3.6.2016

Sisältöalan kilpailu kiristyy - vastauksena kotimaisuus ja yhteistyö

FiCom Forumin TV tänään -osiossa tarkasteltiin liikkuvan kuvan tulevaisuutta ja toimintamalleja. Kansainvälinen kilpailu, muuttuvat median käyttötavat ja merkittävästi muuttunut mainosmarkkina myllertävät alaa. Keskeisiä teemoja puheenvuoroissa olivat eri toimijoiden yhteistyö, kotimaiset sisällöt ja keppihevosvideot.

Kansainväliset verkon sisältöpalvelut ovat nopeasti ottaneet jalansijan Suomen liikkuvan kuvan markkinalla. Samaan aikaan osunut mainoseurojen siirtymä televisiosta verkkoon korostaa televisioalan tarvetta uudistaa toimintatapojaan. MTV:n toimitusjohtaja Jarkko Nordlundin iskulause "koko ilta kotimaista" kiteytti ajatusmallin, joka vie mediayhtiötä sen kuudellekymmennelle toimintavuodelle. Tulevaisuus näyttää hyvältä ainakin tuotantoyhtiöille. Kansallisten toimijoiden haasteena tosin on paitsi markkinan pienuus, myös koviksi nousseet urheiluoikeuksien hinnat.

Osion kaikissa puheenvuoroissa korostui tarve tiivistää toimijoiden yhteistyötä liikkuvan kuvan arvoverkossa. Kilpailu pakottaa keksimään uusia ansaintamalleja ja kumppanuuksia sekä kehittämään mainontaan uusia, käyttäjälähtöisiä malleja. TV-alan taloutta käsitelleessä paneelissa Soneran Henrik Laine muistutti, että koskaan aikaisemmin suomalaiset eivät ole tässä mittakaavassa maksaneet sisällöistä, joten perusta alan kasvulle on olemassa. Paneelikeskustelussa haasteena nousi esiin myös oikeuksien saatavuus.

Fanaattista fanitusta, keppihevosia ja maailman suurin videotapahtuma

Varma kaikkia kiinnostava teema on nuoret ja media. Sanoman Marcus Wiklund muistutti, että nuoret kasvavat kiinteästi kiinni pelien maailmaan ja teinit viettävät pelien kanssa jopa 4 tuntia vuorokaudessa. Pelien kanssa nuorten ajasta kilpailevat videot. Tubeconin perustaja Risto Kuulasmaa valotti näkökulmaa tubettajien maailmaan. Tubeconista on kasvanut globaali videotapahtuma, jossa aikuiset laitetaan parkkiin ja nuoriso pääsee tapaamaan idoleitaan: toisia nuoria, jotka tekevät vlogeja peleistä, harrastuksista ja kyllä, myös keppihevosista. Tubettajat tekevät mielellään yhteistyötä sellaisten brändien kanssa, jotka koetaan omiksi ja aidoiksi.

Tube-ikonit eivät toistaiseksi ole juurikaan siirtyneet kännykän näytöltä suureen ruutuun, lähinnä hyvin paljon toisistaan poikkeavien toimintatapojen vuoksi.

Kansainvälisyydestä kasvua

Suomessa kansainvälisyys on tarkoittanut ulkomaisia ohjelmaostoja. Tätä ei pidä ottaa annettuna. Satu ry:n puheenjohtaja ja Warner Bros Finlandin toimitusjohtaja Antti Väisänen kertoi SuomiLOVE-formaatista, joka näyttää kiinnostavan myös muualla: formaatti on myyty jo kahteen maahan ja neuvottelut ovat käynnissä yli kymmenessä maassa. Esimerkki osoittaa, että omaperäinen idea, jossa musiikki yhdistetään universaaleihin tuntemuksiin ja jossa tavalliset ihmiset nostetaan keskiöön - Soundtrack of Love - on formaattina sellainen, joka toimii lähes kaikkialla.

Tube-kulttuuri on hyvin paikallista, mutta toimintatapa on niin suoraviivainen, että se mahdollistaa helposti kokeilut myös englanniksi. Sama mutkattomuus näkyy myös uudenlaisissa, vahvasti tekijöidensä näköisissä ohjelmissa, kuten Duudsoneissa ja Madventuresissa.

Kuka sääntelyyn tarttuu, se sääntelyyn kaatuu

FiCom Forum -seminaaripäivän päättäneessä paneelikeskustelussa ruodittiin normienpurun haasteita ja todettiin, että markkinoiden edistäminen sääntelyllä on vaikeaa. Tietä näyttää liikennekaari: siinä ollaan luomassa liikenteen toimijoille avoimet rajapinnat, jotka mahdollistavat eri liikennemuotojen yhdistämisen kokonaan uusiksi palveluiksi. Paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että sektorikohtaisesta sääntelystä tulisi jo siirtyä kohti yleistä sääntelyä. Keskeiseksi ongelmaksi normienpurussa tunnistettiin viranomaistasolla annettu normisto sekä yli-innokas valvonta.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


3.6.2016

Nopeat ja luotettavat yhteydet ovat digikehityksen perusta

 

Digitalisaatio merkitsee kilpailun kiristymistä, mutta myös mahdollisuuksia: toimialarajat hälvenevät, maiden rajat ylittävät palvelut lisääntyvät ja uusia innovaatioita syntyy niin liiketoimintamalleihin kuin asiakaskokemuksiin. Perinteiset ansaintamallit ovat usealla toimialalla muutoksen pyörteessä, ja uudet, markkinaan toisenlaisilla pelisäännöillä tulleet kansainväliset toimijat ovat haastaneet paikalliset yritykset.

 

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Digitalisaation myötä tietoliikenneyhteyksien tarpeiden kasvu jatkuu entisestään, mikä asettaa jatkossa yhä kovempia vaatimuksia verkkoinfrastruktuurille.

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella ja viisaalla viestintäpolitiikalla. Toimiala on investoinut jo pitkään merkittäviä summia tietoliikenneverkkoihin, niin kiinteään kuin mobiiliin. Esimerkiksi viime vuonna teleyritykset investoivat tietoliikenneverkkoihin reilut 500 miljoonaa euroa. Kansainvälisessä vertailussa Suomi on maailman mobiiliykkönen niin saatavuudessa, datamääriä mitattaessa kuin hintatasossakin.

Ministeriön toimeenpano-ohjelma rohkaisi investointisitoumukseen

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti 1.6.2016 toimeenpano-ohjelmansa huippunopeiden ja toimintavarmojen yhteyksien edistämiseksi vuoteen 2025. Ohjelmalla halutaan edistää kiinteitä ja langattomia yhteyksiä rinnakkain ja tasapainoisesti. Tämä on hyvä linjaus, sillä langattoman ja kiinteän laajakaistan vastakkainasettelu on turhaa. Ne täydentävät ja tarvitsevat toisiaan ja siirryttäessä 5G-maailmaan ero kaventuu entisestään.

Ministeriön ohjelmalla halutaan lisäksi helpottaa kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentamista sekä vauhdittaa markkinaehtoisen kysynnän ja tarjonnan kasvua kilpailua häiritsemättä. Ohjelmassa on myös rohkaisevia kirjauksia lupaprosessien keventämiseksi.

Me FiComissa uskomme, että yhteiskunnan kokonaisedun kannalta paras tapa edistää asiaa on pitää kiinni markkinatalouden pelisääntöjen mukaisesta rakentamisesta ja teknologianeutraliteetista. Näin parhaiten varmistetaan yritysten investointikyky ja -halukkuus myös tulevaisuudessa.

Toimeenpano-ohjelmaa laadittaessa vuoropuhelu ministeriön ja toimialan välillä oli hyvää ja eteenpäin katsovaa. Sen rohkaisemina FiComin jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera tekivät poikkeuksellisen sitoumuksen ja ilmoittivat olevansa valmiita rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 -10 vuoden aikana. Luvatut investoinnit edellyttävät, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Aika ajoin esiintyy väitteitä, ettei kiinteitä laajakaistayhteyksiä rakenneta Suomessa riittävästi. Isossa kuvassa katsottuna laajakaistayhteyksissä on tällä hetkellä pikemminkin kysyntä- kuin tarjontaongelma. Toisaalta on selvää, että digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, mm. älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet, kasvattavat jatkossa kiinteän laajakaista kysyntää.

Julkinen valta voi omalta osaltaan edistää kiinteän laajakaistan kysyntää viemällä palveluja verkkoon yhä enemmän esimerkiksi SOTE-uudistuksen yhteydessä.

Laajakaistarakentaminen saatava sujuvammaksi

Ministeriön toimenpano-ohjelmaan sisältyvä lupamenettelyjen sujuvoittaminen on toimialalle erittäin tärkeä kysymys.  Nykyinen pirstaloitunut järjestelmä, monimutkaiset ja yksityiskohtaiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, lupamaksujen korotukset ja nihkeä suhtautuminen uusiin rakennusmenetelmiin ovat osaltaan hidastaneet rakentamista. Ilmoituksenvaraiseen menettelyyn siirtyminen helpottaisi verkkojen suunnittelua ja antaisi yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta.

Viranomaisten tulisi helpottaa rakennushankkeita myös niin, että samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, kysytään vain kerran. Tässä suhteessa onkin jo tapahtunut edistystä, sillä tuoreessa maantielain uudistuksessa hyväksyttiin periaate, jossa osa viestintäverkkojen rakentamisesta tuli ilmoituksenvaraisuuden piirin.

Uudella taajuusalueella lisää vauhtia mobiilidatalle

Dataliikenteen määrä matkaviestinverkoissa on kasvanut, ja selvitykset osoittavat, että kasvu jatkuu edelleen. Jo kesän aikana tehdään päätöksiä siitä, kenelle tänä vuonna huutokaupattaviksi tulevat 700 MHz:n taajuudet osoitetaan haettaviksi. Toimialalla on vahva yhteinen näkemys siitä, että taajuudet tulee osoittaa haettavaksi kaupallisille toimijoille. Näin varmistetaan Suomen mobiilitoiminnan menestys tulevaisuudessakin, taataan taajuuksien tehokas käyttö sekä turvataan palvelut asiakkaille.

Myös viranomaistarpeet voidaan hoitaa kaupallisten toimijoiden verkoissa teknologisesti edistyneimmillä ja kustannustehokkaimmilla tavoilla.

FiCom Forum pureutui digitaalisaation ilmiöihin

Ensimmäinen ICT- ja televisiotoimialan yhteinen FiCom Forum -seminaari pidettiin 31.5.2016.  Seminaarissa pureuduttiin laajasti digitalisaation ilmiöihin ja puheenvuoroissa nähtiin kautta linjan, että digitalisaatio paitsi muuttaa maailmaa ja liiketoimintaa, myös avaa toimialallamme merkittäviä uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäinen FiCom Forum oli menestys: paikalla oli lähes 200 osallistujaa seuraamassa loistavia, ajankohtaisia puheenvuoroja ja ajatuksia herättäviä paneelikeskusteluita. Saamamme positiivinen palaute rohkaisee meitä käynnistämään seuraavan seminaarin suunnittelutyön: FiCom Forum 2017 pidetään jälleen toukokuussa Marina Congress Centerissä.


1.6.2016

Operaattorit sitoutuvat investoimaan miljardi euroa kiinteään verkkoon


Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiComin mukaan sen jäsenyhtiöt DNA, Elisa, Finnet-yhtiöt ja Sonera sitoutuvat rakentamaan kiinteää laajakaistaa miljardilla eurolla seuraavien 8 - 10 vuoden aikana. Operaattorit vastaavat investointilupauksellaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin kannanottoon, jonka mukaan laajakaistastrategiassa sitoudutaan markkinaehtoiseen rakentamiseen sekä raivataan rakentamista vaikeuttavaa lupaviidakkoa.

Miljardin euron investoinnit tuovat lähes kaikille suomalaisille kotitalouksille mahdollisuuden hankkia nopeita, vähintään 30 Mbit/s nopeuden mahdollistavia kiinteitä laajakaistayhteyksiä vuoteen 2023 mennessä.

- Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri toimii perustana Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Liikenne- ja viestintäministeriön kannanotto on alalle tärkeä viesti siitä, että riski sitoutua pitkäjänteiseen kiinteän laajakaistan rakentamiseen kannattaa ottaa, sanoo FiComin hallituksen puheenjohtaja, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Digitalisaation mukanaan tuomat uudet ratkaisut, esimerkiksi älykodit, viihdepalvelut ja esineiden internet (IoT) kasvattavat jatkuvasti kiinteiden laajakaistaliittymien kysyntää. Suomessa on tällä hetkellä 1,73 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää ja määrä tulee kasvamaan, kun asiakkaiden ostohalukkuus ja yhtiöiden verkkoinvestoinnit lisääntyvät. Nyt luvatut investoinnit edellyttävät kuitenkin, että valtion enemmistöomisteiset yhtiöt eivät osallistu laajakaistarakentamiseen.

Maailman huipulle markkinaehtoisella rakentamisella

Suomessa verkkoinfrastruktuuri ja viestintämarkkinoiden kasvu on saatu maailman huipputasolle markkinaehtoisella rakentamisella.

- Nyt tämä kasvu jatkuu ja yritysten investointihalukkuus ja -kyky säilyvät, kun Suomi kannustaa markkinatalouden pelisääntöjen mukaiseen rakentamiseen. Valtion enemmistöomistamien yhtiöiden mukaantulo markkinaehtoiseen rakentamiseen olisi vaikuttanut ratkaisevasti yritysten investointivalmiuteen, sanoo FiComin toimitusjohtaja Petri Aaltonen.

FiComin jäsenyhtiöt pitävät erinomaisena myös sitä, että verkon rakentamisen esteitä ja hidasteita poistetaan.

- Laajakaistarakentamisen lupajärjestelmän uudistamisella sujuvoitetaan hidasta ja kallista järjestelmää. Kun kankeasta lupakäytännöstä siirrytään ilmoituksenvaraiseen menettelyyn, helpotetaan verkkojen suunnittelua ja yritykset voivat rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on mahdollista, Aaltonen jatkaa.

Lupaviidakkoa raivaamalla yhä suurempi osa kansalaisista saa mahdollisuuden hankkia nopea laajakaistayhteys mahdollisimman pian.


30.5.2016

Lausunto pakettipalveluiden yleispalvelusta

Viestintävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta postipakettipalvelujen tarjontaan velvollisten yleispalveluyritysten nimeämisestä (Luonnos). FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • Yleispalvelun tarkoitus on toimia viimesijaisena turvaverkkona, jos palvelua ei ole muutoin saatavilla kohtuullisen ehdoin kaikille. Tämän turvaverkkoperiaatteen tulee olla ensisijainen ja keskeinen kriteeri arvioitaessa yleispalvelun tarvetta.
  • Markkinoiden arvioinnissa on ristiriita, koska siinä käytetään sekä yleispalvelun turvaverkkoperiaatetta että kilpailukriteeriä. Palvelu voi olla turvattu, vaikka toimijoita olisi yksi.
  • Kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien hinnoitteluarvioinnissa on merkittäviä puutteita.
  • Postin kilpailijat kannattavat markkinaehtoisuutta ilman yleispalvelun asettamista ja ovat kehittämässä uusia palveluja ulkomaille lähetettäville paketeille.
  • FiCom katsoo, ettei kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien markkinalle ole tarvetta asettaa yleispalveluvelvoitetta ja nimetä yleispalveluyritystä.

Markkinoiden arvioinnista

FiCom pitää positiivisena, että Viestintävirasto on tarkastellut pakettimarkkinoita uudelleen ja päätynyt keventämään yleispalveluvelvoitteita. Yleispalvelusääntelyn keskeinen periaate ja tarkoitus ilmenee Luonnoksen sivulta 10, jonka mukaan

"Yleispalvelua koskevan sääntelyn tarkoituksena on toimia turvaverkkona eli taata käyttäjille postipalvelut silloin, kun niiden tarjonta ei ole muuten turvattu".


Vastaava periaate on omaksuttu viestintämarkkinoilla, jolla lähtökohtaisesti tarkoitetaan tilanteita, joissa tarjontaa ei ole saatavilla. Postilain 22 §:n markkinoiden arvioinnissa tulee selvittää tarjonta, jotta voidaan arvioida tarvetta asettaa velvollisuus tarjota yleispalvelua.

Viestintävirasto on Luonnoksessa jakanut markkinat kolmeen eri osaan: kotimaasta kotimaahan lähetettäviin paketteihin, kotimaasta ulkomaille lähetettäviin ja maahaan saapuviin paketteihin. Lain mukaan yleispalvelua voidaan pitää turvattuna muun muassa, jos alueella on keskenään kilpailevia yrityksiä. Luonnoksessa on lähdetty aikanaan luodusta kotimaisesta rakennelmasta, jossa kolme palveluntarjoajaa katsotaan riittäväksi keskinäiseksi kilpailuksi. Yleispalvelun turvattuus arvioidaan erikseen kahden toimijan markkinalla.

FiCom pitää ongelmallisena kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettimarkkinoiden johtopäätöstä, koska se ei vastaa yleispalvelun turvaverkkoperiaatetta. FiCom on useissa viestintämarkkinoiden yleispalvelua koskevissa lausunnoissaan painottanut palvelujen saatavuutta ja turvattavuutta, jos yksikin palveluntarjoaja tarjoaa arvioitavaa palvelua kohtuullisin ehdoin kaikille. Tämä onkin vuonna 2014 otettu lähtökohdaksi viestintämarkkinoilla.

Luonnoksesta ei ilmene, onko postilain 23 §:n 2 momentin kilpailua koskeva kohta 3 absoluuttinen edellytys arvioitaessa yleispalvelun tarvetta. Jos näin on, säännöksen ao. kohtaa tulisi avata jatkovalmistelussa, koska se ohittaa yleispalvelun keskeisimmän periaatteen eli turvaverkkoperiaatteen. Kuten viestintämarkkinoilla, tulisi postipuolella huomioida komission näkemys yleispalveluvelvoitteen asettamisesta ainoastaan niissä tilanteissa, jos palvelua ei ole saatavilla kohtuullisin ehdoin ja kattavasti. Kilpailukriteeri on täysin eri asia kuin turvaverkkoperiaate. Jos Luonnoksessa pitäydytään yksinomaan kilpailukriteereissä, tulisi sen jatkovalmistelussa perustella, miksi tästä yleispalvelusääntelyn tarkoituksesta poiketaan.

Hinnoittelun arvioinnista

Luonnoksen sivulla 21 esiintyvässä taulukossa on kirjattu ulkomaille lähetettävien pakettien hinnoitteluesimerkkejä eri toimijoilta. Arvioinnissa ei ole huomioitu Postin arvonlisäverottomuutta eikä sitä, että muiden palvelujen tarjoajien palvelu on erilainen (nouto asiakkaalta ja kotiinkanto asiakkaalle) kuin Postin.

Luonnoksesta ei ilmene sitä seikkaa, onko Posti itse katsonut koko pakettimarkkinaa yhtenä markkinana sen ollessa siitä yleispalveluvelvollinen ja miltä osin tämä on vaikuttanut kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien hinnoitteluun. Esityksessä ei ole myöskään vaikutusarviointia siitä, tuleeko hinnoittelu mahdollisesti muuttumaan, jos tämä markkina jää yleispalveluvelvollisuuden piiriin. Lisäksi ulkomaille suuntautuva pakettiliikenne on marginaalinen: koko pakettiliikenteestä sen osuus on noin 0,5 %, josta Postin osuus on noin puolet. Vaikutusarviointi tulisi tehdä Luonnoksen jatkovalmistelussa.

Tältä osin hinnoitteluvertailu ei ole yhdenmukainen ja tasapuolinen, joten sitä ei tulisi käyttää perusteena päätöksen asettamiselle.

Muuta

Viestintäviraston kuulemistilaisuudessa kävi ilmi Postin kilpailijoiden suunnitelmia uusista pakettipalveluista ulkomaille. Posti ja Postin kilpailijat kannattivat markkinaehtoista toimintaa, eivätkä kannattaneet yleispalveluvelvoitteiden asettamista. Viestintäviraston tulisi ottaa huomioon nämä suunnitelmat ja alan toimijoiden toiveet kilpailusta ja markkinaehtoisuudesta.

Luonnoksessa ei ole myöskään huomioitu Postilain kokonaisuudistusta, jossa sääntelyä tullaan keventämään hallitusohjelmatavoitteiden mukaisesti.

Asettamisvelvollisuuden tarpeellisuus

Edellä mainituilla perusteilla FiCom katsoo, ettei kotimaasta ulkomaille lähetettävien pakettien markkinalle ole tarvetta asettaa yleispalveluvelvoitetta ja nimetä yleispalveluyritystä

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

30.5.2016

Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin uudistaminen

(E 55/2016 vp)

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin uudistamista koskevasta e-kirjeestä. E-kirje on hyvin laadittu ja sen valmistelussa on kuultu FiComia ja sen jäsenyrityksiä. Kirjeessä otetaan esille pääasiassa oikeita asioita. FiCom esittää asiassa seuraavat huomiot:

Päähuomiot

  • Esitetty Suomen kanta on kannatettava: Suomen tulee olla aktiivinen arvioitaessa telealan erityissääntelyn tarvetta.
  • Telealan sääntelyn vähentäminen ja siirtyminen yleissääntelyyn ovat kannatettavia tavoitteita.
  • Sähköisen viestinnän EU-sääntelyä kehitettäessä tulisi huomioida erityisesti myös koneiden välinen viestintä ja oikeushenkilöiden viestinnän sääntelystä tulee tehdä erityisen huolellinen analyysi.

Yksityiskohtaiset huomiot

Ehdotettu Suomen kanta

E-kirjeessä ehdotettu Suomen kanta on kannatettava. Viestintäpalveluiden tarjonta ja käyttö ovat muuttuneet siinä määrin ja muuttuvat edelleen, että sähköisen viestinnän tietosuojan sääntelyä on syytä arvioida kokonaisvaltaisesti. Koneiden välisen viestinnän luottamuksellisuuden osalta tulisi tehdä kattava analyysi, kuten jäljempänä ehdotetaan. Koneiden välisen viestinnän luottamuksellisuuden tarve ei ainakaan kaikissa tilanteissa ole yhtä korostunut kuin ihmisten välisen viestinnän.

Sääntelyn vähentäminen ja siirtyminen yleisluonteiseen sääntelyyn

FiComin näkemyksen mukaan kirjeessä on sääntelyn keventämisen osalta otettu esille oikeita asioita. FiCom pitää tärkeänä, että direktiivin varsin yksityiskohtaisesta sääntelytavasta siirrytään yleisluonteiseen sääntelyyn, joka soveltuu kaikkiin toimijoihin yhtäläisesti.

Suhde tietosuoja-asetukseen ja muuhun EU-sääntelyyn

FiCom kannattaa osiossa esitettyä lähtökohtaa, jossa erityissääntelyä pyrittäisiin korvaamaan yleisellä sääntelyllä. FiCom kannattaa osiossa esitettyä teknologianeutraalia sääntelytapaa. Jos erityissääntelyä katsotaan tarvittavan, tulee sen kohdistua kaikkiin toimijoihin yhtäläisesti.

FiCom esittää osiota täydennettäväksi myös siten, että yrityksillä on paitsi varmuus sovellettavasta normistosta myös selkeys siitä, että kussakin tilanteessa sovellettavana on vain yksi normisto; joko erityissäännös tai yleinen sääntely mutta ei molempia yhtä aikaa. Osiossa esitetty hallinnollisen taakan minimointi on erittäin kannatettavaa.

Koneiden välinen viestintä

Esineiden internetin kehittyessä vauhdilla on syytä arvioida huolellisesti tarvetta koneiden välisen viestinnän luottamuksellisuuteen, ettei aiheutettaisi tarpeettomia esteitä IoT-palveluiden kehitykselle. Käytännön esimerkkinä voidaan ottaa esille erilaisten anturitietojen käsittely. Jos esimerkiksi jätesäiliö ilmoittaa keskusyksikölle että kaipaa tyhjennystä tai WC-paperiteline siivouspalvelun tarjoajalle että tarvitsee täydennystä, ei mielestämme ole mitään tarvetta viestinnän luottamuksellisuuden suojaamiseen. Käytännön kannalta haaste lienee toki konekielisen viestinnän erottaminen muusta viestinnästä.

Oikeushenkilöiden viestintä

Oikeudellisten henkilöiden tarvetta viestinnän luottamuksellisuuden turvaamiseen täysimääräisesti olisi arvioitava huolellisesti. Todennäköisesti ei ole tarvetta esimerkiksi erikseen säädellä enää sitä, että yrityksellä on oikeus estää kutsuvan liittymän tunnisteen näkyminen.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


27.5.2016

Lausunto Viestintävirastolle sähköisen tunnistamisen ja luottamuspalveluiden määräysluonnoksesta

(M 72/2016)

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry, kiittää mahdollisuudesta saada lausua määrysluonnoksesta ja siihen liittyvästä perustelumuistiosta. FiComin näkemyksen mukaan määräyksen valmistelussa alan toimijoita on kuultu ja heidän näkemyksiään on valmistelussa otettu huomioon.

Pääviestit

  • Tietoturvatoimenpiteiden osalta tulee ottaa huomioon yritysten toiminnalliset tarpeet mm. etätyön mahdollistamiseksi ja mitoittaa vaatimukset siten, etteivät ne tarpeettomasti poikkea yrityksillä jo ennestään olevista vaatimuksista.
  • Ensitunnistamisen vaatimuksissa on syytä ottaa huomioon liittymien myynnin erilaiset tilanteet ja sallia ensitunnistaminen jo ennen kuin itse tunnistusväline luovutetaan asiakkaalle.
  • Häiriötiedottamisen tulee mahdollisuuksien mukaan perustua yrityksillä jo oleviin käytäntöihin.
  • Määräysluonnoksen siirtymäaika on riittävä ja siitä on perusteltua pitää kiinni, jotta luottamusverkostoon voidaan siirtyä suunnitellusti.

Yksityiskohtaiset huomiot

FiCom korostaa sitä, että tunnistuspalvelun tarjoajille asetettavissa tietoturvavaatimuksissa tulee mahdollisuuksien mukaan huomioida nykyaikaisen joustavan työn realiteetit ja palveluja tarjoavilla yrityksillä jo mahdollisesti muuta kautta noudatettaviksi tulevat standardit ja vaatimukset. Olisi luontevaa, että tunnistuspalvelun tarjontaa koskevat vaatimukset voitaisiin täyttää mahdollisimman pitkälti olemassa olevilla prosesseilla.

Ensitunnistamisessa ei tulisi vaatia sitä, että väline annetaan välittömästi käyttäjälle. Erilaisissa liittymien avaamisen tai vaihtamisen tilanteissa voi olla tarkoituksenmukaista tunnistaa henkilö lain edellyttämällä tavalla muun asioinnin yhteydessä jolloin väline voitaisiin toimittaa jälkikäteen. Samaa menettelyä käytetään esimerkiksi poliisin myöntämien henkilöllisyystodistusten osalta.

Häiriöistä tiedottaminen on luottamusverkoston toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Tältäkin osin olisi luontevaa huomioida yrityksillä jo olevat käytännöt. jotta tunnistuspalveluihin liittyvä tiedottaminen voitaisiin hoitaa yrityksillä jo käytössä olevilla prosesseilla tai niitä tarkistamalla.

Määräys on pääasiassa tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2016. FiComin jäsenillä on tekniset ja toiminnalliset valmiudet suunniteltuun voimaantuloon ja FiCom pitää tärkeänä, että määräys tulee voimaan suunnitellussa aikataulussa. Aikataulusta kiinni pitäminen on osaltaan tärkeää lainsäädännössä asetetun luottamusverkostoon siirtymisen mahdollistamiseksi suunnitellusti.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


25.5.2016

Norkring AS:n hakemus verkkotoimiluvan muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoa Norkring AS:n verkkotoimiluvan muuttamisesta. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • FiCom kannattaa kilpailua ja sen edistämistä, mutta kilpailuedellytysten tulee taata kaikille toimijoille oikeusvarmuus ja syrjimättömyys.
  • Toimilupapolitiikan tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoivaa, ja tietoyhteiskuntakaaren 1 §:n tavoitteiden ja etujen niin toimijoiden kuin loppukäyttäjien kannalta tulee korostua siinä.
  • FiCom ei pidä tässä tapauksessa perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena muuttaa toimilupaehtoja.

Toimilupapolitiikan tulee olla ennakoivaa ja syrjimätöntä

FiCom kannattaa kilpailua viestintämarkkinoilla, koska se osaltaan luo uusia innovaatiota ja kehittää olemassa olevia tuotteita ja palveluita. Kilpaillut markkinat huolehtivat saatavuudesta ja tarjonnasta. Markkinaehtoisuuden vastineeksi lainsäätäjän ja hallinnon tulee taata lähtökohtaisesti yhdenvertaiset kilpailuolosuhteet- ja edellytykset markkinatoimijoille.

Viestintäverkkoinfrastruktuuriin investoiminen on etupainotteista, kallista, pitkäjänteistä ja korkeariskistä toimintaa. Tästä syystä toimilupapolitiikassa toimilupaviranomaisen tulee kiinnittää erityistä huomioita kilpailuedellytysten syrjimättömyyteen, oikeusvarmuuteen ja ennakoitavuuteen.

Verkkotoimijainvestoijan tulee voida luottaa siihen, että kaikkien alueiden toimiluvan ehdot ovat oletusarvoisesti pysyviä ja varsinkin tilanteessa, jos samaa aluetta on hakenut useampi taho.

Erityisesti tulisi arvioida sitä, miten mahdollinen muutos vaikuttaisi markkinoiden kilpailutilanteeseen ja syrjisikö muutos niitä toimijoita, joiden ehdot säilyvät ennallaan. Edelleen muutoksessa tulisi huomioida tietoyhteiskuntakaaren 1 §:n ja toimilupapäätöksen tavoitteet edistää palvelujen tarjontaa ja käyttöä viestintäverkoissa. Lisäksi muutosarvioinnissa tulisi huomioida väestöpeittovaatimuksen supistumisen vaikutus käyttäjiin ja käyttäjien yhdenvertaisuuteen viestintäpalvelujen saatavuudessa. Edelleen tulisi huomioida se, että muutoshakemus koskee DVB-T2 jakelutekniikalla toteutettavaa verkkopalvelua, jonka käyttöönottoa ollaan aikaistamassa vuodelle 2020.

Toimilupien muutoksiin tulee lähtökohtaisesti suhtautua pidättyvästi ja varsinkin siinä tapauksessa, kun luvan saaja hakee muutosta lähes välittömästi luvan myöntämisen jälkeen. Luvan muuttaminen luvansaajan aloitteesta edellyttäisi olennaisia muutoksia markkinaolosuhteissa tai muuta vastaavaa olennaista muutosta. FiComin tiedossa ei ole, että toimilupaehtomuutoksia ainakaan samassa mittakaavassa olisi haettu teletoimintapuolelle. Jos tällaisia hakemuksia on tehty, tulisi tarkastella niiden analogiaa ja soveltuvuutta ennakkotapauksina tähän tapaukseen.

FiComin käsityksen mukaan markkinaolosuhteissa ei ole luvan myöntämisen jälkeen tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät ja puoltaisivat ehtojen muuttamista viiden (5) kuukauden kuluttua luvan saamisesta eikä sellaisia perusteita myöskään ilmene hakemuksesta. Kilpailulla markkinalla toimijan tulee valmistautua myös siihen, että asiakkaat kilpailuttavat toimijat ja se olisi tullut huomioida lupaa haettaessa. Lisäksi toimilupaehdot kuten peitto- ja katvealuevaatimukset ja investoinnit ovat olleet hakijan tiedossa.

FiComin näkemyksen mukaan tässä tapauksessa tietoyhteiskuntakaaren ja toimilupapolitiikan ja -päätöksen tavoitteet esimerkiksi kilpailusta ja sen edistämisestä ovat toteutuneet. FiComin näkemyksen mukaan näiden tavoitteiden toteutuminen ei ole peruste lupaehtojen muuttamiselle.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


25.5.2016

Esitys sähköisen asioinnin tukipalveluiksi

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry (FiCom) kiittää mahdollisuudesta lausua lakiesityksestä hallinnon yhteisiksi sähköisen asioinnin tukipalveluiksi (HE 59/2016 vp). FiCom esittää lausuntonaan eduskunnan hallintovaliokunnalle seuraavaa:

Pääviestit

  • Yhtenäisen palvelukokemuksen tuottaminen valtion ja kuntien sähköisten palvelujen käytössä on kannatettavaa.
  • Sähköisiä palveluja kehitettäessä yksityisen ja julkisen sektorin roolit on pidettävä selkeinä. Tällöin yrityksillä on mahdollisuus kehittää tuotteita ja palveluja jotka edistävät sähköistä asiointia ja myös julkisten palvelujen digitalisointia.
  • Julkisen sektorin roolin tulee olla palvelujen ostajan rooli aina, kun palveluita on tai voi olla saatavilla kilpailluilta markkinoilta. Tämä tukee parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteiskunnan taloudellista ja teknistä kehitystä.
  • Osa esitysluonnoksen 3 §:ssä tarkoitetuista palveluista on hankittavissa markkinoilta - erityisesti viestinvälityksessä. VRK:n ei tule tulla tarjoamaan palveluja tälle markkinalle eikä valtion tule monopolisoida viestin välitystä omaan järjestelmäänsä.
  • I lakiehdotuksen 3 § 2 momentti antaa laajan valtuuden kasvattaa VRK:n palvelutuotantoa tulevaisuudessa. Säännöstä on liikenne- ja viestintävaliokunnan tarkoittamalla tavalla syytä täsmentää ja nostaa säädöstaso valtioneuvoston asetukseksi.
  • Sähköisessä tunnistamisessa julkisen sektorin rooli on oikein määritelty.
  • Palvelunäkymään tulee ottaa vain julkisia palveluja ja esityksessä tarkoitettuja tukipalveluita tulee käyttää vain julkisten palvelujen tarjoamiseen. Tukipalvelujen tarjoaminen yksityisen sektorin käyttöön on omansa aiheuttamaan häiriöitä markkinoilla, eikä se ole tarpeen esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia yksityiseen ICT-palvelutuotantoon. Lain vaikutusten arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja harkita lain säätämistä määräaikaisena.

Yleistä

Esityksen tavoite

FiCom kannattaa lämpimästi kansallisen palveluväylän käyttöönottoa ja kaikkien julkisten palvelujen ripeää siirtämistä palveluväylään. Esityksen tavoitteena oleva yhtenäinen palvelukokemus edistää sähköistä asiointia, hallinnon tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta sähköisiin palveluihin.

Palvelujen toteuttamistapa ja vaikutus kilpailuun

Esitys pohjautuu ajatukseen, jossa vastuu julkisen sektorin sähköisen asioinnin tukipalvelujen toteuttamisesta on annettu Väestörekisterikeskukselle (VRK). VRK:n tuottamien yhteisiä tukipalvelujen käyttö ehdotetaan säädettäväksi velvoittavaksi valtion viranomaisille ja lakisääteisiä tehtäviä toteuttaville kuntien viranomaisille. Palvelujen toteuttamisen osalta esitys linjaa ratkaisuiksi avoimet rajapinnat ja palvelujen toteuttamisen avoimen lähdekoodin pohjalta. Näistä linjanvedoista FiCom pitää avoimia rajapintoja kannatettavina.

Esityksessä arvioidaan, että laki hyödyttäisi yrityksiä, koska ne voisivat tuoda asiakasrekistereitään osaksi palvelunäkymää ja että yritykset hyötyisivät siitä, että ne voivat siirtää palveluväylän avulla omista palveluistaan viranomaisten järjestelmiin.

Esityksessä tarkoitettua palvelunäkymää ja asiointivaltuuspalvelua on tarkoitus tarjota myös yksityisten tahojen käyttöön julkisena palveluna. Siltä osin, kun tukipalveluita on esityksessä tarkoitus tarjota myös yksityisten yritysten käytettäviksi, VRK:n tuottamat palvelut vaikuttavat negatiivisesti yksityisten yritysten jo tarjoamiin vastaaviin sähköisiin palveluihin ja ehkäisevät kaupallista palvelukehitystä. FiCom ei pidä perusteltuna esitystä tältä osin, etenkään kun palvelujen tarjoaminen yrityksille ei ole tarpeen KaPa-lain 1 §:ssä ilmaistun lain tarkoituksen kannalta.

Esityksen I lakiehdotuksen 3 § 2 momentti antaa laajan valtuuden kasvattaa VRK:n palvelutuotantoa tulevaisuudessa valtiovarainministeriön asetuksella. Säännöstä on liikenne- ja viestintävaliokunnan tarkoittamalla tavalla (LiVL 9/2016 vp) syytä täsmentää ja nostaa säädöstaso valtioneuvoston asetukseksi. Lisäksi on syytä varmistaa, ettei ICT-palvelujen yksityisen palveluntarjonnan markkinaan aiheuteta jatkossa häiriöitä laajentamalla I lakiehdotuksen 8 § 2 momentin asetuksenantovaltuudella tukipalvelujen käyttöä muille kuin julkisen sektorin toimijoille.

Esityksestä ei käy ilmi, miten lakiehdotusta on tarkoitus soveltaa jo käytössä olevien yksityisen ja julkisen sektorin välisissä viestintäkäytännöissä, kuten sähköisten laskujen toimittamisen osalta.

Esityksen vaikutukset ja valittava lainsäädännöllinen ratkaisu

Esityksellä on merkittävä vaikutus yksityisen sektorin ICT-palvelujen tarjontaan, jos tukipalvelujen tuottaminen annetaan yksin VRK:n tehtäväksi. Kun esityksen tavoitteena on luoda edellytykset valtion ja kuntien palvelujen tuomiseksi palveluväylään ja kansalaisen palvelunäkymään, tulisi tähän tarkoitukseen harkita vähemmän ICT-palvelujen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan väliseen kilpailuun vaikuttavaa tapaa. FiCom ehdottaa ensisijassa ehdotetun lain säätämistä 2-3 vuoden määräajaksi, jonka jälkeen lain vaikutuksia voitaisiin arvioida riittävän laajapohjaisesti ja tehdä arviot tulevaisuuden sääntelytarpeesta ja palvelujen toteuttamistavasta.

Määräaikaisuutta puoltaa myös sähköisten palvelujen ja asioinnin varsin nopea kehitystahti, jossa välineet, palvelut ja käyttäjien käyttötottumukset muuttuvat hyvin nopeasti. Tässä tilanteessa pysyviä jäykkiä rakenteita luova sääntely ei ole paras keino edistää palvelujen kustannustehokasta tuottamista eikä sähköistä asiointia ylipäätään.

Sähköinen tunnistaminen

Sähköisen tunnistamisen osalta esitys on tasapainoinen, koska siinä on selkeästi linjattu, että julkinen sektori toimii kaupallisesti tuotettujen tunnistamispalvelujen ostajana. Sähköisen tunnistamisen markkinaa on pyritty vauhdittamaan vuoden 2015 alussa tehdyillä muutoksilla. FiCom kiinnittää valiokunnan huomion siihen, että valitettavasti paitsi sähköisen tunnistamisen, myös koko yhteiskunnan turvallisuutta parantava poliisin henkilötodistusten sähköisen voimassaolopalvelun toteuttaminen on viivästynyt. Kyseisen palvelun viivästyminen muodostaa merkittävän uhan uudistusten tavoitteen - luottamusverkoston toteutumiselle.

Kertakirjautuminen

Esitysluonnoksen tavoitteena edistää julkisten palvelujen käyttäjäkokemusta kertakirjautumisen avulla siten, että samalla tunnistamisella käyttäjä voisi siirtyä julkisesta palvelusta toiseen. Tältä osin FiCom korostaa sitä, että palvelun tulee perustua tunnistuspalvelun tarjoajien osalta vapaaehtoisuuteen ja että VRK:n tulee ottaa vastuu tunnistuksen siirtämisestä ensimmäisen tunnistamisen jälkeen.

Viestinvälitys

Esityksen lähtökohta

Esitysluonnoksessa ehdotetaan keskitettäväksi julkisen sektorin ja yksityisten tahojen viestinvälitys VRK:n tuottamaan yhteiseen viestintävälityspalveluun. Ilmeisesti viestinvälitys on tarkoitus perustaa jo käytössä olevan kansalaisen asiointitilin pohjalle. Kansalaisen asiointitili on ollut käytössä jo usean vuoden ajan, mutta sitä ei käyttäjien keskuudessa laajalti tunneta eikä käytetä.

FiComin käsityksen mukaan esityksen tavoitteena on tuoda viestinvälityspalvelu yhdistettynä rooli- ja valtuuspalveluun myös yritysten käyttöön siten, että tunnistettu käyttäjä voisi rooli- ja valtuuspalvelun avulla hoitaa myös yrityksen asiointia viranomaisten kanssa.

Arvio viestinvälitysmallista

Esityksen hyväksyminen lopettaisi nykyisen toimintatavan, jossa julkinen sektori ostaa palveluita markkinoilta kun aiemmin ostetut palvelut korvataan VRK:n tuottamilla ratkaisuilla. Tähän kiteytyy esityksen ongelmallisuus. Esityksestä on vaikea saada kattavaa kuvaa siitä, missä määrin siinä ehdotettujen ratkaisujen myötä yksityisille yrityksille jäisi mahdollisuus tuottaa palveluja asiointiin, jotka on tarkoitus ottaa VRK:n tuotettaviksi. Joka tapauksessa markkina, jolle yritykset voisivat kehittää omia tuotteita ja palveluja asiointia varten, korvautuisi mahdollisuudella toimia alihankkijan tai konsultin roolissa.

FiComin käsityksen mukaan muissa EU-maissa on ristiriitaisia kokemuksia julkisen asioinnin viestinvälityksen keskittämisestä. Yhteiskunnan digitalisoituessa käyttäjien tottumukset muuttuvat nopeasti ja tottumusten muutosta on vaikea ennakoida. Sen vuoksi olisi viisasta keskittyä luomaan kestäviä rakenteita, jotka jättävät käyttäjille valinnanvapauden valita viestinvälityspalveluista parhaiten tarpeitaan vastaavan. Valinnanvapauden edistäminen kannustaa myös kotimaista ICT-alaa kehittämään käyttäjille hyviä palveluita. Jos viestinvälityspalvelu otetaan VRK:n monopoliksi, hyödyttää se vain julkisessa hankinnassa menestyneitä ICT-toimittajia, joita VRK käyttää apuna palvelun toteuttamisessa ja tällä hetkellä markkinoilla olevat ratkaisut joutuvat väistymään.

Ehdotettu valtion monopoliin perustuva ratkaisu ei ole toivottava käyttäjien, yritysten eikä kansantalouden kannalta. Ehdotusta tulee muuttaa siten, että se jättää viestinvälityspalveluun valinnanvapauden julkisen tahon kanssa asioivalle. Valinnanvapaus mahdollistaa palvelujen tarjonnan ja kehittämisen markkinaehtoisesti. Kilpailtu markkina kannustaa kehittämään asiointikokemusta sekä sovelluksia ja palveluita, jotka luontevasti yhdistävät käyttäjien arjen tarpeita.

Viestinvälityspalvelu tulee myös perustaa avoimeen rajapintaan, jotta markkinoille jäisi mahdollisuus toimia.

Muuta

Esitysluonnoksessa käsitellään jossakin määrin yksityisten toimijoiden mahdollisuutta hyödyntää valtion perusrekistereitä palveluväylän avulla. Esitykseen olisi syytä ottaa säännökset perusrekistereiden hyödyntämisen kustannusten poistamisesta. Perusrekistereiden, kuten väestö- tai kaupparekisterin tietojen hyödyntäminen edistäisi hyvää tietojen hallintatapaa, kun tietojen ajantasaisuuden varmistaminen ei olisi kustannuskysymys. Hankkeeseen osoitettujen varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen auttaisi hallitusohjelmassa tavoitellun digitalisaatioloikan ottamisessa huomattavasti paremmin kuin yksityisen palveluntarjonnan syrjäyttävä toimintojen monopolisointi.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


23.5.2016

Kommentit hallituksen esitysluonnokseen liikennekaareksi

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi liikennekaareksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • Sääntelyn purkaminen, hallinnon keventäminen ja kilpailun avaaminen ovat kannatettavia, koska ne luovat edellytykset digitalisaatiolle, markkinaehtoiselle yrittäjyydelle ja uusille liiketoimintamalleille sekä edesauttavat tuottavuuden kasvua.
  • Sääntelyä ja hallinnon ohjausta tulee kohdistaa vain sinne, missä se on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista esityksen tavoitteiden kannalta.
  • Suomessa tarjolla oleva laadukas ja kattava viestintäinfrastruktuuri sekä edulliset viestintäpalvelut tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet liikennepalveluiden, niiden vaatimien järjestelmien ja Maas-palveluiden tarjoamiselle ja kehittämiselle.
  • Ehdotuksen tavoitteet hyödyntävät markkinoita ja palvelun käyttäjiä.
  • Käytössä olevat uudet ja tulevat maksutavat tulisi hyväksyä käteisen ja yleisempien maksukorttien ohella.

Sääntelyn purkaminen, hallinnon keventäminen ja kilpailun avaaminen ovat kannatettavia

Sipilän hallitusohjelman yhtenä painopisteenä on digitalisaatio, kokeilut ja normien purkaminen. FiCom suhtautuu esitykseen hyvin positiivisesti, koska siinä konkreettisesti pyritään toteuttamaan mainittua hallitusohjelman tavoitetta.

FiCom on pannut tyytyväisenä merkille, että esityksessä lähdetään rohkeasti esittämään muutosta nykyhallinnon toimintamalliin ja -tapaan siten, että jatkossa hallinto toimii mahdollistajana ja vain välttämättömistä asioista säädetään normeilla. Tämä mahdollistaa paitsi yritystoiminnan helpottamisen myös hallitusohjelman mukaisen kokeilukulttuurin edistämisen, mikä myös osaltaan luo edellytyksiä uusille liiketoimintamalleille.

Kilpailun avaaminen ja sääntelyn keventäminen liikenne- ja tavaraliikenteessä ovat kannatettavia, koska ne ovat markkinoiden ja palveluiden kehittymisen kannalta ensiarvoisia. Analogiaa on saatavilla muun muassa telemarkkinoiden avaamisesta, jonka ansiosta Suomessa on yhdet maailman kattavimmista, laadukkaimmista ja edullisimmista viestintäpalveluista. Kilpaillut markkinat luovat painetta toimijoille investoida ja innovoida uusia tuotteita ja palveluita.

Luonnoksessa on hyvin perusteltu ja arvioitu sitä, miksi ehdotettu sääntelyn purkaminen ja kilpailun avaaminen ovat paras vaihtoehto sen sijaan, että ei tehtäisi lainkaan muutoksia tai tehtäisiin vain osittaismuutoksia. Ehdotuksen tavoitteet ja siihen pääsemiseksi esitetyt toimenpiteet hyödyntävät paitsi markkinoita, myös liikennepalveluja ostavia ja käyttäviä henkilöitä ja yrityksiä. Lisäksi uudet liiketoimintamahdollisuudet ja yritystoiminnan helpottaminen tarjoavat uusia työllistymismahdollisuuksia ja -vaihtoehtoja ja edesauttavat tuottavuuden kasvua.

Tietojen avaaminen ja järjestelmien yhteentoimivuus

Digitalisaation hyödyntämisen yhtenä peruselementtinä voidaan pitää tiettyjen tietojen avaamista hyödynnettäväksi. Tämä mahdollistaa uusien liiketoimintamallien syntymisen ja vanhojen kehittämisen. Lähtökohtaisesti tietojen avaamisen tulee kohdistua vero- tai muutoin julkisin varoin tuotettuihin tai julkisesti hankittuihin tietoihin.

Yksityissektorin ja erityisesti yksittäisen yrityksen markkinaehtoisesti keräämien tietojen avaamisvelvoitteeseen tulee suhtautua lähtökohtaisesti pidättyvästi, ainakin siltä osin kuin tiedot koskevat liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja. Tältä osin esityksessä onkin nimenomaisesti todettu lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuutta koskevan 2 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa, että liikesalaisuudet ja asiakastiedot jäävät tietoja koskevan avaamisvelvoitteen ulkopuolelle.

Teknologian kehittyminen ja avoimet rajapinnat mahdollistavat sen, että vastaisuudessa tuotettavat liikennepalvelut ja niihin liittyvät järjestelmät mahdollistavat eri järjestelmien ja palveluiden yhteentoimivuuden. Viestintäpalveluissa tämä eri verkkojen ja palveluiden yhteentoimivuus on ollut jo pitkään arkipäivää. Uusista viestintämarkkinoiden ja muiden palvelutarjoajien muodostaman arvoverkon yhteentoimivista innovaatioista voidaan esimerkkeinä mainita mobiilivarmenne ja mobiilimaksu.

Suomessa on korkeatasoinen ja kattava viestintäverkkoinfrastruktuuri ja sen päällä toimivat IT-ratkaisut, jotka tarjoavat erinomaiset edellytykset liikennejärjestelmien ja -palveluiden yhteentoimivuudelle ja kehittämiselle esimerkiksi avointen rajapintojen kautta. Tältä osin esitys mahdollistaa digitalisaation tuomien etujen entistä paremman hyödyntämisen myös liikennepalveluissa.

Ehdotuksen III osan 1 luvun 2 §:n 5-kohdassa todetaan (sekä sivuilla 19 ja 69 ja 109), että

"matkustajalla on oikeus maksaa matkansa käteisellä ja yleisimmillä maksukorteilla, jollei edellä tämän luvun 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla ole selkeästi määritelty tiettyä maksutapaa, jonka matkustaja on tilauksen tai varauksen yhteydessä hyväksynyt."


FiCom huomauttaa, että jo nykyisin käytössä olevat uudet ja tulevat maksutavat, kuten pien- tai mobiilimaksua hyödyntävät tavat tulisi digitalisaation ja teknologianeutraalisuuden mukaisesti hyväksyä käteisen ja yleisempien maksukorttien ohella. Lisäksi ehdotus jättää nyt avoimeksi sen, mitä oikeastaan tarkoitetaan maksujärjestelmällä suhteessa maksamisen ratkaisuihin.

Liikennekaariuudistuksessa on kysymys niin suuresta kokonaisuudistuksesta, että varmasti löytyy näkökohtia ja yksityiskohtia, joihin ei ole vielä ratkaisuja tai joihin vetoamalla ehdotusta vastustetaan. Kuitenkaan ei ole tarkoitus tältäkään osin saada maailmaa valmiiksi, joten aivan keskeistä on nähdä ja ymmärtää hankkeen kokonaishyödyt koko Suomelle, jonka pohjalta ehdotusta on syytä viedä eteenpäin.


20.5.2016

FiComin kanta sähköisen viestinnän yksityisyyden suojan sääntelyn uudistamiseen

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry esittää liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavat päähuomiot sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin (ePD) uudistamisesta, josta Euroopan komissio on käynnistänyt julkisen kuulemisen.

Pääviestit

  • Suomen tulisi kuulemisessa edistää tarpeettoman sääntelyn purkua.
  • Sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivin tietosuoja-asetuksen kanssa päällekkäiset säännökset tulee kumota
  • Siltä osin kun viestinnän luottamuksellisuutta turvaavaa sääntelyä tarvitaan, tulee sen soveltua tasapuolisesti kaikkiin sähköisen viestinnän palvelujen tarjoajiin.
  • Telesektorin erityissäännösten tarve tulee harkita ja tarpeettomat normit purkaa. Jos laskutusta, soittavan numeron sääntelyä tai luettelopalveluja vastoin FiComin käsitystä vielä koetaan tarpeelliseksi säännellä, olisi niille luonteva paikka Telecom-paketissa arvioitava sääntely.
  • Yleisen henkilötietojen suojan ja telealan erityissääntelyn päällekkäisyys on omansa johtamaan ristiriitaisiin soveltamistilanteisiin. Sääntely tulee sovittaa yhteen siten, että yrityksillä on selkeät olosuhteet ja varmuus sovellettavasta normistosta.
  • Direktiivin arvioinnin yhteydessä olisi luontevaa analysoida sääntelyn tarve M2M-liittymien sekä oikeushenkilöiden osalta.

FiCom kanta EU:n teletoiminnan sääntelyyn

FiCom pitää tärkeänä, että Suomi vie voimakkaasti EU:ssa eteenpäin tarpeettoman sääntelyn purkua puoltavaa viestiä. Sen vuoksi Suomen olisi perusteltua vastata myös sähköisen viestinnän yksityisyyden suojan direktiivin kuulemiseen sääntelyn purkua tukevalla tavalla.

FiCom korostaa, että tietosuoja-asetuksen antaminen antaa merkittävän mahdollisuuden parantaa ja ajankohtaistaa viestintäpalveluiden sääntelyä. Kuten Komission omassa kuulemisen tausta-asiakirjassa todetaan, ei ePD kohdistu nykyiseen sähköisen viestinnän kenttään yhtenäisellä tavalla. Direktiivi on annettu aikana, jolloin teletoiminnan markkinatilanne oli Euroopassa kovin erilainen nykytilanteeseen verrattuna. FiComin näkemyksen mukaan nykyisessä, hyvin kilpaillussa markkinassa suuresta osasta direktiivin säännöksistä voitaisiin luopua.

Kuulemisessa kysytään miten nykyinen sääntely on saavuttanut tavoitteensa. FiComin näkemyksen mukaan sääntelyn tavoitteet on pääasiassa saavutettu, tosin viestintäpalveluiden kehitys erityisesti internetin päällä toimivien viestintäpalveluiden osalta on edistynyt merkittävästi direktiivin voimassaoloaikana, jolloin sääntely ei kohdistu kaikkiin käyttäjien käyttämiin palveluihin samalla tavalla.

Kuulemisen osioon, jossa kysytään sääntelyn sisällöstä, FiCom katsoo, että telealan erityissääntelyä tulisi erityisesti keventää nykyisestä. Kaikki yleisen tietosuoja-asetuksen kanssa päällekkäinen sääntely tulee direktiivistä kumota. Jos Suomen kannassa päädyttäisiin tukemaan direktiivin sääntelyn jatkamista jossakin muodossa, esimerkiksi viestinnän luottamuksellisuuden osalta, tulee sääntelyn keskittyä sähköisen viestinnän palvelujen käyttäjien kannalta tärkeimpien oikeushyvien suojaamiseen. Tällöin sääntelyn tulee kohdistua kaikkiin palveluntarjoajiin yhtäläisesti.

Direktiivin arviointi on oivallinen tilaisuus siirtyä sääntelymallissa kohti yleisiin periaatteisiin perustuvaa sääntelyä, joka soveltuu kaikkiin markkinatoimijoihin yhtäläisesti. Lisäksi osa telesektorin erityissääntelystä on sellaista, jonka tavoitteet ovat saavutettavissa nykyisellä kilpaillulla markkinalla ilman nimenomaista sääntelyäkin (soittavan numeron, laskun ja soitonsiirron sääntely). Samoin on syytä huolellisesti arvioida sääntelyn tarpeellisuus ja selkeys IoT-ympäristön machine-to-machine-liittymien ja oikeushenkilöiden viestinnän osalta.

Direktiivin arvioinnissa tulee kiinnittää erityistä huomiota välitys- ja sijaintitietojen avaamiseen tasapainoisella ja kestävällä tavalla datakeskeisen liiketoiminnan käyttöön. Ylipäätään sääntelyn ei tule muodostua Euroopassa esteeksi Big Datan hyödyntämiseen perustuville liiketoimintamalleille.

Yleisen kuluttajansuojan alaan kuuluvat eväste- ja suoramarkkinointisääntelyn osalta säännökset olisi luontevinta sijoittaa EU:n yleiseen kuluttajasääntelyyn soveltamisalaongelmien välttämiseksi. Jos direktiivissä päädytään vastoin FiComin kantaa pitämään voimassa vain telesektoriin sovellettavaa sääntelyä, tulee sen erityissääntelyn etusija suhteessa yleiseen tietosuojasääntelyyn olla selvä. Sama pätee kotimaiseen työelämän tietosuojasääntelyyn.


18.5.2016

Lausunto esityksestä sähköisen tunnistamisen lain muuttamiseksi

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta saada lausua vahvasta sähköisestä tunnistamisesta annettuun lakiin ehdotetuista muutoksista. Ehdotetut muutokset liittyvät osin EU:n eIDAS-asetuksen voimaantuloon ja osin siirtymisestä suomalaisessa tunnistuspalvelujen tarjonnassa luottamusverkostomalliin. FiCom esittää lausuntonaan eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle seuraavaa:

Pääviestit

  • eIDAS-asetuksen voimaantulosta aiheutuvat muutokset on pääasiassa asianmukaisesti valmisteltu.
  • Luottamusverkostoon siirtymiseen liittyvät muutokset on niin ikään valmisteltu pääasiassa asiallisesti.
  • Esityksessä tulisi säätää väestötietojärjestelmätarkastusten maksuttomuudesta.
  • Esitystä tulisi täydentää säännöksellä joka antaisi Poliisihallinnolle mahdollisuuden toteuttaa pikaisesti henkilöllisyystodistusten sähköinen sulkulistapalvelu.
  • Viestintäviraston valtuuksia määritellä tunnistuspalveluntarjoajien vaatimuksia tulee täsmentää - vaatimuksiksi tulisi ottaa vain laajasti käytössä olevia standardeja.
  • Luottamuspalvelujen arviointilaitosten hyväksymisessä tulee huolehtia kilpaillusta markkinasta.
  • Viestintäviraston määräyksenantovaltuutta tunnistamisverkostossa käytettävien protokollien osalta tulee täsmentää - verkostossa tulee olla selkeys uudesta suunnasta ja hallitusta siirtymästä.
  • Valvontamaksun korotukselle ei ole asianmukaisia perusteita.

Yleistä

Esityksen taustalla on siirtyminen eIDAS-asetuksen soveltamiseen sen tullessa voimaan. Lisäksi samalla ehdotetaan muutoksia, jotka liittyvät siirtymiseen kotimaisen tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkostoon. FiCom pitää muutosten lähtökohtia perusteltuina.

Esitykseen sisältyy myös eräitä rakenteellisia uudistuksia, jotka liittyvät luottamuspalvelujen tarjoajien vaatimuksiin. Uudistukset liittyvät eIDAS-asetuksen säännöksiin. Tältä osin tulee välttää EU-säännöksiä yksityiskohtaisempia kansallisia arviointiperusteita tai vaatimuksia ja ottaa huomioon toimijoihin jo muun sääntelyn kautta tulevat vaatimukset. Arviointilaitosten hyväksymisessä tulee huomioida myös kilpailulliset seikat, jotta arviointien kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Yksityiskohtaiset huomiot

Määritelmät

Lain määritelmiin ehdotetut muutokset ovat kannatettavia. Ehdotuksen 6 pykälään ehdotettu muutos on melko erikoinen verrattuna pykälän nykyiseen sisältöön. Pykälän muut momentit selventävät henkilötietojen käsittelyperustetta, joka ei kuitenkaan ole ehdotetun muutoksen sisältönä. Voitaneen kysyä onko ehdotettu lisäys tarpeen.

Väestötietojärjestelmän käyttäminen ja sulkulistapalvelu

Ehdotuksen 7 §:ssä ehdotetaan velvoitetta hankkia tunnistusvälinettä varten luonnollisen henkilön henkilötiedot Väestötietojärjestelmästä ja huolehtia tietojen ajantasaisuudesta. Kysymys oli avoinna myös edellisen kerran lakia muutettaessa. Ajantasaisuudesta huolehtiminen ei saa johtaa epätarkoituksenmukaisiin käytäntöihin. Esitystä tulee täsmentää siten, että siitä käy ilmi lainsäätäjän tarkoitus ajantasaisuustarkastusten toistuvuudesta ja tiheydestä. Tarkastuksia ei tule edellyttää tehtäväksi niin usein, että se vaarantaa palveluiden toiminnan tilanteessa, jossa VTJ ei pystyisikään vastaamaan pyyntöihin. FiCom pitää tärkeänä että samalla säädetään VTJ:n ja ehdotetussa 7 a §:ssä tarkoitettujen rekistereiden käytön maksuttomuudesta laissa tarkoitetuille tunnistuspalvelun tarjoajille.

Lisäksi FiCom pitää tärkeänä, että esitystä täydennetään siten, että se mahdollistaa Poliisihallinnon toteuttaa viipymättä henkilöllisyystodistusten sähköisen sulkulistapalvelun. Palvelu auttaisi merkittävästi sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajia varmistumaan, että dokumentti, johon henkilön sähköinen identiteetti perustetaan, on voimassa eikä ole esimerkiksi varastettu. Palvelu auttaisi merkittävästi torjumaan sähköisen toimintaympäristön riskejä, ehkäisisi identiteettivarkauksia ja parantaisi merkittävästi sähköisen asioinnin turvallisuutta ylipäätään.

Tietoturvauhat ja häiriöt

Ehdotetussa 16 §:ssä on kannatettavaa se, että se muodostaa pohjan tunnistamisen luottamusverkoston toimijoiden väliselle tiedonvaihdolle ja että pykälä mahdollistaa myös salassa pidettävien tietojen vaihtamisen.

Ensitunnistaminen

Ensitunnistamista sääntelevän 17 §:n muuttaminen on turvallisuusnäkökohdista perusteltua, mutta korostaa entisestään toimivan ensitunnistamisen markkinan tarvetta, kun merkittävä ensitunnistamisessa käytetty dokumentti jää pois käytöstä. Ensitunnistamisen markkinaa pyrittiin kehittämään vuonna 2015 hyväksytyillä muutoksilla, mutta vaikutukset markkinan toimintaan eivät ole olleet niin nopeat kuin edellisiä muutoksia käsiteltäessä ennakoitiin.

Vaatimustenmukaisuuden arviointi

Luottamuspalvelun vaatimustenmukaisuuden varmistamisessa (32 §) ehdotetaan Viestintäviraston valtuutta määrätä arviointiperusteista. Säännöstä on syytä täsmentää siten, että edellytetään standardeilta laajaa kaupallista soveltamista ja poistetaan mahdollisuus asettaa vain alueellisesti sovellettuja standardeja. Vaatimustenmukaisuuden arviointielimen (33 §) hyväksynnässä tulee ottaa huomioon toimivan markkinan luominen. Arviointielimiä tulisi pyrkiä hyväksymään vähintään kolme.

Viestintäviraston ohjaus

Lakiehdotuksen 42 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi Viestintävirasto määräyksenantovaltuuksista. FiCom kannattaa määräyksenantovaltuuksien täsmentämistä. Myös näiltä osin ehdotuksen perusteluja olisi syytä täsmentää siten, että niistä käy selvästi ilmi lainsäätäjän tarkoitus siitä, että määräyksiä annettaessa tulee huolehtia kilpailun edistämisestä ja palveluntarjoajien hallinnollisen taakan minimoiminen. Pykälän 3 kohdan rajapintojen osalta FiCom toivoo, että lainsäätäjän tarkoitus kävisi selvästi ilmi: luottamusverkostoa valmistelleessa valtiovarainministeriön työryhmässä päästiin yhteisymmärrykseen siitä, että luottamusverkostossa tulee määritellä 1-2 rajapintaa, joita kaikkien luottamusverkostossa toimivien tulee tukea. Tämä tulisi ottaa myös pykälässä lähtökohdaksi. Uusien rajapintojen määrittely ei estä toimijoita sopimasta nyt käytössä olevien rajapintojen käyttämisen jatkamista niin kauan kuin niille on toiminnallinen tarve.

FiComin mielestä lainsäätäjän tarkoitukseksi on syytä kirjata, että Viestintävirasto voi määrätä sovellettavaksi rajapinnaksi avoimen, yleisesti sovelletun rajapinnan ja että tällä ei ole tarkoitus rajoittaa luottamusverkostossa toimivia palveluntarjoajia sopimasta jo nyt käytössä olevien rajapintojen käytöstä niin kauan kuin on tarpeen siirtymän hoitamiseksi hallitusti.

Tarkastusoikeus

Esityksen tarkastusoikeudesta säätävään 46 §:ää ehdotetaan muutettavaksi siten, että tarkastukselta poistetaan olennaisuuskynnys. FiCom pitää tätä muutosta erikoisena, koska esityksessä ei tuoda esiin mitään, mikä osoittaisi tarvetta muuttaa nykyistä käytäntöä. Olennaisuusedellytys on näin ollen syytä säilyttää.

Valvontamaksut

Valvontamaksujen osalta (47 §) esitysluonnoksessa esitetään tunnistuspalvelujen valvontamaksuun 2.000 euron korotusta. Korotuksen perusteena on ainoastaan tavoite nostaa maksu samalle tasolle eIDAS-luottamuspalveluiden kanssa. Korotusta ei perustella valvonnasta johtuvalla toiminnallisella tarpeella. FiComin mielestä valvontamaksu tulisi säilyttää nykytasolla ja mahdollinen vajaus täyttää Viestintäviraston resurssien kohdentamisella uudelleen sekä toimintatapojen ja valvontamuotojen tehostamisella.

Sähköisen ensitunnistamisen edistäminen

FiCom kiinnittää valiokunnan huomiota sähköisen tunnistamisen markkinan kehittämiseen. Kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymistä. Keskeisin yksittäinen tekijä markkinan toiminnan parantamisessa on toimiva sähköisen ensitunnistamisen markkina, eli käyttäjän mahdollisuus rekisteröidä itse jo olemassa olevalla tunnistusvälineellä uusi väline.

Vuonna 2015 hyväksytty 17 §:n muutos ei ainakaan vielä ole mainittavasti onnistunut tavoitteessaan parantaa sähköisen ensitunnistamisen kattavaa saatavuutta. Tämän vuoksi lainsäätäjän on syytä seurata tilanteen kehittymistä ja ottaa käyttöön nykyistä voimakkaampia keinoja - kuten hintasääntely - jos markkina ei lähde kehittymään.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


12.5.2016

Kommentit hallituksen esitysluonnokseen maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta sekä sen sääntelykehykseen liittyvistä olennaisimmista asetuksista. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maankäyttö- ja rakennuslakia siten, että rakentamisen energiatehokkuuden olennaiset tekniset vaatimukset tulisivat uusien rakennusten osalta sisältämään vaatimuksen lähes nollaenergiarakennuksista. Rakennushankkeeseen ryhtyvän olisi jatkossa huolehdittava, että rakennus suunnitellaan ja rakennetaan sen käyttötarkoituksen edellyttämällä tavalla lähes nollaenergiarakennukseksi.

Sisätilakuuluvuus tulee taata myös jatkossa

Ilmasto- ja energiapolitiikka edellyttää myös energiatehokkaita rakennuksia. Uusista vaatimuksista huolimatta suunnittelussa ja rakentamisessa tulee jatkossakin edelleen huomioida rakennuksen käyttötarkoitus. Nykyään, ja myös tulevaisuudessa, rakennuksessa tulee huomioida toimivat tietoliikenneyhteydet, jotka ovat yhteiskunnallisesti tärkeitä kaikille toimijoille, niin viranomaisille, yrityksille, kolmannelle sektorille kuin kuluttajille.

Valtaosa tietoliikenteen käytöstä tapahtuu sisätiloissa, joten matkaviestin- ja mobiililaajakaistaverkkoja pitää pystyä käyttämään paikasta riippumatta myös rakennusten sisällä. Matkaviestinyhteyksien sisätilakuuluvuus tulisi huomioida esityksen jatkovalmistelussa sen varmistamiseksi, ettei EU:n energiatehokkuussääntelyn kansallinen täytäntöönpano kavenna mahdollisuuksia rakentaa rakennuksia, joissa yhteiskunnallisesta näkökulmasta yhä tärkeämpi sisätilakuuluvuus on kunnossa.

Langaton mobiilitiedonsiirto on kehittynyt viime vuosina tarjoamaan erittäin nopeita tietoliikenneyhteyksiä kuluttajille ja yrityskäyttöön. Tulevien viidennen sukupolven 5G-matkaviestinverkkojen tarkoitus on mahdollistaa jopa gigabitin yhteydet langattomasti. Tämä ylittää EU:n Digitaalisen agendan ja kotimaisen Laajakaista kaikille -hankkeen tavoitteet. Näiden mahdollistamiseksi on kuitenkin varmistettava, että rakennuksen ulkovaippa ei estä radiotaajuussignaalin käyttämistä tiedonsiirtoon.

Ehdotus kirjaukseksi lakiin ja asetukseen

Esitysluonnoksen sivulla 26 todetaan, että

"Erikseen on tunnistettu, että nykyisilläkin rakentamistavoilla ja energiatehokkuusvaatimuksilla on voinut olla merkittävä heikentävä vaikutus matkaviestinverkkojen kuuluvuuteen sisätiloissa. Rakennuksen suunnittelussa onkin kiinnitettävä huomiota myös matkaviestinverkkojen kuuluvuuteen sisätiloissa, mistä tullaan ottamaan erillismaininta rakennuksen energiatehokkuudesta annettavan ympäristöministeriön asetuksen soveltamista koskevaan ohjeeseen."

FiCom pitää positiivisena, että esitysluonnoksessa matkaviestinverkkojen sisätilakuuluvuuteen on kiinnitetty huomiota. FiCom katsoo kuitenkin, että kyseinen kirjaus ja erillismaininnan ottaminen ympäristöministeriön asetuksen ohjeeseen ei ole riittävä varmistamaan sisätilakuuluvuuden toimivuutta. Energiatehokkuuden ei tule olla sellainen tekijä, joka estää rakennuksen käyttötarkoituksen ja langattomien viestintäyhteyksien käyttämisen sisätiloissa.

Asian yhteiskunnan merkityksellisyydestä johtuen, lain säännöksestä (117 g § energiatehokkuus) ja sen perusteluista tulisi ilmetä sekä uuden rakennuksen että rakennuksen korjaus- ja muutostyön yhteydessä matkaviestinyhteyksien sisätilakuuluvuuden varmistaminen. Tämä lisäys voitaisiin tehdä esimerkiksi ympäristöministeriön delegointisäännökseen (5 momenttiin), johon kirjattaisiin oma kohtansa 8)

Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä:
---------------------

8) matkaviestinyhteyksien sisätilakuuluvuuden tarkoituksenmukaisesta varmistamisesta (uusi).

Ympäristöministeriön asetuksen 25 §:n voisi kirjata seuraavan lisäyksen

Ympäristöministeriön asetus uuden rakennuksen energiatehokkuudesta

---------------------

25 § Rakennuksen vaipan lämpöhäviö

Rakennuksen vaipan lämpöhäviö lasketaan rakennuksen vaipan sisämitoilla. Laskennassa otetaan huomioon rakenteiden ja niiden liitosten kylmäsillat. Rakennuksen vaipan yksittäisiä kylmäsiltoja ei tarvitse ottaa huomioon. Rakennuksen vaippaan tehtyjen, sähköisen viestinnän radiotaajuisia signaaleita läpäisevien, vaipan pääasiallisesta rakenteesta poikkeavien rakenteiden aiheuttamia lämpöhäviöitä ei tarvitse ottaa huomioon, jos poikkeamien on tarkoitus mahdollistaa langattomien sähköisten viestimien toiminta rakennuksen sisällä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaisessa käytössä koko sen elinkaaren ajan (lisäys).

Lämpöhäviön laskennassa otetaan huomioon maaperän ja ryömintätilan vaikutus lämpöhäviöön.
---------------------

Rakennusteollisuustuotteiden kehittely radiosignaaleja läpäiseväksi on vasta alkutekijöissään, joten ehdotettu lisäys tulisi mahdollistamaan innovatiivisen tuotekehityksen ja palvelutuotannon. Tässä suomalainen osaaminen on maailman huippua. Esimerkkeinä voidaan mainita ikkunoiden radiosignaaleja läpäisevä energiatehokas ikkunaratkaisu ja innovaatio mahdollistaa betonielementtien radiosignaalien läpäisy. Kun sääntelyesteet poistetaan, luodaan tälle alalle uusien innovaatioiden ja työpaikkojen mahdollisuus.

Muilta osin FiCom viittaa liikenne- ja viestintäministeriön antamaan lausuntoon.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

3.5.2016

Lausunto laeista tietoyhteiskuntakaaren muuttamiseksi

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiCom ry:ltä (FiCom) lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tietoyhteiskuntakaaren muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä eräitä tuoteryhmiä koskevista ilmoitetuista laitoksista annetun lain muuttamisesta. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi asiassa ja esittää kunnioittaen seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • FiCom on huolissaan siitä, että valvontaviranomainen on näin keskeisesti mukana lainvalmistelussa, jossa lisätään heidän toimivaltuuksiaan.
  • FiCom kannattaa tietoyhteiskuntakaaren 108 §:ään esitettyjä muutoksia.
  • Verkkoneutraliteettia koskevat linjaukset ovat kannatettavia. Asetuksen ja BERECin suuntaviivojen kansallisilla tulkinnoilla ja soveltamiskäytännöillä tulee varmistaa, että käyttäjille voidaan jatkossakin tarjota Suomessa laadukkaita ja heidän käyttötarkoituksiinsa sopivia viestintäpalveluita.
  • FiCom vastustaa esitettyjä 135 §:n ja 315 §:n muutoksia, koska niissä tai niitä koskevissa perusteluissa ei ole pystytty osoittamaan lisäsääntelyn tarvetta.
  • FiCom ehdottaa lain 304 §:n 1 momentin kohdan 6 poistamista.
  • Välitystietojen käsittelyyn ehdotetun muutoksen (136 §) tavoitteena on tukea uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittymistä, mitä voidaan pitää kannatettavana.

Viestintäviraston rooli

Esityksen mukaan se on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä Viestintäviraston kanssa. FiCom on kiinnittänyt huomiota siihen, että valvontaviranomainen osallistuu varsinaiseen lainvalmisteluun näin keskeisesti ja pystyy suoraan vaikuttamaan lain sisältöön omien intressiensä mukaisesti. Tämä näkyy siinä, että sääntelyä ja valvontaviranomaisen valtuuksia lisätään heidän toiveidensa mukaisesti huomioimatta teleyritysten näkemyksiä.

Esityksessä esitetään jälleen uusia määräyksenantovaltuuksia Viestintävirastolle. Kehitystä, jossa yhä suurempi osuus sääntelystä ja velvoitteiden asettamisesta siirtyy lain noudattamista valvovalle viranomaiselle, voidaan pitää huolestuttavana. Erityisen arveluttavaa on, että kyseinen viranomainen on ollut valmistelemassa tämän mahdollistavaa sääntelyä.

Viestintäviraston määräyksenantovaltuuksista säädettäessä tulisi määritellä erittäin tarkkarajaisesti, mistä asioista määräyksiä voi antaa ja minkälaisia taloudellisia ja hallinnollisia rasitteita teleyrityksille voidaan määräyksillä luoda. Lisäksi delegointisäännökseen tai ainakin sen perusteluihin tulisi Viestintävirastolle asettaa velvoite tarkasti arvioida suunnitellun määräyksen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset teleyrityksille ja verrata niitä määräyksellä saavutettaviin realistisesti arvioituihin hyötyihin.

Lisäksi delegointisäännöksessä Viestintävirastolle tulisi asettaa selvitysvelvollisuus eduskunnalle tai liikenne- ja viestintäministeriölle määräyksen vaikutuksista ja valvottaville mahdollisuus antaa lausunto tästä selvityksestä. Tällaista seurantamekanismia ei tällä hetkellä ole, mitä voidaan pitää selkeänä puutteena.

Edelleen Viestintävirastolle tulisi asettaa velvoite arvioida muita, kevyempiä vaihtoehtoja kuin määräyksen antaminen. Sääntelyn asettamisprosessiin tulisi myös sisältyä vaikutusanalyysi. Analyysissä tulisi arvioida sääntelyn vaikutukset esimerkiksi kilpailutilanteeseen ja markkinamekanismin toimintaan.

108 § Viestintäpalvelusopimus

FiCom kannattaa Euroopan unionin asetuksen säännösten kanssa päällekkäisten tietoyhteiskuntakaaren säännösten kumoamista.

110 § Verkkoneutraliteetti

FiCom kannattaa Euroopan unionin asetuksen säännösten kanssa päällekkäisten tietoyhteiskuntakaaren säännösten kumoamista.

Suomessa käyttäjän mahdollisuuksia käyttää internetyhteyspalvelua, eri palveluja ja sovelluksia ei estetä tai rajoiteta eli meillä verkon neutraliteetti on toteutunut. Tämän toimivan ja läpinäkyvän käytännön muuttamiselle ei ole tarvetta ja perusteita. Euroopan unionin asetuksen ja BERECin suuntaviivojen kansallisilla tulkinnoilla ja soveltamiskäytännöillä tulee varmistaa, että käyttäjille voidaan jatkossakin tarjota Suomessa laadukkaita ja heidän käyttötarkoituksiinsa sopivia viestintäpalveluita. Sopimusvapauden kaventaminen tarpeettoman tiukoilla tulkinnoilla tai valvontakäytännöillä voi johtaa käyttäjille tarjolla olevien viestintäpalveluiden valinnanvapauden kaventumiseen ja laadun heikkenemiseen.

135 § Oikeus rajoittaa liittymän käyttöä muun kuin viestintäpalvelun vastaanottamiseen

FiComin näkemyksen mukaan esitetyt perustelut eivät osoita lisäsääntelyn tarvetta. Teleyritykset ovat omatoimisesti, välittömästi ja tehokkaasti yhteistyössä Teleforum ry:n kanssa reagoineet viime syksynä ilmenneeseen yhden toimijan aiheuttamaan ongelmaan. Toimiala on itsesääntelyn ja tietoyhteiskuntakaaren 303.6 §:n mukaisesti muuttanut yhtenäisiä pelisääntöjä ja käytäntöjä vastaamaan teknistä ja toiminnallista kehitystä. Ongelmia ei ole tämän jälkeen juuri esiintynyt.

FiCom esittää, että Viestintäviraston 135 §:n 2 momenttia koskeva määräyksenantovaltuus kumotaan tarpeettomana tai toissijaisesti esitetystä muutoksesta luovutaan.

136 § Viestin ja välitystietojen luottamuksellisuus

Välitystietojen käsittelyyn ehdotetun muutoksen tavoitteena on tukea uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittymistä. FiCom pitää tavoitteen mukaista lähestymistapaa sääntelyyn kannatettavana, vaikka esitys ei näyttäisi tuovan teleoperaattoreille juurikaan uusia mahdollisuuksia välitystietojen käyttöön.

Suomessa voitaisiin vielä laajemmin tutkia mahdollisuuksia ottaa käyttöön muita vastaavan kaltaisia kokeilulakeja, joilla pyrittäisiin edistämään ns. datatalouden kehittymistä. Lainsäädännöllä ei kuitenkaan tule missään tilanteessa velvoittaa yrityksiä luovuttamaan heillä olevaa dataa. Uutta liiketoimintaa voi syntyä ainoastaan kaupallisesti sopimalla.

Lainsäädännössä ja palveluita käytännössä toteutettaessa on aina tärkeää varmistaa luottamuksellisen viestinnän ja yksityisyyden suojan toteutuminen riittävällä tavalla. Sääntely ei kuitenkaan saisi johtaa esityksessäkin (s. 20) kuvattuun tilanteeseen, jossa liiketoiminnan on katsottu olevan lainvastaista, vaikka todellista vaaraa viestinnän luottamuksellisuudelle tai yksityisyyden suojalle ei olisikaan aiheutunut. Esimerkiksi anonymisoidun tiedon käyttö tulisi lähtökohtaisesti olla yksiselitteisesti sallittua. Kun tieto on riittävällä tavalla anonymisoitu, ei kenenkään luottamuksellisen viestinnän tai yksityisyyden suoja voi käytännössä vaarantua.

315 § Viranomaisten yleinen tiedonsaantioikeus ja 304 § 1 momentin 6) kohta

Kuten esityksen perusteluista (s. 37) ilmenee, yritykset yhdenmukaisesti vastustivat esitystä perustelluista syistä. Tässä korostuu Viestintäviraston rooli esityksen toisena valmistelijana.

FiComin näkemyksen mukaan esitetyt perustelut eivät osoita lisäsääntelyn tarvetta. Viestintävirastolla on jo säännöksen 1 momentin nojalla yleinen tiedonsaantioikeus. Tietopyyntöjen ennakoitavuus on kannatettavaa ja jopa suotavaa teleyrityksen kannalta, mutta siihen tuskin tarvitaan määräystä. Viestintävirasto voinee suunnitella toimintaansa sekä tiedottaa ajankohdista ja periaatteista teleyrityksille ilman määräyksenantovaltuutusta.

Toisaalta viranomaisen oman tiedonkeruujärjestelmän muutoksen tai julkaisutehtävän vuoksi teleyrityksiä ei tule velvoittaa rakentamaan ja muokkaamaan järjestelmiään ja toimittamaan viranomaiselle sellaista tietoa, jota ei ole saatavilla tai jota yritykset eivät itse tarvitse.

FiCom katsoo, että palveluiden saatavuudesta ja hinnoista tiedottaminen on ensisijaisesti teleyritysten itsensä tehtävä osana jatkuvaa myynti- ja markkinointitoimintaa. Viestintäviraston keräämä tieto palveluiden saatavuudesta ja hinnoista ei voi olla koskaan täysin ajantasaista ja Viestintäviraston julkaisemana epätäsmällinen tieto palveluiden saatavuudesta ja hinnoista voi siten olla harhaanjohtavaa ja aiheuttaa vahinkoa sekä palvelujen käyttäjille että teleyrityksille.

FiCom ehdottaa laista poistettavaksi 304 §:n kohta 6) kerätä tietoa ja tiedottaa verkkopalvelujen ja viestintäpalvelujen saatavuudesta, laadusta ja hinnoista.

FiCom esittää ensisijaisesti 315 §:n 6 momentista luopumista tai toissijaisesti säännöksen muuttamista seuraavasti:

315 § Viranomaisten yleinen tiedonsaantioikeus

Tiedot on luovutettava viipymättä, siinä muodossa, kun ne ovat saatavilla ja maksutta.

Viestintävirasto voi antaa tarkempia määräyksiä velvollisuudesta säännöllisesti kerätä ja luovuttaa tietoja, tietojen toimittamisesta Viestintävirastoon. Määräykset voivat koskea tietoja, jotka ovat saatavilla ja välttämättömiä.

1) 16 §:ssä tarkoitettujen verkkotoimiluvan ehtojen valvomiseksi,

2) 51-79 §:ssä tarkoitetun markkina-analyysin ja huomattavan markkinavoiman päätöksen valmistelemiseksi tai päätöksessä asetettujen velvoitteiden valvomiseksi, taikka

3) 85 §:ssä tarkoitetun yleispalveluyrityksen nimeämistä koskevan päätöksen valmistelemiseksi tai päätöksessä asetettujen velvoitteiden valvomiseksi.

Muilta osin FiComilla ei ole esitykseen lausuttavaa.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

29.4.2016

Lausunto hallituksen esityksestä laiksi sähköisen asioinnin tukipalveluista

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry (FiCom) kiittää mahdollisuudesta lausua lakiesityksestä hallinnon yhteisiksi sähköisen asioinnin tukipalveluiksi (HE 59/2016 vp). FiCom esittää lausuntonaan seuraavaa:

Pääviestit

  • Yhtenäisen palvelukokemuksen tuottaminen valtion ja kuntien sähköisten palvelujen käytössä on kannatettavaa.
  • Sähköisiä palveluja kehitettäessä yksityisen ja julkisen sektorin roolit on pidettävä erillään. Tällöin yrityksillä on mahdollisuus kehittää tuotteita ja palveluja jotka edistävät sähköistä asiointia.
  • Julkisen sektorin roolin tulee olla palvelujen ostajan rooli aina, kun palveluita on tai voi olla saatavilla kilpailluilta markkinoilta. Tämä tukee parhaalla mahdollisella tavalla koko yhteiskunnan taloudellista ja teknistä kehitystä.
  • Osa esitysluonnoksen 3 §:ssä tarkoitetuista palveluista on hankittavissa markkinoilta - erityisesti viestinvälityksessä. VRK:n ei tule tulla tarjoamaan palveluja tälle markkinalle eikä valtion tule monopolisoida viestin välitystä omaan järjestelmäänsä.
  • I lakiehdotuksen 3 § 2 momentti antaa laajan valtuuden kasvattaa VRK:n palvelutuotantoa tulevaisuudessa.
  • Sähköisessä tunnistamisessa julkisen sektorin rooli on oikein määritelty.
  • Palvelunäkymään tulee ottaa vain julkisia palveluja ja esityksessä tarkoitettuja tukipalveluita tulee käyttää vain julkisten palvelujen tarjoamiseen. Tukipalvelujen tarjoaminen yksityisen sektorin käyttöön on omansa aiheuttamaan häiriöitä markkinoilla, eikä se ole tarpeen esityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
  • Esityksellä on merkittäviä vaikutuksia yksityiseen ICT-palvelutuotantoon. Lain vaikutusten arviointiin tulee kiinnittää erityistä huomiota ja harkita lain säätämistä määräaikaisena.

Yleistä

Esityksen tavoite

FiCom kannattaa lämpimästi kansallisen palveluväylän käyttöönottoa ja kaikkien julkisten palvelujen ripeää siirtämistä palveluväylään. Esityksen tavoitteena oleva yhtenäinen palvelukokemus edistää sähköistä asiointia, hallinnon tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä sekä kansalaisten luottamusta sähköisiin palveluihin.

Palvelujen toteuttamistapa ja vaikutus kilpailuun

Esitys pohjautuu ajatukseen, jossa vastuu julkisen sektorin sähköisen asioinnin tukipalvelujen toteuttamisesta on annettu Väestörekisterikeskukselle (VRK). VRK:n tuottamien yhteisiä tukipalvelujen käyttö ehdotetaan säädettäväksi velvoittavaksi valtion viranomaisille ja lakisääteisiä tehtäviä toteuttaville kuntien viranomaisille. Palvelujen toteuttamisen osalta esitys linjaa ratkaisuiksi avoimet rajapinnat ja palvelujen toteuttamisen avoimen lähdekoodin pohjalta. Näistä linjanvedoista FiCom pitää avoimia rajapintoja kannatettavina.

Esityksessä arvioidaan, että laki hyödyttäisi yrityksiä, koska ne voisivat tuoda asiakasrekistereitään osaksi palvelunäkymää ja että yritykset hyötyisivät siitä, että ne voivat siirtää palveluväylän avulla omista palveluistaan viranomaisten järjestelmiin.

Esityksessä tarkoitettua palvelunäkymää ja asiointivaltuuspalvelua on tarkoitus tarjota myös yksityisten tahojen käyttöön julkisena palveluna. Siltä osin, kun tukipalveluita on esityksessä tarkoitus tarjota myös yksityisten yritysten käytettäviksi, VRK:n tuottamat palvelut vaikuttavat negatiivisesti yksityisten yritysten jo tarjoamiin vastaaviin sähköisiin palveluihin ja ehkäisevät kaupallista palvelukehitystä. FiCom ei pidä perusteltuna esitystä tältä osin, etenkään kun palvelujen tarjoaminen yrityksille ei ole välttämätöntä eikä tarpeenkaan KaPa-lain 1 §:ssä ilmaistun lain tarkoituksen kannalta.

Esityksestä ei käy ilmi, miten lakiehdotusta on tarkoitus soveltaa jo käytössä olevien yksityisen ja julkisen sektorin välisissä viestintäkäytännöissä, kuten sähköisten laskujen toimittamisen osalta.

Esityksen vaikutukset ja valittava lainsäädännöllinen ratkaisu

Esityksellä on merkittävä vaikutus yksityisen sektorin ICT-palvelujen tarjontaan, jos tukipalvelujen tuottaminen annetaan yksin VRK:n tehtäväksi. Kun esityksen tavoitteena on luoda edellytykset valtion ja kuntien palvelujen tuomiseksi palveluväylään ja kansalaisen palvelunäkymään, tulisi tähän tarkoitukseen harkita vähemmän ICT-palvelujen julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan väliseen kilpailuun vaikuttavaa tapaa. FiCom ehdottaa ensisijassa ehdotetun lain säätämistä 2-3 vuoden määräajaksi, jonka jälkeen lain vaikutuksia voitaisiin arvioida riittävän laajapohjaisesti ja tehdä arviot tulevaisuuden sääntelytarpeesta ja palvelujen toteuttamistavasta.

Määräaikaisuutta puoltaa myös sähköisten palvelujen ja asioinnin varsin nopea kehitystahti, jossa välineet, palvelut ja käyttäjien käyttötottumukset muuttuvat hyvin nopeasti. Tässä tilanteessa pysyviä jäykkiä rakenteita luova sääntely ei ole paras keino edistää palvelujen kustannustehokasta tuottamista eikä sähköistä asiointia ylipäätään.

Sähköinen tunnistaminen

Sähköisen tunnistamisen osalta esitys on tasapainoinen, koska siinä on selkeästi linjattu, että julkinen sektori toimii kaupallisesti tuotettujen tunnistamispalvelujen ostajana. Sähköisen tunnistamisen markkinaa on pyritty vauhdittamaan vuoden 2015 alussa tehdyillä muutoksilla. FiCom kiinnittää valiokunnan huomion siihen, että valitettavasti paitsi sähköisen tunnistamisen, myös koko yhteiskunnan turvallisuutta parantava poliisin henkilötodistusten sähköisen voimassaolopalvelun toteuttaminen on viivästynyt. Kyseisen palvelun viivästyminen muodostaa merkittävän uhan uudistusten tavoitteen - luottamusverkoston toteutumiselle.

Kertakirjautuminen

Esitysluonnoksen tavoitteena edistää julkisten palvelujen käyttäjäkokemusta kertakirjautumisen avulla siten, että samalla tunnistamisella käyttäjä voisi siirtyä julkisesta palvelusta toiseen. Tältä osin FiCom korostaa sitä, että palvelun tulee perustua tunnistuspalvelun tarjoajien osalta vapaaehtoisuuteen ja että VRK:n tulee ottaa vastuu tunnistuksen siirtämisestä ensimmäisen tunnistamisen jälkeen.

Viestinvälitys

Esityksen lähtökohta

Esitysluonnoksessa ehdotetaan keskitettäväksi julkisen sektorin ja yksityisten tahojen viestinvälitys VRK:n tuottamaan yhteiseen viestintävälityspalveluun. Ilmeisesti viestinvälitys on tarkoitus perustaa jo käytössä olevan kansalaisen asiointitilin pohjalle. Kansalaisen asiointitili on ollut käytössä jo usean vuoden ajan, mutta sitä ei käyttäjien keskuudessa laajalti tunneta eikä käytetä.

FiComin käsityksen mukaan esityksen tavoitteena on tuoda viestinvälityspalvelu yhdistettynä rooli- ja valtuuspalveluun myös yritysten käyttöön siten, että tunnistettu käyttäjä voisi rooli- ja valtuuspalvelun avulla hoitaa myös yrityksen asiointia viranomaisten kanssa.

Arvio viestinvälitysmallista

Esityksen hyväksyminen lopettaa nykyisen toimintatavan, jossa julkinen sektori ostaa palveluita markkinoilta kun aiemmin ostetut palvelut korvataan VRK:n tuottamilla ratkaisuilla. Tähän kiteytyy esityksen ongelmallisuus. Esityksestä on vaikea saada kattavaa kuvaa siitä, missä määrin siinä ehdotettujen ratkaisujen myötä yksityisille yrityksille jäisi mahdollisuus tuottaa palveluja asiointiin, jotka ehdotetulla lailla otettaisiin VRK:n tuotettaviksi. Joka tapauksessa markkina, jolle yritykset voisivat kehittää omia tuotteita ja palveluja asiointia varten korvautuisi mahdollisuudella toimia alihankkijan tai konsultin roolissa.

FiComin käsityksen mukaan muissa EU-maissa on ristiriitaisia kokemuksia julkisen asioinnin viestinvälityksen keskittämisestä. Yhteiskunnan digitalisoituessa käyttäjien tottumukset muuttuvat nopeasti ja tottumusten muutosta on vaikea ennakoida. Sen vuoksi olisi viisasta keskittyä luomaan kestäviä rakenteita, jotka jättävät käyttäjille valinnanvapauden valita viestinvälityspalveluista parhaiten tarpeitaan vastaavan. Valinnanvapauden edistäminen kannustaa myös kotimaista ICT-alaa kehittämään käyttäjille hyviä palveluita. Jos viestinvälityspalvelu otetaan VRK:n monopoliksi, hyödyttää se vain julkisessa hankinnassa menestyneitä ICT-toimittajia, joita VRK käyttää apuna palvelun toteuttamisessa ja tällä hetkellä markkinoilla olevat ratkaisut joutuvat väistymään.

Ehdotettu valtion monopoliin perustuva ratkaisu ei ole toivottava käyttäjien, yritysten eikä kansantalouden kannalta. Ehdotusta tulee muuttaa siten, että se jättää viestinvälityspalveluun valinnanvapauden julkisen tahon kanssa asioivalle. Valinnanvapaus mahdollistaa palvelujen tarjonnan ja kehittämisen markkinaehtoisesti. Kilpailtu markkina kannustaa kehittämään asiointikokemusta sekä sovelluksia ja palveluita, jotka luontevasti yhdistävät käyttäjien arjen tarpeita.

Viestinvälityspalvelu tulee myös perustaa avoimeen rajapintaan, jotta markkinoille jäisi mahdollisuus toimia.

Muuta

Esitysluonnoksessa käsitellään jossakin määrin yksityisten toimijoiden mahdollisuutta hyödyntää valtion perusrekistereitä palveluväylän avulla. Esitykseen olisi syytä ottaa säännökset perusrekistereiden hyödyntämisen kustannusten poistamisesta. Perusrekistereiden, kuten väestö- tai kaupparekisterin tietojen hyödyntäminen edistäisi hyvää tietojen hallintatapaa, kun tietojen ajantasaisuuden varmistaminen ei olisi kustannuskysymys. Hankkeeseen osoitettujen varojen käyttäminen tähän tarkoitukseen auttaisi hallitusohjelmassa tavoitellun digitalisaatioloikan ottamisessa huomattavasti paremmin kuin yksityisen palveluntarjonnan syrjäyttävä toimintojen monopolisointi.

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


25.4.2016

Lausunto maantielain ja ratalain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 49/2016 vp asiantuntijakuuleminen

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi maantielain ja ratalain muuttamisesta sekä eräiksi näihin liittyviksi laeiksi, joista FiCom esittää kunnioittaen seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • FiCom pitää positiivisena sitä, että laajakaistarakentamista pyritään edistämään siirtymällä tietyissä tilanteissa lupamenettelystä ilmoitusmenettelyyn.
  • Laajakaistarakentamisen edistämiseksi FiCom ehdottaa viestintäverkkojen luvanvaraisuutta poikkeukseksi ja sijoittamismenettelyksi oletusarvoisesti ilmoitusmenettelyä, jonka edellytykset ja perusteet säädetään laissa.
  • Jos siirtymistä ilmoitusmenettelyyn ei katsoa tässä vaiheessa mahdolliseksi, tulisi sen tarpeellisuuden arviointi käynnistää välittömästi.
  • Liikennevirastolle esitetty määräyksenantovaltuus kaapelin asentamisen toteuttamistavasta tulisi poistaa.
  • Tienpitoviranomaisen vaatimassa siirtovelvoitteessa FiCom ehdottaa kustannusten jakamisessa noudatettavaksi niin sanottua Kuntaliitto-mallia, joka on oikeudenmukainen, selkeä ja osoittautunut käytännössä toimivaksi.
  • Postilaatikoiden sijoittaminen tiealueelle on välttämätöntä. Niiden sijoittaminen tiealueella sijaitseville suoja- ja näkemäalueille tulee olla edelleen mahdollista Viestintäviraston määräyksessä määrätyllä tavalla. Postilaatikoiden sijoittamisoikeuden luvanvaraisuutta olisi tarkoituksenmukaista arvioida uudelleen esimerkiksi postilain kokonaisuudistuksen yhteydessä.
  • FiCom ehdottaa 42 - 42 b §:n voimaantuloksi syksyä 2016, koska kesken rakentamiskautta kesällä 2016 ei ennätetä toteuttaa vaadittavia ohjeistuksia ja koulutuksia.

Viestintäverkot ovat digitalisaation perusta ja mahdollistaja

Digitalisaation keskeinen mahdollistaja ovat viestintäverkot. Ilman viestintäverkkoja ei tietoyhteiskuntaa olisi olemassa, sillä ne mahdollistavat globaalin, integroidun ja sähköisen tiedon.

Teleyritykset investoivat Suomeen joka vuosi yli 600 miljoonaa euroa, joista viestintäverkkojen osuus on 530 miljoonaa euroa. Teletoiminnan investointiaste on 15,5 % liikevaihdosta. Koko yrityssektorin investointiaste on noin kolmen prosenttia, ja tämä sisältää myös teleyritysten investoinnit. Yksi keskeinen osa viestintäverkkoinfrastruktuurin edistämistä ja kehittämistä on yksinkertainen, kevyt, tehokas, sähköinen ja tulevaisuuteen suuntautuva lupaprosessi.

FiCom pitää positiivisena sitä, että esityksessä on kiinnitetty huomiota telekaapeleiden rakentamiseen kuuluvien sijoittamislupahakemusten käsittelyn pitkittymiseen. Esityksen tavoitteena on pyrkiä yksinkertaistamaan ja tehostamaan lupakäsittelyä. Tavoite on oikean suuntainen.

Käsittelyn ruuhkautuminen ja käsittelyaikojen pitkittyminen ovat valitettavasti hidastaneet viestintäverkkojen rakentamista. Lisäksi seikkaperäinen ja raskas viranomaisvaatimuksiin perustuva ennakkoselvitysmenettely on osaltaan hidastanut viestintäverkkojen rakentamista sekä nostanut niiden rakentamiskustannuksia merkittävästi. Selvitysten lisäkustannukset ovat vuositasolla noin 4 miljoonaa euroa.

Liikenneviraston määräyksenantovaltuus 42 § 5 momentti ja 42 a § 4 momentti

FiCom katsoo, että Liikennevirastolle esitetty määräyksenantovaltuus kaapelin sijoittamisen tai asentamisen toteuttamistavasta tulisi poistaa. FiCom pitää hyvin erikoisena sitä, että viranomainen voisi hallinnollisella määräyksellä määritellä, miten kaapelin asentaminen voidaan toteuttaa.

Yrityksellä tulee olla oikeus päättää, miten se sijoittaa tai asentaa kaapelin, jos se noudattaa muita normeja ja ohjeita, kuten työnaikaisia liikennejärjestelyjä tai muita tarvittavia järjestelyjä. Määräyksen tulee mahdollistaa eri kaapeleiden asentamistavat, joten sääntelyn tulee olla teknologianeutraalia. Määräys voi koitua laajakaistarakentamisen edistämisen sijaan sitä vastaan, jos se ei mahdollista jo olemassa olevia ja uusia, entistä nopeampia, edullisempia ja keveämpiä asennustapoja, jotka koituvat laajakaista- ja tienkäyttäjien eduksi.

Esityksen 42 §:n 5 momentti (sähkö- ja telekaapeleita koskeva virke) ja 42 a §:n 4 momentti ovat tarkoitukseltaan yhdenmukaiset. FiCom ehdottaa, että valiokunta esimerkiksi toteaisi mietinnössään, että


"Sijoittamisella tarkoitetaan rakenteiden, rakennelmien, laitteiden ja kaapelireitin sijaintia. Sijoittamisella ei tarkoiteta sijoittamis- tai asentamistyön toteuttamistapaa."

42 a § Ilmoitusmenettelyn tulisi olla lähtökohtaista

FiCom pitää positiivisena sitä, että lupamenettelyä ehdotetaan tietyin edellytyksin kevennettävän ilmoitusmenettelyksi. Jotta viestintäverkkojen ja erityisesti laajakaistaverkkojen rakentaminen helpottuisi, tulisi ilmoitusmenettelyn piiriin kuuluvaa rakentamista huomattavasti laajentaa. Viestintäverkkojen osalta lähtökohtana tulisi olla ilmoitusmenettely.

Lupamenettelyä sovellettaisiin ainoastaan niissä tapauksissa, joissa sijoittamiseen liittyy tosiasiallista suojan tarpeen harkintaa, kuten esimerkiksi pohjavesisuojelua. Moottoriteiden osalta Liikenneviraston tulisi suunnitelmavaiheessa varata tilaa suojaputkitukselle ja rakennusvaiheessa rakentaa ne teleyritysten tarpeiden mukaisesti. Louherakenteeseen tulisi rakennusvaiheen aikana rakentaa suojaputkitus Liikenneviraston koordinoiman tarvekartoituksen mukaisesti.

Perusteluna ilmoitusmenettelyn oletusarvoisuudelle on, että ilmoitus pitää sisällään lähtökohtaisesti saman ja riittävän selvityksen, jonka luvan saaminen edellyttää. Nyt esitetty ilmoitusmenettelyn käyttöala on erittäin suppea ja rajaa tarpeettomasti sen käyttötarkoitusta. Sen käytännön vaikutus on marginaalinen kokonaisrakentamiseen verrattuna. Lisäksi viestintäverkon sijoittaminen on huomattavasti kevyempää ja nopeampaa kuin sähköverkon, joka vaatii vielä erillisen turvasuojauksen. Verkkojen eri ominaisuudet tulisi huomioida ilmoitusmenettelyssä.

Jos ilmoituksenvaraisuuden ei katsota tässä yhteydessä olevan mahdollista, FiCom esittää, että valiokunta esimerkiksi lausumalla tai muulla sopivaksi katsomallaan tavalla edellyttäisi ilmoituksenvaraisuuteen siirtymisen tarpeellisuuden arvioinnin käynnistämistä esimerkiksi lain voimaantulon jälkeen ja antaisi selvityksen asiasta eduskunnalle yhden vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

Toissijaisesti FiCom ehdottaa 2 momentissa olevan ilmoitusajan lyhentämistä, jos jatkovalmistelussa ei jostain syystä pidettäisi ilmoitusolettamaa lähtökohtana. Ilmoitus tulisi tehdä viimeistään 10 21 päivää ennen toimenpiteen suunniteltua aloituspäivää. Perusteluna on, että työmaalla tulee eteen tilanteita, jotka saattavat edellyttää nopeita toimenpiteitä. Ilmoituksia ei myöskään ole tarkoituksenmukaista tutkia kuten lupia, muuten menettelyn hyöty katoaa ja varsinainen rakentaminen hidastuu lupa-aikojen pidentyessä.

Ehdotuksen 3 momentissa annetaan tienpitoviranomaiselle mahdollisuus kieltää toimenpide. FiCom ehdottaa, että tarpeettomien kustannusten välttämiseksi kielto-oikeudelle tulisi asettaa määräaika. Edelleen vaaran aiheuttamisen tulee olla selvä, eikä siinä saa olla harkinnanvaraa.

FiCom esittää, että


Tienpitoviranomainen voi ilmoituksen saatuaan, viimeistään 5 päivää (lisäys) ennen ilmoitettua aloituspäivää, kieltää toimenpiteen toteuttamisen, jos [se harkitsee, että] kaapelin sijoittaminen aiheuttaa vaaraa liikenneturvallisuudelle tai vähäistä suurempaa haittaa tienpidolle.

42 b § Siirtovelvoite

Siirtokustannusten jakaminen tulisi huomioida pidemmältä ajalta kuin ehdotettu 5 vuotta esimerkiksi lineaarisella jaksotuksella, jossa ensimmäisistä 5 vuodesta vastaa tienpitoviranomainen, kun siirto tapahtuu sen aloitteesta. Tämän jälkeen kustannusjako lasketaan lineaarisesti siten, että tienpitoviranomaisen osuus kustannuksista vähenee laitteiden iän kasvaessa, ja 25 vuoden jälkeen verkon omistaja vastaa täysimääräisesti siirtokustannuksista. Vastaava malli on ollut käytössä Kuntaliiton kanssa, ja sitä on pidetty selkeänä ja oikeudenmukaisena. Esityksen jatkovalmisteluun FiCom esittää Kuntaliiton mallia, joka on osoittautunut käytännössä toimivaksi.

FiCom ei pidä korvaavan johdon ikää ja kapasiteetin lisäystä korvauksen vähentämisperusteena, jos Kuntaliiton mallia ei jostain syystä otettaisi jatkovalmistelussa huomioon ja päädyttäisiin ehdotettuun 5 vuoden tarkastelujaksoon. Passiivisen verkon komponenttien teknis-taloudellinen käyttöikä on 30 - 40 vuotta. Esimerkiksi kuitukaapeleissa kapasiteetin lisäys perustuu aktiivilaitteisiin.

Liikennevirastolle ehdotetaan määräyksenantovaltuutta, jolla se voisi täsmentää 3 momentin säännöstä ottamalla kantaa siihen, miten siirrettävän kohteen ikä ja korvaavan johdon tai kaapelin kapasiteetti vaikuttavat korvauksen määrään tilanteissa, joissa tienpitoviranomainen maksaa siirron. FiCom ei pidä tällaista määräyksenantovaltuutta, jossa korvausvelvollinen viranomainen itse määrää sen suoritettavaksi tulevan korvausmäärän, hallinnon oikeusperiaatteisiin kuuluvan objektiivisuusperiaatteen mukaisena. Määräyksenantovaltuus on myös ongelmallinen teleyrityksen oikeusturvan kannalta, koska yritys ei voisi käyttää oikeussuojakeinonaan valitusmahdollisuutta. Määräyksenantovaltuuden sijaan asiasta tulisi säätää lailla.

FiCom pitää teleyrityksen oikeussuojan kannalta ongelmallisena sitä, että tienpitoviranomainen voi vaatia siirtoa pelkän ilmoituksen perusteella. FiCom esittää, että pistemäisten siirtojen osalta tulisi antaa perusteltu ilmoitus ja muiden siirtovaatimusten osalta valituskelpoinen päätös (lisäys 105 § 4 momenttiin).

Voimaantulo

FiCom ehdottaa siirtymäaikaa 42 - 42 b §:n voimaantulolle, koska ohjeistusta ja koulutusta ei ennätetä toteuttaa 2016 kesään mennessä, jolloin keskeisillä lupa-/ilmoitusviranomaisilla on lomakausi, ja samaan aikaan on käynnissä vilkkain rakentamisajankohta. FiCom esittää voimaatuloa syksylle 2016, jolloin seuraavaan vuoden suunnittelujakso käynnistyy.

Postilaatikoiden sijoittaminen tiealueelle on välttämätöntä

Postilaatikoiden sijoittaminen tiealueelle on välttämätöntä toimivan ja tehokkaan jakelun takaamiseksi. Toisin kuin esityksen sivulla 10 virheellisesti todetaan, postilaatikoiden sijoittamisoikeus tiealueelle on mahdollista. Nykytilaa ei tule muuttaa, ja postilaatikoiden sijoittaminen tiealueella sijaitseville suoja- ja näkemäalueille tulee olla edelleen mahdollista Viestintäviraston määräyksessä määrätyllä tavalla.

Lisäksi FiCom esittää, että postilaatikoiden sijoittamisoikeuden luvanvaraisuuden tarpeellisuutta arvioitaisiin uudelleen esimerkiksi postilain kokonaisuudistuksen yhteydessä

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

20.4.2016

Suomi hyötyisi laajakaistarakentamisen lupaehtojen keventämisestä

Teleyritykset rakentavat joka vuosi tuhansia kilometrejä kuitua ympäri laajan Suomen maan. Näiden yritysten vuotuiset kokonaisinvestoinnit verkkoinfrastruktuuriin Suomessa ovat noin puoli miljardia euroa, joka on lähes 15 prosenttia niiden liikevaihdosta. Vertailun vuoksi koko yrityssektorin investoinnit ovat noin kolme prosenttia ja tämä kolme prosenttia pitää sisällään myös edellä mainitut teleyritysten investoinnit.

Kattava, luotettava ja monipuolinen verkkoinfrastruktuuri on perusta Suomen nousulle ja digikehityksen kärjessä pysymiselle. Nykyiset ja tulevat palvelut, kuten robotisaatio, automatisaatio, esineiden internet, tiedon hyödyntäminen ja liikenne palveluna, edellyttävät viestintäverkoilta jatkossa entistä enemmän tehokkuutta, kapasiteettia ja nopeutta. Tämä taas edellyttää teleyrityksiltä yhä suurempia ja mittavampia verkkoinvestointeja.

Monimutkainen lupaviidakko haittaa rakentamista

EU-instituutiot puhuvat pirstaloituneista sisämarkkinoista, mutta vastaava pirstaloituneisuuden ongelma on myös viestintäverkkojen rakentamisluvissa, jossa kyse on täysin kansallisesta himmeliluomuksesta. Kunnilla, maanteillä ja yksityisteillä sekä alueilla on kaikilla omat ehtonsa ja menettelynsä, kuinka kaapeleita ja laitteita on mahdollista sijoittaa. Jokainen toimija katsoo, sinänsä ymmärrettävästi, omasta eikä koko yhteiskunnan näkökulmasta sitä, kuinka verkkoinfrastruktuuria voidaan sijoittaa juuri heidän alueelleen.

Selvää on, että pelisääntöjä tarvitaan myös viestintäverkkojen rakentamisessa. Kuitenkin nykyinen pirstaloitunut systeemi, seikkaperäiset lupavaatimukset, jopa kuukausien käsittelyajat, monikymmenkertaiset lupamaksujen korotukset tai uusien rakentamismenetelmien kieltäminen eivät ainakaan edistä uusien viestintäverkkojen tehokkaampaa rakentamista. Samalla rahalla saisi rakennettua vielä nopeammin ja vielä enemmän, jos rakentamiseen liittyvää raskasta ja kallista lupaviidakkoa kevennettäisiin ja sujuvoitettaisiin. Oheisesta kuvasta ilmenee, mitkä kaikki lait sääntelevät rakentamista ja keiden kaikkien kanssa teleyrityksen tulee varautua olemaan yhteistyössä, ennen kuin verkon rakentaminen voi alkaa.


Katso kuva suurempana.

Siirryttävä sähköiseen ilmoitusmenettelyyn

Nykyisestä kankeasta lupakäytännöstä tulee siirtyä sähköiseen ja ilmoituksenvaraiseen menettelyyn. Tämä helpottaa verkkojen suunnittelua ja antaa yrityksille mahdollisuuden rakentaa silloin, kun se Suomen vaativissa olosuhteissa on tarkoituksenmukaisinta. Lupakäytännöt tulisi yhdenmukaistaa koko maassa mahdollisimman samanlaisiksi, ja viranomaisten tulisi kysyä samaa tietoa, esimerkiksi olemassa olevien kaapelien sijaintia, vain kerran. Lupaviidakkoa raivaamalla yhä suurempi osa kansalaisista voidaan saada entistä nopeamman laajakaistan piiriin.

Koko telealan menneeseen aikaan luotu normisto tulee nykyaikaistaa ja karsia niin, että lainsäädäntö kannustaa entistä enemmän investoimaan ja rakentamaan uutta. Tähän saakka lainsäädäntö ja muu normisto on yksinomaan lisännyt teleyritysten velvoitteita.

Liikenne- ja viestintäministeriö on liikennekaarihankkeessa esimerkilliseksi ottanut tavoitteeksi, että jatkossa valtio toimii mahdollistajana, ja vain välttämättömistä asioista tulee säätää normeilla. Tämän tavoitteen tulisi ulottua myös viestintäverkkojen rakentamishankkeisiin kaikilla normi- ja ohjetasoilla.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

20.4.2016

Kuituinvestointi on uutta kasvua luova investointi

 

Kuituinvestointia tarkastellaan usein kustannuksena, mutta sitä pitäisi tarkastella ensisijaisesti elvyttävänä ja uutta kasvua luovana investointina. Kansainvälisten tutkimusten mukaan laadukkaalla laajakaistalla ja sen nopeuden nostamisella on vaikutusta bruttokansantuotteen kasvuun.

 

Nopean laajakaistan rakentamisesta puhutaan usein kustannuksena, mutta se on ennen kaikkea strateginen investointi tulevaisuuteen. Ilman kunnon yhteyksiä uudet palvelut eivät pääse kehittymään – koteihin, yrityksiin ja ihmisten ympärille. Tulevaisuuden 5G-palvelu tulee vaatimaan tukiasemille kuituyhteyksiä ja 5G tuleekin yhdistämään kiinteän ja liikkuvan laajakaistan tulevaisuuden verkoiksi.

Brittitutkimuksen mukaan kaksinkertaistamalla laajakaistan nopeus saavutetaan 0,3 prosentin vuotuinen kasvu bruttokansantuotteeseen. Kuiduttamisella myös vaikutetaan päästöihin, sillä keskimäärin 0,5-1,5 prosenttia säästetään sähkö-, kuljetus-, energia- ja terveydenhuollonkustannuksista, kun palvelut siirretään verkkoon. Jos kuituinvestointi nähtäisiin elinvoimainvestointina ja regulaattori keventäisi rakentamisen byrokratiaa, sillä olisi investointeja ja myös kysyntää nostava vaikutus. Tällöin kuituinvestointeihin on helpompi löytää perinteisten operaattoreiden rahoituksen lisäksi myös yksityistä riskipääomaa, eikä tarvitsisi turvautua verovaroin tuettuihin hankkeisiin, muuten kuin ehkä kaikkein haastavammilla alueilla haja-asutusalueella tai saaristossa.

Uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien synnyttäminen

Suomella on edessään valtava haaste, jota kutsutaan digiloikaksi, joka merkitsee hyvin pitkälle nykyisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden tuhoutumista ja täysin uusien liiketoimintamallien syntymistä. Julkisen sektorin tavoitteena on saavuttaa useamman miljardin euron vuosittaiset säästöt julkisen sektorin toimintakuluihin ja suurimpana mahdollistajana säästöjen syntymiselle on monessa yhteydessä mainittu juuri digitalisaatio ja sen mahdollisuudet. Kun ajatellaan maailmaa 2020-luvulla, niin on vaikea kuvitella mitään liiketoimintaa tai elämän aluetta, mihin digitalisaatio ei olisi vaikuttanut.

Kuituliittymä maksaa 1500 – 2500 euroa ja korkeintaankin 5000 euroa – eli paljon vähemmän kuin uudehko henkilöauto. Kuituliittymän kautta on mahdollista tehdä työtä, opiskella, käydä kauppaa, ostaa ja tarjota palveluita, harjoittaa elinkeinotoimintaa ja kaikkea mahdollista, mitä verkossa yleensä tehdään eli kuituliittymä on tulevaisuuden palvelujen yleisin siirtotie ja kunnon yhteys on tulevaisuudessa yhtä tärkeä kuin kulkuvälineet tänä päivänä. Päätelaitteet ovat tulevaisuudessa älypuhelimia, tietokoneita ja jopa asunto tai auto on tulevaisuuden päätelaite.  Ihmiset muuttavat kaupunkeihin, mutta tulevaisuudessa voi ihan hyvin asua vaikka Saimaan rannalla tai sitten Helsingin ydinkeskustassa – verkkopalvelujen näkökulmasta asuinpaikalla ei ole väliä, kunhan yhteys on riittävä.

Laadukkaat yhteydet kuntien ja koko yhteiskunnan elinvoiman kehittämisen ytimessä

Hyvät yhteydet ovat kunnille ja seuduille kilpailutekijä. Nopea laajakaista pitää osata hyödyntää kuntien palvelujen tuotannossa. Houkutteleva liiketoimintaympäristö – kohtuuhintainen hintataso, hyvä sijainti ja erinomaiset tietoliikenneyhteydet – houkuttelevat puoleensa kasvuhakuisia ja kansainvälistyviä yrityksiä. Ja useimmiten heidän perässään seuraavat perheet.

Suomi ei ole kaukainen ja laaja maa – mikäli yhteydet pelaavat. Nopeat yhteydet on osattava nähdä osana alueiden elinvoimastrategiaa. Kuntien ja kaupunkien päättäjien on oltava hereillä sen suhteen, mitä mahdollisuuksia viimeisimmän teknologian hyödyntäminen voi tarjota: vapaata liikkuvuutta ja digitaalisia palveluita – sekä kunnon yhteyksiä.

Globaalisti ajateltuna Suomi on paratiisi, jossa on puhdasta ilmaa ja vettä, tilaa sekä laadukkaat yhteydet kaikkialle maailmaan – otetaan tästä kaikki hyöty irti nopeiden yhteyksien ja digitalisaation avulla.

Jarmo Matilainen on Finnet-liiton toimitusjohtaja ja FiComin hallituksen jäsen.

11.4.2016

Lausunto Euroopan komission toimintasuunnitelmasta terrorismin rahoituksen torjumiseksi

Eduskunnan talousvaliokunnalle
E-kirje 20/2016 vp

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta tulla asiassa kuulluksi ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Pääviestit

  • Suomen ehdotettu kanta on tasapainoinen ja kannatettava.
  • Teleyritykset tarjoavat etukäteen maksettavia pre-paid-liittymiä, joista osaa voidaan käyttää myös mobiilimaksamiseen.
  • Pre-paid-liittymät ovat tärkeä viestintäpalvelujen muoto mm. opiskelijoille ja muille henkilöille, joiden ei esimerkiksi luottotietomerkinnän vuoksi ole mahdollisuutta saada jälkikäteen laskutettavaa liittymää.
  • Siltä osin kuin pre-paid-liittymiä voidaan käyttää maksamiseen, ne ovat nykyisen maksulaitoslain sääntelyn ja Finanssivalvonnan valvonnan piirissä.
  • FiComin tiedossa ei ole, että pre-paid-puhelinliittymiä olisi käytetty väärin, esimerkiksi rahanpesuun.
  • Pre-paid-puhelinliittymiin ei tule kohdistaa lisäsääntelyä jo olemassa olevan sääntelyn lisäksi.

Yleistä

FiCom ymmärtää hyvin taustan, jonka pohjalta komission tiedonanto on annettu. Suomen E-kirjelmässä ehdotettu kanta on tasapainoinen ja sellaisenaan kannatettava. Komission lähinnä aiheet listaavasta tiedonannosta on hieman haastavaa päätellä, minkälaisia uudistuksia komissio on rahanpesusääntelyyn ehdottamassa. Ennalta maksamiseen kohdistuvilla toimenpiteillä voi olla joka tapauksessa vaikutuksia teleyrityksiin ja viestintäpalvelujen käyttäjiin.

Ennalta ladattavat maksuvälineet

Kaikki Suomessa toimivat teleyritykset tarjoavat ennalta maksettuja pre-paid-liittymiä, ja osalla yrityksistä on myös erityisiä ennalta maksamiseen perustuvia maksamispalveluja. Siltä osin, kun näitä palveluja voidaan käyttää maksupalvelulaissa tarkoitettuun maksamiseen, ovat palvelut maksulaitoslain soveltamisalan sekä siihen liittyvän viranomaisvalvonnan piirissä.

FiCom korostaa, että ennalta maksettaviin välineisiin kohdistuvan lisäsääntelyn tarvetta arvioitaessa tulee huolellisesti arvioida kyseisiin välineisiin liittyviä riskejä ja välineiden merkitystä eri käyttäjille sekä digitaaliselle taloudelle ylipäätään. FiComin käsityksen mukaan kyseisiin välineisiin liittyvät riskit ovat hyvin vähäiset, eikä väärinkäytöksistä ole raportoitu. Useille käyttäjille, kuten opiskelijoille (etenkin vaihto-opiskelijat), nuorille tai luottotietonsa menettäneille pre-paid-liittymät ovat tarkoituksenmukainen tapa saada viestintäpalvelut käyttöönsä. Näihin liittymä- tai palvelutyyppeihin kohdistetut ylimitoitetut vaatimukset olisivat omiaan vähentämään halua kehittää uusia tuotteita ja palveluja, jolloin pelkona on, että osa suomalaisista tai Suomessa opiskelevista ulkomaalaisista jäisivät ilman digitalisoituvan yhteiskunnan peruspalveluja.

Suomen kanta kannatettava ja tasapainoinen

FiCom pitää E-kirjeessä ehdotettua Suomen kantaa tasapainoisena ja kannatettavana. FiCom pitää tärkeänä, että yllä esitetyt näkökohdat ennalta maksettujen välineiden osalta otetaan huomioon sääntelyn tarvetta arvioitaessa.

Tämä aihe liittyy

Jussi Mäkinen oli FiComin lakimies vuosina 2014 - 2018.


8.4.2016

FiCom Policy Paper: Intermediaries and Enforcement of IPRs

to European Comission

Finnish Federation for Communications and Teleinformatics, FiCom is a co-operation organisation for the ICT industry in Finland. FiCom's members are companies and other entities that operate in the communications and teleinformatics sector in Finland. In addition to the Public Consultation, FiCom offers following policy views to the Commission.

Intermediaries (Telecoms, IPSs etc.) play a very substantial role in digital society. They invest in networks to facilitate high-speed connectivity to all people and businesses. Their operation is heavily regulated in order to guarantee high quality of connections and to safeguard confidentiality of communications as well as freedom of speech of the users of communication services. Operational systems are provisioned to facilitate communications and correct allocation of billing.

Companies acting as intermediaries may also have other functions such as pay-television, network-PVR and VOD-services. These functions typically involve different responsibilities towards right holders. However, when these companies facilitate access to the internet to people and businesses, it should be clear that no new responsibilities which serve other parties' business interests should be introduced. Suggestions to add new responsibilities such as duty of care or take-down and stay-down would make intermediaries' role indistinct and misplace resources to uses that do not serve European Society and European people the best way possible. These very resources are needed to build high-speed infrastructure for the whole European digital economy. Intermediaries are in no position to neither monitor the content nor decide for its legality.

FiCom sees that eCommerce directive (2001/31/EC) provides balanced, well established and functional set of rules to strike balance between legitimate needs of the right holders and practical needs of providers of information society services. On European level, the framework needs clarification on operators' right for compensation when implementing orders to block access to infringing content.

IPRs are an essential building block of digital economy and they need to be effectively protected. New measures which take into account business model of infringing services are the way to lasting solutions. FiCom warmly welcomes new approach to curb income sources such as advertising of infringing services. Mechanisms that infiltrate essential facilities of infringing services and initiatives to enhance co-operation between law-enforcement authorities in various member states in order to facilitate taking down infringing services at their source would provide perpetual results.

In FiCom's view the music industry provides a good example how efforts to facilitate legal services are in the end those that give best yield: People are willing to pay for their content as long as their expectations in terms of material on offer, usability and price point are met. Therefore, IPR enforcement must not be seen as an isolated issue but as a part of comprehensive IPR policy where licensing and other means to facilitate use of IPR protected goods are principal policy instruments.

Tämä aihe liittyy


1.4.2016

Lausunto siirtovelvoitteen arviomuistiosta


Liikenne- ja viestintäministeriölle

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry kiittää mahdollisuudesta lausua televisio- ja radio-ohjelmistojen siirtovelvoitteesta laaditusta arviomuistiosta ja esittää lausuntonaan seuraavaa:

Pääviestit

  • FiCom kannattaa ehdotettua siirtovelvoitteen poistumista yleisen edun televisiokanavilta.
  • Muistiossa esitetyillä perusteilla olisi luontevaa poistaa siirtovelvoite kokonaisuudessaan.
  • Vähintään siirtovelvoite tulisi ehdotetun lisäksi poistaa Yleisradion radiokanavilta.

Siirtovelvoitteen tausta

Arviomuistiossa on seikkaperäisesti kuvattu siirtovelvoitesääntelyn tausta. FiCom korostaa sitä, että siirtovelvoite on tehty täysin erilaiseen mediaympäristöön kuin missä ohjelmistoja nykyään käytetään ja jaellaan. Antenni- ja kaapeliverkko ovat jakeluteitä muiden joukossa, ja niiden hyödyntämisestä sovitaan normaalein kaupallisin sopimuksin. Siirtovelvoitteen säätämisen aikana maanpäällinen verkko oli Yleisradion hallussa, ja kaapeliverkkoja hallinnoivat kaapeliverkkoyhtiöt. Tämä perustava lähtökohta on olennaisesti muuttunut, ja vuoden 2015 tekijänoikeuslain muutoksen jälkeen sääntelyn ongelmallisuus operaattoreiden omaisuudensuojan osalta on korostunut.

Siirtovelvoitteesta luopuminen

FiComin näkemyksen mukaan muistiossa on tasapainoisesti tarkasteltu seikkoja, jotka tukevat siirtovelvoitteen säilyttämistä ja poistamista. FiComin näkemyksen mukaan muistiossa esitetyillä perusteilla olisi johdonmukaista esittää siirtovelvoitteen poistamista kokonaisuudessaan. FiCom kannattaa esitystä pidättyä jatkamasta siirtovelvoitetta yleisen edun kanavien osalta.

Jos liikenne- ja viestintäministeriö ei pidä soveliaana siirtovelvoitteen poistamista kokonaisuudessaan, tulisi sen joka tapauksessa muuttaa tietoyhteiskuntakaaren 227 §:ää siten, että siirtovelvoitteen piiristä poistuisivat Yleisradion radiolähetykset. Tämä olisi perusteltua, jotta kaapeliverkkoja voitaisiin täysimääräisesti hyödyntää laajakaistapalvelujen tarjoamiseksi. Siirtovelvoitteen piirissä olevat radiokanavat ovat kuunneltavissa myös Yleisradion internet-palvelussa, johon kaikilla on pääsy. Lienee selvää, että käyttäjien sananvapautta palvelisi paremmin ratkaisu, jossa olemassa olevaa kaapeliverkkoa voitaisiin käyttää laajakaistapalvelujen tarjoamiseen sen sijaan, että lainsäädännöllä varataan osa verkon kapasiteetista tietyn teknologian käyttöön.

Muuta

FiComin jäsenyritys Digita Oy ei yhdy FiComin lausuntoon, vaan antaa siirtovelvoitteesta oman lausuntonsa.

Tämä aihe liittyy


Pages