20.11.2018

Telia avaa 5G-verkon Oulussa, Nuottasaaren teollisuusalueelle rakentuu maailmanluokan teollinen 5G-ekosysteemi

Telia avaa ensimmäisenä operaattorina 5G-verkon Ouluun. Verkon myötä Oritkari-Nuottasaaren alueelle rakentuu yksi maailman ensimmäisistä teollisista 5G-ympäristöistä.

5G-verkon ansiosta alueen teollisuusyritykset ja logistiikkatoimijat pääsevät kehittämään uusia digitaalisia toimintamalleja ja innovaatioita uusimman teknologian avulla.

”Olemme arvioineet, että 5G:n ensimmäiset käyttökohteet löytyvät teollisuudesta, jossa automaatio, prosessien etähallinta ja monipuolinen reaaliaikaisen datan käyttö hyötyvät 5G:n viiveettömyydestä ja huippunopeudesta. Oulun vahva ekosysteemi ja toimijoiden ennakkoluulottomuus uuden teknologian käyttöönotossa vauhdittivat päätöstämme jatkaa 5G:n käyttöönottoa Oulussa”, sanoo 5G-ohjelman johtaja Janne Koistinen, Telia Finland.

Teollisten prosessien lisäksi 5G:n odotetaan tuovan merkittäviä mahdollisuuksia logistiikkaan reaaliaikaisen seurannan ja autonomisesti tai etäohjauksella liikkuvien ajoneuvojen myötä.

”Oulu on yksi keskeisimmistä toimipaikoista Nokian 5G-teknologian ja mobiiliverkkotuotteiden tutkimuksessa ja kehittämisessä maailmanlaajuisesti. Oulun alueen vahva startup-yrityskulttuuri ja tiivis yhteistyö kaupungin, yliopiston sekä alueen yritysten välillä ovat mahdollistaneet ainutlaatuisen ekosysteemin syntymisen Ouluun. Ekosysteemin yhteistyönä on muun muassa rakennettu avoin 5G-testiverkko, jossa syntyy uusia tuotteita ja palveluita alueen yritysten yhteistyönä”, sanoo Smart Radio tuotekehitysjohtaja Rauno Jokelainen Nokialta.

Oulussa on mittavia suunnitelmia alueen teollisuuden ja yritystoiminnan kehittämiseksi kaupungin vahvan teknologisen perinteen velvoittamana.

”Oulun kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten kaupunkiverkkojen kehittämisessä ja innovatiivisessa hyödyntämisessä yhteistyössä Nokian ja eri toimijoiden kanssa. Yhteistyö 5G-verkoissa jatkaa tätä toimintakulttuuria ja tarjoaa jälleen kerran alustan uusien palveluiden ja liiketoimintamallien kehittämiselle”, toteaa Janne Mustonen BusinessOulusta.

Telia avasi esikaupallisen 5G-verkon Helsingissä syyskuun alussa. Verkko toimii Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. Varsinainen kaupallinen toiminta 5G-verkossa voidaan aloittaa vuoden 2019 alussa, jolloin valtioneuvoston myöntämät uusien taajuuksien toimiluvat astuvat voimaan. Telia voitti 1.10. päättyneessä taajuushuutokaupassa 5G-taajuudet 3,5 GHz:n taajuusalueella.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


20.11.2018

Vanhempien selvä enemmistö arvioi, että Suomessa esiintyy digitaalista eriarvoistumista lasten keskuudessa

DNA:n 6–16-vuotiaiden lasten ja nuorten vanhemmille teettämän koululaistutkimuksen mukaan 59 % suomalaisvanhemmista arvioi, että lasten keskuudessa tapahtuu digitaalista eriarvoistumista. Jopa 62 % uskoo sen vaikuttavan lapsen koulumenestykseen ja tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksiin.

DNA:n vuosittain teettämän koululaistutkimuksen* tarkoitus on selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimuksesta selvisi, että jopa yli puolet (58 %) vastanneista kokee perheessään tai lähipiirissään, että lapselle ei ole varaa ostaa sellaista älylaitetta, jonka lapsi haluaisi. Samalla vanhemmista 46 % on havainnut, että älylaitteen puuttuminen asettaa lapsen ulkopuoliseen asemaan kaveripiirissään. Tämä korostuu erityisesti 10–16-vuotiaiden lasten ja nuorten keskuudessa.

Vanhemmat pelkäävät eriarvoistumisen yltävän myös kaveripiirin ulkopuolelle, sillä 62 % vastaajista kokee sen uhkaavan pitkällä tähtäimellä lapsen koulu- ja uramenestystä. Digitaalisen eriarvoistumisen näki Suomessa yhteiskunnalliseksi ongelmaksi 45 % vastaajista. Vajaa neljännes (24 %) tunnisti digitaalista eriarvoistumista omassa perheessään ja lähipiirissään.

– Älylaite on lapselle ja nuorelle monipuolinen väline, joka auttaa ylläpitämään sosiaalisia suhteita ja opettaa digitaalisia taitoja, ja jonka avulla tallennetaan tärkeitä muistoja, kuunnellaan musiikkia tai viihdytään vaikkapa videoiden tai pelien parissa. Ilman älylaitetta lapsi voi kokea ulkopuolisuuden tunnetta, kun vaikkapa yhteydenpito kavereiden kesken ei ole mahdollista. Vanhempien ja lasten on kuitenkin sovittava yhteiset pelisäännöt, jotta laitteen käyttö on lapselle turvallista, kertoo yritysvastuupäällikkö Hanna Haapakoski DNA:lta.

Vanhemmat arvostavat yhä lasten harrastuksia ja yhteistä aikaa

Kyselyyn vastanneista 28 % kertoi, että perheessä joudutaan tinkimään muista tarpeellisista menoista, jotta lapselle voidaan ostaa älylaite. Samalla kuitenkin lasten harrastukset ja perheen yhteinen vapaa-aika koettiin tärkeiksi. Lähes kaksi kolmasosaa (60 %) kertoi, ettei tinkisi lasten harrastuksista. Myös perheen yhteiset lomamatkat (55 %), herkuttelu perheen kesken (41 %) ja yhteinen huvittelu, esimerkiksi elokuvat ja huvipuistot (40 %) koettiin asioiksi, joista vanhemmat eivät ole valmiita nipistämään.

DNA kutsuu suomalaiset lahjoittamaan hyvää tekevän auttavan puhelimen

DNA käynnistää hyväntekeväisyyskampanjan lasten ja nuorten digitaalisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi. Kampanjalla halutaan erityisesti auttaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia ja nuoria ja tarjota heillekin mahdollisuus olla osallinen digitaalisessa elämässä. Jokaisesta DNA Kauppaan kierrätettäväksi tuodusta puhelimesta DNA lahjoittaa 10 euroa lyhentämättömänä SOS-Lapsikylän lasten ja nuorten laite- ja liittymähankintoihin kampanja-aikana 27.11.–7.12.2018. Samalla DNA huolehtii myös vanhojen puhelimien ympäristöystävällisestä ja tietoturvallisesta kierrätyksestä.

Laitteet eivät saa määrittää lapsen jatkokoulutustoivetta

– Osallisuus digitalisoituvassa yhteiskunnassa mahdollistetaan asianmukaisilla välineillä. Lapsen ja nuoren omat unelmat vaikkapa jatkokoulutuspaikasta eivät saa olla siitä kiinni, että onko nuorella omaa tietokonetta vai ei. Se ei saa olla nuorelle jatkokoulutuksen valintaperuste. Me näemme, että jokaisella lapsella ja nuorella Suomessa tulisi olla samanlainen mahdollisuus unelmoida itselleen sopivasta koulutuksesta ja tulevaisuudesta, kiteyttää Haapakoski.

 

* DNA:n vuotuinen koululaistutkimus selvittää 6-16-vuotiaiden lasten ja nuorten puhelimen hankintaa ja käyttötarkoituksia sekä puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2018 ja siihen osallistui kaikkiaan 1032 ikäryhmässä 6–16-vuotiaiden lasten vanhempaa/huoltajaa. Tutkimuksen toteutti Nepa Insight.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


20.11.2018

EU-komission Vesa Terävä:
Sääntelyllä ei tähdätä kaikkea mikä liikkuu

Euroopan komissiossa viestintäverkoista, sisällöistä ja teknologiasta on vastuussa DG Connect -pääosasto. Sen tutkimusstrategiayksikön päällikkö Vesa Terävä vastaa kysymyksiin EU:n sähköisen viestinnän lainsäädännön ns. telepaketista, josta syntyi sopu viime kesänä. Nyt direktiiviä ollaan tuomassa kansalliseen lainsäädäntöön.

Mitkä ovat EU:n telepaketin päätavoitteet?

- Taloudessa ja yhteiskunnassa laajemmin tapahtuva digitaalinen muutos, josta esimerkkeinä ovat mm. verkkosisältöpalvelujen lukumäärän ja suosion lisääntyminen sekä esineiden internetin, pilvipalveluiden sekä laitteiden välisen viestinnän (M2M) yleistyminen, on johtanut laadukkaiden kiinteiden ja langattomien yhteyksien jatkuvaan kysynnän kasvuun. Viestintälainsäädännön on vastattava tähän haasteeseen ja tuettava siirtymistä kohti gigabittiyhteiskuntaa.

- Viestintäpalveluiden tarjonta on monipuolistunut ja kansainvälistynyt internetin myötä. Kuluttajansuojasäännösten on huomioitava tämä kehitys ja turvattava sekä loppukäyttäjien oikeudet muuttuneilla markkinoilla riippumatta siitä, miten palvelut tarjotaan, että palveluntarjoajien mahdollisuus tarjota palveluita mahdollisimman yhdenmukaisten sääntöjen puitteissa.

Mikä on mielestäsi merkittävin muutos nykysääntelyyn verrattuna?

- Uusi lainsäädäntökehys korostaa verkkoinvestointien tärkeyttä ja laajentaa siviili-infrastruktuurin (mm. mastojen, kaapelikanavien ja jakamojen) käyttöoikeutta, mikä laskee merkittävästi teleoperaattoreiden kustannuksia ja helpottaa oman verkkoinfrastruktuurin rakentamista. Uudet yhteisinvestointeja koskevat säännöt hyödyntävät kaikkia markkinatoimijoita, jotka ovat valmiita investoimaan erittäin suuren kapasiteetin kuituverkkoihin.

- Radiotaajuuksien osalta taajuustoimilupien takaama 20 vuoden investointivarmuus ja yhteiset määräajat luovat edellytykset 5G-verkkojen rakentamiselle. Erityisesti vaatimus 3,5 GHz:n ja 26 GHz:n taajuusalueita koskevien toimilupien myöntämiseksi vuoden 2020 loppuun mennessä tasoittaa tietä nopealle Euroopan laajuiselle verkkorakentamiselle. Lisäksi uudet säännöt yhdenmukaistavat loppukäyttäjäsuojaa koskevia sääntöjä EU:ssa ja varmistavat näin loppukäyttäjille korkeatasoisen kuluttajansuojan kaikkialla unionin alueella.

Toteutuvatko tavoitteet uudella lainsäädännöllä? Ovatko valitut keinot oikeita ja riittäviä?

- Tulevina vuosina tarvitaan merkittäviä verkkoinvestointeja, joista pääosin vastaa yksityinen sektori kilpailluilla markkinoilla. Vaikka investointeihin vaikuttava useat, lainsäädännöstä riippumattomat taloudelliset tekijät, säännöstö, joka korostaa infrastruktuuri-investointeja ja tarjoaa kaikille toimijoille oikeat kannustimet investoimaan sekä varmistaa että radiotaajuudet ovat nopeasti saatavilla, tarjoaa ennustettavissa olevan ja investointeja tukevan oikeudellisen kehyksen.

Huomioidaanko paketissa kansallisten markkinoiden erityispiirteet? Jos, niin miten?

- Kansalliset sääntelyviranomaiset ovat keskeisiä toimijoita uusien sääntöjen soveltamisessa. Niiden tehtävänä on arvioida, toimivatko markkinat ja jos ne eivät toimi, asettaa asianmukaisia ​​sääntelyvelvoitteita.

- Itse asiassa nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna uudet säännöt ottavat huomioon selkeästi sen, että kilpailuedellytykset voivat vaihdella huomattavasti ei ainoastaan jäsenvaltioiden välillä mutta myös niiden sisällä. Tämän vuoksi sääntelyviranomaisilta edellytetään kohdennetun sääntelyn pohjaksi sekä jo rakennettujen verkkojen sekä investointisuunnitelmien kartoittamista.

Miten telepaketin vaikutuksia markkinoille seurataan?

- Seurantaa tapahtuu eri tasoilla. Osana markkina-analyysiprosessia sääntelyviranomaiset keräävät tietoja markkinoiden kehityksestä ja nämä tiedot jaetaan komission ja Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen BERECin kanssa, jotka molemmat seuraavat markkinoiden kehitystä EU:n tasolla.

- Komissio jatkaa raportointia markkinoiden ja sääntelyn edistymisestä vuosittaisessa raportissa, joka perustuu muun muassa ns. DESI-indeksiin (Digital Economy and Society Index) sekä maakohtaisiin raportteihin EU-lainsäädännön täytäntöönpanosta.

Tuleeko vielä uusi telepaketti tai tarvitaanko jatkossa telealan erityissääntelyä? Jos, niin millaista sen tulisi mielestäsi olla?

- Ensin on varmistettava, että uudet säännöt pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan ennen kuin ennakoidaan tulevia sääntelytarpeita.

- Suuntaus on selvä: viimeisten 15 vuoden aikana säänneltyjen markkinoiden lukumäärä on selvästi vähentynyt. 2000-luvun alussa säänneltyjä markkinoita oli 18. Tällä hetkellä EU:n tasolla säänneltäväksi on identifioitu neljä markkinaa sekä roaming.

- Lisäksi uuden sääntelykehyksen puitteissa terminointimarkkinoiden sääntelyä yksinkertaistetaan, joskin samalla kuluttajansuojaa lisätään kansainvälisten puheluiden osalta.

- Sääntelyllä ei tähdätä kaikkea mikä liikkuu, vaan säännellään sitä mikä ei liiku ja estää markkinoita toimimasta.

- Ennakkosääntelyn alaisia markkinoita koskeva suositus tarkistetaan seuraavan kerran vuoden 2020 loppuun mennessä. Koko sääntelykehystä tarkastellaan uudelleen vuoden 2025 loppuun mennessä. Nopeasti muuttuvalla alalla seitsemän vuotta on niin pitkä aika, ettei tässä vaiheessa ole mitään syytä tehdä liian pitkälle meneviä ennusteita.

Vesa Terävä on Euroopan komission viestintäverkoista, sisällöistä ja teknologiasta vastaavan DG Connect -pääosaston tutkimusstrategiayksikön päällikkö.
 


16.11.2018

Telian AinaCom-kauppa vahvistui

Telia ostaa ICT-palveluita yritysasiakkaille tarjoavan AinaCom Oy:n. 24.10. julkistettu sopimus on tänään hyväksytty Aina Groupin ylimääräisessä yhtiökokouksessa.

Kauppa vahvistaa Telia Finlandin asemaa johtavana valtakunnallisten ICT-palveluiden tarjoajana. AinaCom Oy tarjoaa yritysasiakkaille puhe-, mobiili-, verkko- ja IT-ratkaisuja yhteyksineen. Yhtiöllä on noin 60 työntekijää, ja sen liikevaihto vuonna 2017 oli 15,5 miljoonaa euroa.

Telian arvion mukaan kauppa saatetaan päätökseen 3.12.2018. AinaCom Oy jatkaa tämän jälkeen käynnistyvässä siirtymävaiheessa toimintaansa Telian tytäryhtiönä.

Maaliskuussa 2014 silloinen Sonera osti AinaComin kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot. Telia Finland on vahvistanut yritysostoilla asemaansa johtavana valtakunnallisena ICT-palveluiden kumppanina. Viimeisen kahden vuoden aikana ICT-palveluyritykset Nebula, Propentus, Inmics ja Cloud Solutions CS Oy ovat liittyneet Telia-perheeseen.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


15.11.2018

ShedHelsingin Seikkailu jouluyönä -musikaali saattelee näyttämölle yli 130 ainutlaatuista nuorta

Joulukuussa Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa ensi-iltansa saava Seikkailu jouluyönä on musikaali, joka tarjoaa erilaisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden päästä esiintymään. Tämän ShedHelsinki-musiikkiteatterihankkeen taustalla on Elisan perustama säätiö, joka tukee monimuotoista ja erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä.

Seikkailu jouluyönä on koko perheen musikaali, joka tulvii hyvää musiikkia, huumoria, vauhtia ja sopivasti jännitystäkin. Lontoolaisen Chickenshed-teatterin esikuvan mukaisesti musikaalihanke tarjoaa eri-ikäisille ja erilaisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille mahdollisuuden tulla nähdyksi sekä toteuttaa itseään turvallisessa ja tasavertaisessa ympäristössä.

Musikaalin kantava voima on ShedHelsingin musiikkiteatterikerhoissa harrastavat 9–19-vuotiaat lapset ja nuoret. Moni heistä on suurella estradilla ensimmäistä kertaa, osa taas jo kokeneempia esiintyjiä. Jotkut nuorista kelailevat pyörätuoleilla, toisilla on äidinkielenään viittomakieli – ja jokaisella rohkeus sekä halu laittaa itsensä likoon.

– Tavoitteemme on lisätä erilaisuuden ja moninaisuuden hyväksymistä, sekä edistää vuorovaikutusta ja tasavertaisia kohtaamisia. Haluamme rohkaista kaikenlaisia nuoria toteuttamaan itseään, sillä jokaisella on oikeus tulla nähdyksi. Tänä vuonna musikaalissa käytetään ensi kertaa rinnakkain suomea ja suomalaista viittomakieltä, ShedHelsinki Säätiön hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattila sanoo.

Seikkailu jouluyönä -musikaalin toteutuksesta vastaa StepUp Schoolin Skene-musiikkiteatterikoulun opettajat ohjaaja Marco Bjurströmin johdolla. Viittomakielisen ilmaisun ohjauksesta vastaa Noora Karjalainen ja viittomakielen käännöksestä Karjalainen yhdessä Netta Keski-Levijoen kanssa. Esityksen kapellimestarina taituroi Tuomas Kesälä.

ShedHelsingin, Elisan ja Helsingin Kaupunginteatterin yhteistuotantona syntyvä jouluinen musikaali on jo kolmas valtavirrasta poikkeava ShedHelsinki-esitys ja jatkoa aiempina vuosina esitetyille kiitosta saaneille musikaaleille Prinsessa Ruusunen – Paluu tulevaisuuteen ja Peter Pan.

Seikkailu jouluyönä ensi-ilta 8.12.2018 ja esitykset 28.12.2018 saakka Helsingin Kaupunginteatterin studio Pasilassa (Ratamestarinkatu 5)

Liput: 39 €

Ikäsuositus: 5-vuotiaasta alkaen

Makupaloja esityksestä Elisa Kulmassa (Aleksanterinkatu 19) 17.11.2018 klo 13.00 ja 14.00

https://www.shedhelsinki.fi/musikaali

ShedHelsinki Säätiö lyhyesti

Elisan perustama ShedHelsinki Säätiö tukee monimuotoista ja erityislapset huomioivaa lapsi- ja nuorisotyötä. Säätiö tuottaa yhdessä eri yhteisöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa musiikkikerhotoimintaa ja tapahtumia kuten musikaaleja.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


13.11.2018

Elisa Santa Monican palvelutuotannolle on myönnetty ISO 27001 -tietoturvasertifikaatti

Kiwa Inspecta on myöntänyt Elisa Santa Monican palvelutuotannolle kansainvälisesti tunnustetun ISO/IEC 27001:2013 -sertifikaatin. ISO 27001 on kansainvälinen standardi, joka määrittelee tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän vaatimukset. Elisa Santa Monican tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä (Information Security Management System, ISMS) on auditoitu syksyn 2018 kuluessa. 

Auditoinnin tarkoituksena on arvioida vastaako hallintajärjestelmä standardin vaatimuksiin ja onko se vakuuttavasti ja vaikuttavasti otettu osaksi päivittäistä toimintaa. Sertifikaatti kattaa Elisa Santa Monica palvelutuotannon, sen prosessit ja järjestelmät.  Arviointiraportissa nostettiin esille positiivisena havaintona, että tietoturvatietoisuus on korkealla tasolla läpi koko organisaation ja tekemisessä näkyy syvä ammattiosaaminen.

– Sertifikaatti on oiva osoitus meidän pitkäjänteisestä työstä tuottaa palveluita laadukkaasti ja tietoturvallisesti asiakkaillemme. Suurin kiitos sertifikaatin meille myöntämisessä kuuluu meidän palvelutuotannon henkilökunnalle, jotka päivittäin toimivat tietoturvallisesti varmistaakseen palveluiden saatavuuden, sanoo johtaja Jorma Niemelä Elisan yritysasiakas-yksiköstä.

– Tietoturva on aina ollut toimintamme keskiössä. Nyt saavutettu ISO 27001-sertifikaatti kertoo asiakkaillemme, että he voivat luottaa palvelutuotantomme käsittelevän suojattavaa tietoa tiukkojen tietoturvallisuusprosessiemme ja toimintatapojemme mukaisesti.

– Elisa Santa Monican tietoturvallisuuden hallintajärjestelmässä näkyy pitkäjänteinen työ hyvien tietoturvakäytäntöjen jalkauttamisessa organisaatioon. Hallintajärjestelmä on selkeästi johtamisen väline ja samalla se tukee myös henkilöstön aloitteellisuutta tietoturvallisuuden jatkuvassa parantamisessa. Standardin henki on hyvin sisäistetty mikä näkyy muun muassa riskienhallinnan käytännöissä, sanoo Kiwa Inspectan pääarvioija Tuukka Haarni.

Tietoturvallisuuden hallintajärjestelmän rakentaminen Elisa Santa Monicalla aloitettiin pari vuotta sitten. Prosessit ja toimintatavat olivat suurelta osin jo olemassa, mutta projekti kokosi ne yhdeksi hallittavaksi ja systemaattiseksi johtamisjärjestelmäksi.

– Tietoturvan jatkuva mittaaminen ja kehittäminen hallintajärjestelmän kautta ovat keskeisimmät osa-alueet, joiden avulla varmistamme palveluiden turvallisen tuottamisen, Niemelä sanoo.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


8.11.2018

Elisa kehitti seitsemän tekoälyprototyyppiä yhdessä startupien kanssa

Seitsemän ympäri maailmaa saapuneen tekoälystartupin joukosta kolme jatkaa finaaliin Elisan AI Co-Creation Challengessa. Finalistijoukkueet pyrkivät tuottamaan Elisan asiakkaille lisäarvoa tekoälyä hyödyntäen. Seuraavaksi joukkueet jatkavat Slushiin, jossa he pitchaavat ideansa 50 000 euron pääpalkinnon toivossa.

Kolme Slushissa pitchaavaa finalistia ovat: Lifemote, joka ennustaa kodin WiFi-yhteyksien häiriötilanteet ennen kuin niistä syntyy todellista ongelmaa asiakkaalle. Signality hyödyntää tietokonenäköä luodakseen urheiluvideoista reaaliaikaisia ja käyttäjälle personoituja tilastoja ja analyyseja. Nitor on puolestaan suunnitellut Elisan kauppoihin tunnepäiväkirjapalvelua (emotion tracking), jonka avulla pystytään parantamaan asiakaskokemusta.

– Elisa Co-Creation Challenge on erityisen mielenkiintoinen konsepti, sillä se yhdistelee rentoa, nopeatempoista startup-asennetta sekä kykyä pohtia konkreettisia mahdollisuuksia yhdessä ison yhtiön kanssa niin, että jokainen voittaa. Kilpailevat startupit ovat innovatiivisia, kunnianhimoisia ja elinkaarellaan hyvin eri vaiheissa. Skaala onkin virkistävän laaja, ja haluan ehdottomasti nähdä lisää tällaista tulevaisuudessa, sanoo tietotekniikan tutkija, Aalto-yliopiston apulaisprofessori sekä Principal Research Scientist NVIDIA:ssa, Jaakko Lehtinen.

– Tekoälystä on tulossa liiketoimintaan alati voimakkaampi ja merkittävämpi osa-alue, kun datamäärät ja tietokoneiden tehot kasvavat. Uusien tekoälytuotteiden ja -palveluiden luominen alkaa nopeilla kokeiluilla. Juuri siitä Elisa AI Co-Creation Challengessa on kyse, jatkaa Elisan uusista palveluista vastaava johtaja Henri Korpi.

Kilpailun finaali järjestetään 5.12. klo 10.00–10.30 Slush Helsingissä, jolloin finalistijoukkueet pitchaavat tuotteensa ja taistelevat 50 000 euron päävoitosta.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


7.11.2018

Elisa Viihteen alkuperäissarja Ivalo (Arctic Circle) saa ensi-iltansa 21.12.2018 – Elisa Viihteen tähän mennessä mittavimman sarjan traileri katsottavissa

Iina Kuustosen, Pihla Viitalan ja nimekkäiden saksalaisnäyttelijöiden Maximilian Brücknerin ja Clemens Schickin tähdittämän Elisa Viihteen alkuperäissarjan Ivalon (Arctic Circle) traileri on nyt katsottavissa täällä. Huhtikuussa 2018 Cannesin MIPDrama Buyers Summitissa kuuden kiinnostavimman uuden draamasarjan joukkoon valitun Ivalon ensimmäiset jaksot tulevat katsottaviksi Elisa Viihteen Aitioon 21.12.2018.

Sarjan tarina saa alkunsa kun ivalolainen poliisi Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) löytää kahlehditun naisen syrjäisen erämaamökin kellarista. Naisesta löytyy tappavan vaarallinen virus, joten paikalle kutsutaan saksalainen virusasiantuntija Thomas Lorenz (Maximilian Brückner). Kun virusta ei saada eristettyä, joutuvat Nina ja Thomas tahtomattaan tapahtumien keskipisteeseen. Kilpajuoksu aikaa vastaan alkaa ja täyden epidemian estäminen vaatii Ninalta ja Thomasilta äärimmäisiä uhrauksia Lapin hyytävässä talvessa.

Kuvauksia ääriolosuhteissa

Kansainvälistä rikossarjaa kuvattiin pääosin Inarin ja Utsjoen jylhissä ja lumisissa maisemissa, kovissa pakkaslukemissa. Sata päivää kestäneiden kuvausten aikana pakkanen oli kovimmillaan liki neljäkymmentä astetta ja kameroita pidettiin pakkasessa käynnissä toppatakkien ja hiustenkuivaajien avulla.

Mukana nimekkäitä kotimaisia ja kansainvälisiä näyttelijöitä

Ivalolaista poliisia Nina Kautsaloa esittävä Iina Kuustonen  harjoitteli rooliaan varten muun muassa taistelulajeja ja aseen käyttöä. Kuustosen kanssa ensimmäistä kertaa yhdessä näyttelevä Pihla Viitala esittää Nina Kautsalon kolhuja elämässään kokenutta siskoa Maritaa. Sarjan keskiössä ovat myös saksalaistähti Maximilian Brückner (War Horse), Clemens Schick (Casino Royale) ja islantilainen Joi Johannsson (Rig 45).

Ivalon muissa keskeisissä rooleissa näyttelevät Jari Virman, Janne Kataja, Taneli Mäkelä, Kari Ketonen, Susanna Haavisto ja Maria Ylipää. Lisäksi sarjassa nähdään muun muassa Mikko Leppilampi, Inka Kallén ja Kari Hietalahti.

Ivalon ohjaa kansainvälistä uraa tehnyt suomalaissyntyinen ja Saksassa asuva Hannu Salonen (Shades of Guilt), jonka viimeisimpiin töihin lukeutuva Murder by the Lake on rikkonut katsojaennätyksiä Saksassa. Sarjan tuottavat Pohjoismaiden suurin indie-tuotantoyhtiö Yellow Film & TV sekä yksi Euroopan suurimmista tuotantoyhtiöistä Bavaria Fiction. Ivalon (Arctic Circle) kansainvälisestä levityksestä vastaa ranskalainen Lagardère Studios Distribution, joka on alan keskeinen toimija Euroopassa.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 12 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat, Konttori ja Bullets. Vuoden 2019 sarjoista on julkistettu rikosdraama Kaikki synnit ja vakoojatrilleri Nyrkki.

 

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja.

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).

Yellow Film & TV on palkittu suomalainen tuotantoyhtiö. Yli kahdenkymmenen vuoden ajan toiminut Yellow Film & TV  on Pohjoismaiden suurin indietuotantoyhtiö. Yhtiö on erikoistunut käsikirjoitettuihin tv-tuotantoihin,  laadukkaisiin elokuviin, draamaan, komediaan, viihteeseen ja urheiluun. 


6.11.2018

Sähköinen henkilökortti vei valtion rahat muttei saavuttanut suosiota

Yhdeksäntoista vuotta sitten suomalaiset saivat mahdollisuuden hankkia itselleen sähköisen henkilökortin. Sen tavoitteena oli olla avain eri rekistereihin ja esimerkiksi terveystietoihin. Sen avulla oli tarkoitus varmentaa henkilöllisyys kaikenlaisessa sähköisessä asioinnissa. Tunnistautumisen lisäksi kortissa oli mahdollisuus sähköiseen allekirjoitukseen, jonka avulla käyttäjän henkilöllisyys varmistetaan.

Sähköinen henkilökortti ei ole koskaan saavuttanut käyttäjien suosiota. Järjestelmän kehittämiseen kului valtiolta miljoonia, mutta käyttäjiä oli vain kourallinen. Kortti vaati toimiakseen lisälaitteen, erillisen kortinlukijan, jollaisia ihmiset eivät innostuneet hankkimaan. Palvelut eivät kehittyneet, koska sähköisen henkilökortin käyttäjiä ei ollut – ja toisinpäin.

Kymmenen vuotta sitten Valtiontalouden tarkastusvirasto selvitti julkisen hallinnon tunnistuspalveluiden kehittämishankkeiden toteutusta. Raportissaan se kritisoi voimakkaasti hankkeiden koordinointia ja toteutusta ja totesi, että niiden kehittämis- ja käyttökustannukset olivat vuosina 1999–2007 yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Tarkastusvirasto kiinnitti huomiota myös siihen, että tunnistuspalvelumarkkinoilla ei ole todellista kilpailua, vaan tunnisteiden käyttö on keskittynyt verkkopankkitunnisteiden käyttöön. Tilanne on edelleen sama. Viime vuonna julkisten palveluiden tunnistautumisista 92,4 prosenttia tehtiin pankkitunnuksilla.

Henkilökorttiin voi liittää kansalaisvarmenteen – jos osaa

Nykyään poliisin myöntämään henkilökorttiin on mahdollista liittää kansalaisvarmenne. Henkilökortin lisäksi kansalaisvarmenteen käyttöön tarvitaan tietokone, kortinlukija ja kortinlukijaohjelmisto.

Kansalaisvarmenne täytyy aktivoida, ennen kuin sitä voi käyttää sähköisessä tunnistautumisessa. Varmenteen aktivoiminen on kuitenkin niin hankalaa, että se tuottaa tuskaa digitaitoiselle kansanedustajallekin. Ei ihme, että viime vuonna suomi.fi:ssä tehdyistä sähköisistä tunnistautumisista vain 0,7 prosentissa oli käytetty henkilökorttia.

Kilpailu on avain toimivaan tunnistamisen markkinaan

Valtion ja kuntien digipalveluiden kehitystä ei saa enää tukahduttaa julkiselle taloudelle liian kalliiksi koituvan luotettavan tunnistautumisen vuoksi. Markkinoiden avaaminen on valtion kannalta kestävämpi ratkaisu kuin oman tunnistusvälineen kehittäminen. Nyt jo yhtenä vahvan sähköisen tunnistamisen vaihtoehtona on teleyritysten kehittämä Mobiilivarmenne.

Liikenne- ja viestintäministeriön juuri lausuntokierroksella ollut lakiluonnos tunnistus- ja luottamuspalvelulain muuttamiseksi on tärkeä askel oikeaan suuntaan toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymiseksi. Lakimuutos tulee saattaa voimaan suunnitellusti mahdollisimman pian.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

6.11.2018

Telialle voitto Digimenestyjät 2019 -tutkimuksessa – Euroopan ykkönen digitaalisessa asiakkuudenhallinnassa

Telia Finland ampaisi kärkeen BearingPointin tekemässä Digimenestyjät 2019 -tutkimuksessa ja palkittiin tiistaina Suomen parhaana digitaalisena yrityksenä. Yhtiö ohitti näin viime vuoden voittajan DNA:n, joka tuli toiselle sijalle. Telian osaaminen oli erityisen vahvaa digitaalisessa asiakkuudenhallinnassa, josta yhtiö pokkasi ykköstilan kaikista tutkituista eurooppalaisista yrityksistä.

”Tänä päivänä asiakas odottaa, että voi itse valita kanavan, jota kautta hakee palvelua. Tavoitteemme on olla yritys, johon asiakkaat kokevat voimakasta yhteyttä. Haluamme huolehtia, että meidän kanssamme on helppo asioida monikanavaisesti, myös digitaalisesti. Panostamme toimintakulttuuriin, jossa korostuu ennen kaikkea asiakkaan äänen kuunteleminen. Asiakastutkimukset ja datan hyödyntäminen ovat tässä oleellinen työkalu. Yli 50 000 jäseninen Telia-yhteisö, Telian Liiga sekä vastalanseerattu täysin digitaalinen liittymämme, Telia Dot, toimivat hyvinä esimerkkeinä siitä, miten olemme rakentaneet tuotteitamme ja palvelujamme asiakkaiden tarpeiden pohjalta”, sanoo Telian asiakaspalvelujohtaja Riikka Vänskä.

Vänskä kertoo, että Digimenestyjät 2019 -palkintoa ei olisi voitettu ilman jokaisen telialaisen panosta.

”Oli iso kunnia vastaanottaa voitto Telian puolesta. Kiitos kuuluu kaikille asiakkaillemme, mutta myös jokaiselle telialaiselle ja yhteistyökumppaneillemme. Teemme yhdessä työtä asiakkaiden luottamuksen saavuttamiseksi ja odotusten lunastamiseksi”, Vänskä sanoo.

BearingPointin vuosittainen Digimenestyjät-tutkimus on mitannut yritysten digitaalista kyvykkyyttä vuodesta 2013 lähtien. Tänä vuonna mukana oli 593 yritystä 25 toimialalta kahdeksasta eri maasta. Yritysten digitaalisia kyvykkyyksiä analysoidaan kuudessa ulottuvuudessa: digitaalisessa markkinoinnissa, digitaalisessa tuotekokemuksessa, verkkokaupassa, asiakashallinnassa, mobiilikokemuksessa ja sosiaalisessa mediassa. Tavoitteena on arvioida vertailukelpoisesti ja monipuolisesti yrityksen digitaalista kehitystä erityisesti asiakaskokemuksen näkökulmasta.


Lisää tietoa tutkimuksesta täällä: https://www.bearingpoint.com/en-fi/our-success/digital-leaders

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


6.11.2018

Etämittaus helpottaa nyt verenohennuspotilaiden elämää Keski-Pohjanmaalla

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite on onnistuneen koekäyttöjakson jälkeen päättänyt laajentaa Elisa Etämittauksen käyttöä verenohennuspotilaiden seurantaan. Verenohennuslääkkeiden kanssa elämisestä tulee näin entistä joustavampaa, ja terveydenhuollon ammattilaisilta vapautuu aikaa akuuteimmille vastaanottokäynneille. Hyödyt korostuvat alueilla, joissa matka lähimpään sairaalaan voi olla pitkäkin.

Elisa Etämittaus -palvelulla voidaan nyt seurata myös verenohennuspotilaiden hoitotasapainoa sekä tarjota potilaalle mahdollisuus omahoitoon. Potilaat voivat tehdä mittaukset ajasta ja paikasta riippumatta. Omahoidossa potilas voi myös halutessaan säädellä omaa lääkitystään, mikä tutkitusti sitouttaa potilaat paremmin hoitoon ja vaikuttaa myönteisesti hoitotasapainoon.

Useat eri terveyspalveluiden tarjoajat etsivät tällä hetkellä etämittaukselle otollisia toimintamalleja. Myös potilaat ovat entistä tottuneempia digitaalisten palvelujen käytössä ja suosivat mielellään digitaalista ratkaisua, jos sellainen on saatavilla. Laboratoriokäynnit eivät enää rajoita elämää, vaan aikaa jää muun muassa harrastuksiin ja matkustamiseen: etänä toteutettu INR-mittaus vie aikaa vain viisi minuuttia.

Soite Keski-Pohjanmaalla on positiivisten kokemusten saattelemana päättänyt edetä koekäytön jälkeen etämittauksen laajempaan hyödyntämiseen.

– Lähdimme koekäyttämään Elisa Etämittausta verenohennuspotilailtamme saadun palautteen pohjalta. Saimme useita potilaspalautteita, joissa kyseltiin mahdollisuutta mitata INR-arvo itse. Koekäytön aikana kertyneen kokemuksen ja käyttäjien antaman palautteen perusteella näimme, että jatkamme etämittauspalvelun eteenpäin viemistä Soitessa. Potilaiden sitoutuminen omahoitoon koekäyttöjakson aikana oli selkeästi positiivinen asia, joka myös ilmeni heidän parantuneena hoitotasapainonaan, kertoo Soiten vastaanottopalvelujen palvelualuejohtaja Annika Ollikainen.

Elisa on ollut ratkaisemassa terveydenhuollon haasteita jo lähes kaksikymmentä vuotta. Yli miljoonan suomalaisen terveydenhuoltoprosessit kulkevat Elisan toimittamien järjestelmien kautta. Etämittaus osana hoitoprosessien digitalisointia mahdollistaa nopeamman toipumisen ja terveemmän arjen. Terveydenhuoltokäyntien määrä vähenee, ja ammattilaisilta vapautuu aikaa eniten apua tarvitseville potilaille.

– Yhä useampi suomalainen käyttää digitaalisia ratkaisuja omasta terveydestä huolehtimiseen. Elisa Etämittauksen käyttäjät myös suosittelevat palvelua, sillä se helpottaa sekä potilaiden että terveydenhuollon ammattilaisten arkea tuottaen samalla merkittäviä hyötyjä koko suomalaiselle terveydenhuoltojärjestelmälle”, toteaa Elisan Terveydenhuollon ratkaisuista vastaava johtaja Joel Karjalainen.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).

Elisa Etämittaus on älypuhelimella käytettävä sovellus, joka välittää mittaustulokset automaattisesti mittauslaitteelta terveydenhuollon ammattilaisten hyödynnettäväksi. Sovelluksella on mahdollista seurata myös astmaa, verenpainetta ja verensokeria. Uusia mittaustyyppejä lisätään palveluun jatkuvasti. Sovellus muistuttaa ja ohjaa mittausten tekemisessä sekä tarvittaessa pyytää lisätietoja.


5.11.2018

Youtubessa miljoonia katsojia keränneen Biisonimafian uusi elokuva yksinoikeudella Elisa Viihteeseen

Joulukuun 5. päivä ensi-iltansa saavaa, Biisonimafian kolmatta elokuvaa, MC Helper 3 -komediaa tähdittävät mm. Viivi Pumpanen, Janni Hussi ja Essi Unkuri.

Youtubessa  julkaisemillaan videoilla 50 miljoonaa katselua vuosittain keräävä sketsiryhmä Biisonimafia julkaisee seuraavan elokuvansa yksinoikeudella Elisa Viihteessä. MC Helper 3 on mopokerhojen maailmaan sijoittuva elokuva, jonka pääosissa nähdään legendaaristen Biisonimafia-hahmojen lisäksi myös mm. Viivi Pumpanen, Janni Hussi ja Essi Unkuri. Biisonimafian tuottaman elokuvan on ohjannut Kaitsu Rinkinen.

Janne Kaperin ja Kaitsu Rinkisen vuonna 2006 perustama Biisonimafia on innoissaan yhteistyöstä Elisa Viihteen kanssa.

– Olemme aiemmin toimineet lähinnä mainosrahojen turvin, joten nyt on ollut mahtavaa edistää käsikirjoitusta pelkästään elokuvan sisällön ehdoin. Olemme voineet viedä ideoita pidemmälle ja toimia täysin omien ehtojemme mukaan. Elisa Viihteen kanssa on ollut huippua tehdä töitä, sillä rahoituksen lisäksi saimme avuksemme myös ammattidramaturgin. Siitä on ollut huikeasti apua, kommentoi elokuvan käsikirjoittanut Biisonimafian perustaja Kaitsu Rinkinen.

– MC Helper 3 on asiakkaillemme uudentyyppistä sisältöä, tekijöille mahdollisuus tavoittaa uusia katsojia ja meille tapa kehittää palvelua uudenlaisten kokeilujen kautta, kertoo Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Tämä Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa kesän aikana kuvattu fantasiakomedia on jatkoa Biisonimafian Youtube-kanavalla julkaistuille MC Helper -lyhytelokuville. MC Helper -komedioissa käsitellään aikuisten ongelmia lasten maailmassa. Pienmoottoribensiini haisee, mopot pärisevät ja parisuhteet paukkuvat, kun kuvitteellinen tuplatauriinilla terästetty alamaailma nielee syövereihinsä kaiken ympäriltään.

Rooleissa:
Viivi Pumpanen - Linda
Janni Hussi - Tauriiniterhi
Ilona Chevakova - Hammaskeiju
Essi Unkuri - Unkuri
Mariam Sotamaa - Ilo-alina
Tuomas Rinkinen - Töhö
Sami Kemell - Kullervo
Sami Huhtala - Laari
Janne Kaperi - Liima
Kaitsu Rinkinen - Räkä

Tuotantoyhtiö: 
Biisonimafia, http://www.biisonimafia.net

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


2.11.2018

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi tunnistus- ja luottamuspalvelulain muuttamiseksi

FiComin keskeiset viestit

  • Lausunnolle annettu luonnos on hyvin laadittu, ja sillä selkeytetään luottamusjärjestelmän keskeisiä ongelmakohtia.
  • Luottamusverkoston toimintaa tulee kehittää siten, että se on kaikille osapuolille avoin ja helppokäyttöinen.
  • Sopimusehtojen ja hallinnointikäytäntöjen pitää olla läpinäkyviä.
  • Järjestelmän kilpailukyky varmistetaan muutamalla hintasääntelyä siten, että ensitunnistamisen hinta lasketaan samalle tasolle kuin muidenkin tunnistustapahtumien, ja myös yksittäisen tunnistamistapahtuman hintaa lasketaan.

Yleiset huomiot esitysluonnoksesta

Kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymistä. Luottamusverkoston toimintaa tulee kehittää siten, että se on kaikille osapuolille avoin ja helppokäyttöinen. Sopimusehtojen ja hallinnointikäytäntöjen pitää olla läpinäkyviä, eikä tunnistautumispalveluaan pitäisi edes päästä tarjoamaan ilman vakioehtoihin perustuvaa sopimusta. Järjestelmän kilpailukyky varmistetaan muuttamalla hintasääntelyä siten, että ensitunnistamisen hinta lasketaan samalle tasolle kuin muidenkin tunnistamistapahtumien, ja myös yksittäisen tunnistamistapahtuman hintaa lasketaan.

Lausunnolle annettu luonnos on hyvin laadittu, ja sillä selkeytetään luottamusjärjestelmän keskeisiä ongelmakohtia. FiCom pitää oleellisena, että ehdotettu, keskeisen tärkeä lakimuutos tulee voimaan suunnitellusti mahdollisimman pian. FiComin jäsenillä on tähän tekniset ja toiminnalliset valmiudet.

3 § Pakottavuus

Pykälään on ehdotettu lisättäväksi toinen momentti, jonka mukaan tunnistuspalvelun tarjoajien välinen sopimisehto, joka poikkeaa lain säännöksistä, on mitätön. FiCom kannattaa ehdotusta. Lisäys parantaa luottamusverkoston toimintaa tukemalla tunnistusvälineeseen ja tunnistusvälityspalvelun tarjoajaan kohdistuvaa pakottava sääntelyä sekä lisää ennakoitavuutta.

12 a § Tunnistuspalvelun tarjoajien luottamusverkosto

Uuden ehdotettavan pykälän toisessa momentissa asetetaan tunnistusvälineen tarjoajalle velvollisuus laatia tunnistuspalvelunsa käyttöoikeiden toimitusehdot, jotka muodostavat velvoittavan pohjan tunnistusvälityspalvelun kanssa tehtävälle sopimukselle. Samoja ehtoja pitää tarjota kaikille luottamusverkostossa oleville. Tunnistusvälityspalvelun tarjoajan pyyntö toimitusehtojen mukaisen sopimuksen tekemiseen on myös hyväksyttävä siten, että sopimus on tehtävä ja käyttöoikeus annettava viipymättä ja viimeistään kuukauden kuluessa pyynnön tekemisestä.

FiCom kannattaa ehdotettua sopimis- ja tarjontapakkoa.  Tunnistusvälineen tarjoajan velvollisuuksien laiminlyömisestä voi aiheutua ehdotetun 12 d §:n mukainen vahingonkorvausvelvollisuus, mutta luottamusverkoston toimivuuden varmistamiseksi sellaiselle tunnistusvälineen tarjoajalle, joka kieltäytyy tekemästä sopimusta tunnistusvälityspalvelun tarjoajan kanssa, tulisi harkita ankarampia seuraamuksia. Mikäli tunnistusvälineen tarjoaja ei hyväksy ilmoittamiensa toimitusehtojen mukaisia sopimuksia luottamusverkoston jäsenten kanssa, tulee sen irtautua luottamusverkostosta.

12 b § Tunnistuspalvelun käyttöoikeuden toimitusehdot

Ehdotettavassa uudessa pykälässä säädettäisiin tunnistusvälineen tarjoajan velvollisuudesta julkaista tunnistuspalvelunsa käyttöoikeuden toimitusehdot sekä muut käyttöoikeuden luovuttamisen ja tunnistuspalveluiden yhteentoimivuuden kannalta merkitykselliset tiedot verkkosivuillaan. Säännöksen tarkoituksena on edistää käyttöoikeuden luovutusta koskevia sopimusneuvotteluja sekä helpottaa luovutusehtojen kohtuullisuuden ja syrjimättömyyden valvontaa. Lain pakottavuutta koskevasta 3 §:stä seuraa, että vastuunrajoituksista ja vastuun kohdentumisesta on mahdollista sopia vain siltä osin kuin se jää sääntelemättä, ja tällöin ehtojen tulee olla 12 a §:ssä tarkoitetulla tavalla kohtuullisia ja syrjimättömiä. Luonnoksessa esitetty uusi pykälä tukee muuta ehdotettavaa sääntelyä, ja FiCom pitää tätä kannatettavana. Lain valmistelussa tulee kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota siihen, että käyttöoikeuden toimitusehdot soveltuvat yleisiin sopimusperiaatteisiin sekä toiminnan markkinaehtoiseen luonteeseen. Lisäksi toimintasopimusten ehtojen kohtuullisuudesta tulisi olla mahdollisuus pyytää tulkintoja joltain viranomaistaholta siten, että kyseisellä viranomaisella olisi lakiin perustuva velvollisuus niitä antaa.

12 c § Luottamusverkoston hintasääntely

Uudessa pykälässä ehdotetaan säädettäväksi luottamusverkoston hintasääntelystä siten, että tunnistusvälityspalvelun tarjoajan on suoritettava tunnistuspalvelun käyttöoikeudesta korvausta kolme senttiä välitettävältä tunnistustapahtumalta. FiComin näkemyksen mukaan lainsäätäjän on perusteltua edistää markkinan toimintaa ehdotetulla hintasääntelyllä, koska markkinan liian hidas kehittyminen vaarantaa Suomen digitalisaatiokehityksen ja sähköisen asioinnin turvallisuuden.

Yksityiset palveluntarjoajat käyttävät tällä hetkellä omia, käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvia tunnistustapojaan, koska oman järjestelmän rakentaminen tulee usein huokeammaksi ja helpommaksi kuin vahvan sähköisen tunnisteen käyttäminen. Kansalaisilla on eri palveluihin lukuisia erilaisia salasanoja, mikä on ongelma sekä tietoturvan että käytettävyyden kannalta. Jokaisella kansalaisella tulisi olla omaan käyttöön parhaiten soveltuva vahva tunnistautumistapa, jolloin erilaisiin salasanoihin perustuvia järjestelmiä ei tarvitsisi enää luoda.

Vahvan tunnistuksen tulee olla kilpailukykyinen ratkaisu myös kertatunnistamisessa hyötypalveluihin, joten kiinteä hinta voi olla ehdotettua kolmea senttiä alempikin. Tunnistuspalvelujen hintaeroon ja saatavuuteen liittyvät ongelmat ovat pahoin kärjistyneitä verrokkimaiden vastaavien toimijoiden toimintamahdollisuuksiin sekä kustannuksiin verrattaessa. Esimerkiksi Virossa tunnistustapahtumien hinta on alimmillaan alle yhden sentin ja Ruotsissa noin 1,6 senttiä tunnistustapahtumaa kohden. FiCom kannattaa ehdotettua menettelyä, jossa Viestintävirasto arvioisi säädetyn korvauksen tason vuosittain. Hintaa arvioitaessa tulee kuitenkin ehdottomasti ottaa huomioon se, missä määrin toimijoille aiheutuvat kustannukset johtuvat muista kuin vahvaa sähköistä tunnistamista koskevista velvoitteista. Muusta kuin tunnistamisen sääntelystä aiheutuvia kustannuksia ei tule ottaa huomioon ensitunnistamisen hintaa määritettäessä. Ehdotettu pykälän toisen momentin sääntely, jossa selkeytetään sitä, ettei pakottavaa hintasääntelyä voi kiertää perimällä erillistä korvausta jostain tunnistuspalvelun käyttöoikeuden tarjoamiseen liittyvästä toiminnosta, tukee FiComin mielestä tätä lähtökohtaa.

12 d § Luottamusverkoston jäsenen vahingonkorvausvelvollisuus

Ehdotettavalla uudella pykälällä selvennettäisiin vahingonkorvausvastuuta luottamusverkoston sopimis- ja tarjontavelvollisuuden rikkomista koskevissa tilanteissa. Luonnoksen mukaan vahingonkorvausvelvollisuus voisi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteissa, joissa rikotaan luottamusverkoston yhteentoimivuutta tai ilmoitusvelvollisuutta koskevia säännöksiä, ja vahingonkorvaus käsittäisi korvauksen kuluista, hintaerosta sekä muusta välittömästä taloudellisesta vahingosta, jota tunnistuspalvelun tarjoajan toiminnasta on aiheutunut. Ehdotettu muotoilu on kannatettava.

16 § Tunnistuspalvelun tarjoajan ilmoitukset toimintaan ja tietojen suojaamiseen kohdistuvista uhkista tai häiriöistä

Pykälään ehdotetaan säädettäväksi ilmoitusvelvollisuuden lisäksi myös vapaaehtoisesta ilmoittamisesta, jolloin tunnistuspalveluntarjoajilla olisi oikeus vaihtaa uhka- ja häiriötietoa luottamusverkostossa myös muiden kuin sopimuskumppaneidensa kanssa.

Uhkista ja häiriöistä tiedottaminen on luottamusverkoston toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Häiriötilanteiden ennaltaehkäisemiseksi ja selvittämiseksi on lisäksi hyödyllistä jakaa tietoa palvelun tarjoajista, joiden on syytä epäillä tavoittelevan oikeudetonta taloudellista hyötyä, antavan merkityksellisiä, totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja tai käsittelevän henkilötietoja lainvastaisesti, vaikkei toiminta välttämättä muodostaisi suoranaista uhkaa tunnistamisen tekniselle oikeellisuudelle, tietoturvalle tai henkilöllisyyden väärinkäytölle. Tältä osin tulee huomioida yrityksillä jo olevat käytännöt, jotta tunnistuspalveluiden uhka- ja häiriötietoihin liittyvä tiedottaminen voitaisiin hoitaa yrityksillä jo käytössä olevilla prosesseilla tai niitä tarkistamalla. Koko luottamusverkoston kattavaa tiedonvaihtoa voisi myös edistää vapaaehtoisten ilmoitusten kokoaminen jollekin viranomaistaholle, kuten Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskukselle, jonka tehtävänä olisi välittää ilmoitukset eteenpäin kaikille luottamusverkoston jäsenille.

17 § Tunnistusvälineen hakijana olevan luonnollisen henkilön tunnistaminen

Keskeisin yksittäinen tekijä markkinan toiminnan parantamisessa on toimiva sähköisen ensitunnistamisen markkina, eli käyttäjän mahdollisuus rekisteröidä itselleen jo olemassa olevalla tunnistusvälineellä uusi väline. Toimiva kilpailu edellyttää, että käyttäjällä on mahdollisuus ottaa käyttöön haluamansa tunnistusväline, mutta korkea ensitunnistamisen hinta on merkittävä markkinalle tulon este.

Pykälään esitetään 4 momenttiin selkeyttävää muutosta siitä, että ensitunnistamista on tarjottava muille palveluntarjoajille, jotka halutessaan voivat myöntää sen perusteella uuden vahvan sähköisen tunnistusvälineen. Korkean varmuustason välineellä voisi ketjuttaa myös korotetun tason välineen, mutta ei toisin päin.

Tunnistusvälineen tarjoaja olisi velvollinen 12 a-c §:n mukaisesti laatimaan käyttöoikeuden luovuttamista koskevat toimitusehdot ja tekemään määräajassa niiden mukaisen sopimuksen sen tunnistusvälineen tarjoajan kanssa, joka haluaa käyttää ensitunnistamisen ketjuttamista. Tunnistusvälineen tarjoaja saisi itse päättää, sisällyttääkö se ensitunnistamisen ketjuttamisen samoihin toimitusehtoihin ja sopimukseen kuin 12 a §:n mukaisen tunnistuspalvelun käyttöoikeuden luovuttamisen. Tämä on kannatettavaa.

Koska tunnistetiedon välittäminen ensitunnistamisessa on teknisesti vastaava toimenpide kuin tunnistetiedon välittäminen tunnistuspalvelujen tarjoajien verkostossa, ensitunnistamisen hinta tulee vastaavasti säädellä samalle tasolle kuin muidenkin tunnistustapahtumien. Ehdotettu pykälän 4 momentin viittaus 12 c §:ään tarkoittaisi, että ensitunnistamisen ketjuttamista koskisi sama kiinteä kolmen sentin hinta kuin tunnistustapahtuman välittämistä tunnistusvälityspalvelulle, eikä siihen saisi lisätä mitään muuta korvausta. Hinta voisi olla ehdotettua kolmea senttiä alempikin, mutta ehdotettu tasokin parantaa jo merkittävästi sähköisen ensitunnistamisen markkinan toimivuutta.

Ehdotettu uusi viides momentti on tarkoitettu selventämään vastuusääntelyn tulkintaongelmia. Esityksen tavoitteissa on todettu, että esityksessä tehdään välttämättömiksi katsottavia muutoksia vastuukysymysten osalta, mutta samalla on myös katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että kaikkia vastuukysymyksiä ja niiden vaikutuksia tarkasteltaisiin myöhemmin erillisessä hankkeessa (s. 10). Kaikkien vastuukysymysten sekä niiden vaikutusten uudelleen tarkastelua ei voi pitää tarkoituksenmukaisena. Mikäli vastuukysymyksissä ilmenee vielä luonnoksessa ehdotettujen lainsäädäntötoimien jälkeen ongelmia, tulee niihin tietenkin puuttua, mutta luottamusverkoston vastuukysymyksiä kokonaisuutena ei tule jatkuvasti muuttaa.

18 § Oikeustoimen tekemiseen kohdistuvat estot ja rajoitukset

Ehdotettu muutos selventää, että tunnistusvälineen käyttämistä koskevia rajoituksia tai oikeustoimien tekemiseen kohdistuvia estoja ei voi määritellä sopimusehdoissa asiakas- tai asiointipalvelukohtaisesti. Tällöin tunnistuspalvelu on sama riippumatta siitä, tarjoaako tunnistuspalvelun asiointipalvelulle tunnistusvälineen tarjoaja itse tunnistusvälityspalvelun roolissa vai muu tunnistusvälityspalvelun tarjoaja, joka välittää tunnistusvälineen tarjoajan siirtämiä tunnistetietoja. Tämä on kannatettava muutos. Käyttörajoituksista tulee viestiä selkeästi tunnistusvälineen käyttäjälle, tunnistuspalvelun tarjoajille sekä tunnistuspalveluun luottaville asiointipalveluille.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

1.11.2018

Apple kaksoisvoittoon lokakuun kännyköiden myyntitilastoissa – uutuusmalleissa toimii nyt eSIM

01.11.2018, 08:00

Apple karkasi kaksoisvoittoon Telia Finlandin kännyköiden myyntilistalla lokakuussa. Kokonaisuudessaan listalla nähtiin paljon muutoksia.

”Applen iPhone Xs-uutuus nousi odotetusti listan kärkeen. Applen uutuusmallit ovat ensimmäisiä älypuhelimia, joihin voi hankkia eSIM-liittymän, eli liittymän ilman perinteistä sim-korttia. Telian viime kuussa Samsungin älykellon myötä aloittama eSIM-aikakausi laajenee nyt siis myös älypuhelimiin”, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

Uutuusmallien lisäksi listalle nousi myös edullisempia kampanjamalleja Telian perinteisten Luurinmetsästyspäivien ansiosta.

Yritysasiakkaat suosivat Samsungia

Yritysasiakkaiden Top10-lista oli lokakuussa Samsungin voittokulkua, sillä merkki kahmi itselleen seitsemän sijaa kymmenestä.

”Galaxy A8 kasvatti voimakkaasti omaa sijoitustaan nousten myydyimmäksi tuotteeksi. Uutuuksina listalle nousivat Galaxy J6 ja Galaxy S9”, Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin kertoo.

Tiedossa mielenkiintoinen loppuvuosi

”Loppuvuosi on kännykkämarkkinoilla aina mielenkiintoinen, silläBlack Friday ja joulunaika saavat ihmiset perinteisesti vaihtamaan ahkerasti puhelimiaan uusiin”, Jussi Vuorinen kertoo.

Lisäksi monet valmistajat lanseeraavat loppuvuodesta kiinnostavia uutuusmalleja. Yksi niistä on OnePlus 6T, joka tulee Telialle myyntiin neljä päivää muita operaattoreita aiemmin. Myynti alkaa jo perjantaina 2.11. Telian ja OnePlusin järjestämissä pop-up-myyntitapahtumissa kolmessa kaupungissa.

Pop-up-myyntitapahtumat perjantaina 2.11. klo 16–20

  • Telia Kauppa, Kamppi, Urho Kekkosen katu 1, Helsinki
  • Telia Kauppa, Valkea, Isokatu 25, Oulu
  • Telia Kauppa, Skanssi, Skanssinkatu 10, Turku

OnePlusin edellinen malli, OnePlus 6, viihtyi Telian kännyköiden myyntitilaston kärjessä huimat viisi kuukautta.

Lokakuun myydyimmät puhelimet kuluttajien osalta (suluissa syyskuun sijoitus)

1 (3)     Apple iPhone Xs / Xs Max
2 (2)     Apple iPhone 8 / 8 plus
3 (-)      Huawei Mate 10 lite
4 (1)     OnePlus 6
5 (5)     Samsung Galaxy S9 / S9+
6 (-)      Huawei Y6 2018
7 (-)      Apple iPhone 7 / 7 plus
8 (-)      Apple iPhone 6s
9 (-)      Samsung Galaxy J6 2018
10 (6)   Samsung Galaxy A8

Lokakuun myydyimmät puhelimet yritysten osalta (suluissa syyskuun sijoitus)

1 (5)     Samsung Galaxy A8 (2018)
2 (1)     Samsung Galaxy A6 (2018)
3 (-)      Samsung Galaxy J6 (2018)
4 (2)     Samsung Galaxy J5 (2017)
5 (4)     Nokia 6 (2018)
6 (6)     Apple iPhone 8 64GB
7 (9)     Apple iPhone 7 32GB
8 (3)     Samsung Galaxy Xcover 4
9 (8)     Samsung Galaxy S8
10 (-)    Samsung Galaxy S9

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


1.11.2018

Elisan lokakuun myydyimmät puhelimet: Uudesta OnePlusista odotetaan myyntihittiä

01.11.2018, 08:00

Toukokuusta asti kuluttajien kärkipaikkaa pitänyt OnePlus 6 pysyi kuluttajien myydyimpänä puhelimena, ja lokakuun lopussa julkaistun uuden OnePlus 6T:n ennakkotilausmäärä enteilee tulevaa myyntimenestystä. Applen syyskuussa lanseeraama iPhone XS vahvisti lokakuussa asemaansa kuluttajien puhelimena. 

Kuluttajien myydyimpien listalla näkyy monipuolisesti erilaisia puhelinmalleja, joilla on oma kannattajakuntansa.

– Myydyimpien puhelinten suurikokoiset ja laadukkaat näytöt mahdollistavat monipuolista puhelimen käyttöä – samalla ne kuluttavat myös enemmän virtaa kuin pienikokoisemmat näytöt. Moni asiakas hankkiikin nykyään puhelimen ostamisen yhteydessä nopeaan lataukseen kykenevän laturin. Usean puhelinmallin lataus onnistuu pikalaturilla jopa puolessa tunnissa. Myös helposti mukana kulkevat varavirtalähteet ovat asiakkaidemme suosiossa, ja tehokkaimmilla malleilla voi ladata puhelimen lisäksi vaikkapa kannettavan tietokoneen, vinkkaa Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Tänä syksynä on julkaistu poikkeuksellisen paljon uusia puhelinmalleja, ja moni valmistaja julkaisi iPhone XS:n lanseerauksen jälkeen oman uutuusmallinsa. Esimerkiksi Samsung Galaxy Note 9:ää, Sony Xperia XZ3:a, Huawei Mate 20 Pro:ta ja OnePlus 6T:tä yhdistää laadukas ja suurikokoinen näyttö.

– OnePlus 6T:tä on tilattu ennakkoon niin runsaasti, että odotamme sen nousevan marraskuun myydyimpien puhelinten kärkisijoille, Virkki kertoo.

Myös yrityksissä suositaan laadukkaiden näyttöjen älypuhelimia, ja puhelimen suojaamisen tärkeyteen on havahduttu osana normaalia kustannusten hallintaa.

– Myydyimpien puhelinten keskihinta on noussut jo useamman vuoden ajan. Merkittävin syy keskihinnan nousulle on se, että yritykset haluavat hyödyntää entistä suurempien ja laadukkaampien näyttöjen luomia mahdollisuuksia. Näyttö on myös puhelimen herkimmin rikkoontuva ja kallein osa, minkä johdosta yritykset ovat havahtuneet puhelimen suojaamisen merkitykseen. Esimerkiksi yritysasiakkaiden hankkimien suojakuorten ja panssarilasien myynti on kasvanut noin 50 prosenttia viime vuodesta. Laitteet hankitaan myös yhä useammin palveluna, joka sisältää vakuutusominaisuuksia, kuten tavanomaista pidemmän takuuajan tai vahinkopalvelun, jossa laitteen kuukausimaksuun sisältyy esimerkiksi näytön hajoamisesta aiheutuvat korjauskustannukset, kertoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Myydyimmät puhelimet lokakuussa 2018

Henkilöasiakkaat    

1. OnePlus 6
2. Huawei Mate 10 Lite
3. Samsung Galaxy S9
4. Nokia 130
5. Honor 10
6. Apple iPhone XS Max 
7. Apple iPhone XS
8. Apple iPhone SE
9. Honor 7S
10. Apple iPhone 8
11. Huawei P Smart
12. Samsung Galaxy J6  
13. Huawei Nova 3
14. Samsung Galaxy S8 
15. Apple iPhone 7

Yritysasiakkaat   

1. Apple iPhone 8
2. Samsung Galaxy J5
3. Samsung Galaxy A6
4. OnePlus 6
5. Apple iPhone 7
6. Samsung Galaxy S8
7. Apple iPhone XS
8. Samsung Galaxy Xcover 4  
9. Apple iPhone 8 Plus
10. Samsung Galaxy A8
11. Samsung Galaxy S9
12. Nokia 3.1
13. Apple iPhone XS Max
14. Samsung Galaxy J6
15. Apple iPhone X

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


1.11.2018

DNA:n myydyimmät puhelimet lokakuussa 2018

1.11.2018 08:00

Huawei ja Apple ottivat lokakuussa eniten sijoituksia DNA:n myydyimpien puhelimien Top 15 -listalla. Komean loikan listan kärkeen teki Nokia 6.1.

DNA:n lokakuun Top 15 -listalla on edustettuna kaikkiaan viisi eri puhelinmerkkiä, ja jokaiselta niistä mahtui yksi malli viiden myydyimmän puhelimen joukkoon. Eniten yksittäisiä malleja lokakuun myydyimpien puhelimien listalla – kaikkiaan viisi – on Huaweilla, ja seuraavana on Apple neljällä mallilla. Honor, Nokia ja Samsung ovat jokainen edustettuna kahdella puhelinmallilla.

Listaykköseksi noussut Nokia 6.1 ja kakkossijasta kiinni pitänyt Huawei Mate 10 Lite olivat myyntiluvuiltaan keskenään lähes tasaväkinen mutta muihin nähden ylivoimainen kaksikko. Apple iPhone 8 nousi kolmannelle sijalle, heti perässään Samsung Galaxy S8. Viime kuun tähtimalli Honor 10 jatkaa edelleen hyvissä asemissa listan viidentenä.

”On ollut mukava huomata, että Nokia-laitteiden kysyntä kasvaa kuukausi kuukaudelta. Nyt upea ykköspaikka meni keskihintaiselle Nokia 6.1 puhelimelle, joka palvelee erittäin hienosti arjen askareissa. Nokia on luvannut päivittää laitteittaan ahkerasti, ja tämä suosikkipuhelin saakin juuri nyt Android 9 -käyttöjärjestelmäpäivityksen”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Lokakuun Top 15:een mahtui myös kolme kokonaan uutta listatulokasta – paljon mielenkiintoa herättäneet uutuudet edustavat kolmea eri hintaluokkaa. Samsung Galaxy J6 on edullinen mutta silti toiminnoiltaan monipuolinen puhelin, laajalla näytöllä varustettu Nokia 7 Plus asettuu keskihintaluokkaan, ja Applen uusi huippupuhelin iPhone XS edustaa premium-hintaluokkaa.

DNA:n valikoimassa ovat jatkossa myös OnePlus-puhelimet.

”Olemme saaneet asiakkailtamme paljon kyselyitä OnePlus -puhelimiin liittyen, joten on ilo kertoa, että jatkossa nämäkin laitteet saa kätevästi joko nettikaupastamme tai maan laajimman myymäläverkoston DNA Kauppa - myymälöistä. OnePlus tarjoaa erittäin hyvää vastinetta rahalle, kun paljon huippuominaisuuksia on puristettu mahdollisimman hyvään hintaan”, Sami Aavikko kertoo.

OnePlus 6T -lippulaivamallin ennakkomyynti käynnistyi DNA:n myyntikanavissa tämän viikon tiistaina ja varsinainen myynti alkaa tiistaina 6. marraskuuta DNA:n nettikaupassa sekä kaikissa DNA Kaupan myymälöissä. Erityiset OnePlus-myynninaloitustapahtumat järjestetään tuolloin seuraavissa DNA Kaupoissa: Espoo (Sello), Helsinki (Kamppi), Jyväskylä (Forum), Lahti (Trio), Tampere (Ratina), Turku (Hansa), Vantaa (Jumbo).

DNA:n myydyimmät puhelimet lokakuussa 2018

1. (14.) Nokia 6.1
2. (2.) Huawei Mate 10 Lite
3. (9.) Apple iPhone 8
4. (10.) Samsung Galaxy S8
5. (1.) Honor 10
6. (11.) Apple iPhone 7
7. (-) Nokia 7 Plus
8. (3.) Huawei Y6 2018
9. (7.) Huawei P20 Lite
10. (4.) Huawei Nova 3
11. (-) Apple iPhone XS
12. (-) Samsung Galaxy J6
13. (13.) Apple iPhone X
14. (8.) Honor 9 Lite
15. (6.) Huawei P Smart

DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta: https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot 

DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


30.10.2018

DNA:n mobiilidatan nopeus metrossa edelleen huippuluokkaa

Omnitele Oy:n tuoreen tutkimuksen mukaan DNA:n mobiililaajakaista on edelleen Helsingin ja Espoon metroreitillä nopein. Hyvät tulokset pätevät sekä saapuvaan että lähtevään mobiililiikenteeseen, ja ne selittyvät DNA:n jatkuvilla panostuksilla 4G-verkon kapasiteettiin ja laatuun.

Mittausten suurin keskimääräinen saapuvan liikenteen tiedonsiirtonopeus 85,2 Mbit/s saavutettiin DNA:n liittymällä. Elisan liittymällä vastaava tulos oli 61,0 Mbit/s ja Telian liittymällä 54,7 Mbit/s.

Myös edellisissä vastaavissa eli marras- ja joulukuussa 2017 tehdyissä mittauksissa suurin keskimääräinen saapuvan liikenteen nopeus (80,5 Mbit/s) mitattiin DNA:n liittymällä.

”DNA:n asiakkaat ovat maailman kovimpia mobiilidatan käyttäjiä*, ja suosituimmat mobiilisisällöt vaativat suuria nopeuksia. Mittaamme nopeuksia ja laajennamme verkkoa jatkuvasti, jotta asiakkaat voivat olla tyytyväisiä vielä datan käytön kasvaessakin”, kertoo DNA:n handset-liiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.

DNA:lla on parhaillaan käynnissä 4G-verkon kapasiteettilaajennuksia esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa ja itäisissä osissa, sekä metroreitillä että muilla suuren mobiilidatankäytön alueilla.

Suurin osa mobiilista tiedonsiirrosta on saapuvaa liikennettä eli internetistä omaan laitteeseen ladattavaa sisältöä. Lähtevän liikenteen nopeus vaikuttaa siihen, kuinka kauan kestää esimerkiksi videon lähettäminen sosiaaliseen mediaan tai suuren tiedoston lataaminen pilvipalveluun.

Tutkimuksen suurin keskimääräinen tiedonsiirtonopeus lähtevän liikenteen suuntaan oli 14,7 Mbit/s, ja se mitattiin DNA:n liittymällä. Elisan liittymällä vastaava tulos oli 11,9 Mbit/s ja Telian liittymällä 11,5 Mbit/s. Myös edellisessä vertailussa suurin lähtevän liikenteen keskimääräinen nopeus mitattiin DNA:n liittymällä (13,3 Mbit/s).

Hyvä yhteys on nopea ja tasainen


Käyttökokemuksen kannalta tärkeää on riittävän nopeuden lisäksi yhteyden tasalaatuisuus. Omnitelen vertailussa yhteyden tasalaatuisuutta mitattiin laskemalla kuinka usein tiedonsiirtonopeudet ovat sellaiset, että tiettyjen suosittujen palveluiden nopeussuositukset täyttyvät. 25 Mbit/s on Netflixin suosittelema nopeus Ultra-HD (4K) -tasoisen videon toistoon**), ja tutkimuksessa DNA:n liittymän nopeus ylitti tämän vaatimustason 82 prosentissa tapauksista, Elisan liittymän nopeus 69 prosentissa ja Telian liittymän nopeus 64 prosentissa tapauksista.


Tutkimuksesta

Mittauksissa käytettiin kunkin operaattorin nopeimpia saatavilla olevia kuluttajille suunnattuja matkapuhelinliittymätuotteita. Tulokset ja operaattoreiden tulosjärjestys vaihtelivat jonkin verran mittausreitillä ja metroasemien välillä, mutta ne antavat varsin hyvän yleiskuvan operaattoreiden keskimääräisistä tiedonsiirtonopeuksista ja keskinäisistä eroista Helsingin ja Espoon metroreitillä mittausajankohtana. Mittaukset tehtiin syyskuussa 2018 mittaamalla metron sisällä metron reitti edestakaisin useamman kerran päivässä kuuden päivän ajan, sisältäen sekä ruuhka- että hiljaisemmat ajat.

Oy Omnitele Ab on itsenäinen matkaviestinverkkojen toimintaan ja niiden kehitykseen erikoistunut konsulttiyhtiö. Omnitelen omistaa joukko suomalaisia pääomasijoittajia ja operaattoreita.

Tutkimusraportti löytyy osoitteesta www.dna.fi/verkko

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


29.10.2018

Telian Liigavahti-sovellus on julkaistu – huippuhetket sovellukseen jo otteluiden aikana

Telian odotettu Liigavahti-sovellus on julkaistu. Kiekkofaneilla on nyt mahdollisuus seurata Liigan huippuhetkiä jo otteluiden aikana suoraan puhelimestaan. Liigavahti-sovellus ja sen sisällöt ovat ilmaisia.

”Jääkiekkokansa janoaa uudenlaisia ja joustavia tapoja kuluttaa Liigaa. Me taas haluamme tuoda Liigan kaikkien ulottuville, ajasta tai paikasta riippumatta. Liigavahti-sovelluksen kautta katsojat näkevät otteluiden parhaita maaleja, torjuntoja, taklauksia ja muita pelitapahtumia suoraan puhelimestaan ilmaiseksi jo otteluiden aikana”, sanoo Telia Finlandin Head of Hockey Olli-Pekka Takanen.

Lyhytvideoiden lisäksi Liigavahdista voi kerrata Liiga-kauden huippuhetkiä klippiarkistosta sekä valita suosikkijoukkueensa ja kannustaa sitä joka käänteessä. Sovelluksesta löytyvät myös kauden tilastot ja pelien ennakkotiedot. Sisällöt ovat maksuttomia eivätkä vaadi tässä vaiheessa edes rekisteröintiä.

Telia Liigavahti toimii kännykässä ja tabletissa. Mobiilisovellus on ladattavissa Google Play -kaupassa ja App Storessa.

Kokonaisia pelejä Liigavahti-sovelluksesta ei voi katsoa, vaan kaikki Liigan noin 500 ottelua ja oheisohjelmat ovat katsottavissa Telia TV:stä. Joukkuepassin ostamalla asiakas näkee kaikki haluamansa joukkueen ottelut, Liiga-passilla kaikki Liiga-ottelut sekä All Stars -passilla Liigan lisäksi NHL:n ja KHL:n tärkeimmät ottelut. Studiot ja oheisohjelmat sisältyvät passien tilaukseen.

Lue lisää Liigavahdista: www.telia.fi/liiga/liigavahti

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


26.10.2018

Kiitos sidosryhmäkyselyyn vastanneille!

Sidosryhmiemme näkemys toiminnastamme on meille tärkeä. Toteutimme tänä syksynä FiComin viestintää ja edunvalvontaa koskevan kyselyn. Vastausten perusteella olemme onnistuneet melko hyvin: saimme hyvää palautetta muun muassa FiComin verkkosivujen ja uutiskirjeiden ulkoasusta ja niiden sisällön hyödyllisyydestä. Kehitettävääkin toki on, ja tulemme ottamaan saamamme palautteen huomioon toimintamme suunnittelussa.

Arvoimme kaikkien vastanneiden kesken kahden hengen illallisen Pompier Espassa. Onnettaren suosikki oli Kimmo Sulkanen Empowerista. Onnea!

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

26.10.2018

FiComin lausunto tiedustelutoiminnan valvontalaista

Hallintovaliokunnalle
Asia: HE 199/2017 vp

Julkisen tehtävän hoitaminen

Esityksen perustelujen mukaan julkista tehtävää hoitavia voivat olla mm. teleyritykset tai -operaattorit (s. 45 ja 50). Esityksen mukaan tiedusteluvalvontavaliokunnalla ja tiedusteluvaltuutetulla on oikeus saada selvityksiä (4 ja 9 §) muilta julkista tehtävää hoitavilta sekä lisäksi valtuutetulla on tiedonsaanti- (8 §) ja tarkastusoikeus (10 §) muilta julkista tehtävää hoitavilta.

FiCom käsityksen mukaan teleyritys ei ole perustuslain 124 §:n mukainen, julkista tehtävää hoitava taho silloin, kun se avustaa tiedusteluviranomaista. Teleyritys ei ole tällainen avustaessaan viranomaisia muissakaan pakkokeinoissa, esimerkiksi televalvonnassa. Tiedusteluviranomaisella on esimerkiksi oikeus päästä ja teleyrityksillä velvollisuus päästää viranomainen verkkoonsa ja sen järjestelmiin sekä tarvittaessa teleyritys suorittaa tiedusteluviranomaisen vaatimia toimenpiteitä mutta se ei käytä asiassa omaa harkinta- tai toimeenpanovaltaa. Tällainen toiminta ei ole julkisen tehtävän hoitamista.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on omassa lausunnossaan (LiVL 26/2018 vp s. 3) todennut, että viranomaistehtävien ja siihen liittyvän harkinnan tulee säilyä yksinomaan viranomaisilla, ja sääntelyn on oltava riittävän yksiselitteistä yrityksiltä edellytettävien toimenpiteiden osalta.

Sääntelyepävarmuuden poistamiseksi ja oikeusvarmuuden toteamiseksi FiCom esittää, että valiokunta mietinnössään toteaa, ettei teleyritys ole esityksen perusteluissa mainittu muu julkista tehtävää hoitava taho.

Yrityksen oikeusturva

FiCom pitää teleyrityksen ja tiedonsiirtäjän oikeusturvan kannalta hyvänä sitä, että esityksen perusteluissa (s. 54) on nimenomaisesti todettu, että kantelun voi tehdä myös oikeushenkilö.

 

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

Pages