10.10.2018

FiComin lausunto taajuussuunnitelmasta

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa luonnoksesta radiotaajuuksien käytöstä ja taajuussuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamiseksi. FiCom esittää seuraavaa:

TTO-alueiden maantieteellinen pienentäminen

Asetusehdotus koskee toimiluvanvaraisten, teletoimintaan varattujen taajuusalueiden käyttörajoituksia. Asetusehdotuksessa esitetään, että tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön (TTO) osoitettuja maantieteellisiä alueita pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa pienennetään.

FiCom kannattaa ehdotuksen esityksiä TTO-alueiden maantieteellisten peittoalueiden pienentämistä. Ehdotus on selkeä parannus nykyiseen ja osaltaan vähentää ongelmatilanteita. FiCom on aiemmin Digitaalista infrastruktuuria koskevassa lausunnossaan ja sen liitteissä 25.6.2018 todennut, että loppuasiakkaiden palvelun laadun ja käytettävyyden kannalta TTO-alueet tulee osoittaa harvaan asutuille seuduille, mutta lähelle nykyisiä TTO-alueita. FiCom näkemyksen mukaan ehdotuksessa esitettyä yhtenäisen 100 MHz:n taajuuskaistaa pääkaupunkiseudulla ja Oulun alueella tulisi harkita kavennettavaksi FiComin aiemman ehdotuksen mukaiseksi. FiCom uudistaa aiemmin lausumansa seikkaperäiset ehdotukset.

FiCom ehdottaa myös, että TTO-tukiasemat tulisi rajata tietyn korkuisiksi, esimerkiksi enintään 20-metrisiksi, ja niiden paikat tulee valita siten, että mahdolliset ympäristöesteet rajaavat häiriövaikutuksia. Lisäksi TTO-verkkojen tulee joko synkronoitua tai järjestää suojakaistat kaupallisten verkkojen suuntaan. FiCom ehdottaa, että TTO-alueita ja niiden vaikutuksia loppuasiakkaiden palvelun laatuun ja käytettävyyteen sekä teleyritysten kapasiteettitarjontaan tarkasteltaisiin määräajoin, esimerkiksi vuoden välein.

FiCom kannattaa ehdotuksen esitystä siitä, ettei toissijaisille taajuuksille allokoida TTO-käyttöä3 410-3600 MHz:n taajuuksilla. Lisäksi FiCom kannattaa muutosehdotusta, jonka mukaan matkaviestintoimintaan voisi jatkossa hyödyntää 5G-tekniikkaa 900-, 1800- ja 2100-MHz:n alueilla.

Lisäksi ehdotuksessa esitetään, että mahdollisuus harjoittaa matkaviestintoimintaa Wimax-tekniikalla luonnoksessa mainituilla taajuusalueilla poistetaan. FiCom kannattaa ehdotusta.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

10.10.2018

FiComin lausunto Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Verkkojen Eurooppa -välineen perustamiseksi sekä asetusten N:o 1316/2013 ja (EU) N:o 283/2014 kumoamiseksi.

FiComin keskeiset viestit:

  • Suomessa viestintämarkkinat ovat kilpailtu ja markkinaehtoinen toimiala. Lisäksi säännöksissä ja toimiluvissa on asetettu velvoitteita verkkojen kattavuudesta ja palveluiden saatavuudesta.
  • Palveluita on voitava tarjota teknologianeutraalisti.
  • Osoitettaessa julkista rahoitusta tulee huolehtia siitä, ettei tuki aiheuta markkinahäiriöitä.

Digiala, kilpailu ja markkinahäiriöttömyys

Komissio ehdotuksen mukaan talouden kasvu ja työllisyyden parantaminen edellyttävät modernia, suorituskykyistä infrastruktuuria. Eurooppa haluaa olla eturintamassa uusiutuvan energian käytössä ja digitaalisessa taloudessa. Digialalla painotetaan mm. suuren ja erittäin suuren kapasiteetin viestintäverkkojen saatavuuden parantamista. Komissio esittää Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineelle yhteensä 21,8 miljardia euron rahoitusta vuosiksi 2021 - 2027, josta digialalle 2,7 miljardia.

Digialan osalta pääpaino on sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta tärkeiden yhteyksien parantamisessa. Näistä tukikelpoisia ovat muun muassa paikalliset lähiverkot, 5G-yhteydet liikenneväylien varrella ja kotitalouksien erittäin nopeat yhteydet.

Valtioneuvoston kannassa ei ole käsitelty ehdotuksen vaikutuksia digialalle eikä viestintäverkoille ja -palveluille. Valtioneuvoston kannasta ilmenee, että se suhtautuu myönteisesti digialaa koskeviin ehdotuksiin.

FiCom kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että tukikelpoisia kohteita ovat muun muassa mainitut paikalliset lähiverkot, 5G-yhteydet ja kotitalouksien erittäin nopeat yhteydet. FiCom pitää komission esitystä viestintäverkkojen osalta jossain määrin erikoisena ja hankalana. Suomessa viestintäverkot ovat rakentuneet markkinaehtoisesti ilman yhteiskunnan tukia toimivien ja kilpailtujen markkinoiden ansioista. Poikkeuksen muodostaa ns. laajakaistalaki, joka edellytti tarkkaa notifiointia komissiolle juuri sen kilpailuvaikutusten takia. Suomessa verkkojen laatu ja kattavuus ovat hyvät sekä hintataso asiakkaille edullinen. Jos julkista rahoitusta käytetään viestintäverkkoihin ja -palveluihin, tulee aina suorittaa seikkaperäinen vaikutusarvio markkinoihin ja kilpailuun.

FiComin näkemyksen mukaan julkista rahoitusta ei tule osoittaa markkinoille, joissa on tarjolla kaupallisia ratkaisuja. Esimerkiksi radiotaajuuksien toimilupaehdoissa on asetettu kattavat ja laajat väestöpeittovelvoitteet, jotka on toteutettu ja toteutetaan markkinaehtoisesti. Liikenne- ja viestintäministeriön Digitaalisen infrastruktuurin strategian (LVM 10/2018) oletusarvona on, että liikenteen solmukohtien (satamat, terminaalit ja pääväylät) viestintäverkkoyhteydet toteutuvat markkinaehtoisesti (s. 37). Lisäksi tulee huomioida teknologianeutraalisuus eli digitaaliset palvelut on voitava toteuttaa käytettävästä verkkotekniikasta riippumattomasti. Teknologianeutraalisuutta ei ole erikseen huomioitu valtioneuvoston kannassa.

Jos julkista rahoitusta käytetään, sitä voisi kohdistaa esimerkiksi tienrakennus- ja tienparannushankkeisiin, joiden yhteydessä asennettaisiin kaapelikanavia ja putkia. Näihin verkkoyhtiöt voivat myöhemmin tarvittaessa viedä omia kaapeleitaan ilman maanrakennustöitä (ks. Digi-infrastrategia s. 38).

Suomessa viestintäverkkoinvestoinnit ovat mittavia, ja niihin panostetaan yli puoli miljardia euroa joka vuosi. Kuituverkon osalta kysyntä ei ole vastannut tarjontaan. Viestintäviraston tutkimuksen mukaan kuluttajien kysyntä on merkittävin ongelma valokuituliittymän hankkimiseen.

Kuluttajat ovat harvoin valmiita maksamaa yli 500 euroa valokuituliittymästä, vaikka esimerkiksi sähkö- tai vesiliittymästä maksetaan useita tuhansia euroja. Kuitenkin rakentamiskustannukset ovat näille verkoille ja niitä rakentaville yhtiöille saman hintaisia.

Valtioneuvoston mukaan se ottaa digialaa koskeviin esityksiin tarkemmin kantaa käsittelyn edetessä. FiCom pitää kannanottoa hyvänä mutta toivoo, että tässä lausunnossa esille nostetut seikat huomioidaan valiokunnan lausunnossa ja asian jatkovalmistelussa.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

9.10.2018

Elisa vahvistaa runkoverkkoaan uudella rakennustekniikalla - toteutus on jopa kymmenen kertaa aiempaa nopeampi

Elisa uudistaa valokaapelirunkoverkkoaan käyttäen Suomessa uutta mikrosahaustekniikkaa. Mikrosahaus mahdollistaa kaapelin asennuksen maan alle jopa kymmenen kertaa aiempaa nopeammin. Se aiheuttaa myös merkittävästi vähemmän häiriöitä alueen liikenteelle ja asukkaille kuin perinteinen tekniikka. Elisan tähän asti suurin mikrosahausprojekti on parhaillaan käynnissä Pirkanmaalla.

Mikrosahaus on Suomessa uusi tekniikka, jossa asfalttiin sahataan noin 2,5 cm leveä rako kaapelien asennusta varten ja kaapeli asennetaan 40 cm syvyyteen. Verrattuna perinteiseen tapaan, jossa kaapelit asennetaan kaivinkoneella 70 cm syvyyteen, mikrosahaus mahdollistaa jopa kymmenkertaisen rakentamisnopeuden. Elisa on testannut mikrosahausta jo aiemmin, mutta Pirkanmaan Sastamalassa sijaitseva projekti on yrityksen tähänastisista suurin.

- On hienoa, että Sastamalan kaupunki on ollut tässä asiassa edelläkävijä ja myönsi meille luvan toteuttaa kaapelityön mikrosahauksena. Sen hyödyt ovat ilmiselvät verrattuna perinteiseen menetelmään, työ valmistuu nopeammin ja asukas- sekä liikennehaitat saadaan minimoitua. Perinteinen menetelmä on osaltaan hidastanut valokaapeliverkkojen rakentamista taajamissa, Elisan verkkopalveluista vastaava johtaja Sami Komulainen kertoo.

Mikrosahauksen avulla kaapelia pystytään vetämään keskimäärin 500 metrin, jopa 800 metrin matka päivässä. Perinteisellä toteutustavalla matka jää parhaimmillaankin 200 metriin, usein sen alle. Elisa toivoo, että tekniikalle saadaan pian valtakunnallinen hyväksyntä, sillä tällä hetkellä jokaiseen projektiin on haettava erillinen lupa kunnalta.

- Mahdollisia mikrosahauskohteita olisi lukemattomia ympäri Suomea, sillä vahvistamme verkkomme kapasiteettia, laatua sekä nopeutta jatkuvasti. Uskomme, että Sastamalan projektista saatavien hyvien kokemusten ansiosta myös muut kunnat näkevät mikrosahauksen hyödyt, Komulainen uskoo.

Sastamalan projektissa Elisa vahvistaa valokaapelirunkoverkkoaan ja lisää kapasiteettiä asiakkaiden sekä mobiiliverkon tarpeisiin Sastamalan keskustan alueella. Kaapelia rakennetaan noin 4 kilometrin matkalle. Rakentamisella valmistaudutaan myös 5G-aikakauteen.

- Käynnissä oleva rakentaminen tuo alueen asukkaille ja yrityksille mahdollisuuden Elisan kuituyhteyteen. Runkoverkon vahvistaminen liittyy olennaisesti myös tulevaan 5G-aikaan, sillä verkkoon tarvitaan lisää kapasiteettia, Komulainen summaa lopuksi.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj


8.10.2018

Elisa moninkertaisti mobiiliverkon nopeudet ja toi 5G-valmiudet Jyväskylään

Jyväskylän 5G-valmiudet omaavan mobiiliverkon rakennustyöt ovat viimeistelyvaiheessa ja saadaan valmiiksi marraskuun puoliväliin mennessä. Toukokuussa aloitetussa hankkeessa mobiiliverkon tukiasemien laitteistot korvattiin uusimmalla saatavilla olevalla teknologialla. Jyväskylän alueen verkko on huippunopea ja se mahdollistaa jopa gigan yhteydet kaupungin alueella.

Jyväskylän uuden 5G-valmiudet omaavan verkon merkittävimpänä hyötynä on entistä nopeampi ja luotettavampi tiedonsiirto. Mobiiliverkon nopeus Jyväskylän alueella on moninkertaistunut ja nyt verkossa voi surffailla jopa gigan nopeudella.

– Uusi mobiiliverkko näkyy kaupungin asukkaille ja yrityksille heti. Nopeampi ja laadukkaampi verkko parantaa esimerkiksi digitaalisten palveluiden käyttöä, kuten erilaisten sisältöjen ja suurikokoisten tiedostojen jakamista sekä videoiden katselua ja videoneuvotteluita. Lisäksi verkko sisältää esineiden internetin vaatimat toiminallisuudet, joka mahdollistaa uudenlaisten palveluiden kehittämisen alueen asukkaille, sanoo Elisan Keski-Suomen aluejohtaja Juha Peltomäki.

Elisa on ollut edelläkävijä 5G-teknologioiden testaamisessa ja käyttöönotossa. Jyväskylän lisäksi Elisa on rakentanut 5G-valmiuksia verkkoonsa Tampereella sekä Turussa ja Helsingissä rakentaminen on käynnissä. Valmiuksien ansiosta verkon päivittäminen varsinaiseksi 5G-verkoksi on nopeampaa ja helpompaa. Lisäksi Elisa avasi kesäkuussa maailman ensimmäisen esikaupallisen 5G-verkon Tampereella ja Tallinnassa. Kaupallisten 5G-verkkojen avaaminen on mahdollista 1.1.2019 alkaen kun juuri huutokaupatut 5G-taajuudet tulevat käyttöön.

- Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa ja haluamme tarjota heille myös 5G:n tuomat mahdollisuudet ensimmäisten joukossa, Peltomäki summaa.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj


5.10.2018

Infograafeja ICT-alasta

Kattavat, nopeat ja luotettavat tietoliikenneyhteydet ja -palvelut ovat välttämättömiä koko yhteiskunnalle.

Havainnollistaaksemme ICT-alan merkitystä ja monipuolisuutta olemme julkaisseet infograafeja mm. digitaalisesta infrastruktuurista, mobiiliteknologioiden kehityksestä sekä televisio- ja sisältöalasta.

Kaikki infograafit löytyvät verkkosivuiltamme ja voit ladata ne käyttöösi pdf-tiedostoina.

Tämä aihe liittyy


5.10.2018

Kuluvan vuoden tammi - elokuussa 56,7 miljoonaa sähköisen tunnistamisen tapahtumaa

Vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana tunnistauduttiin sähköisiin palveluihin keskimäärin 12,4 kertaa kutakin 15 – 89-vuotiasta suomalaista kohden.

Suomi.fi-tunnistus on julkishallinnon asiointipalveluiden yhteinen tunnistuspalvelu, joka on tämän vuoden alusta korvannut Kansalaisen tunnistus- ja maksamispalvelu Vetuman sekä Tunnistus.fi:n.  Siirtyminen Suomi.fi -tunnistukseen toteutettiin vaiheittain vuosien 2016 ja 2017 aikana. Vuoden 2018 tunnistautumistapahtumien määriä ei siten voi täysin verrata aiempien vuosien tapahtumamääriin.

Sekä Suomen että EU:n kansalainen voi tunnistautua turvallisesti Suomi.fi:ssä erilaisilla tunnistusvälineillä. Yksittäisen kansalainen voi käyttää tupas-tunnistetta, varmennekorttia (henkilökortti) ja mobiilivarmennetta. Lisäksi yrityksen, yhtymän, julkisen organisaation tai kuolinpesän edustajana voi tunnistautua Katso-tunnistetta käyttämällä.

Vaikka vuoden 2018 tunnistustapahtumien määrät eivät ole täysin verrattavissa edellisen vuoden määriin, voidaan eri tunnistusvälineiden osuuksissa tapahtuneita muutoksia jonkin verran arvioida.

Pankkitunnistusten käyttö on hieman vähentynyt viime vuoden 93,7 prosentista tämän vuoden tammi – elokuun välisen ajan 89,6 prosenttiin. Varmennekortti on pysynyt suunnilleen samoissa osuuksissa. Viime vuonna sitä käytti 0,7 prosenttia, nyt 0,6 prosenttia. Mobiilivarmenteen osuus on kasvanut viime vuoden 2,8 prosentista 3,8 prosenttiin tänä vuonna. Katso OTP tunnistautuminen on myös kasvanut viime vuoden lopun 2,9 prosentista tämän vuoden 5,9 prosentin osuuteen. Katso PWD:n osuus on edelleen vain 0,1 prosenttia.

Mobiilivarmenteen käyttö kasvussa

Mobiilivarmenteen osuus sähköisen tunnistamisen välineenä kasvoi vuonna 2017 tammikuun 2,2 prosentista 3,3 prosenttiin joulukuussa 2017.

Kuluvan vuoden tammikuussa mobiilivarmenteen käytön osuus oli 3,3 prosenttia. Siitä se kasvoi yhtäjaksoisesti kesäkuuhun asti, jolloin mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista oli 4,2 prosenttia. Heinäkuisen pienen notkahduksen jälkeen mobiilivarmenteen osuus elokuussa oli 4,1 prosenttia.

Suomi.fi asiointipalvelujen määrä lisääntyy

Suomi.fi:ssä oli tämän vuoden tammikuussa 563 eri asiointipalvelua. Elokuun lopussa niitä oli 604, kasvua vuoden alusta oli 7,3 prosenttia.

(Lähteinä Suomi.fi ja Suomi.fi palveluhallinta)

 

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

4.10.2018

Elisa vahvistaa kyberturvatarjontaansa yhteistyöllä F-Securen kanssa

Elisan Kyberturvakeskus (SOC, Security Operations Center) vahvistaa toimintaansa liittämällä kokonaistarjontaansa mahdollisuuden käyttää havainnointiin F-Securen Rapid Detection Service -palvelua. Yhteistyön myötä Elisa tarjoaa asiakkailleen entistä monipuolisempia mahdollisuuksia huolehtia yrityksen kyberturvallisuudesta.

F-Securen havainnointipalvelu tunnistaa hyökkääjät, haittaohjelmat ja muun poikkeavan käytöksen verkossa. Tunnistetun uhan jälkeen Elisan Kyberturvakeskus vastaa uhkaan, jolloin asiakkaan vahingot minimoituvat. Yhteistyö tarjoaa yritysasiakkaille sekä havainnointi- että palautumiskyvykkyyden kyberriskeihin.

- Elisalla on pitkä kokemus tietoverkkojen valvonnasta perustimme oman kyberturvaosaajien tiimin jo vuonna 2004 ja vuonna 2015 aloimme tarjota kyberturvapalveluita myös asiakkaillemme. Elisa on huoltovarmuuden kannalta Suomelle tärkeä yritys ja sen takia oma turvallisuustoimintamme on kauan ollut huippuluokkaa ja nyt pystymme tarjoamaan samaa myös asiakasyrityksillemme, sanoo Elisan kyberturvapalveluista vastaava liiketoimintajohtaja Sari Torkkola.

Elisan Kyberturvakeskus on operaattoreista ja laitevalmistajista riippumaton palvelu, joka hoitaa tietoturvatapahtumien käsittelyn asiakkaan toivomalla tavalla. Elisan Kyberturvakeskuksessa työskentelee suomalaisten yritysten tietoturvahaasteisiin erikoistuneita asiantuntijoita, joille kyberhyökkäysten torjuminen on arkipäivää. Asiantuntijoiden läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa parantaa reagointikyvykkyyttä hyökkäyksen sattuessa.

Havainnointi on entistä tärkeämpää

Kyberturvallisuus on muuttunut perinteisestä teknisestä suojauksesta liiketoimintajohdon riskienhallinnan haasteeksi. Aiemmin on riittänyt ulkopuolisten pääsyn estäminen yrityksen sisäverkkoon. Huomio keskittyy nyt siihen, kuinka nopeasti hyökkäys havaitaan ja miten havainnoinnin jälkeen toimitaan, jotta tilanne palautuisi ennalleen.

- Tietomurtoanalyysiemme mukaan noin puolet Suomessa tapahtuvista hyökkäyksistä ovat olleet kyseiseen organisaatioon kohdennettuja. Tämä tarkoittaa, että yritysjohdon on pakko ymmärtää kyberriskien mahdolliset seuraukset. Yksi tärkeimmistä toimenpiteistä riskien hallinnassa on näkyvyyden parantaminen sekä hyvän havainnointi- ja reagointikyvyn rakentaminen. Tähän tarjoamme yhdessä Elisan kanssa markkinoiden tehokkainta palvelua, joka perustuu tekoälyyn ja kyberturva-asiantuntijuuteen, sanoo F-Securen aluejohtaja Jonas Lundberg.

Gartnerin tutkimuksen mukaan seuraavan parin vuoden aikana yritykset investoivat 60 prosenttia tietoturvabudjeteistaan juuri havainnointi- ja palautumiskyvykkyyden rakentamiseen. Se on kuusi kertaa enemmän kuin viime vuonna.

- Havainnointidatan perusteella saadaan faktaa siitä, minkä tyyppisiä hyökkäyksiä ja häiriöitä kyberuhat organisaatiolle aiheuttavat. Tämän ansiosta voidaan tehdä perusteltuja investointipäätöksiä lisäsuojauksista. Kyberturvallisuus on tänä päivänä entistä näkyvämmin liiketoimintajohdon agendalla, Torkkola sanoo.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


3.10.2018

Digiverosta haittaa Suomelle ja Euroopalle

Ecofin-neuvoston käsiteltäväksi on tulossa Euroopan komission Digital Services Tax -ehdotus, jossa suuret digitaalisia palveluita ja alustoja tarjoavat yritykset maksaisivat ylimääräistä liikevaihtoperusteista veroa siellä, missä palveluita käytetään ja kulutetaan.

Ehdotuksen tavoitteena on siirtää verotusoikeutta sinne, missä asiakkaat ja markkinat ovat. FiComin näkemyksen mukaan digitaalinen talous ei eroa muusta yritystoiminnasta siinä, mihin siitä saaduista tuloista pitäisi maksaa veroa: verot maksetaan siellä, missä tuote tai palvelu on kehitetty ja missä arvo syntyy. Ehdotettu digivero myös maksettaisiin liikevaihdosta eikä tuloksesta, kuten normaalisti.

Digivero otettaisiin käyttöön kahdessa eri vaiheessa: ensin se koskisi verkkomainostilan myymistä, digitaalista välitystoimintaa ja käyttäjien antamien tietojen pohjalta jalostetun datan myymistä. Seuraavassa vaiheessa koko verotusrakennetta uudistettaisiin ja vero laajenisi monenlaisiin sopimuspohjaisiin digitaalisiin palveluihin, esimerkiksi video- ja ohjelmakirjastoihin.

Suomi on profiloitunut korkean teknologisen osaamisen ja innovoinnin maana. Digivero voisi vaarantaa tämän aseman vaikeuttamalla digitaalisiin innovaatioihin perustuvaa liiketoimintaa. Komission ehdotuksen toisen vaiheen verotusrakenteen muutos tarkoittaisi käytännössä tulonsiirtoa Suomesta EU:n isoihin jäsenvaltioihin: suomalaisyritys kehittää ja tuottaa palvelun kotimaassa, mutta digiverotulot kertyvät sinne, missä palvelun käyttäjiä on eniten.

Panostukset verotuksen sijaan toimintaympäristön kehittämiseen

Myös OECD:ssä on parhaillaan työn alla digiveromalli. Olisikin järkevämpää pyrkiä globaaliin ratkaisuun, kuten mm. Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat ehdottaneet. EU:n toimiessa yksin on vaarana, että vero kääntyy sitä itseään vastaan.

Digiveron kehittelyn sijaan EU:n tulisi turvata sekä uusille startupeille että vakiintuneille alan toimijoille kasvua tukeva toimintaympäristö, jossa syntyy digitaalisia innovaatiota. Digivero ei ole oikea keino puuttua digitalisaation aiheuttamaan markkinamuutokseen.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

1.10.2018

Elisa laajentaa yritysasiakasliiketoimintaansa ostamalla Fenix Solutions Oy:n

 

Elisa on ostanut Dynamics 365 CRM -asiantuntijapalveluihin erikoistuneen Fenix Solutions Oy:n koko osakekannan. Vuonna 2009 perustettu Fenix Solutions on Turussa ja Espoossa toimiva teknologiayritys, joka on erikoistunut liiketoiminnan kehittämistä tukeviin Microsoft Dynamics CRM- BI-, analytiikka-, data- ja markkinoinnin automaation ratkaisuihin. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 2,7 miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,6 miljoonaa euroa. Kauppahinta on 4,5 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestely sisältää mahdollisen, enintään 0,9 miljoonan euron lisäkauppahinnan, jos asetetut kasvutavoitteet saavutetaan.

– Fenix Solutionsin osaaminen ja ammattilaiset, sekä korkealuokkaiset Dynamics 365 CRM-asiantuntijapalvelut täydentävät erinomaisesti Elisan yritysasiakkaille suunnattua tietoliikenne- ja IT palveluiden sekä digipalveluiden tarjoomaa. D365-markkina on kasvussa ja yhdessä meillä on hyvät edellytykset laajentaa digitaalisia kehitys- ja infrastruktuuripalveluita sekä tehdä entistä tiiviimpää yhteistyötä asiakkaidemme hyväksi, kertoo Elisan Yritysasiakkaat-yksikön IT-liiketoiminnasta vastaava johtaja Anthony Gyursanszky.

Fenix Solutionsin liiketoiminta siirtyy Elisa-brändin alle 1.10.2018 alkaen. Yhtiön henkilöstö, 19 ammattilaista, jatkaa nykyisissä tehtävissään ja yhtiön toimitusjohtaja Timo Mäkelä on nimitetty Elisan Yritysasiakkaat-yksikön IT-liiketoiminnan johtoryhmään vastuualueenaan D365-, BI- ja markkinointiautomaatioliiketoiminta.

– Elisa on Suomessa kokonaisvaltainen IT-toimittaja ja Microsoftin johtava kumppani ja siten paras mahdollinen toimija kehittämään liiketoimintaa edelleen, mikä on sekä asiakkaidemme että henkilöstömme etu. Olen erityisen iloinen siitä, että Fenixin työtä arvostetaan ja odotukset liiketoiminnan kasvulle ovat korkealla, sanoo Fenix Solutions Oy:n toimitusjohtaja Timo Mäkelä.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


1.10.2018

5G-verkot tulevat: Elisa sai haluamansa 5G-taajuudet huutokaupassa

 

Suomessa järjestettiin syyskuussa huutokauppa, jossa kaupan olivat tulevan 5G-verkon taajuudet.  Taajuushuutokauppa päättyi 1.10.2018 ja huutokaupan lopputulos oli Elisalle varsin mieleinen. Elisa sai haluamansa 5G-taajuudet, jotka tulevat kaupalliseen käyttöön 1.1.2019. Ensimmäisiä päätelaitteita odotetaan markkinoille vuoden 2019 aikana.

Nyt hankittujen taajuuksien myötä Elisa voi avata asiakkailleen kaupallisen 5G-verkon 1.1.2019 alkaen. Elisa on valmistautunut tähän avaamalla kesäkuussa maailman ensimmäisen esikaupallisen 5G-verkon Tampereella ja Tallinnassa. Lisäksi Elisa on rakentanut 5G-valmiuksia verkkoonsa Helsingissä, Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä, joiden ansiosta verkon päivittäminen varsinaiseksi 5G-verkoksi on nopeampaa ja helpompaa.

- Elisa on ollut edelläkävijä erilaisten 5G-teknologioiden testaamisessa. Olemme tehneet hartiavoimin työtä jo vuosia, jotta olisimme valmiina kun taajuudet saadaan. Haluamme tarjota asiakkaillemme 5G:n tuomat mahdollisuudet ensimmäisten joukossa maailmassa, osastopäällikkö Eetu Prieur Elisalta kertoo.

Erittäin nopean verkon lisäksi 5G mahdollistaa täysin uudenlaisia palveluita, erilaisia esineiden internetin toiminnallisuuksia, virtuaali- ja lisättyä todellisuutta sekä lyhyen viiveen sovelluksia esimerkiksi liikenteen, terveydenhuollon ja viihdeteollisuuden käyttöön.

- Suomalaiset käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa ja datan määrä verkossa kasvaa jatkuvasti. Uudet sovellukset ja palvelut vaativat verkolta koko ajan enemmän ominaisuuksia ja sen vuoksi 5G-verkkojen käyttöönotto on välttämätöntä, Prieur painottaa.

Ensimmäisten kaupallisten 5G-päätelaitteiden odotetaan saapuvat markkinoille vuoden 2019 aikana.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


1.10.2018

Telia investoi Suomen 5G-taajuuksiin

Telia investoi 5G-taajuuksiin 3,5 gigahertsin taajuusalueella. Liikenne- ja viestintäministeriö on julkistanut 26.9. käynnistyneen taajuushuutokaupan tulokset, joiden mukaan Telia varmisti itselleen huutokaupassa 130 MHz taajuuksia 3,5 GHz:n taajuusalueella.

Uudet taajuudet mahdollistavat 5G-verkon kaupallisen käyttöönoton vuoden 2019 alussa. 5G:n odotetaan parantavan mobiiliverkon yhteysnopeuksia jopa 20-kertaiseksi ja niiden kapasiteettia jopa satakertaiseksi nykyisestä. Vallankumoukselliseksi tekniikan tekee kyky palvella valtavaa määrää verkkoon kytkettyjä laitteita sekä mahdollisuus rakentaa reaaliaikaisia, erittäin luotettavia yhteyksiä vaativia palveluita. 

Telia aloitti 5G-aikakauden Helsingissä syyskuussa avaamalla esikaupallisen 5G-verkon kaupungin keskustassa Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. 5G-markkinan kasvu edellyttää taajuuksien lisäksi päätelaitevalmistajilta standardinmukaisten 5G-päätelaitteiden, kuten modeemien, tablettien ja puhelinten, tuomista markkinoille. 5G:n kehityksen odotetaan vauhdittuvan edelleen 26 GHz:n taajuusalueen tullessa käyttöön.   

3,5 GHz:n taajuusalueelle myönnettävät toimiluvat ovat voimassa 15 vuotta 1.1.2019 lähtien. Uusien taajuuksien hinnaksi muodostui 30,3 miljoonaa euroa mukaan lukien huutokaupan hallinnolliset kustannukset. Toimilupamaksu suoritetaan Viestintävirastolle viitenä vuosittaisena tasaeränä.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


1.10.2018

DNA sai tavoittelemansa 5G-taajuuskaistan - 5G-palvelut tarjolle ensi vuonna

DNA on voittanut tavoittelemansa 5G-taajuuskaistan Viestintäviraston taajuushuutokaupassa. Ensi vuodesta alkaen tarjolle tulevat 5G-palvelut mahdollistavat DNA:n asiakkaille jopa yli gigan yhteysnopeudet.

Viestintäviraston järjestämä 3,5 GHz:n taajuusalueen huutokauppa päättyi 1.10.2018. DNA sai tavoittelemansa 5G-taajuuskaistan 21 miljoonan euron hintaan. DNA:n 5G-toimilupa tulee voimaan 1.1.2019.

5G mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeammat ja lyhyemmän viiveen tiedonsiirtoyhteydet, mikä mahdollistaa asiakkaille entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat mobiilidatapalvelut.

"5G on tärkeä edistysaskel mobiilidatan palveluille, ja olemmekin jo pitkään kehittäneet DNA:n matkaviestinverkkoa 5G-valmiuteen. Mobiilidatan käyttö on kasvanut viime vuosina valtavasti, mikä luo osaltaan painetta 5G-verkon pikaiselle käyttöönotolle", DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen kommentoi.

Kahden viime vuoden aikana siirretyn datan määrä on kaksinkertaistunut DNA:n matkaviestinverkossa. Tefficientin tuoreen raportin* mukaan DNA:n asiakkaat käyttävät eniten mobiilidataa maailmassa. Esimerkiksi viime kuussa mobiilidataa käytettiin DNA:n verkossa keskimäärin 21 gigatavua liittymää kohden. Tulevat 5G-verkot palveluineen kiihdyttävät mobiilidatan käyttöä entisestään ja laajentavat sitä uusiin kohteisiin.

5G:n avulla valokuitutason laajakaistayhteys

Ensimmäisessä vaiheessa DNA tulee tarjoamaan 5G-tekniikalla toteutettuja, laadukkaita koti- ja yrityslaajakaistayhteyksiä.

"5G mahdollistaa suurta ja tasaista nopeutta vaativat palvelut monessa sellaisessa kiinteistössä, johon valokuituyhteyttä ei saa, tai johon sen toimittaminen olisi huomattavan kallista. Kallis kiinteistökohtainen tilaajakuitu korvataan siis 5G-yhteydellä", kertoo Leinonen.

DNA:n 5G-palveluiden tarjoaminen aloitetaan ensi vuonna kun markkinoille tulee 5G-päätelaitteita. Esimerkiksi ensimmäisten 5G-älypuhelinten odotetaan saapuvan markkinoille vuoden 2019 aikana, mikä mahdollistaa 5G-palveluiden leviämisen laajemmalle käyttäjäkunnalle.

DNA:n matkaviestinverkossa jo laajasti 5G-teknologiaa

DNA on kehittänyt matkaviestinverkkoaan systemaattisesti kohti 5G:tä. Verkkoon on tuotu 5G-kyvykästä teknologiaa ja verkon kapasiteettia on kasvatettu 5G:n vaatimuksia vastaavaksi. 5G-teknologian käyttöönottaminen aloitetaan 5G-toimiluvan tultua voimaan, ja laajamittaiset käyttöönotot aloitetaan 5G-kykyisten päätelaitteiden tullessa saataville.

Laitteiden väliset kaksisuuntaiset yhteydet mahdollistava IPv6-protokolla on ollut DNA:n verkoissa laajasti käytössä vuodesta 2015 alkaen, ja jo vuonna 2017 DNA:n verkossa oli valmius kahdelle (2) miljoonalle yhtäaikaiselle IPv6-käyttäjälle. IPv6 on edellytys monen 5G-palvelun täysipainoiselle käyttämiselle, sillä ilman sitä esimerkiksi keskenään kommunikoimaan tarkoitetut sensorit tai verkkopelaajat eivät saa suoraa yhteyttä toisiinsa.

Helmikuussa 2017 DNA ja Ericsson testasivat 5G:n mahdollisuuksia 5G-testiverkossa ja Ericssonin 5G-laitteilla.

Keväällä 2017 DNA:n matkaviestinverkon enimmäisnopeus nostettiin paikallisesti 1,2 gigabittiin sekunnissa.

DNA:n runkoverkko ja sen osaverkot on modernisoitu vastaamaan 5G:n kapasiteetti- ja yhteysnopeusvaatimuksia. Runkoverkon 5G-valmius saavutettiin toukokuussa 2018.

Toukokuussa 2018 DNA ja Ericsson tekivät 5G-kenttä- ja nopeustestejä Viestintäviraston testikäyttöön myöntämällä 3,5 GHz:n 5G-taajuudella.

Heinäkuussa 2018 DNA toteutti Ericssonin kanssa 5G-verkon Porin SuomiAreenalle yleisölle avoimeen DNA Älykotiin

DNA:n 5G-toimilupakausi kestää 15 vuotta.

*) Tefficientin uusi analyysi: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=69710283

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


1.10.2018

DNA:n myydyimmät puhelimet syyskuussa 2018

Honor 10 ylsi syyskuussa komeisiin myyntilukemiin ja nousi DNA:n syyskuun Top 15 -listan ehdottomaksi ykköseksi. Kuukauden toinen suuri menestyjä on Huawei, sillä listan malleista peräti kolmannes on Huawei-puhelimia.

DNA:n syyskuun Top 15 -listalla on viisi Huawei-puhelinta, neljä Apple iPhonea, kolme Samsungia, kaksi Honoria ja yksi Nokia. Honor 10 otti syyskuussa komean kaulan listan muihin puhelimiin.

”Honor 10 on selvästi löytänyt kohderyhmänsä. Kun puhelimen hinta laski alle neljänsadan euron, laitteeseen kohdistui todella suuri kysyntä. Honorin brändillä on Suomessa erittäin vahva asema, joten kun hinta ja ominaisuudet kohtaavat parhaalla tavalla, kysyntä on valtavaa ja kauppa käy kovaan tahtiin”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Myös Huaweilla on DNA:n myydyimpien puhelimien listalla vahva asema. Syyskuussa Huawei Mate 10 Lite nousi kakkossijalle ja Huawei Y6 kiri hienosti ylöspäin peräti kymmenen sijaa, listan kolmanneksi. Muut Huawei-puhelimet löytyvät listan sijoilta neljä, kuusi ja seitsemän.

Uusina tulokkaina listalle nousivat uutuuspuhelimet Huawei Nova 3 ja Samsung Galaxy A6 sekä kesätauolta Top 15 -joukkoon palannut Samsung Galaxy S8.

Nouseva ilmiö tukee tietoturvaa ja kierrätystä: vanha puhelin tuodaan yhä useammin vaihtoon

Puhelimen vaihtaja voi tuoda vanhan puhelimensa tai tablettinsa DNA:lle vaihtoon ja saada siitä hyvityksen. Vaihtoon tulevat laitteet toimitetaan DNA:lta suoraan kumppanille tietoturvalliseen jatkokäsittelyyn. Vaihtohyvityksen hyödyntäminen yleistyy nopeasti.

”Esimerkiksi uuden Apple-malliston tultua myyntiin Applen käyttäjät tuovat yhä useammin vanhan iPhonensa vaihtoon. Applen puhelimista maksetaan todella hyvä, muita merkkejä suhteellisesti parempi vaihtohyvitys. Applen käyttäjät hyödyntävätkin mahdollisuutta erityisen mielellään laitteensa hyvän vaihtoarvon takia”, Sami Aavikko kertoo.

”Nyt on selvästi meneillään lipastonlaatikoiden syyssiivous, sillä yhä useampi puhelimenhankkija tuo tarpeettomaksi jääneen laitteensa meille vaihtoon. Tämä on erittäin kannatettavaa, sillä sen lisäksi, että laitteesta saa tuntuvan euromääräisen hyvityksen, käyttäjä voi näin varmistua myös siitä, että laitteen tietosisältö tyhjennetään tietoturvallisesti”, Sami Aavikko sanoo.

Aavikko korostaa, että vanhat puhelimet kannattaa siivota pois myös ympäristösyistä. Ne laitteet, joille ei ole sellaisenaan jatkokäyttöarvoa, toimitetaan kierrätykseen, jossa laite hyödynnetään mahdollisimman tarkoin, metalleihin saakka.

DNA:n tuoreen selvityksen mukaan päätelaitteiden kierrätyksellä DNA:n kautta voidaan vähentää CO2-päästöjä vuodessa arviolta jopa 1 000 tonnia verrattuna siihen, että laitteita ei kierrätettäisi ollenkaan. Tämä päästövähennys vastaa arviolta noin 5,5 miljoonan kilometrin ajoa keskimääräisellä bensiinikäyttöisellä henkilöautolla.

DNA ei edellytä vaihtohyvitystä hyödyntäviltä uuden puhelimen hankintaa, vaan hyvityksen voi saada myös suoraan rahana. Oman laitteensa päivän arvon voi käydä tarkistamassa osoitteessa www.dna.fi/vaihtohyvitys.

DNA:n myydyimmät puhelimet syyskuussa 2018

1. (2.) Honor 10
2. (6.) Huawei Mate 10 Lite
3. (13.) Huawei Y6 (2018)
4. (-) Huawei Nova 3
5. (5.) Apple iPhone SE
6. (1.) Huawei P Smart
7. (3.) Huawei P20 Lite
8. (10.) Honor 9 Lite
9. (8.) Apple iPhone 8
10. (-) Samsung Galaxy S8
11. (11.) Apple iPhone 7
12. (4.) Samsung Galaxy J3 (2017)
13. (9.) Apple iPhone X
14. (12.) Nokia 6.1
15. (-) Samsung Galaxy A6


DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta: https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot


DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


1.10.2018

Telia: Uusi iPhone rynnisti heti kärkikolmikkoon syyskuun myyntitilastossa

Syyskuun puolivälissä myyntiin tulleet uudet iPhonen Xs-mallit nousivat pikavauhdilla koko syyskuun myyntitilastossa kolmannelle sijalle. OnePlus 6 oli jo viidettä kuukautta peräjälkeen kännyköiden myyntilistan ykkösenä.

”Eri laitevalmistajien lippulaivamallit koristivat syyskuun myyntitilaston kärkeä. Lisäksi Applen ja Samsungin älykellot kiinnostivat aiempaa enemmän asiakkaita. Samsungin Galaxy Watch 4G on samalla ensimmäinen ilman perinteistä sim-korttia toimiva älylaite Suomessa”, Telian laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

Samsungin puhelinmallit viehättivät syyskuussa yritysasiakkaita, sillä Samsung kiri myydyimpien listalla kolmoisvoittoon. Uudet iPhonet eivät vielä listalle mahtuneet, mutta kaupaksi kävivät vanhemmat mallit.

”Samsungin keskihintaiset ja edulliset laitteet olivat yritysasiakkaiden myydyimpien laitteiden kärjessä, uutena puhelimena kärjessä Galaxy A6. Myös Huawei P Smart nousi uutena merkkinä listalle. Applen tuotteiden osalta listalla ovat vielä jatkaneet vanhat iPhone-mallit”, Data-Infon toimitusjohtaja Kimmo Sulin kertoo.

Syyskuun myydyimmät puhelimet kuluttajien osalta (suluissa elokuun sijoitus)

1 (1)   OnePlus 6
2 (4)   Apple iPhone 8 / 8 plus
3 (-)    Apple iPhone Xs ja Xs Max
4 (3)   Samsung Galaxy A5 2017
5 (-)    Samsung Galaxy S9 / S9+
6 (-)    Samsung Galaxy A8
7 (6)   Huawei P20 Lite
8 (-)    Samsung Galaxy J5 2017
9 (-)    Samsung Galaxy S8 / S8+
10 (9) Huawei P Smart

Syyskuun myydyimmät puhelimet yritysten osalta (suluissa elokuun sijoitus)

1 (5)   Samsung Galaxy A6 (2018)
2 (1)   Samsung Galaxy J5 (2017)
3 (7)   Samsung Galaxy Xcover 4
4 (2)   Nokia 6 (2018)
5 (3)   Samsung Galaxy A8 (2018)
6 (4)   Apple iPhone 8 64GB
7 (-)    Huawei P Smart
8 (8)   Samsung Galaxy S8
9 (10) Apple iPhone 7 32GB
10 (9) Apple iPhone SE 32GB

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


1.10.2018

Elisan syyskuun myydyimmät puhelimet: Applen uusi iPhone XS nousi listoille

Toukokuusta asti kuluttajien kärkipaikkaa pitänyt OnePlus 6 pysyi kuluttajien myydyimpänä puhelimena. Sekä kuluttaja- että yritysasiakkaiden listoille nousi Applen syyskuussa lanseeraama XS-malli.

Kuluttajien myydyimpien puhelinten listalla näkyy edelleen koulujen alun vaikutus. Listalle nousi myös uusin iPhone-malli.

– Top-listalla on puhelimia kaikista hintaluokista, ja yli kolmannes listan laitteista edustaa noin 200 euron hintaluokkaa. Toisaalta Applen uuden mallin nousu kuluttajien myydyimpien listalle kertoo siitä, että puhelimesta ollaan valmiita maksamaan myös enemmän. Älypuhelimen rooli osana jokapäiväistä elämää kasvaa koko ajan, ja sillä hoidetaan sosiaalisten suhteiden lisäksi niin ostoksia, pankkiasioita kuin pelaamista, musiikin kuuntelua ja videoiden katseluakin, kuvailee Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Jan Virkki.

Puhelimen monipuolisen käytön myötä mobiilidatan siirtomäärät lisääntyvät jatkuvasti ja mobiiliverkkoyhteyksiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat.

– Tämä näkyy etenkin nuorempien ikäluokkien keskuudessa, sillä Elisan tilastojen mukaan nuoret käyttävät mobiilidataa kolme kertaa keskivertokuluttajaa enemmän. Puhelimen jatkuvan käytön myötä liittymältä odotetaan mahdollisuutta kuluttaa mobiilidataa rajattomasti sekä nopeita verkkoyhteyksiä. Liittymä valitaan myös yhä useammin sen perusteella, sisältyykö sen kuukausimaksuun mobiilidatan käyttö ulkomailla, jatkaa Virkki.

Laadukkaat puhelimet mahdollistavat digitalisaatioloikkia

Älypuhelimeen asennetut mobiilisovellukset tai mobiilissa toimivat nettipalvelut sopivat yhä useammin myös muiden kuin  perinteistä liikkuvaa työtä tekevien työvälineeksi. Liiketoiminnan prosessien ja toimintamallien digitalisoiminen vaatii kuitenkin puhelimen käytettävyydeltä paljon.

– Esimerkiksi siivoojat, huoltomiehet ja myyjät hoitavat monissa yrityksissä osan tehtävistään mobiilisovelluksen tai -palvelun avulla. Työtehtävää varten kehitetyt mobiilisovellukset ja -palvelut mahdollistavat työtehtävien automatisointia, uudenlaista asiakaspalvelua sekä entistä tarkempaa mitattavuutta. Lisäksi niiden kautta on saatavilla entistä monipuolisempaa dataa, jonka avulla toimintaa voidaan analysoida luotettavasti ja kehittää nopeasti. Ilmiö näkyy selvästi myydyimpien listalla, sillä panostamalla laadukkaisiin laitteisiin ja nopeisiin verkkoyhteyksiin yritykset saavat digitalisaatiosta parhaan mahdollisen hyödyn, kertoo yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Myydyimmät puhelimet syyskuussa 2018

Henkilöasiakkaat

1. OnePlus 6
2. Huawei Mate 10 Lite
3. Samsung Galaxy J5
4. Apple iPhone SE
5. Honor 10
6. Nokia 5
7. Samsung Galaxy S8
8. Apple iPhone 8
9. Nokia 3310
10. Huawei Nova 3
11. Huawei P Smart
12. Apple iPhone XS
13. Samsung Galaxy A8      
14. Huawei P20 Lite
15. Honor 7S

Yritysasiakkaat

1. Samsung Galaxy J5
2. OnePlus 6
3. Apple iPhone 8
4. Apple iPhone XS
5. Samsung Galaxy S8
6. Apple iPhone 7
7. Samsung Galaxy A6
8. Samsung Galaxy Xcover 4
9. Samsung Galaxy A8
10. Apple iPhone XS Max
11. Apple iPhone 8 Plus
12. Apple iPhone X
13. Nokia 3310
14. Nokia 5
15. Samsung Galaxy S9

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


27.9.2018

Elisa Kirja tuo suomalaisten suosikkikirjallisuutta sähköiseen muotoon – ääni- ja e-kirjat innostavat tutkitusti myös vähemmän lukevia kirjojen pariin

Elisa Kirjan valikoima laajenee jatkuvasti ääni- ja e-kirjoilla, jotka kiinnostavat tutkitusti myös vähän lukevia. Viimeisimpänä Elisa Kirja toi 20.9. suomalaisten saataville Ilkka Remeksen uutuustrillerin Perikato. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Ilkka Remeksen uutuus tulee heti myyntiin myös sähköisesti.

Sähköiset kirjat vähemmän lukevien suosiossa

Prior Konsultointi Oy:n Elisalle tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, että kiinnostavat sähköiset kirjat houkuttelevat vähemmän lukevia kirjallisuuden äärelle. Vähemmän kirjallisuutta harrastavista joka kolmas kokee, että sähköiset kirjat ovat lisänneet lukemista (2017).

– Meille on tärkeää mahdollistaa monipuolisia lukemisen ja kirjallisuudesta nauttimisen tapoja laajalle joukolle suomalaisia sekä saada myös vähemmän lukevia nuoria kirjallisuuden pariin. Esimerkiksi Kari Hotakaisen kirja Kimi Räikkösestä ilmestyi vain Elisa Kirjassa äänikirjana ja e-kirjana. Teos on ollut tavallista suositumpi myös uusien asiakkaiden keskuudessa, erityisesti äänikirjana. Suosio uusien asiakkaiden keskuudessa kertoo siitä, että tällainen sisältö kiinnostaa kuluttajia varsin laajasti, Elisa Kirjan liiketoimintajohtaja Helena Niemelä kertoo.

Ilkka Remes kiinnostaa – sähköinen kirja kaikkien saatavilla

Ilkka Remeksen kymmenen suosituimman menestystrillerin ääni- ja e-kirjat tulivat Elisa Kirjaan myyntiin toukokuussa. Teokset ovat olleet erittäin haluttuja Elisa Kirjan lukijoiden keskuudessa. Syyskuussa Elisa toi suomalaisten saataville myös Remeksen uutuusteoksen ääni- ja e-kirjana yksinoikeudella, ja se nousi ensimmäisenä myyntipäivänään syyskuun myydyimmäksi e-kirjaksi.  

– Ilkka Remeksen vanhemmista sähköisistä kirjoista on ostettu erityisesti äänikirjoja: niiden osuus on yli 60 prosenttia, kun tavallisesti e-kirjoja myydään hieman äänikirjoja enemmän. Remeksen faneissa on siis harvinaisen paljon äänikirjojen ystäviä. Olemme iloisia voidessamme tarjota Remeksen uutuuden heti sähköisenä, jotta harvemminkin kirjoja lukevat löytäisivät tiensä mielenkiintoisen kirjallisuuden pariin, jatkaa Niemelä.

– Olen iloinen, että tarinani tavoittavat erityisesti uusia lukijoita. E-kirja ja äänikirja ovat kätevä tapa nauttia tarinoista, kirjailija Ilkka Remes kommentoi.

Odotettu Rähinä Recordsin kirja tulossa syksyllä äänikirjana ja rikastettuna e-kirjana

Seuraavaksi Elisa Kirja tuo saataville yhteistyössä Otavan kanssa tuotetun 7 veljestä – 20 vuotta Rähinää -teoksen äänikirjana sekä uudenlaisena rikastettuna e-kirjana. Rikastettu e-kirja mahdollistaa muun muassa musiikin kuuntelun osana lukuelämystä, ja se on saatavilla Elisa Kirjassa yksinoikeudella.

 

Elisa Kirja on Suomen suurin sähköisen kirjallisuuden verkkokauppa, josta löytyy maailman laajin valikoima suomenkielisiä e- ja äänikirjoja. www.elisa.fi/kirja

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


27.9.2018

FiComin lausunto valtioneuvoston kirjelmään komission verkkoalustojen toiminnan avoimuutta koskevasta asetusehdotuksesta

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (verkkoalustojen toiminnan avoimuus). FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • Asetuksen soveltamisalaa tulee selkeyttää – ei laajentaa.
  • Välityspalvelujen tarjoajille asetettuja velvoitteita tulee tarkentaa siten, etteivät ne vaaranna yrityksen kannalta arkaluonteisia tietoja tai mahdollista väärinkäytöksiä.
  • Sovittelua koskevia säännöksiä tulee tasapainottaa.
  • Kieltokanteen väärinkäyttömahdollisuudet tulee huomioida asetusta valmisteltaessa.
  • Kuuden kuukauden siirtymäaika on riittämätön asetuksen velvoitteiden täyttämiselle.

Soveltamisala sekä palveluntarjoajille asetetut velvoitteet

FiCom pitää hyvänä lähtökohtana ehdotuksessa olevaa avoimuuden ja toimintaympäristön ennakoitavuuden turvaamista markkinoiden toimivuutta tukevalla tavalla. Asetusehdotuksen jatkokäsittelyssä tulee kuitenkin välttää ratkaisuja, joilla kuluttajaoikeudesta tuttuja elementtejä ulotetaan yritystenvälisiin suhteisiin. Kuluttajaoikeuden ylikorostuminen toisi markkinoille ja sopimussuhteisiin epävarmuutta selkeyden sijaan.

Asetusta on ehdotettu sovellettavaksi verkossa toimiviin välityspalveluihin ja hakukoneisiin, jotka ovat yrityskäyttäjien käytettävissä tai joita tarjotaan niille käytettäviksi. Ehdotuksen määritelmissä verkossa toimivien välityspalvelujen on kerrottu tarkoittavan tietoyhteiskunnan palveluja, jotka mahdollistavat sen, että yrityskäyttäjät voivat tarjota kuluttajille tavaroita tai palveluja, ja joiden tarkoituksena on helpottaa yrityskäyttäjien ja kuluttajien välisten suorien liiketoimien käynnistämistä. Soveltamisalaan kuuluviksi palveluiksi on valtioneuvoston kirjelmässä lueteltu esimerkiksi verkkokaupan markkinapaikkoja sekä sovelluskauppoja. Asetuksen soveltamisala on kuitenkin muotoiltu niin laajaksi, että asetusta voidaan soveltaa melkeinpä kaikkiin verkossa toimiviin palveluihin, kuten esimerkiksi verkkosivujen luomiseen tarkoitettuihin alustoihin tai tuotearvostelujen julkaisemiseen. Soveltamisalaa tulee selkeyttää niin, että asetusta sovelletaan sen lähtökohtien mukaisesti vain palveluihin, joiden pääasiallisena tavoitteena on yrityskäyttäjien ja kuluttajien välisten suorien liiketoimien käynnistäminen – ei käynnistämisen helpottaminen.

Euroopan parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan kokouksessa käsitellyssä mietintöluonnoksessa asetusehdotuksen soveltamisalaa on ehdotettu laajennettavaksi siten, että asetusta sovellettaisiin myös tilanteisiin, joissa sopimussuhteen osapuolet neuvottelevat sopimuksen ehdoista. Tämä ulottaisi asetuksen soveltamisalan koskemaan muitakin kuin komission ehdotuksessa mainittuja yksipuolisia sopimuksen ehtoja ja siten lähes kaikkia yrityskäyttäjille verkossa tarjottavia palveluita. Jotta soveltamisalasta ei tule entistä laveampi ja epäselvempi, Suomen tulee kannattaa komission näkemystä soveltamisalasta sopimuksen ehtoihin.

Asetusehdotuksen mukaan verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien on ilmoitettava yrityskäyttäjille kaikista ehtoihin suunnitelluista muutoksista, mikä edellyttää myös vähäpätöisistä sekä neutraaleista muutoksista ilmoittamista. Asetusehdotuksen muotoilu aiheuttaa välityspalvelujen tarjoajille tarpeetonta hallinnollista taakkaa. Asetusta tulee tältä osin muuttaa koskemaan vain muutoksia, jotka vaikuttaisivat yrityskäyttäjiin kielteisesti. Sama välityspalvelujen tarjoajille aiheutuva hallinnollinen taakka tulee huomioida myös asetusehdotuksen velvoitteessa pitää yritysverkkosivustokäyttäjille keskeisistä järjestystä määrittävistä muuttujista laadittu kuvaus verkossa toimivista kyseisten tarjoajien hakukoneista ajan tasalla. Hakukoneet tekevät algoritmeihinsa satoja, ellei tuhansia muutoksia vuosittain, ja ainoastaan osalla näistä on yrityskäyttäjiin kielteinen vaikutus.

Välityspalvelujen tarjoajalla on asetusehdotuksen mukaan oikeus toteuttaa muutokset ehtoihin ennen asetuksessa määritellyn, ilmoittamista koskevan, vähintään 15 päivän määräajan loppumista ainoastaan, jos välityspalvelujen tarjoajaan kohdistuu oikeudellinen velvoite, jonka mukaan sen on muutettava ehtoja. On otettava huomioon myös tilanteet, joissa 15 päivän odottaminen ehtojen muuttamisessa voisi aiheuttaa vahinkoa kuluttajille, vaarantaisi verkon välityspalvelun toiminnan tai olisi ristiriidassa lainvalvontaviranomaisten esittämien, esimerkiksi esitutkintaan liittyvien velvoitteiden kanssa. Samat tilanteet tulee huomioida myös palveluntarjoajille asetetussa velvoitteessa ilmoittaa yrityskäyttäjille perustelut päätöksestään keskeyttää tai lopettaa kokonaan tai osittain verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoaminen.

Verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien on asetusehdotuksen mukaan esitettävä ehdoissaan keskeiset muuttujat, jotka määrittävät järjestyksen sekä syyt näiden keskeisten muuttujien suhteelliseen merkitykseen verrattuna muihin muuttujiin. Tarkat syyt siihen, miksi jotkut keskeiset muuttujat ovat tärkeämpiä kuin toiset, ovat yrityksen kannalta arkaluonteisia tietoja olematta kuitenkaan sääntelyn ulkopuolelle säädettyjä liikesalaisuuksia. Useat verkossa toimivat välityspalvelut käyttävät samanlaisia muuttujia, mutta niille annettu tärkeysjärjestys on kilpailuetu, jota ei tule julkistaa. Palveluntarjoajia ei tule velvoittaa ilmaisemaan ehdoissaan liikesalaisuuksien lisäksi yrityksen kannalta arkaluonteisia tietoja tai tietoja, jotka mahdollistaisivat tulosten manipuloinnin tai muun kuluttajiin kohdistuvan vilpillisen toiminnan.

Valituksenkäsittelyjärjestelmät sekä riidanratkaisu

Asetuksessa ehdotetaan säädettäväksi sisäisestä järjestelmästä yrityskäyttäjien valitusten käsittelemiseksi. Valituksenkäsittelyjärjestelmiä koskevassa artiklassa ei kuitenkaan ole huomioitu tilanteita, joissa yrityskäyttäjä käyttäisi väärin järjestelmää lähettämällä lukuisia perusteettomia valituksia. Asetukseen tulee sisällyttää tällaisen väärinkäytön estävää sääntelyä.

Sisäisiä valituksenkäsittelyjärjestelmiä ei ehdotuksen mukaan sovellettaisi pieniin verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajiin. Ehdotettavassa asetuksessa tulee laajemminkin huomioida, ettei sääntely estä tai vaaranna uusien verkkoalustojen toimintaa. Tämä onnistuu mm. huomioimalla väärinkäytön mahdollisuudet ehtojen muutoksissa, muuttujien tärkeysjärjestyksessä tai riidanratkaisua koskevissa prosesseissa.

Ehdotuksen mukaan verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien on nimettävä ehdoissaan yksi tai useampi sovittelija, jonka kanssa ne ovat valmiita työskentelemään sopiakseen mahdolliset riidat yrityskäyttäjien kanssa tuomioistuimen ulkopuolella. Verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajille on asetuksessa ehdotettu velvollisuutta osallistua vilpittömässä mielessä kaikkiin pyrkimyksiin päästä sopimukseen sovittelijan hoitamassa sovittelussa, mutta tällaista vilpittömän mielen vaatimusta ei ole ehdotettu yrityskäyttäjille. Molempien sovittelun osapuolien tulisi osallistua sovitteluun vilpittömässä mielessä.

Asetusehdotuksen mukaan verkossa toimivien välityspalvelujen tarjoajien on huolehdittava ainakin puolesta sovittelun kokonaiskustannuksista. Sovittelun kokonaiskustannukset tulisi määrittää ottamalla huomioon kaikki asiaa koskevat tosiseikat sekä osapuolten koko ja taloudellinen vahvuus toisiinsa verrattuna. Välityspalvelujen tarjoajille asetettu velvollisuus huolehtia vähintään 50 % sovittelun kokonaiskustannuksista mahdollistaa sen, että yrityskäyttäjät voivat aloittaa perusteettomia riitoja ilman pelkoa taloudellisista seuraamuksista.

Organisaatioille, joilla on oikeutettu peruste edustaa yrityskäyttäjiä tai yritysverkkosivustokäyttäjiä, sekä jäsenvaltioissa perustetuille julkisille elimille ehdotetaan oikeutta nostaa kanne kansallisissa tuomioistuimissa, jos verkossa toimivat välityspalvelujen tai hakukoneiden tarjoajat eivät noudata asetuksen vaatimuksia. Tällaisessa kieltokannemenettelyssä tulee sovittelun tavoin huomioida väärinkäytösten mahdollisuus sekä varmistaa, että kanteen nostamiseen oikeutettujen organisaatioiden ulkopuolinen rahoitus sekä muut mahdolliset sidonnaisuudet ovat mahdollisimman läpinäkyviä. On lisäksi tärkeää määritellä, etteivät erilaiset riidanratkaisukeinot mahdollista saman valituksen ajamista useassa eri prosessissa samanaikaisesti. Sisäisillä valitustenkäsittelyjärjestelmillä, sovittelulla sekä järjestöjen ja julkisten elinten kanneoikeudella tulee olla selkeä keskinäinen järjestys.

Lopuksi

Asetusehdotuksen mukaan sitä sovelletaan kuuden kuukauden kuluttua julkaisemisesta, mikä on riittämätön aika asetuksen velvoitteiden täyttämiselle. Välityspalvelujen tarjoajille tulee antaa riittävä aika toteuttaa asetuksesta aiheutuvat velvoitteet sekä järjestelmät, joten siirtymäajan tulee olla 24 kuukautta asetuksen julkaisemisesta.

Sääntelyä valmisteltaessa tulee ottaa huomioon ehdotetun asetuksen suhde yleissääntelyyn, erityisesti kilpailulainsäädäntöön. On tärkeä arvioida, miten asetusehdotus täydentäisi jo voimassa olevaa EU:n kilpailulainsäädäntöä ja välttää sen kanssa päällekkäistä sääntelyä.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

27.9.2018

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa –ohjelmasta ja sisämarkkinaohjelmasta sekä eräiden asetusten kumoamisesta (U 69/2018 vp). FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää seuraavaa:

Digitaalinen Eurooppa -ohjelma

Ehdotuksen tavoitteena on parantaa EU:n kansainvälistä kilpailukykyä sekä kehittää ja vahvistaa Euroopan digitaalisia valmiuksia. Tavoitteiden kohteena on viisi toimea: 1) suurteholaskennat, 2) tekoäly, 3) kyberturvallisuus ja luottamus, 4) digitaaliset taidot ja digitaalitekniikoiden hyödyntäminen sekä 5) yhteentoimivuus. FiCom pitää komission tavoitteita ja toimia kannatettavina.

FiCom yhtyy valtioneuvoston Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta esittämään kantaan. Kuten valtioneuvosto, myös FiCom kiinnittää huomiota siihen, että jo olemassa olevat EU:n digiohjelmat muodostavat selkeän ja toisiaan täydentävän kokonaisuuden, jossa tulee välttää eri ohjelmien päällekkäisyyttä.

Valtioneuvosto ei ota kantaa siihen, miten vastaavanlaiset kansalliset ohjelmat ovat linjassa EU-ohjelmien kanssa esimerkiksi tekoälyn osalta, joten tämä tulee huomioida jatkossa

Sisämarkkinaohjelma

FiCom pitää kannatettavana ja perusteltuna komission tarkoitusta välttää entistä paremmin päällekkäisyyksiä yhdistämällä ohjelmia ja tiivistämällä eri osa-alueiden välistä yhteistyötä.  FiCom yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan.

Lisäksi FiCom kiinnittää valiokunnan huomiota siihen, että EU-sääntely on lisääntynyt ja se on aiempaa seikkaperäisempää. Tästä johtuen sääntelyn vaikutuksia sisämarkkinoihin ja sen digitaaliseen kehitykseen tulee jatkossa tarkastella aiempaa kokonaisvaltaisemmin, kattavammin ja perusteellisemmin. Tästä esimerkkinä on vireillä olevan tekijänoikeusdirektiivin ja erittäin seikkaperäisen telepakettisääntelyn heijastusvaikutukset digikehitykselle. Sääntelyn kokonaisvaikutuksia tulee arvioida horisontaalisesti eikä pelkästään yhden sektorin, sen osan tai artiklan kautta. Liiallinen sääntely voi pahimmillaan luoda merkittäviä esteitä Euroopan digitalisaatiokehitykselle ja kilpailukyvylle.

 

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

25.9.2018

FiCom Forum 2019 pureutui jälleen digi- ja sisältöalan ilmiöihin. Loimme 13.5.2019 Marina Congress Centerissä silmäyksen Euroopan digitaaliseen tulevaisuuteen ja Suomen ensi kesänä käynnistyvään EU-puheenjohtajakauteen. 

Kiitos mukana olleille puhujille, sponsoreille ja aktiiviselle yleisölle!

Seminaarin aluksi euroalueen digimarkkinan kehitystä arvioivat Euroopan investointipankin varapääjohtaja Alexander Stubb sekä  Euroopan komission Suomen-edustuston tuore päällikkö Antti Peltomäki. Suomen EU-puheenjohtajakauden linjauksia esitteli Mikael Nyberg Liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Miten digitalisaatio muuttaa yhteiskuntaa, taloutta ja elämää? Aleksi Neuvonen esitteli uutta Digitalisaatio - murroksen koko kuva -teosta, jossa haetaan vastauksia siihen,  mikä on näiden muutosten yhteisvaikutus. Viestintä- ja liikennevirasto Traficomin pääjohtaja Kirsi Karlamaa puolestaan kertoi uuden viraston toiminnasta ja tavoitteista otsikolla "uuden ajan ajattelua ja mahdollisuuksia tulevaisuuteen".

Videosisällön voittokulusta kertoi Google Finlandin Robert From, Dionysos Filmsin Riina Hyytiä avasi suomalaisen draaman menestystä maailmalla ja Anette Alén-Savikko (Hgin yliopisto) sekä Jari-Pekka Kaleva (Neogames Finland) pohtivat EU:n tekijänoikeusdirektiivin taustoja.

Päivän päätteeksi Elina Ussa ja Olli Sirkka (Ericsson) haastoivat poliitikkopaneelin pohtimaan, miten Suomesta tehdään digitalisaation kärkimaa.

Tutustu seminaariohjelmaan!

Lue lisää:

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

25.9.2018

E-kirjat ovat ihania – paitsi verotukseltaan

Sähköiset kirjat yleistyivät 2010-luvun alussa ensin erillisissä lukulaitteissa, mutta nykyään e-kirjojen lukeminen onnistuu helposti myös älypuhelimella tai tabletilla. Viime vuonna varsinaisia e-kirjoja myytiin Suomessa tuplasti enemmän kuin edellisvuonna, ja kaikkien sähköisten julkaisujen myynti kasvoi 46 prosenttia. Niitä myytiin vajaalla 35 miljoonalla eurolla, ja osuus koko kirjamyynnistä oli 13,6 prosenttia. Kaikkiin sähköisiin julkaisuihin sisältyy e-kirjojen lisäksi sähköisessä muodossa myydyt fyysiset tallenteet, sähköiset äänikirjat ja ammatilliset digikirjastot.

Kirjojen myynti Suomessa

Digitaaliset palvelut ovat houkutelleet kirjojen pariin myös uutta yleisöä. Sähköiset äänikirjat ovat saaneet kirjallisuudesta kiinnostuneeksi sellaisetkin ihmiset, joille lukeminen ei maistu tai ole mahdollista, mutta kirjojen kuunteleminen kiehtoo. Äänikirjasta voi nauttia esimerkiksi ajaessa tai käsi- tai kotitöitä tehdessä.

Sähköisten kirjojen lukeminen on alkanut kiinnostaa myös kansainvälisesti. Viime vuonna e-kirjojen osuus eurooppalaisten kustantajien liikevaihdosta oli 6 – 7 prosenttia.

Sähköisen kirjan arvonlisävero saatava painotuotteen kanssa samalle viivalle

E-kirjat ja verkkolehdet ovat sähköisiä palveluita, jotka EU:n arvonlisäverodirektiivin mukaan on verotettava yleisellä verokannalla. Tämä tarkoittaa, että kirjan eri julkaisumuotoja kohdellaan verotuksellisesti eri tavoin: sähköisen kirjan 24 prosentin arvonlisävero on huomattavasti suurempi kuin painetun kirjan 10 prosenttia.

Direktiivin muutosehdotus, joka antaisi mahdollisuuden laskea sähköisten kirjojen ja lehtien verokantaa, on jo hyväksytty parlamentissa, mutta neuvosto ei ole päässyt asiassa sopuun. Verotusta koskevat ratkaisut edellyttävät EU:n neuvoston yksimielistä päätöstä.

On kestämätöntä, että digitaaliset palvelut asetetaan fyysisten tuotteiden kanssa eriarvoiseen asemaan, ja verokohtelulla hankaloitetaan niiden leviämistä. Sähköisiä julkaisuja ei tarvitse painaa, varastoida tai kuljettaa fyysisesti myyntipaikkoihin. Niiden hiilijalanjälkeä pienentää myös se, ettei erillinen lukulaitekaan ole enää välttämätön.

Suomessa näkemys on se, että digitaalisten sisältöjen arvonlisäveroa on laskettava. Toivottavasti koko EU on samaa mieltä mahdollisimman pian.

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

Pages