26.10.2018

FiComin lausunto siviilitiedustelulain säännöksistä

Hallintovaliokunnalle
Asia: HE 202/2017 vp

Pääviestit

  • FiCom pitää esitystä tarpeellisena ja kannattaa esityksen tavoitteita.
  • Teleyrityksellä tulee olla samanlainen oikeus täyteen korvaukseen viranomaisten avustamisesta kuin tiedonsiirtäjällä. Toissijaisesti kustannusten tasoa on seurattava tiiviisti ja ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin korvaussääntelyn muuttamiseksi, jos kustannukset nousevat merkittävästi nykyisestä. Lisäksi FiCom viittaa korvauskysymyksessä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon LiVL 26/2018 vp.
  • Tiedusteluviranomaisilla ei tule olla itsenäistä ja salaista pääsyä teleyrityksen laitetiloihin, järjestelmiin ja ohjelmistoihin. Ulkoisen seurantalaiteen asentamisen pitää perustua tuomioistuimen päätökseen eikä laitteesta tai sen asentamisesta saa aiheutua vaaraa verkon toiminnalle tai sivullisten yksityisyydensuojalle. Asennuskielto on syytä laajentaa myös tietoyhteiskunnan palvelun tarjoajiin.
  • Tiedonsiirtäjän tiedonantovelvoitteen pykälän (22 §) perusteluja on tarkoituksenmukaista ja tarpeellista oikaista valiokunnan mietinnön perusteluissa vastaamaan sotilastiedustelulain perusteluja, kuten myös liikenne- ja viestintävaliokunta on ehdottanut.

FiCom pitää esitystä tarpeellisena ja sen tavoitteita kannatettavina

Esityksen valmistelussa on tehty tiivistä yhteistyötä valmistelijoiden sekä FiComin ja sen jäsenyritysten välillä. Useita säännösehdotuksia on kehitetty yhteistyössä, ja muutosten myötä esitys on selkeytynyt ja parantunut. Esitys on tarpeellinen ja sen tavoitteet kannatettavia.

Yrityksille aiheutuvien kustannusten korvaaminen

Ehdotetuista säännöksistä koituisi teleyrityksille kustannuksia, joiden määrä riippuisi poliisilain 5 a luvussa tarkoitettujen menetelmien sekä siviilitiedustelulaeissa vaadittavien toimenpiteiden kokonaismäärästä. Tiedustelumenetelmien tai -toimenpiteiden kokonaismäärä ei ole teleyritysten ennakoitavissa eikä kontrolloitavissa. Esityksen perusteella ei liioin pysty ennakoimaan, minkälaisiksi tiedustelutoimenpiteistä johtuvat kustannukset tulisivat teleyrityksille muodostumaan.

Korvauskäytäntö määräytyisi esityksen mukaan vuoden 2015 alusta muuttuneen sähköisen viestinnän palvelulain (917/2014) 299 §:n perusteella. Tämän mukaan teleyritykset eivät ole enää saaneet korvausta viranomaisten avustamisesta aiheutuneista työ- eli henkilöstön käytöstä aiheutuvista kustannuksista, mutta järjestelmäkustannukset on edelleen korvattu.

Liikenne- ja viestintävaliokunta on lausunnossaan (LiVL 26/2018 vp, s. 4) todennut, että se ei lähtökohtaisesti pidä hyvänä, että teleyrityksille säädetään sellaisia uusia viranomaisten avustamista koskevia tehtäviä, joista aiheutuvia kustannuksia ei pystytä etukäteen arvioimaan. Lisäksi valiokunta toteaa, että kyse on tiedusteluviranomaisten toiminnasta aiheutuvista kustannuksista, joista huolehtiminen tulisi myös kuulua viranomaiselle. Valiokuntaa pitää hyvänä, että esityksen mukaan tiedonsiirtäjällä on oikeus saada valtion varoista korvaus viranomaisen avustamisesta aiheutuneista välittömistä kustannuksista.

FiCom on samaa mieltä lausunnon toteamuksen kanssa. Kustannusten korvauksen sääntelyä tulee muuttaa siten, että teleyrityksillä on aina oikeus täysimääräiseen korvaukseen viranomaisten avustamisesta aiheutuneista kustannuksista kuten tiedonsiirtäjällä. Nykyinen käytäntö on omiaan johtamaan tehottomiin toimintatapoihin, kun järjestelmien kehittämisen asemesta tyydyttäisiin ei-korvattaviin manuaalisesti tehtäviin toimenpiteisiin.

Lisäksi liikenne- ja viestintävaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että kustannusten tasoa seurataan tiiviisti ja ryhdytään viipymättä toimenpiteisiin korvaussääntelyn muuttamiseksi, jos kustannukset nousevat merkittävästi nykyisestä.

Toissijaisesti FiCom esittää, että jos hallintovaliokunta ei tässä yhteydessä muuta kustannuksia koskevaa sääntelyä, se toteaisi mietinnössään, että kustannusten tasoa seurataan tiiviisti liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaisesti.

Itsenäinen pääsy laitetiloihin

Esityksen poliisilain 5 luvun 16 §:n mukaan tiedusteluviranomaisilla olisi oikeus salaa asentaa ja poistaa valvontaan, seurantaan tai tarkkailuun soveltuva laite toimenpiteen kohteena olevaan esineeseen tai tilaan.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnonmukaan (s. 4 ja 5) ulkopuolisen salaa asentamat laitteet ja ohjelmistot voivat aiheuttaa vakavia ongelmia palvelujen toiminnan ja tietoturvallisuuden kannalta, joten valiokunnan näkemyksen mukaan tämän kaltaisia menettelyjä tulee voida käyttää vain tilanteissa, joissa se on erityisistä syistä välttämätöntä.

Teleyritysten on käytännössä hyvin vaikea huolehtia sähköisen viestinnän palvelulain 29 luvun mukaisista viestintäverkkojen laatuvaatimuksista, jos viranomaisilla on oikeus omatoimisesti päästä teleyritysten tietämättä niiden laitetiloihin ja kytkeä sekä poistaa verkkoihin laitteita teleyritysten tietämättä. Laitteiden asentaminen salaa teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien laitetiloihin on oltava kiellettyä, jotta koko viestintäinfrastruktuurin toimintavarmuus, palveluiden laatu ja palveluiden käyttäjien yksityisyyden suoja voidaan turvata. Toiminnan tulee olla yksikäsitteistä, läpinäkyvää ja dokumentoitua, joten laitteiden asentamisen tulee perustua tuomioistuimen päätökseen.

Lisäksi viestintälainsäädännön ja palveluiden käyttäjien yksityisyyden suojan, myös toukokuussa 2018 voimaantulleen yleisen henkilötietoasetuksen, tietoturvaloukkauksien seuraamusten vuoksi on ehdottoman tärkeää, että tiedusteluviranomaisilla ei ole mahdollisuutta päästä salaa yleisten viestintäverkkojen laitetiloihin. Laite ja sen asentaminen ei saa aiheuttaa missään tilanteissa aiheuttaa vaaraa sivullisten yksityisyydensuojalle. Ulkopuolisten yksityisyyden suojaamiseksi kielto on tarpeen ulottaa koskemaan myös tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajia, koska Suomi on pilvipalvelujen käytössä EU:n kärkeä. 

FiCom esittää, että valiokunta mietinnössään toteaisi, että laitteiden asentaminen salaa teleyritysten ja tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien laitetiloihin on kiellettyä ja laitteen asentamisen pitää perustua tuomioistuimen päätökseen eikä laitteesta tai sen asentamisesta ei saa aiheutua vaaraa verkon toiminnalle tai toiminnan kannalta sivullisten yksityisyydensuojalle.

Tiedonsiirtäjän tiedonantovelvollisuus – yhdenmukaisuus siviili- ja sotilasesityksissä

FiComin, sen jäsenyritysten ja lakiesitysten valmistelijoiden kesken kehitettiin tiedonsiirtäjien tiedonantovelvollisuuden yksityiskohtia, joiden perusteella muotoutuivat sotilastiedusteluehdotuksen 9 luvun 95 § perustelut (s. 328). Niiden mukaan tiedonsiirtäjällä ei ole velvollisuutta luovuttaa tiedusteluviranomaisille asiakaskohtaisia tietoja, vaan tietoja verkon teknisestä toteuttamistavasta ja topologiasta.

Sen sijaan siviilitiedustelulakiehdotuksen 22 §:n yksityiskohtaisiin perusteluihin (s. 261) on jäänyt, ilmeisesti epähuomiossa, lausuntoversiossa ollut kirjaus, jonka mukaan tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvat tiedot koskisivat ennen kaikkea sitä, mitkä asiakasorganisaatiot ovat varanneet tiedonsiirtäjältä siirtokapasiteettia käyttöönsä, ja mitä tiedonsiirtäjän hallitsemia, rajan ylittävän viestintäverkon osia tällaiset varaukset koskevat.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnosta käy ilmi, että esittelevältä ministeriöltä saadun selvityksen mukaan säännöksen tarkoituksena on antaa tietoja vain verkon teknisestä toteuttamistavasta ja topologiasta. Asiakkaana olevista luonnollisista henkilöistä tai oikeushenkilöistä tietoja ei sen sijaan kyseisen säännöksen perusteella annettaisi. Edelleen liikenne- ja viestintävaliokunta toteaa lausunnossaan, että säännöksen keskeisen merkityksen vuoksi se ehdottaa, että hallintovaliokunta täsmentää mietintönsä perusteluissa kyseisen säännöksen tulkintaa yhtenäiseksi sotilastiedustelusta annetun lakiehdotuksen kanssa.

FiCom esittää, että hallintovaliokunta korjaa edellä tarkoitetun ristiriidan mietinnössään esimerkiksi seuraavasti:

Valiokunta toteaa hallituksen esityksen siviilitiedustelulain 22 §:n yksityiskohtaisista perusteluista poiketen, että siviilitiedustelulain 22 §:ssä tarkoitetuilla Suomen rajan ylittävän viestintäverkon rakenteeseen ja verkossa kulkevan tietoliikenteen reitittymiseen liittyvillä teknisillä tiedoilla tarkoitetaan tietoja, jotka koskevat verkon teknistä toteuttamistapaa ja topologiaa esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen osalta. Pykälän mukaan tiedonsiirtäjää ei voitaisi velvoittaa luovuttamaan asiakkaana olevaan yksittäiseen luonnolliseen tai oikeushenkilöön liittyviä tietoja.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

25.10.2018

Elisa auttaa parantamaan kaupunkien ilmanlaatua 5G-teknologialla

Elisa on solminut yhteistyösopimuksen MegaSense-tutkimusohjelman kanssa, joka kehittää suurkaupunkien ilmanlaadun seurantaa. Helsingin yliopiston MegaSense-tutkimusohjelman ajatuksena on kattaa tiheä kaupunkialue ilmanlaatusensoreiden verkostolla, joka pystyy havaitsemaan ilmanlaadun saastuttajat. Sensoreiden suuri määrä auttaa rakentamaan reaaliaikaisen tilannekuvan kaupungin ilmanlaadusta. Elisa tarjoaa projektille verkkoteknologian, jolla uusia innovaatioita haetaan.

MegaSense-tutkimusohjelmalla on jo käytössään Kumpulassa Elisan 5G-teknologiaa hyödyntävä NB-IoT-verkko. Seuraavaksi Elisan Helsinkiin avaamaa 5G-verkkoa laajennetaan MegaSensen testialueelle. 5G-verkkoa pääsevät projektin lisäksi käyttämään myös Kumpulan alueella toimivat startupit. Helsingin lisäksi projekti toimii myös Pekingissä.

– Uusi verkkoteknologia yhdistää sensorit, mahdollistaa tehokkaan tiedon keruun ja tukee entistä älykkäämpää sensorien hallintaa. Kehitämme uudenlaista ilmanlaatusensorien verkkoa, jossa automaattisesti tunnistetaan kunkin sensorin toimintaympäristö ja minimoidaan mittausvirhe. Tekoälymenetelmät mahdollistavat edullisten sensorien toimintojen merkittävän parannuksen, sanoo tietojenkäsittelytieteen osaston johtaja, professori Sasu Tarkoma Helsingin yliopistosta.

MegaSense-ohjelmaan liittyy olennaisena osana UrbanSense-hanke, joka kokoaa 5G-testialustat yhteen ja tehdään verkkoteknologioihin ja niiden käyttöön liittyvää tutkimusta. Hankkeen tavoitteena on luoda avoin 5G innovointialusta ja hyvät puitteet verkko- ja palveluliiketoiminnan kehittämiselle.

5G mahdollistaa IoT:n kasvun

5G-teknologia mahdollistaa sen, että yhteen mobiilitukiasemaan voi olla samanaikaisesti liitettynä nykyistä mobiiliverkkoa huomattavasti suurempi määrä päätelaitteita. Tämä mahdollistaa sensoreiden laajamittaisen hyödyntämisen kaupunkitilassa.

– IoT-palvelut ovat yksi ensimmäisistä tavoista, joilla 5G-teknologian hyödyt tulevat konkreettisesti käyttöön ja ilmanlaadun parantaminen on siitä hyvä esimerkki. Monet suomalaiset yritykset ovat IoT:n hyödyntämisessä pitkällä, joten 5G:n tuomat uudet mahdollisuudet ovat varmasti tervetulleita, sanoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Svenssonin mukaan 5G:n käytännön sovelluksia tullaankin näkemään juuri yrityspuolella hyvinkin nopeasti.

– Yritykset eivät jää kauaa odottelemaan uuden teknologian hyödyntämistä kun se on saatavilla. MegaSensen kautta saamme 5G-teknologian nopeasti myös sitä hyödyntäviä sovelluksia kehittävien startuppien käyttöön, Svensson sanoo.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


25.10.2018

Iso kilpailutus ratkesi – Euroopan kemikaalivirasto ECHA valitsi Telian ICT-kumppaniksi

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA) kilpailutti ICT-ympäristönsä. Telian kanssa solmittu monivuotinen sopimus kattaa modernit, korkean automaatioasteen infrastruktuuripalvelut. Sopimuksen arvo on merkittävä.

”On hienoa, että koko Euroopan alueella yksi suurimmista EU-virastoista luottaa meihin ICT-kokonaisuuden toimittajana. Korkea asiantuntijaosaaminen yhdistettynä huipputason teknisiin ratkaisuihin mahdollistaa asiakkaillemme modernin toimintaympäristön sekä turvaa asiakkaidemme toiminnan jatkuvuuden”, Telia Finlandin yritysliiketoiminnan johtaja Jussi Salminen sanoo.

Sopimukseen sisältyvät palvelut tuotetaan pääosin kesäkuussa Pitäjänmäkeen valmistuneesta Suomen suurimmasta avoimesta datakeskuksesta, Telia Helsinki Data Centeristä.

Euroopan viidenneksi suurin EU-virasto aloitti toimintansa Helsingissä vuonna 2007.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


25.10.2018

Suomi digitalisaation kärkimaaksi - FiComin hallitusohjelmatavoitteet

Moderni yhteiskunta perustuu laadukkaisiin tietoliikenneyhteyksiin ja laajaan tietotekniikan hyödyntämiseen. Yhteiskunta edistää digitalisaatiota huolehtimalla siitä, että säädösympäristö on investointeihin kannustava. Markkinaehtoinen kilpailutilanne kannustaa infrastruktuurin kehittämiseen ja asiakkaista kilpailemiseen yhteyksien nopeudella ja laadulla.

Tutustu FiComin hallitusohjelmatavoitteisiin. Voit myös ladata tavoitteet käyttöösi pdf-tiedostona.


25.10.2018

DNA aloittaa OnePlus-puhelimien myynnin

DNA ja OnePlus ovat sopineet OnePlus-puhelimien tuomisesta DNA:n tuotevalikoimaan. Ensimmäisenä DNA:n valikoimaan tulee maanantaina 29. lokakuuta julkistettava uusi lippulaivamalli OnePlus 6T.

DNA tuo OnePlus-puhelimet tarjolle kaikkiin myyntikanaviinsa. Ensimmäisenä tarjolle tulee maanantaina 29.10. julkistettava uusi OnePlus 6T. Puhelimen myynti alkaa DNA Kaupoissa ja DNA:n nettikaupassa tiistaina 6.11. klo 9.

”Olemme erittäin iloisia siitä, että saamme valikoimaamme uuden huippukiinnostavan merkin. OnePlus-puhelimien tekninen kyvykkyys on laitteen hintaan nähden tunnetusti todella hyvällä tasolla, joten tuomme OnePlus 6T:n hyvin mieluusti tarjolle myyntikanaviimme”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”OnePlus on kerännyt vahvan käyttäjäyhteisön ja fanikunnan myös Suomessa, ja haemme jatkuvasti uusia tapoja tavoittaa uusia yleisöjä. DNA on OnePlussalle täydellinen kumppani, koska sillä on vahva yhteys ydinkohderyhmäämme ja suomalaiset fanimme ovat kovasti toivoneet yhteistyötä DNA:n kanssa. DNA on meille tärkeä kumppani tavoitellessamme jatkuvaa kasvua markkinassa”, sanoo OnePlus Suomen maajohtaja Tuomas Lampén.

OnePlus 6T tulee tarjolle kaikkiin DNA Kaupan myymälöihin ja DNA:n nettikauppaan. DNA tarjoaa puhelimelle pidennetyn kolmen vuoden takuun ainoana jälleenmyyjänä Suomessa. Puhelimen voi hankkia DNA:lta kolmen vuoden korottomalla ja kuluttomalla maksuajalla. Tarjolle tulevat laitteen kaikki muisti- ja värivaihtoehdot.

DNA järjestää OnePlus-myynninaloitustapahtumat tiistaina 6.11. DNA Kaupoissa seuraavilla paikkakunnilla:
Espoo Sello), Helsinki (Kamppi), Jyväskylä (Kauppakatu), Lahti (Trio), Tampere (Ratina), Turku (Hansa), Vantaa (Jumbo).

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

OnePlus on kansainvälinen mobiiliteknologiayhtiö, joka haastaa teknologian perinteisiä käsitteitä. ”Never Settle” -asenteen ympärille perustettu OnePlus tuottaa erinomaisesti suunniteltuja laitteita, joille on ominaista ensiluokkainen laatu ja tehokas laitteisto. OnePlus on erittäin hyvä luomaan vahvoja siteitä ja kasvaa yhdessä käyttäjä- ja faniyhteisönsä kanssa. Lisätietoja osoitteessa oneplus.com.


24.10.2018

Antenniverkon HD-siirtymän aikataulumuutos on kuluttajien etu – DNA:n työ HD-palvelujen edistämiseksi jatkuu aktiivisena

24.10.2018 klo 15:54

DNA jatkaa aktiivista työtään antennitelevision HD-palvelujen edistämiseksi, mutta näkee samalla kotimaisten tv-yhtiöiden ilmoituksen antenniverkon HD-siirtymän jatkoajasta kuluttajien kannalta myönteisenä päätöksenä.

DNA on tarjonnut antenniverkon teräväpiirto- eli HD-palveluita omassa VHF-antenniverkossaan jo vuodesta 2010 lähtien. Tällä hetkellä DNA:n antenniverkossa on tarjolla kaikkiaan 17 HD-kanavaa, näiden joukossa myös kaikki Ylen HD-kanavat sekä mainosrahoitteiset MTV3 ja TV5 HD. DNA on tuonut markkinoille myös HD-kanavien seuraamiseen tarkoitettuja T2-virittimellä varustettuja päätelaitteita, jotka se on kehittänyt yhdessä alan eturivin valmistajien kanssa. DNA toimii antenniverkossa sekä verkko-operaattorina että maksu-tv-sisältöjen palveluntarjoajana.

”Kotimaisten tv-yhtiöiden päätös siirtää aikataulua on kuluttajien kannalta hyvä ratkaisu. On järkevää ottaa huomioon tämänhetkinen laitetilanne ja antaa kodeille lisäaikaa vastaanottolaitteiston päivitykseen”, toteaa DNA:n kuluttajaliiketoiminnan johtaja Pekka Väisänen.

DNA tekee jatkuvasti työtä kiinteistöjen VHF-valmiuksien edistämiseksi yhdessä perustamansa, koko Suomen kattavan VHF Pro -antenniurakoitsijaverkoston kanssa.

DNA:n kaapeliverkossa jo noin 80 prosenttia kotitalouksista on vastaanottolaitteistonsa puolesta HD-valmiudessa, ja katselu keskittyy teräväpiirtokanaviin lisääntyvässä määrin. DNA:n kaapeliverkon maksu-tv-tarjonnasta jo valtaosa onkin tarjolla vain teräväpiirtona.

”Antenniverkon HD-tarjonta on lunastanut lupauksensa jo nyt, ja teemme aktiivisesti työtä sen eteen, että loputkin antenniverkon kodit voivat siirtyä HD-aikaan helposti ja mutkattomasti hyvissä ajoin ennen viimeistenkin tavallisen tarkkuuden kanavien jakelun päättymistä”, Väisänen jatkaa.

Ylen HD-kanavien jakelun kilpailutus

Tv-yhtiöt ovat kertoneet aikataulun pitkittymisen johtuvan pelkästään Ylen verkkokilpailutukseen liittyvästä DNA:n markkinaoikeuteen tekemästä valituksesta. DNA:n näkemyksen mukaan HD-päätelaitteiden määrän riittämätön kehitys on vähintäänkin yhtä merkittävä syy.

DNA on valittanut markkinaoikeuteen, koska Ylen tarjouspyyntö valtakunnallisesta HD-jakelusta on syrjivä ja suhteeton. Tarjouspyynnössä Yle pyrkii sälyttämään vastuun kiinteistöjen antennivalmiudesta yleisestä käytännöstä poiketen verkko-operaattorille. Tämä vaatimus kohdistuisi käytännössä vain DNA:han, koska VHF-taajuudet vaativat kiinteistöissä omat VHF-antennit.

Myös aiemmat antenniverkon televisiolähetysten muutokset ovat edellyttäneet kodeissa ja kiinteistöissä laitepäivityksiä sekä päätelaitteiden että vastaanottoantennien osalta. Näissä muutoksissa kiinteistöjen antennipäivitykset ovat aina olleet kiinteistöjen vastuulla.

”DNA:n VHF-antenniverkko kattaa tällä hetkellä 85 prosenttia suomalaisista, ja meillä on valmiudet laajentaa se täysin valtakunnalliseksi”, Pekka Väisänen kertoo.

”DNA toi kilpailun antenniverkon monopolimarkkinaan. Tämän mahdollisti omaan infraan perustuva edistyksellinen verkko, jonka toteutustapa on mahdollistanut perinteisen antenniverkkojakelun kustannustason haastamisen sekä osoittautunut järkeväksi sekä energia- että taajuustehokkuuden kannalta”, Väisänen toteaa.

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


24.10.2018

Telia ostaa AinaComin, vahvistaa asemaansa yritysten ICT-palveluissa

Telia on tehnyt Aina Groupin kanssa sopimuksen AinaCom Oy:n koko osakekannan ostamisesta. Kaupan toteutuminen edellyttää Aina Groupin ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyntää.

AinaCom Oy tarjoaa yritysasiakkaille puhe-, mobiili-, verkko- ja IT-ratkaisuja yhteyksineen. Tavoitteena on, että AinaCom siirtyy Telian omistukseen 1.12.2018 alkaen.

”Tavoitteemme on kytkeä AinaCom saumattomasti osaksi Telian yritysliiketoimintaa, jotta voimme palvella asiakkaitamme paremmin yhdistämällä AinaComin vahvaa kokemusta yritysasiakkuuksista Telian kyvykkyyksiin”, sanoo Telia Finlandin yritysliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Salminen.

”Telian kanssa yhdessä pystymme tuottamaan asiakkaillemme entistä laajemmat valtakunnalliset ja kansainväliset palvelut”, kommentoi AinaComin toimitusjohtaja Tomi Saario.

”Aina Groupin strategisten linjauksien ja AinaComin tulevaisuuden kannalta näimme Telia-kaupan parhaana vaihtoehtona”, sanoo Panu Ala-Nikkola, Aina Groupin hallituksen puheenjohtaja.

AinaCom Oy jatkaa kaupan vahvistumisen jälkeen käynnistyvässä siirtymävaiheessa toimintaansa Telian tytäryhtiönä. AinaComin palveluksessa on noin 60 työntekijää.

Maaliskuussa 2014 silloinen Sonera osti AinaComin kuluttajaliiketoiminnan ja kiinteät verkot. Telia Finland on vahvistanut yritysostoilla asemaansa johtavana valtakunnallisena ICT-palveluiden kumppanina. Viimeisen kahden vuoden aikana ICT-palveluyritykset Nebula, Propentus, Inmics ja Cloud Solutions CS Oy ovat liittyneet Telia-perheeseen.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


24.10.2018

Elisa käynnisti Bug Bounty -ohjelman – haavoittuvuuksien löytäjille luvassa rahallinen palkkio

Elisa on käynnistänyt Bug Bounty -ohjelman, jossa se antaa hakkereille mahdollisuuden etsiä haavoittuvuuksia digitaalisista palveluistaan. Haavoittuvuuksien löytäjät Elisa lupaa palkita rahallisesti.

Maailmalla suositut, mutta Suomessa vielä harvinaisemmat Bug Bounty -ohjelmat ovat hakkereille suunnattuja haasteita, joissa pyritään tunkeutumaan yritysten online-järjestelmiin ja etsimään niistä haavoittuvuuksia. Ilman lupaa toteutettuna tämä olisi laitonta, mutta tässä tapauksessa asialla ovat vastuuntuntoiset ja ”hyvien puolella” olevat valkohattuhakkerit, jotka raportoivat yritykselle löytämistään haavoittuvuuksista ja saavat palkkion haavoittuvuuden vakavuuden perusteella. 

- Hakkerit pääsevät käyttämään taitojaan hyvään ja me saamme tietoomme vakavatkin haavoittuvuudet ja voimme korjata ne ajoissa. Asiakkaidemme tietoturva on meille elinehto ja pystymme näin tuplavarmistamaan heille turvalliset digitaaliset palvelut, Elisan Head of Security Teemu Mäkelä kertoo.

Elisan Bug Bounty -ohjelma käynnistyi ensin pilotilla ja hyvien kokemusten myötä muuttui jatkuvaksi ohjelmaksi. Alkuvaiheessa Elisan Bug Bounty -ohjelmassa ovat mukana yrityksen online-palveluista Elisa Viihde, Elisa Kirja ja Elisa Tunnus. Ohjelma saattaa myöhemmin laajentua muihinkin Elisan palveluihin.

- Jos kokemukset ovat yhtä hyviä kuin mitä pilotista saimme, niin en näe mitenkään mahdottomana ohjelman laajentamista. Olemme jo nyt saaneet mukaan hakkerimaailman tunnettuja nimiä Suomesta, mutta myös ulkomailta, Teemu Mäkelä iloitsee.

Elisan Bug Bounty -ohjelmaan voi hakea mukaan HackerOne-palvelun kautta. Saman palvelun kautta hoidetaan myös palkkion maksu, jonka suuruus perustuu siihen, kuinka vakavan riskin löydös aiheuttaa  liiketoiminnalle. Palkkiot liikkuvat tuhansissa euroissa löydöksestä riippuen.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


23.10.2018

Telia julkaisi uudenlaisen digihyvinvointia edistävän liittymän

Kuluttajat haluavat ostaa, kuluttaa ja hallita palveluita digitaalisesti. Telia toi tänään kuluttajien saataville uudenlaisen digitaalisen liittymän, Telia Dotin, joka tukee käyttäjänsä digihyvinvointia.

Telian uusi liittymätyyppi ja sen rinnalla kulkeva sovellus mukautuu käyttäjälleen sopivaksi. Kaikki ostosta, käytöstä ja asiakaspalvelusta aina laskutukseen saakka on asiakkaan vallassa. Telia Dotin voi ladata suoraan sovelluskaupasta. Palvelua käytetään Telia Dot -sovelluksen kautta, jossa pystyy myös hallitsemaan kaikkia perheen liittymiä tai kytkemään sovellukseen muita laitteita, kuten tabletin tai mökin riistakameran.

”Vaikka Suomi on pitkään ollut mobiiliteknologian edelläkävijä, liittymämme ovat tähän asti olleet hyvin perinteisiä. Nyt kuluttajat, joille digitaaliset palvelut ja helppo käyttökokemus ovat ostopäätösten valinnan perusteita, voivat saada haluamansa”, sanoo Telia Finlandin uusista liiketoiminnoista vastaava kehityspäällikkö Jan Brantberg.

Telia Dotissa asiakas maksaa vain käytöstä. Jos palvelua ei käytä lainkaan tai jos hyödyntää netin käytössä pelkkää wifiä, laskua ei kerry. Enimmilläänkin Telia Dotin käyttö maksaa euron päivässä.

Digihyvinvointi keskiössä

Telia Dot sisältää myös uudenlaisia työkaluja digitaalisen hyvinvoinnin edistämiseen. Käyttäjä voi sovelluksessa seurata puhelimella vietettyä aktiivista ruutu-aikaa ja haasteohjelmien kautta pohtia suhdettaan digilaitteisiin sekä muuttamaan arkeaan. Lisäksi sovellus tarjoaa käyttäjälle, hänen perheelleen tai vaikka kaveriporukan kesken pohjan luoda pelisääntöjä digilaitteille. Telia Dotissa voi esimerkiksi sopia puhelimen käyttöperiaatteista yhteisillä aterioilla tai ajankohdan, jolloin alkaa puhelimelta rauhoitettu ilta-aika.

”Suomalaiset selvästi kipuilevat digihyvinvoinnin kanssa. Siksi kehitimme Telia Dotiin kokonaisuuden aiheen ympärille. Haluamme auttaa kuluttajia luomaan tasapainoisemman suhteen laitteisiinsa ja edistää myös dialogia perheiden sisällä. Lasten mukaan ottaminen keskusteluun digihyvinvoinnista ja laitteiden käytön periaatteista on tärkeää”, Brantberg jatkaa ja viittaa Telian maanantaina julkistamaan valtakunnalliseen digihyvinvointiselvitykseen.

Selvityksestä ilmeni muun muassa, että yli 80 % suomalaisvanhemmista on huolestuneita perheensä digihyvinvoinnista ja 60 % lastensa puhelimellaan viettämästä ajasta. Kuitenkin vain 14 prosenttia perheistä on käyttänyt keskustelemista keinona vaikuttaa puhelimen käyttöön.

Telia Dotia on kehitetty yhteistyössä palvelun testaukseen osallistuneiden käyttäjien ja digihyvinvoinnin asiantuntijatahojen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n kanssa.

”Telia Dot on jatkuvasti kehittyvä palvelu. Paranamme sitä asiakaspalautteiden ja datan pohjalta sekä teemme yhteistyötä asiantuntijoiden kanssa. Uusia ominaisuuksia on jo suunnitteilla”, Brantberg lupaa.

Faktaa Telia Dotista:

  • Telia Dot on uudenlainen, nykypäivän asiakastarpeisiin luotu liittymä. Se joustaa käyttäjän tarpeiden ja käytön mukaan. Vertailuja eri liittymien hintojen tai niiden tarjoamien puheajan ja datankäytön välillä ei enää tarvita.
  • Asiakas maksaa vain silloin kun käyttää Telia Dotia. Telia ei laskuta yli 1 euroa/päivä. Keskivertokäyttäjän lasku on arvioilta noin 20 euroa kuussa.
  • Ensimmäinen käyttökuukausi on ilmainen.
  • Kaikki asiointi ja palvelun hallinta tapahtuu digitaalisesti Telia Dot -sovelluksen kautta, joka ladataan sovelluskaupasta. Sim-kortti toimitetaan, kun käyttäjä päättää vaihtaa liittymänsä Telia Dotiin.
  • Sovelluksen kautta voi hallita kaikkia perheen liittymiä tai kytkeä siihen muita laitteita, kuten tabletin tai mökin riistakameran.
  • Telia Dot auttaa käyttäjää olemaan tietoisempi puhelimen käytöstä ja edistää tasapainoisemman digiarjen luomisessa. Sovelluksen digihyvinvointiosio sisältää työkaluja omaan ja perheen digihyvinvoinnin lisäämiseksi (Oman käytön visualisointi, Haasteet ja Pelisäännöt -osiot)

Lue lisää: www.telia.fi/dot

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


22.10.2018

Yli 80 % suomalaisvanhemmista huolestuneita perheensä digihyvinvoinnista

Peräti 83 prosenttia lapsiperheiden vanhemmista kokee, että perheessä käytetään liikaa aikaa puhelimilla, ilmenee Telian valtakunnallisesta digihyvinvointiselvityksestä. Aikuiset myöntävät itsekin räpläävänsä puhelintaan turhan usein, mutta huolestuneempia he ovat jälkikasvustansa.

Vain 19 % Telian digihyvinvointiselvitykseen vastanneista suomalaisvanhemmista kokee lastensa puhelimella viettämän ajan olevan sopivalla tasolla. Jopa 60 % pitää käyttöä liiallisena. Mitä vanhempia perheen lapset ovat, sitä enemmän asia aikuisten mieltä painaa. Jo 58 % alakouluikäisten lasten vanhemmista ajattelee lastensa olevan liikaa kännykällä. Teinien kohdalla luku on peräti 82 prosenttia. Miehet ovat lasten kännykän käytöstä huolestuneempia kuin naiset.

Oma kännykänkäyttö mietityttää eniten pienten lasten vanhempia

Lapsiperheissä naiset ajattelevat miehiä useammin käyttävänsä liikaa aikaa puhelimellaan. Oma suhde puhelimeen askarruttaa kuitenkin niin miehiä kuin naisia sitä enemmän, mitä nuorempia lapset ovat. Alle 6-vuotiaiden lasten vanhemmista jopa 70 % ajattelee käyttävänsä liikaa puhelinta, kun teini-ikäisten vanhemmista enää alle puolet.

Yleisimmin vanhemmat näkevät, että liikakäyttö vähentää perheen yhdessäoloa ja keskustelua. Neljännes kokee puhelimen tuijottamisen vievän aikaa muulta tekemiseltä. Myös päänsärky sekä unen ja keskittymiskyvyn puute nousevat esiin.

Suomalaisvanhemmista, joiden mielestä puhelinta käytetään perheessä liikaa, kaksi kolmesta on pyrkinyt rajoittamaan sen käyttöä. Yleisin tapa on asettaa aikarajoituksia. Vain 14 prosenttia mainitsee käyttäneensä keskustelua rajoittamisen keinona.

”Tiukoista aikarajoituksista syntyy helposti riitaa. Perheen arjen kannalta voi olla sujuvampaa, että sovitaan yhdessä, missä tilanteissa ja miten puhelinta on sopivaa käyttää ja milloin ei. Keskeistä on varmistaa, että lapsi saa riittävästi unta ja etteivät laitteet haittaa esimerkiksi koulutöihin keskittymistä”, sanoo Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Antti Järventaus.

Telian digihyvinvointiselvityksessä kysyttiin myös, kiinnostaisiko vanhempia mahdollisuus luoda perheen sisälle yhteisiä pelisääntöjä puhelimen käytölle tai seurata omaa sekä muiden perheenjäsenten viettämää aikaa puhelimella. Molemmat koettaisiin tarpeellisiksi.

”Suomalaiset selvästi kipuilevat digihyvinvoinnin kanssa. Telia haluaa kannustaa perheitä keskustelemaan aiheesta ja ottamaan lapset mukaan yhteisten pelisääntöjen rakentamiseen. Tuomme pian markkinoille ratkaisun, joka tarjoaa avaimia kaikille digihyvinvoinnin edistämisestä kiinnostuneille”, Telia Finlandin kuluttajaliiketoiminnan johtaja Heli Partanen lupaa.

Lisätietoja

Viestintä, Telia Finland
02040 54000
communications-fi@telia.fi

Telian digihyvinvointiselvitys:

Telian digihyvinvointikyselyn tavoitteena oli selvittää suomalaisten lapsiperheiden puhelimen käyttöä, sen mahdollisia haittoja sekä lapsiperheiden keinoja rajoittaa puhelimella vietettyä aikaa. Kyselyssä pyydettiin arviota sekä omasta että muiden samassa taloudessa asuvien henkilöiden (lapset, muut aikuiset) puhelimen käytöstä. Tarkoituksena oli lisätä ymmärrystä siitä, miten Telia voisi edistää suomalaisten digihyvinvointia.

Tutkimusyritys Bilendin Telialle tekemän valtakunnallisen digihyvinvointiselvityksen kohderyhmänä olivat 18-74-vuotiaat suomalaiset, jotka asuvat samassa taloudessa alle 18-vuotiaiden lasten kanssa. Tiedonkeruu toteutettiin 13.-22. heinäkuuta 2018. Vastaajista 49 % oli miehiä ja 51% naisia. Vastaajia oli yhteensä 600.

Linkki selvityksen täällä

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.

Liitteet


19.10.2018

DNA Oyj:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2018: Vahvaa kehitystä DNA:n keskeisissä avainluvuissa

19.10.2018 klo 8.30

DNA järjestää tulosjulkistuspäivänä suomenkielisen tiedotustilaisuuden medialle ja analyytikoille klo 9.30 ja englanninkielisen puhelinkonferenssin analyytikoille ja instituutiosijoittajille klo 13. Tarkemmat tiedot tiedotustilaisuuksista löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Tämä tiedote on tiivistelmä DNA:n tammi-syykuun 2018 osavuosikatsauksesta. Osavuosikatsaus kokonaisuudessaan on tämän pörssitiedotteen liitteenä pdf-tiedostona ja verkkosivuillamme, osoitteessa www.dna.fi/sijoittajat.

Yhteenveto

Suluissa olevat luvut viittaavat vastaavaan ajanjaksoon vuotta aiemmin, ellei toisin mainita. Luvut ovat tilintarkastamattomia.

Vuoden 2018 tiedot esitetään taulukoissa IFRS-standardien edellyttämällä tavalla soveltaen 1.1.2018 käyttöönotettuja IFRS 15 ja IFRS 9 -standardeja, sekä oikaistuina IFRS 15 -standardin edellyttämällä tavalla vuonna 2017 noudatettujen liikevaihdon tuloutusperiaatteiden mukaisina. Raportin selostusosan kausien välinen analyysi on laadittu vertailukelpoisilla tiedoilla, jolloin vuoden 2018 tiedot on esitetty oikaistuina vuonna 2017 noudatettujen liikevaihdon tuloutusperiaatteiden mukaisina.

Heinä-syyskuu 2018

  • Liikevaihto kasvoi 4,3 % ja oli 228,2 miljoonaa euroa (218,8).
  • Käyttökate kasvoi 5,4 % ja oli 76,5 miljoonaa euroa (72,6). Käyttökatteen osuus liikevaihdosta oli 33,5 % (33,2).
  • Katsaus- ja vertailukaudella ei ollut käyttökatteen tai liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
  • Liiketulos kasvoi 3,4 % ja oli 38,6 miljoonaa euroa (37,3). Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli 16,9 prosenttia (17,0).
  • Osakekohtainen tulos kasvoi ja oli 0,22 euroa (0,21).
  • Matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto (ARPU) kasvoi 1,9 % ja oli 18,9 euroa (18,5).
  • Matkaviestinliittymien vaihtuvuus (CHURN) parani ja oli 15,8 prosenttia (19,1).

Tammi-syyskuu 2018

  • Liikevaihto kasvoi 3,8 % ja oli 676,0 miljoonaa euroa (651,5).
  • Käyttökate kasvoi 7,2 % ja oli 220,9 miljoonaa euroa (206,1). Käyttökatteen osuus liikevaihdosta oli 32,7 % (31,6).
  • Katsaus- ja vertailukaudella ei ollut käyttökatteen tai liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
  • Liiketulos kasvoi 12,4 % ja oli 108,6 miljoonaa euroa (96,6). Liiketuloksen osuus liikevaihdosta oli 16,1 prosenttia (14,8).
  • Operatiivinen vapaa kassavirta laski 0,3 % 140,1 miljoonaan euroon (140,6).
  • Osakekohtainen tulos kasvoi ja oli 0,60 euroa (0,54).
  • Matkaviestinliittymäkanta kasvoi 2,3 % ja oli 2 855 000 liittymää (2 790 000).
  • Matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto (ARPU) kasvoi 3,3 % ja oli 18,8 euroa (18,2).
  • Matkaviestinliittymien vaihtuvuus (CHURN) parani ja oli 16,7 prosenttia (18,4).
  • Kiinteän verkon liittymämäärä (puhe, laajakaista ja kaapelitelevisio) kasvoi ja oli 1 148 000 liittymää (1 130 000).

DNA nosti vuoden 2018 tulosohjeistustaan 11.10.2018:

DNA:n liikevaihdon ja vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan kasvavan jonkin verran vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.

Aikaisempi tulosohjeistus vuodelle 2018 (julkaistu 2.2.2018):

DNA arvioi sekä liikevaihdon että vertailukelpoisen liiketuloksen pysyvän vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuonna 2017. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.

DNA:n tulosohjeistus vuodelle 2018 on esitetty vuonna 2017 noudatettujen liikevaihdon tuloutusperiaatteiden mukaisina ilman 1.1.2018 käyttöönotetun IFRS 15-standardin vaikutuksia.

Keskeiset tunnusluvut

Luvut ovat tilintarkastamattomia

Toimitusjohtajan katsaus

DNA:n vuosi 2018 on sujunut vahvasti. Tammi-syyskuussa liikevaihtomme kasvoi 3,8 prosenttia 676,0 miljoonaan euroon. Liiketuloksemme kasvoi 12,4 prosenttia ja oli ennätyksellisen korkea; 108,6 miljoonaa euroa. Liikevaihtoon vaikutti myönteisesti matkaviestinpalveluliikevaihdon kasvu, joka johtui erityisesti matkaviestinliittymäkannan hyvästä kehityksestä ja arvokkaampien 4G-liittymien osuuden kasvusta liittymäkannassa. Myös mobiililaitemyynti oli tammi-syyskuun aikana korkealla tasolla. Liiketuloksen osuus liikevaihdosta nousi 16,1 prosenttiin.

Sekä liikevaihtomme että liiketuloksemme jatkoivat kasvuaan myös kolmannella neljänneksellä. Mobiililaitemyynti oli kolmannella neljännekselle erityisen vahvaa. Liiketuloksemme kasvoi 3,4 % ja oli 38,6 miljoonaa euroa. Matkaviestinverkkomme liittymämäärät nousivat 65 000 liittymällä vertailukaudesta ja 28 000 liittymällä kesäkuun lopusta kireänä jatkuneesta kilpailusta huolimatta. Kiinteiden laajakaista- ja kaapelitelevisioliittymien määrät nousivat vertailukauteen verrattuna 32 000 liittymällä ja kesäkuun lopusta 13 000 liittymällä.

Matkaviestinnän liittymäkohtainen liikevaihto (ARPU) parani tammi-syyskuussa 18,8 euroon vertailukauden 18,2 eurosta. Liittymäkohtaista liikevaihtoa kasvatti erityisesti asiakkaidemme siirtyminen entistä nopeampiin 4G-liittymiin. Asiakasvaihtuvuutemme (CHURN) oli kolmannella neljänneksellä 15,8 prosenttia. Tammi-syyskuussa asiakasvaihtuvuutemme laski vertailukauden 18,4 prosentista 16,7 prosenttiin. Olemme kireästä kilpailusta huolimatta onnistuneet pitämään asiakasvaihtuvuutemme alhaisena johtuen korkeasta asiakastyytyväisyydestä ja kyvystämme reagoida nopeasti kilpailijoiden kampanjointiin.

Voitimme 1.10.2018 tavoittelemamme 5G-taajuuskaistan Viestintäviraston taajuushuutokaupassa 21 miljoonan euron hintaan. Ensi vuodesta alkaen tuomme DNA:n asiakkaille tarjolle 5G-palveluita, jotka mahdollistavat entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat mobiilidatapalvelut. Ensimmäisessä vaiheessa tulemme tarjoamaan 5G-tekniikalla toteutettuja, laadukkaita koti- ja yrityslaajakaistayhteyksiä. 5G mahdollistaa suurta ja tasalaatuista nopeutta vaativat palvelut monessa sellaisessa kiinteistössä, johon valokuituyhteyttä ei saa, tai johon sen toimittaminen olisi huomattavan kallista.

Olemme valmistelleet DNA:n matkaviestinverkkoa 5G-aikakauteen jo vuodesta 2016 alkaen - verkkoon on tuotu 5G-kyvykästä teknologiaa ja verkon kapasiteettia on kasvatettu. Mobiilidatan käyttö on jatkanut Suomessa tasaista kasvua, mikä luo painetta 5G-verkon käyttöönotolle. Kahden viime vuoden aikana siirretyn datan määrä on kaksinkertaistunut DNA:n matkaviestinverkossa.

Tefficientin syyskuussa julkaiseman raportin* mukaan DNA:n asiakkaat käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa liittymää kohden. Esimerkiksi elokuussa 2018 mobiilidataa käytettiin DNA:n verkossa keskimäärin 21 gigatavua liittymää kohden. 5G-verkot palveluineen tulevat kiihdyttämään mobiilidatan käyttöä entisestään ja laajentavat sitä uusiin käyttökohteisiin.

Liiketoimintamme on kehittynyt vuoden aikana suotuisasti huolimatta kireänä jatkuneesta kilpailutilanteesta. Erityisesti kolmannella neljänneksellä odotuksiamme parempi liittymämyynnin nettokasvu ja matala asiakasvaihtuvuus vaikuttavat koko vuoden näkymiin myönteisesti. Tästä johtuen nostimme 11.10. koko vuoden tulosohjeistustamme, ja arvioimme liikevaihtomme ja kannattavuutemme kasvavan jonkin verran vuonna 2018 edelliseen vuoteen verrattuna. DNA:n rahoitusaseman ja maksuvalmiuden arvioidaan pysyvän hyvänä.

Jukka Leinonen
toimitusjohtaja

* Tefficientin analyysi: https://tefficient.com/more-data-always-for-more-it-happens/

DNA:n taloudellinen raportointi ja yhtiökokous vuonna 2019:

  • Vuoden 2018 tilinpäätöstiedote 1.2.2019
  • Vuoden 2018 täydellinen tilinpäätös ja sähköinen vuosikertomus 25.2.2019 alkavalla viikolla (viikko 9)
  • DNA:n varsinainen yhtiökokous 28.3.2019
  • Vuoden 2019 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus 25.4.2019
  • Vuoden 2019 puolivuotiskatsaus (tammi-kesäkuu) 19.7.2019
  • Vuoden 2019 tammi-syyskuun osavuosikatsaus 22.10.2019

Tulostiedotustilaisuudet

Suomenkielinen tiedotustilaisuus medialle ja analyytikoille klo 9.30

Tiedotustilaisuus järjestetään DNA Talossa osoitteessa Läkkisepäntie 21, Helsinki. Tilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan sähköpostiosoitteessa viestinta@dna.fi. Tilaisuutta voi seurata myös suorana webcast-lähetyksenä DNA:n verkkosivuilla, osoitteessa www.dna.fi/sijoittajat.

Englanninkielinen puhelinkonferenssi analyytikoille ja institutionaalisille sijoittajille klo 13.00

Tilaisuuteen voi osallistua ja esittää kysymyksiä puhelimitse soittamalla muutamaa minuuttia ennen tilaisuuden alkua numeroon 0800 523 163, vahvistuskoodi: 8392 6200#, sekä suoran audiocast-lähetyksen kautta. Linkki lähetykseen on saatavilla ennen tilaisuuden alkua osoitteessa www.dna.fi/sijoittajat.

Myös tulosraportti ja tilaisuuksien esitysmateriaalit ovat saatavilla ennen tilaisuuksien alkua osoitteessa www.dna.fi/sijoittajat.

Tiedotustilaisuuksien tallenteet löytyvät osoitteessa www.dna.fi/sijoittajat myöhemmin tulospäivän aikana.

Lisätietoja:

toimitusjohtaja Jukka Leinonen, DNA Oyj, puh. 044 044 1000, jukka.leinonen@dna.fi
talous- ja rahoitusjohtaja Timo Karppinen, DNA Oyj, puh. 044 044 5007, timo.karppinen@dna.fi
Head of IR Marja Mäkinen, sijoittajasuhteet, DNA Oyj, puh. 044 044 1262, marja.makinen@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

DNA:n osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2018


18.10.2018

Elisan osavuosikatsaus Q3 2018

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta 2018

Kolmas neljännes 2018

  • Liikevaihto: 454 miljoonaa euroa (454)
  • Käyttökate: 169 miljoonaa euroa (165) ja liikevoitto 110 miljoonaa euroa (109)
  • Tulos ennen veroja: 104 miljoonaa euroa (104)
  • Osakekohtainen tulos: 0,53 euroa (0,53)
  • Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen: 85 miljoonaa euroa (71)
  • Mobiilin postpaid puhe ARPU oli 20,4 euroa (20,4 edellisellä neljänneksellä)
  • Mobiilin postpaid puhe vaihtuvuus oli 17,2 prosenttia (17,4 edellisellä neljänneksellä)
  • Mobiilipalveluiden liikevaihto kasvoi 1,1 prosenttia 203 miljoonaan euroon (201)
  • Mobiilikanta kasvoi 16 400 liittymällä neljänneksen aikana (postpaid 8 300 ja prepaid 8 100)
  • Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä kasvoi 2 000 liittymällä neljänneksen aikana
  • Nettovelka/käyttökate oli 1,8 (1,8 vuoden 2017 lopussa)

Tammi–syyskuu 2018

  • Liikevaihto: 1 361 miljoonaa euroa (1 315)
  • Käyttökate: 482 miljoonaa euroa (457) ja liikevoitto 305 miljoonaa euroa (285)
  • Vertailukelpoinen käyttökate: 481 miljoonaa euroa (460) ja vertailukelpoinen liikevoitto 305 miljoonaa euroa (289)
  • Tulos ennen veroja: 288 milj. euroa (317), vertailukelpoinen 288 milj. euroa (275)
  • Osakekohtainen tulos oli 1,48 euroa (1,66), vertailukelpoinen 1,48 euroa (1,40)
  • Vertailukelpoinen kassavirta investointien jälkeen: 224 miljoonaa euroa (202)
  • Ohjeistusta loppuvuodelle nostettiin: liikevaihdon ja vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan hieman parempia kuin 2017

Keskeiset tunnusluvut

Rahoitusasema ja kassavirta

Muita operatiivisia lukuja osoitteessa elisa.fi/sijoittajille (Elisa Operational Data.xlsx).


Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila: Elisalta jälleen vahva tulos

Teimme historian vahvimman vuosineljännestuloksen. Liikevaihto oli edellisvuoden tasolla. Liikevaihtoa kasvatti mobiili- ja digitaalisten palveluiden kasvu ja vähensi divestoinnit. Tulosta kasvattivat Elisan operatiivisen toiminnan tuottavuuden parantaminen sekä digitaalisten palveluiden ja mobiilin palveluliikevaihdon kasvu. Laadun ja toiminnan jatkuva parantaminen edistivät Elisan kilpailukyvyn vahvistumista.

Suomi jatkaa selkeänä edelläkävijänä mobiilidatan käytössä. Elisa mahdollistaa suomalaisten pysymisen kehityksen kärjessä. Viimeisimpänä aloitettiin 5G-valmiuksien rakentaminen Helsinkiin elokuussa ensimmäisenä operaattorina.  5G-valmiudet on rakennettu jo Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään. Kolmannella neljänneksellä alkaneessa huutokaupassa Elisa sai toivomansa 5G-taajuudet, jotka tulevat kaupalliseen käyttöön 1.1.2019. Nopeat mobiililaajakaistaliittymät helpottavat kuluttajien, yritysasiakkaiden ja organisaatioiden arkea. Elisan liittymissä ei ole sitoutumispakkoa ja siksi ne koetaan asiakkaiden keskuudessa reiluiksi. Mobiilin postpaid-liittymäkanta nousi neljänneksen aikana 8 300 liittymällä ja prepaid-kanta 8 100 liittymällä. Myös kiinteän verkon laajakaistaliittymäkanta kasvoi 2 000 liittymällä.

Elisan tarjoaa asiakkaille laadukkaita sisältöjä. Kansainvälinen alkuperäissarja Bullets sai ensi-iltansa syksyn aikana ja  palvelussa julkaistiin viisi kansainvälistä menestyssarjaa, muun muassa The Good Doctor. Lisäksi alkuperäissarja Nyrkki kuvaukset alkoivat syyskuussa. Elisa Kirjassa julkaistiin Tuntematon Kimi Räikkönen yksinoikeudella e- ja äänikirjana. Sähköisten kirjojen markkina on kasvanut Suomessa yli 65 prosenttia edellisvuoteen nähden*).

WiFi-puheluiden edelläkävijänä Elisa tuo palvelun valtaosalle kuluttaja-asiakkaita. Elisan verkossa on jo nyt ylivoimaisesti laajin WiFi-puheluita tukeva puhelinvalikoima. WiFi-puhelut yhdistyvät huomattavasti aiempaa nopeammin ja äänenlaatu sekä sisäkuuluvuus paranevat merkittävästi.

Maailmanluokan tekoälytiimeille suunnattuun Elisa AI Co-Creation Challenge -kilpailuun on valittu 13 joukkuetta kahdeksasta eri maasta. Joukkueet edustavat muun muassa terveydenhoitoa, suomen kielen ymmärtämistä ja urheiluvideoiden reaaliaikaista analysointia. 

Asiakaskokemuksen ja laadun jatkuva parantaminen ovat keskeinen osa yrityskulttuuriamme ja keskitymme niihin jatkossakin vahvasti. Tuottavuuden lisääminen, digitaalisten liiketoimintojen kansainvälistäminen, arvon tuottaminen datalla sekä vahva investointikyky luovat hyvät lähtökohdat kilpailukykyiselle arvonluonnille jatkossakin.

*) Suomen Kustannusyhdistys

Näkymät ja ohjeistus vuodelle 2018

Suomen makrotaloudellinen ympäristö on parantunut, mutta pitkän aikavälin rakenteelliset haasteet jatkuvat. Kilpailutilanne Suomen televiestintämarkkinoilla jatkuu haasteellisena.

Liikevaihdon arvioidaan olevan hieman korkeampi kuin 2017. Viimeaikaisten yritysostojen sekä matkaviestinpalveluiden ja digitaalisten palveluiden odotetaan kasvattavan liikevaihtoa. Vertailukelpoisen käyttökatteen arvioidaan olevan hieman korkeampi kuin 2017. Käyttöomaisuusinvestointien odotetaan olevan enintään 12 prosenttia liikevaihdosta.

Elisa jatkaa tuottavuutta lisääviä toimenpiteitä, esimerkiksi lisäämällä automaatiota ja data-analytiikkaa eri prosesseissa, kuten asiakaskohtaamisissa, verkonhallinnassa ja jakelussa. Elisan jatkuvat laadun parantamistoimet lisäävät asiakastyytyväisyyttä ja tehokkuutta ja pienentävät kustannuksia.

Elisan kehitys uusia, elämyksellisiä ja merkityksellisiä palveluja asiakkailleen tarjoavana yhtiönä jatkuu. Pitkän ajan kasvu ja kannattavuuden paraneminen perustuvat mobiilidatamarkkinoiden kasvuun ja uusiin digitaalisiin online- ja ICT-palveluihin.

Julkistamismenettely

Elisa Oyj noudattaa Finanssivalvonnan Standardin 5.2b mahdollistamaa julkistamismenettelyä. Tämä tiedote on tiivistelmä Elisan osavuosikatsauksesta Q3 2018. Koko raportti taulukoineen on tämän pörssitiedotteen liitetiedostona ja saatavilla Elisan internetsivuilla www.elisa.fi/sijoittajille

Lisätietoja:

  • Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, puh. 010 262 2635
  • Jari Kinnunen, talous- ja rahoitusjohtaja puh. 010 262 9510
  • Vesa Sahivirta, IR-johtaja, puh. 010 262 3036

Liite

OSAVUOSIKATSAUS Q3 2018

 

 


15.10.2018

DNA kiihdyttää 4G-verkon nopeuksia kohti 5G-aikaa Helsingissä, Tampereella ja Turussa

15.10.2018 08:00

DNA päivittää syksyn aikana matkaviestinverkkoaan laajasti kohti 5G-aikaa Helsingissä sekä Tampereen ja Turun talousalueilla. 4G-verkon kapasiteettilaajennus lisää matkaviestinverkon tiedonsiirtonopeuksia entisestään, parhaimmillaan yhteyksissä ylletään jopa gigan nopeuksiin.

Tiedonsiirtonopeuksien lisääminen tiheimmin asutuilla alueilla toteutetaan ottamalla laajasti käyttöön uusia 4G-taajuuksia sekä uusinta, 5G-aikaa ennakoivaa verkkoteknologiaa. Kapasiteettilaajennus kasvattaa nopeudet yleisesti kaksinkertaisiksi nykytasosta ja parhaimmillaan jopa gigabitin luokkaan.

Matkaviestinverkon päivitystyöt ovat juuri käynnistyneet Helsingissä, ja Tampereella ja Turussa ne aloitetaan lokakuun puolivälistä lähtien. Laajennuksia tehdään mobiilidatan käytön kannalta vilkkaimmilla alueilla. Helsingissä laajennukset muodostavat yhtenäisen alueen kantakaupungista itäiseen Helsinkiin, ja Tampereella ja Turussa laajennukset ulottuvat paikoin kuntarajojen yli naapurikuntiin. Työt valmistuvat vuoden loppuun mennessä. Kapasiteettilaajennukset ovat osa DNA:n valtakunnallista ja jo vuoden 2017 aikana käynnistettyä matkaviestinverkon kapasiteetinlaajennusohjelmaa.

– Mobiilidatan käyttö kasvaa jatkuvasti, ja DNA:n asiakkaat käyttävät eniten dataa koko maailmassa*. Huolehdimme jatkuvalla verkkomme kehitystyöllä, että asiakkaat voivat käyttää verkkoamme sujuvasti ja monipuolisesti myös tulevaisuudessa, toteaa DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

4G säilyy pitkään 5G:n rinnalla

– 4G-verkko tulee olemaan asiakkaille erittäin tärkeä vielä vuosia, vaikka 5G:tä jo valmistellaan. 4G mahdollistaa erittäin hyvät tiedonsiirtonopeudet laajoille alueille. 5G tulee olemaan aluksi paikallisempi tekniikka, joka mahdollistaa laadukkaat tietoliikennepalvelut monessa sellaisessa paikassa ja monelle sovellukselle, johon valokuituyhteyttä ei saa, tai sen toimittaminen olisi huomattavan kallista, Laari sanoo.

DNA on kehittänyt matkaviestinverkkoaan systemaattisesti kohti 5G:tä. Verkkoon on tuotu 5G-kyvykästä teknologiaa ja verkon kapasiteettia on kasvatettu 5G:n vaatimuksia vastaavaksi. Uuden 5G-teknologian käyttöönottaminen aloitetaan 5G-toimiluvan tultua voimaan 1.1.2019.

*) Tefficient: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=69710283 

Lisätietoja:
radioverkkojohtaja Jarkko Laari, DNA Oyj, puh. 044 044 4949, jarkko.laari@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


12.10.2018

Elisa tuo Seinäjoen alueelle huippunopean mobiiliverkon 5G-valmiuksilla

Elisa on aloittanut Seinäjoella uudistustyöt, joiden ansiosta kaupunkilaiset saavat jatkossa nauttia entistä paremmasta 4G-verkosta, jossa on 5G-valmiudet. Nopeammat ja luotettavammat yhteydet valmistuvat syksyn aikana.

Elisa uudistaa mobiiliverkkoaan Seinäjoella tuomalla alueelle 5G-valmiudet ensimmäisenä operaattorina. Valmiudet toteutetaan uudistamalla 4G-verkkoa 5G-valmiuksilla. Verkon nopeus ja luotettavuus paranevat merkittävästi ja siihen on tulevaisuudessa helpompi lisätä 5G-palveluiden edellyttämiä ominaisuuksia. Rakennustyöt ovat olleet käynnissä jo useamman viikon ja verkon päivitys valmistuu syksyn aikana.

- Alueen asukkaat huomaavat uudistuksen nopeampina yhteyksinä, eli netti toimii merkittävästi nopeammin. Verkkoon päivitettävien 5G-valmiuksien ansiosta saamme muutettua verkon nopeasti varsinaiseksi 5G-verkoksi kun sen aika tulee. Näin ennakoimme asiakkaidemme tarpeita, sillä 5G-palvelut tulevat vaatimaan verkolta huomattavasti nykyistä enemmän kapasiteettia, Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm kertoo.

Elisa on tuonut 5G-valmiudet tätä ennen Turun, Tampereen ja Jyväskylän ja mobiiliverkkoihin. Helsingissä ja Seinäjoella valmiuksien rakentaminen on käynnissä. Elisa on myös avannut esikaupallisia 5G-verkkoja Tampereelle, Tallinnaan ja Helsinkiin. Varsinaisia kaupallisia 5G-verkkoja on mahdollista avata 1.1.2019 alkaen, kun syksyllä huutokaupatut 5G-taajuudet tulevat käyttöön. Ensimmäisten 5G-päätelaitteiden odotetaan tulevan vuoden 2019 aikana.

- Haluamme tarjota suomalaisille 5G:n mahdollisuudet ensimmäisten joukossa maailmassa ja sen eteen olemme tehneet työtä jo parin vuoden ajan. Elisa on edelläkävijöiden joukossa maailmassa 5G-teknologian kehittämisessä, Granholm summaa.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


12.10.2018

FiComin lausunto 900 – 2100 MHz:n toimilupien hakuilmoituksesta

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa 900 – 2100 megahertsin taajuusalueilla olevien verkkotoimilupien hakuilmoitusluonnoksesta. FiCom kommentoi seuraavaa:

Toimilupien jako, teknologianeutraalius ja toimiluvan kesto

Luonnoksessa ehdotetaan, että toimiluvat 900, 1800 ja 2100 megahertsin taajuuksille myönnetään sähköisen viestinnän palveluista annetun lain (SVPL) mukaisesti vertailevassa menettelyssä. Mainitut taajuusalueet on kukin jaettu kolmeen toimilupaan. FiCom pitää jakoa tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena SVPL:n 1 §:n tavoitteiden toteuttamiseksi.

Luonnoksen mukaan verkkotoimiluvat myönnetään teknologianeutraaleina. FiCom kannattaa toimilupien teknologianeutraaliutta, koska se mahdollistaa taajuuksien optimaalisimman ja tehokkaimman käytön. Kuitenkin luonnoksessa ehdotetaan, että GSM-verkoille asetetaan teknologiaan sidottu 99 prosentin Manner-Suomen väestöpeittovelvoite, jonka tarpeellisuutta uudelleenarvioidaan vuonna 2023. Luonnoksesta ei ilmene, miksi siinä ehdotetaan teknologiasidonnaista velvollisuutta käyttää GSM-teknologiaa. Kaikki palvelut, myös puhepalvelut, jotka GSM-tekniikalla voi toteuttaa, ovat mahdollisia myös uudemmilla, edistyneemmillä ja tehokkaammilla teknologioilla. Päätelaitemarkkinat tukevat myös lähtökohtaisesti muita kuin GSM:ään perustuvia tekniikoita.

FiCom esittää, että taajuuksien tehokkaan käytön ja markkinoiden kilpailun takia GSM-tarjontavelvoitteesta tulee esityksen jatkovalmistelussa luopua.

Toissijaisesti FiCom ehdottaa, että toimilupaehtoja muutettaisiin seuraavasti:

Toimiluvanhaltijan 900 ja 1800 megahertsin taajuusaluetta hyödyntävän oman GSM-verkon matkaviestinverkon ja GSM-yhteisverkon matkaviestinyhteisverkon tulee kuitenkin yhdessä kattaa mahdollistaa puhepalvelujen tarjoamisen 99 prosenttia prosentille Manner-Suomen väestöstä., jollei tätä katsota vuonna 2023 tehtävässä välitarkastelussa tarpeettomaksi.

FiCom ei mainituilla perusteilla pidä myöskään välitarkastelua tarpeellisena, koska se luo tässä yhteydessä tarpeetonta epävarmuutta toimiluvanhaltijoille, sillä teknologiamuutokset vaativat huolellista suunnittelua, päätöksiä ja sopimuksia, joiden valmistautumiseen kuluu aikaa useita vuosia.   

Toimilupien voimassaoloaika päättyisi ehdotuksen mukaan vuonna 2033. Lupakaudet ovat poikkeuksellisen lyhytkestoisia, mutta tätä seikkaa ei perustella lainkaan luonnoksessa. Toimilupakauden pituudessa tulisi huomioida tulevan EECC direktiivin 49 artiklan mukaiset vähimmäiskestot.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

11.10.2018

Vatulointi sikseen ja tunnistautumisjärjestelmät kuntoon

Suomessa on maailman parhaat edellytykset kehittää turvallista ja sujuvaa sähköistä asiointia: meillä on kattavat ja nopeat verkot, olemme mobiilidatan käytössä maailman huippua ja taustalla ovat toimivat ja hyvät perusrekisterit. Sähköinen tunnistaminen on digitalisoituvan yhteiskunnan keskeinen mahdollistaja. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista sekä sähköisten palvelujen tarjoajille että niiden käyttäjille. Ideaalitilanteessa kuluttaja voisi yhdellä valitsemallaan tavalla käyttää kaikkia tunnistautumista vaativia sähköisiä palveluja. 

Eduskunta kiinnitti jo vuonna 2015 huomiota kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin asioida verkossa. Suomessa tehtiin päätös kansallisen tunnistamisratkaisun kehittämiseksi. Ratkaisun perustana oli toimijoiden luottamusverkosto. Valitettavasti luottamusverkosto ei edelleenkään toimi, eikä sähköinen tunnistautuminen halutun kansallisen mallin mukaisesti etene. Myös uusien palveluiden kehitys on vaatimatonta.

Asiaa on kommentoinut myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivo:

Erilaiset palveluntarjoajat käyttävät tällä hetkellä omia, käyttäjätunnukseen ja salasanaan perustuvia tunnistustapojaan. Oman järjestelmän rakentaminen tulee usein huokeammaksi ja helpommaksi kuin vahvan sähköisen tunnisteen käyttäminen.

Asiakkaalla on eri palveluihin tukku erilaisia salasanoja ja juuri se tarvittava usein hukassa. Aikaa vievää ja hankalaa sekä tietoturvan näkökulmasta huteraa. Jokaisella kansalaisella tulisi olla omaan käyttöön parhaiten soveltuva vahva tunnistautumistapa, jolloin erilaisiin salasanoihin perustuvia järjestelmiä ei tarvitsisi enää luoda.

Mobiilivarmenne on teleyritysten kehittämä sähköinen henkilöllisyystodistus SIM-kortilla. Se on ihmisillä mukana siellä, missä puhelinkin, ja sen käyttämiseen tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku. Myös palvelun tarjoajille Mobiilivarmenne on helppo ja turvallinen tapa tunnistaa asiakkaat.

Miksi mitään ei tapahdu?

Mitä siis pitäisi tehdä, jotta markkinat saataisiin sähköisen tunnistautumisenkin osalta vihdoin avattua ja edistettyä näin digitaalisen yhteiskuntakehityksen ydintä?

Lainsäädäntömuutoksilla on järjestelmällisesti pyritty edistämään vahvan sähköisen tunnistamisen markkinoita. Luottamusverkoston toimintaa pitää kehittää siten, että se on kaikille osapuolille avoin ja helppokäyttöinen. Sopimusehtojen ja hallinnointikäytäntöjen pitää olla läpinäkyviä, eikä tunnistautumispalveluaan pitäisi edes päästä tarjoamaan ilman vakioehtoihin perustuvaa sopimusta. Hintasääntelyä pitää muuttaa KKV:n edellä esittämällä tavalla, jotta järjestelmän kilpailukyky varmistetaan.

Valtion ja kuntien digipalveluiden kehitystä ei saa tukahduttaa julkiselle taloudelle liian kalliiksi koituvan luotettavan tunnistautumisen vuoksi. Markkinoiden avaaminen ja pelisääntöjen sopiminen - tarvittaessa lainsäädännön avulla - ovat valtion kannalta kestävämpi ratkaisu kuin oman tunnistusvälineen kehittäminen. Kilpailu tekee sähköisen tunnistautumisenkin liiketoiminnalle hyvää. Suunnan määrätietoista luotsaamista kyllä tarvitaan. Odottamalla sähköinen tunnistus ei etene.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

11.10.2018

FiComin lausunto hallituksen esitykseen laeiksi digitaalisten palvelujen tarjoamisesta sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain muuttamisesta

Liikenne- ja viestintävaliokunnalle 11.10.2018 sekä hallintovaliokunnalle 7.12.2018

FiComin keskeiset viestit

  • Esityksen tavoite – esteettömyyden edistäminen – on erittäin kannatettava. Jos esteettömyys on ongelma, tulee esteet poistaa tarkoituksenmukaisin keinoin. Keinoksi on valittava sellaiset, jotka toteuttavat tarkoituksen tehokkaasti, mutta aiheuttavat mahdollisimman vähän tarpeettomia kustannuksia tai ylimääräistä vaivaa.
  • Esityksessä esitetään esteettömyyssääntelyn ulottamista saavutettavuusdirektiivin vaatimuksia laajemmalle, yksityisiin tunnistuspalveluntarjoajiin.
  • Teleyritysten tarjoaman vahvan sähköisen tunnistuspalvelun, mobiilivarmenteen osalta ei ole esteettömyysongelmaa, joka pitäisi sääntelyllä ratkaista.
  • Velvoittava lainsäädäntö on vahvasti ylimitoitettu keino, joka todennäköisesti aiheuttaisi yrityksille vain tarpeetonta hallinnollista taakkaa ilman, että sääntely hyödyttäisi käyttäjien kokemaa palvelua, joka jo nykyisellään on esteetön.

Sääntelyn soveltamisala ja sille esitetyt perusteet

FiComin näkemyksen mukaan esteettömyyden edistäminen julkisissa palveluissa on äärimmäisen kannatettavaa ja julkisen sektorin digitalisoinnin edellytys. Hallituksen esityksellä on tarkoitus panna täytäntöön EU:n saavutettavuusdirektiivi. Direktiivin 1 artiklan 2 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen sektorin elinten verkkosivustot ja mobiilisovellukset täyttävät direktiivin 4 artiklassa säädetyt saavutettavuusvaatimukset. Direktiivin soveltamisalasta on rajattu pois yleisradioyhtiöt sekä eräitä muita julkisia palveluja. On selvää, että direktiivi ei aseta jäsenvaltioille velvoitetta säätää velvoittavalla lainsäädännöllä esteettömyysvaatimuksista yksityisten palveluntarjoajien osalta, joihin on oma direktiiviehdotuksensa.

Hallituksen esityksen yleisperusteluissa vedetään suoraviivaisesti yhtäläisyys julkisten palvelujen ja yksityisten tunnistuspalvelujen välille. Lisäksi esityksen perusteluissa (s. 24) todetaan seuraavasti:

Koska viranomaiset eivät voi julkisia hankintoja toteutettaessa vaikuttaa yksittäisiin tunnistuspalveluihin tai itse kehittää tunnistuspalveluitaan vaikuttamalla tunnistuspalvelujen sisältöön, on viranomaisten digitaalisten palvelujen saavutettavuus turvattava myös tunnistamispalvelujen sisällön osalta laissa olevilla säännöksillä.

Perustelu toistetaan esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 55). FiCom katsoo, että perustelu ei ole kestävä. Julkinen hallinto tarjoaa kansalaisille omaa vahvan tunnistamisen välinettään – sähköistä henkilökorttia - jota on mahdollista kehittää julkisen sektorin velvoitteiden ja tarpeiden mukaan.

Yksityisten tunnistuspalvelujen toiminta on yksityistä liiketoimintaa eikä siihen, toisin kuin esityksen perusteluissa tuodaan ilmi, sisälly minkäänlaista julkisen tehtävän hoitamista tai julkisen vallan käyttöä. Vahvan tunnistamisen sääntelyn ja palveluntarjoajien luottamusverkoston taustalla on tavoite saada vahvan tunnistamisen palvelut yleistymään nimenomaan yksityisen sektorin asioinnissa.

Näin ollen julkista sektoria velvoittavaa sääntelyä ei ole peruteltua ulottaa yksityisiin tunnistuspalvelun tarjoajiin, etenkään jos käsillä ei ole painavaa perustetta tai ongelmaa, jota ei lainsäädäntöä kevyemmällä menetelmällä saada ratkaistua. Esteettömyys on käytännössä palvelujen huolellista suunnittelua, jota on tarkoituksenmukaisinta edistää yhteistyöllä markkinatoimijoiden kanssa, ei varmuuden vuoksi sääntelemällä.

Mobiilivarmenne on esteetön

Teleyritysten tarjoama mobiilivarmenne on ollut markkinoilla usean vuoden ajan. Palvelun käyttäjäkokemus on operaattorista riippumatta sama ja palvelu on helposti myös näkövammaisten käytettävissä. Esityksessä viitatussa liikenne- ja viestintäministeriön tilannekatsaukseksi tilaamassa selvityksessä konsultit ovat näkemyksenään esittäneet, että mikään nykyisistä vahvoista sähköisistä tunnistusvälineistä - verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenne ja julkisen hallinnon oma sähköinen henkilökortti - ei toimi täysin saavutettavasti ja sähköinen palveluketju katkeaa jossakin vaiheessa saavutettavuusongelmien vuoksi. Esimerkiksi joillekin näkövammaisille mobiilivarmenne tuntui kuitenkin toimivan hyvin, ja sen kehittämistä toimivaksi kaikille pidettiin mahdollisena. Tällainen kehittäminen tulee kuitenkin tapahtua muutoin kuin velvoittavalla lainsäädännöllä.

Velvoittava sääntely on vahvasti ylimitoitettu ehdotus

Hallituksen esityksessä on päädytty ehdottamaan velvoittavaa lainsäädäntöä sovellettavaksi puhtaasti yksityiseen elinkeinotoimintaan, vahvan tunnistuspalvelun tarjoajien palveluihin. Soveltamisalaan ei kuuluisi varsinaiset tunnistusvälineet, vaan tunnistustapahtumaan liittyvien verkkosivustojen tai mobiilisovellusten sisällöt. Esityksessä ei ole lainkaan huomioitu tunnistuspalvelujen erilaisia rooleja, koska esimerkiksi tunnistuspalveluja kokoavat välityspalvelun tarjoajien toimintaan ehdotettu sääntely ei luontevasti sovellu.

Vailla kunnollisia perusteita tehty ehdotus voi ratkaisevasti haitata vahvan sähköisen tunnistamisen palvelujen markkinan kehittymistä, koska kaikki tunnistuspalvelun tarjoajat, mukaan lukien tunnistuspalveluja yrityksille ja muille luottaville tahoille tunnistuspalveluja tarjoavat välityspalvelun tarjoajat tulisivat ehdotetun sääntelyn soveltamisalaan. Tätä ei todennäköisesti ole tunnistuspalvelujen tarjoajien piirissä otettu huomioon, jolloin uusi, merkittävää hallinnollista taakkaa aiheuttava sääntely voi aiheuttaa sen, että toimijat vetäytyvät markkinalta, mikä olisi tunnistuslakiin tehtyjen muutosten tavoitteiden vastaista.

Helppokäyttöisyys on ollut mobiilivarmenteen suunnittelussa keskeinen lähtökohta. Tämän tuloksena palvelu on myös erityisryhmille helppo käyttää. Jos toisilla elinkeinoelämän sektoreilla on esteettömyysongelmia, on kategorista sääntelyä toimivampi ratkaisu ratkaista toimialakohtaiset ongelmat kyseisen sektorin erityislainsäädännössä.

Ehdotettuun sääntelyn sisältyisi sen piiriin tuleville toimijoille merkittävää hallinnollista taakkaa uuden valvontaviranomaisen ja selosteiden muodossa. Hallinnollisesta taakasta selviytymiseen osoitettavat panostukset eivät mobiilivarmenteen osalta edistäisi kuitenkaan käytännössä koettua esteettömyyttä, koska ongelmaa ei siltä osin ole. 

Lopuksi

Teleyritysten tarjoaman mobiilivarmenteen osalta ei ole esteettömyysongelmaa, joka tulisi lainsäädännöllä ratkaista. Esityksen 3 §:n 4 kohta tulee poistaa, koska sääntely ei sovellu yhteen vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja luottamuspalveluista annetun lain kanssa. Mobiilivarmenteen osalta esteettömyyssääntely on perusteetonta ja aiheuttaisi ainoastaan yrityksille tarpeetonta hallinnollista taakkaa.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

11.10.2018

Elisa avasi 5G-verkon Helsinkiin - yhteistyösopimus Elisan, Helsingin kaupungin ja Nokian kanssa 5G:n kehittämisestä

Elisa avasi 5G-verkon Helsingin keskustaan. Nyt avattua verkkoa laajennetaan lähiaikoina, sillä Elisa on mukana rakentamassa Helsingistä Euroopan johtavaa älykaupunkia yhdessä Helsingin kaupungin ja Nokian kanssa.

Helsingin kaupunki, Elisa ja Nokia solmivat aiemmin syksyllä aiesopimuksen, jolla osapuolet sopivat yhteistyöstä 5G-testiympäristöjen kehittämisessä. Sopimuksessa sovittiin myös toimenpiteistä, joilla vauhditetaan 5G-verkkojen kehittymistä Helsingissä. Tulevaisuuden Helsinki on Euroopan johtava älykaupunki jossa on maailman paras mobiiliverkko ja -palvelut.

- Helsinki haluaa strategiansa mukaisesti olla maailman toimivin kaupunki. Yhdistämällä digitaalisuutta, designia ja dialogia rakennamme hyvän kaupungin käyttökokemusta. 5G-yhteistyöhön ovat tervetulleita kaikki tahot yrityksistä tutkijoihin ja kaupunkilaisiin, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttaa.

Helsingin 5G-verkko hyödyttää kaupunkilaisia sitä mukaa kun 5G-päätelaitteet yleistyvät. Ensimmäisiä päätelaitteita odotetaan vuoden 2019 aikana.

- 5G konkretisoituu kuluttajille vasta päätelaitteiden myötä. Helsinkiläiset saavat kuitenkin nauttia nopeista mobiiliyhteyksistä jo nyt, sillä syksyn aikana Elisa päivittää nykyiseen 4G-verkkoonsa 5G-valmiuksia. Helsinkiin rakennettavien valmiuksien ansiosta nykyiset mobiiliyhteydet kaupungissa nopeutuvat merkittävästi, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila kertoo.

Helsinkiä ennen 5G-valmiuksia on rakennettu jo Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Valmiuksien ansiosta verkot voidaan helposti päivittää 5G-aikaan lähitulevaisuudessa. Lisäksi Elisa on avannut vuoden 2018 aikana esikaupalliset 5G-verkot Helsingin lisäksi Tampereella ja Tallinnassa. Elisa jatkaa 5G-verkkojen ja 5G-valmiuksien rakentamista uusiin kaupunkeihin ympäri Suomea.

5G mahdollistaa entistä nopeammat ja luotettavammat verkkoyhteydet: moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, lyhyemmän viiveen ja merkittävästi suuremman laitemäärän kytkemisen verkkoon. 5G tuo mukanaan myös useita uusia ominaisuuksia mobiilipalveluihin. Se mahdollistaa uudenlaisten sovellusten hyödyntämisen esimerkiksi liikenteessä, terveydenhuollossa, energiatehokkuuden kehittämisessä ja viihtymisessä. Elisan 5G-verkko on toteutettu yhdessä Nokian kanssa.

- Nokian teknologia mahdollistaa sujuvan siirtymisen 5G:hen. Haluamme luoda yhteistyön ja avoimen testiympäristön avulla edellytykset tulevaisuuden 5G-kaupunkipalveluiden ja uusien innovaatioiden kehittämiselle, toteaa Nokian maajohtaja ja maailmanlaajuisesta matkapuhelinverkkojen myynnistä vastaava johtaja Tommi Uitto.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


10.10.2018

Mitä vahva sähköinen tunnistaminen tarkoittaa?


Helppokäyttöinen sähköinen tunnistaminen on digitaalisen Suomen kivijalka. Kun sekä taloudellisesti että oikeudellisesti merkittävä asiointi siirtyy yhä enemmän verkkoon, sosiaalisen median rekisteröitymiset tai muut ihmisen itsensä luomat tunnukset eivät enää riitä. Tarvitaan varmuus palvelun käyttäjän henkilöllisyydestä.

Vahvan sähköisen tunnistamisen ajatuksena on, että luotettava toimija takaa käyttäjän identiteetin aina, kun tunnistamista käytetään. Tällaisia tunnistamisessa käytettyjä välineitä ovat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne eli käytännössä poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti sekä teleyritysten Mobiilivarmenne.

Vahvan sähköisen tunnistamisen markkinaa on pyritty kehittämään asteittaisin muutoksin jo usean vuoden ajan, mutta Suomessa käytetään silti edelleen ikääntyneitä tunnistamisvälineitä. Suurin osa suomalaisista tunnistautuu verkkoon pankkien 90-luvun lopulta asti käytössä olleilla salasanalistoilla, mutta Mobiilivarmenteen käyttö lisääntyy jatkuvasti. Uusien tunnistuspalvelujen yleistymistä rajoittavat useiden sopimusten aiheuttama hallinnollinen vaiva palveluntarjoajalle sekä tunnistuspalvelujen pohjoismaisittain poikkeuksellisen korkea hintataso.


Taustalla oleva lainsäädäntö

Vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain tavoitteena on ollut luoda yhteiset pelisäännöt tunnistamispalvelujen tarjontaan sekä edistää niiden käyttöä. Lain lähtökohtana on, että käyttäjä voi luottaa vahvan sähköisen tunnistamisen tietoturvaan ja yksityisyyden suojaan.

Viestintävirasto valvoo, että tunnistuspalvelun tarjoajat ja laatuvarmentajat noudattavat niille laissa sekä määräyksessä asetettuja velvollisuuksia. Se toimii myös valvovana viranomaisena asioissa, jotka koskevat tunnistuspalvelun tarjoajien ja laatuvarmentajien toimintaa. Viestintävirasto ja tietosuojavaltuutettu, joka puolestaan valvoo tunnistamislain henkilötietoja koskevien säännösten noudattamista, toimivat valvontatehtävissä yhteistyössä Finanssivalvonnan, Kilpailuviraston ja Kuluttajaviraston kanssa.

Tunnistuslaki säädettiin jo vuonna 2009, mutta heinäkuussa 2016 sitä muutettiin vastaamaan EU:n eIDAS-asetuksen tavoitteita. Asetuksen keskeisenä tavoitteena on tarjota sähköisiä tunnistusvälineitä, joilla on mahdollista tunnistautua julkishallinnon palveluissa koko EU:ssa sekä antaa palveluntarjoajalle mahdollisuus osoittaa selkeästi, että sen verkkopalveluita varten tarjoama tuote (esimerkiksi allekirjoitusvarmenne tai sähköinen aikaleima) on luotettava. Suomessa tämä toteutetaan luottamusverkostolla.

Luottamusverkosto

1.5.2017 toimintansa aloittaneeseen kansalliseen luottamusverkostoon kuuluu tunnistusvälineiden tarjoajia, kuten operaattoreita ja pankkeja sekä välityspalvelun tarjoajia. Välityspalvelun tarjoaja on toimija, joka kokoaa yhteen kaikki eri tunnistuspalvelut ja niiden asiakaskunnan, jolloin verkkopalvelun tarjoajan tarvitsee tehdä sopimus vain yhden välityspalvelun tarjoajan kanssa. Aiemmin verkkopalvelun tarjoajan piti tehdä erikseen sopimus jokaisen tunnistuspalvelun tarjoajan kanssa. Viestintävirasto ylläpitää rekisteriä sekä tunnistuspalveluiden että välityspalveluiden tarjoajista.

Luottamusverkoston toiminnan käynnistymistä on hidastanut ensitunnistamisen hinnoittelu ja se, että keskinäisiä sopimuksia ei ole saatu tehtyä. Markkinalla haastajan asemassa olevien palveluntarjoajien on käytännössä hyvin vaikeaa saada asiakkaita ilman kattavaa ja kohtuuhintaista sähköistä ensitunnistamista. Ensitunnistaminen vastaa teknisenä toimenpiteenä mitä tahansa tunnistamistietojen välittämistä luottamusverkostossa, mutta se on silti hinnoiteltu tavallista tunnistustapahtumaa huomattavasti kalliimmaksi. Hintasääntelyllä pyritään turvaamaan kuluttajan mahdollisuus valita helposti juuri omia tarpeita vastaava tunnistusväline, mutta enimmäishinta on vieläkin liian korkea.

Lue myös Elina Ussan blogikirjoitus:
Vatulointi sikseen ja tunnistautumisjärjestelmät kuntoon.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

10.10.2018

Elokuvien ja sarjojen ostaminen ja vuokraaminen murroksessa ‒ Elisa Viihteen vuokraamosta voi nyt myös ostaa elokuvia

Elisa Viihde tuo ensimmäisenä suomalaisena toimijana ostovideopalvelun asiakkailleen.

Digitaalisten sisältöjen kulutus lisääntyy Suomessa tasaisesti. Muissa Pohjoismaissa ostovideot muodostavat jo merkittävän osuuden digitaalisten elokuvien kertamaksullisesta katselusta, ja Suomessa kehitys on samansuuntaista. Fyysisten elokuvatallenteiden, kuten dvd-levyjen, ostaminen ja vuokraaminen on sen sijaan ollut jo pitkään laskusuunnassa, ja niitä myös tuotetaan jatkuvasti vähemmän kysynnän laskiessa.

‒ Kuluttajat muissa Pohjoismaissa ovat omaksuneet digitaalisen ostamisen nopeasti. Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa videoiden digitaalinen ostaminen muodostaa kertamaksullisten sisältöjen kuluttamisesta jo puolet. Tämä on vauhdittanut kertamaksullisten osto- ja vuokraelokuvien kulutusta jopa 30 prosentin vuosittaiseen kasvuun, johtaja Peter Paumgardhen Digital Entertainment Group Nordicista toteaa.

Kun asiakas ostaa tallenteen itselleen digitaalisesti, elokuva tai sarja on asiakkaan oma ja katsottavissa rajattomasti. Digitaalisen ostamisen etuna on myös, että uudet elokuvat ovat ostettavissa jo muutamaa viikkoa ennen kuin niitä voi vuokrata. Tällä hetkellä Elisa Viihteen vuokraamosta ostettavia elokuvia on noin 1400, ja määrä kasvaa tuhansiin viimeistään vuoden 2019 alkupuolella. Vuokraelokuvia Elisa Viihteessä on noin 5000.

‒ Katselutottumukset muuttuvat, ja haluamme palvella asiakkaitamme tarjoamalla heille vaivattomia ja monipuolisia tapoja katsella sarjoja ja elokuvia. Elisa Viihteessä on suurin kokoelma kotimaisia elokuvia, ja nyt suosikkielokuvia voi myös ostaa omakseen ja katsoa uudestaan milloin vain. Elisa Viihteen vuokraamosta voi ostaa ja vuokrata elokuvia ilman kuukausimaksua myös ilman Elisan asiakkuutta, Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela kertoo.

Palvelun aloituksen yhteydessä Elisa Viihteestä voi ostaa esimerkiksi monia uutuuselokuvia sekä suosikkielokuvia tarjoushinnoin. Lue lisää >> 

Elisa Viihteen vuokraamo

Elisa Viihteen vuokraamon elokuvat ja sarjat ovat ostettavissa omaksi tai vuokrattavissa 48 tuntia kerrallaan tietokoneella, tabletilla, älypuhelimella ja Elisa Viihteen digiboksilla. Vuokraamosta voi ostaa tai vuokrata elokuvia kuka tahansa myös ilman Elisan asiakkuutta. Palveluun rekisteröityminen on maksutonta, ja oston tai vuokrauksen maksaminen onnistuu laskulla tai maksukortilla.

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – kattavin tv-ohjelmatarjonta, parhaat huippuelokuvat, enemmän urheilua ja eniten kotimaisia elokuvia. Elisa Viihteen kotimaisten alkuperäissarjojen lisäksi palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluja sekä TV-kanavapaketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


Pages