-jakelutekniikan jäänteeksi. Samalla tv-yhtiöt joutuvat pohtimaan yhä ankarammin perusjakelunsa järjestämistä tulevaisuudessa ja siinä samalla pahimmillaan myös omaa tulevaisuuttaan. Harvaan asutussa maassa tv:n massajakelun järjestäminen puhtaasti Internet-verkoilla ei ole realismia vielä tulevan toimilupakauden jälkeenkään. Antenniverkko on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa jakaa tv-sisällöt Suomen kokoisessa maassa ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää säilyttää myös jatkossa.

Kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen päästäisiin pitämällä huoli siitä, että kilpailu eri jakeluteiden välillä pysyy jatkossakin kovana. Tällöin kuluttajalla olisi tarjolla useita helppoja ja houkuttelevia sisältökokonaisuuksia eri vastaanottovaihtoehdoilla järjestettynä. Ulkomainen kilpailu haastaa nyt verkon kautta suomalaisen median. Tämä uhkaa suomalaista kulttuuria laajemminkin.

Juha-Pekka Weckström on Digita Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

4.2.2016

ICT-toimiala digitalisaation edistäjänä

 

 ICT-toimiala erottuu tänä päivänä edukseen muista toimialoista Suomen moninaisessa toimialakentässä. Emme jää jälkeen myöskään toimialan kansainvälisessä vertailussa. Asiakkaamme ovat päässeet nauttimaan laadukkaista palveluista sekä usein myös Euroopan halvimmista hinnoista, erityisesti mobiililaajakaistan osalta. Kilpailuasetelma on virittänyt meidät kaikki investoimaan osaamiseen ja muun muassa kattaviin verkkoihin. Asiakkaiden kokemat mobiilidatan keskimääräiset nopeudet verkossa hipovat maailmanennätyslukemia, älypuhelimet mobiiliappseineen ovat osa ihmisten arkipäivää. Toimialan mainekin on hiljalleen parantunut askel askeleelta. Siitä kuuluu kiitos kaikille meille, jotka olemme ponnistelleet yhteisen hyvän eteen.

 

 
Meillä on kuitenkin mahdollisuuksia tarjota suomalaisille vielä paljon enemmän. On erittäin tärkeä varmistaa, että pystymme esimerkiksi tulevan roaming-uudistuksen toteutuessa pitämään suomalaiset tyytyväisinä. Toisaalta palvelumme tulee olla yhä selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Se on meidän kaikkien FiComin jäsenyritysten toiminnalle erityisen tärkeätä. Asiakas on valmis maksamaan vain laadukkaista ja hyödyllisistä palveluista.

 
Laajakaistaverkkojen kattavuus ja nopeudet antavat hyvät mahdollisuudet digitalisaation innovoinnille ja kokeiluille. Suomalaiset ovat tietoteknisinä edelläkävijöinä uusien teknologioiden ja käyttötapojen omaksujia, ja sitä olemme yhteisrintamana FiComissa tukeneet. On sitten kyse pilvi- tai IoT-ratkaisuista, laajakaistoista tai viihtymiseen liittyvien palvelujen tarjoamisesta uuden luomisesta on tullut meille intohimo.

 
Samaa henkeä löytyy myös muista suomalaisista organisaatioista, mutta me FiCom-yhteisössä voimme olla vieläkin vahvemmin esimerkkejä uuden luomisesta, kokeilutoiminnasta, yrityksen- ja erehdyksen kautta oppimisesta ja sinnikkyydestä. Tätä periksiantamattomuutta tarvitsee tällä hetkellä koko Suomi.

 
Jotta Suomen uudistuminen toteutuu, liiketoiminnan edellytyksiä ei pidä tarpeettomasti heikentää. Maan hallituksen erinomainen tavoite sääntelyn keventämistä tulee konkretisoida vahvoina toimina, kuten tietoyhteiskuntakaari avaamalla ja sieltä turha sääntely poistamalla. Yksityisille yrityksille on elinehto saada investoinneilleen vastinetta. Ja yksityisten yritysten elintilasta päättävät asiakkaat. Digitalisaation edetessä mikä tahansa liiketoiminta Suomessa kohtaa globaalin kilpailun. Tämän vuoksi on erityisen tärkeätä, että pelisäännöt ovat samat kaikille toimijoille samassa markkinassa.

 
Myös julkisen sektorin tarpeeton tunkeutuminen erityistehtäviensä ulkopuolelle, yksityisille markkinoille tulee välttää. Julkisen sektorin tulisi ennemminkin keskittyä oman digitalisaationsa kiihdyttämiseen. Meillä on jo hyvät esimerkit Kelassa ja verohallinnossa. Samanlaista uudistusjohtamista ja -draivia tarvitaan myös muualla julkishallinnossa. Upeita mahdollisuuksia on paljon. Me Ficomin jäsenet voimme tässä kehityksessä toimia erinomaisena kumppanina.

Veli-Matti Mattila on Elisa Oyj:n toimitusjohtaja.