13.12.2017

Tekijänoikeudet: suora sopiminen kasvun ajurina

Suomalaista television katsojaa on hemmoteltu viime vuosina: katsojille maksuton tv-tarjonta on kasvanut ja suosikkiohjelmat saa tallennettua kätevästi verkkopalveluihin. Tämän kehityksen on tehnyt mahdolliseksi selkeät sopimusrakenteet ja kaikkien toimijoiden halu palvella katsojia entistä paremmin. Televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelut ovat tuoneet myös merkittävää uutta tuloa suomalaiseen sisältömarkkinaan.

Lineaarisen television menestystarinan taustalla on ollut selkeä toimintatapa: oikeudet on keskitetty ohjelmien tuottajalle, joka on luovuttanut ne edelleen ohjelmat lähettävälle televisioyhtiölle, joka puolestaan on koostanut koti- ja ulkomaisista ohjelmista katsojia kiinnostavan paketin. Televisioyhtiöt ovat saaneet hankittua suoraan tuottajilta oikeudet kotimaisiin ohjelmiin yhtä laajasti kuin kansainvälisiin sisältöihin – siis kaikille suomalaisille. Katsojien tavoittamiseen käytetty tekniikka on liudentunut taustalle. Esimerkiksi televisiota mainosvälineenä käyttäville mainostajille on samantekevää, miten tv-kuva teknisesti katsojille välitetään.

Viime vuosien aikana AV-alan tekijöitä edustavat järjestöt ovat kyseenalaistaneet tämän mallin. Järjestöille on ryhdytty hankkimaan aiempaa enemmän sellaisia oikeuksia, joista aiemmin on sovittu suoraan tekijöiden ja tuottajien välillä. Muita Pohjoismaita esimerkkinä käyttäen on esitetty malli uudesta, erillisestä kaapelikorvauksesta.

Ajatus kanavien kaapelijakelusta kerättävästä uudesta korvauksesta voi olla tekijöiden kannalta kutkuttava, mutta se on ongelmallinen suomalaisen televisiomarkkinan toiminnan kannalta. Esimerkiksi Ruotsissa näkyy noin  puolet vähemmän maksuttomia kanavia kuin Suomessa. Ruotsissa kaupallinen televisio on syntynyt katsojille maksullisen mallin pohjalle, kun taas Suomessa televisiomarkkina perustuu vahvasti mainosrahoitteisiin kanaviin, joiden katselusta katsoja ei maksa. Kun katselusta ei makseta, ei operaattorilla ole tulovirtaa, mitä jakaa.

Markkinan muutos luo mahdollisuuksia kasvulle

Televisiomarkkina on muuttumassa voimakkaasti, ja suomalaiset katsojat ovat esimerkiksi verkkotallennuspalveluja tilatessaan osoittaneet, että he ovat valmiita maksamaan tärkeinä pitämistään toimivista palveluista.

Kaikkien suomalaisten alan toimijoiden tulisikin taata jo olemassa olevien, hyviksi havaittujen palveluiden jatkuvuus ja keskittää ponnistukset televisiomarkkinan ja katsojakäyttäytymisen muutoksen kääntämiseksi koko alan kasvuksi. Kilpailu käydään katsojien ajasta, jolloin keskeistä on kotimaisten toimijoiden kyky kehittää palveluja, joista kuluttajat ovat valmiita maksamaan.

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, tulee oikeuksien hankinnan jatkossakin perustua suoriin sopimuksiin, ei nykyistä laajempaan oikeuksien yhteishallintoon. Tällä tavoin voidaan turvata oikeuksien saatavuus  riittävän nopeasti ja joustavasti.  

Katsojakäyttäytymisen muutos ja uudet palvelut ovat kaikille sisältöjen arvoverkossa toimiville merkittävän kasvun mahdollisuus. Sitä ei tule hukata menneen maailman mallien kopioimiseen muualta, vaan kehittää sopimusosaamista ja Suomessa toimivien pelurien yhteistyötä, jotta kaikki voivat panostaa uusien palvelujen luomiseen suomalaisen katsojan hyväksi. Kaikkien alan toimijoiden on toimittava vastuullisesti ja siten, että katsojien luottamus säilyy. Kotimarkkinan toimivat rakenteet antavat hyvän pohjan nostaa katse myös laajemmille markkinoille.

 

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


3.11.2017

Suomi - viestintäpalveluiden kärkimaa

Tietoliikenneverkkojen digitalisointi loi pohjan Suomen kehittymiselle nykyiseksi, digitaalisia mahdollisuuksia monipuolisesti hyödyntäväksi tietoyhteiskunnaksi. Suomi on ollut ensimmäisten joukossa ottamassa käyttöön uusia teknologioita, ja ennen pelkkää puhetta välittäneissä televerkoissa olikin digitalisoinnin myötä mahdollista siirtää myös dataa ja kuvaa. Ykköset ja nollat mullistivat viestintäverkkojen käyttömahdollisuudet.

Suomessa viestintäverkkojen digitalisointi tapahtui tehostamisen tarpeesta, ei ulkoisesta pakosta. Koska tietoliikenteen määrä kasvaa valtavalla vauhdilla, myös verkkoinfran jatkuva kehittäminen on välttämättömyys. Ensin rakennettu kiinteä laajakaistaverkko on saanut rinnalleen mobiiliverkon. Yhä enemmän kuituun perustuva kiinteä verkko liittää huippunopeilla yhteyksillään myös langattoman viestinnän mobiilitukiasemat viestintäverkkojen kokonaisuuteen. Mobiilit ja kiinteät verkot täydentävät ja tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän toisiaan.

Avoin kilpailu on kuluttajan etu

Viestinnän infrastruktuurin ja palvelujen kehittyminen ei tapahdu yhdessä yössä. Kilpailu Suomen viestintämarkkinoilla avautui yli kolmekymmentä vuotta sitten. Vaikka maailma on muuttunut nopealiikkeisemmäksi, ei voi olettaa, että tekninen kehitys ja uudistukset tapahtuvat tänäänkään yhtäkkiä. Verkkojen rakentaminen ja standardien kehittäminen vievät edelleen aikaa.

Kilpailun avautuminen on luonut Suomeen erittäin toimivan viestintäinfran. Verkot ovat kattavia ja luotettavia. Avoin kilpailu on myös pitänyt huolen siitä, että kuluttajalle on tarjolla lukuisa määrä viestintäpalveluja kansainvälisestikin vertaillen erittäin edullisin hinnoin. Erinomaisesti toimiva kilpailuasetelma markkinoilla tulee säilyttää jatkossakin.

Lainsäädäntö luo raamit – toimiala hoitaa loput

Viestintäverkkoja ja -palveluita suitsii vuosikymmenten aikana syntynyt sakea säädösviidakko. Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja normien purkaminen on onneksi jo alkanut, mutta paljon on vielä tehtävää.

Lakien säätäminen on teknologista kehitystä hitaampaa, ja yksityiskohtainen sääntely vanhenee nopeasti. Sääntelyn tulee mukautua nykyaikaiseen, nopeatempoiseen tekniseen kehitykseen ja luoda ainoastaan raamit, joiden sisällä eri palvelut ja toimijat voivat tasavertaisesti kilpailla. Oleellista on, ettei lainsäädännöllä estetä suomalaisyritysten uuden liiketoiminnan mahdollisuuksia ja samalla päästetä kansainvälisiä toimijoita markkinoille helpommin ehdoin. Pelisääntöjen on oltava kaikille samat.

5G ja valokuitu muodostavat tulevaisuuden verkkokokonaisuuden

Uusimman sukupolven mobiileja 5G-verkkoja on jo testattu Suomessa kokeiluluvin. 5G:n laajamittainen käyttöönotto ja yhtenä maailman johtavista mobiilimaista pysyminen edellyttää, että teknologian käyttöön varatusta taajuusalueesta 3400 – 3800 MHz toimiluvat jaetaan kaupallisille toimijoille jo ensi vuonna.

5G-tukiasemat tarvitsevat valokuituyhteyksiä, jotta massiivisten tietomäärien siirtäminen olisi mahdollista. Mobiili 5G tarvitsee toimiakseen kiinteitä valokuituyhteyksiä, ja toisaalta valokuituverkko tulee tihentymään 5G:n ansiosta. Kumpaakin siis tarvitaan.

Jotta valokuituverkkoa saadaan levitettyä mahdollisimman laajalle, myös sen rakentamista on helpotettava. Ennen kuin kuitu on kaivettu maahan, on vaadittu tarkkaa suunnittelua sekä lukuisia eri lupia. Lupakäytännöt poikkeavat huomattavasti toisistaan riippuen siitä, vedetäänkö kuitua esimerkiksi valtion, kunnan vai yksityisen omistajan maalle. Myös sallitut rakennustekniikat eroavat toisistaan. Mahdollisimman yhdenmukainen ja ideaalitapauksessa yhdestä paikasta saatava rakennuslupa edistää kuituverkon leviämistä. On kaikkien etu, että uudet, entistä kevyemmät ja tehokkaammat rakennusmenetelmät sallitaan. Esimerkiksi niin kutsutulla mikrosahausmenetelmällä kuidun saa maahan avokaivuuta huomattavasti nopeammin.

Kun investointeihin kannustava lainsäädäntö, lupamenettelyt ja tekniset mahdollisuudet tukevat toisiaan ja tähtäävät samaan suuntaan, on Suomi viestintäpalveluiden edelläkävijä myös tulevaisuudessa.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

29.9.2017

Mobiiliyhteyksien tulee toimia myös energiatehokkaissa rakennuksissa

Uusi tai peruskorjattu rakennus, mutta kännykkä ei kuulu eikä netti toimi?

Syynä voi olla se, että talo on rakennettu energiatehokkaasti. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi on käytetty rakennusmateriaaleja, jotka vaimentavat voimakkaasti radiosignaalia. Tämä taas aiheuttaa ongelmia mobiiliyhteyksien toimivuudelle sisätiloissa. Kännyköiden ja mobiilidatayhteyksien käyttö sisätiloissa on osa normaalia arkea, mutta niiden toimivuus on myös kriittistä hätäviestinnän ja arjen turvallisuuden kannalta.

Rakennusteknisten ratkaisujen ja sisätilaverkon rakentamisen velvoitteet ja kustannukset kuuluvat rakennuttajalle tai kiinteistön omistajalle, eivät teleyrityksille. Eihän sähkö- tai vesiyhtiökään rakenna omaa infraansa omalla kustannuksellaan toisen omistamaan rakennukseen. Teleyritykset eivät myöskään voi vaikuttaa rakennuksien rakenteisiin ja materiaaleihin edes suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, saati sitten rakentamisen jälkeen.

Sisätilakuuluvuus tulee huomioida rakentamista koskevassa sääntelyssä ja rakenneratkaisuissa

Eduskunta käsittelee parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslain muutosta, jossa pyritään ensi kertaa huomioimaan matkaviestinten sisätilakuuluvuus. Kuuluvuus sisätiloissa edellyttää, että matkaviestinsignaali saadaan vietyä rakennusten sisätiloihin. Tämä tulee huomioida uudis- ja korjausrakentamisen sääntelyssä. Sääntely varmistaisi, että sisätilakuuluvuuden rakennustekniset esteet poistuisivat jo suunnitteluvaiheessa.

Kustannustehokkain tapa olisi sallia rakentamisen sääntelyssä radiosignaaleja läpäisevien rakenteiden käyttäminen. Mahdollista lisääntynyttä energiankulutusta voisi kompensoida esimerkiksi tehokkaammalla lämpöenergian talteenotolla.

Erillisen sisäverkon rakentaminen on yksi vaihtoehto, mutta se on poikkeuksellinen ratkaisu, eikä sellaisia ole asuinrakennuksiin perinteisesti toteutettu. Jonkin verran sisäverkkoratkaisuja on tehty suuriin kiinteistöihin, kuten kauppakeskuksiin ja toimistorakennuksiin, joissa on paljon mobiilipalveluiden käyttäjiä. Pientaloissa sisätilakuuluvuutta on mahdollista parantaa erillisellä ulkoantennilla tv-antennin tapaan.

Laki määrää viestintäverkkojen ominaisuuksista

Viestintäverkkojen laatuvaatimuksista säädetään tietoyhteiskuntakaaressa ja sen nojalla annetuissa toimilupaehdoissa. Viestintävirasto valvoo asetettuja peitto- ja kuuluvuusvaatimuksia. Jos rakennusten ulkopuolelta löytyy riittävä signaalinvoimakkuus, lähtökohtana voidaan pitää sitä, että teleyritys on täyttänyt sille asetut velvoitteet.

Ongelman ratkaisu edellyttää rakentamista koskevan sääntelyn muutosta sekä yhteistyötä niin rakennusten suunnittelijoiden, rakentajien kuin matkaviestinoperaattoreiden kesken. Kyse on kokonaisuudesta.

FiCom on ollut kuultavana ja antanut lausunnot maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä ympäristövaliokunnalle että liikenne- ja viestintävaliokunnalle.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

29.8.2017

Viestintäverkkojen edistäminen edellytys Suomen kansantalouden kasvulle

Tulevaisuuden laajakaistaratkaisujen yksi merkittävimmistä vaatimuksista on langattomuus, joka mahdollistaa päätelaitteiden kytkemisen verkkoon mistä tahansa. Langattomuus voidaan toteuttaa joko matkaviestinverkon avulla, kiinteän verkon jatkona olevan WiFi:n tai laitteiden välisen verkon avulla.

Kun pohditaan tulevaisuuden verkkoratkaisua, mobiilin ja kiinteän verkon välisen debatin käyminen onkin turhaa. Merkittävin keskustelu tulee käydä siitä, millaisilla taajuuksilla voimme langattomuutta rakentaa ja miten varmistamme, että tukiasemille – sekä kotona, toimistossa että seinien ulkopuolella – on käytettävissä riittävästi kuituverkon kapasiteettia.

Suomen tulevaisuuden kannalta maassamme on todella hyvä lähtötilanne, sillä Suomessa on sekä valtakunnallisia että paikallisia toimijoita, jotka ovat jo rakentaneet ja rakentavat edelleen kuituverkkoa eri puolille maatamme. Verkon rakentamisen tarve jatkuu korkeana vielä lähivuosinakin tulevan 5G-vaatimusten sekä uusien, esimerkiksi liikkuvan kuvan käsittelyyn liittyvien palvelujen takia.

Palvelut avainasemassa laajakaistan kehittymisessä

LVM on kesällä asettanut tavoitteeksi sen, että Suomen tulee laatia uusi kunnianhimoinen ja teknologiariippumaton laajakaistastrategia, jossa yhteysnopeustavoitteen on oltava vähintään sama kuin EU:ssa. Tämä tarkoittaa 100 Mb/s laajakaistanopeutta kaikkiin koteihin ja 1 Gb/s julkisiin rakennuksiin sekä mahdollisuutta nostaa kotien kapasiteetti 1 Gb/s nopeuteen. Ajatus laajakaistatavoitteiden päivittämisestä on kannatettava, mutta onko tarkkojen määrällisten tavoitteiden asettaminen liian rajoittunut tapa ajatella asiaa? Palvelut ja niiden merkitys unohtuvat, ja keskustelussa ajaudutaan puhumaan teknologiasta sekä rahasta.

Jatkossa päätelaite voi olla auto, työkone tms. robotti, kannettava tai puettava teknologinen ratkaisu, huonekalu tai vaikka ihminen. Päätelaite ratkaisee sen, miten se kytkeytyy missäkin tilanteessa verkkoon – ei teknologia.  Tulevaisuuden päätelaitteet kommunikoivat keskenään, ja jonkin päätelaitteen rooli on muodostaa yhteys tukiasemaan ja sitä kautta internetiin. Tukiasema tulee ennemmin tai myöhemmin olemaan kiinni kuituverkossa, joten kuitua pitää rakentaa vielä paljon, jotta alusta saadaan valmiiksi. 5G-palvelujen kannalta parasta on, jos tukiasema on lähellä kotia tai mielellään jopa sisällä.

Kansantalous on riippuvainen viestintäyhteyksistä

Raha on paljon teknologiaa keskeisempi teema laajakaistakeskustelussa. Suomalaiset operaattorit ovat investoineet kaupallisiin verkkoihin viime vuosina keskimäärin 600 miljoona euroa vuodessa. Operaattorit ja muut verkon rakentajat tulevat jatkossakin investoimaan useita satoja miljoonia vuosittain sekä mobiili- että kuituverkkoon.

Operaattoreiden rakentaman verkon päälle syntyy merkittävä joukko palveluita, joko yksityisiä tai julkisia. Vuonna 2025 mikään inhimillisen elämän alue ei voi enää tulla toimeen ilman toimivaa internetyhteyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että suurin osa Suomen reilun 200 miljardin bruttokansantuotteesta on tuolloin yhä enenevässä määrin riippuvainen toimivista ja kaikkialla saatavissa olevista yhteyksistä. Onko merkitystä sillä, maksaako joka kodin kuiduttaminen yhden, kaksi tai kolme miljardia, jos näin varmistetaan kansantalouden kasvu ja yritysten kilpailukyky pitkälle tulevaisuuteen? Tätä taustaa vasten on tärkeää, että verkkojen mahdollisimman nopeaa rakentamista voidaan kaikin keinoin nyt edistää.

Strategian edistettävä asennemuutosta ja kannustettava investointeihin

Tulevassa laajakaistastrategiassa keskeisimmäksi tavoitteeksi pitää ottaa koko yhteiskunnan asenteen muuttaminen sellaiseksi, joka edistää digitaalisten palvelujen kehittymistä ja vilkastuttaa niiden kysyntää kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Palvelujen kysynnän kautta luodaan kysyntää myös nopeille yhteyksille. Erityisesti strategian pitäisi johtaa sääntelyn kehittymiseen investointeja kannustavaksi ja markkinakehitystä tukevaksi. Sääntelyssä taajuuksien käytön innovatiivinen edistäminen sekä kuiturakentamisen lupaviidakon keventäminen ovat keskeisiä kysymyksiä, joihin strategian pitäisi vaikuttaa.

Strategiassa pitää olla elementtejä yritysten, kotitalouksien sekä julkisen sektorin palvelujen uudistamiselle. Tällaiset tavoitteet johtavat yhä kasvavaan palvelujen kysyntään ja uusien toimintamallien syntymiseen, jolloin operaattorit ovat mahdollisesti valmiita investoimaan jopa enemmän kuin aikaisemmin. Tämä johtaa siihen, että voimme saavuttaa EU:n asettamat mega- ja giga-nopeustavoitteet jopa aikaisemmin kuin vuonna 2025.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

15.6.2017

Suomen mobiilikansa ansaitsee helppokäyttöisen mobiilivarmenteen

Mobiiliteknologia ja matkapuhelimet toivat meille mahdollisuuden ajasta ja paikasta riippumattomaan kommunikaatioon jo vuosikymmeniä sitten. Nyt internet on siirtynyt 4G:n myötä työpöydiltä taskuihin. Jopa kolmellekymmenelle prosentille suomalaiskotitalouksista mobiililaajakaista on ainoa nettiliittymä.

Suomessa käytetään mobiilidataa enemmän kuin missään muussa maassa, ja sen hintataso on maailman edullisimpia. Suomessa on ensimmäisten joukossa kehitetty myös hinnoittelumalleja, jotka kannustavat datan huolettomaan käyttöön.

Suomalaisten innokkuus netin mobiilikäyttöön kannustaa erilaisten palvelujen kehittäjiä ja niiden tarjoajia uuteen liiketoimintaan. Tällä on positiivinen vaikutus koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

5G odottaa jo nurkan takana

Keskustelu 5G:n tuomista mahdollisuuksista on alkanut. Kuluttajille se merkitsee ensi vaiheessa nykyistä paljon nopeampia yhteyksiä ja mobiilidatalle lisää kapasiteettia.

5G tarjoaa paljon mahdollisuuksia esimerkiksi sisältö- ja peliteollisuudelle sekä virtuaalitodellisuudelle, mutta myös hyvin monenlaisille asiointipalveluille.

Digitaaliset palvelut vaativat helpon tunnistautumismahdollisuuden

Julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen on elinehto nykyisen kaltaisen hyvinvointivaltiomme ylläpitämiselle. Tämä onnistuu vain digitalisoimalla kaikki se, mikä on mahdollista digitalisoida. Palveluista tulee myös tehdä käyttäjäystävällisiä, jotta mahdollisimman moni siirtyy asioimaan verkossa. 

Kun palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, tarvitaan helppoja ja turvallisia tunnistamisratkaisuja niiden käyttöön. Pankkitunnisteiden asema on Suomessa hyvin vahva. Niille tarvitaan kuitenkin vaihtoehtoja. Monopolimainen tilanne ei ole tulevan kehityksen kannalta hyvä. 

Mobiilivarmenne kulkee aina matkassa

Koska palvelut kulkevat asiakkaan mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistamisvälinekin löytyy samasta paikasta. Suomen suurimmat mobiilioperaattorit ovat FiCom-yhteistyössä kehittäneet mobiilivarmennetta usean vuoden ajan. 

Mobiilivarmenteen ehdottomat vahvuudet ovat sen helppokäyttöisyys ja luotettavuus. Mobiilivarmenteen käyttäjän tarvitsee vain muistaa oma puhelinnumeronsa ja itse valitsemansa nelinumeroinen salasana. 

Näin kesän tullen meidän suomalaisten on laiturin nokassa istuessamme helppo asioida pankissa, käydä ostoksilla tai vaikkapa tarvittaessa varata matka pois mahdollisesta sateesta, kun verkkoyhteytemme ja palvelumme ovat maailman huippuluokkaa. Erinomaista – ja toivottavasti kuitenkin aurinkoista – kesää kaikille!

 

 


19.5.2017

3D-tulostus mullistaa teollisen tuotannon

Jo kauan olemassa ollut 3D-tulostusteknologia on vihdoin siirtymässä prototyyppien ja mallien tulostamisesta teolliseksi tuotannoksi. Se vaikuttaa suuresti moneen toimialaan ja tätä kautta myös yhteiskuntaan. 3D-tulostus on laajasti hyväksytty yhdeksi peruspilareista, kun puhutaan neljännestä teollisesta vallankumouksesta, Industry 4.0:sta.

3D-tulostuksen yleistymistä ja markkinan kasvua ovat olleet estämässä tuotannon hitaus ja korkea kustannustaso. HP:n tavoitteena on ollut alusta asti tulla markkinaan uudella disruptiivisella teknologialla, joka ratkoo nämä ongelmat. HP:n 3D-teknologia, MultiJetFusion (MJF), mahdollistaa kymmenen kertaa nopeamman tulostuksen kuin markkinassa tällä hetkellä olevat teknologiat. Samalla se puolittaa tulostuskustannukset, ja tuotteiden laatu vastaa niille asetettuja vaatimuksia.

Uusi teknologia luo uutta liiketoimintaa ja säästää ympäristöä

3D-tulostus on jo siirtynyt uusien, tehokkaiden tuotteiden ansiosta teolliseen tuotantokäyttöön ja mahdollistaa osaltaan Kaukoitään siirtyneen valmistuksen palaamisen takaisin lähelle asiakkaita. Lähituotanto taas luo mahdollisuuksia uusille yrityksille kehittää liiketoimintansa 3D-teknologian ympärille. Uusia yrityksiä voisi syntyä esimerkiksi teollisuuden varaosatuotantoon tai vaikkapa kuluttaja- ja designtuotteiden valmistukseen.

3D-tulostus tulee myös muuttamaan nykyistä logistiikkaa, kun fyysisten tuotteiden kuljetukset siirtyvät bittivirraksi tietoverkkoihin. Isojen varastojen tarvekin vähenee, kun nopea lähituotanto mahdollistaa tarvepohjaisen valmistuksen ilman välivarastoja. Kuljetettavaksi jää ainostaan tulostusmateriaalit. Näin ympäristön kuormituskin vähenee huomattavasti.

Etua avoimuudella ja kilpailulla

3D-tulostusteknologia perustuu HP:n jo aiemmin kehittämään PageWide-teknologiaan, joka on laajasti käytössä 2D-tulostuksessa. Tulostusmateriaalikustannukset ovat alhaiset, koska HP on avannut teknologiansa muillekin materiaalien kehittäjille. Näin taataan paitsi laaja tarjonta myös kilpailun kautta asettuva hintataso. Lisäksi tulostuksessa hukkaan menevän materiaalin määrä on pystytty optimoimaan, ja se on uudelleen käytettävää.

Kaikki nyt nähty on vasta alkua. Jatkossa voidaan tulostaa värejä, elastisia materiaaleja, sähköä johtavia tai eristäviä materiaaleja jne. Mahdollisuudet ovat lähes rajattomat.

Ensimmäiset HP:n 3D tulostimet tullaan toimittamaan Suomeen vielä tämän vuoden aikana.

Lisää 3D-tulostuksesta voit lukea täällä

Tämä aihe liittyy

Ari Koskinen on HP Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


27.4.2017

Digital world – Finland first

Käynnissä oleva kaikkea arvontuottoa koskeva murros hakee vertaistaan ihmiskunnan historiassa. Digitalisaatio ja sen lukemattomat alalajit, esimerkiksi Smart City, Smart Building, Cloud, Industrial Internet, IoT, M2M, Big Data ja niin edelleen ovat muokkaamassa maailmaa. Liikkeellä on paljon myös hypeä, mutta vain kokeilujen ja oppimisen kautta on mahdollista löytää asioita, jotka toimivat ja joista on hyötyä.

Yrityksissä tämä tarkoittaa sitä, että painotus siirtyy ns. parhaiden käytäntöjen implementoinnista nykyistä enemmän kokeiluun ja uuden oppimiseen niin yksilöiden, tehtävien ja toimenkuvien, tuotteiden ja palveluiden, prosessien ja ohjauksen kuin strategian määrittelyn ja jalkauttamisenkin osalta.

Ytimeltään on käynnissä murros, jonka suuret hyödyt käytännössä ovat se, että

  • vaihtoehdot, päätökset ja ohjaus perustuvat reaaliaikaiseen ja monipuoliseen tietoon kohdesysteemeistä,
  • palveluiden ja myös hyödykkeiden (esim. 3D-tulostus) tuotanto, ostaminen ja kulutus vapautuvat ajasta ja paikasta,
  • palveluiden ja hyödykkeiden tuotanto skaalautuu rajattomasti ilman merkittäviä kustannuksia,
  • palveluiden ja hyödykkeiden toisaalta vakiointi, toisaalta räätälöinti tulevat joustavasti mahdollisiksi,
  • syvällisinkin inhimillinen tieto- ja taito (esim. etä-sydänkirurgia) voidaan saada paikalle ja käyttöön ilman matkustamista ja
  • yhä marginaalisempia tarpeita ja kysyntää voidaan tyydyttää, kun markkina on koko maapallon väestö ja organisaatiot.

Suomelle tämä kehitys tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia.  Perinteinen ”hevosta suurempi” ja valitettavan suurelta osin melko alhaisen jalostusasteen vientiteollisuus kärsii sijainnistamme.  Digitaalisten tuotteiden ja palveluiden jakaminen tapahtuu valon nopeudella. Suomalainen korkea osaaminen voi entistä paremmin suunnata ponnistukset alusta asti maailman markkinoille.  Digitaaliset ovet maailmalle ovat apposen auki.

Edelläkävijyys vaatii maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja

Digitalisaation ajama murros on käynnissä ja se tulee jatkumaan vuosikymmeniä.  Suuntana on, että virtuaalinen maailma ja siellä elettävä virtuaalinen elämä tulevat erottamattomaksi osaksi olemista ja elämistä.  Tällä erottamattomuudella tarkoitan todella, että tulevaisuudessa emme tunnista tai erota virtuaalista ns. todellisesta nykyiseen tapaan.

Tällainen kehitys tarkoittaa myös, että tietoliikenneyhteyksille ja käytettävissä olevalle datalle ja sen saatavuudelle on rajattomat tarpeet niin määrän, nopeuden, viipeen kuin varmuuden suhteen. Suomen väestölle turvataan yleispalveluvelvoitteilla digitaaliset vähimmäispalvelut silloinkin, kun ne markkinaehtoisesti eivät ole saatavilla.  Tärkeämpää kansallisen menestyksen kannalta on jatkuvasti pysyä maailman kärjessä tietoliikenneverkkojen tulevassa kehityksessä. Suomi on ja on ollut mobiilien yhteyksien kiistaton ykkönen maailmassa. Mobiilista ja kiinteästä verkosta puhutaan edelleen kuin ne olisivat kaksi eri asiaa. Kyseessä on paremminkin kaksi tapaa liittyä digitaaliseen maailmaan kuin keskenään kilpailevat teknologiat.

Suomen menestys digitalisaation edelläkävijänä on kiinni monista asioista.  Yksi tärkeimmistä on, että rakennamme ja käytämme edelleen etulinjassa maailman nopeimpia ja turvallisimpia tietoliikenneverkkoja.  5G tulee muutaman vuoden kuluttua ja Suomi on varmasti kärkijoukoissa.  Sen taustalle ja rinnalle Suomen tulisi hyvin voimallisesti panostaa valokuituverkkojen nopeaan penetraatioon. Maailman paras verkko toimii alustana innostavien ja arvoa tuottavien globaalien digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden kehittämiselle.

Pekka Salokangas on Relacom Finland Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.


22.3.2017

Digitalisaatiosta kilpailuetu Suomelle? Vaatii ajatusmallien muutoksen

Tänään sivistys asuu meidän jokaisen taskussa: kännykän ja hyvien mobiiliverkkojen ansiosta pääsemme tiedon lähteille aina kun haluamme.  Verkottuneen yhteiskunnan edut alkavat jo näkyä muuttuneessa arjessa. Hyödyt eivät kuitenkaan jää ainoastaan puhelimen käyttäjien iloksi, vaan moni kokonainen toimiala on keskellä suurta murrosta, kun ihmisten lisäksi myös laitteet ja koneet kytketään verkkoon. Näin globalisaatio ja digitalisaatio vaikuttavat käytännössä lähes kaikkialle.

Monesti IoT:tä eli asioiden kytkemistä verkkoon perustellaan erityisesti kustannussäästöillä. Tämä on varmasti totta, mutta vielä tärkeämpää on mielestäni miettiä, millaisia uusia liiketoimintamalleja verkottuminen synnyttää ja millainen tekeminen tulevaisuudessa katoaa.

Joka tapauksessa internetin mahdollistama transaktiokustannusten radikaali alentuminen tehostaa ja avaa kansainvälistää kilpailua, rikkoo perinteisiä toimialarajoja, koettelee nykyisiä normeja ja säädöksiä sekä murtaa perinteisiä monopoleja.

Liiketoiminnan uusjako

Esimerkiksi verkottunut auto ei tarkoita vain viihdettä tien päälle tai tietoa muuttuneista ajo-olosuhteista – kuten vaikkapa mustasta jäästä tai ruuhkasta moottoritiellä. Varsinainen muutos on se, että autojen ja liikenteen palveluiden ympärille on verkottumisen myötä syntymässä arvoketjultaan uudenlaisia ja laajempia liiketoimintamalleja. Näissä rahat jaetaankin eri tavalla kuin aikaisemmin esimerkiksi ”pay as you drive” -tyyppisillä uusilla maksuperusteilla palvelu- tai tuotekohtaisesti.

Jotta me Suomessa pärjäämme tässä globaalissa kilpailussa, on normien ja säädösten päivittäminen ensimmäisten joukossa sallivampaan suuntaan oikea liike. Yrittämättä ei uutta synny.

Kvartaalitaloudessa tulevaisuushorisontti usein kaventuu, mutta digitalisaatiossa meidän pitää ajatella pidemmälle – ei enää riitä, että optimoimme seuraavien kuukausien toimintaa vaan jokaisella yrityksellä ja yhteiskunnallisella toimijalla pitää olla näkemys siitä, miten oma toimintaympäristö muuttuu digitalisaation myötä.

Tulevaisuudessa pärjäävät ne organisaatiot ja yhteiskunnat, jotka pystyvät aidosti muuttamaan toimintamallejansa ja tekemään yhteistyötä yli organisaatiorajojen, asiakas aina etusijalla.

Mahdollisuuksien Suomi ja 5G

5G on ensimmäinen mobiiliviestinnän sukupolvi, jossa jo suunnittelun lähtökohdaksi asetettiin ei ainoastaan ihmisten välisen viestinnän tehostuminen vaan myös koneiden ja laitteiden välisen viestinnän vaatimukset digitalisoituvassa maailmassamme. Trendikkään alustatalouden termein 5G on siis se alusta, jonka päälle tulevaisuuden verkottunut yhteiskunta voi rakentua.

Meillä Suomessa on maailman parhaat mobiiliverkot. Se jos jokin on loistava lähtökohta rakentaa verkottunutta yhteiskuntaa. Lisäksi meillä on tunnetusti osaamista ja tietotaitoa laajemminkin koko ICT-alalla. Nyt on tärkeää ottaa tämä osaaminen konkreettisesti käyttöön kaikilla toimialoilla sekä yhteiskuntamme kehittämisessä ja varmistaa kilpailukykymme kansainvälisesti. Kilpailu internetissä on joka tapauksessa globaalia.

Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa 100-vuotiaassa Suomessa – meillä on kädessämme valttikortteja luoda jotain ainutlaatuista ja uutta – ottaa uudelleen paikkamme digitaalisen maailman edelläkävijänä. Kunhan vain uskallamme rohkeasti luottaa näkemykseemme, jota meillä kyllä on, ja uudistaa toimintamalleja sekä yhteiskunnassa että yrityksissä. Yhteisenä tavoitteenamme pitää olla, että Suomi on paras maa asua myös tulevaisuuden verkottuneessa maailmassa.

Olli Sirkka on Suomen Ericssonin toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen puheenjohtaja.

16.2.2017

Datavetoinen EU-talous on loistava mahdollisuus Suomelle

Datataloudesta ja alustataloudesta käytävä keskustelu Euroopassa kiihtyy.

Viime kuussa Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa ratkaisuista, joilla EU:n datavetoista taloutta voidaan edistää. Lisäksi tammikuussa komissio julkisti ehdotuksensa sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi sekä ehdotuksensa uudesta lainsäädännöstä, jonka tarkoituksena on parantaa yksityisyydensuojaa ja samalla luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Edellä mainittujen aloitteiden avulla myös suomalaiset yritykset voivat hyödyntää pilvipalvelujen tarjoamaa liiketoimintapotentiaalia merkittävästi nykyistä paremmin.

Viime kuussa julkistetut toimenpiteet täydentävät viime vuonna voimaan tullutta EU:n tietosuoja-asetusta, joka määritteli EU:lle yhteisen ja yhdenmukaisen tietosuojalain sekä perustan vapaalle tiedonsiirrolle. Tietosuoja-asetuksen vaatimusten toteuttaminen vaatii yrityksiltä huolellista suunnittelua. Arvostamme komission halua auttaa yrityksiä valmistautumisessa muutoksiin ennen toukokuun 2018 aikarajaa.

Tekoäly ja virtuaalitodellisuus synnyttävät uutta liiketoimintaa

Erityisesti organisaatioiden teknologian ja tiedon hallinta kehittyi viime vuonna harppauksin, ja kehityksen odotetaan jatkuvan myös tänä vuonna. Esimerkiksi Gartner, Forrester ja IDC ennustavat, että yritykset tulevat hyödyntämään yhä enemmän uusia teknologioita kuten lisättyä, yhdistettyä ja virtuaalitodellisuutta. Tekoälystä on jo tullut osa arkipäivää. Monet yritykset Suomessa ovat ilmoittaneet investoinneista tekoälyn kehittämiseen, ja maailmanluokan sovelluksia on jo kehitetty muun muassa asiakaspalvelua, finanssipalveluja ja terveydenhuoltoa varten.

Huomisen kilpailukyky rakentuu luottamukselle

Komission ehdotus sähköisen viestinnän tietosuoja-asetukseksi on avannut myös Suomessa keskustelun siitä, miten voimme suojella tietojen luottamuksellisuutta luopumatta kuluttajille tutuiksi käyneistä palveluista tai haittaamatta uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä. Nykyisin palveluntarjoajat tarjoavat monia arkea helpottavia palveluja puhtaan tiedonsiirron lisäksi. Sovellus voi antaa meille ilmoituksen sähköpostiviestin puuttuvasta liitetiedostosta, tunnistaa ja kääntää puheen tekstiksi tai vaikkapa auttaa meitä aikatauluttamaan päivämme. Kaikki nämä toiminnot edellyttävät syväoppimista ja voivat siten olla ehdotettujen luottamuksellisuusvaatimusten piirissä, mikä voi rajoittaa mahdollisuuksia kehittää vastaavia innovaatioita tulevaisuudessa.

Microsoftin liiketoiminta perustuu luottamukseen. Siihen, että asiakkaamme tietävät datavirtojensa olevan turvassa ja että meille tietosuoja on loukkaamaton perusoikeus. Tämän luottamuksen perustalle asiakkaamme ympäri Eurooppaa rakentavat älykkäitä pilvipalveluja, joiden avulla ne voivat digitalisoida ja kasvattaa omaa ja asiakkaidensa liiketoimintaa. Parantamalla globaalin tiedonsiirron ja tietosuojan mekanismeja komissio samanaikaisesti turvaa kansalaisten perusoikeudet ja mahdollistaa innovaatiota, kasvua ja työpaikkojen syntymistä myös Suomessa.

Viime kuussa esitetyt aloitteet ovat myönteinen askel eteenpäin Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategian toteutuksessa, mutta todellisen digivetoisen talouden saavuttaminen edellyttää, että yrityksillä on mahdollisuus kehittää innovatiivisia palveluja ja pitää samalla huolta tietosuojasta. Vain löytämällä oikean tasapainon näiden välillä voimme luoda entistä innovatiivisemman, avoimemman ja globaalisti kilpailukykyisemmän Euroopan Unionin.

Pekka Horo on Microsoft Oy:n toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen varapuheenjohtaja.