31.12.2018

Telia kirittää Suomea 5G-vauhtiin – 1.1.2019 avautuva kaupallinen verkko luo uusia teknologisia mahdollisuuksia eri toimialoille

Suomi siirtyy 5G-aikaan vuonna 2019, kun valtioneuvoston myöntämät verkkotoimiluvat astuvat voimaan. Telian viime kesän ja syksyn aikana Nokia kanssa toteuttamat 5G-kokeilut palvelevat nyt kaupallista toimintaa useilla paikkakunnilla.

Telian 5G-verkon rakentaminen ja käyttöönotto jatkuu vuoden alussa erityisesti yritysasiakkaiden kanssa suunniteltavien 5G-hankkeiden muodossa. Kuluttajille 5G tulee ajankohtaiseksi 5G-kykyisten päätelaitteiden myynnin käynnistyessä. Standardinmukaisia 5G-päätelaitteita, kuten modeemeja, puhelimia ja tabletteja odotetaan markkinoille vuoden 2019 aikana.    

5G käynnistyi jo testitaajuuksilla

Telia avasi ensimmäisenä operaattorina 5G-verkon Helsingissä, Oulussa ja Vantaalla vuoden 2018 syksyllä. 5G-aikakausi käynnistyi 5.9.2018 Helsingissä yhteistyössä Nokian kanssa Telia 5G Arenalla, jossa käytettiin 5G-verkkoa mm. reaaliaikaisen multivideolähetyksen toteutuksessa. Helsingissä 5G-alueita on Töölön lisäksi mm. Messukeskuksessa ja Vallilassa.

Oulussa Telia avasi marraskuussa Oritkari-Nuottasaaren alueelle 5G-verkon, joka tukee alueen teollisuuden ja logistiikan toimijoiden ekosysteemiä digitaalisten toimintamallien ja innovaatioiden kehittämisessä.

Vantaalla 5G-avaus nähtiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa käynnistyi joulukuun alussa yhdessä Finavian kanssa toteutettava 5G-robottihanke. 5G-verkossa toimivaa robottia kokeillaan lentoaseman non-Schengen-terminaalissa erilaisissa palvelutehtävissä.

NB-IoT: ensimmäinen 5G-teknologia vauhdittaa esineiden internetiä

Varaslähtö 5G-teknologiaan nähtiin jo maaliskuussa, kun Telia otti ensimmäisenä operaattorina Suomessa käyttöön esineiden internetiä palvelevan Narrowband IoT–teknologian (NB-IoT) verkossaan. NB-IoT on käytössä mm. Postilla, joka seuraa sen avulla kirjelaatikoiden täyttymistä. Delete ja RD Velho puolestaan kokeilevat tekniikkaa erotinkaivojen huoltotarpeen seurantaan ravintolassa ja autopesulassa.

Esports-kokeilut kertoivat 5G:n mahdollisuuksista kuluttajille

Vuonna 2018 Telia esitteli myös 5G:n mahdollisuuksia tietokonepelaamisessa. Jo helmikuussa Telia testasi 5G:n toimivuutta kilpapelaamiseen Nokian 5G-innovatiolaboratoriossa. Toukokuussa helsinkiläiset pääsivät testaamaan 5G-yhteydellä pelaamista Kampin kauppakeskuksessa ja elokuussa Assemblyssä Telia järjesti vanhemmille suunnatun peliturnauksen 5G-yhteydellä. Myös vuoden 2018 Slush-tapahtumassa joulukuun alussa pelattiin Telian 5G-verkossa.

 


28.12.2018

DNA avaa 5G-verkon Helsingissä

DNA avaa 5G-verkon Helsingissä vuodenvaihteessa. Ensivaiheessa ydinkeskustan alueita kattavaa verkkoa laajennetaan, kun päätelaitteita tulee markkinoille. DNA:lla on parhaillaan menossa myös kiinteän 5G:n eli Fixed Wireless Access -tekniikan käyttöpilotti Vantaalla. Kevään aikana käynnistyy lisäksi muita 5G-palveluiden asiakaspilotteja eri puolilla Suomea.

DNA on kehittänyt matkaviestinverkkoaan systemaattisesti kohti 5G-aikakautta. Verkkoon on tuotu 5G-kyvykästä teknologiaa ja verkon kapasiteettia on kasvatettu uusia vaatimuksia vastaavaksi. Syksyllä 2018 myönnetyn toimiluvan perusteella 5G-verkko voidaan avata vuodenvaihteessa. Verkko on alkuvaiheessa oleellisempi 5G-palveluiden kehittämiselle kuin asiakkaille.

”Päätelaitteiden saatavuus on aluksi olematonta, sillä standardointia viimeistellään yhä, ja laitevalmistajat odottavat sitä ennen mittavaan tuotantoon ryhtymistä. Teknologiatoimittajat tuovat alkuvuodesta markkinoille ensimmäisen 5G-sukupolven verkko- ja päätelaitteita. Ensivaiheen verkkomme tärkein tarkoitus onkin sen kyvykkyyksien entistä laajempi testaaminen,” DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen kertoo.

”Haluamme, että asiakkaamme saavat 5G:stä erinomaisen ja ennakko-odotukset täyttävän käyttökokemuksen ja siksi päätimme, ettei vielä ole oikea hetki tuoda 5G-liittymiä ja palveluja tarjolle”, Pekka Väisänen jatkaa.

DNA laajentaa 5G-palveluiden tarjoamaa asiakastarpeeseen perustuen. 5G-verkkoa laajennetaan, kun laadukkaita päätelaitteita on yleisesti markkinoilla, ja kiinteän 5G:n palvelut tulevat saataville, kun sen edellyttämiä teknisiä ominaisuuksia on testattu riittävästi ja soveltuvia asiakaspäätelaitteita tulee saataville.

Vauhtiin päästessään 5G mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeammat ja lyhyemmän viiveen tiedonsiirtoyhteydet, mikä tuo kuluttajille ja yrityksille entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat datapalvelut. Ensimmäisiä hyötyjiä 5G-verkosta ovat ne verkon piiriin tulevat pientaloasukkaat ja yritykset, joiden saatavilla ei ole valokuituyhteyttä.

4G pysyy tärkeänä vielä pitkään

5G-investointien rinnalla DNA tehostaa ja laajentaa 4G-verkkoaan jatkuvasti. DNA:n näkemyksen mukaan 4G pysyy 5G:n tulosta huolimatta pitkään matkaviestinverkkojen pääasiallisena teknologiana ja asiakkaiden ja päätelaitteiden eniten käyttämänä verkkona.

Pientalojen kiinteän 5G-seinämokkulan testaus pitkällä

DNA testaa parhaillaan Vantaalla pientaloalueen asukkaiden kanssa matkaviestinverkon kautta toteutettua korkealaatuista laajakaistaa. Kiinteän 5G:n eli Fixed Wireless Access -tekniikan testi on osa DNA:n palvelukehitystä, jonka tuloksena nopeat laajakaistayhteydet tuodaan tarjolle myös niiden alueiden pientaloihin ja yrityksiin, joihin valokuitua ei ole saatavilla.

”Kiinteä 5G tarjoaa kiinteistöön laadukkaan yhteyden langattomasti. Se voi monissa tapauksissa korvata kiinteistöön tulevan kuidun, ja DNA:n kiinteä 5G tuleekin ratkaisemaan riittämättömien verkkoyhteyksien ongelman monilla alueilla”, Väisänen kertoo.

Myöhemmin vuoden 2019 aikana DNA tulee aloittamaan useampia 5G-pilotteja eri puolilla Suomea.

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


27.12.2018

53 % nukkuu puhelimensa vieressä

27.12.2018 klo 10:00

Sovelluskaupasta ladattava, Suomen ensimmäinen digitaalista hyvinvointia edistävä puhelinliittymä, Telia Dot, tarjoaa käyttäjälleen pohjan miettiä puhelimen valtaa elämässään. Telia julkistaa nyt ensi kertaa tietoa suomalaisten digihyvinvoinnista ja mitä käyttäjät ovat tehneet parantaakseen sitä.

Lokakuun lopussa Telian lanseeraama uudenlainen digitaalinen liittymä on ollut saatavilla sovelluskaupoissa pian kaksi kuukautta. Telia Dotin käyttäjistä joka kuudes on hyödyntänyt liittymään sisältyvää digihyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettua osiota.

Kolmannes haluaa käyttää kännykkää vielä kello kymmenen jälkeen illalla

Telia Dotissa voi määritellä itselleen tai perheelleen tavoitteen, milloin ja miten käyttää puhelintaan arjessa ja muiden seurassa. Kuluttaja voi muun muassa valita ajan, jolloin laittaa kännykkänsä pois. Suosituin aika lopettaa puhelimen räpläily iltaisin oli kello 22, mutta lähes kolmannes Telia Dotin käyttäjistä on määritellyt ajaksi kello 23 tai 24. Vain noin joka kymmenes on halukas luopumaan puhelimestaan kello 21 tai sitä ennen.

”Tutkitusti älylaitteiden sininen valo lisää huonolaatuisen unen määrää, minkä takia illalla riittävä aikaväli digitaalisen elämän ja rauhoittumisen kesken olisi ihmisen hyvinvoinnille eduksi. Ehkä hieman huolestuttavaa on se, että yli kolmannes liittymän digihyvinvointiosion käyttäjistä ei ollut halukas määrittämään aikaa, jolloin laittaisi puhelimen pois rauhallisemman unen saamiseksi”, sanoo aivotutkija Kiti Müller.

Tutkijoiden tiedossa on myös, että unen laadun takaamisessa olisi eduksi se, ettei puhelinta pidetä makuuhuoneessa. Telia Dotin digihyvinvointiosion käyttäjistä vain 15 % oli määritellyt, että puhelin kuuluu toiseen huoneeseen. Yli puolet pitää puhelintaan parin metrin säteellä sängystään.

Puolet kokeillut digipaastoa

Liittymän digihyvinvointiosio koostuu tehtäväpohjaisista haastekokonaisuuksista. Ensimmäinen sovellukseen tuotu kokonaisuus keskittyi digiarjen haltuunottoon, jossa käyttäjä pystyi pohtimaan suhdettaan puhelimeensa. Tehtävistä käyttäjien keskuudessa suosituimmat ovat olleet puhelimenkäytön sääntöjen selventäminen (79 % tehnyt) sekä puhelimetta oleminen. Puolituntisen ilman puhelinta on viettänyt peräti kolme neljästä digihyvinvoinnin edistämisestä kiinnostunutta. Analogista aamua eli päivänaloitusta ilman puhelinta on kokeillut 61 %. Digipaaston on pitänyt lähes puolet haastekokonaisuuden suorittaneista. Lisäksi 56 % on viettänyt ainakin yhden päivän ilman puhelimen ruudulla pyöriviä ilmoituksia.

”Tietojen valossa voi todeta, että monilla on vielä tekemistä oman digitaalisen arjen hallinnassa. Toisaalta siitä kiinnostuneet ovat kokeneet tärkeiksi muun muassa määrittää pelisäännöt puhelimenkäytölle ja pitää esimerkiksi puhelinpaastoja. Nämä ovat hyviä tapoja, mikäli haluaa tukia omaa digikäyttäytymistään ja sitä kautta oppia hallitsemaan omaa arkeaan paremmin”, Müller sanoo.

Faktaa Telia Dotista:

• Telia Dot on uudenlainen, nykypäivän asiakastarpeisiin luotu liittymä. Se joustaa käyttäjän tarpeiden ja käytön mukaan.
• Asiakas maksaa vain silloin kun käyttää Telia Dotia. Telia ei laskuta yli 1 euroa/päivä. Keskivertokäyttäjän lasku on arvioilta noin 20 euroa kuussa.
• Ensimmäinen käyttökuukausi on ilmainen.
• Kaikki asiointi ja palvelun hallinta tapahtuvat digitaalisesti Telia Dot -sovelluksen kautta, joka ladataan sovelluskaupasta. Sim-kortti toimitetaan asiakkaalle postitse, kun käyttäjä päättää vaihtaa liittymänsä Telia Dotiin tai avata uuden liittymän.
• Sovelluksen kautta voi hallita kaikkia perheen liittymiä tai kytkeä siihen muita laitteita, kuten tabletin tai mökin riistakameran.
• Telia Dot auttaa käyttäjää olemaan tietoisempi puhelimen käytöstä ja edistää tasapainoisemman digiarjen luomisessa. Sovelluksen digihyvinvointiosio sisältää työkaluja oman ja perheen digihyvinvoinnin lisäämiseksi (Oman käytön visualisointi, Haasteet ja Pelisäännöt -osiot).
• Telia Dot on jatkuvasti kehittyvä palvelu. Sitä parannetaan asiakaspalautteiden ja datan pohjalta. Kehitystyössä on mukana myös asiantuntijoita, kuten Pelastakaa Lapset ry. Marraskuussa Telia toi liittymään kaksi uutta perheille suunnattua haastekokonaisuutta, jotka on toteutettu yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.

Lue lisää:
www.telia.fi/dot
Telian digihyvinvointitutkimus (10/2018)


22.12.2018

Joulun ihme – porot käyttävät 5G-teknologiaa ensimmäisten joukossa

Elisa ja Anicare Oy mahdollistavat 5G-teknologian avulla uudenlaisen porojen liikkeiden ja terveydentilan seurannan. HealTag-laite tuo porot reaaliaikaisesti hoitajien mobiililaitteisiin.

Elisa on auttanut Anicare start up -yritystä kehittämään keinon porojen elinolojen parantamiseen ja terveydentilan seurantaan. Porojen korvaan kiinnitettävä HealTag mahdollistaa eläinten terveydentilan reaaliaikaisen seurannan ja auttaa löytämään vahingoittuneen tai sairastuneen eläimen luonnosta. HealTag toimii NB-IoT-verkossa, ja Elisa tarjoaa Anicarelle NB-IoT-liittymät teknologian hyödyntämiseen.

Poroilla on jo aiemmin ollut erilaisia seurantalaitteita, mutta niissä on ollut ongelmia muun muassa koon ja akun keston kanssa. Noin 30 gramman painoinen HealTagin akku kestää noin kaksi vuotta, eikä pienen kokonsa vuoksi haittaa poron elämää.

Porohoitajat pystyvät seuraamaan eläinten liikkeitä mobiilisovelluksesta. Käyttäjälle tulee reaaliajassa ilmoitus, jos poron terveydentilassa tai aktiivisuudessa ilmenee poikkeama. Elisan tuottama NB-IoT-verkko takaa hoitajille reaaliaikaisen näkymän, joka auttaa myös petojen aiheuttamien menetysten minimoinnissa.

– Ajatus laitteesta lähti jo vuosia sitten, mutta nykyiset verkot ovat olleet sen verran tehosyöppöjä, ettei järkevää teknistä ratkaisua ole aiemmin löytynyt. Kun Narrowband IoT -verkoista alettiin 5G:n myötä puhua, tiesin heti että nyt idean voi toteuttaa, sanoo Anicare Oy:n toimitusjohtaja Aki Marttila.

HealTag on muunneltavissa muihinkin sovelluksiin, joissa verkon yli toimiva sensorointi on aiemmin ollut kallista tai jopa mahdotonta toteuttaa.

IoT kaikkialle, myös syrjäseuduille

NB-IoT on uusi, 5G-ominaisuuksia hyödyntävä teknologia, jossa on hyvin pieni virrankulutus ja joka käyttää vain vähän verkon kaistanleveyttä kytkeäkseen suuren määrän laitteita verkkoon. 5G-teknologiaa hyödyntävän NB-IoT:n myötä myös sensoreiden hinnat tippuvat, joten tulevaisuudessa uusia käyttökohteita löytyy varmasti. Huhtikuussa Elisa avasi ensimmäisenä Suomessa NB-IoT-verkkovalmiuden koko maahan.

– Elisalla on jo kymmeniä NB-IoT-ratkaisuja käyttäviä asiakkaita ja määrä kasvaa jatkuvasti. 5G:stä tulee usein ensimmäisenä mieleen nopeuden kasvu, mutta HealTag on hyvä esimerkki siitä, mitä kaikkea muuta 5G-teknologiat mahdollistavat. Eikä vain kaupungeissa vaan myös haja-asutusalueilla, kertoo liiketoimintajohtaja Petteri Svensson Elisalta.

Elisa tarjoaa Anicarelle NB-IoT-liittymät, mutta oli sen lisäksi tiiviisti start up -yrityksen mukana myös uuden innovaation tuotekehityksessä. Marttila kehuukin Elisan aktiivisuutta yhteistyössä.

– Uuden tuotteen kehityksessä tarvitaan informaatiota nopeasti eri vaiheissa, ja Elisan kanssa kommunikaatio on ollut erittäin toimivaa, Marttila sanoo.

Anicare on kehittänyt HealTagia tänä vuonna ja testannut prototyyppejä kenttätesteissä. Poronhoitajien saataville tuote tulee ensi vuoden aikana.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


20.12.2018

ICT-toimialan ympäristövaikutukset

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät vuonna 2017

Tilastokeskuksen tuottamien ennakkotietojen mukaan kasvihuonekaasupäästöt vähenivät Suomessa vuonna 2017 noin viisi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kasvihuonekaasupäästöjen määrä oli yhteensä 55,5 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia.  Energiasektorin osuus näistä oli 74 prosenttia, teollisuusprosessien 11 prosenttia, maatalouden 12 prosenttia ja jätteiden käsittelyn osuus kolme prosenttia. Eniten päästöjen laskuun vaikutti fossiilisten polttoaineiden kulutuksen väheneminen ja liikenteen biopolttoaineiden osuuden kasvu. (Tilastokeskus, Kasvihuonekaasut)

Elektroniikkateollisuuden sekä televiestinnän osuus kasvihuonepäästöistä 0,04 prosenttia

Kasvihuonekaasut-tilasto ei jaottele päästöjä toimialoittain, ainoastaan sektoreittain. Ilmapäästöt toimialoittain -tilasto sen sijaan jaottelee kasvihuonekaasupäästöt myös toimiloittain. Suomalaisten aiheuttamiin päästöihin lasketaan tässä tilastossa mukaan myös suomalaisten aiheuttamat päästöt ulkomailla eli tilastossa ovat muun muassa lento- ja vesiliikenteen päästöt.

Viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2016, jolloin kasvihuonepäästöt olivat kokonaisuudessaan 62 727 455 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.

Energiahuollon osuus päästöistä on suurin, 27,5 prosenttia. Kuljetus- ja varastointitoimialan osuus on noin 16 prosenttia ja maa-, metsä- ja kalatalouden lähes 13 prosenttia. Kotitalouksien osuus on neljänneksi suurin, noin 11 prosenttia.

Elektroniikkateollisuuden osuus on vain 0,04 prosenttia, kuten myös televiestinnän. Tietojenkäsittelypalvelun, joka sisältää myös palvelinkeskusvuokrauksen, osuus on 0,003 prosenttia.  Toimialoittaisessa vertailussa ICT-alan muodostamat kasvihuonekaasupäästöt ovat siis melko vähäiset. (Tilastokeskus, Ilmapäästöt toimialoittain)

Kasvihuonekaasupäästöt toimialoittain 2016

  osuus kasvihuonekaasupäästöistä
Kotitaloudet 11,2255
A Maa-, metsä- ja kalatalous 12,9801
B Kaivostoiminta ja louhinta 0,6740
10_12 Elintarviketeollisuus ym. 0,3879
13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 0,0247
16_18 Metsäteollisuus, painaminen 4,9763
19_22 Kemianteollisuus 6,2720
23 Rakennusaineteollisuus 2,3570
24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 5,9447
26 Elektroniikkateollisuus 0,0431
27 Sähkölaitteiden valmistus 0,0004
28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 0,0224
29_30 Kulkuneuvojen valmistus 0,0300
31_32 Muu valmistus ml. huonekalut 0,0041
33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus 0,0013
D_E Energia-, vesi- ja jätehuolto 17,3318
F Rakentaminen 2,3137
G Kauppa 1,0203
H Kuljetus ja varastointi 16,4340
I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,3975
58_60 Kustannustoiminta ja audiovisuaalinen toiminta 0,0082
61 Televiestintä 0,0358
62_63 Tietojenkäsittelypalvelu 0,0028
K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,3685
L Kiinteistöalan toiminta 0,1403
N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 0,9193
O_Q Julkinen hallinto; koulutus; terveys- ja sosiaalipalvelut 1,2894

Kotitaloudet suurin sähkön kuluttaja Suomessa

Tilastokeskuksen Energiatilinpito 2016 -tilaston mukaan kotitaloudet käyttivät lähes neljäsosan koko Suomessa käytetystä sähköstä. Loput kolme neljäsosaa jakaantui teollisuuden, palvelujen ja julkisen hallinnon eri toimintojen välillä.

Eri toimialoista sähkön kulutus oli suurinta metsäteollisuudessa, noin 21 prosenttia. Kemianteollisuus käytti noin kahdeksan prosenttia Suomen sähköstä. Suunnilleen seitsemän prosentin osuudessa olivat metallien jalostus sekä energia-, vesi- ja jätehuolto. Kaupan osuus oli noin neljä prosenttia ja kuljetus ja varastointi -toimialan kolme prosenttia. Maa-, metsä- ja kalatalous, elintarviketeollisuus, kaivostoiminta ja louhinta sekä kiinteistöala käyttivät kaikki noin kaksi prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus kulutuksesta oli hieman yli yhden prosentin ja muiden toimialojen osuudet jäivät alle prosentin. Näistä elektroniikkateollisuuden osuus oli 0,3 prosenttia, televiestinnän 0,4 prosenttia ja tietojenkäsittelypalvelun samoin 0,4 prosenttia.

Energiatilinpito 2016 -tilasto julkaistiin syyskuussa 2018.

Sähkön kulutuksen suhde mobiilidatan määrään

VTT on tutkinut muun muassa mobiilioperaattoreiden sähkön kulutuksen ja mobiilidatan määrän suhdetta. Vuosien 2010 ja 2017 välisenä aikana operaattoreiden sähkön kulutus on kasvanut reilut 10 prosenttia. Samaan aikaan mobiilidatan määrä on kuitenkin kasvanut noin 4500 prosenttia.  Sähkön kulutus lähetettyä gigatavua kohti on siis huomattavasti laskenut.

Tämän kehityksen ennustetaan vielä kasvavan 4G LTE verkon parantuessa, sillä 3G- ja 2G-verkkojen sähkön kulutus on huomattavasti 4G-verkkoa suurempaa. Sähkön kulutuksen yhtä lähetettyä gigatavua kohti arvioidaan laskevan edelleen 5G-verkossa. Toisaalta 5G-verkon tukiasemia on aiempaa tiheämmässä, joten lopullisen sähkön kokonaiskulutuksen ennustaminen on toistaiseksi melko vaikeata. (VTT, Evaluating the Energy Consumption of Mobile Data Transfer, 2018)

Datakeskusten energiankäytön vähentämiseen panostetaan

EU:n Data Centre Code of Conduct on vuonna 2008 perustettu hanke, jonka tavoitteena on vähentää datakeskusten energian kulutusta.  Hankkeessa mukana olevat datakeskukset sitoutuvat energian kulutuksen säännölliseen tarkkailuun ja jatkuvaan energian kulutuksen vähentämiseen. Ne osallistuvat auditointiin energian säästämismahdollisuuksien tunnistamiseksi. Datakeskusten osallistuminen hankkeeseen on vapaaehtoista. Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen (Joint Research Centre, JRC) tutkijoiden mukaan joulukuussa 2016 hankkeeseen oli ilmoittautunut mukaan jo 345 datakeskusta, joista suuri osa sijaitsee Euroopassa. 

Yksi datakeskuksille laadittu mittari on PUE-arvo (PUE = Power Usage Effectiveness). Sen ideaaliarvo on yksi, tosin nykyisillä laitteilla sen saavuttaminen ei vielä ole mahdollista. Hankkeessa mukana olevien datakeskusten keskimääräinen PUE-arvo on kuitenkin selvästi laskenut vuodesta 2010, jolloin se oli 1,96, pistelukuun 1,64 vuonna 2016. Osa datakeskuksista oli saavuttanut arvon 1,2.  Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen tutkijoiden mukaan Pohjoismaissa tai Pohjois-Euroopassa sijaitsevien datakeskusten on odotetusti todettu olevan energiatehokkaimpia. (Trends in Data Centre Energy Consumption under the European Code of Conduct for Data Centre Energy Efficiency, 2017)

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

20.12.2018

Telia jatkaa yhteistyötään Pelastakaa Lapset ry:n kanssa

20.12.2018 klo 10:00

Telia jatkaa pitkää yhteistyötään Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Sopimuksen tavoitteena on jatkaa tiivistä asiantuntijayhteistyötä lapsen oikeuksien edistämiseksi digitaalisissa ympäristöissä. Lapsen oikeudet ovat Telia Finlandin yritysvastuutyön keskeinen painopistealue.  

Telia on vuodesta 2016 edistänyt lapsen oikeuksia digitaalisissa ympäristöissä yhteistyössä Pelastakaa Lasten kanssa. Viime vuonna Pela ja Telia toteuttivat yhteisen Suomi 100 -hankkeen lapsen oikeuksien toteutumiseksi netissä. Tänä vuonna yhteistyö on jatkunut entistä tiiviimmin, kun lapsen oikeuksia on integroitu mukaan Telian liiketoimintaan sekä tuote- ja palvelukehitykseen. ”Pelastakaa Lapset on mm. kehittänyt kanssamme uudenlaista digihyvinvointiliittymämme Telia Dotia ja rakentanut siihen haastekokonaisuudet terveemmän online-elämän varmistamiseksi koko perheelle”, Telia Finlandin yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen sanoo.

”Olemme iloisia, että Telia on ottanut vahvan roolin lapsen oikeuksien edistäjänä ja tehnyt paljon mm. lasten verkkoympäristöissä ilmenevän seksuaalivälivallan ehkäisemiseksi. Yhteistyömme avulla saamme aikaan todellisia parannuksia lasten asemassa ja heidän oikeuksiensa toteutumisessa”, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Antti Järventaus kertoo.

Käytännön ohjeet tietoliikennealalle lapsen oikeuksien edistämiseksi

Pelastakaa Lapset on toiminut asiantuntijana Telian luodessa käytännön ohjeita lapsen oikeuksien edistämiseksi tietoliikennealalla. ”Oikeus yksityisyyteen, suojeluun, osallistumiseen, sananvapauteen ja leikkiin ovat esimerkkejä oikeuksista, joiden edistämiseen panostamme vahvasti. Olemme koonneet sivustollemme neuvomme ja kokemuksemme siitä, miten lapsen oikeudet saadaan huomioitua liiketoiminnassa ja miten niitä voi edistää. Haluamme jakaa oppimamme avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi, jotta lapsen oikeudet leviäisivät entistä laajemmin käyttöön kaikkialla liike-elämässä”, Eija Pitkänen kertoo. 

www.telia.fi/yritysvastuu


20.12.2018

DNA tehostaa tulevaa 5G-verkkoaan Nokian pilvipalvelualustalla

20.12.2018 klo 09:00

DNA jatkaa verkkojensa kehittämistä ja tehostamista 5G-teknologian tulevaisuuden tarpeisiin ja aloittaa Nokian CloudBand Infrastructure Software - ja Nuage Networks -ratkaisuihin pohjautuvan cloud-palvelualustan käyttöönoton. Nokian nyt toimittamilla virtualisointi- ja automatisointiratkaisuilla DNA:n verkkojen automaatioaste, kapasiteetti ja ohjelmoitavuus tulevat kehittymään aivan uudelle tasolle.

DNA on kilpailuttanut verkkotoimittajia niiden virtualisointialustapalveluista. DNA haluaa kehittää ja tehostaa liiketoimintaansa ja asiakasprosessejaan, joten kilpailutuksen tärkeimpiä valintakriteereitä olivat verkkojen ohjelmoitavuuden ja automaatiokyvykkyyden kasvattaminen. Laajassa evaluoinnissa ja testauksessa parhaaksi ratkaisuksi osoittautui Nokian virtualisointijärjestelmä, joka sisältää Nokian Nuage Networksin verkon automatisoinnin.

”DNA:n 5G-verkkoteknologia tulee toteutumaan virtualisoituna nyt hankitulle Nokian alustalle, ja se mahdollistaa entistä tehokkaamman ja volyymin mukaan skaalautuvan alustan matkaviestinpalveluille. Tulevaisuuden 5G:ssä virtualisoidun verkon resursseja voidaan osoittaa automaattisesti erilaisille palveluille, mikä parantaa DNA:n asiakkaiden palvelukokemusta entisestään”, toteaa DNA:n tekninen johtaja Tommy Olenius.

Verkkotekniikoiden ja -palveluiden kehityksen mukana pysyminen vaatii operaattorilta koko ajan tehokkaampaa muutos- ja laajentumiskyvykkyyttä sekä mahdollisuutta asiakaskohtaisiin ratkaisuihin. Juuri näitä valmiuksia Nokia toimittaa DNA:lle.

"Nokian teknologia mahdollistaa sujuvan siirtymisen 5G:hen. Toimitamme asiakkaillemme kokonaisvaltaisia verkkoratkaisuja ja asiakkaidemme palveluiden toimivuus on meille ensiarvoisen tärkeää. Olemme iloisia siitä, että DNA valitsi Nokian virtualisointi- ja automatisointiratkaisut ja uskomme, että DNA pystyy vastaamaan loppukäyttäjien yhä kasvaviin kapasiteettitarpeisiin palveluidemme avulla”, sanoo Nokian maajohtaja ja mobiiliverkoista vastaava johtaja Tommi Uitto.

Nokian toimittamat virtualisointi- ja automatisointijärjestelmät nostavat välittömästi DNA:n verkon kapasiteettia ja automatisointiastetta sekä nopeuttavat uusien palveluiden valmistumista. Esimerkiksi 5G:n mahdollistamat viivekriittiset IoT-palvelut, kuten etäohjattavat ja itseohjautuvat toiminnot, vaativat verkolta huomattavaa automaatioastetta. Automatisoinnin turvin palveluita voidaan tuottaa käyttäjänsä lähellä, ilman että verkon data joutuu kulkemaan verkon lukuisten keskusten ja liityntäpisteiden kautta.

Jatkokehitysvaiheessa Nokian toimittama automaatiojärjestelmä mahdollistaa muun muassa häiriötilanteiden ennakoivan korjaamisen ja asiakaskohtaisten verkkoratkaisujen tuottamisen aiempaa tehokkaammin.

DNA:n verkon merkittäviä osia on virtualisoitu jo aiemmin, ja on käytännössä todettu, että virtualisointi ja automaatio vähentävät huomattavasti verkon energiankulutusta ja parantavat sen tehokkuutta. Nokian kanssa nyt toteutettavassa ensimmäisessä vaiheessa virtualisoidaan konesaliverkot, ja automatisointi valmistuu vaiheittain vuoden kuluessa.

Nokiasta Luomme teknologiaa yhdistämään koko maailman. Nokia Bell Labsin tutkimustyön ja innovoinnin vauhdittamana tarjoamme viestintäpalvelujen tarjoajille, viranomaisille, suuryrityksille ja kuluttajille toimialan kattavimman valikoiman tuotteita, palveluita sekä lisensointimahdollisuuksia. Kehitämme yhteiskuntaa hyödyttävää huipputeknologiaa sitoutuen korkeimpiin eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Nokia luo mullistavaa tulevaisuuden teknologiaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin rakentamalla infrastruktuurin 5G-teknologialle ja esineiden internetille.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa


19.12.2018

Sitran Mari Pantsar: Digitalisaatio keskeinen päästövähennyksien mahdollistaja

Digitalisaation ja ICT-alan merkitys on maapallon tulevaisuuden turvaamisessa huomattava. Uusilla teknologisilla ratkaisuilla saavutetaan päästövähennyksiä joko suoraan tai välillisesti. Sitrassa Suomea kohti ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa luotsaava Mari Pantsar vastaa kysymyksiin ICT:n ja ilmastokriisin suhteesta.

Kuinka suuri rooli digitalisaatiolla on ilmastomuutoksen hillitsemisessä?

IPCC:n raportin (8.10.2018) mukaan maapallon lämpötilan nousu voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii pikaisia toimia ja valtavaa yhteiskunnallista muutosta.

Digitalisaatio on yksi keskeinen uusien ratkaisujen mahdollistaja, jonka avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja joka voi auttaa siirtymisessä vähähiiliseen maailmantalouteen. Päästövähennykset voivat syntyä suoraan teknologisen kehityksen kautta tai epäsuorasti vaikuttamalla muiden alojen päästöihin muuttamalla kulutustottumuksia, luomalla jakamistaloudelle uusia mahdollisuuksia ja tukemalla yritysten siirtymää kohti kiertotalouden periaatteiden mukaisia liiketoimintamalleja.

ICT-sektori ja digitalisaatio kuluttaa kuitenkin paljon energiaa. Maailman digitalisoituessa voimme olettaa, että ICT-sektorin kokonaisenergiankulutus kaikesta huolimatta kasvaa ja tällä voi olla negatiivisia sivuvaikutuksia (ns. rebound-vaikutus), jotka on huomioitava. Pitäisi pystyä arvioimaan nykyistä paremmin mitkä digitaaliset ratkaisut auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa ja mitkä taas toimivat päinvastoin.

Miten digitalisaatio ja kiertotalous liittyvät yhteen?

Kiertotalous edistää talouskasvun irtikytkentää luonnonvarojen liikakäytöstä ja siinä digitalisaatiolla voi olla merkittävä rooli. Digitalisaatio mahdollistaa muun muassa jakamis- ja alustatalouden kehityksen, mikä on keskeistä kiertotalouden edistämiseksi.

Digitalisaatiota hyödyntäen voidaan lisäksi kehittää erilaisia liiketoimintamalleja, joiden avulla voidaan pidentää tuotteiden elinkaarta, edistää siirtymistä tuotteiden kuluttamisesta palveluihin sekä tehostaa luonnonvarojen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.  

Digitalisaatio voi toimia myös hyvänä työkaluna osallistaa kansalaiset ilmastotyöhön ja saada heidät vähentämään kulutustaan ja matkusteluaan.

Miten ICT-ala voi käytännössä auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa?

ICT-alan tulee siirtyä energiankäytössään uusiutuviin energialähteisiin sekä pienentää toiminnastaan aiheutuvaa kokonaisenergiankulutusta ja kokonaispäästöjä koko ICT-ketjussa, tietoverkoissa, datakeskuksissa ja laitteissa.

ICT-ala voi auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa myös kehittämällä teknologiaa ja ratkaisuja, jotka auttavat muita aloja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

EU-komission pyrkimys saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä edellyttäisi muun muassa sitä, että esimerkiksi sähkön tuotanto pitäisi yli kaksinkertaistaa samalla, kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polttoaineista. Lisää sähköä tarvitaan, jotta liikenteen ja asumisen päästöjä saadaan vähennettyä. Edellä mainittuun liittyen ICT-alan kasvava energiankulutus ja päästöt tulee olla mukana kaikissa tarkasteluissa, ja sähkönkulutusta ja päästöjä tulisikin tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja yli eri sektorirajojen.

ICT-alan tulee olla mukana arvioissa, kun ratkaistaan, mihin yhä niukkenevat luonnonvarat käytetään ja miten hoidetaan siirtymä fossiilisesti tuotetusta energiasta uusiutuviin kokonaisvaltaisesti, ei vain ICT-alan sisällä vaan koko yhteiskunnassa.

Mitä ICT-alalla voimme tehdä vielä nykyistä paremmin?

ICT-alan tulee jatkaa ponnisteluja yhä energiatehokkaampien ratkaisuiden kehittämiseksi. Lisäksi alan tulisi avoimesti ja kriittisesti keskustella siitä, mitkä ratkaisut auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja mitkä taas aiheuttavat mahdollisesti nykyistä suuremmat päästöt. On tärkeää tuoda esille, että kaikki digitalisaatioon liittyvät ratkaisut eivät ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta positiivisia ja joitakin olemassa olevista ratkaisuista voitaisiin myös kenties toteuttaa jo nykyistä vähäpäästöisemmin.

ICT-alan tulisi myös huolehtia, että se nopeuttaa jo olemassa olevien päästöjä vähentävien ratkaisuiden käyttöönottoa kuten datakeskusten hukkalämmön talteenottoa myös vanhoissa datakeskuksissa.

Monet ICT-alaan liittyvät ratkaisut, kuten esimerkiksi kuluttajien viihde-, peli- ja mediapalveluiden käyttö, lisääntyvät jatkuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan jo tänä päivänä suuri osa internet-liikenteestä on videoiden striimausta. Tämän ns. E&M (Entertainment & media) osuus ja rooli ICT-sektorin kokonaispäästöissä onkin asia, jota pitää tutkia enemmän ja josta pitäisi keskustella avoimemmin.

Kuluttajien käyttäytymisen kautta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja kuluttajia pitäisi tiedottaa ympäristöystävällisistä käyttötavoista. Tämä voisi olla yksi keino vastata kasvavaan energian kysyntään tulevaisuudessa (yhdessä energiatehokkaampien laitteiden ja verkkojen kehittämisessä).

Myös ICT-alan edellyttämien laitteiden yms. valmistuksesta ja raaka-aineiden kaivamisesta aiheutuvat päästöt pitäisi pystyä ottamaan huomioon nykyistä paremmin. Näiden materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tulisi myös kehittää.

ICT-alan tulisi avoimemmin tuoda esille alaan liittyvät energiankulutus- ja päästötiedot. Lisäksi liian usein puhutaan myös siitä, että energiankulutusta on pystytty vähentämään esim. siirrettyä dataa kohti, mutta vähemmän puhutaan siitä, miten kokonaisenergiankulutus on muuttunut – esim. datan määrä moninkertaistunut ja siten energiankulutus noussut / tulee nousemaan.

 

Tämä aihe liittyy

Mari Pantsar, johtaja, hiilineutraali kiertotalous, Sitra


18.12.2018

Puhelimen palauttaminen kierrätykseen on ekoteko

Kun hankit uuden puhelimen, tuleeko vanha jemmattua varalaitteeksi? Tai säilytätkö vanhoja puhelimia, koska tietoturva huolettaa? Kun kuitenkin käytät vain yhtä puhelinta, on turha pitää vanhoja laitteita lipaston laatikossa.

Puhelimien sisältämät arvometallit uusiokäyttöön

Suomalaiset ovat laiskoja puhelimien kierrättäjiä: vain noin 10 prosenttia kännyköistä kierrätetään. Puhelimen palauttaminen kierrätykseen on helppo, mutta merkityksellinen ekoteko, sillä jopa 99 prosenttia matkapuhelimien materiaaleista on kierrätettäviä. Kännyköistä saadaan talteen ja uudelleen kiertoon arvokkaita metalleja: kultaa, hopeaa, kuparia, nikkeliä ja kobolttia. Niistä saadaan myös erilaisia uusiokäyttöön soveltuvia muovilaatuja ja murskattua lasia. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen vähentää kaivostoimintaa, ympäristöhaittoja ja energiankulutusta.

Laite tyhjäksi tietoturvallisesti

Vanhan puhelimen tiedot voi tuhota palauttamalla laitteen tehdasasetukset. Aina se ei kuitenkaan riitä: esimerkiksi Android-laitteissa tehdasasetusten palauttaminen ei välttämättä poista kaikkia tietoja. Palautuspisteisiin tuodut laitteet käsitellään tietoturvallisesti. Puhelimen kaikki tiedot poistetaan ja muisti tyhjennetään joko digitaalisesti ylikirjaamalla tai mekaanisesti murskaamalla niin, että tietoja ei voida enää palauttaa eikä niitä joudu vääriin käsiin. Palauttamalla laitteen operaattorin tai kodinkoneliikkeen lukollisiin tietoturva-astioihin tai SEIFFI-palvelun kautta voit varmistua siitä, että laite kierrätetään tietoturvallisesti.

Vaihtohyvitystä vanhasta laitteesta

Toimivasta ja ehjästä päätelaitteesta voi saada silkkaa rahaa. Useat liikkeet antavat puhelimista ja tableteista hyvityksen vaihdossa uuteen, ja osassa hyvityksen voi saada myös rahana ilman ostovelvoitetta.  Myymälä huolehtii vaihdossa ottamansa laitteet tietoturvallisesti joko uudelle omistajalle tai kierrätykseen.

Lähteet: DNA, Elisa, Telia, Elker, Kuusakoski

Katja Laine, televisioasiat ja viestintä @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

18.12.2018

Elisa Viihteen uusi alkuperäissarja Kaikki synnit valittiin Pohjoismaiden tärkeimmän elokuvafestivaalin kilpasarjaan Suomen ehdokkaana

Matila Röhr Productionsin Ilkka Matilan tuottama, Elisa Viihteessä huhtikuussa 2019 ensi-iltansa saava Kaikki synnit -rikosdraama on valittu Göteborgin elokuvajuhlien tv-draamakilpailuun Suomen ehdokkaana. Arvostettu Nordisk Film & TV Fond -palkinto myönnetään parhaasta käsikirjoituksesta.

Kahdenkymmenen tuhannen euron palkinnosta kilpailemaan valitaan vuosittain viidestä seitsemään draamasarjaa Suomesta, Tanskasta, Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Voittajan valitsee ammattilaisraati, ja vuoden 2019 voittaja julkistetaan 30. tammikuuta. Göteborgin elokuvajuhlat on Pohjoismaiden tärkein elokuvafestivaali, joka järjestetään 25.1.–4.2.2019 jo 42. kerran.

Pohjois-Suomeen sijoittuva Kaikki synnit on psykologisesti kiinnostava rikosdraama. Sen on luonut ja käsikirjoittanut pitkään journalistina toiminut Merja Aakko yhdessä palkituista dokumenteistaan tunnetun Mika Ronkaisen kanssa. Ronkainen on myös ohjannut kuusiosaisen sarjan. Ihmissuhteita sekä yhteisön ja yksilön suhdetta menneisyyteen ja erilaisuuteen pohtivan sarjan pääosissa nähdään Maria Sid ja Johannes Holopainen.

Kaikki synnit -sarjan kansainvälisen levityksen hoitaa Sky Vision. Sarja on toteutettu yhteistyössä Business Finlandin, Oulun kaupungin, Film Estonian ja Suomen Elokuvasäätiön kanssa.

Kaikki synnit -sarjan synopsis
Helsinkiläinen rikostutkija Lauri Räihä (34) saa komennuksen lähteä selvittämään murhien sarjaa, joka on tapahtunut hänen kotiseudullaan. Tehtävä antaa Laurille mahdollisuuden paeta pariterapiaa, jossa hän käy miehensä kanssa. Kotikylässään Lauri joutuu kuitenkin vastakkain vielä vaikeampien asioiden kanssa. Lauri on jättänyt konservatiivisen kotiseutunsa seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi eikä ole tavannut vanhempiaan 12 vuoteen. Varjakassa törmäys menneeseen on väistämätöntä. Lauri tutkii murhia etsivä Sanna Tervon (44) kanssa, jota riivaa vaikea suhde omaan tyttäreensä. Lauri ja Sanna etsivät totuutta murhista, itsestään sekä siitä, voiko kaikkia syntejä antaa anteeksi.

MIKA RONKAINEN on Jussi­palkittu elokuva­ ja teatteriohjaaja. Amerikkalainen elokuva­alan lehti Variety valitsi hänet yhdeksi kymmenestä kiinnostavimmasta uudesta eurooppalaisesta elokuvaohjaajasta vuonna 2013.

MERJA AAKKO on pitkään journalistina toiminut käsikirjoittaja, jonka ensimmäinen elokuvakäsikirjoitus Armo syntyi yhteistyössä ohjaaja Mika Ronkaisen kanssa vuonna 2015.

Göteborg Film Festival: https://goteborgfilmfestival.se

 

Matila Röhr Productions Oy on yksi Suomen vanhimmista ja menestyneimmistä elokuvatuotantoyhtiöistä. Sen viimeisimpiä elokuva ovat mm. kuudella Jussi-palkinnolla palkittu Ikitie-elokuva sekä jouluksi teattereihin tuleva Ailo - pienen poron suuri seikkailu -luontoelokuva.

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja.

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


18.12.2018

ICT-alalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuissa

Lokakuussa IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi raportin, jonka viesti on harvinaisen selkeä: tarvitaan erittäin nopeita ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä ja tekoja, jottei maapallon keskilämpötila nouse yli 1,5°C nykyisestä tasostaan ja pahimmat ympäristöriskit voidaan välttää. Käytännössä on siis tavoiteltava 45 prosenttia pienempiä päästöjä vuoteen 2030 ja lopulta saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen koskettaa kaikkia yhteiskuntamme osa-alueita: energiankäyttöä, teollisuuden päästöjä, asumista ja liikennettä. Se koskettaa näin myös meistä jokaista.

IPCC:n esittämät ilmastotavoitteet ovat siis erittäin haasteellisia, mutta kuitenkin saavutettavia. Pariisin ilmastokokouksen jälkeen näyttää siltä, että maapallon lämpenemisen suhteen ollaan sovitun selvästi alle kahden asteen sijaan lähempänä kolmen asteen nousun uraa.  Näin siis jos jatkamme nykyisellä tiellä. Mutta niin kuin sanotaan, jos on tahtoa, niin keinojakin löytyy. Maapallon lämpenemisen rajaaminen tuohon kriittiseen puoleentoista asteeseen on mahdollista hyödyntämällä laajemmin jo olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja hakemalla uusia toimintamalleja. Tarvitaan siis teknologioita, joilla yhteiskuntamme pyörii fiksummin pienemmillä resursseilla, sekä uusia ratkaisuja, joilla poistetaan ja/tai varastoidaan hiilidioksidia ilmakehästä. Sekä, mikä tärkeintä: meidän ihmisten tahtoa tekemiseen!

Teknologia-alan myönteinen ilmastovaikutus lähtee yritysten omasta toiminnasta. Laitevalintojen ja tietoliikenneverkkoihin tuotettujen palvelujen vähähiilisyys (ts. hiilijalanjäljen koko) ja ympäristömyötäisyys ovat tällöin fokuksessa. Alalla toimivat yhtiöt tekevät jatkuvasti kehitystyötä ja investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.  Esimerkkeinä lueteltakoon panostukset datakeskuksiin, joissa hyödynnetään yhä energiatehokkaampaa teknologiaa sekä lämpötila- ja ilmavirtausmallinnusten avulla suunniteltuja jäähdytysratkaisuja, konesalien hukkalämmön hyötykäyttö sekä toimijoiden panostukset päästöttömään ja uusiutuvaan energiaan.

Tämän ohella merkittävämpää on se, miten ICT- alan tuottamilla palveluilla ja ratkaisuilla voidaan tehokkaasti ja nopeasti sekä vähentää liikenteen, valmistuksen, maatalouden, rakentamisen ja energiantuotannon globaaleja päästöjä että rakentaa ilmastomuutoksen kannalta resilientimpää yhteiskuntaa. Global e-Sustainability Initiative, (GeSI) julkaisema raportti #SMARTer2030, ICT Solutions for 21st Century Challenges,  tuo esille ICT:n merkittävän roolin globaalien päästöjen vähentämisessä. Vähennyspotentiaali teknologiaratkaisujen avulla on huima noin 20 prosenttia. ICT:n rooli on siis merkittävä, kun puhutaan vähähiilisemmän yhteiskunnan ja rakentamisesta. Huomioitavaa on myös se, että iso osa noista päästösäästöjä tuottavista digitaalisista ratkaisuista ovat jo olemassa!

Esimerkkeinä etätyöskentely, teleterveydenhoito, virtuaalineuvottelu- ja  sähköiset asiointipalvelut, jotka vähentävät ihmisten tarpeetonta autoilua tai lentämistä tukien siten ympäristömyönteisempää toimintaa.

Vastaavasti digitaaliset palvelut ja ratkaisut, joilla optimoidaan energian ja raaka-aineiden kulutusta tai hallitaan toimitusketjuja ovat nousemassa kohisten osaksi yritysten keinoja vähentää päästöjään. Usealla toimialalla hyödynnetään nykyään paljon aiempaa enemmän sensoreita ja analytiikkaa resurssiviisaammissa prosesseissa, joilla tavoin voidaan vähentää entistä tehokkaammin mm. raaka-ainehukkaa, tyhjäkäyntiä ja jätteen syntymistä.

Viikonloppuna 16.12.2018 päättyneessä Puolan Katowicen maailman johtajien YK:n ilmastokokouksessa linjattiin yhteiset pelisäännöt Pariisin vuonna 2015 tehdylle globaalille ilmastosopimukselle. Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä myös Suomen kannalta, mutta loppujen lopuksi päästöjä vähentävät käytännön teot ratkaisevat kansallisiin ja kansainvälisiin päästötavoitteisiin pääsemisen. Kaikilla yllä esittelemilläni teknologiaratkaisuilla on suora vähentävä vaikutus toiminnan hiilidioksidipäästöihin. Sovellusalueita on onneksi paljon. Rohkaisevaa on myös, että uusia päästövapaampia teknologiapalveluita ja -innovaatioita kehitetään jatkuvasti lisää.

Keinoja ja työkaluja löytyy siis runsaasti. Kyse on tahtotilasta ja toimeenpanosta tehdä asioita fiksummin ja samalla ilmastomyönteisemmin.

 

Minna Kröger on Elisan yritysvastuujohtaja.


14.12.2018

Lausunto hallituksen esityksestä tunnistus- ja luottamuspalvelulain muuttamiseksi

Eduskunnan talousvaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa hallituksen esityksestä laiksi vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • Esitys on hyvin laadittu, ja sillä selkeytetään luottamusjärjestelmän keskeisiä ongelmakohtia.
  • Luottamusverkoston toimintaa tulee kehittää siten, että se on kaikille osapuolille avoin ja helppokäyttöinen.
  • Sopimusehtojen ja hallinnointikäytäntöjen pitää olla läpinäkyviä.
  • Järjestelmän kilpailukyky varmistetaan muuttamalla hintasääntelyä siten, että ensitunnistamisen hinta lasketaan samalle tasolle kuin muidenkin tunnistustapahtumien, ja myös yksittäisen tunnistamistapahtuman hintaa lasketaan.

Yleiset huomiot

Kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymistä. Luottamusverkoston toimintaa tulee kehittää siten, että se on kaikille osapuolille avoin ja helppokäyttöinen. Sopimusehtojen ja hallinnointikäytäntöjen pitää olla läpinäkyviä, eikä tunnistautumispalveluaan pitäisi edes päästä tarjoamaan ilman vakioehtoihin perustuvaa sopimusta. Järjestelmän kilpailukyky varmistetaan muuttamalla hintasääntelyä siten, että ensitunnistamisen hinta lasketaan samalle tasolle kuin muidenkin tunnistamistapahtumien, ja myös yksittäisen tunnistamistapahtuman hintaa lasketaan.

Hallituksen esitys on hyvin laadittu, ja sillä selkeytetään luottamusjärjestelmän keskeisiä ongelmakohtia. FiCom pitää oleellisena, että ehdotettu, keskeisen tärkeä lakimuutos tulee voimaan suunnitellusti mahdollisimman pian. FiComin jäsenillä on tähän tekniset ja toiminnalliset valmiudet.
 

Tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkosto

Tunnistusvälineen tarjoajalle asetetaan velvollisuus laatia tunnistuspalvelunsa käyttöoikeuden toimitusehdot, jotka muodostavat velvoittavan pohjan tunnistusvälityspalvelun kanssa tehtävälle sopimukselle. Samoja ehtoja pitää tarjota kaikille luottamusverkostossa oleville. Tunnistusvälityspalvelun tarjoajan pyyntö toimitusehtojen mukaisen sopimuksen tekemiseen on myös hyväksyttävä siten, että sopimus on tehtävä ja käyttöoikeus annettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnöstä.

FiCom kannattaa ehdotettua sopimis- ja tarjontapakkoa.  Tunnistusvälineen tarjoajan velvollisuuksien laiminlyömisestä voi aiheutua ehdotetun 12 d §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuus. Luottamusverkoston toimivuuden varmistamiseksi sellaiselle tunnistusvälineen tarjoajalle, joka kieltäytyy ilman hyväksyttävää syytä tekemästä sopimusta tunnistusvälityspalvelun tarjoajan kanssa, tulisi kuitenkin harkita ankarampia seuraamuksia. Mikäli tunnistusvälineen tarjoaja ei hyväksy toimitusehtojensa mukaisia sopimuksia luottamusverkoston yhteisiä pelisääntöjä noudattavien jäsenten kanssa, tulee sen irtautua luottamusverkostosta. Kuten esityksessäkin on kirjattu, sopimuksesta kokonaan kieltäytymisen tulee olla viimesijainen keino.

Hallituksen esityksen mukaan tunnistuspalvelun tarjoajien välinen sopimisehto, joka poikkeaa lain säännöksistä, on mitätön. Lisäys parantaa luottamusverkoston toimintaa tukemalla tunnistusvälineeseen ja tunnistusvälityspalvelun tarjoajaan kohdistuvaa pakottava sääntelyä sekä lisää ennakoitavuutta. Ehdotettavassa uudessa 12 b §:ssä julkaistaviksi säädettyjen käyttöoikeuden toimitusehtojen tulee olla teknologianeutraaleja ja soveltua yleisiin sopimusperiaatteisiin sekä toiminnan markkinaehtoiseen luonteeseen. Lisäksi toimintasopimusten ehtojen kohtuullisuudesta tulee esityksen mukaisesti olla mahdollisuus pyytää tulkintoja Liikenne- ja viestintävirastolta siten, että kyseisellä viranomaisella olisi lakiin perustuva velvollisuus niitä antaa. Mahdollisista käyttörajoituksista tulee viestiä selkeästi tunnistusvälineen käyttäjälle, tunnistuspalvelun tarjoajille sekä tunnistuspalveluun luottaville asiointipalveluille.

Luottamusverkoston hintasääntely

Sähköinen tunnistaminen on digitalisoituvan yhteiskunnan keskeinen mahdollistaja. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista sekä sähköisten palvelujen tarjoajille että niiden käyttäjille.

FiComin näkemyksen mukaan lainsäätäjän on perusteltua edistää markkinan toimintaa ehdotetulla hintasääntelyllä, koska markkinan liian hidas kehittyminen vaarantaa Suomen digitalisaatiokehityksen ja sähköisen asioinnin turvallisuuden. Yksityiset palveluntarjoajat käyttävät tällä hetkellä omia, käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvia tunnistustapojaan, koska oman järjestelmän rakentaminen tulee usein huokeammaksi ja helpommaksi kuin vahvan sähköisen tunnisteen käyttäminen. Kansalaisilla on eri palveluihin lukuisia erilaisia salasanoja, mikä on ongelma sekä tietoturvan että käytettävyyden kannalta. Jokaisella kansalaisella tulisi olla mahdollisuus käyttää haluamaansa, omaan käyttöönsä parhaiten soveltuvaa vahvaa tunnistautumistapaa, jolloin erilaisiin salasanoihin perustuvia järjestelmiä ei tarvitsisi enää luoda.

Vahvan tunnistuksen tulee olla kilpailukykyinen ratkaisu myös kertatunnistamisessa hyötypalveluihin, joten hinta voi muodostua ehdotettua kolmen sentin enimmäishintaa alemmaksikin. Esityksen enimmäishinta on kuitenkin ehdottomasti askel oikeaan suuntaan. Tunnistuspalvelujen hintaeroon ja saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat pahoin kärjistyneitä verrokkimaiden vastaavien toimijoiden toimintamahdollisuuksiin sekä kustannuksiin verrattaessa. Esimerkiksi Virossa tunnistustapahtumien hinta on alimmillaan alle yhden sentin ja Ruotsissa noin 1,6 senttiä tunnistustapahtumaa kohden. FiCom kannattaa ehdotettua menettelyä, jossa Liikenne- ja viestintävirasto arvioisi säädetyn korvauksen tason vuosittain. Hintaa arvioitaessa tulee kuitenkin ehdottomasti ottaa huomioon se, missä määrin toimijoille aiheutuvat kustannukset johtuvat muista kuin vahvaa sähköistä tunnistamista koskevista velvoitteista. Muusta kuin tunnistamisen sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ei tule ottaa huomioon ensitunnistamisen hintaa määritettäessä. Ehdotettu sääntely, jossa selkeytetään sitä, ettei pakottavaa hintasääntelyä voi kiertää perimällä erillistä korvausta jostain tunnistuspalvelun käyttöoikeuden tarjoamiseen liittyvästä toiminnosta, tukee FiComin mielestä tätä lähtökohtaa.

Kilpailun ja palvelun saatavuuden lisäämistä on vakiintuneesti pidetty perustuslakivaliokunnassa hyväksyttävänä perusteena omaisuuden suojan rajoittamiselle. Esimerkiksi teleyrityksille asetettua verkkovierailuvelvoitetta ja korvauksen rajaamista tasapuoliseksi ja kohtuulliseksi aiheutuneisiin kustannuksiin nähden on perusteltu painavalla yhteiskunnallisella tarpeella. Kilpailun lisääntymisen arvioitiin alentavan hintoja ja parantavan palvelutasoa sekä lisäävän kyseessä olevien viestintämenetelmien saatavuutta (PeVL 34/2000 vp). Kilpailun lisääminen markkinoilla ja palvelujen saatavuuden edistäminen sekä käyttäjien aseman parantaminen on oikeuttanut sen, että viranomaiselle on säädetty mahdollisuus asettaa toimijoille noudatettavaksi enimmäishinta (PeVL 32/2004 vp).

Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen

Keskeisin yksittäinen tekijä koko sähköisen tunnistamisen markkinan parantamisessa on toimiva sähköisen ensitunnistamisen markkina, eli käyttäjän mahdollisuus rekisteröidä itselleen jo olemassa olevalla tunnistusvälineellä uusi väline. Toimiva kilpailu edellyttää, että käyttäjä voi valita haluamansa tunnistusvälineen, mutta korkea ensitunnistamisen hinta on merkittävä markkinalle tulon este.

Tunnistetiedon välittäminen ensitunnistamisessa on teknisesti vastaava toimenpide kuin tunnistetiedon välittäminen tunnistuspalvelujen tarjoajien verkostossa. Ensitunnistamisen hinta tulee vastaavasti säädellä samalle tasolle kuin muidenkin tunnistustapahtumien, eikä siihen saa lisätä mitään muuta korvausta. Hinta voi olla ehdotettua kolmen sentin enimmäishintaa alempikin, mutta ehdotettu taso parantaa väliaikaisestikin voimassa olevana säännöksenä jo merkittävästi sähköisen ensitunnistamisen markkinan toimivuutta sekä helpottaa markkinoille tuloa.

Esityksen tavoitteissa on todettu, että esityksessä tehdään välttämättömiksi katsottavia muutoksia vastuukysymysten osalta, mutta samalla on myös katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että kaikkia vastuukysymyksiä ja niiden vaikutuksia tarkasteltaisiin myöhemmin erillisessä hankkeessa. Kaikkien vastuukysymysten sekä niiden vaikutusten uudelleen tarkastelua ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Mikäli vastuukysymyksissä ilmenee vielä hallituksen esityksessä ehdotettujen lainsäädäntötoimien jälkeen ongelmia, tulee niihin tietenkin puuttua, mutta luottamusverkoston vastuukysymyksiä kokonaisuutena ei tule jatkuvasti muuttaa.

Tunnistuspalvelun tarjoajan ilmoitukset toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä

Uhkista ja häiriöistä tiedottaminen on luottamusverkoston toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Häiriötilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi on lisäksi hyödyllistä jakaa tietoa palvelun tarjoajista, joiden on syytä epäillä tavoittelevan oikeudetonta taloudellista hyötyä, antavan merkityksellisiä, totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja tai käsittelevän henkilötietoja lainvastaisesti, vaikkei toiminta välttämättä muodostaisi suoranaista uhkaa tunnistamisen tekniselle oikeellisuudelle, tietoturvalle tai henkilöllisyyden väärinkäytölle. Tältä osin tulee huomioida yrityksillä jo olevat käytännöt, jotta tunnistuspalveluiden uhka- ja häiriötietoihin liittyvä tiedottaminen voidaan hoitaa yrityksillä jo käytössä olevilla prosesseilla tai niitä tarkistamalla. Koko luottamusverkoston kattavaa tiedonvaihtoa voisi myös edistää vapaaehtoisten ilmoitusten kokoaminen jollekin viranomaistaholle, kuten Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukselle, jonka tehtävänä olisi välittää ilmoitukset eteenpäin kaikille luottamusverkoston jäsenille.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

14.12.2018

Finnair valitsi Telian kehittämään tietoliikennepalveluitaan – ”Sujuvien verkkopalvelujen ja -yhteyksien merkitys kasvaa”

Finnair keskittää tietoliikennepalveluitaan Telialle. Merkittävä, monivuotinen sopimus kattaa modernit tietoliikenneratkaisut Finnairin kestävän kasvun tueksi.

Finnairin ja Telian solmima yhteistyösopimus kattaa kokonaisvaltaisen tietoliikennetoteutuksen sisältäen globaalin dataverkon ja mobiilipalvelut tietoturvaratkaisuineen.

"Digitaaliset palvelut ovat Finnairille keskeisiä niin asiakaskokemuksessa kuin henkilöstön työn helpottamisessa, ja siksi sujuvien verkkopalvelujen ja -yhteyksien merkitys kasvaa entisestään. Telian kanssa solmittu yhteistyösopimus ja tulevat palvelut parantavat työntekijäkokemusta ja tietoliikenneverkkoamme kokonaisuutena. Lisäksi saamme palveluita keskittämällä selvää säästöä, mikä tukee Finnairin kestävän kasvun rakentamista", sanoo Finnairin IT:stä vastaava johtaja Petteri Skaffari.

"On hienoa, että Finnair on valinnut meidät kumppanikseen. Pystymme vastaamaan Finnairin kriittisiin tietoliikennetarpeisiin luotettavilla ja kattavilla palveluratkaisuillamme”, sanoo Telia Finlandin yritysliiketoiminnasta vastaava johtaja Jari Rapo.

Finnairin kotikenttä Helsinki-Vantaa on nyt myös maailman ensimmäinen 5G-lentoasema, kun Telia ja Finavia käynnistivät lentoasemalla avattua 5G-verkkoa hyödyntävän robottihankkeen. Hankkeessa kokeillaan 5G:n hyödyntämistä lentoaseman toiminnoissa ja uudenlaisten elämysten tuomisessa matkustajille.

 


13.12.2018

Digita ja Levira tarjoavat IoT-yhteydet Suomenlahden molemmin puolin

Suomalainen Digita ja virolainen verkko-operaattori Levira operoivat LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvia IoT-verkkoja kotimaissaan. Nyt yritykset tarjoavat yhdessä mahdollisuuden LoRaWAN-teknologiaan perustuvien IoT-ratkaisujen käytön Suomenlahden molemmin puolin. Tällä maantieteellisellä alueella operoivat yritykset hyötyvät yhteistyön tuomasta saumattomasta verkkopeitosta.

“Tarjoamme Suomenlahdella operoiville yrityksille kuten rahtiliikenteelle selkeästi saavutettavissa olevia etuja esimeriksi rahtikonttien monitoroinnissa. Myös vapaa-ajan veneilijät voivat hyötyä paikannus- ja turvallisuusratkaisuista”, kertoo Digitan IoT-liiketoiminnasta vastaava johtaja Ari Kuukka. ”Digitalla on esineiden internetiä varten valmis valtakunnallinen infrastruktuuri tarjolla palvelualustaksi yrityskumppaneidensa ratkaisuille. Nyt haluamme laajentaa IoT-yhteyksien saatavuutta Suomenlahden alueella yhdistämällä voimat Leviran kanssa”, jatkaa Kuukka

"Tiivis yhteistyö kumppaneiden kanssa on avainasemassa IoT-projektien onnistumisessa, ja yhteistyömme Digitan kanssa on hyvä esimerkki tästä", sanoo Leviran verkkopalveluista vastaava Meelis Anton. "Maiden rajat ylittävät IoT-ratkaisut auttavat asiakkaita kaikilla aloilla, jotka perustuvat ihmisten tai tavaroiden liikkumiseen maiden välillä – erityisesti, kun kyseessä on niin läheiset suhteet kuin Suomen ja Viron välillä. Leviran tarjoamien IoT-ratkaisujen ansiosta asiakkaamme voivat keskittyä ydintoimintaansa – teemme heidän omistuksistaan arvokkaita tietogeneraattoreita toiminnan tehostamiseksi tai kustannusten säästämiseksi".

LoRaWAN-teknologiaan perustuvan IoT-verkon ansiosta erilaisten verkkoon liitettyjen laitteiden ohjaaminen on kustannustehokasta ja yksinkertaista. LPWA-verkossa (Low Power Wide Area) voidaan minimaalisesti virtaa kuluttavien mittausantureiden tuottamaa dataa siirtää langattomasti pitkänkin kantaman päähän. Se mahdollistaa IoT-palveluiden kehittämisen ilman monimutkaisia paikallisverkko- tai gateway-ratkaisuja. Erityisesti asiakkaiden energiatehokkuus-, Smart City- ja Smart Metering -hankkeet hyötyvät LoRaWAN-teknologiaan pohjautuvasta verkosta.

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.

Levira on digitaalisten palvelujen tarjoaja ja teknologiakumppani yrityksille, joiden liiketoiminta on teknologiasta riippuvaa ja jotka haluavat käyttää ammattitaitoista, tarvittavia ratkaisuja tarjoavaa palveluntarjoajaa.Levira on Viron tärkein tv- ja radioverkko-operaattori. Ylläpidämme Viron ainoaa tv- ja radioverkkoa, joka täyttää korkeimmat toiminnalliset vaatimukset. Levira tarjoaa IoT-ratkaisuja utilityille sekä kiinteistö- ja kuljetuspalveluja tarjoaville yrityksille. Levira on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista riippumattomista tv-lähetyskeskuksista. Autamme paikallisia ja kansainvälisiä mediayrityksiä suunnittelemaan tv-kanavia ja varmistamme, että ohjelmia lähetetään kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Levira lähettää ohjelmia katsojille Baltian maissa, Skandinaviassa ja Euroopassa sekä Turkissa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.Tv-tuotannon alalla olemme aktiivisia toimijoita Baltian ja Skandinavian markkinoilla ja markkinajohtaja Latviassa. Levira omistaa kolme tv-tuotantokäyttöön tarkoitettua ulkolähetysautoa. Leviran asiakkaita ovat alueelliset ja kansainväliset tv- ja radioyhtiöt, IT-yritykset ja mediapalvelujen tarjoajat, mukaan lukien Viron yleisradio (ERR), Eesti Meedia, All Media Eesti, Sony, EBU, Discovery, ATEA sekä suuret teleoperaattorit, kuten Telia, Tele2 ja Elisa. Leviralla on kaksi osakkeenomistajaa: Viron valtio (51 %) ja ranskalainen tele-, tv- ja radioyhtiö TDF-konserni (49 %).


12.12.2018

Cygaten ja Data-Infon nimet muuttuvat

Palvelemme yritysasiakkaitamme ICT-alan laajimmalla valikoimalla yhtenäisesti. Siksi myös Cygaten ja Data-Infon nimet muuttuvat Telia-brändin mukaisiksi.

1.1.2019 alkaen yhtiöistämme Data-Info ja Cygate tunnetaan nimillä Telia Datainfo ja Telia Cygate. Telia Inmics-Nebula -yrityksen nimi on ollut käytössä lokakuusta alkaen.

Muutos ei vaikuta palveluihin, ja asiakkaitamme tiedotetaan nimenmuutoksesta erikseen.


12.12.2018

Elisalle 100 miljoonan euron laina Pohjoismaiden Investointipankilta 5G-verkon rakentamiseen Suomessa ja Virossa

Elisa Oyj ja Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) allekirjoittivat tänään 100 miljoonan euron lainasopimuksen. Lainalla NIB tukee Elisan investointeja Suomen ja Viron 5G- verkkoihin.

Elisa on Suomen suurin operaattori-investoija vuosittaisilla yli 200 miljoonan euron investoinneilla suomalaiseen tietoliikenneinfrastruktuuriin. Tulevina vuosina investoinnin kohdistuvat erityisesti 5G-verkkoon, jonka rakentaminen käynnistyy vuoden 2019 alussa.

Elisa ylläpitää tehokasta pääomarakennetta ja uudella pitkäaikaisella lainalla NIB rahoittaa Elisan investointeja Suomen ja Viron tietoyhteiskunnan kehittämiseen.

– Laina Elisalle edistää 5G-infrastruktuurin laajenemista Suomessa ja Virossa. 5G-investoinnit ovat merkittäviä Pohjoismaiden ja Baltian maiden yritysten tuottavuudelle, sillä uusi mobiiliverkko edesauttaa tietotaidon kertymistä alueemme teknologiasektorille, sanoo NIB:n toimitusjohtaja Henrik Normann.

– Elisa on jo pitkään ollut mobiiliviestinnän edelläkävijä päämarkkina-alueellaan. Tänään juuri suomalaiset käyttävätkin eniten mobiilidataa maailmassa ja suurin osa tästä käytöstä tapahtuu Elisan verkossa. 5G-verkkojen käyttöönotto on seuraava keskeinen investointikohteemme, sillä asiakkaiden tarpeet sekä 5G:n mahdollistamat uudet sovellukset ja palvelut vaativat verkolta koko ajan enemmän ominaisuuksia ja nopeutta. NIB:n investointirahoitus osaltaan auttaa meitä varmistamaan erittäin nopean verkon lisäksi 5G:n mahdollistamia täysin uudenlaisia palveluita asiakkaillemme, toteaa Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).

Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) on kahdeksan jäsenmaan (Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska ja Viro) omistama kansainvälinen rahoituslaitos. Pankki rahoittaa yksityisiä ja julkisia investointihankkeita sekä jäsenmaissa että niiden ulkopuolella. Johtavat luottokelpoisuuslaitokset Standard & Poor’s ja Moody’s ovat myöntäneet NIB:lle parhaan mahdollisen luottokelpoisuuden AAA/Aaa.


12.12.2018

Hybridi-tv-lisäpalvelut saavuttaneet suuren suosion osana tv-ohjelmia

Syksy 2018 tarjosi ennätysmäärän hybridi-tv-palveluja osana suosittuja tv-formaatteja. Digita kehittää jatkuvasti yhdessä mediayhtiöiden kanssa hybridi-tv-palveluja, jotka rikastuttavat katsomiskokemusta vain kaukosäätimen napin painalluksella.

Ensimmäinen hybridi-tv-palvelu tehtiin jo vuosi sitten Sanoman kanssa Idols-äänestykseen. MTV:n kanssa ensimmäinen hybridi-tv-tuotanto oli Kingi viime keväänä. Hybridi-tv-palvelun suosio yllätti Digitan ja tv-kanavat. Hybridi-tv:llä annetuilla äänillä on ollut merkittävä vaikutus äänestyksissä.

Näyttää siis siltä, että hybridi-tv on tullut jäädäkseen äänestyskanavana. ”Hybridi-tv-äänestyksen suosio perustuu sen yksinkertaiseen ja ilmeiseen toiminnallisuuteen ohjelman yhteydessä. Kun omaa suosikkia pääsee äänestämään ilmaiseksi pelkästään kaukosäätimen nappia painamalla ilman muita laitteita tai sovelluksia, on äänestyskynnys matalalla. Tämän vuoksi hybridi-tv on äänestyskanavana erittäin suosittu ja merkittävä lopputuloksen kannalta. Hybridi-tv-lisäpalveluiden click rate on ollut jopa 60 %”, kertoo videojakelupalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Teppo Ahonen Digitasta.

”Hybridipalveluiden osalta tähän mennessä nähty vuorovaikutteisuus on vasta alkua. Käytännössä vain mielikuvitus on rajana sille, miten teknologiaa voidaan hyödyntää ohjelmien yhteydessä. Media- ja tuotantoyhtiöt ovatkin olleet erittäin kiinnostuneita tv-katselun uudesta ulottuvuudesta myös katselun yhteydessä syntyvän datan osalta”, toteaa Ahonen. ”On selvää, että tulemme näkemään vielä moninaisia sovellusalueita”, lupaa Ahonen.

Hybridipalveluita tarjolla jo kaikilla vapailla kanavilla

Hybridi-tv-palvelut tarjotaan osana tv-kanavia, joten tarjolla olevat palvelut vaihtelevat myös kanavittain. Tällä hetkellä lähes kaikilla kanavilla on käytettävissä vähintään hybridi-tv-ohjelmaopas ja Ylen, MTV:n, Sanoman ja AlfaTV:n kanavilla myös muun muassa netti-tv-palvelut. Tämän lisäksi kanavilla tarjotaan ohjelmiin liittyviä lisäpalveluita, joiden tarjonta vaihtelee ohjelmien esityskausien mukaan.

Hybridi-tv-palvelut ovat tällä hetkellä tarjolla Digitan antenni-tv-verkossa sekä Telian Kaapeli-TV:ssä. Muut kaapeliyhtiöt ovat toistaiseksi poistaneet palvelut tv-kanavilta ennen niiden jakelua asiakkailleen. Hybriditelevisiovastaanottimia on suomalaisissa kotitalouksissa tällä hetkellä arviolta noin 400 000. Määrä on yli kaksinkertaistunut vuoden aikana ja kasvun odotetaan jatkavan samaa vauhtia seuraavien vuosien aikana. Kaikkien Suomessa myytävien merkittävien laitevalmistajien äly-tv-laitteet tukevat hybridi-tv:tä, kun myös Samsung ilmoitti vuoden 2018 malliensa tukevan HbbTV-palveluja.

Hybridi-tv-sisältöjen listaa päivitetään jatkuvasti osoitteessa hybriditv.fi

 

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.

 


11.12.2018

Auttava puhelin -hyväntekeväisyyskampanja tuotti 72 000 euroa

Kuluttajakysely: Älylaitteen puuttuminen voi aiheuttaa lapsilla ja nuorilla eriarvoistumista. DNA:n Auttava puhelin -hyväntekeväisyyskampanja sai suomalaiset liikkeelle kamppailemaan lasten ja nuorten digitaalista eriarvoistumista vastaan.

Puolentoista viikon aikana kerättiin yhteensä noin 7200 kännykkää, joista jokaisesta DNA lahjoitti kymmenen euroa lyhentämättömänä SOS-Lapsikylälle lasten ja nuorten laite- ja liittymähankintoihin. Hyväntekeväisyyspotin kokonaissummaksi tuli 72 000 euroa.

– Puhelimia tuotiin kampanjan aikana selkeästi normaalia ahkerammin myymälöihimme ja ihmiset löysivät hienosti kätköistään myös niitä vanhempia malleja hyvää tekemään, kertoo DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

Älylaitteen puuttuminen leimaa vaikeassa tilanteessa olevaa lasta

Lahjoitetuilla varoilla SOS-Lapsikylä tulee hankkimaan omien palvelujensa piirissä oleville lapsille ja nuorille tietokoneita, älypuhelimia tai tabletteja.

– Meistä aikuisista ei kukaan ole elänyt koko lapsuuttaan maailmassa, jossa on käytetty älylaitteita. Siksi meidän on toisinaan vaikea ymmärtää nuoressa syntyvää ulkopuolisuuden tunnetta, jonka puuttuva älylaite voi saada aikaan. Älylaitteita on toki mahdollista lainata esimerkiksi koululta koulutehtäviä varten. Fakta on kuitenkin se, että lainalaite leimaa lasta ja nuorta ja sitä hän ei missään nimessä halua. Siksi hyvin todennäköisesti käy niin, että tällainen lapsi tai nuori ei kerro esimerkiksi koulutunnilla älylaitteen puuttumisesta. Hän saattaa jäädä pois tunnilta kokonaan tai ainakin jättää suoraan sellaiset koulutehtävät tekemättä, johon tarvitaan älylaitetta. Tämän kampanjan ansiosta useat palvelujemme piirissä olevat lapset ja nuoret saavat älylaitteen, iloitsee SOS-Lapsikylän viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.

Suomalaiset hankkivat vuosittain noin kaksi miljoonaa uutta kännykkää

Matkapuhelinliittymiä on Suomessa tällä hetkellä noin kymmenen miljoonaa. Liittymiä käytetään melko uusilla laitteilla, sillä älykännyköitä ostetaan vuosittain noin kahden miljoonan kappaleen vauhdilla.

– Vuosittain ostettujen kännyköiden määrä on huomattava, siksi esimerkiksi vanhojen kännyköiden asianmukainen kierrätys on tärkeää. Tietoturvallisuus on välttämätön kriteeri kierrätyksessä, mutta sen lisäksi on ehdottomasti huomioitava ympäristöystävällisyys. Kännykässä on paljon materiaalia, joka voidaan ottaa uusiokäyttöön. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen on huomattavasti ympäristöystävällisempää kuin hupenevien raaka-aineiden kaivaminen maaperästä. Kännyköiden kierrätys vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä. Yhden matkapuhelimen kierrätyksellä DNA:n kautta voidaan säästää arviolta noin 40 kg hiilidioksidipäästöjä, mikä vastaa noin 220 kilometrin ajoa autolla, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Kampanjaidea syntyi vanhempien huolesta

DNA keräsi Auttava puhelin -kampanjassaan 27.11.–7.12.2018 vanhoja puhelimia kaikissa myymälöissään ympäri Suomea. Idea kampanjaan syntyi DNA:n kesällä 2018 tekemästä tutkimuksesta, jossa se kysyi 6-16-vuotiaiden lasten vanhemmilta digitaalisesta yhdenvertaisuudesta. Tutkimuksen mukaan lähes puolet vastanneista oli havainnut, että mikäli lapsella ei ole älylaitetta, se asettaa lapsen ulkopuoliseen asemaan kaveripiirissään. Jokaisesta kampanja-aikana kerätystä, kierrätettäväksi jätetystä puhelimesta DNA lahjoitti kymmenen euroa lyhentämättömänä SOS-Lapsikylän lasten ja nuorten laite- ja liittymähankintoihin. DNA huolehti samalla vanhojen puhelimien ympäristöystävällisestä ja tietoturvallisesta kierrätyksestä. Lahjoitetuilla varoilla SOS-Lapsikylä hankkii omien palvelujensa piirissä oleville lapsille ja nuorille esimerkiksi tietokoneita, älypuhelimia tai tabletteja.

 

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


10.12.2018

5G-valmiudet rakennettu Seinäjoelle – Elisan mobiiliverkko nyt entistäkin nopeampi

Elisan 4G-verkkoon Seinäjoella on syksyn aikana rakennettu 5G-valmiudet. Verkon rakennustyöt saatiin päätökseen marraskuun lopussa ja nyt Seinäjoen alueella päästään nauttimaan entistä nopeammista ja luotettavammista mobiiliyhteyksistä.

Alkusyksystä Elisa aloitti 5G-valmiuksien rakentamisen olemassa olevaan mobiiliverkkoonsa Seinäjoelle. Rakennustyöt on nyt saatu päätökseen. Tulevaisuudessa verkko voidaan nopeasti päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi. Käyttäjiä 5G-valmiudet hyödyttävät jo nyt, sillä Elisan 4G-verkko sai niiden ansiosta rutkasti lisää nopeutta ja kapasiteettia.

– 5G-valmiuksien ansiosta Elisan mobiiliverkon nopeus Seinäjoella on moninkertaistunut. Tämä taas tuo merkittäviä etuja Seinäjoen alueen asukkaille ja yrityksille. Verkko sisältää esimerkiksi esineiden internetin vaatimat toiminallisuudet, joka antaa alueen yrityksille uudenlaisia digitaalisia mahdollisuuksia, sanoo Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm.

Seinäjoen lisäksi Elisa on rakentanut 5G-valmiudet Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Helsinkiin 5G-valmiuksia rakennetaan parhaillaan. Lisäksi Elisa avasi maailman ensimmäisen varsinaisen 5G-verkon Tampereella kesäkuussa ja Helsingissä lokakuussa. Verkot tulevat kaupalliseen käyttöön 1.1.2019 ja kuluttajia ne hyödyttävät 5G-päätelaitteiden myötä. Ensimmäisiä päätelaitteita odotetaan vuoden 2019 aikana.
 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


10.12.2018

Sähköisen tunnistamisen markkinasta aidosti avoin

Luotettavan sähköisen tunnistamisen edistäminen on elintärkeää digiyhteiskunnan kehitykselle. Sähköisen asioinnin kasvu edellyttää, että sekä tunnistaminen että tunnistautuminen verkossa on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista.

Sähköinen tunnistaminen Suomessa on edelleen lapsenkengissä. Valtio ei ole kyennyt rakentamaan kansalaisille toimivaa tunnistusjärjestelmää, ja pankit ovat keskittyneet omien asiakkaidensa palveluun myös tunnistautumisessa. Toimijoiden yhteiseen luottamusverkostoon perustuva kansallinen tunnistamisratkaisu ei sekään ole ottanut tulta alleen.

Finanssiala ry:n Teija Kaarlelan mukaan (HS Mielipide 5.12.) kyse on siitä, että kuluttajat eivät ole tarttuneet uusiin ratkaisuihin. Totuus on, että markkina ei tällä hetkellä toimi.  Hallitus onkin esittänyt vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain muuttamista. Tavoitteena on lisätä paitsi palvelujen tarjontaa ja sen myötä sähköisen tunnistamisen yleistymistä, myös palvelutarjoajien keskinäisen hinnoittelun kohtuullistamista.

Kilpailu on avain toimivaan sähköisen tunnistamisen markkinaan, mutta suunnan määrätietoista luotsaamista tarvitaan. Nyt esitetty lakimuutos pyrkii ilahduttavasti edistämään tunnistusmarkkinan avautumista.

Palveluntarjoajat käyttävät tällä hetkellä omia, käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvia tunnistustapojaan. On kaikkien etu, että käyttäjät voivat entistä helpommin valita yhden tarpeisiinsa sopivan tavan tunnistautua ja käyttää sitä laajasti eri palveluissa. Helppokäyttöisten ja kaikkia käyttäjiä – myös mm. ulkomaalaisia ja alaikäisiä – palvelevien tunnistusjärjestelmien markkinoille tuominen pitää tehdä aidosti mahdolliseksi.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

Pages