15.12.2016

Säädösten sujuvoittaminen vielä lähtötelineissä

 

Vuosi 2016 on ollut pääministeri Sipilän hallituksen laatiman – toimialan kannalta hyvän – hallitusohjelman sekä Euroopan unionin digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpideohjelman vilkas täytäntöönpanovuosi. FiComin toiminnassa tämä on näkynyt työpöydällä olevien asioiden runsautena: lainsäädäntöhankkeita koskevien lausuntojemme määrä kuluneena vuonna lienee suurempi kuin minään aiempana FiComin toimintavuonna.

 

Regulaatio tukemaan uusia digitaalisia toimintamalleja

Tulevaisuuden kasvu ja menestys perustuvat uudenlaisten digitaalisten palvelu- ja liiketoimintainnovaatioiden luomiseen ja regulaatio tulisikin valjastaa tukemaan tätä. Tulevaisuuden digitaalista kehitystä on mahdotonta ennustaa. Sen vuoksi on mahdotonta myöskään nähdä ennalta tulevaisuudessa mahdollisesti eteen tulevia ongelmia ja tehdä niitä ajatellen yksityiskohtaista sääntelyä jo nyt.  Ajattelun tulisi olla päinvastainen: ratkaistaan ongelmia lainsäädännön keinoin vasta sitten, kun niitä ilmenee.

Julkisen vallan tehtävä on olla liiketoimintakehityksen mahdollistaja, ja lainsäädännön tavoitteena pitäisi olla uusien mahdollisuuksien luominen digitaalisille käytännöille, analogisen maailman käytäntöjen ensisijaisuuden poistaminen sekä yleinen normien purkaminen.

Normeja puretaan siksi, että mahdollistetaan asiakasystävällisten palvelujen kehittäminen, saadaan kustannuksia alemmas, rohkaistaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen ja taataan suomalaisille yrityksille yhdenmukainen toimintaympäristö.

Pieniä askeleita oikeaan suuntaan

Kuinka hyvin vuoden aikana esillä olleet lainsäädäntöesitykset ovat toteuttaneet edellä mainittuja periaatteita?

Alan toimintaedellytysten kehittämisen osalta on ilo nostaa esille liikenne- ja viestintäministeriössä kesäkuussa hyväksytty laajakaistan toimeenpano-ohjelma, joka oli linjauksineen alalle erittäin myönteinen kokonaisuus. Lähtökohtana ohjelmassa olivat huippunopeiden yhteyksien markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan vauhdittaminen teknologianeutraalius huomioiden.

Suomen hyvän mobiilimenestyksen turvaava linja jatkui, kun 700 MHz:n taajuudet osoitettiin kokonaisuudessaan kaupallisille toimijoille ja päätettiin, että viranomaisten perustellut käyttötarpeet tullaan hoitamaan osana kaupallisten toimijoiden toimintaa. Marraskuun lopulla pidetty taajuushuutokauppa saatiin vietyä maaliin yhdessä päivässä.

Myös postilain uudistuksessa otettiin oikeita, normien purkamista edistäviä askelia, kun yleispalvelun tarjoajalle annettiin mahdollisuuksia sopeuttaa toimintaansa. Joulukuussa lausuntokierroksella ollut hallituksen esitysluonnos keventää postitoiminnan sääntelyä nykyisestä, mutta esityksessä on mukana kaksi aivan uudentyyppistä ehdotusta, joiden järkevyys riippuu täysin käytännön toteutuksesta: jakelun kilpailutusvelvollisuus alueilla, joilla ei ole varhaisjakelua sekä velvoitetta tarjota ja ylläpitää tietojärjestelmää digitaalisten sisältöjen jakelua varten.

Normien purkaminen tuntuu kuitenkin olevan vaikeaa ja hidasta: vain pieni vähemmistö kuluneen vuoden lainsäädäntöesityksistä sisälsi aitoa norminpurkua, ja erityisen hidasta se on ollut vuonna 2014 voimaan tulleen tietoyhteiskuntakaaren osalta. Viestintäpalveluiden käyttäjien oikeuksia koskevan sääntelyn uudistaminen saatiin alkuun, mutta tietoyhteiskuntakaaren kokonaisvaltainen perkaaminen on syytä käynnistää ensi vuonna – niin paljon digitalisaatiokehitys on muuttanut maailmaa parissa vuodessa.

Hyvän sääntelyn kunniamaininta liikennekaarelle

Sääntelyn tulee aina kannustaa toimijoita kasvun hakemiseen. Tämä on paras kannuste uusille innovaatioille. Eri toimialojen määrälliseen sääntelyyn perustuvat toimintamallit eivät istu nykyiseen digitaaliseen maailmaan ja niistä tulee luopua.

Tietä näyttää liikennekaari, joka on erinomainen esimerkki uudenlaiset digitaaliset palvelu- ja liiketoimintainnovaatiot mahdollistavasta regulaatiosta, ja ansaitsee hyvän sääntelyn kunniamaininnan vuonna 2016.


17.11.2016

Identiteettivarkaalla kissanpäivät?

Henkilötunnuksen eli hetun käyttörajoituksista säädetään laissa. Henkilötietolain 13§ määrittelee varsin tarkoin ne toiminteet, joissa voidaan hyödyntää kansalaisen yksilöimiseksi hetua osana palvelutuotantoa. Tämä on tärkeää, jotta esimerkiksi vakuuttamisen, luotonannon tai terveydenhuollon tehtäviä ja asiointia voidaan tuottaa turvallisesti ja tehokkaasti.  Se mahdollistaa samalla käyttäjille sujuvan asioinnin sähköisissä ympäristöissä.

Julkisuudessa on ollut useita artikkeleita (esim. Yle 28.8. ja HS 23.10., 31.10. tai 3.11.), joiden perusteella kansalainen on joutunut identiteettivarkauden tai tähän liittyvän urkinnan kohteeksi arkipäiväisen asiointiprosessin aikana.

Tämä on poikkeuksetta kiusallinen tilanne rikoksen uhrille sekä myös palvelua tuottavalle yritykselle tai organisaatiolle. Asian selvittäminen voi viedä pitkään ja siitä aiheutuu aina mielipahaa sekä kustannuksia. Identiteettivarkaus on nykyisellään rikos ja niistä johtuvia rikosilmoituksia onkin tehty jo tuhansia lain varsin lyhyestä voimassaolosta huolimatta.

Voimme siis kysyä, ovatko laajasti käytössä olevat asiointimenetelmät ja niihin kiinteästi liittyvät henkilötiedot riittävän hyvin suojattuja ja teemmekö toimijoina kaiken voitavamme varmistaaksemme suomalaisille turvallisen asioinnin?

Mobiilivarmenne on turvallinen ja helppokäyttöinen

Matkapuhelinoperaattoreiden FiCom-yhteistyönä tuottama mobiilivarmenne-palvelu on eri osapuolille erinomainen keino suojautua väärinkäytöksiltä. Palvelu on yksittäiselle käyttäjälle helppokäyttöinen ja kulkee näppärästi mukana omassa kännykässä. Palvelun toteutus perustuu erittäin turvallisena pidettyyn PKI-teknologiaan.

Mobiilivarmenne toimii nykyisellään jo yli 1 000 asiointipalvelussa. Ilahduttavaa on, että palveluiden määrä kasvaa tasaisesti sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Mobiilivarmenne on kilpaileviin vaihtoehtoihin verrattuna asiointipalvelua tarjoavalle yritykselle ja organisaatiolle edullinen käyttää. Se on helppo liittää sähköisiin palveluihin joko verkossa tai mobiililaitteella käytettäväksi. Tunnistamisen voi myös vaivattomasti liittää kaikkiin tarjottaviin asiointikanaviin, esimerkiksi puhelunaikaiseen tunnistamiseen, chattiin tai videoneuvotteluun.

Toimiva tunnistamisen markkina on turvallisen asioinnin tärkeä mahdollistaja

Eduskunta on jo pidempään kantanut erityistä huolta kansalaisten mahdollisuuksista hoitaa yhdenvertaisesti sähköinen asiointi verkossa. Huolenaiheet ovat usein liittyneet kansalaisten mahdollisuuteen saada käyttöönsä sähköinen tunnistusväline tai tilanteeseen, jossa kansalainen haluaa rinnakkaisen välineen.

Eduskunta velvoitti Valtioneuvostoa viime kesäkuun lausumallaan kiinnittämään erityistä huomiota tunnistusvälineiden markkinan toimivuuteen erityisesti ensitunnistuksen saatavuuden osalta.  Tämä on kiistatta kokonaisuus, joka on estänyt markkinan tehokasta toimintaa ja hidastanut alueen kehitystä Suomessa. Ehdotettu lisäsääntely onkin vahvasti perusteltua, koska toimijoiden keskinäisellä sopimisella ei ole saatu aikaan riittäviä tuloksia. Lähtökohtaisesti päätös oman identiteetin käyttämisestä uudella tunnistusvälineellä tulee aina olla kansalaisen oma päätös eikä esimerkiksi asiakkaan pankin ratkaistavissa oleva asia.

Turvaamalla toimiva sähköinen ensitunnistus, takaamme markkinan toimivuuden. Se mahdollistaa palveluiden aiempaa nopeamman kehittymisen sekä valinnanvapauden yksittäiselle kansalaiselle. Sähköinen tunnistaminen on digitaalisen palvelutalouden keskeinen käyttövoima ja siihen tehtävät investoinnit tuottavat koko kansantaloudelle erinomaisen lopputuloksen palvelukehityksen nopeutuessa. Sen avulla meidän kaikkien identiteettimme ovat paremmin turvattuja, asiointi helpottuu eikä väärinkäytöksiä pääse syntymään.

Asko Känsälä on Elisa Oyj:n varatoimitusjohtaja ja henkilöasiakasyksikön johtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

6.10.2016

Jääkö Suomi roaming-uudistuksen maksumieheksi?

 

Meillä Suomessa on asiat hyvin. Telealan kilpailu toimii, harvaan asutun maamme huippunopeisiin verkkoihin investoidaan Hangosta Utsjoelle, kuluttajat saavat nauttia maailman edullisimmista hinnoista ja rajattomista datapaketeista. Suomessa ei ole tarvinnut käyttää aikaa ilmaisen wi-fin etsintään, vaan dataa voi surutta pitää päällä koko ajan.

 

Suomi on tähän asti ollut datakäytön ulkoilmalaboratorio, jonka päälle on syntynyt aivan omanlainen ekosysteemi. Ei ihme, että Suomeen on saatu hyvää pöhinää ja uudenlaista yrittelijäisyyttä. Moni kotimainen startup haluaa mobiilipalveluillaan helpottaa ja ilostuttaa tavallisen ihmisen arkea.

Tummia pilviä on kuitenkin näkyvissä. EU:n esitys verkkovierailumaksuista luopumiseksi ensi kesään mennessä on erittäin kannatettava, esityksen toteutus vaan on Suomen kannalta kehno. Esitys on tehty yksioikoisesti Brysselistä käsin, huomioimatta lainkaan kansallisten markkinoiden erityispiirteitä.

Esityksessä edetään EU:n hitaimman mukaan eikä huomioida lainkaan edistyksellistä tietoyhteiskuntakehitystä tai EU-alueen valtavia eroja mobiilipalveluiden tarjonnassa ja datan käytössä Euroopan pohjoisimmalla reunalla verrattuna etelään.

Suomessa maailman parhaat verkot ja edulliset hinnat ruokkivat sovellusten käyttöä niin arjessa kuin työssä. Tutkimusyritys Tefficient kertoi aiemmin tänä vuonna, että DNA:n asiakkaat käyttivät eniten mobiilidataa maailmassa vuonna 2015. Kesällä DNA:n matkaviestinverkon liikenne ylitti kiinteän laajakaistaverkon liikennemäärän. Datan kasvulle ei näy loppua.

Tätä kirjoitettaessa ollaan keskellä tulevan roaming-sääntelyn valmistelua, johon myös suomalaiset virkamiehet, poliitikot ja toimialan edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet. Paljon on kuitenkin vielä tehtävissä, jotta Suomen erityisolosuhdetta ymmärrettäisiin Brysselissä paremmin. Jo kesällä Pohjoismaat ja Baltia saivat 12 samanmielistä EU-maata tukemaan alhaisempia tukkumaksuja, näiden maiden joukossa mukana mm. UK, Romania, Puola ja Belgia. Niin suomalaiset virkamiehet kuin useat Brysselissä vaikuttavat suomalaiset ovat ymmärtäneet tilanteen vakavuuden. Lopputulos riippunee siitä, kuinka hyvin saamme kaikki yhdessä viestittyä erityistarpeemme Brysselin päätöksentekijöille tässä monitahoisessa asiassa.

Esitys vaatii vielä ainakin kolme muutosta: 1) säännellyt tukkuhinnat tulisi saada lähelle nollaa, 2) komission ns. kohtuullisen käytön esitykseen tulisi saada poikkeus ja rajattomien datapakettien roaming Suomesta matkustettaessa tulisi rajoittaa EU:n keskiarvokäyttöön ja 3) operaattori voisi saada viranomaiselta ennakollisesti luvan olla soveltamatta Rome Like at Home -sääntelyä, jos voisi osoittaa, että sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalliseen markkinaa

Jukka Leinonen on DNA Oyj:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.

25.8.2016

Asiakastarve muuttuu, entä sääntely?

 

Kuulostaako tutulta? Perinteinen viestintä vähenee asiakastarpeen muuttuessa ja samalla sen kustannustaso nousee, kun käyttäjien määrä laskee.

 

Aivan oikein. Esimerkkinä voidaan käyttää lankapuhelimia, joita on digitalisaatiokehityksen seurauksena nyt miljoona kappaletta vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten ja määrä laskee edelleen 10-20 % vuodessa. Lankapuhelinverkon ylläpitäminen tulee siten hyvin ymmärrettävistä syistä entistä kalliimmaksi – niin operaattoreille kuin asiakkaille.

Samoin on käymässä kirjeille ja paperilehdille. Kuluttajien ja yritysten muuttuvat tarpeet ohjaavat viestintää kiihtyvää tahtia sähköiseen maailmaan. Jaettavien sanomalehtien määrä on pudonnut jo 1950-luvun tasolle ja osoitteellisten kirjeiden määrä on puolestaan vähentynyt yli 30 % eli yli 360 miljoonaa kpl vuosina 2008-2015. Lankaliittymien tavoin jakelussa yksikkökustannukset nousevat, koska kiinteät kulut eivät jousta.

Digitaalisten palveluiden kysynnän ja tarjonnan arvioidaan moninkertaistuvan seuraavina vuosina. Maan hallitus näyttää itse esimerkkiä aikomalla digitalisoida julkisen sektorin palvelut. On siis täysin selvää, että tällaiseen toimintaympäristön muutokseen jokaisen toimialan ja yrityksen pitää sopeutua.

Postissa asiakastarpeen muutoksiin on reagoitu monella tapaa. Olemme voimakkaasti lisänneet ja kehittäneet digitaalisia palveluitamme. Verkkokaupan kasvuun olemme vastanneet avaamalla asiakkaiden toiveiden mukaisesti pakettien noutopisteitä kauppojen yhteyteen ja lisäämällä pakettiautomaattien määrää. Yli 400 000 asiakasta on ladannut älypuhelimeensa sovelluksen seuratakseen esimerkiksi pakettien kulkua.

Asiakastarpeiden muutokset edellyttävät myös postialan sääntelyn joustavoittamista. Postimarkkinatovat kesäkuusta alkaen olleet täysin vapaat ja kilpaillut Suomessa, mutta postinjakelua ohjaava yleispalvelu elää edelleen vanhassa ajassa. Postilla on jäykkä viisipäiväinen jakeluvelvoite, vaikka yleispalveluun kuuluvat kirjeet ovat alle 5 % koko postimäärästä. Muut toimijat saavat jakaa kirjeitä jo täysin vapaasti.

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti elokuussa arviomuistion siitä, miten postilakia tulisi uudistaa yleispalvelun osalta. Ministeriön linjauksissa on paljon kannatettavia asioita. Ministeriö olisi valmis keventämään jopa jakelupäivävelvoitetta asiakastarpeen muutoksen perusteella. Tähän on perusteita. Kuluttajien muutoshalukkuudesta kertoo Porvoossa tehty kokeilu, jossa yleispalvelukirjeitä jaettiin viiden päivän sijasta vain kahtena päivänä. Tulos oli, että 79 % piti kaksipäiväistä jakelua riittävänä.

Sääntelyn uudistaminen on tärkeää asiakkaille myös kustannusten kannalta. Postilain uudistukset mahdollistavat kustannustehokkaiden ja asiakkaiden toivomien uusienkin palvelujen tuottamisen. Erityisesti suurille lähettäjäasiakkaille jakelukustannukset ovat tärkeämpi tekijä kuin se, että heidän tuotteitaan jaetaan kaikkina päivinä. Kirjeitä ei 10 vuoden kuluttua riittäisi muutenkaan jaettavaksi nykymallilla, eikä lakia uudistettaessa voida miettiä vain nykyistä tilannetta tai lyhyttä aikaväliä. Ennusteiden mukaan digitalisaation vauhti vain kasvaa ja perinteisten kirjeiden määrä puolittuu lähivuosina.

Tämä aihe liittyy

Jani Jolkkonen on Posti Groupin ICT- ja digitalisaatiojohtaja sekä FiComin hallituksen jäsen.

3.6.2016

Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat digikehityksen perusta

 

Digitalisaatio merkitsee kilpailun kiristymistä, mutta myös mahdollisuuksia: toimialarajat hälvenevät, maiden rajat ylittävät palvelut lisääntyvät ja uusia innovaatioita syntyy niin liiketoimintamalleihin kuin asiakaskokemuksiin. Perinteiset ansaintamallit ovat usealla toimialalla muutoksen pyörteessä, ja uudet, markkinaan toisenlaisilla pelisäännöillä tulleet kansainväliset toimijat ovat haastaneet paikalliset yritykset.

 

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien tarpeiden kasvu jatkuu entisestään, mikä asettaa jatkossa yhä kovempia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille.

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella ja viisaalla viestintäpolitiikalla. Toimiala on investoinut jo pitkään merkittäviä summia tietoliikenneverkkoihin, niin kiinteään kuin mobiiliin. Esimerkiksi viime vuonna teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkoihin reilut 500 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman mobiiliykkönen niin saatavuudessa, datamääriä mitattaessa kuin hintatasossakin.

Ministeriön toimeenpano-ohjelma rohkaisi investointisitoumukseen

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 1.6.2016 toimeenpano-ohjelmansa huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi vuoteen 2025. Ohjelmalla halutaan edistää kiinteitä ja langattomia yhteyksiä rinnakkain ja tasapainoisesti. Tämä on hyvä linjaus, sillä langattoman ja kiinteän laajakaistan vastakkainasettelu on turhaa. Ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan ja siirryttäessä 5G-maailmaan ero kaventuu entisestään.

Ministeriön ohjelmalla halutaan lisäksi helpottaa kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä vauhdittaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan kasvua kilpailua häiritsemättä. Ohjelmassa on myös rohkaisevia kirjauksia lupaprosessien keventämiseksi.

Me FiComissa uskomme, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa edistää asiaa on pitää kiinni markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesta rakentamisesta ja teknologianeutraliteetista. Näin parhaiten varmistetaan yritysten investointikyky ja -halukkuus myös tulevaisuudessa.

Toimeenpano-ohjelmaa laadittaessa vuoropuhelu ministeriön ja toimialan välillä oli hyvää ja eteenpäin katsovaa. Sen rohkaisemina FiComin jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera tekivät poikkeuksellisen sitoumuksen ja ilmoittivat olevansa valmiita rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 -10 vuoden aikana. Luvatut investoinnit edellyttävät, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Aika ajoin esiintyy väitteitä, ettei kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakenneta Suomessa riittävästi. Isossa kuvassa katsottuna laajakaistayhteyksissä on tällä hetkellä pikemminkin kysyntä- kuin tarjontaongelma. Toisaalta on selvää, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, mm. älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet, kasvattavat jatkossa kiinteän laajakaista kysyntää.

Julkinen valta voi omalta osaltaan edistää kiinteän laajakaistan kysyntää viemällä palveluja verkkoon yhä enemmän esimerkiksi SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Laajakaistarakentaminen saatava sujuvammaksi

Ministeriön toimenpano-ohjelmaan sisältyvä lupamenettelyjen sujuvoittaminen on toimialalle erittäin tärkeä kysymys.  Nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, monimutkaiset ja yksityiskohtaiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, lupamaksujen korotukset ja nihkeä suhtautuminen uusiin rakennusmenetelmiin ovat osaltaan hidastaneet rakentamista. Ilmoituksenvaraiseen menettelyyn siirtyminen helpottaisi verkkojen suunnittelua ja antaisi yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Viranomaisten tulisi helpottaa rakennushankkeita myös niin, että samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, kysytään vain kerran. Tässä suhteessa onkin jo tapahtunut edistystä, sillä tuoreessa maantielain uudistuksessa hyväksyttiin periaate, jossa osa viestintäverkkojen rakentamisesta tuli ilmoituksenvaraisuuden piirin.

Uudella taajuusalueella lisää vauhtia mobiilidatalle

Dataliikenteen määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut, ja selvitykset osoittavat, että kasvu jatkuu edelleen. Jo kesän aikana tehdään päätöksiä siitä, kenelle tänä vuonna huutokaupattaviksi tulevat 700 MHz:n taajuudet osoitetaan haettaviksi. Toimialalla on vahva yhteinen näkemys siitä, että taajuudet tulee osoittaa haettavaksi kaupallisille toimijoille. Näin varmistetaan Suomen mobiilitoiminnan menestys tulevaisuudessakin, taataan taajuuksien tehokas käyttö sekä turvataan palvelut asiakkaille.

Myös viranomaistarpeet voidaan hoitaa kaupallisten toimijoiden verkoissa teknologisesti edistyneimmillä ja kustannustehokkaimmilla tavoilla.

FiCom Forum pureutui digitaalisaation ilmiöihin

Ensimmäinen ICT- ja televisiotoimialan yhteinen FiCom Forum -seminaari pidettiin 31.5.2016.  Seminaarissa pureuduttiin laajasti digitalisaation ilmiöihin ja puheenvuoroissa nähtiin kautta linjan, että digitalisaatio paitsi muuttaa maailmaa ja liiketoimintaa, myös avaa toimialallamme merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäinen FiCom Forum oli menestys: paikalla oli lähes 200 osallistujaa seuraamassa loistavia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja ajatuksia herättäviä paneelikeskusteluita. Saamamme positiivinen palaute rohkaisee meitä käynnistämään seuraavan seminaarin suunnittelutyön: FiCom Forum 2017 pidetään jälleen toukokuussa Marina Congress Centerissä.


20.4.2016

Kuituinvestointi on uutta kasvua luova investointi

 

Kuituinvestointia tarkastellaan usein kustannuksena, mutta sitä pitäisi tarkastella ensisijaisesti elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.

 

Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi tulevaisuuteen. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Tulevaisuuden 5G-palvelu tulee vaatimaan tukiasemille kuituyhteyksiä ja 5G tuleekin yhdistämään kiinteän ja liikkuvan laajakaistan tulevaisuuden verkoiksi.

Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin kuituinvestointeihin on helpompi löytää perinteisten operaattoreiden rahoituksen lisäksi myös yksityistä riskipääomaa, eikä tarvitsisi turvautua verovaroin tuettuihin hankkeisiin, muuten kuin ehkä kaikkein haastavammilla alueilla haja-asutusalueella tai saaristossa.

Uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen

Suomella on edessään valtava haaste, jota kutsutaan digiloikaksi, joka merkitsee hyvin pitkälle nykyisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden tuhoutumista ja täysin uusien liiketoimintamallien syntymistä. Julkisen sektorin tavoitteena on saavuttaa useamman miljardin euron vuosittaiset säästöt julkisen sektorin toimintakuluihin ja suurimpana mahdollistajana säästöjen syntymiselle on monessa yhteydessä mainittu juuri digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Kun ajatellaan maailmaa 2020-luvulla, niin on vaikea kuvitella mitään liiketoimintaa tai elämän aluetta, mihin digitalisaatio ei olisi vaikuttanut.

Kuituliittymä maksaa 1500 – 2500 euroa ja korkeintaankin 5000 euroa – eli paljon vähemmän kuin uudehko henkilöauto. Kuituliittymän kautta on mahdollista tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa, ostaa ja tarjota palveluita, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikkea mahdollista, mitä verkossa yleensä tehdään eli kuituliittymä on tulevaisuuden palvelujen yleisin siirtotie ja kunnon yhteys on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin kulkuvälineet tänä päivänä. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa älypuhelimia, tietokoneita ja jopa asunto tai auto on tulevaisuuden päätelaite.  Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta tulevaisuudessa voi ihan hyvin asua vaikka Saimaan rannalla tai sitten Helsingin ydinkeskustassa – verkkopalvelujen näkökulmasta asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan yhteys on riittävä.

Laadukkaat yhteydet kuntien ja koko yhteiskunnan elinvoiman kehittämisen ytimessä

Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.

Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota: vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.

Globaalisti ajateltuna Suomi on paratiisi, jossa on puhdasta ilmaa ja vettä, tilaa sekä laadukkaat yhteydet kaikkialle maailmaan – otetaan tästä kaikki hyöty irti nopeiden yhteyksien ja digitalisaation avulla.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

9.3.2016

Kilpailu antennijakelussa kiristyy

 

Valtioneuvosto myönsi marraskuussa antenni-tv:n verkkotoimiluvat vuosille 2017–2026. Toimiluvat päätettiin jakaa Digitalle, Telenorin omistamalle Norkringille ja DNA:lle. Kilpailu antenni-tv:n jakelumarkkinoilla siis lisääntyy. Digitalle antenniverkon kilpailukyky ja sen kehittäminen ovat strategian keskeisiä osia.

 

Monen tv-toimialaa pidempään seuranneen mielestä tuleva toimilupakausi tulee ratkaisemaan paljon antenniverkon tulevaisuudesta: kuihtuva ja väistyvä tekninen tv-jakelutekniikan jäänne vai jatkuvasti kehittyvä, kotimaisen av-viestinnän perustason tasapuolisesti kaikissa tilanteissa suomalaisille turvaava mediaverkko.

Kansainvälinen kilpailu syventää mediakentän murrosta

Suomalainen mediakenttä on joutunut parhaillaan kuluvalla antenniverkon toimilupakaudella ennennäkemättömän rakennemuutoksen kynsiin. Vastaava murros on aiemmin koettu mm. musiikkiteollisuuden ja kaupan aloilla, seuraavaksi vuorossa näyttää olleen painettu ja av-media.

Leimaavaa tälle viestintäteknologian kehittymisen mahdollistamalle murrokselle on ollut kilpailun muuttuminen globaaliksi. Siinä missä kilpailu on aiemmin käyty kotimaisten hallitsevien pelureiden kesken, ovat murroksen kouriin yksitellen joutuneet alat kohdanneet kansainvälisen kilpailun. Moninkertaisin resurssein globaaleita markkinoita valtaamaan ryhtyneet pelurit ovat haastaneet kotimaiset toimijat. Ja niin kuin usein aiemminkin, haastaja pelaa eri peliä kuin etabloitunut toimija – markkinoita pyritään voittamaan suurin panostuksin ja onnistuminen mitataan kasvulla kun taas vakiintunut toimija tekee kaikkensa säilyttääkseen asemansa ja kannattavuutensa kilpailun lisääntyessä.

Näin näyttää käyvän parhaillaan siis tv-toimialalla. Suomalaisten mediankulutus on muuttunut ja muuttuu edelleen. Kuluttajien huomio jakaantuu yhä useamman median kesken ja A/V-medioihin käytetty aika lisääntyy jatkuvasti. Vaikka mainoseuroilla mitattuna tv on menettänyt asemiaan verkkomainonnalle, on katseluun käytetyn ajan suhteen muutos ollut huomattavasti pienempi. Massajakeluun tarkoitettujen verkkojen kautta televisiota katseltiin vuonna 2015 keskimäärin 2 tuntia 59 minuuttia vuorokaudessa, mikä on vain 5 minuuttia vähemmän kuin urheilun (Sotshi ja Rio) supervuonna 2014. Vuosi 2015 vastaa tv:n katselumäärältään likimäärin vuotta 2011 (2 h 58 min).

Kuluttajakysynnän puolesta edellytykset suomalaisten tv-yhtiöiden menestykselle ovat siis edelleen olemassa. Lisäksi katselulla mitattuna suurimmat netti-tv-palvelut ovat kotimaisten tv-yhtiöiden operoimia. Mutta niin kauan kun mainostajien eurot yhä kasvavissa määrin virtaavat ulkomaisten verkkomedioiden kassaan, pysyy tilanne suomalaisten yhtiöiden kannalta vaikeana. Ja tämä puolestaan on pienen kielialueen väestölle jopa kulttuurillinen uhka.

Lisää vetovoimaa hybridipalveluilla

Antenni-tv:n kehittyminen kohti yhä korkeampaa teknistä laatua ja antenni-tv:n ja internetin yhdistävän hybridi-tv:n kautta myös henkilökohtaisia palveluita tarjoavaksi tv:n käyttöympäristöksi on suomalaisen mediatoimijan etu. Se on myös suomalaisten katsojien etu. Kytkemällä erilaisten hybridipalveluiden avulla perinteinen tv-markkina osaksi verkkoliiketoimintaa, on tv-yhtiöillä mahdollisuus ohjata yhä suurempi osa nyt ulkomaille virtaavasta verkkomainostulosta takaisin itselleen. Samalla suomalainen katsoja saa yhdeltä isolta ruudulta helposti käyttöönsä palvelut, joissa on meitä eniten kiinnostavat sisällöt. Olivatpa ne sitten ohjelmakarttaan perustuvia tai eivät.

Ulkomainen kilpailu uhkaa suomalaista kulttuuria

Kun perusantennijakeluun kohdistetaan yhä koveneva kilpailupaine, on vaarana antenniverkon kuihtuminen väistyväksi tv-jakelutekniikan jäänteeksi. Samalla tv-yhtiöt joutuvat pohtimaan yhä ankarammin perusjakelunsa järjestämistä tulevaisuudessa ja siinä samalla pahimmillaan myös omaa tulevaisuuttaan. Harvaan asutussa maassa tv:n massajakelun järjestäminen puhtaasti Internet-verkoilla ei ole realismia vielä tulevan toimilupakauden jälkeenkään. Antenniverkko on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa jakaa tv-sisällöt Suomen kokoisessa maassa ja siksi sen kilpailukyky on tärkeää säilyttää myös jatkossa.

Kaikkien kannalta parhaaseen lopputulokseen päästäisiin pitämällä huoli siitä, että kilpailu eri jakeluteiden välillä pysyy jatkossakin kovana. Tällöin kuluttajalla olisi tarjolla useita helppoja ja houkuttelevia sisältökokonaisuuksia eri vastaanottovaihtoehdoilla järjestettynä. Ulkomainen kilpailu haastaa nyt verkon kautta suomalaisen median. Tämä uhkaa suomalaista kulttuuria laajemminkin.

Juha-Pekka Weckström on Digita Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

4.2.2016

ICT-toimiala digitalisaation edistäjänä

 

ICT-toimiala erottuu tänä päivänä edukseen muista toimialoista Suomen moninaisessa toimialakentässä. Emme jää jälkeen myöskään toimialan kansainvälisessä vertailussa. Asiakkaamme ovat päässeet nauttimaan laadukkaista palveluista sekä usein myös Euroopan halvimmista hinnoista, erityisesti mobiililaajakaistan osalta. Kilpailuasetelma on virittänyt meidät kaikki investoimaan osaamiseen ja muun muassa kattaviin verkkoihin. Asiakkaiden kokemat mobiilidatan keskimääräiset nopeudet verkossa hipovat maailmanennätyslukemia, älypuhelimet mobiiliappseineen ovat osa ihmisten arkipäivää. Toimialan mainekin on hiljalleen parantunut askel askeleelta. Siitä kuuluu kiitos kaikille meille, jotka olemme ponnistelleet yhteisen hyvän eteen.

Meillä on kuitenkin mahdollisuuksia tarjota suomalaisille vielä paljon enemmän. On erittäin tärkeä varmistaa, että pystymme esimerkiksi tulevan roaming-uudistuksen toteutuessa pitämään suomalaiset tyytyväisinä. Toisaalta palvelumme tulee olla yhä selkeämpää ja ymmärrettävämpää. Se on meidän kaikkien FiComin jäsenyritysten toiminnalle erityisen tärkeätä. Asiakas on valmis maksamaan vain laadukkaista ja hyödyllisistä palveluista.

Laajakaistaverkkojen kattavuus ja nopeudet antavat hyvät mahdollisuudet digitalisaation innovoinnille ja kokeiluille. Suomalaiset ovat tietoteknisinä edelläkävijöinä uusien teknologioiden ja käyttötapojen omaksujia, ja sitä olemme yhteisrintamana FiComissa tukeneet. On sitten kyse pilvi- tai IoT-ratkaisuista, laajakaistoista tai viihtymiseen liittyvien palvelujen tarjoamisesta uuden luomisesta on tullut meille intohimo.

Samaa henkeä löytyy myös muista suomalaisista organisaatioista, mutta me FiCom-yhteisössä voimme olla vieläkin vahvemmin esimerkkejä uuden luomisesta, kokeilutoiminnasta, yrityksen- ja erehdyksen kautta oppimisesta ja sinnikkyydestä. Tätä periksiantamattomuutta tarvitsee tällä hetkellä koko Suomi.

Jotta Suomen uudistuminen toteutuu, liiketoiminnan edellytyksiä ei pidä tarpeettomasti heikentää. Maan hallituksen erinomainen tavoite sääntelyn keventämistä tulee konkretisoida vahvoina toimina, kuten tietoyhteiskuntakaari avaamalla ja sieltä turha sääntely poistamalla. Yksityisille yrityksille on elinehto saada investoinneilleen vastinetta. Ja yksityisten yritysten elintilasta päättävät asiakkaat. Digitalisaation edetessä mikä tahansa liiketoiminta Suomessa kohtaa globaalin kilpailun. Tämän vuoksi on erityisen tärkeätä, että pelisäännöt ovat samat kaikille toimijoille samassa markkinassa.

Myös julkisen sektorin tarpeeton tunkeutuminen erityistehtäviensä ulkopuolelle, yksityisille markkinoille tulee välttää. Julkisen sektorin tulisi ennemminkin keskittyä oman digitalisaationsa kiihdyttämiseen. Meillä on jo hyvät esimerkit Kelassa ja verohallinnossa. Samanlaista uudistusjohtamista ja -draivia tarvitaan myös muualla julkishallinnossa. Upeita mahdollisuuksia on paljon. Me Ficomin jäsenet voimme tässä kehityksessä toimia erinomaisena kumppanina.

Veli-Matti Mattila on Elisa Oyj:n toimitusjohtaja.