5.12.2018

AlfaTV pidensi lähetysaikaansa kuudella tunnilla Digitan antenni-tv-verkossa – lähetykset alkavat päivittäin jo puoleltapäivin

AlfaTV on pidentänyt lähetysaikaansa kuudella tunnilla 1.12.2018 alkaen. Digitan antenni-tv-verkossa valtakunnallisesti näkyvän AlfaTV:n uusi lähetysaika on klo 12 - 23. AlfaTV näkyy ilmaiseksi kanavanipussa A kanavapaikalla 15. Kanavan näkyvyysalue kattaa 99,96 % väestöstä.

AlfaTV on niin kutsuttu yleisen edun kanava, jonka päivittäinen uutistoiminta käynnistyi 26.11.2018. Uutiset lähetetään klo 17:55, 20:00 ja 22:55. Yleisen edun kanavalta edellytetyt kuulovammais- ja tekstityspalvelut käynnistyvät myös vuoden 2018 aikana.

AlfaTV on tehnyt viimeisten vuosien aikana merkittäviä panostuksia ohjelmasisältöihinsä. ”Joulua odotellessa esitämme Höppänätontun joulukalenteria päivittäin. Joulun aikaan ohjelmistoomme kuuluvat myös juhlavat joulukonsertit. Ensi keväänä kanavalla käynnistyy hyvinvointisarja H.E.T.K.I. sekä reality-tv Elinvoimaiset. Urheilusta kiinnostuneille on tulossa uusi, raikas ja kokonaisvaltainen jääkiekon makasiiniohjelma Lämäri”, kertoo AlfaTV:n liiketoiminnan kehitysjohtaja Jarmo Kalliola. AlfaTV on televisioinut viimeisen kahden vuoden aikana myös Tangomarkkinat. Yhteistyö Seinäjoen Tangomarkkinoiden kanssa jatkuu.

”Olemme erittäin tyytyväisiä, että AlfaTV tarjoaa Digitan antenni-tv-katsojille lähetysajan pidennyksen myötä lisää laadukkaita sisältöjä ja uutislähetyksiä valtakunnallisesti”, sanoo videojakeluliiketoiminnasta vastaava johtaja Teppo Ahonen.

AlfaTV:n sisällöt ovat saatavilla myös keväällä 2017 lanseeratussa Permanto-videoarkistossa (permanto.fi). Permanto on saatavilla myös Digitan antenni-tv-verkossa ja Telian kaapeli-tv-verkossa hybridi-tv-palvelun kautta. AlfaTV:tä voi katsoa myös satelliitin kautta Canal Digitalin kanavalta 108 sekä kaapeli-tv:stä. Kanava on aloittanut toimintansa vuonna 2013 ja on kasvattanut tasaisesti katsojaosuuttaan. Kanava tavoitti marraskuussa yli 8 miljoonaa katsojaa.Kanavalla käynnit ovat kasvaneet 2018 syksyllä noin 10 % / kk.

AlfaTV on joulukuussa 2013 toimintansa aloittanut koko perheen mainosrahoitteinen yleiskanava, joka lähettää uutisia, urheilua, elokuvia, viihdettä, kulttuuria, ajankohtais-, asia-, keskustelu- ja teemaohjelmia sekä yleiskristillisiä ohjelmia. 

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.


5.12.2018

Kodin WiFi-yhteyksien häiriöt historiaan – Lifemote voitti Elisan tekoälykilpailun ja 50 000 euroa

Elisan AI Co-Creation -kilpailun voittaja ratkottiin tänään Slush-tapahtumassa. Kolmen finalistin joukosta voittoon nousi Lifemote, joka palkittiin 50 000 euron pääpalkinnolla.

Uudistetussa Elisa AI Co-Creation Challengessa joukkueet kehittivät yhdessä Elisan kanssa datasta liiketoimintaa. Tekoälyä hyödyntäen tiimit ratkoivat ongelmia Elisan eri liiketoiminta-alueilla, aina viihteestä teolliseen IoT:iin ja asiakaspalveluun. Joukkueiden kehittämät tekoälytuotteet saivat runsaasti kiitosta käytännönläheisyydestään.

Lifemote kehitti järjestelmän, joka ennustaa kodin WiFi-yhteyksien häiriötilanteet jo ennen kuin niistä syntyy todellista ongelmaa asiakkaalle. Lifemoten ratkaisun edistyksellisyys piilee siinä, että se ei pelkästään ennakoi tulevia häiriöitä, vaan pystyy myös kartoittamaan ne asiakkaat, joihin häiriö eniten vaikuttaa. Näin palveluntuottaja pystyy varmistamaan tarvittavat resurssit asiakkaiden avustamiseen ja parhaimmassa tapauksessa ehtii ratkomaan häiriötilanteen ennen kuin se kehittyy näkyväksi ongelmaksi.

– Olemme innoissamme yhteistyöstä Elisan kanssa. AI Co-Creation Challengen kautta pääsimme tutustumaan useisiin tärkeisiin sidosryhmiin, joille voimme tuottaa arvoa tulevaisuudessa. Projektin nopeus ja avoimuus tekivät erityisesti vaikutuksen. Uskomme, että Elisa on ideaalinen kumppani tekoälyjärjestelmämme pilotointiin, kertoo Lifemoten Eren Soyak.

Tänään Slushissa käydyssä finaalissa voitosta taistelivat myös tietokonenäköä urheiluvideoilla hyödyntänyt Signality sekä asiakaskokemusta tunnepäiväkirjan keinoin kehittänyt Nitor. Tuomareina finaalissa toimivat Suomen tekoälykeskus FCAI:n Giulio Jacucci, Maki.VC:n Pirkka Palomäki sekä Elisan Liisa Puurunen.

– Lifemoten tekoälytuote osoittautui arvokkaaksi välineeksi asiakaspalvelun kehittämisessä ja ansaitsi näin 50 000 euron päävoiton. Tuote tarjoaa uudenlaista näkyvyyttä kuluttajan WiFi-yhteyden ongelmiin ja pystyy myös ennustamaan, keneen häiriö vaikuttaisi eniten. Tätä kautta asiakaskokemusta voidaan proaktiivisesti parantaa, toteaa Liisa Puurunen.

Tänä vuonna joukkueita valmensivat Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston sekä VTT:n perustama Suomen tekoälykeskus FCAI ja Dain Studios. Kilpailun tavoitteena oli luoda tekoälyä hyödyntäviä, yleistajuisia tuotteita, jotka vastaavat palveluntuottajien tai kuluttajien arkisiin ongelmiin. Tähtäimessä oli kehittää markkinoille valmis tuote kilpailun loppuun mennessä.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


4.12.2018

AinaCom-kauppa saatettu päätökseen – AinaComille ja Data-Infolle uudet toimitusjohtajat

Telia on ostanut ICT-palveluita yritysasiakkaille tarjoavan AinaCom Oy:n. Kauppa on saatettu päätökseen 3.12.2018. Kimmo Sulin on nimitetty AinaCom Oy:n ja sen tytäryhtiön AinaPay Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi. Samalla Data-Infon toimitusjohtajana aloittaa Markus Kalalahti.

AinaCom Oy jatkaa kaupan päätöksen jälkeen käynnistyvässä siirtymävaiheessa toimintaansa Telian tytäryhtiönä. Kauppa vahvistaa Telia Finlandin asemaa johtavana valtakunnallisten ICT-palveluiden tarjoajana, ja tarjoaa AinaComin asiakkaille entistä laajemmat ICT-palvelut.

Kimmo Sulin on toiminut Data-Infon toimitusjohtajana vuoden 2017 alusta. Hänen vastuullaan on myös jatkossa Telia Finlandin suurasiakasmyynti. Kimmo Sulin on työskennellyt Telialla eri tehtävissä yritysliiketoiminnan asiakasrajapinnassa vuodesta 1996. AinaComin toimitusjohtajana toiminut Tomi Saario jättää tehtävänsä yhteisen sopimuksen mukaisesti.

”Haluamme tuoda asiakkaille Telian laajan ICT-palveluiden valikoiman ja varmistaa siirtymävaiheessa AinaComin tuloksellisen johtamisen. Suurasiakkaiden myynnistä jatkossakin vastaavalla Kimmo Sulinilla on pitkä ja menestyksekäs kokemus yritysliiketoiminnan johtamisesta, ja hänen innostava ja henkilökeskeinen otteensa antaa vahvan pohjan AinaComin menestymiselle”, sanoo Telia Finlandin yritysliiketoiminnan johtaja Jari Rapo.

Samassa yhteydessä Data-Infon toimitusjohtajana aloittaa Markus Kalalahti. Hän toimii myös Cygate Oy:n toimitusjohtajana.

AinaCom Oy tarjoaa yritysasiakkaille puhe-, mobiili-, verkko- ja IT-ratkaisuja yhteyksineen. Yhtiöllä on noin 60 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2017 oli 15,5 miljoonaa euroa.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


3.12.2018

Viaplay osaksi DNA:n tarjontaa

DNA:n sisältötarjonta laajenee tänään 3. joulukuuta Viaplay-suoratoistopalvelulla. Viaplay tulee osaksi DNA:n Viasat-kanavapaketteja, ja lisäksi DNA tarjoaa ensimmäisenä operaattorina Viaplayn myös erikseen tilattavana palveluna.

DNA lisää Viaplay-suoratoistopalvelun kaikkiin Viasat-kanavapaketteihin. Palvelu kuuluu tästä päivästä lähtien sekä nykyisiin Viasat-kanavapakettien tilauksiin että uusmyynnissä tarjottaviin Viasat-paketteihin ilman erillistä veloitusta. Viaplayn sisältö määräytyy asiakkaan tilaaman kanavapaketin perusteella.

Lisäksi DNA tuo Viaplayn ensimmäisenä suomalaisena operaattorina tarjolle myös erikseen tilattavana palveluna. DNA:lta saa kaikkia kolmea Viaplay-pakettia: Viaplay (Elokuvat & Sarjat), Viaplay Sport ja Viaplay Total.

Viaplay on Pohjoismaiden johtava sarjojen, elokuvien, urheilun ja lastenohjelmien suoratoistopalvelu. Viaplay tarjoaa huippuviihdettä eri alustoille ja laitteille. Viaplayn kaikki urheilulähetykset ovat katsottavissa 48 tunnin ajan itse lähetyksestä – esimerkiksi yön NHL-pelit voi katsoa myös jälkikäteen itselle sopivaan katseluaikaan. Viaplay tarjoaa lisäksi enemmän rinnakkaisia urheilulähetyksiä kuin mitä Viasatin kanavilla on mahdollista näyttää.

”Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme sisältöpalveluita mahdollisimman laajasti ja helposti, ja Viaplay täydentää tarjontaamme erinomaisesti. Android TV -pohjaisella DNA Hubilla Viaplayn käyttö televisiossa on todella helppoa. Samalla Viaplay tuo asiakkaillemme merkittävästi lisää katsottavaa Viasatin kanavatarjonnan lisäksi”, kertoo johtaja Mikko Saarentaus DNA:n viihdeliiketoiminnasta.

”Mediasisällön kulutus siirtyy yhä enemmän suoratoistopalveluihin. Nämä eivät korvaa, mutta täydentävät perinteistä TV-katselua erinomaisella tavalla. Käytännössä kaikki Suomen kotitaloudet ovat asiakassuhteessa johonkin operaattoriin, joko tv-, laajakaista- tai puhelinpalveluiden kautta. Uskomme että yhteistyössä DNA:n kanssa pystymme tuomaan Viaplayn helposti yhä useampien kuluttajien saataville. Meille on ensiarvoisen tärkeää, että palvelun tilaaminen, käyttöönotto ja käyttäminen on asiakkaille mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta. Siksi on luontevaa, että teemme jatkossakin läheistä yhteistyötä operaattoreiden kanssa”, sanoo Nordic Entertainment Group Finland Oy:n toimitusjohtaja Mathias Norrback.

DNA:n tutkimuksen *) mukaan tarve löytää tv-sisällöt samasta paikasta näkyy kaikissa ikäryhmissä, ja erityisen vahvana nuorempien parissa: 15-24-vuotiaista yli 70 prosenttia haluaa löytää elokuvat, tv-sarjat, urheilulähetykset ja muut tv-ohjelmat helposti ja samasta paikasta. Lisäksi noin puolet kokee tärkeäksi, että mobiililaitteille saatavissa olevat sovellukset ovat käytettävissä myös isolla tv-ruudulla.

Kaikki DNA:n tarjoamat palvelut löytyvät kätevästi DNA TV:n menu-valikosta, ja DNA Hubilla niitä voi käyttää helposti isolla tv-ruudulla. DNA TV -mobiilisovelluksella voi katsoa ohjelmia myös kännykällä ja tabletilla koko EU:n alueella.

Lisätietoa www.dna.fi/viaplay. 

*) Internet-paneelitutkimuksena toteutettavan Digitaaliset elämäntavat -kyselytutkimuksen toteuttaa vuosittain DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tämän vuoden tiedonkeruu on toteutettu maaliskuun alussa, vastaajamäärä oli 1018. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 15-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan. Lehdistötiedote 29.6.2018: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=68188888 

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

Viaplay & Nordic Entertainment Group
Viaplay on Pohjoismaiden johtava suoratoistopalvelu. Viaplay tarjoaa uusimmat tv-sarjat, lastenohjelmat ja elokuvat sekä lisäksi huippu-urheilua suorina lähetyksinä mukaan lukien Englannin Valioliiga, Bundesliiga, UEFA Nations League, NHL, KHL ja UFC. Viaplay on saatavilla internetiin yhdistettävien laitteiden, kuten tietokoneiden, älypuhelimien, tablettien, älytelevisioiden, Apple TV:n, Chromecastin, Viasatin digiboksien sekä Xbox 360- ja Playstation 3 ja Playstation 4 -pelikonsolien kautta. Lue lisää osoitteesta www.viaplay.fi.
Viaplay on osa kansainvälistä Nordic Entertainment Groupia (NENT Group). Viihdytämme miljoonia ihmisiä päivittäin suoratoistopalveluidemme sekä tv- ja radiokanaviemme kautta, ja tuotantoyhtiömme luovat kiinnostavia sisältöjä mediayhtiöille ympäri maailman. Lisätietoja osoitteesta nentgroup.com.


3.12.2018

Telia ja Finavia tuovat 5G-robotin Helsinki-Vantaan lentoasemalle

Helsinki-Vantaa on nyt maailman ensimmäinen 5G-lentoasema, kun Telia ja Finavia käynnistivät lentoasemalla avattua 5G-verkkoa hyödyntävän robottihankkeen. 

Telia on avannut 5G-verkon Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Asemalla käynnistyi tänään yhdessä Finavian kanssa toteutettava hanke, jossa kokeillaan 5G:n hyödyntämistä lentoaseman toiminnoissa ja uudenlaisen elämysten tuomisessa matkustajille. Hankkeen myötä Finaviasta tulee jo esikaupallisessa vaiheessa ensimmäisenä Telian 5G-verkkoa käyttävä asiakas.

5G-robotti on asettunut lentoaseman T2-terminaalin non-Schengen-alueelle. Hankkeessa tutkitaan sitä, miten matkustajat ja henkilökunta suhtautuvat palvelutehtäviä hoitavaan autonomiseen robottiin.

”Robotti voi välittää reaaliaikaista videokuvaa terminaalista ja mahdollistaa etäohjauksen kautta tai autonomisesti vaikkapa terminaalialueiden tarkastuksen, näin voidaan nähdä että kaikki toimii kuten pitääkin. Robotti voi myös opastaa matkustajia terminaalialueella, ja tarkoitus on testata pilotin aikana erilaisia käyttötapauksia”, kertoo Heikki Koski, Finavian Chief Digital Officer.

Robotin ohjaus ja tiedonsiirto toteutetaan lentoasemalla käyttöönotetun 5G-tukiaseman kautta. Nokian teknologiaan perustuva yhteys on toteutettu korkeammalla, 28 GHz:n taajuusalueella. Kyseessä on ensimmäinen ns. milllimetriaaltoja hyödyntävä julkinen 5G-käyttöönotto Suomessa.

”5G tulee ensimmäisenä yrityksiin, erityisesti teollisuuden automaation ja prosessien etähallinnan tueksi. 5G:n viiveettömät yhteydet ja massiivinen kapasiteetti tulevat erinomaiseen käyttöön  lentoasemalla, jossa liikkuu paljon ihmisiä ja dataa, ja jossa sekä turvallisuus että sujuva palvelu ovat ensiarvoisen tärkeitä”, sanoo Telia Finlandin 5G-ohjelman johtaja Janne Koistinen.

Vantaa on jo kolmas Telian 5G-kaupunki

Telia avasi esikaupallisen 5G-verkon Helsingissä syyskuun alussa. Oulussa käynnistettiin yhtä maailman ensimmäisistä teollisista 5G-ekosysteemiä palveleva 5G-verkko marraskuun lopussa. 

Telian 5G-verkko toimii Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. Varsinainen kaupallinen toiminta 5G-verkossa voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa, jolloin valtioneuvoston myöntämät uusien taajuuksien toimiluvat astuvat voimaan. Telia voitti 1.10. päättyneessä taajuushuutokaupassa 5G-taajuudet 3,5 GHz:n taajuusalueella.

 

Finavia tarjoaa ja kehittää lentoasemapalveluja, joiden kulmakivinä ovat turvallisuus, asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus. Finavian kattava 21 lentoaseman verkosto mahdollistaa kansainväliset yhteydet Suomesta maailmalle − ja maailmalta eri puolille Suomea. Helsinki-Vantaan lentoasema on johtava kaukoliikenteen vaihtoasema ja Skytraxin palkitsema Pohjois-Euroopan paras lentoasema.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


3.12.2018

Apple kahmi sijoituksia marraskuun kännyköiden myyntitilastoissa – uutuusmallien eSIM ja sen hyödyt kiinnostavat

Apple kahmaisi itselleen viisi sijaa Telia Finlandin parhaiten myytyjen puhelimien Top10-listalla marraskuussa. Listan ykköseksi nousi kuitenkin Samsungin lippulaivamalli.

”Applen iPhone Xs- ja Xr -uutuusmalleissa kuluttajia on kiinnostanut varsinkin eSIM -ominaisuus, eli liittymä ilman perinteistä sim-korttia. eSIMin avulla iPhoneen saa esimerkiksi yhtä aikaa useamman liittymän, joten vaikkapa työ- ja henkilökohtaisen liittymän voi nyt pitää samaan aikaan toiminnassa yhdessä puhelimessa. Uutuudet siivittivät myös vanhempien iPhone-mallien myyntiä”, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

Myyntilistan kärkeen nousi Samsungin lippulaivamalli Samsung Galaxy S9/S9+ ja toiseksi kiilasi OnePlusin uutuus 6T.

Marraskuun selkeänä myyntipiikkinä tilastoissa näkyi Black Friday, jolloin kuluttajia kiinnostivat odotetusti hyvät tarjoukset.

Yritysasiakkaiden Samsung-huuma ei laantunut

Yritysasiakkaiden Top10-lista oli marraskuussakin Samsungin voittokulkua, sillä merkki kiri kolmoisvoitoon ja vei kuusi sijaa kymmenestä.

”Samsung-puhelimien suorituskyky, luotettavuus ja helppokäyttöisyys ovat yritysasiakkaiden mieleen”, Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin kertoo.

Marraskuun myydyimmät puhelimet kuluttajien osalta (suluissa lokakuun sijoitus)

1 (5)     Samsung Galaxy S9 / S9+
2 (-)      OnePlus 6T
3 (9)     Samsung Galaxy J6 2018
4 (2)     Apple iPhone 8 / 8 plus
5 (8)     Apple iPhone 6s
6 (7)     Apple iPhone 7 / 7 plus
7 (1)     Apple iPhone Xs / Xs Max
8 (-)      Apple iPhone XR
9 (-)      Samsung Galaxy S8 / S8+
10 (6)   Huawei P20 Lite

Marraskuun myydyimmät puhelimet yritysten osalta (suluissa lokakuun sijoitus)

1 (2)     Samsung Galaxy A6 (2018)
2 (1)     Samsung Galaxy A8 (2018)
3 (4)     Samsung Galaxy J5 (2017) Dual SIM 4G
4 (6)     Apple iPhone 8 64GB
5 (8)     Samsung Galaxy Xcover 4
6 (7)     Apple iPhone 7 32GB
7 (5)     Nokia 6 (2018)
8 (8)     Samsung Galaxy S8
9 (10)   Samsung Galaxy S9
10 (3)   Samsung Galaxy J6 (2018) Dual-SIM

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


3.12.2018

Elisan marraskuun myydyimmät puhelimet: Uusi OnePlus lunasti myyntiodotukset ja nousi kärkeen

Lokakuun lopussa julkaistu uusi OnePlus 6T nousi odotetusti Elisan myydyimmäksi puhelimeksi.

OnePlus on pysynyt Elisan kuluttajien myydyimpänä puhelinmerkkinä jo kahden vuoden ajan. Marraskuussa moni kuluttaja heräsi puhelinhankintoihin Black Fridayn innoittamana. Elisan listoilla näkyvät kampanja-aikoinakin kestävät puhelinvalinnat.

– OnePlus 6T nousi odotetusti ykköseksi, vaikka myös vilkas Black Friday nosti useita lippulaivamalleja suosituimpien puhelinten listalle. Haluamme taata asiakkaillemme aidon vapauden valita omiin tarpeisiinsa parhaiten sopivan puhelinmallin ja teemme sen tarjoamalla laajan valikoiman hyvän hinta-laatusuhteen puhelimia. Tämä edesauttaa kestävämpien puhelinhankintojen tekemistä, vinkkaa Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ville Valkama. 



– Tarjouskampanjoiden aikana kannattaa pitää pää kylmänä ja ostaa omiin tarpeisiin parhaiten sopiva puhelin. Kun puhelin valitaan pidemmän aikavälin tarpeita ajatellen, ei laitetta tarvitse olla yhtä nopeasti vaihtamassa. Myös esimerkiksi joululahjapuhelimia ostaessa on hyvä muistaa varmistaa lahjansaajalta puhelintarpeet selkeästi, jotta vältytään turhalta harmilta, Valkama jatkaa.

Yhä useammassa yrityksessä halutaan antaa henkilöstölle vapaus valita omiin tarpeisiin parhaiten sopiva puhelin.

– Valinnanvapautta halutaan tarjota myös yrityksissä, vaikka työsuhdepuhelimelle onkin usein asetettu enimmäishinta. Tilanteessa, jossa työntekijälle mieluisin puhelinmalli on kalliimpi kuin minkä työnantaja on valmis maksamaan, hän voi valita haluamansa puhelimen maksamalla loput laitteen hinnasta itse. Jopa kolmasosa henkilöstöstä asiakasyrityksistämme, joissa työsuhdepuhelimet hankitaan palveluna, toimii näin. Työnantajan tarjoama joustavuus puhelimen valinnassa pidentää puhelimen elinkaarta, sillä työntekijä on todennäköisesti pidempään tyytyväinen puhelimeensa, kun se vastaa hänen tarpeitaan myös työajan ulkopuolella, sanoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Myydyimmät puhelimet marraskuussa 2018

Henkilöasiakkaat

1. OnePlus 6T
2. Samsung Galaxy J6
3. Samsung Galaxy S9+  
4. Huawei Mate 10 Lite
5. Huawei P20 Pro
6. Honor 9 Lite
7. OnePlus 6
8. Samsung Galaxy S9
9. Nokia 130
10. Huawei Mate 10 Pro
11. Honor 7S
12. Samsung Galaxy S8  
13. Huawei P Smart
14. Apple iPhone 6s
15. Honor Play

Yritysasiakkaat

1. OnePlus 6T
2. Apple iPhone 8
3. Samsung Galaxy J6
4. Samsung Galaxy S9
5. Samsung Galaxy A6
6. Samsung Galaxy J5
7. Apple iPhone Xs
8. Nokia 6
9. Samsung Galaxy S8
10. Apple iPhone 7
11. Samsung Galaxy Xcover 4
12. Samsung Galaxy A8
13. Apple iPhone Xr
14. Apple iPhone 6s
15. Apple iPhone 8 Plus

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


3.12.2018

DNA:n myydyimmät puhelimet marraskuussa 2018

DNA:n marraskuun myydyimpien puhelimien listalla on monta voittajaa. Samsung otti listasijoituksissa kolmoiskärjen, Huaweilla on listalla eniten yksittäisiä malleja, ja DNA:n valikoimaan marraskuun alussa tulleen OnePlussan uusi lippulaiva ponkaisi saman tien komeasti neljännelle sijalle.

OnePlus-myynninaloituksen myötä DNA:n myydyimpien puhelimien Top 15 -listalla on marraskuussa edustettuna kuusi puhelinmerkkiä. Huaweilla on listalla kaikkiaan viisi eri mallia ja Samsungilla neljä. Kahdella mallilla listalla ovat sekä Apple että Honor, ja yhdellä mallilla – mutta erittäin hyvissä asemissa – ovat OnePlus ja Nokia.

Samsung Galaxy S9 palasi muutaman kuukauden listatauon jälkeen suoraan ykkössijalle, heti perässään Samsung Galaxy S8 ja Samsung Galaxy J6.

Marraskuun kovat Black Friday -tarjouskampanjat saivat aikaan mukavasti liikehdintää Top 15 -kärjessä, ja listalla vaihtuikin peräti kolmannes puhelinmalleista. Black Friday on parissa vuodessa noussut vuoden kiireisimmäksi puhelimien myyntipäiväksi.

”Black Friday sai tänä vuonna toden teolla liikkeelle puhelimen ostoa entuudestaan harkinneiden lisäksi myös hyvien tarjouksien vuoksi aktivoituneita asiakkaita. Kampanjan suosituimmat tarjoustuotteet näkyvätkin selvästi koko marraskuun Top 15 -listalla. Luonnollisesti hyvä hintaetu nostaa puhelimen kiinnostavuutta, ja monelle kyseisen mallin hankintaa miettineelle sopiva alennus on käytännössä lupa lähteä puhelinostoksille”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Joulun hittituotteiksi Sami Aavikko povaa 199-499 euron hintaisia älypuhelimia. ”Ne tarjoavat vahvan hinta/laatu-suhteen ja erinomaisen kokemuksen monenlaiseen käyttötarpeeseen. Asiakas valitsee tyypillisesti itseään eniten puhuttelevan brändin.”

Korvatunturin suunnalta on jo kovasti kyselty, mitä lisätarvikkeita kannattaa kääriä tämän joulun paketteihin.

”Perinteisten suojaus- ja lataustarvikkeiden lisäksi puhelinten kiinnostavimpien lisätarvikkeiden joukkoon ovat nousseet langattomat kuulokkeet, joissa näppärä vastameluominaisuus on tullut saataville jo alle sadan euron hintaisiin kuulokkeisiin. Lisäksi esimerkiksi huippusuosittu PopSocket-puhelinpidike alkaa olla pakko-ostos uuteen puhelimeen”, Aavikko vinkkaa.

Tänä vuonna yhä useammassa joulupaketissa on myös pelaamiseen liittyviä tuotteita. Joulukuussa DNA:n kaikista myymälöistä saa esim. Sony PlayStation 4 -pelikonsolit tärkeimpine peleineen ja lisätarvikkeineen. Lisää pelituotteita sekä pelitietokoneet löytyvät DNA:n nettikaupan valikoimasta.


DNA:n myydyimmät puhelimet marraskuussa 2018

1. (-) Samsung Galaxy S9
2. (4.) Samsung Galaxy S8
3. (12.) Samsung Galaxy J6
4. (-) OnePlus 6T
5. (1.) Nokia 6.1
6. (14.) Honor 9 Lite
7. (10.) Huawei Nova 3
8. (6.) Apple iPhone 7
9. (2.) Huawei Mate 10 Lite
10. (9.) Huawei P20 Lite
11. (-) Huawei P20 Pro
12. (3.) Apple iPhone 8
13. (15.) Huawei P Smart
14. (-) Samsung Galaxy A7 (2018)
15. (-) Honor Play


DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot 


DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


30.11.2018

Sähköisen tunnistamisen markkinalla mahdollisuus vihdoin avautua

Valtio ei ole kyennyt rakentamaan kansalaisille toimivaa tunnistusjärjestelmää, ja pankit ovat keskittyneet omien asiakkaidensa palveluun myös tunnistautumisessa. Hallituksen nyt esittämä lakimuutos pyrkii ilahduttavasti edistämään tunnistusmarkkinan avautumista.

Digitaalisuuden edelläkävijämaassa Suomessa sähköinen tunnistaminen on edelleen lapsenkengissä. Sähköiset palvelut lisääntyvät, mutta niihin tunnistautuminen tapahtuu suurimmaksi osaksi 90-luvulta peräisin olevilla pankkitunnisteilla.

Eduskunta kiinnitti jo vuonna 2015 huomiota kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin asioida verkossa. Suomessa tehtiin päätös kansallisen tunnistamisratkaisun kehittämiseksi, mutta asia ei edennyt, koska pankit suhtautuivat hankkeeseen torjuvasti. Sama tapahtuu nyt, kun hallitus esittää lakimuutosta, jolla pyritään lisäämään turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjontaa. 

Esitetyllä lakimuutoksella selkeytetään vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien luottamusverkoston toimintaa ja sitä, millaisia sopimuksia verkoston osapuolet ovat velvoitettuja solmimaan.  Esitykseen sisältyvällä tunnistustapahtumien hintasääntelyllä varmistetaan, että tunnistuspalveluja tarjoavien toimijoiden keskinäinen hinnoittelu ei muodostu esteeksi uusien palveluiden kehittämiselle. Hintasääntely on keino, joka otetaan käyttöön silloin, kun asia ei muilla keinoin ratkea.

Finanssialan mielestä pankit joutuisivat tappiolla tuottamaan tunnistuspalveluita muille. Erityisesti kritiikkiä pankkien puolelta on nostanut pankkikonttorissa tapahtuvan ensitunnistamisen kalleus.

”Ei Mobiilivarmenteen tunnistusvälineekseen haluava kuluttaja mene henkilökohtaisesti pankkiin tunnistautumaan. Kyllä osoite on teleoperaattorin palvelupiste, jossa tunnistaminen tehdään. Pankki tunnistaa oman asiakkaansa omia palveluitaan varten”, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Kun jo olemassa olevia pankkitunnuksia käytetään toisen tunnistusvälineen käyttöönottoon, ei tapahtuma ole teknisesti mitenkään monimutkaisempi kuin normaali sähköinen tunnistaminen.

”On hienoa, että lainsäätäjät haluavat edistää uusien palveluiden syntymistä digiyhteiskunnalle elintärkeän tunnistautumisen markkinalle”, kiittää Elina Ussa.

Tämä aihe liittyy


29.11.2018

FiComin lausunto taajuusmaksuasetuksesta

Maksuja tulee tarkistaa alaspäin ja niiden tulee olla tasapuolisia toimijoille

Operaattoreiden taajuusmaksut ovat nousseet jatkuvasti, vaikka niiden liikevaihto on säilynyt ennallaan tai noussut vain hyvin vähän. Taajuusalueita tarvitaan koko ajan lisää vastaamaan liikenteen kasvuun ja varmistamaan mobiiliverkoille asetettuja uusia vaatimuksia.

Mobiilitaajuudet ovat erittäin tehokkaassa käytössä ja niiden tarve kasvaa jatkuvasti lisääntyvien tiedonsiirtomäärien myötä.  Mitä tehokkaammassa käytössä taajuudet ovat, sitä matalampien tulisi maksujen olla. Tehokas käyttö tulisi huomioida positiivisella tavalla maksun määrää arvioitaessa, koska se kannustaisi entisestään käytön tehokkuuteen. Näin sääntely toimisi tarkoituksensa mukaisesti ja samalla vapauttaisi varoja investointeihin.

Lisäksi uutena maksuna operaattoreille on vuodesta 2016 alkaen tullut ns. AIP-maksu (Administrative Incentive Pricing), joka on kaksinkertaistanut operaattoreiden vuotuiset taajuusmaksut. Markkinaehtoista taajuusmaksua on perusteltu taajuuksien käytön tehostamisella ja valtion fiskaalisella tarkoituksella, koska taajuuksia käytetään kaupalliseen tarkoitukseen. Maksujen fiskaalisuus ei tule olla tavoitteena, koska se lisää merkittävissä määrin investointien epävarmuutta, jolloin se toimii vastoin sähköisen viestintäpalvelulain 1 §:n tavoitteita. Näiden yli kaksinkertaistuneiden vuotuisten taajuusmaksujen lisäksi taajuushuutokauppojen määrä on lisääntynyt ja tulee lisääntymään lähivuosina, mikä entisestään kasvattaa operaattoreiden taajuuksista aiheutuvia suoria kustannuksia.

Koska markkinaehtoista taajuusmaksua on perusteltu taajuuksien kaupallisella käyttötarkoituksella, tulee maksujen kohdella toimijoita tasapuolisesti. Operaattorit joutuvat maksamaan jokaisesta taajuusalueestaan vuosittaisen taajuusmaksun, joka on huomattavasti korkeampi kuin mitä eräät muut käyttäjät esimerkiksi yleisen edun televisiotoimijat tai puolustusvoimat maksavat vastaavista taajuuksistaan. Lisäksi maksuasetusluonnoksessa (7 §) esitetään satelliittijärjestelmien taajuusmaksujen alentamista, vaikka kyse on kaupallisista satelliiteista. On sinänsä kannatettavaa, että säädöksillä mahdollistetaan ja kannustetaan liiketoimintaa ja investointeja, mutta sääntelyn tulisi kohdella kaikkia kaupallisia toimijoita tasapuolisesti.

Uusien taajuusalueiden käyttöönotto on välttämätöntä riittävien yhteyksien tarjoamiseksi digitaaliyhteiskunnan tarpeisiin. Luonnoksen 4 §:n yleistä taajuusmaksua koskeva kaava nostaa erittäin korkeiden taajuuksien, kuten 26 GHz:n, taajuusmaksut kohtuuttoman korkeiksi. Asetusta tulee tältä osin muuttaa viimeistään ennen vuotta 2020, jolloin taajuudet tulevat kaupalliseen käyttöön.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

29.11.2018

Telia tarjoaa Liiga-lähetykset ilmaiseksi 7.–8.12.

29.11.2018, 10:00

Telia avaa itsenäisyyspäivän viikonlopuksi kaikki Liiga-sisällöt vapaaseen katseluun. Joulukuun 7.–8. päivä sekä pelejä että oheisohjelmia voi katsoa ilmaiseksi Telia TV:n Liiga-kanavilta.

”Liiga-kausi on käynnistynyt loistavissa ja ennen kaikkea tasaisissa meiningeissä. Tästä innostuneena päätimme tarjota kaikille suomalaisille mahdollisuuden kurkistaa Suomi-kiekon tämänhetkiseen menoon. Jännityksentäyteisestä lätkäviikonlopusta kaikilla mausteilla pääsee nyt nauttimaan ensi kertaa ilmaiseksi. Tärppinä voisi mainita Kärpät-HIFK-pelin, joka naulaa ainakin minut ruudun ääreen”, vinkkaa Telia Finlandin Head of TV & Media Olli-Pekka Takanen.

Ilmaisviikonlopun aikana tulessa ovat kaikki 15 Liiga-joukkuetta. Yhdentoista huippuottelun lisäksi suomalaiset pääsevät nauttimaan myös Liigan oheisohjelmista, kuten huippusuosioon nousseesta nelituntisesta lauantain Liigalive 360° -studiosta. Liigalivessä poimitaan kiekkokierroksen mielenkiintoisimmat hetket paikkakunnittain. Lisäksi halukkaiden katsottavissa ovat myös Telia TV:n arkiston aarteet, josta voi hotkia tallenteena vaikka kaikki Liiga-matsit tai kiitellyt Ari Vallin Show’n jaksot.

Telia on tuonut Suomen ykkösurheilulajin seuraajille entistäkin enemmän laadukasta jääkiekkosisältöä Liiga-tuotantojensa myötä. Ilmaisviikonlopun lähetysten katsominen onnistuu luomalla Telia TV -tunnukset ja lataamalla Telia TV -sovellus joko puhelimeen, pädiin tai Apple TV -boksiin (4. sukupolven boksit). Tunnukset kannattaa luoda hyvissä ajoin ennen lähetysten alkua. Ohjelmat ovat katsottavissa myös Telia TV:n digiboksiasiakkailla sekä Telian kaapeliverkossa.

Muulloin kuin 7.–8.12. kaikkia Liigan otteluita ja oheisohjelmia voi seurata Telia TV:stä ostamalla pelejä joko yksittäin tai paketteina. Joukkuepassin hankkimalla asiakas näkee kaikki haluamansa joukkueen ottelut, Liiga-passilla kaikki Liiga-ottelut sekä All Stars -passilla Liigan lisäksi NHL:n ja KHL:n tärkeimmät ottelut. Pelipassilla voi katsoa yksittäisiä otteluita. Studiot ja oheisohjelmat sisältyvät passeihin.

Telian Liiga-lähetykset 7.–8.12.2018:

Pe 7.12.2018

18:15 HIFK - Sport
18:15 HPK - Kärpät
18:15 Jukurit - Ilves
18:15 JYP - Pelicans
18:15 TPS - KalPa

La 8.12.2018

16.30 Liigalive 360°
16:45 KooKoo - TPS
16:45 Kärpät - HIFK
16:45 Lukko - KalPa
16:45 SaiPa - Tappara
18:15 Pelicans - Ässät
18:15 Sport – HPK

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


28.11.2018

FiComin lausunto laeiksi sähköisen viestinnän palvelulain ja julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoimintalain muuttamisesta

FiCom kiittää mahdollisuudesta kommentoida esitystä ja esittää seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • FiCom pitää esityksen tavoitteita ja ehdotuksia tarkoituksenmukaisina ja kannatettavina.
  • Esitys on hyvin valmisteltu ja yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
  • Esitys muodostaa toimivan lainsäädäntökehikon verkko- ja palvelusopimusten tekemiselle.
  • FiCom toivoo, että valiokunta korostaisi mietinnössään kansallisen verkkovierailun poikkeuksellisuutta.
  • FiCom kannattaa, että esitetyt lait tuleva voimaan mahdollisimman pian.

Esityksen tavoitteet ja ehdotukset

Esityksen tavoitteena on parantaa viranomaisviestinnän laatua ja luotettavuutta mahdollistamalla uudenlainen laajakaistainen viranomaisviestintäpalvelu, jossa kaupallinen teleyritys tarjoaa verkko-operaattorina matkaviestinverkkoaan viranomaisviestintäpalvelua varten. Palvelun tarjoavana operaattorina toimisi turvallisuusverkkolakiin tehtävän muutoksen perusteella palveluntuottaja Suomen Erillisverkot Oy.

Esityksellä mahdollistettaisiin viranomaisviestintäpalvelun tarjoaminen kaupallisessa matkaviestinverkossa siten, että viranomaisviestinnälle varmistettaisiin kaksi keskeistä viranomaistoiminnetta, joilla taattaisiin viranomaisviestinnän riittävä laatu ja palvelun saatavuus verkon ruuhkatilanteissa. Nämä olisivat viranomaisviestinnän saatavuuden etuoikeus- ja altapurkutoiminne sekä viestinnän laadun etuoikeustoiminne.

Lisäksi mahdollistettaisiin viranomaisviestinnän kansallinen verkkovierailu niissä tilanteissa, jolloin ensisijainen verkko ei ole käytettävissä.

FiCom kannattaa esitystä ja sen mahdollisimman pikaista voimaan tuloa

FiCom pitää esitystä ja sen tavoitteita kannatettavina. Esitys on valmisteltu laajassa sidosryhmäyhteistyössä, jossa on päädytty eri vaihtoehtojen arviointien jälkeen esitettyyn verkko- ja palveluoperaattorimalliratkaisuihin. Kuten esityksen perusteluista ilmenee, kaupallisen yrityksen verkon hyödyntäminen viranomaisviestintään on kustannustehokasta ja mielekästä muun muassa sen kattavuuden ja teknologisen kehityksen vuoksi. Valittu malli hyödyttää myös yleisen viestintäverkon käyttäjiä, koska verkon kattavuus ja toimintavarmuus paranee entisestään.

Jos valitun verkko-operaattorin verkko ei ole käytössä esimerkiksi tilapäisen häiriön tai pienimuotoisen katvealueen takia, luonnoksessa ehdotetaan kansallista verkkovierailua viranomaisviestinnän takaamiseksi. FiCom pitää hyvänä luonnoksessa esitettyä menettelyä ja porrasteista rakennetta, jolla verkkovierailu on tarkoitus järjestää. Kyseessä on palveluntuottajan pyynnöstä käynnistyvä, lähtökohtaisesti sopimukseen perustuva menettely, jossa lähdetään ensisijaisesti pelkästä perusverkkovierailusta ilman säädettyjä viranomaistoiminteita ja jota voidaan toissijaisesti täydentää viranomaistoiminteilla. Toisaalta ei ole estettä sopia samalla kertaa sekä perusverkkovierailusta että viranomaistoiminteita sisältävästä konseptista.

Sopimusmallissa tulee olla lähtökohtana aito kaupallinen sopimus. Sopimusehtojen tulee olla kohtuulliset molempien osapuolten kannalta, ja niissä tulee huomioida osapuolten tarpeet ja resurssit. Jos osapuolet eivät pääse sopimukseen, Viestintävirasto voisi esityksen mukaan päättää sopimuksen ehdoista, kuten hinnasta, osapuolen vaatimuksesta. Perusmuotoisesta verkkovierailusta hintavertailu on mahdollista, koska tukkutasolla hinnoittelumalli on käytössä muiden EU- ja ETA-maiden liittymäasiakkaiden Suomen vierailun yhteydessä. Sitä vastoin viranomaistoiminteista ei voi tehdä hintavertailua, koska vastaavia hinnoittelumalleja ei ole. Esityksen perusteluissa onkin todettu, että viranomaistoiminteiden etuoikeuksista hintavertailua ei voine tehdä (s. 48).

Koska verkkovierailu on poikkeuksellinen toiminne ja tarkoitettu tilanteisiin, joissa valitun verkko-operaattorin verkko ei ole käytettävissä, FiCom toivoo, että valiokunta korostaisi mietinnössään tätä poikkeuksellisuutta.

FiCom kannattaa sitä, että ehdotetut lait tulevat voimaan mahdollisimman pian, jotta verkko-operaattorin kilpailutuksen valmistelu ja itse kilpailutus saadaan käynnistettyä. Tämä jälkeen tulee lisäksi käynnistää neuvottelut verkkovierailua tarjoavien yritysten kanssa.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

28.11.2018

Telia kysyi lapsilta: Yli kolmannes lapsista koki viettävänsä liikaa aikaa netissä

Telia kokosi kolmannen kerran yhteen lasten neuvoa-antavan paneelin seitsemässä maassa. Paneelin tulosten mukaan lapset näkevät pelien ja sovellusten tuovan paljon iloa ja yhteisöllisyyttä elämään ja jopa lohduttavan yksinäisinä hetkinä (56 % vastaajista). Yli kolmannes lapsista (38 %) koki samaan aikaan kuitenkin viettävänsä liikaa aikaa netissä ja sovelluksissa. Telian digihyvinvointia edistävään Telia Dot -liittymään tuotiin tänään kaksi uutta perheille suunnattua haastekokonaisuutta, joilla vastataan digiarjen tasapainon tarpeisiin.

Lasten mukaan internet on auttanut heitä saamaan uusia ystäviä (53 %). Lähes puolet (49 %) lapsista myös koki, että vanhemmat tukevat heidän online-harrastamistaan ja kiinnostuksen kohteitaan. Vanhemmilta saa lasten mukaan arvokkaita tietoja esimerkiksi tietoturvasta ja emotionaalista tukea vaikeissa tilanteissa.

”Tulokset vahvistavat sitä, mitä olemme oppineet pitkän yhteistyömme kautta Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Lapset näkevät internetin ennen kaikkea positiivisena asiana, jossa kuitenkin pitää olla tarkkana tietoturvan ja netissä vietetyn ajan määrän suhteen. Lapset ja nuoret toivovat aikuisilta osallistumista ja tukea online-elämään”, kertoo Telia Finlandin yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen.

Yhteensä noin 770 11–12-vuotiasta lasta osallistui digihyvinvointia pohtivaan tehtävään. Suomesta osallistui 99 lasta. Tavoitteena oli kerätä lasten näkemyksiä digihyvinvoinnista ja siitä, miten lapset neuvoisivat ikätovereitaan sen edistämisessä. Keskustelujen tuloksia on hyödynnetty, kun Telia lisäsi digihyvinvointia edistävään Telia Dot -liittymäänsä uusia haastekokonaisuuksia. 

Telia Dot -liittymään uusi haastekokonaisuus lapsille ja aikuisille

Vastatakseen lasten ja huoltajien toiveisiin paremmasta tasapainosta digiarjessa Telia toi lokakuussa lanseerattuun digihyvinvointia edistävään Telia Dot -liittymäänsä kaksi uutta perheille suunnattua haastekokonaisuutta. Kokonaisuudet on toteutettu yhdessä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. Ne sisältävät arviointi- ja digivuorovaikutustehtäviä ja edistävät tutustumista yhdessä niin lapsen kuin aikuisenkin arkeen digimaailmassa.

Telian aiemmin julkistamasta valtakunnallisesta digihyvinvointiselvityksestä ilmeni, että yli 80 % suomalaisvanhemmista oli huolestuneita perheensä digihyvinvoinnista ja 60 % lastensa puhelimellaan viettämästä ajasta. Selvityksen mukaan vain 14 prosenttia perheistä oli keskustellut puhelimen käytöstä yhdessä.

”Lapset oppivat digilaitteiden käytön hetkessä, mutta eivät automaattisesti sitä, miten netissä toimitaan turvallisesti. On aikuisten tehtävä opastaa lasta säätelemään digilaitteilla käytettyä aikaa. Lapset ja nuoret kaipaavat aikuista kertomaan mikä on sallittua ja mikä voi olla haitallista”, kertoo Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkonen.

”Tehtävämme on auttaa lapsia rakentamaan hyvinvointia edistävää suhdetta digilaitteisiin”, Pelastakaa Lasten erityisasiantuntija Antti Järventaus kertoo. ”Aikuisilla on tässä suuri vastuu. Lasten ja vanhempien luottamuksellinen suhde auttaa sääntöjen sopimisessa, mutta myös ongelmien ratkaisemisessa, jos sellaisia tulee.”

Lasten neuvoa-antava paneeli, eli Children’s Advisory Panel (CAP) on Telia Companyn aloite, jonka tarkoituksena on oppia ymmärtämään lasten verkkoelämää ja digitekniikan käyttöä lasten näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimus suoritetaan läheisessä yhteistyössä lastenoikeusjärjestöjen ja koulujen kanssa. Syksyllä 2018 toteutettu CAP oli järjestyksessä kolmas. Sen avulla haluttiin löytää vastauksia digihyvinvointiin ja siihen, miten lapset neuvoisivat ikätovereitaan sen edistämisessä. Apuna työssä käytettiin Plotagon-videosovellusta, jonka avulla lapset tekivät animaatiovideoita eri teemoista. Lue lisää: https://www.telia.fi/dam/jcr:a8227829-dda1-4e0e-823d-945b79ffd33b/CAP_Tu...

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


27.11.2018

Elisan keskipitkän aikavälin tavoitteet ja voitonjakopolitiikka

27.11.2018 klo 12.00

Elisa on päivittänyt keskipitkän aikavälin tavoitteensa vuoden 2021 loppuun mennessä. Tavoitteet ovat:

Elisa on toistanut voitonjakopolitiikkansa:

Varsinainen voitonjako on 80−100 prosenttia edellisen tilikauden tuloksesta. Tämän lisäksi osakkeenomistajille voidaan jakaa lisävoitonjakoa. Jakoehdotusta tai -päätöstä tehdessään hallitus ottaa huomioon yhtiön taloudellisen aseman, tulevat rahoitustarpeet ja asetetut taloudelliset tavoitteet. Voitonjakoon kuuluvat osinko, pääomanpalautus ja omien osakkeiden osto.

Elisan Pääomamarkkinapäivä järjestetään tänään 27.11.2018, tilaisuuden materiaalit tulevat iltapäivän aikana saataville osoitteeseen www.elisa.fi/sijoittajille.


27.11.2018

Elisa ja Hatch tuovat 5G-pelaamisen Suomeen

27.11.2018, 12:00

Uuden sukupolven mobiilipelaamista esitellään Slush-tapahtumassa, jossa järjestetään Elisan 5G-verkossa toteutettava e-urheiluturnaus.

Mobiilipelipalvelu Hatch Entertainment ja Suomen johtava tietoliikenneyritys Elisa tuovat yhdessä 5G-mobiilipelaamisen Suomeen. Hatchin pilvipalvelussa pelattavia pelejä esitellään 4.–5. joulukuuta Slush-tapahtumassa, jossa järjestetään myös e-urheiluturnaus. Slush-vieraat voivat pelata Hatchin osastolla erilaisia mobiilipelejä Elisan 5G-verkossa, ja lisäksi Hatchin tai Elisan pisteillä käyvät voivat osallistua mobiilipeliturnaukseen, jonka voittaja julistetaan tapahtuman päätteeksi.

Yhteistyö jatkuu myös Slushin jälkeen; Elisa ja Hatch järjestävät vuonna 2019 yhdessä mobiilipeliturnauksen, jonka osakilpailuja pelataan ympäri Suomea.

Elisan 5G tarjoaa aiempaa paremman pelikokemuksen

‒ Aiemmissa yleisötapahtumissa olemme jo nähneet, kuinka Hatchin avoimet mobiilipeliturnaukset houkuttelevat paikalle erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä, Hatchin toimitusjohtaja ja perustaja Juhani Honkala kertoo. ‒ Teemme yhteistyötä Elisan kanssa luodaksemme entistä mahtavamman pelikokemuksen usealle pelaajalle 5G-verkossa. Näin voimme näyttää, kuinka 5G hyödyttää kuluttajia ja pelaamista. Slushissa pelaaminen on myös hauskaa!

‒ Elisa on tiiviisti mukana kehittämässä mobiilipelaamisen kulttuuria Suomessa ja tuo pelaamisen laajan yleisön ulottuville Elisa Viihde Sport -kanavillaan. Elisa on 5G-teknologian edelläkävijä ja voimakkaasti mukana sen käyttöönotossa. Siksi meille on luontevaa siirtyä seuraavaksi 5G-peleihin, Elisa Viihteen urheilu- ja maksu-TV-liiketoiminnasta vastaava Mika Lepistö toteaa.

‒ Huippunopeat 5G-yhteydet tarjoavat paljon aiempaa paremmat mobiilipelaamisen mahdollisuudet ja käyttäjäkokemuksen. Olemme innoissamme yhteistyöstä Hatchin kanssa, koska sen palvelu tarjoaa kuluttajille loistavan käyttökokemuksen erittäin lyhyen viiveen ansiosta. On hienoa järjestää mobiilipeliturnaus Hatchin kanssa Slushissa ja sen jälkeenkin ‒ näytämme nyt asiakkaillemme konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea he voivat tehdä 5G-verkossa, Lepistö iloitsee.

Hatch on edelläkävijä pelien suoratoistossa. Se on ensimmäinen sovellus, joka toistaa pelejä yhtä helposti kuin videoita tai musiikkia. Käyttäjät voivat alkaa pelata pelejä heti ilman niiden lataamista tai asentamista. Hatch-palvelussa voidaan pelata yhdessä myös yhdelle pelaajalle tarkoitettuja pelejä, koska käyttäjät voivat vaihtaa pelaajaa ja jutella pelatessaan livenä. Kaikki Hatch-kokoelman pelit klassisista Pac-Man CE DX- ja Space Invaders Infinity Gene -peleistä nykyaikaisiin mestariteoksiin, kuten Monument Valley- ja Crashlands-peleihin, ovat laadukkaita kokonaisuuksia, eikä niissä tarvitse tehdä ostoja mobiilisovellusten kautta.

Elisa on 5G-verkon johtava toteuttaja Suomessa ja Virossa. Viime kesäkuussa yritys avasi maailman ensimmäisen esikaupallisen 5G-verkon Tampereelle ja Tallinnaan, ja lokakuussa Elisa avasi 5G-verkon Helsinkiin. 5G-taajuudet otetaan Suomessa kaupalliseen käyttöön 1. tammikuuta 2019 alkaen, ja ensimmäisiä kaupallisia 5G-laitteita odotetaan markkinoille vuoden 2019 aikana. Elisa on myös päivittänyt 5G-valmiuksia 4G-mobiiliverkkoihinsa Turussa, Tampereella ja Jyväskylässä. Helsingissä ja Seinäjoella päivitykset saadaan valmiiksi tämän vuoden aikana. 5G-valmiuden ansiosta verkon päivittäminen todelliseksi 5G-verkoksi on nopeampaa ja helpompaa, mutta käyttäjät hyötyvät 5G-valmiudesta jo nyt nopeampina ja luotettavampina yhteyksinä.

Lisätietoja:

Elisa Mediadesk, p. 050 305 1605
Hatch, viestintäjohtaja Joseph Knowles, p. 050 392 6317

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Hatch on 5G-maailmaan suunniteltu uudenlainen mobiilipelipalvelu, jossa pääset pelaamaan suosikkipelejäsi suoratoistona koska tahansa ja missä tahansa ilman aikaa vievää pelien lataamista puhelimellesi. Vaikka pelien Netflixiksi kutsuttu Hatch on tehty 5G-verkkoa varten, on se jo nyt saatavilla Google Play -palvelussa kaikissa Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa Android-puhelinten käyttäjille, jotka haluavat kokeilla pilvipelaamista hyvällä WiFi- tai 4G-yhteydellä. Lisätietoa osoitteessa playhatch.com. Voit myös seurata Hatchia Twitterissä, Facebookissa, Instagramissa tai LinkedInissä. Hatch on Rovio Entertainment Oyj:n tytäryhtiö.


27.11.2018

FiComin lausunto valtioneuvoston kirjelmään verkossa tapahtuvan terroristisen sisällön levittämisen estämistä koskevasta komission asetusehdotuksesta

FiComin keskeiset viestit

  • Koko sääntelyn soveltamisen kannalta keskeinen säilytyspalvelun tarjoajan käsite on erittäin epäselvä ja laaja.
  • Poistamismääräys tulee kohdentaa palvelun teknisen toteuttamisen kannalta validille yritykselle.
  • Sisällön lainmukaisuuden arviointia ei tule siirtää viranomaisilta palveluntarjoajille – yritys ei ole tuomioistuin.
  • Määräykselle asetettu aikaraja on epärealistinen.
  • Määräyksen asettamiseen oikeutettujen kansallisten viranomaisten skaala on laaja ja ennakoimaton.
  • Ehdotuksen velvoitteista aiheutuu yrityksille merkittävää hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia, joista on saatava täysimääräinen korvaus.

Oikeudellinen epävarmuus

Asetusta sovelletaan laajaan joukkoon erilaisia palveluntarjoajia, joista osalle asetuksessa säädetyn kaltainen viranomaisten avustaminen on kokonaan uusi toiminto. Asetusehdotus kohdistuu säilytyspalvelun tarjoajiin, jotka on kuitenkin määritelty hyvin laajasti. Määritelmä kattaa sellaisetkin säilytys- ja pilvipalveluyritykset, jotka tarjoavat vain teknistä infrastruktuuria eivätkä pysty valvomaan asiakkaidensa sisältöä.  Asetusehdotuksen resitaalissa 10 on säilytyspalvelun tarjoajien esimerkkiluettelossa listattu myös muut pilvipalvelut siinä tapauksessa, että ne asettavat palvelun vastaanottajan antamaa tietoa kolmansien osapuolten saataville sekä verkkosivustot, joilla käyttäjät voivat julkaista kommentteja tai arvosteluja. Määritelmä toisi ehdotetun sääntelyyn piiriin käytännössä kaikki pilvipalvelut ja kaikki verkkosivut, joilla on kommentointimahdollisuus, kuten esimerkiksi verkkokauppasivustot, joille on mahdollista lähettää tuotearvosteluja.

Laveasti määritellystä soveltamisalasta ei voi selkeästi tulkita, minkä palvelujen tuottamisen ketjussa toimivan yrityksen vastuulla määräyksen toteuttaminen lopulta on, joten asetusehdotuksessa tulisi tarkentaa eri tahojen vastuita. Kirjelmässä onkin asianmukaisesti linjattu, että säilytyspalvelun tarjoajan käsite olisi syytä määritellä mahdollisimman selkeästi. Soveltamisalaa ei missään nimessä tule ainakaan laajentaa jo ehdotetusta, vaan poistopyynnöt tulee kohdentaa toimijalle, jolla on todellinen mahdollisuus niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi hosting-palveluntarjoajan ainoa mahdollisuus toteuttaa vaadittu toimi vaaditussa ajassa on käytännössä sulkea koko palvelu. Kun otetaan huomioon asetusluonnoksen vaatimukset, vasteajat ja seuraamukset, asetuksen soveltamisala kohdistuu toimijoihin, joiden voi ylipäätään olla erittäin vaikea noudattaa sääntelyä., Tällöin kansallisen viranomaisen voi olla erittäin haastavaa ja työlästä toimeenpanna poistomääräyksiä asetuksen määräajoissa.

Ennakoivat toimenpiteet sekä julkisen vallan käyttö

Säilytyspalvelun tarjoajien on asetusehdotuksen 6 artiklan mukaan toteutettava tarvittaessa tehokkaita ja oikeasuhteisia ennakoivia toimenpiteitä palvelujensa suojaamiseksi niin, ettei niissä voi levittää terroristista sisältöä. Tämän lisäksi säilytyspalvelun tarjoajien on asetusehdotuksen 3 artiklan mukaisesti toteutettava aiheelliset, kohtuulliset ja oikeasuhteiset toimet terroristisen sisällön levittämisen torjumiseksi ja käyttäjien suojelemiseksi terroristiselta sisällöltä. Ennakoivat toimenpiteet ja huolellisuusvelvollisuudet on määritelty hyvin laveasti, ja niiden laajuutta ja oikeasuhtaisuutta koskevaa sääntelyä tulee selkeyttää.

Ennakoivien toimenpiteiden toteuttaminen ilman toimivaltaisen viranomaisen nimenomaista määräystä pakottaa säilytyspalvelun tarjoajat proaktiivisesti päättämään, mikä on laissa määriteltyä terroristista sisältöä. Tämä johtaisi käytännössä liialliseen laillisenkin sisällön poistamiseen, mikä vaarantaa kansalaisten perusoikeudet. Vaikka säilytyspalvelun tarjoajille jäävä lopullinen arvio siitä, onko sisältö terrorista, ei olisikaan oikeudellinen vaan perustuisi palveluntarjoajan omiin käytännesääntöihin, se tosiasiallisesti tarkoittaisi julkisen hallintotehtävän siirtämistä yksityiselle toimijalle. Palveluntarjoaja määrittäisi itsenäisesti ja vastuullisesti omissa käytännesäännöissään, milloin sisältö täyttää terroristisen sisällön määritelmän ja joutuisi arvioimaan toimintaansa suhteessa Euroopan unionin perusoikeuskirjassa turvattuihin perusoikeuksiin.

Vaikka ulkomainen lainvalvontaviranomainen olisikin suoraan yhteydessä säilytyspalvelun tarjoajaan, on myös palveluntarjoajan sijaintivaltion viranomaisella oltava rooli velvoittavan poistomääräyksen asettamistilanteessa. Kyseisen jäsenvaltion viranomaisilla tulee olla myös mahdollisuus riitauttaa siellä toimivan palveluntarjoajan saama määräys. Viranomaisille kuuluvaa työtä ei tule siirtää palveluntarjoajien vastuulle.

Sähköistä kaupankäyntiä koskeva direktiivi on digitaalisten yhtenäismarkkinoiden kehityksen kulmakivi. Lukuisat asetusehdotuksen osat eivät ole sen kanssa yhteensopivia, ja ne tulee poistaa. Resitaalin 19 mukaan kansallisen viranomaisten päätös määrätä oikeasuhteisia ja erityisiä ennakoivia toimenpiteitä ei komission mukaan periaatteessa pitäisi johtaa yleisen valvontavelvollisuuden määräämiseen sellaisena kuin se on vahvistettu direktiivin 2000/31/EY 15 artiklan 1 kohdassa. Tosiasiassa asetusehdotuksen 6 artiklan 2 kohdassa säilytyspalvelujen tarjoajille asetettu velvollisuus varmistaa sellaisen sisällön uudelleenlataamisen estäminen, joka on jo poistettu tai johon pääsy on jo estetty siksi, että sitä pidetään terroristisena sisältönä, merkitsee myös yleistä valvontavelvollisuutta. Sähkökauppadirektiivin 14 artiklan soveltamisalaan kuuluvien verkkoalustojen tulee säilyttää vastuuvapautensa laittomasta sisällöstä myös tilanteissa, jossa ne ennakoivin toimenpitein pyrkivät havaitsemaan ja poistamaan alustoille tallennetun laittoman sisällön sekä varmistamaan, ettei jo poistettua sisältöä ladata alustalle uudestaan.

Palveluntarjoajat ovat osoittaneet halukkuutensa noudattaa sähkökauppadirektiivissä tarkoitettuja määräyksiä, joten 6 artiklan 3 kohdan tarkoittamille erityisille ennakoiville lisätoimenpiteille ei ole tarvetta. Tämän sijaan säilytyspalvelun tarjoajien tulee voida vapaasti, liiketoimintamalliensa erityispiirteet huomioiden, toteuttaa asianmukaisiksi katsomiaan toimenpiteitä terroristisen verkkosisällön estämiseksi. Tällaiset toimenpiteet voitaisiin toteuttaa yhteistyössä toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Myös valtioneuvoston kirjelmässä on pidetty parempana kannustaa yrityksiä edelleen vapaaehtoisuuteen perustuvaan toimintaan.

Tietojen säilyttämiseen liittyvät ongelmat

Asetusehdotuksen 7 artiklan mukaan säilytyspalvelun tarjoajien on säilytettävä terroristinen sisältö, joka on poistettu tai johon pääsy on estetty. Myös tällaiseen sisältöön liittyvä data, jota tarvitaan hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, terrorismirikosten ehkäisemisessä, havaitsemisessa, tutkinnassa ja niistä syyttämisessä, on säilytettävä. Sisältö on säilytettävä riippumatta siitä, onko poistaminen tai pääsyn estäminen tapahtunut poistomääräyksen, terroristista sisältöä koskevan ilmoituksen tai ennakoivan toimenpiteen seurauksena.  Terroristinen sisältö ja siihen liittyvä data on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tai toimivaltaisen viranomaisen tai tuomioistuimen pyynnöstä pitempään niin kauan kuin on tarpeen.

Sisältöpalvelun tarjoajat säilyttävät tietoa jo nyt toimivaltaisilta viranomaisilta saamiensa, ajaltaan ja sisällöltään rajattujen pyyntöjen perusteella. Jos tietoa tulisi säilyttää ennakoivasti, ilman toimivaltaisen viranomaisen nimenomaista määräystä, sitä kertyisi hyvin paljon, mikä tarkoittaisi laajaa ja erityisen vakavaa puuttumista henkilötietojen ja yksityiselämän suojaa koskeviin perusoikeuksiin. Tällainen velvoite pakottaa palveluntarjoajat säilyttämään suuria tietomääriä, joista huomattavaa osaa ei koskaan tulla hyödyntämään hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä, terrorismirikosten ehkäisemisessä, havaitsemisessa, tutkinnassa ja niistä syyttämisessä. Sisällön ja siihen liittyvän datan säilyttämisen velvoite tulee rajata koskemaan ainoastaan poistomääräyksiä tilanteissa, joissa toimivaltainen viranomainen esittää erikseen sitä koskevan pyynnön. Poistettua sisältöä ja siihen liittyvää dataa tulee säilyttää vain niin pitkään kuin on tarpeen oikeussuojankeinon käyttämisen turvaamiseksi ja terrorismirikosten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi, tutkimiseksi ja niistä syyttämiseksi.

Hallinnollinen taakka

Ehdotettu sääntely aiheuttaa yrityksille kustannuksia sekä merkittävää hallinnollista taakkaa. Säilytyspalvelun tarjoajien on käytännesääntöjensä päivittämisen ja yhteystahojen asettamisen lisäksi otettava käyttöön artiklan 10 mukaiset mekanismit, joiden avulla ne vastaanottavat ja käsittelevät sisällön tarjoajien tekemiä valituksia ilmoituksen perusteella tehdystä sisällön poistosta. Mikäli säilytyspalvelun tarjoajalla ei ole toimipaikkaa missään jäsenvaltiossa, tulee sen lisäksi nimetä unionissa oleva laillinen edustaja. Tällaista yhteystahoa tai laillista edustajaa ei useissa yrityksissä ole välttämättä valmiiksi saatavilla.

Määräyksessä asetetut aikarajat epärealistisia

Poistamismääräyksiin vastaamiselle asetettu aikaraja on tiukka ja epärealistinen. Yhden tunnin aikaraja edellyttäisi yrityksiltä käytännössä jatkuvaa päivystysvelvollisuutta, eikä pyydetty toimi ole välttämättä edes suoraan toteutettavissa palveluntarjoajan järjestelmistä vaan edellyttää manuaalista asiantuntijatyötä. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia.

Eri jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten sekä muiden tahojen on helppo väärinkäyttää poistomääräysmenettelyä, koska ympärivuorokautinen päivystys on erittäin vaikea järjestää. Poistamiselle asetettu yhden tunnin määräaika koskee vain määräyksiä, joissa toimivaltaiset viranomaiset ovat määrittäneet laittomuuden päätöksellä, johon sovelletaan oikeussuojakeinoja. Tästä huolimatta on epärealistista odottaa säilytyspalvelun tarjoajien pystyvän noudattamaan poistamiselle asetettua määräaikaa tai toteuttamaan suodatusmekanismeja. Näin lyhyt määräaika edellyttäisi pienten yritysten palkkaavan lukuisia uusia työntekijöitä päivystämään mahdollisten poistamismääräysten varalta, eikä FiCom voi yhtyä komission näkemykseen siitä, että asetusehdotus selkiyttäisi säilytyspalvelun tarjoajien vastuuta tai että asetusehdotus olisi pienten ja keskikokoisten yritysten mielestä tervetullut.

Määräysten todentaminen tehtävä luotettavaksi

Palveluntarjoajat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kotimaisten viranomaisten kanssa sekä toimimaan tehokkaasti kansallisella tasolla, mutta asetusehdotuksen myötä minkä tahansa jäsenvaltion lainvalvontaviranomainen voi antaa poistamismääräyksen missä tahansa jäsenvaltiossa. Palveluntarjoajien odotetaan siis luottavan kaikkien jäsenvaltioiden kansallisiin oikeusjärjestelmiin sekä lainvalvontaviranomaisten vaikuttimiin, vaikka ehdotetut säännökset poistomääräysten todentamiseksi eivät ole riittäviä. Palveluntarjoajan on mahdotonta varmistua jokaisen kansallisen lainvalvontaviranomaisen leiman ja allekirjoituksen aitoudesta, minkä vuoksi vahvempi todentamisjärjestelmä on välttämätön. Tällaisenaan asetusehdotus mahdollistaa tilanteen, jossa ulkopuolisen tahon väärentämällä määräyksellä palveluntarjoajaa voidaan pyytää poistamaan myös täysin laillista aineistoa.  Rikollisen toiminnan lisäksi tällä voi olla vakavia seurauksia myös tiedon saatavuuteen verkossa, esimerkiksi tukahduttamalla kilpaileva tieto vaalien aikana. Ehdotetut säännökset eivät ainoastaan heikennä tietoliikenteen alalla noudatettavia korkeatasoisia tietoturvavaatimuksia vaan ne voivat jopa johtaa järjestelmän väärinkäyttöön, mikä on omiaan haittaamaan digitalisaatiota ja heikentämään käyttäjien luottamusta ICT-alan infrastruktuuriin.

Määräyksen asettamiseen oikeutettujen kansallisten viranomaisten skaala on laaja ja ennakoimaton. Asetusehdotuksen 17 artiklassa edellytetään, että jäsenvaltiot nimeävät viranomaisen tai viranomaiset, joiden toimivaltaan kuuluu antaa poistamismääräyksiä ja terroristista sisältöä koskevia ilmoituksia sekä valvoa ennakoivien toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja asetuksen soveltamista.  Määräysten esittämiseen oikeutetut jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset sekä näiden oikeudet tulee määritellä tarkasti ja ne tulee olla palveluntarjoajien tiedossa. Toimivaltaisia viranomaisia tulee nimetä jäsenvaltiota kohti rajoitettu määrä, mieluiten vain yksi. Tämä lisää järjestelmän luotettavuutta sekä tehokkuutta niin palveluntarjojien kuin kansallisten lainvalvontaviranomaistenkin kannalta.

Säilytyspalvelun tarjoajilla on resitaalin 8 mukainen mahdollisuus riitauttaa poistamismääräys sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jonka viranomaiset antoivat kyseisen poistamismääräyksen. Todellisuudessa tämä on kuitenkin erittäin hankalaa, jos poistamismääräyksen antanut viranomainen ei sijaitse säilytyspalvelun tarjoajan päätoimipaikan sijaintivaltiossa. Säilytyspalvelun tarjoajilta ei voida edellyttää resursseja riitauttaa saamansa poistamismääräys kaikissa 28 jäsenvaltiossa tai tietoa kunkin maan oikeudellisista prosesseista. Asetuksessa tulee huolehtia palveluntarjoajien oikeusturvasta erityisesti silloin, kun haetaan muutosta viranomaisten päätöksiin.

Kustannukset korvattava täysimääräisesti

Annettujen poistamismääräysten, säilytyspalvelun tarjoajien toteuttamien toimenpiteiden sekä niistä aiheutuvan työn määrää on hyvin vaikea ennakoida, joten asetusehdotus aiheuttaa merkittävän kuluriskin. Asetusehdotuksen velvoitteet edellyttävät erityisasiantuntemusta ja henkilöresursseja, mikä aiheuttaa säilytyspalvelun tarjoajille kustannuksia, joita ei kuitenkaan ole asetusehdotuksessa huomioitu lainkaan - lukuun ottamatta resitaalissa 39 mainittujen mallipohjien käännöskustannuksia vähentävää vaikutusta.

Palveluntarjoajilla tulee olla oikeus täysimääräiseen korvaukseen viranomaisen avustamisesta, jolloin sekä vastuu että riski aiheutuvista kustannuksista on ensisijaisesti määräyksen antaneella viranomaisella. Tämän lisäksi kansallinen kustannusten korvaamista koskeva lainsäädäntö vaatii päivittämistä siten, että viranomaistyöstä aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti – myös henkilötyön osalta. Verkkoalustoille asetettavista velvoitteista aiheutuvat kustannukset ja kokonaisvaltainen hallinnollinen taakka eivät saa nousta liian suuriksi suhteessa sääntelyn tavoitteisiin.

Seuraamusmaksu kohtuuton vaade

Asetuksessa velvoitetaan jäsenvaltioita säätämään säilytyspalvelun tarjoajiin kohdistuvia tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia, mikäli nämä eivät toteuta asetuksesta aiheutuvia velvoitteitaan. Asetusehdotuksen 18 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on lisäksi varmistettava, että 4 artiklan 2 kohdan mukaisten velvoitteiden systemaattisesta noudattamatta jättämisestä määrätään taloudellisia seuraamuksia, joiden määrä on enintään 4 prosenttia säilytyspalvelun tarjoajan edellisen vuoden kokonaisliikevaihdosta.

Ottaen huomioon palveluntarjoajille asetusehdotuksesta aiheutuvat huomattavat kustannukset, hallinnollisen taakan sekä oikeudellisen asemaan liittyvät epävarmuustekijät FiCom pitää asetusehdotuksessa esitettyjä taloudellisia hallinnollisia seuraamuksia kohtuuttomina. Mahdollisessa seuraamusjärjestelmässä tulee huomioida määräysten noudattamiseen sisältyvät merkittävät tekniset ja laintulkinnalliset haasteet, ja esitetyn mukaisen seuraamusmaksun tulisi olla mahdollinen ainoastaan täysin tahallisesta ja perusteettomasta toiminnasta.  

Lopuksi

Valtioneuvosto on kiinnittänyt kirjelmässään asianmukaisesti huomiota lukuisiin asetusehdotukseen sisältyviin ongelmiin ja epätarkkuuksiin. Mikäli asiasta halutaan säätää suoraan sovellettavalla asetuksella, palveluntarjoajille asetettujen vaatimusten ristiriidat muusta sääntelystä tulevien velvoitteiden kanssa on selvitettävä oikeusvarmuuden takaamiseksi. Asetuksessa tulisi varmistaa myös palveluntarjoajan oikeus korvaukseen sille aiheutuneista kustannuksista sekä riittävät oikeussuojakeinot muihin velvoitteisiin nähden. Lähtökohtaisesti terroristisen sisällön levittämisen estäminen tulee kuitenkin varmistaa kehittämällä jo olemassa olevia vapaaehtoisuuteen perustuvia toimenpiteitä sekä jäsenvaltioiden välisiä prosesseja, jolloin palveluntarjoajat asioisivat ainoastaan kansallisen viranomaisen kanssa. Viranomaisten tulee tiivistää ja terävöittää omaa yhteistyöverkostoaan tarpeettoman ja ongelmallisen lisäsääntelyn sijaan.

Komission vaikutustenarviointiraportin mukaan asetusehdotus vaikuttaisi ainoastaan 1,5 - 4 prosenttiin kaikista Euroopan 10 000 säilytyspalvelun tarjoajasta, mutta siitä huolimatta jokaisen palveluntarjoajan olisi toteutettava samansisältöiset sisäiset toimenpiteet täyttääkseen sääntelystä aiheutuvat velvoitteet. Erityisesti säännös siitä, että kaikkien palveluntarjoajien on poistettava laiton terroristinen sisältö yhden tunnin kuluessa poistomääräyksestä, saattaa jo sellaisenaan muodostua kohtuuttomaksi taakaksi pienimmille toimijoille ja vaikeuttaa entisestään markkinoille pääsyä.

Säilytyspalvelun tarjoajia ei tule velvoittaa paljastamaan kannaltaan kaupallisesti tai toiminnallisesti arkaluonteisia tietoja, kuten algoritmeja, julkaistessaan 8 artiklan edellyttämiä yleisölle tarkoitettuja avoimuusselostuksia. Velvollisuus julkaista säännöllisesti vuosittain avoimuusselostukset tulisi muutenkin olla ainoastaan sisältöpalvelun tarjoajille, jotka ovat vastaanottaneet poistamismääräyksiä tai toteuttaneet ennakoivia toimenpiteitä. Artiklan 21 mukaisesti jäsenvaltioiden on kerättävä toimivaltaisilta viranomaisiltaan ja lainkäyttövaltaansa kuuluvilta säilytyspalvelun tarjoajilta tiedot tämän asetuksen nojalla toteutetuista toimista ja lähetettävä ne komissiolle. Komissio tulee velvoittaa julkaisemaan nämä tiedot, mahdolliset yritysten toiminnan kannalta arkaluonteiset tiedot sensuroiden, jotta toimivaltaisten viranomaisten vastuu Euroopan kansalaisten perusoikeuksista voidaan varmistaa. Lisäksi on varmistettava, ettei yksikään toimivaltainen viranomainen voi esittää poistamismääräyksiä ennen kuin tällainen avoimuusraportointijärjestelmä on toiminnassa.

Asetusehdotuksen mukaan sitä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua sen voimaantulosta, mikä on riittämätön aika asetuksen velvoitteiden täyttämiselle. Säilytyspalvelujen tarjoajille tulee antaa riittävä aika toteuttaa asetuksesta aiheutuvat velvoitteet sekä järjestelmät, joten siirtymäajan tulee olla 24 kuukautta asetuksen julkaisemisesta.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

21.11.2018

Digitaaliset palvelut edellyttävät hyviä viestintäverkkoja

Tämän vuoden kesäkuun lopussa laajakaistaliittymiä oli Suomessa yhteensä noin 10,3 miljoonaa. Näistä kiinteitä oli 1,7 miljoonaa ja mobiileja laajakaistaliittymiä 8,6 miljoonaa.

Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 41 prosenttia, on FTTB- eli kuitu rakennukseen -liittymiä. 88 prosenttia niistä on kotitalouksissa.

Mobiililaajakaistaliittymistä on kotitalouksissa suunnilleen puolet (46 prosenttia). Kuukausimaksullisten, rajoituksettomien tiedonsiirtoliittymien määrä kasvaa edelleen melko runsaasti. Vuoden 2017 kesäkuusta tämän vuoden kesäkuuhun kasvu oli noin 10 prosenttia, ja niiden osuus kaikista mobiililaajakaistaliittymistä oli 73 prosenttia. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien yhteysnopeudet kasvavat koko ajan

Kiinteän verkon laajakaistayhteyksistä nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s liittymiä vuonna 2010 oli 7 prosenttia, vuonna 2016 niitä oli 28 ja tämän vuoden kesäkuussa 50 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä. Vähintään 100 Mbit/s liittymiä vuonna 2010 oli 4 prosenttia, vuonna 2016 niitä oli 28 ja tämän vuoden kesäkuussa 35 prosenttia.

Laajakaistaliittymien nopeuksien kehitys kiinteässä verkossa

Matkaviestinverkon laajakaistaliittymien yhteysopeuksista vähintään 30 Mbit/s nopeuksia on tilastoitu vasta vuodesta 2015 alkaen, jolloin niiden osuus kaikista matkaviestinverkon liittymistä oli 37 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli 62 ja tämän vuoden kesäkuussa 68 prosenttia.

Vähintään 100 Mbit/s liittymiä vuonna 2015 oli 16 prosenttia, viime vuoden lopussa niiden osuus oli kasvanut 32 prosenttiin ja tämän vuoden kesäkuussa 39 prosenttiin. (Viestintävirasto)

Laajakaistaliittymien nopeuksien kehitys matkaviestinverkossa

Julkishallinnon sähköisten palvelujen kehittyneisyys ja kansalaisten sähköisen osallistumisen edistäminen Suomessa hyvällä mallilla

YK:n tekemä 193 maan kansainvälinen vertailu E-Government Survey tutkii sähköisen hallinnon kehitystä erityisesti kansalaisten tarvitsemien palveluiden tarjonnan ja kehittyneisyyden näkökulmasta.

Tänä vuonna julkaistussa tutkimuksessa Suomen sijoitus kokonaisindeksissä (EGDI =E-Government Development Index) oli kuudes. Edellisestä vuodesta sijoitus oli pudonnut yhdellä pykälällä.

Vertailun kymmenen kärkimaata olivat Tanska, Australia, Korea, UK, Ruotsi, Suomi, Singapore, Uusi-Seelanti, Ranska ja Japani. Maanosien välisessä vertailussa Eurooppa sijoittui ensimmäiseksi, ja EU-maiden viisi kärkimaata olivat Tanska, UK, Ruotsi, Suomi ja Ranska. Näistä Tanska on noussut kahdeksan sijaa edelliseen tutkimukseen verrattuna, UK pudonnut kolme sijaa, Ruotsi noussut yhden, Suomi pudonnut yhden ja Ranska noussut yhden.

Yksi alaindekseistä on Online Service Index, joka kuvaa julkisen hallinnon online-palvelujen kehittyneisyyden astetta. Alin taso tarkoittaa, että hallinnon internetsivuilla on tarjolla tietoa linkkeineen ja ylimmällä tasolla yhteydet kansalaisiin sekä viranomais- ja muihin tahoihin toimivat ja hallintokeskeisyys on korvautunut kansalaisnäkökulmalla. Tässä indeksissä Suomen saama pisteluku oli 0,9953. Suurimmat pistemäärän (tasan 1) sai Tanska. Euroopan keskiarvo oli 0,7946 ja kaikkien maiden 0,5691 pistettä.

E-participation Index kuvaa kansalaisten sähköisen osallistumisen edistämistä niin tiedon saannin edistämisen, kansalaisten ja hallinnon kanssakäymisen edistämisen kuin myös päätöksentekoon osallistumisen edistämisen näkökulmasta. Korea, Tanska ja Suomi jakoivat tässä ensimmäisen sijan, kaikki saivat tasan yhden pisteen. Euroopan keskiarvo oli 0,8103 ja kaikkien maiden 0,5654 pistettä.

Telecommunication Infrastructure -alaindeksi kuvaa, paljonko kussakin maassa on internetin käyttäjiä, kiinteän puhelinverkon liittymiä, matkapuhelinliittymiä ja kiinteitä laajakaistaliittymiä. Suomen saama pisteluku oli 0,7284. Euroopan keskiarvo oli 0,6765 ja kaikkien maiden 0,4155 pistettä. Parhaiten tässä sijoittui Monaco, tasan yksi pistettä. Suomen pistemäärää tässä laskee selkeästi mittaristossa edelleen oleva lankapuhelinliittymien määrän mittaaminen.  

Human Capital -osiossa Suomen saama pisteluku oli 0,9509. Australia oli tässä yhden pisteen arvoinen. Euroopan keskiarvo oli 0,8471 ja kaikkien maiden 0,4155 pistettä. (UN: E-Government Survey 2018)

Suomi ykkönen Julkishallinnon digitaalisissa palveluissa

Euroopan komission vuosittaisessa Digital Economy and Society Index (DESI) -tutkimuksessa laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. Kokonaisindeksissä Suomen sijoitus tämän vuoden tutkimuksessa oli kolmas. Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osiossa Suomi oli ykkönen.

DESI-tutkimus koostuu viidestä eri osa-alueesta: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta.  

Siirtoyhteydet osiossa mitataan muun muassa laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä sekä 4G- ja NGA-verkkojen kattavuutta ja käyttöä.

Suomen tulos tässä oli 66,1 pistettä ja sijoitus 9. EU:n keskiarvo oli 62,6 pistettä. Ykkösenä Suomi oli mobiililaajakaistan käyttöönotossa sekä laajakaistaliittymien hintaindeksissä. 4G-verkon kattavuudessa Suomi oli seitsemäntenä.

Nopean laajakaistan kattavuudessa ja käytössä Suomi oli 22, ultranopeiden laajakaistayhteyksien kattavuudessa sijalla 21 ja käytössä sijalla 13.  Kiinteä laajakaista oli Suomessa käytössä 57 prosentilla kotitalouksista, ja siinä Suomen sijoitus oli 27. Kiinteän laajakaistan suhteellisen vähäistä käyttöä selittää Suomen mobiililaajakaistayhteyksien yleisyys, 146 liittymää sataa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo oli 90 liittymää henkilöä kohti

Julkishallinnon digitaaliset palvelut mittaavat sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille, avoimen datan määrää sekä sähköistä terveydenhuoltoa.

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -alaindeksin pisteet EU:n DESI-indeksissä

Julkishallinnon digitaalisten palvelujen osiossa Suomi sijoittui ensimmäiseksi pistemäärällä 78,6 pistettä. EU-maiden keskiarvo oli 57,5 pistettä. Sähköisen terveydenhuollon käytössä Suomi oli ensimmäinen, sähköisen hallinnon käyttäjien määrässä toinen, esitäytettyjen lomakkeiden käyttäjien määrässä kolmas ja avoimen datan määrässä viides. Eniten parannettavaa Suomella vaikuttaa olevan julkishallinnon yrityksille tarjoamien digitaalisen palveluiden määrässä. Siinä Suomen sijoitus oli vasta 21.

Inhimillinen pääoma-alaindeksi antoi Suomelle 79,2 pistettä ja ensimmäisen sijan, internetpalvelujen käyttö sijan 5 ja digitaaliteknologian integraatio sijan 2. (EU: Digital Economy and Society Index 2018)

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

21.11.2018

EU:n telepaketti - puku tilattiin, tuliko takki vai liivit?

EU:n laajan telepaketin kansallinen täytäntöönpano on käynnistymässä Suomessa. Uutisotsikoihin nousi Suomessa ulkomaanpuheluiden hintakaton asettaminen. Asia on toki tavallista palveluiden käyttäjää puhutteleva, mutta merkitykseltään varsin vähäinen eikä aivan helppo toteuttaa. Loppuasiakashintoihin ulottuvaa sääntelyä tulisi kilpailuilla markkinoilla muutenkin välttää.

Mitä telepaketti sitten varsinaisesti sisältää? Kuten aina, sääntelyyn kohdistuu paljon odotuksia. Operaattorit odottavat pitkäjänteisyyttä ja selkeyttä, joka tukee investointivaltaisella toimialalla tehtäviä kauaskantoisia päätöksiä. Telepalvelut ovat keskeinen osa nyky-yhteiskunnan infrastruktuuria, ja ymmärrettävästi sääntelyn piirissä siinä missä jotakuinkin kaikki toimialat, mutta alan kuluttajasääntelyä voi pitää varsin yksityiskohtaisena suhteutettuna esimerkiksi suomalaisen matkapuhelinlaskun taloudelliseen merkittävyyteen. Telepalveluissa kyseessä on muutamien kymppien suuruinen maksu kuukaudessa, vertailukohtana vaikkapa asunnon hankinta.

Kannustavampi sääntely tavoitteena

Komissio lähti ehdotuksessaan muuttamaan sääntely-ympäristöä kannustavammaksi ja harmonisoimaan erityisesti kuluttajansuojaa koskevia säännöksiä sekä taajuushallintoa. Lopputulos ei valitettavasti näytä vastaavan hyviä tavoitteita. Nopeiden verkkojen rakentamiseen kannustavien investointien sääntely muotoutui direktiivejä laadittaessa niin monimutkaiseksi, että sen hyödyntäminen yrityksissä voi jäädä teorian asteelle. EU-parlamentti lisäsi matkalla uutta sääntelyä, ja suunniteltu harmonisointi jäi monilta osin puolitiehen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useassa maassa toimivien operaattoreiden tavoitteena ollut yhtenäinen kuluttajansuojasäännöstö ei täysin toteutunut; kansallisesti voi yhtenäisistä säännöistä joissain asioissa edelleen poiketa. Yhtenäinen sääntely tukisi EU-laajuisen palvelutarjonnan yleistymistä, mutta monien jäsenvaltioiden into pitää kiinni kansallisesta sääntelystä ajoi tämän tavoitteen edelle.

Pelikenttä auki globaaleille jäteille?

Periaatteellisesti kiinnostavana ja valitettavan lyhytnäköisenä voidaan pitää perinteisten viestintäpalvelujen tarjoajien ja globaalien OTT-toimijoiden käsittelyä. Sääntelyä ei päivitetty vallitsevaa palveluntarjontaa ja markkinatilannetta vastaavaksi, sillä esimerkiksi jäsenvaltioissa toimiviin operaattoreihin sovelletaan jatkossakin tiukempaa ja yksityiskohtaisempaa sääntelyä kuin valtameren toiselta puolelta internetin välityksellä palveluita tarjoaviin pelureihin. Erityisesti tämä epäsuhta liittyy teleoperaattorin asiakkaidensa kanssa tekemien sopimusten hyvinkin yksityiskohtaiseen sääntelyyn, jota vielä entisestäänkin lisätään.

Jatketaan työtä norminpurun edistämiseksi

Suomessa hyvin esillä ollut norminpurun tavoite ei siis valitettavasti kantanut telepaketin säätämisprosessin läpi. Paketin sisältöön ei voi enää vaikuttaa, mutta Suomen kannalta keskeisiin tavoitteisiin pystytään keskittymään direktiivejä kansalliseen lainsäädäntöön tulkittaessa. Lainsäädännöstämme tulee karsia säännöksiä, joita EU-direktiivit eivät edellytä. Kansallista liikkumavaraa pitää käyttää normien hallittuun purkamiseen. Ilahduttavaa olikin liikenne- ja viestintäministeriön keskustelutilaisuudessa kuulla, että tämä on myös ministeriön tavoitteena. Yhtenä esimerkkinä tällaisesta kansallisesta sääntelystä on esimerkiksi teleyritysmaailmaan huonosti sopiva teleyrityksen, palveluntarjoajan ja myyjän yhteisvastuu.

Suomi voi edelleen näyttää esimerkkiä monelle EU-kumppanille tehokkaiden, kohtuuhintaisten ja laadukkaiden telepalveluiden maana. Sääntelyllä pystytään tulevaisuudessa jatkamaan ja parantamaan tai ottamaan takapakkia tästä tilanteesta; Suomen puheenjohtajakaudella viemme toivottavasti positiivisen norminpurun sanomaa EU:hun, vaikka moniäänisessä yhteisössä tämä voi olla haasteellista. Suomen operaattorikenttä lupaa jatkossakin antaa norminpurulle kaiken tukensa.

Tapio Haapanen, Senior Advisor, Telia Finland


21.11.2018

Sähköisen viestinnän sääntely uusiksi

Liikenne- ja viestintäministeriö järjesti 16.11. sidosryhmilleen kuulemistilaisuuden, jossa käytiin läpi telepaketti- ja AVMS-direktiivien keskeistä sisältöä sekä niiden valmistelun ja voimaantulon aikataulua.

Eurooppalaista sähköisen viestinnän säännöstöä koskeva direktiiviehdotus (telepaketti-direktiivi) sisältää päivitettynä säännökset nykyisistä EU:n sähköisen viestinnän direktiiveistä sekä lukuisia uusia säännöksiä. Uudistuksen keskeinen tavoite on edistää nopeiden kiinteiden ja langattomien datayhteyksien sekä digitaalisten viestintäpalvelujen saatavuutta EU:n alueella. Kokonaisuus sisältää myös jäsenmaiden viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelintä BEREC:iä koskevan asetuksen.

Audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin (AVMS-direktiivi) uudistuksen myötä direktiivin soveltamisala laajenee kattamaan televisiolähetystoiminnan ja tilausvideopalveluiden lisäksi videojakoalustat. Tavoitteena on parantaa kuluttajien ja alaikäisten suojelua, taata alan toimijoille tasavertaiset toimintaedellytykset ja parantaa oikeusvarmuutta sekä yksinkertaistaa lainsäädäntöä.

Molempien säädösten sisällöstä on päästy EU:ssa poliittiseen sopuun kesällä 2018 ja ne on tarkoitus hyväksyä muodollisesti loppuvuodesta. Säädökset pääosiltaan ovat kansallisesti sovellettavissa viimeistään joulukuussa 2020 - tammikuussa 2021.

Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain kokonaisuudistus

Liikenne- ja viestintäministeriö on parhaillaan käynnistämässä säädösten kansallista lainvalmistelutyötä. Suunnitteilla on sähköisen viestinnän palveluista annetun lain kokonaisuudistus, jossa EU:n telepaketti- ja AVMS -direktiivit pannaan täytäntöön ja arvioidaan niiden kansallisia muutostarpeita. Hallituksen esitys viestintäpalvelulain muuttamisesta annettaneen alkuvuodesta 2020.

Ministeriö perustaa hankkeelle seurantaryhmän tuottamaan näkemyksiä ja takaamaan laaja-alaisen asiantuntemuksen lainvalmistelun tueksi. Lisäksi harkitaan alatyöryhmien perustamista. Hankkeen tarkemmasta organisoitumisesta tiedotetaan vuodenvaihteen jälkeen.

Hyvä hetki käynnistää telesääntelyn norminpuku

Telepaketin säännöksiä Suomen lainsäädäntöön implementoidessa tavoitteena tulee olla sääntelyn selkeyttäminen, yksinkertaistaminen ja keventäminen. Kuluvan hallituskauden norminpurkutalkoot eivät ole yltäneet telesääntelyn puolelle. Nyt onkin hyvä hetki käynnistää norminpuku myös telesektorilla ja poistaa Suomi-lisät rohkeasti.

Uusi sääntely lisää merkittävästi BEREC:in tehtäviä muun muassa uusien suuntaviivojen ja kannanottojen antajana. Koska BEREC:istä tulee keskeinen toimija markkinoilla, tulee sen toiminnan olla avoimempaa ja läpinäkyvämpää. Suomen kannat BEREC:issä olisi syytä muodostaa etukäteen kansallisessa yhteistyössä Viestintäviraston, liikenne- ja viestintäministeriön, toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa.

FiCom osallistuu mielellään ja aktiivisesti sekä telepaketin implementointityöhön että BEREC:iä koskevien kansallisten kantojen muodostamiseen.

EU-telepaketti: direktiiviin ja asetukseen liittyviä määräaikoja

FiComin lausunnot EU:n telepaketti- ja AVMS-direktiiviehdotuksista

Lue lisää!

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

21.11.2018

FiComin lausunto valtioneuvoston jatkokirjelmään komission e-Evidence-asetusehdotuksesta

FiComin keskeiset viestit

  • Asetusehdotukseen sisältyy neuvotteluissa tehdyistä muutoksista huolimatta lukuisia, jo valtioneuvoston kirjelmästä annetuissa lausunnoissa esiin tuotuja sekä Suomen kannassa huomioituja ongelmia.
  • Asetuksen soveltamisala on epäselvä, ja ehdotus sisältää vieläkin merkittäviä oikeudellisia epävarmuustekijöitä.
  • Viranomaisen tulee varmistaa määräyksen oikeellisuus – yritys ei ole tuomioistuin.
  • Toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisella ei tule olla mahdollisuutta saada suomalaisten yksityiselämän ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvia tietoja silloin, kun se ei ole Suomen perustuslain mukaan sallittua.
  • Esittämis- ja säilyttämismääräyksen saajan tulee ensisijaisesti olla asiakasyritys, ei palveluntarjoaja.
  • Määräyksille asetetut aikarajat ovat epärealistiset.
  • Ehdotuksen velvoitteista aiheutuu yrityksille merkittävää hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia, joista on saatava täysimääräinen korvaus.
  • Olemassa olevia viranomaisprosesseja on tehostettava ongelmallisen lisäsääntelyn sijaan.

Yleiset huomiot

Asetusehdotukseen on tehty neuvotteluissa muutoksia, joista erityisesti kansallisen keskusviranomaisen nimittämisen mahdollistava lisäsääntely sekä soveltamisalaan tehdyt tarkennukset ovat askel oikeaan suuntaan. Neuvotteluissa asetusehdotuksen 4 artiklan 6 kohtaan lisätty mahdollisuus nimittää yksi tai useampi keskusviranomainen yhteistyössä avustamiseen parantaa lainvalvontaviranomaisten ja palveluntarjoajien välistä kommunikaatiota eurooppalaisten esittämis- ja säilyttämismääräysten noudattamisessa.

Oikeudellisen epävarmuuden vähentämiseksi esityksessä on oltava tyhjentävä lista rikoksista, joissa liikenne- ja sisältötietoja koskeva esittämismääräys on mahdollista antaa. 5 artiklan 4 kohtaan tällainen, eurooppalaisen tutkintamääräyksen liitteessä D olevan listan kanssa identtinen, listaus on neuvotteluissa lisätty, mutta tuoreimmassa puheenjohtajamaan esityksessä se on kuitenkin poistettu, vaikka jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja rikoksissa, joista voidaan tuomita vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistus.

Neuvotteluissa tehdyistä muutoksista huolimatta asetusehdotukseen sisältyy lukuisia, jo valtioneuvoston kirjelmästä annetussa lausunnossa esiin tuotuja ongelmia. Nämä tulee ratkaista ennen kuin palveluntarjoajien tehtävien ja aseman sääntelyn voidaan katsoa muuttuneen merkittävällä tavalla alkuperäisestä ehdotuksesta. Ongelmia on tuotu asianmukaisesti esiin myös perustuslakivaliokunnan lausunnossa 23/2018 vp.

Oikeudellinen epävarmuus

Asetusta sovelletaan laajaan joukkoon erilaisia palveluntarjoajia, joista osalle asetuksessa säädetyn kaltainen viranomaisten avustaminen on kokonaan uusi toiminto. Laveasti määritellystä soveltamisalasta ei voi kaikissa tilanteissa selkeästi tulkita, minkä palvelujen tuottamisen ketjussa toimivan yrityksen vastuulla määräyksen tietojen hankkiminen on, joten asetusehdotuksessa tulee tarkentaa eri tahojen vastuita.  

Puheenjohtajamaa on jatkokirjelmän mukaan ilmoittanut harkitsevansa 2 artiklan mukaisen palveluntarjoajan määritelmän sisältöä. FiComin saamien tietojen mukaan yleisnäkemystä varten 2 artiklaan ehdotettavat muutokset tulevat rajaamaan soveltamisalan tietoyhteiskuntadirektiivin tarkoittamiin sähköisen viestinnän palveluntarjoajiin silloin, kun ne tarjoavat tietojenkäsittelypalveluita tai tietojen tallentamista koskevia palveluita tai mahdollistavat asiakkaidensa välisen viestinnän pelkän palveluntarjoajan kanssa tapahtuvan viestinnän sijaan (”provides the ability to its users to communicate or to process or store data on behalf of the users to whom the service is provided”). Muotoilu on vieläkin liian epäselvä, eivätkä esimerkiksi soveltamisalaa koskevaan 3 artiklaan tehdyt muutokset ratkaise tätä määritelmiin liittyvää ongelmaa.

Ehdotuksen määritelmien mukaan sähköisen viestinnän metadata sisältyy niin verkkoyhteystietoihin kuin transaktiotietoihinkin. Tämä ei ole linjassa ePrivacy-asetusehdotuksessa esitetyn luokittelun kanssa, mikä aiheuttaa epävarmuutta ehdotusten keskinäisestä suhteesta. Tällainen metadatan luokittelu edellyttää lisäksi yrityksiltä esittämismääräysten noudattamisen varmistamiseksi verkkoyhteys- ja transaktiotietojen käsittelyn uudistamista, mikä entisestään lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Eri tietojen määritelmien tulisi olla EU-lainsäädännössä yhdenmukaisia.

Palveluntarjoajan harkintavaltaa rajaavat ja toisaalta palveluntarjoajan sijaintivaltion viranomaisen roolia määräysten arvioinnissa kasvattavat muutokset

Palveluntarjoajien harkintavaltaa on neuvotteluiden perusteella jossain määrin rajattu muuttamalla 9 ja 14 artikloiden tätä koskevaa sääntelyä. Esimerkiksi 9 artiklan 5 kohdasta on poistettu määräystä täytäntöönpantaessa harkittava peruste siitä, olisiko määräyksen täytäntöönpano selvästi Euroopan unionin perusoikeuskirjan vastaista tai olisiko määräyksessä selvästi kyse asetuksen väärinkäytöstä. Tämän lisäksi 14 artiklan 2-5 ja 9 kohdista on poistettu palveluntarjoajan harkintaa koskevia säännöksiä.

Asetusehdotukseen on ehdotettu sisältötietojen osalta lisättäväksi uusi 7 a artikla palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen notifikaatiosta tilanteissa, joissa määräyksen antavalla viranomaisella on perusteltua syytä epäillä, että määräysten tarkoittaman tiedon kohteena oleva henkilö ei asu määräyksen antavassa valtiossa. Palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltainen viranomainen voisi tämän jälkeen kolmen päivän määräajan kuluessa ilmoittaa, jos määräyksen tarkoittamaa tietoa koskevat palveluntarjoajan sijaintivaltion lainsäädännön säännökset erioikeuksista tai vapauksista tai jos tiedon luovuttaminen voisi vaikuttaa palveluntarjoajan sijaintivaltion perustavanlaatuisiin intresseihin. Saatuaan tällaisen ilmoituksen määräyksen antavan viranomaisen tulisi ottaa nämä huomioon vastaavasti kuin jos ne perustuisivat antajavaltion kansalliseen lainsäädäntöön.

Neuvotteluissa on ehdotettu myös vaihtoehtoa, jossa notifikaatio tulisi antaa palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen sijaan tiedon kohteena olevan henkilön asuinvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle. Mikäli määräyksen antamisen yhteydessä ei olisi mahdollista varmistaa tiedon kohteena olevan henkilön henkilöllisyyttä, määräyksen antavan valtion olisi pyydettävä tilaajatiedot palveluntarjoajalta varmistaakseen, mitä jäsenvaltiota sen tulisi notifioida.

Notifikaatiovelvollisuutta on neuvotteluissa ehdotettu laajennettavaksi muuhunkin kuin sisältötietoon. FiComin saamien tietojen mukaan valtaosa jäsenvaltioista, mukaan lukien notifikaatiovelvoitetta aikaisemmin vastustaneet jäsenvaltiot, näkee tämän kompromissiratkaisuna, joka mahdollistaisi tiedon kohteena olevan henkilön asuinvaltion toimivaltaisen viranomaisen notifikaation palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltaisen viranomaisen sijaan. Tämä vaihtoehto jättää kuitenkin liian paljon vastuuta palveluntarjoajalle, eikä sitä tule hyväksyä. Palveluntarjoajan sijaintivaltion viranomaisten on voitavat arvioida muussa kuin määräyksen antajavaltiossa asuvaa henkilöä koskevat tiedon luovuttamismääräykset. Palveluntarjoajan sijaintivaltion toimivaltaisella viranomaisella tulisi muutenkin olla laajemmin mahdollisuus kyseenalaistaa eurooppalainen esittämismääräys. Palveluntarjoajan sijaintivaltion viranomaisten tekemällä arvioinnilla tulee olla todellista merkitystä sen kannalta, voidaanko tietoa luovuttaa toiseen jäsenvaltioon tai voiko tietoa hankkiva valtio käyttää tietoa rikosprosessissa. Uusi 12 a artikla korostaa oikeasuuntaisesti aikaisempaa enemmän täytäntöönpanovaltion kansallisen lain mukaisten erioikeuksien tai vapauksien turvaamista ja huomioon ottamista koko rikosprosessin ajan määräyksen antajavaltiossa. Yksittäisen palveluntarjoajan tai teleyrityksen vastuulla ei ole arvioida, onko tietojen luovutus lain mukaan mahdollista, vaan määräyksen oikeellisuuden varmistaminen kuuluu kansalliselle viranomaiselle.

Toisen jäsenvaltion lainvalvontaviranomaisella ei tule olla mahdollisuutta saada suomalaisten yksityiselämän ja viestinnän luottamuksellisuuden piiriin kuuluvia tietoja silloin, kun se ei ole Suomen perustuslain mukaan sallittua. EU:n perusoikeuskirja ei ole Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta ja luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan rajoittamisessa yrityksiä velvoittaa perusoikeuskirjaa tiukempi perusoikeusjärjestelmämme lainsäädäntöineen.

Tietojen salaus, luottamuksellisuus ja sopimusehtojen mukainen käsittely otettava huomioon

Alkuperäisen ehdotuksen resitaalin 19 mukaan tiedot on toimitettava riippumatta siitä, onko ne salattu vai ei. Salatun tiedon antaminen on kuitenkin hyödytöntä ilman salauksen purkamiseen soveltuvaa salausavainta.  Sääntelyyn tulee tämän vuoksi sisällyttää selkeät säännökset salatun tiedon suojaamisesta sekä siitä, ettei palveluntarjoajalta voi vaatia salauksen purkamista. Kyseinen resitaali ei ole muuttunut neuvotteluissa ja se tulee poistaa ehdotuksesta.

Luovuttaessaan salattua tietoa palveluntarjoajat voivat joutua tahtomattaan lähettämään toimivaltaiselle viranomaiselle enemmän tietoa kuin on tarpeen tai ylipäätään pyydetty, koska palveluntarjoaja ei voi tietää, mitä tietoja on salattu. Luovutetut tiedot voivat sisältää luottamukselliseksi säädettyä, esimerkiksi lääkärin tai asianajajan salassapitovelvollisuuden alaista tietoa. Palveluntarjoajan toimipaikan kansallisen sääntelyn ohella luovutettavaksi vaadittuun tietoon voi kohdistua salassapitovaatimuksia myös esimerkiksi sopimuksen tai kolmannen maan sääntelyyn perustuen. Palveluntarjoajien vastuulla on usein asiakkaan informoiminen viranomaispyynnöistä, jolloin päätöksentekovalta tietojen luovuttamisesta siirtyy asiakkaalle itselleen. Luottamuksellisuutta ja informointia koskevaa 11 artiklaa on tiukennettu muutoksin, joiden mukaan palveluntarjoajan tulee ilmoittaa tietopyynnöstä sen kohteelle ainoastaan, jos pyynnön tehnyt viranomainen näin tahtoo. Muutoin ilmoitusvelvollisuus on pyynnön antavalla viranomaisella, jonka tulee henkilölle ilmoittaessaan kertoa kaikista 17 artiklassa tarkoitetuista käytettävissä olevista oikeussuojakeinoista sekä tarvittaessa huolehtia käännöksistä.

Muutetussakaan asetusehdotuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa palveluntarjoajan toimintaan suhteessa asiakkaisiinsa. Kun määräys koskee yritysasiakasta, on tarpeellisuus- ja suhteellisuusvaatimuksen vuoksi osana prosessia ja palveluntarjoajalle annettavaa informaatiota perusteltava, miksi määräys osoitetaan palveluntarjoajalle eikä suoraan asiakkaalle, jonka tulee olla pyynnön ensisijainen kohde.

Ainoastaan tiettyjen ammattien vapaudet ja erioikeudet sekä vastaanottajan jäsenvaltion turvallisuuteen tai puolustukseen liittyvät olennaiset edut on mainittu asetusehdotuksessa huomioon otettavaksi, ja nekin ainoastaan johdantokappaleessa. Asetusehdotuksessa tulee varmistaa, ettei pyydetyt tiedot luovuttava palveluntarjoaja joudu vastuuseen muun lainsäädännön perusteella noudattaessaan viranomaisen määräystä. Myös pyydettyjen tietojen luovutuksen tietoturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Eri jäsenvaltioiden eri lainvalvontaviranomaisilla on erilaisia, hyvin kirjavia salausohjelmia ja -käytäntöjä. Asetuksessa pitää nimenomaisesti säätää, ettei ole olemassa minkäänlaisia takaportteja tai muita tapoja taikka teknologioita heikentää palvelun turvallisuutta. Lisäksi tulee edellyttää, ettei tieto ole ollut saatavissa muilla keinoilla.

EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely

Jatkokirjelmässä on todettu, että neuvotteluissa tulee varmistaa, että asetusehdotuksen lopullinen teksti on asianmukainen ehdotuksen oikeusperustan kannalta. Neuvoston oikeuspalvelu on 18.5.2018 pidetyssä CATS-kokouksessa alustavana arvionaan lausunut, että asetusehdotuksen oikeusperusta on asianmukainen, mutta oikeusperustan asianmukaisuuden ratkaisee viime kädessä EU-tuomioistuin. Perustuslakivaliokunta on asiantuntijoita kuultuaan painottanut, että oikeusperustan asianmukaisuuden varmistamiseen on kiinnitettävä vakavaa huomiota. 

Asetus on ehdotettu annettavaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan nojalla, mikä sinänsä mahdollistaa sekä asetusten että direktiivien käytön säädösinstrumentteina. Valiokuntakäsittelyn aikana selväksi käyneen sääntelyn oikeusperustan tulkinnanvaraisuuden sekä perusoikeuksien vuoksi on kuitenkin perustellumpaa säädellä asiasta asetuksen sijaan direktiivillä.

Hallinnollinen taakka

Ehdotettu sääntely aiheuttaa yrityksille kustannuksia sekä merkittävää hallinnollista taakkaa.  Jotta palveluntarjoaja voisi toteuttaa asetuksessa säänneltyjä määräyksiä ja selvittää niiden lainmukaisuuden, sen tulisi nimetä erillinen oikeudellinen edustaja. Tällaista ei useissa yrityksissä ole välttämättä valmiiksi saatavilla.

Määräyksessä asetetut aikarajat epärealistisia

Eurooppalaisiin esittämis- ja säilyttämismääräyksiin vastaamiselle asetetut aikarajat ovat tiukkoja ja epärealistisia, eikä niihin ole saatu neuvotteluiden aikana muutosta. Kiireellisten tilanteiden kuuden tunnin aikaraja edellyttäisi yrityksiltä käytännössä jatkuvaa päivystysvelvollisuutta, eikä pyydetty tieto ole välttämättä edes suoraan ladattavissa palveluntarjoajan järjestelmistä vaan sen hakeminen edellyttää manuaalista asiantuntijatyötä. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Lisäksi eri jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten sekä muiden tahojen olisi helppo väärinkäyttää nopeutettua menettelyä.

Yrityksen on säilytettävä tietoja vastaanottamansa säilyttämispyynnön toimeenpanemiseksi yli 60 päivää, mikäli lainvalvontaviranomainen vahvistaa määräajassa laatineensa esittämispyynnön. Säilyttämispyynnön kohteena olleiden tietojen säilyttämiselle ei ole kuitenkaan asetettu ehdotuksessa minkäänlaista aikarajaa, mikäli lainvalvontaviranomainen ei jostain syystä annakaan vahvistetusti laatimaansa esittämispyyntöä.  Tämä tulee huomioida asetusehdotuksen jatkoneuvotteluissa ja tehdä selkeä kirjaus tietojen säilytysvelvollisuuden päättymisestä näissä tilanteissa

Määräysten todentaminen tehtävä luotettavaksi

Määräysten toimittamista koskevia 8 ja 9 artikloita on muutettu siten, että määräyksiä koskeva lomake on toimitettava tavalla, joka on turvallinen ja luotettava siten, että määräyksen vastaanottaja voi varmistua lomakkeen oikeellisuudesta.  Ehdotetut säännökset määräysten todentamiseksi eivät oikeasuuntaisuudestaan huolimatta kuitenkaan ole riittäviä. Palveluntarjoajan on mahdotonta varmistua jokaisen kansallisen lainvalvontaviranomaisen leiman ja allekirjoituksen aitoudesta, minkä vuoksi vahvempi todentamisjärjestelmä on välttämätön. Tämän lisäksi määräysten esittämiseen oikeutetut jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset tulee määritellä tarkasti ja ne tulee olla palveluntarjoajien tiedossa. Ehdotetut säännökset eivät ainoastaan heikennä tietoliikenteen alalla noudatettavia korkeatasoisia tietoturvavaatimuksia vaan voivat johtaa järjestelmän väärinkäyttöön, mikä on omiaan heikentämään käyttäjien luottamusta ICT-alan infrastruktuuriin ja haitata digitalisaatiota. Asetukseen tulee tämän vuoksi sisällyttää säännökset esittämismääräyksen toimeenpanemiseksi annettujen tietojen turvallisuuden ja koskemattomuuden varmistamiseksi.

Kustannukset korvattava täysimääräisesti

Palveluntarjoajalla on asetusehdotuksen mukaan oikeus vaatia korvausta kustannuksistaan ainoastaan silloin, kun se on määräyksen antavan valtion kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Ainoa neuvotteluissa tähän tehty lisäys koskee jäsenvaltioiden velvollisuutta informoida komissiota kansallisista käytännöistään kustannusten korvaamisessa. Asetusehdotuksella ei yhdenmukaisteta kustannusten korvaamista, ja koska käytännöt ovat jäsenvaltioissa hyvin erilaisia, mahdollisilla kustannuksilla ei voida torjua lainvalvontaviranomaisten aiheettomia tai vilpillisiä määräyksiä. Palveluntarjoajien olisi käytännössä hyvin vaikea saada korvausta pyydettyjen tietojen toimittamisesta, ja koska annettujen esittämismääräysten tai niistä aiheutuvan työn määrää olisi hyvin vaikea ennakoida, asetusehdotus aiheuttaa merkittävän kuluriskin.

Palveluntarjoajilla tulee olla oikeus täysimääräiseen korvaukseen viranomaisen avustamisesta, jolloin sekä vastuu että riski aiheutuvista kustannuksista olisi ensisijaisesti määräyksen antaneella viranomaisella. Myös kansallinen kustannusten korvaamista koskeva lainsäädäntö vaatii päivittämistä siten, että viranomaistyöstä aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti – myös henkilötyön osalta.

Seuraamusmaksu kohtuuton vaade

Asetuksessa velvoitetaan jäsenvaltioita säätämään palveluntarjoajiin kohdistuvia seuraamusmaksuja, mikäli nämä eivät luovuta eurooppalaisessa esittämis- tai säilyttämismääräyksessä pyydettyjä tietoja. Ottaen huomioon palveluntarjoajille asetusehdotuksesta aiheutuvat huomattavat kustannukset, hallinnollisen taakan sekä oikeudellisen asemaan liittyvät epävarmuustekijät, FiCom pitää rikosoikeudellisten seuraamusten rinnalle asetusehdotuksessa esitettyjä taloudellisia seuraamuksia kohtuuttomina. Asetus ja direktiivi vaativat palveluntarjoajia noudattamaan esittämismääräystä ja muita oikeudellisia prosesseja seuraamusmaksun uhalla ilman, että palveluntarjoajaa suojataan siinä tapauksessa, että noudattaminen loukkaa muita EU:n tai sen jäsenvaltion lakeja. Resitaali 46 toteaa, että palveluntarjoajan pitäisi olla vapautettu vastuusta sen noudattaessa vilpittömässä mielessä esittämis- ja säilyttämismääräyksiä. Tämä immuniteetti tulee sisällyttää myös asetuksen varsinaisiin säännöksiin, ja esitetyn mukaisen sakon tulisi olla mahdollinen ainoastaan täysin tahallisesta ja perusteettomasta toiminnasta.

Neuvotteluissa on ehdotettu seuraamuksia koskevaan 13 artiklaan joko kiinteään euromäärään perustuvaa seuraamusmaksun vähimmäistasoa tai enimmäistasoksi yleisen tietosuoja-asetuksen kaltaista, tietyn suuruista prosenttiosuutta yrityksen vuotuisesta liikevaihdosta. Asetusehdotuksen vaikutusten kannalta kohtuuton liikevaihdon prosenttiosuuteen perustava seuraamusmaksu on huolestuttava muutos asetuksen seuraamuksiin. Suomen tulee kannattaa kiinteään euromäärään perustuvaa seuraamusmaksun vähimmäistasoa sekä muutenkin tasapainoisempaa seuraamuksia koskevaa sääntelyä.

Varsinkin mikroyritysten on erittäin vaikea täyttää velvoitteitaan kiireellisissä tilanteissa, jotka ajoittuvat yritysten aukioloaikojen ulkopuolelle. FiComin saamien tietojen mukaan neuvotteluissa on keskusteltu vaihtoehdosta, jossa resitaaliin lisättäisiin jäsenvaltioille mahdollisuus pidättäytyä seuraamusten asettamisesta tällaisissa tilanteissa. Suunta on kannatettava, koska asetusehdotuksen velvoitteet ovat erityisen raskaat pienille yrityksille.

Lopuksi

Asetuksen voimaantuloa koskevaa 25 artiklaa on muutettu siten, että täytäntöönpanoaikaa on ehdotettu pidennettäväksi kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Tämä on kannatettava muutos

Suomen kannassa on kiinnitetty asianmukaisesti huomiota lukuisiin asetusehdotukseen sisältyviin ongelmiin ja epätarkkuuksiin, jotka koskevat palveluntarjoajille osoitettuja tehtäviä ja asemaa. Mikäli asiasta halutaan säätää suoraan sovellettavalla asetuksella, palveluntarjoajille asetettujen vaatimusten ristiriidat muusta sääntelystä tulevien velvoitteiden kanssa on selvitettävä oikeusvarmuuden takaamiseksi. Asetuksessa tulisi varmistaa myös palveluntarjoajan oikeus korvaukseen sille aiheutuneista kustannuksista sekä riittävät oikeussuojakeinot muihin velvoitteisiin nähden. Lähtökohtaisesti todistusaineiston saatavuus tulisi kuitenkin varmistaa kehittämällä jo olemassa olevia jäsenvaltioiden välisiä prosesseja, jolloin palveluntarjoajat asioisivat ainoastaan kansallisen viranomaisen kanssa. Viranomaisten tulee tiivistää ja terävöittää omaa yhteistyöverkostoaan tarpeettoman ja ongelmallisen lisäsääntelyn sijaan. Asetusehdotus ei vastaa Euroopan komission sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman tavoitteita.

Vaikka asetusehdotuksessa edellytetäänkin jäsenvaltioiden keräävän asianomaisilta viranomaisilta kattavia tilastotietoja asetuksen mukaisten määräysten käytöstä, siihen ei ole sisällytetty säännöksiä tämän velvoitteen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Lisäksi 19 artiklan 2 kohtaan neuvotteluissa tehdyn muutoksen myötä jäsenvaltioiden velvoitetta kerätä tilastotietoja on lievennetty. Esittämis- ja säilyttämismääräysten vastaanottamista ja antamista koskevat tilastot ovat avainasemassa palveluntarjoajien ja viranomaisten välisen yhteistyön läpinäkyvyydessä, ja komission tulisi siksi pystyä valvomaan velvoitteen noudattamista. Palveluntarjoajille 19 artiklan 3 kohtaan lisätty mahdollisuus kerätä tilastotietoja on omiaan parantamaan järjestelmän läpinäkyvyyttä. Yrityksillä tulisi kuitenkin olla mahdollisuus komissiolle vapaaehtoisesti toimitettavien tilastojen lisäksi julkaista vapaaehtoisia avoimuusraportteja vastaanottamistaan pyynnöistä ilman, että sääntelyyn sisältyvä salassapitovelvollisuus sen estää.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

Pages