25.9.2018

DNA TV:n Vuokraamon kaikki elokuvat nyt teräväpiirtona – uusimpana mukana myös Nordisk Filmin elokuvat

DNA TV -palvelun elokuvatarjonta laajenee entisestään, kun sen vuokrattavien elokuvien valikoimaan lisätään tänään myös Nordisk Filmin katalogi. Kaikki Vuokraamon elokuvat ovat jatkossa HD-laatuisia. Kulutustottumusten muuttuessa myös vuokravideoiden katselussa ollaan siirtymässä yhä enemmän laajakaistan käyttöön. Tämän päivän kuluttaja haluaa löytää kaikki tv-sisällöt yhdestä ja samasta paikasta ja katsoa niitä juuri silloin kun hänelle itselleen sopii, haluamallaan laitteella.

DNA TV -palvelun Vuokraamoon lisätään tänään Nordisk Film -yhtiön katalogi, joka sisältää monipuolisen valikoiman kotimaisia ja pohjoismaisia elokuvia. Nordisk Filmin syksyn ensi-iltoja ovat mm. Varasto 2, Suomen hauskin mies, Beirut: City of Spies ja Escape Plan 2.

”Olemme erittäin tyytyväisiä voidessamme nyt tarjota myös Nordisk Filmin erinomaisen elokuvavalikoiman asiakkaidemme käyttöön. Kotimaisia elokuvia on toivottu paljon, ja nyt pystymme täyttämään myös nämä toiveet”, kertoo Business Manager Mervi Rouvinen DNA:n viihdeliiketoiminnasta.

”Olemme innoissamme siitä, että DNA:n asiakkaat voivat vuokrata DNA:n uudistetusta Vuokraamosta Nordisk Filmin kotimaisia ja kansainvälisiä menestyselokuvia, kuten esimerkiksi Mielensäpahoittajan ja Joulumaan”, sanoo Nordisk Filmin digitaalisten palvelujen Pohjoismaiden myyntijohtaja Jesper Dahlgaard.

Vuokraamon uusien ensi-iltaelokuvien hinta on 5 euroa. Vuokraamaansa elokuvaa voi katsoa kahden vuorokauden ajan, eikä katselukertojen määrää ole rajoitettu.

”Ensi-iltaelokuvat tulevat Vuokraamoon jo 2-4 kuukautta niiden teatteriensi-illan jälkeen. Tämä on takuulla mieleen esimerkiksi elokuvista nauttiville lapsiperheille. Säästö on melkoinen, kun koko perhe voi katsoa uudetkin elokuvat porukalla kotona, ja täysin omalla aikataululla”, Mervi Rouvinen tähdentää.

DNA TV:n Vuokraamon käyttö on joustavaa ja helppoa. Vuokratun elokuvan katselua voi jatkaa saumattomasti toisella laitteella, joten esimerkiksi kotona aloitettu lastenelokuva seuraa perheen pikkuväen mukana kännykässä tai tabletissa vaikkapa auton takapenkille.

Laajakaista muuttaa sisältöjen kulutuksen

DNA:n teettämästä kyselytutkimuksesta **) selviää, että median käyttö on keskittymässä entistä enemmän liikkuvan kuvan ympärille. Mervi Rouvisen mukaan meneillään on iso katselutottumusten ja kuluttajakäyttäytymisen muutos, joka näkyy myös perinteisten videovuokraamojen vähenemisenä katukuvasta.

Television lisäksi katselu jakaantuu nykyisin monelle muulle laitteelle, ja tv-sisältöjä katsotaan yhä useammin nettiyhteyden kautta – tämä koskee myös vuokrattavia elokuvia.

”Kun kotiin on tilattuna riittävän nopea laajakaista, ohjelmat näkee parhaalla kuvanlaadulla, eikä kodin muiden laitteiden nettikäyttö aiheuta katseluun pätkimistä. Tiedämme asiakkaidemme siirtyvän yhä nopeamman laajakaistan käyttöön, joten halusimme nyt tarjota kaikki uudistuneen Vuokraamon elokuvat HD-laatuisina. Näin varmistamme tilaajillemme parhaan katselukokemuksen”, Mervi Rouvinen kertoo.

Vuokraamon elokuvia voi vuokrata ja seurata DNA Hubilla, *) Android-puhelimilla ja tableteilla sekä tietokoneen selaimessa, ja näillä laitteilla vuokrattua elokuvaa voi katsoa myös iOS-laitteilla. Avoimen ekosysteemin Android TV -käyttöjärjestelmään perustuva DNA Hubi yhdistää television, videovuokraamon, netti-tv-sovellukset, pelit ja musiikin yhdeksi helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. DNA Hubi tukee kaikkia Android TV:lle saatavia sovelluksia.

DNA TV:n Vuokraamon sisällön toimittaa SF Anytime. Vuokraamosta löytyy laaja valikoima ensi-iltaelokuvia mm. seuraavilta studioilta: Nordisk Film, 20th Century Fox, Sony Pictures, Warner Brothers, Walt Disney Pictures, NBC/Universal, MGM, Regency Pictures, Paramount Pictures. Lisäksi yksittäisiä elokuvia tulee myös pohjoismaisilta jakelijoilta. Lisätietoa: https://www.dna.fi/vuokraamo


*) DNA Hubi (DNA TV-hubi) on DNA:n Android TV -päätelaite. Laitteelle julkaistaan tiistaina 25.9. uusi ohjelmistopäivitys (versio 1.0.27), joka tuo sille useita uusia ominaisuuksia sekä Vuokraamoon myös Nordisk Filmin elokuvat. DNA suosittelee, että uusin ohjelmistopäivitys hyväksytään laitteelle aina sellaisen tultua tarjolle, jotta kaikki uudet ominaisuudet saadaan käyttöön saman tien. Lisätietoa: www.dna.fi/dnatv

**) Digitaaliset elämäntavat -kyselytutkimuksen toteutti DNA:n toimeksiannosta Nepa Insight Oy. Tiedonkeruu tehtiin maaliskuun 2018 alussa, vastaajamäärä oli 1018. Tutkimuksen vastaajajoukko edustaa 15-74-vuotiaita suomalaisia iän ja sukupuolen mukaan. Lue lisää 29.5.2018 lehdistötiedotteesta: https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=68188888 

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


24.9.2018

Digitan Ylläksen tv-asemalta on välitetty tv- ja radiolähetyksiä 50 vuoden ajan – Digitan valtakunnallisen infrastruktuurin käyttötarkoitus muuttuu ja kehittyy

Digitan Ylläksen radio- ja tv-asemalta välitetään nykyään kahdeksan tv-kanavaa ja seitsemän radiokanavaa. 50-vuotiasta Ylläksen mastoa kuten myös muuta Digitan valtakunnallista verkkoinfrastruktuuria hyödynnetään tänä päivänä myös tiedonsiirrossa ja esimerkiksi esineiden internetin eli IoT:n sovelluksissa. Digita on jo pitkään tarjonnut infrastruktuuriaan myös mobiilioperaattoreille sekä erilaisia turvakriittisiä tietoliikenneverkkoja tarvitseville toimijoille.

”Digitan valtakunnallinen verkkoinfrastruktuuri on toimintamme perusta ja olemme Digitassa ylpeitä historiastamme ja korkeista mastoistamme. Niiden kautta välitämme luotettavasti radio- ja televisioelämykset myös Ylläksen alueella yli 16 000 tv-katsojalle ja radion kuuntelijalle”, sanoo Digitan operatiivinen johtaja Markus Ala-Hautala.

Antenni-tv ja radio kehittyvät median käytön muuttuessa. Digita kehittää yhdessä asiakkaidensa kanssa internetin ja perinteisen television yhdistäviä hybridipalveluja, jotka rikastavat katselukokemusta sekä tarjoavat Digitan asiakkaille aivan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Digitalla on myös tällä hetkellä HD-lähetyksiin soveltuvia verkkoja, joiden peittoalue kattaa 85 % suomalaisista. ”Olemme investoineet mittavasti siihen, että koko Suomessa päästään haluttaessa nopeasti uuden lähetysteknologian piiriin”, kertoo Ala-Hautala.

Mastojen käyttötarkoitus laajenee

Digita operoi myös korkeisiin mastoihin ja kaksisuuntaiseen LoRaWAN-teknologiaan perustuvaa valtakunnallista IoT-verkkoa, joka mahdollistaa verkkoon kytkettyjen laitteiden toiminnan kustannustehokkaasti ja yksinkertaisesti. ”Toimialasta riippumatta prosesseihin voidaan tuoda älyä tuottamalla tietoa kriittisistä mittauspisteistä. Myös IoT-verkkoon kytkettyjen kannettavien laitteiden akun kesto on vanhempia teknologioita huomattavasti parempi ja käyttöönotto erittäin helppo”, avaa Ala-Hautala Digitan IoT-liiketoimintaa.

Tulevaisuuden 5G vaatii myös tiedonsiirrolta lisää tehokkuutta. Tähän on ratkaisuna konesalien hajasijoittaminen useisiin eri pisteisiin, joista sisällöt ja palvelut ovat aina kuluttajien saatavilla. ”Markkinoille onkin ilmestynyt erilaisia ratkaisuja, kuten siirrettäviä, kontteihin rakennettuja minikonesaleja, joiden luonteva sijoituspiste on esimerkiksi mastojen yhteydessä niiden ollessa jo itsessään tietoliikennekeskittymiä”, kertoo Ala-Hautala Digitan verkkoinfrastruktuurin tulevaisuuden käyttömahdollisuuksista.

 

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.


24.9.2018

Telia Helsinki Data Center sai harvinaisen tunnustuksen poikkeuksellisesta toimintavarmuudesta – Suomeen vasta toinen ISO 22301 -sertifikaatti

Kesäkuussa Pitäjänmäkeen valmistunut Suomen suurin avoin datakeskus sai tänään poikkeuksellisen huomionosoituksen toimintansa laadusta, kun sille myönnettiin ISO 22301 –sertifikaatti, jonka on aiemmin saanut ainoastaan yksi Suomessa toimiva yritys. Liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan lisäksi HDC:lle myönnettiin samalla todistus, ISO/IEC 27001, korkeatasoisesta tietoturvallisuuden hallinnasta.

 ”Datatehtaassamme pyörivät yritysten ja yhteiskunnan elintärkeät IT-järjestelmät, joiden pitää toimia kaikissa olosuhteissa. HDC:n kaksi keskeistä tukijalkaa ovat nimenomaan tietoturvallisuus ja asiakkaiden liiketoiminnan jatkuvuuden turvaaminen, joten on hienoa, että kummankin osalta ratkaisumme on sertifioitu erittäin tiukkojen standardien mukaan”, Helsinki Data Centerin johtaja Pasi Sutinen iloitsee. 

Telia kertoi syyskuun alussa, että muun muassa Nokia on päättänyt siirtää keskeisiä IT-järjestelmiään HDC:n tiloihin.

”Olemme varautuneet normaalioloissa kaikkiin mahdollisiin tilanteisiin, kuten sähkökatkoihin, tulipaloon tai satoihin erilaisiin kiinteistötekniikan häiriöihin. Olemme harjoitelleet toimintaa kaikissa kuviteltavissa olevissa hätätilanteissa ja tehneet kaikkemme, että asiakkaiden palvelut pyörivät täällä aina turvallisesti ja keskeytyksettä”, Sutinen kuvailee.

”Telia HDC:n tietoturvallisuuden ja jatkuvuuden hallinnan sertifiointi on vaikuttava jatkumo Telia Finlandin systemaattiselle kehitystyölle”, tiivistää Heikki Hellstén, joka toimi Kiwa Inspectan asiakasvastuullisena pääarvioijana Telian sertifiointiprosessissa. Kiwa Inspectan osalta HDC:n sertifioinnissa oli erityispiirteenä hankkia samalla  FINAS-akkreditointi ISO 22301 -sertifioinneille.

Yksi Telian tärkeimmistä kumppaneista datakeskuksen toimintavarmuuden kehittämisessä on alusta lähtien ollut KPMG.

”Olimme erittäin innoissamme mukana tukemassa hanketta, jotta tulevaisuuden digitaalisten palveluiden alusta saavuttaa alan tärkeimmät sertifioinnit”, KPMG:n neuvontapalveluissa johtajana toimiva Mika Iivari puolestaan kertoo.

” HDC on laadultaan ja kooltaan ainutlaatuinen hanke Suomessa. Olemme yksi Euroopan nykyaikaisimpia ja tietoturvallisimpia datakeskuksia, joka ylittää kaikki alan keskeisimmät vaatimustasot selvällä marginaalilla”, Pasi Sutinen vakuuttaa.

Helsinki Data Centerissä on panostettu myös energiatehokkuuteen ja ympäristöystävällisyyteen. Telia on aiemmin saanut ISO-sertifikaatit toiminnan laadusta, ympäristötyöstä ja työterveydestä ja –turvallisuudesta.

 

Kiwa Inspecta on Pohjoismaiden johtava asiantuntija turvallisuudessa, laadussa ja luotettavuudessa. Testaamme, tarkastamme, sertifioimme sekä tarjoamme konsultoivia asiantuntija- ja koulutuspalveluja Suomessa, Skandinaviassa ja Baltian maissa. Kiwa Inspecta auttaa asiakkaitaan onnistumaan liiketoiminnassaan – joka päivä, kaikkialla yhteiskunnassa. Lue lisää www.inspecta.fi. Inspecta on osa Kiwa-konsernia, joka työllistää maailmanlaajuisesti yli 4600 asiantuntijaa.

 KPMG on yksi maailman johtavista asiantuntijaorganisaatioista. Tuotamme tilintarkastus-, vero ja lakipalveluja, liikkeenjohdon konsultointia sekä tietoturvapalveluita maailman suurimmille yrityksille. Olemme analyytikoiden tunnistama, johtava kyberturvallisuuden konsultoinnin sekä auditoinnin asiantuntija. Suomessa olemme Viestintäviraston hyväksymä tietoturvallisuuden arviointilaitos ja yksi alan merkittävimmistä toimijoista. KPMG:n jäsenyritysten verkosto toimii 197 000 henkilön voimin 154 maassa ympäri maailmaa. www.kpmg.fi

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


18.9.2018

Uusi älykäs teknologia pitää ravintolan ja autopesulan pyörimässä – NB-IoT kertoo erotinkaivojen huoltotarpeesta

18.09.2018, 10:00

Delete, Telia ja RD Velho kokeilevat NB-IoT-teknologiaa ravintolan ja autopesulan huoltotarpeiden ennakointiin.

Pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla on vireillä uusi aluevaltaus NB-IoT-teknologian käytössä. Ensimmäistä kertaa Suomessa etäluettavilla antureilla selvitetään ravintolan rasvanerotinkaivojen huoltotarpeita sekä huoltamon autonpesulinjaston hiekanerotinkaivojen tyhjennystarpeita. Samaa teknologiaa voidaan tulevaisuudessa hyödyntää monissa erilaisissa kiinteistöissä.

5G-teknologiaksi luettavan NB-IoT:n avulla voidaan kytkeä tuhansia etänä seurattavia IoT-laitteita verkkoon yhden tukiaseman alueella. Kokeilussa teknologian avulla vältetään yllättävät palvelukatkot ravintolan ja autonpesulinjaston toiminnassa ja pystytään tekemään huollot ennakoivasti. NB-IoT hyödyntää olemassa olevia 4G- ja tulevia 5G-verkkoja, joten se ei vaadi paikallisen verkon pystyttämistä.

Pohjoismaiden johtava ympäristöpalveluja tarjoava yhtiö Delete testaa uutta teknologiaa yhdessä asiakasyritysten sekä ohjelmistoyritys RD Velhon kanssa, joka vastaa myös tarvittavien anturien kehityksestä. Telia toimittaa pilottiin tiedonsiirtoverkon, pilvipalvelun datalle sekä palvelun käyttöliittymän.

”Äkilliset huolto- ja tyhjennystarpeet ovat yrityksille kalliita ja asiakkaille ikäviä. Toiminta keskeytyy usein yllättäen kaivojen täyttymisen tai viemäritukosten takia. Pilotissa selvitämme, miten NB-IoT palvelee huoltojen ennakoinnissa. Pilotin aikana teemme myös anturikehitystä erilaisiin käyttökohteisiin”, kertoo Deleten kehitys- ja HSEQ-johtaja Markku Salminen.

Pilotissa NB-IoT-anturit asennetaan ennakoimaan Helsingin Stockmannilla sijaitsevan ravintolan rasvanerotinkaivon sekä tamperelaisten huoltamoiden Neste K Hatanpään ja Neste K Kekkosentien autonpesulinjaston hiekanerotinkaivojen huolto- ja tyhjennystarpeita.

”Ravintoloiden ja huoltamoiden jätevesien mukana kulkeutuu viemäreihin sakkaa, joka kertyy tätä varten rakennettuihin erotinkaivoihin. Kaivoihin asennettujen antureiden avulla pystymme reaaliaikaisesti seuraamaan muun muassa kaivoihin kertyneen rasvan ja hiekan määrää ja samalla ennakoimaan tyhjennystarvetta”, Salminen kertoo.

Tällä hetkellä Delete tyhjentää kuukausittain satoja erotinkaivoja, pääsääntöisesti erittäin lyhyellä varoitusajalla. Kokeilun tavoitteena on luoda uusia pysyviä toimintatapoja, joilla vähennetään turhia huoltokäyntejä, kehitetään palveluprosesseja suunnitelmallisemmiksi, säästetään kustannuksia ja sitä kautta edistetään asiakasyritysten liiketoimintaa.

”Pilottikohteet on valikoitu tarkoin, ja tavoitteenamme on monistaa jatkossa palvelua vastaaviin kohteisiin. Anturiteknologia mahdollistaa palvelun laajentamisen myös muihin erotinkaivoihin ja esimerkiksi erilaisiin pumppaamoihin.”

Lisätiedot:

Markku Salminen, kehitys- ja HSEQ-johtaja, Delete, p. 0400 786 860
Dan-Olof Palm, myynti- ja kehityspäällikkö, Delete p. 040 586 8400
Mikael Sundholm, liiketoimintapäällikkö, Telia, p. 040 302 4805
Juha Lyijynen, Head of IoT, RD Velho, p. 044 063 6500

NB-IoT
Narrowband IoT (NB-IoT) on globaali standardoitu verkkoteknologia, joka hyödyntää olemassa olevia 4G- ja 5G-verkkoja. NB-Iot:lla voi kytkeä verkkoon paljon laitteita edullisesti ja luotettavasti. Laitteiden lähettämän datan avulla voi seurata reaaliajassa toiminta- ja tuotantoprosesseja.

Dataa keräävän ja lähettävän NB-IoT-sensorin akku kestää jopa kymmenen vuotta. Sensori aktivoituuu ja lähettää tietoa ainoastaan silloin, kun siihen ohjelmoitu mittausraja ylittyy.

Yhteen tukiasemaan voidaan kytkeä satojatuhansia laitteita. Telian Suomessa oleviin tuhansiin tukiasemien voidaan kytkeä jopa miljardeja verkossa olevia laitteita.

Delete
Delete on Suomessa ja Ruotsissa toimiva johtava täyden palvelun ympäristöpalvelujen tarjoaja. Delete tarjoaa purku-, teollisuuspuhdistus-, kiinteistö- sekä kierrätys- ja jätteenkäsittelypalveluja eri teollisuudenaloille, rakennusalalle ja kiinteistöille. Yrityksen pääkonttori sijaitsee Helsingissä ja sen palveluksessa on noin 1000 ammattilaista yli 30 toimipaikassa Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiön liikevaihto vuonna 2017 oli 177 miljoonaa euroa. Lue lisää osoitteessa www.delete.fi

RD Velho
RD Velho Oy tarjoaa tuotekehitys- ja suunnittelupalveluita yrityksille, jotka käyttävät teknologiaa osana tuotteitaan ja palveluitaan. Yritys on erikoistunut sulautettujen järjestelmien tuotekehitykseen sekä teollisen internetin (IoT) ratkaisujen suunnitteluun. RD Velhossa työskentelee yli 270 Suomen parasta tuotekehittäjää. www.rdvelho.com

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.

Liitteet


12.9.2018

Stora Enson ja Telian kehittämät 5G- ja lisätyn todellisuuden ratkaisut etenevät kokeiluista käytäntöön

Stora Enso ja Telia ovat kehittäneet AR- eli lisätyn todellisuuden ja 5G-teknologian ratkaisuja tehtaiden kunnossapitoon. 5G Finland -verkoston piirissä toteutettuja kokeiluja on testattu ensimmäisenä Stora Enson Oulun tehtaalla. 

Uusien sovellusten ansiosta kaikki asiantuntijoiden tarvitsema tieto on helposti ja visuaalisessa muodossa käytössä reaaliaikaisesti. Teknologia mahdollistaa kunnossapitotiedon nopeamman käytön Stora Enson tehtailla ja parantaa tehtaiden käyttövarmuutta.

Kohta käyttöön tuleva 5G-verkko yhdessä Telia Helsinki Data Centerin laskentakapasiteetin kanssa luo alustan, jonka ansiosta palveluissa voidaan asiantuntijoiden kesken hyödyntää laajamittaisesti esimerkiksi täydennettyä todellisuutta, virtuaalitodellisuutta ja 360o -näkymiä maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

”Olemme tehneet Oulussa kokeiluja alueella, jolla IoT- ja 5G-palvelut todennäköisesti tuottavat ensimmäisenä uusien ja tehokkaampien prosessien läpimurtoja. Reaaliaikaisen datan keräämiseen, siirtämiseen ja analysointiin perustuvat ratkaisut ovat avainasemassa teollisten prosessien tehostamisen ja jatkuvuuden varmistamisen kannalta” sanoo Telian Suomen 5G-ohjelman vetäjä Janne Koistinen.

”Stora Ensolla on laaja digitalisaatio-ohjelma, jolla pyritään kasvattamaan yhtiön liikevaihtoa ja tehostamaan toimintaa matkallamme fossiilisten materiaalien korvaamiseksi uusiutuvilla. Digitalisaatio-ohjelmamme avulla olemme edelläkävijöitä teollisuudenalallamme uuden teknologian hyödyntämisessä,” sanoo Teemu Salmi, Stora Enson IT- ja digitalisaatiojohtaja.

5G on osa seuraavaa teollista vallankumousta

Telia aloitti 5G-aikakauden Helsingissä 5.9.2018 avaamalla esikaupallisen 5G-verkon kaupungin keskustassa. Tavoitteena on aloittaa kaupalliset palvelut vuoden 2019 alussa.

5G:n odotetaan parantavan mobiiliverkon yhteysnopeuksia jopa 20-kertaiseksi ja niiden kapasiteettia jopa satakertaiseksi nykyisestä. Vallankumoukselliseksi tekniikan tekee kyky palvella valtavaa määrää verkkoon kytkettyjä laitteita sekä mahdollisuus rakentaa reaaliaikaisia, erittäin luotettavia yhteyksiä vaativia palveluita. 5G mahdollistaa esimerkiksi itsestään ajavat autot, uudenlaisia etäoppimisen ja –terveydenhuollon palveluita sekä kriittisiä teollisia prosesseja.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

 

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


11.9.2018

Sisältö- ja tekijänoikeuspolitiikkaan vahvempi markkinanäkökulma

Sisältöjen katselutavat ovat monipuolistuneet uudenlaisten palveluiden tarjonnan kasvaessa. Tämä on kiristänyt AV-sisältöjen ja niitä tarjoavien palvelujen välistä kilpailua. Kotimaiset sisältöpalvelut saavat yhä enemmän kansainvälisiä kilpailijoita. On tärkeää huolehtia siitä, että kotimaisilla toimijoilla on lainsäädännön ja oikeuksien saatavuuden osalta mahdollisuus vastata kilpailuun.

Tekijänoikeus- ja AV-politiikan tavoitteeksi tulee ottaa alan arvoverkon markkinaehtoisen kasvun tukeminen. On tehtävä sellaista poliittisia ratkaisuja, joka edistävät alan kasvua tukevia rakenteita ja toimintatapoja. Kansainvälisessä kilpailussa kotimaisen sisällön tarjonnan ja käytön lisääminen on tärkeää.

FiComin tavoitteena on selkeä, tasapainoinen ja teknologianeutraali tekijänoikeuslainsäädäntö, joka kannustaa uusien palveluiden kehittämiseen sekä sisältöalan markkinaehtoiseen kasvuun.

Suora sopiminen on kasvun ajuri

Palveluja kehitetään nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä. Jotta tällaisissa olosuhteissa voi luoda uutta liiketoimintaa, sisältöoikeuksien hankkimisen on oltava helppoa ja joustavaa.

Sisältöjen käyttöoikeuksista pitää ensisijaisesti pystyä sopimaan suoraan niiden haltijan, esimerkiksi tuottajan kanssa. Oikeuksien kollektiivihallintoa käytetään vain erityistapauksissa. Tekijänoikeusjärjestöjen ylläpitämää kollektiivihallintoa on myös kehitettävä läpinäkyvämmäksi ja tekijän päätösvaltaa omien teoksiensa käyttöön joustavammaksi.

Tekijänoikeussääntelyn oltava teknologiariippumatonta

Samaa sisältöä voi jaella kuluttajalle monin eri tavoin. Tekijänoikeussääntelyn tulee kohdella kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavalla eikä lähetystekniikka saa vaikuttaa oikeudelliseen kohteluun tai maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin.

Antenni- ja kaapeliverkko ovat jakeluteinä saman arvoisia. Kaapelitelevisioverkon siirtovelvoite eli operaattorin velvollisuus välittää julkisen palvelun televisio-ohjelmia oheis- ja lisäpalveluineen ilman korvausta tulee purkaa. Lähetysten jakelutekniikka ei voi myöskään olla peruste tekijänoikeuksien lisäkorvaukselle, joten ohjelmaostojen yhteydessä hankittujen kaapeliverkon televisiolähetysten tekijänoikeuksista ei pidä rahastaa kahteen kertaan antennijakeluun nähden.

EU-tasoista tekijänoikeussääntelyä on kehitettävä kilpailua tukevaksi: oikeuksien hankkimisessa sisämarkkina-alueella tulisi soveltaa alkuperämaaperiaatetta käytettävästä teknologiasta riippumatta. Tämä edistäisi kilpailua oikeuksien yhteishallintojärjestöjen välillä ja parantaisi oikeuksien saatavuutta erityisesti uusiin, internetissä tarjottaviin palveluihin.

Tekijänoikeusasiat työ- ja elinkeinoministeriöön

Immateriaalioikeuksia on syytä tarkastella kokonaisuutena, joten kaikkien immateriaalioikeuksien lainsäädännön valmistelu ja käytännön hallinto tulisi keskittää työ- ja elinkeinoministeriöön. Tämän toteutumiseksi ja sisältöalan kasvun tukemiseksi eri ministeriöiden (TEM, OKM ja LVM) yhteistä koordinaatiota tulee lisätä.

Helppokäyttöiset lailliset palvelut ovat paras vaihtoehto piratismille

Se, että kuluttajille on tarjolla kiinnostavia, helppokäyttöisiä laillisia palveluja, on paras tapa vähentää laittomien, tekijänoikeuksia loukkaavien palvelujen käyttöä. Laillisia palveluja tarjoavan liiketoiminnan edellytysten parantaminen on keino suitsia piratismia. Piraattipalveluiden karsimisessa tulee ennen kaikkea puuttua niiden ansaintamalleihin.

Teleyritykset eivät ole verkkosisällön valvojia

Teleyritysten velvoitteita laittomiin palveluihin puuttumiseksi ei tule entisestään lisätä. Teleyrityksen pääasiallinen tehtävä on digitaalisen markkinan edellytysten rakentaminen: verkonrakennus ja tiedonsiirtopalveluiden tarjoaminen. Arvio verkoissa siirrettävien sisältöjen laillisuudesta sekä suoritettavista toimenpiteistä kuuluu aina toimivaltaisille viranomaisille, ei teleyritykselle.

Teleyrityksillä tulee olla oikeus täyteen korvaukseen sille asetetuista, muiden tahojen liiketoimintaa palvelevista velvoitteista, jotka aiheuttavat ylimääräistä työtä ja kustannuksia.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

11.9.2018

Parempaa laatua puheluihin ja eroon sisäkuuluvuusongelmista – Elisa tuo WiFi-puhelut suurelle osalle kuluttaja-asiakkaistaan

Elisan tarjoamat WiFi-puhelut tulevat syksyn aikana mahdolliseksi isolle osalle Elisan kuluttaja-asiakkaista. Samalla Elisa siirtää merkittävän osan kuluttaja-asiakkaidensa puheluista 4G-verkkoon. Käyttäjille automaattisesti tuleva muutos tarkoittaa sitä, että puhelut yhdistyvät huomattavasti aiempaa nopeammin ja äänenlaatu paranee merkittävästi. Myös sisäkuuluvuusongelmat ovat historiaa yhä useammalle.

WiFi-puhelut ohjaavat puheliikenteen langattoman WiFi-verkon kautta. Miten ja milloin tämä hyödyttää käyttäjiä? Esimerkiksi silloin kun kotona, mökillä tai vaikkapa työpaikalla on sisäkuuluvuusongelmia. Niistä kärsivät monet kivitaloissa ja uusissa energiatehokkaissa taloissa asuvat. Puheluiden laatu paranee, kun käytettävissä on kodin oma langaton verkko.

Elisa oli ensimmäinen operaattori Suomessa, joka toi WiFi-puhelut asiakkaidensa käyttöön vuonna 2016. Tähän saakka teknologiaa hyödyntäviä puhelinmalleja on ollut vain vähän ja palvelu on pitänyt aktivoida erikseen.

– Nyt malleja on tullut runsaasti lisää ja siksi teemme asiakkaidemme liittymiin automaattisen päivityksen, jonka myötä asiakas voi ottaa WiFi-puhelut käyttöön oman puhelimensa asetuksista. Näin varmistamme, että tämä erittäin hyödyllinen ja lisämaksuton palvelu on varmasti mahdollisimman monen ulottuvilla, Elisan henkilöasiakasyksikön liittymäliiketoiminnan johtaja Jan Virkki kertoo.

Asiakkaiden matkapuhelimen käyttöön päivitys ei aiheuta muutoksia.

– Puhelimen käyttöähän nämä palvelut eivät muuta mitenkään, puhelut soitetaan ja vastaanotetaan matkapuhelimella aivan kuten tähänkin saakka, Virkki muistuttaa.

Samalla iso osa Elisan kuluttaja-asiakkaiden puheluista siirretään 4G-verkkoon. 4G-puheluiden, eli ns. VoLTE-puheluiden, avulla asiakkaiden puhelut yhdistyvät aiempaa nopeammin, äänenlaatu paranee huimasti ja puhelun aikana voi surffata netissä 4G-verkon nopeuksilla. Myös tämä muutos tulee asiakkaille automaattisesti, eikä se vaadi muutoksia puhelimen asetuksissa, edellyttäen että käytössä on palvelua tukeva puhelin.

Lisätietoa Elisan WiFi- ja 4G-puheluista sekä tuettavista päätelaitteista voit lukea osoitteesta www.elisa.fi/wifipuhelu
 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Elisalla on yli 6,2 miljoonaa kuluttajien, yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


11.9.2018

Tekijänoikeudet eivät saa johtaa sensuuriin

Euroopan parlamentti äänestää jälleen 12.9. tekijänoikeuksia koskevasta direktiivistä, jonka ensimmäisen ehdotuksen parlamentti heinäkuun alussa kertaalleen hylkäsi ja palautti takaisin käsittelyyn. Eniten ongelmia oli direktiivin 13. artiklassa, joka julkisuudessa on tullut tunnetuksi ”meemikieltona”. Sen mukaan internetissä palveluja tarjoavan olisi ryhdyttävä valvomaan verkon sisältöä ja estettävä sellaisen aineiston käyttö, joka on oikeudenhaltijoiden kanssa yhdessä määritelty kielletyksi.

Nettipalvelun tarjoajan pitäisi siis poistaa saatavilta esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamat valokuvat tai videot. Tämän toteuttaminen johtaisi käytännössä kaikkien palvelua, esimerkiksi Facebookia, käyttävien eurooppalaisten aktiiviseen tarkkailuun, jotta automaattinen sisällön suodattaminen onnistuisi. Suodattimeen voisi joutua sensuroitavaksi myös laillista ja alkuperäistä sisältöä, mikä on täysin sekä internetin käyttäjien että sisällöntuottajien perusoikeuksien vastaista.

Äänestyksessä eri vaihtoehtoja, parhaasta hyötyisivät kaikki

Koko artiklan 13 poistamista vaativan ehdotuksen ohella on jo aiemmin julkaistu parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) ehdotus. Se on ehdotuksista niin palveluntarjoajille kuin kuluttajillekin suotuisin. Siinä palveluntarjoajien tulee hankkia lisenssi sisältöön, mutta velvollisuutta sen suodattamiseen ei ole. Ehdotus on myös linjassa sähkökauppadirektiivin vastuuvapaussääntelyn kanssa. Sen mukaan internetin palveluntarjoaja ei ole vastuussa palveluun päässeestä, mahdollisesti tekijänoikeuden alaisesta sisällöstä, mikäli se poistetaan oikeudenhaltijan ilmoituksesta. Yrityksille ei aseteta raskaita, oikeudellisesti epäselviä velvoitteita eikä kansalaisten sananvapaus vaarannu. Sisällön tekijät saavat työstään korvauksen.

Toinen varteenotettava vaihtoehto on hollantilaisen europarlamenttiedustaja Marietje Schaaken tekemä ehdotus, jossa palveluntarjoajien vastuu rajoittuu ainoastaan video- ja musiikkisisältöön. Ehdotuksessa keskitytään kuluttajien käyttämiin palveluihin, kuten YouTubeen, joita ei kuitenkaan velvoitettaisi samalla tavalla suodattamaan sisältöä.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) uudistettu ehdotus puolestaan johtaisi edelleenkin sisällön suodattamiseen. JURIn ehdottama sääntely on rajattu vain merkittävän määrän sisältöä ylläpitäviin palveluihin, joita ei kuitenkaan ole ehdotuksessa yksilöity. Palveluntarjoajan pitäisi etukäteen hankkia käyttöoikeus kaikkeen palvelussa käytettyyn sisältöön. Kun palveluntarjoaja olisi vastuussa käyttäjiensä palveluun lisäämästä sisällöstä, ainoa mahdollisuus sisällön hallintaan olisi sen laajamittainen suodattaminen. Netin käyttäjän kannalta tämä menisi vielä tyrmättyä alkuperäisehdotustakin pidemmälle, koska tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavaa sisältöä ei palveluntarjoajan vastuun vuoksi voisi enää poistaa jälkikäteen vaan se tulisi suodattaa jo ennen palveluun lisäämistä.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) Jean-Marie Cavadan ehdotuksen muutokset aiempaan, hylättyyn ehdotukseen verrattuna ovat lähinnä kosmeettisia ja johtaisivat yhtä lailla sisällön filtteröintiin.

Ylisääntely ei saa vaarantaa digikehitystä

Direktiivin uudessa äänestyksessä tulisi valita todellinen kompromissi JURI:n alkuperäisestä ehdotuksesta kaunistellun version sijaan. Uusissa esityksissä on korjattu alkuperäisehdotuksen räikeimmät epäkohdat, mutta aidosti tasapainoisen ehdotuksen myötä EU-kansalaiset ja yritykset hyötyisivät digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Vaarana on, että lähdetään ampumaan kärpästä tykillä asettamalla kaikille tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajille raskaita velvollisuuksia, joita ei todellisuudessa ole edes välttämättä mahdollista noudattaa.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

11.9.2018

DNA selvitti: Sosiaaliset pelit lasten ja nuorten suosikkeja puhelimella pelattaessa

 

Pelaamisen suosio jatkaa kasvuaan. Vaikka yksin pelaaminen on edelleen tyypillisin tapa pelata, pelaavat lapset ja nuoret myös huomattavan paljon toisten seurassa ja myös verkon yli.

DNA:n selvityksen*) mukaan lapset ja nuoret pelaavat tyypillisimmin yksin, mutta yli puolet pelaa myös yhdessä kavereiden kanssa samassa tilassa. Verkon yli kavereiden ja online-tuttujen kanssa pelaaminen yleistyy lapsen kasvaessa. Tämä käy ilmi DNA:n koululaistutkimuksesta, johon vastasi yli tuhat vanhempaa.

”Pelaaminen yhdistää lapsia, nuoria ja nuoria aikuisia ja on tällä hetkellä meidän tapamme olla osa jotakin porukkaa. Teknisten taitojen ja kielitaidon karttuessa pelaajat siirtyvät verkkoon”, Kansallisen audiovisuaalisen instituutin mediakasvatuksen suunnittelija Tommi Tossavainen avaa verkon yli pelaamista.

Tossavainen arvioi, että DNA:n selvityksessä näkyy pelaamisen suosion lisääntyminen, mikä on tämän hetken linjan mukaista. Tutkimuksen mukaan yli puolet (59 %) lapsista ja nuorista pelaa puhelimella päivittäin, ja tietokoneella, pelikonsolilla ja tabletilla pelaa päivittäin noin neljäsosa.

Pelaaminen aloitetaan selvityksen mukaan yleisimmin alle 5-vuotiaana. Tämän ikäisenä tabletilla ja pelikonsolilla pelaamisen on aloittanut noin kolmasosa, tietokoneella 28 % ja puhelimella 24 %. Päivittäin puhelimella pelaaminen yleistyy vasta 6-7 ikävuoden jälkeen. Vanhemmat näkevät pelaamisen lapsen kielitaitoa sekä havaitsemis- ja reaktiokykyä kehittävänä.

Kaksi kolmesta vanhemmasta seuraa pelien ikärajoituksia

DNA:n selvityksessä suosituimmiksi puhelimella pelattavista peleistä lasten ja nuorten keskuudessa vanhemmat vastasivat Pokémon GO:n ja Minecraftin. Ikäryhmien välillä ei ollut selviä eroja suosituimpien pelien pelaamisessa, vaan suositut kännykkäpelit kiinnostivat läpi ikäjakauman.

”Molemmat suosituimmat pelit ovat melko sosiaalisia pelejä. Esimerkiksi Pokémon GO:ta voi pelata yhdessä kavereiden kanssa ja lisäksi siinä voi kilpailullisesti vertailla omia saavutuksia kaverin saavutuksiin”, Tossavainen arvioi pelejä.

Tietokoneella lapset ja nuoret pelaavat selvityksen mukaan eniten strategia- ja taistelupelejä. Pelikonsolilla pelatessa näiden rinnalle nousevat myös auto- ja urheilupelit.

”Pelikulttuuri muuttuu todella nopeasti ja niin muuttuvat myös suosituimmat pelit. Tällä hetkellä kovimmassa nousussa on ollut selviytymispeli Fortnite. Pelikategorioita tarkastellessa on hyvä pitää mielessä, että tutkimuksessa vastaajina olleet vanhemmat saattavat luokitella pelejä eri tavalla kuin lapset ja nuoret”, Tossavainen muistuttaa.

Tutkimuksessa kysyttiin nimeltä vain rajattua määrää pelejä. Ryhmä ”muut erilaiset pelit” nousikin vastauksissa merkittävän suureksi sekä kännykkä- ja tablettipeleissä että tietokonepeleissä – tämä ei ole yllätys, sillä lapsille ja nuorille on tarjolla todella laaja kirjo pelejä.

DNA:n selvityksen mukaan vanhemmat suosittelisivat lapsille eniten pelattavaksi Minecraftia. Kaksi kolmesta vanhemmasta seuraa tarkasti pelien ikärajoituksia ja hyväksyy erikseen pelin lataamisen – tämä on sitä yleisempää, mitä nuorempi lapsi on kyseessä. Sen sijaan 14-16-vuotiaiden lasten vanhemmat eivät ole yhtä hyvin perillä lastensa peleistä – noin kolmasosa ei osaa sanoa, mitä pelejä perheen nuori pelaa.


*) Tutkimuksesta:
DNA:n koululaistutkimuksen 2018 tiedonkeruu toteutettiin Nepan online-paneeleissa viikkojen 22–24/2017 aikana. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää koululaisten puhelimen hankintaa, käyttötarkoituksia ja puhelimen käyttöön liittyviä ilmiöitä. Uutena tutkimuksessa kysyttiin vuonna 2018 tietokoneen käytöstä ja pelaamisesta. Lasten pelien pelaamista koskevan tiedonkeruun kohderyhmänä olivat 6–16-vuotiaiden lasten vanhemmat (n= 1032).

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


10.9.2018

Joukkoviestintämarkkinat Suomessa: sähköinen viestintä kasvaa, muut ennallaan tai pienessä laskussa

Tilastokeskuksen viimeisimpien tietojen mukaan joukkoviestintämarkkinoiden arvo Suomessa oli noin 3,8 miljardia euroa.

Kustannustoiminnan osuus oli hieman yli puolet, 55 prosenttia eli noin 2,1 miljardia euroa. Tästä lehtien osuus oli 71 prosenttia ja kirjojen 29 prosenttia. Molempiin sisältyy myös digitaalinen myynti.

Sähköisen viestinnän arvo oli noin 1,5 miljardia euroa. Sen osuus koko joukkoviestintämarkkinasta oli 39 prosenttia.  Sähköisestä viestinnästä television osuus oli 74 prosenttia, radion osuus 4 prosenttia ja internetmainonnan osuus 22 prosenttia.

Tallenteiden osuus joukkoviestintämarkkinasta oli noin 6 prosenttia ja arvo 214 miljoonaa euroa. Tallenteista äänitteiden ja videoiden osuus oli kummankin 28 prosenttia ja elokuvateattereiden osuus 45 prosenttia.

Televisiotoiminnan tuotot

Tilastokeskuksen laskemien arvioiden mukaan televisiotoiminnan tuotot vuonna 2016 olivat noin 1,1 miljardia euroa. Tästä Yle-veron osuudeksi arvioitiin 43 prosenttia ja mainonnan osuudeksi 23 prosenttia. Maksu-tv:n osuudeksi Tilastokeskus arvioi 24 prosenttia (sisältää myös tilausvideopalvelut) ja kaapeli-tv perusmaksujen osuudeksi 10 prosenttia.

Äänitemyynnistä valtaosa digitaalista

Kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla äänitemyynnin kokonaisarvo oli 19,9 miljoonaa euroa. Tästä fyysisten äänitteiden osuus oli 14 prosenttia ja digitaalisen myynnin osuus 86 prosenttia, eli noin 17,1 miljoonaa euroa.

Digitaalisesta musiikista lähes 98 prosenttia oli suoratoistopalvelua (kuten Spotify, Apple ja Deezer). Musiikin latauksia oli noin kaksi prosenttia. (IFPI Finland)

Musiikin myynnin kehitys

Vuonna 2017 koko vuoden äänitemyynnin arvo oli noin 39,5 miljoonaa euroa, kasvua edellisestä vuodesta oli 8,4 prosenttia. Digitaalisen musiikin osuus myynnistä oli 83 prosenttia eli 32,6 miljoonaa euroa. Sen myynti kasvoi lähes 20 prosenttia edellisestä vuodesta.

Fyysisten äänitteiden myynnin arvo oli noin 6,9 miljoonaa euroa. Se laski noin 25 prosenttia edellisestä vuodesta.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

10.9.2018

Telia: Lätkäfanien toive toteutuu: Liiga-lähetyksiä voi ostaa peli kerrallaan

 

Jääkiekkofanit voivat halutessaan seurata pian starttaavan Liigan runkosarjan pelilähetyksiä joustavasti ottelu kerrallaan. Telia tuo lätkäkansan ulottuville Pelipassi-tuotteen, jonka myötä yksittäisen Liiga-pelin ostaminen onnistuu.

- Fanikeskusteluissa saamamme palautteen mukaan jääkiekon ystävät haluavat uudenlaisia ja joustavia tapoja kuluttaa Liigaa. Pelipassi voi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi kausikorttilaiselle, joka ei pääsekään hallille, mutta tahtoo nähdä matsin, tai katsojalle, joka haluaa ensin kurkistaa Telian tuottamiin uudenlaisiin kiekkolähetyksiin, sanoo Telian Head of Hockey Olli-Pekka Takanen.

Liigan runkosarjan lähetykset alkavat perjantaina 14. syyskuuta. Yhden runkosarjapelin hinta on 9,90 euroa. 

Kaikki Liigan noin 500 ottelua ja oheisohjelmat ovat katsottavissa Telia TV:stä.

Yksittäisen pelin eli Pelipassi-tuotteen voi ostaa laskulle ja nauttia Telia TV digiboksilla tai Telia TV sovelluksella. Sovellus ja digiboksi toimivat kaikkien operaattoreiden liittymillä. Telia TV sovellus on maksuton ja sen voi ottaa käyttöön Telian nettisivuilla. Palvelun käyttöönoton jälkeen pelejä pääsee selaamaan ja ostamaan Liiga-osiossa. Telia TV sovelluksella pelin voi katsoa nettiselaimella, puhelimella, tabletilla tai Apple TV:llä ja Chromecastilla. Pelipassilla pelejä voi seurata 48 tuntia lähetyksen alun jälkeen.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.

 

 


10.9.2018

DNA jälleen maailman kärjessä liittymäkohtaisessa mobiilidatan käytössä

 

Tefficientin tuoreen raportin* mukaan DNA:n liittymäkohtainen tiedonsiirtomäärä on jatkanut kasvamistaan ja kirinyt taas uuteen ennätykseen. DNA:n asiakkaat käyttävät tänäkin vuonna eniten mobiilidataa Suomessa ja maailmassa.

DNA:n mobiililiittymäkohtainen keskimääräinen datamäärä vuoden 2018 ensimmäiseltä puoliskolta oli noin 19,8 gigatavua per kuukausi. Mobiilidatan käytön huimasta kasvusta kertoo se, että vuonna 2017 DNA:n liittymäkohtainen mobiilidatakäyttö oli 15,9 gigatavua per kuukausi.

Liikkuvan kuvan katselu on merkittävin yksittäinen tekijä mobiilidataliikenteen kasvamisessa; enemmistö liikenteestä on videoliikennettä 4G-verkossa.

"Myyntivalikoiman liittymien kuukausimaksuun kuuluu rajattomasti dataa, ja verkot ja päätelaitteet ovat aina vain parempia, joten videoiden parissa on helppoa viihtyä. Videot ja tv-ohjelmat ovat nykyään itsestäänselvä osa mobiililaitteiden käyttöä", toteaa DNA:n radioverkoista vastaava johtaja Jarkko Laari.

Tämä näkyy suoraan palveluiden käytössä, sillä DNA:n matkaviestinverkossa käytettävistä palveluista selkeästi suosituimmat ovat edelleen YouTube ja Netflix.

DNA:n toukokuussa 2018 julkaiseman kyselytutkimuksen**) mukaan tv-sisältöjä katsotaan monilla laitteilla rinnakkain. Tutkimukseen vastasi tämän vuoden maaliskuussa 1018 henkilöä, ja sen mukaan noin kolmannes vastaajista katsoo tv:tä älypuhelimella.

DNA:n mobiilidataliikenne kasvoi vuoden takaisesta 33 prosenttia, ja kasvun odotetaan jatkuvan. Esimerkiksi viime kuussa mobiilidataa käytettiin keskimäärin 21 gigatavua liittymää kohden. Tulevat 5G-verkot palveluineen kiihdyttävät mobiilidatan käyttöä entisestään ja laajentavat sitä uusiin kohteisiin.

*Lähde: Tefficient on kansainvälinen tietoliikennealan analyysi-, vertailu- ja konsulttiyritys, jonka raportit ovat ladattavissa täällä: https://tefficient.com/more-data-always-for-more-it-happens/

**) DNA:n kyselytutkimus Liikkuva kuva valtaa suomalaisten mediaympäristöä – katselu jakautuu useille eri laitteille https://corporate.dna.fi/lehdistotiedotteet?type=stt2&id=68188888

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


5.9.2018

Telia avasi 5G-aikakauden Helsingissä

Telia on aloittanut 5G-aikakauden Helsingissä avaamalla esikaupallisen 5G-verkon kaupungin keskustassa. Verkon avaus käynnistää uuden vaiheen 5G:n käyttöönotossa. Tavoitteena on aloittaa kaupalliset palvelut vuoden 2019 alussa.

Telia Companyn toimitusjohtaja Johan Dennelind lupasi vuoden 2016 Slush-tapahtumassa, että yhtiö avaa ensimmäiset 5G-palvelut Nokian kanssa Helsingissä vuonna 2018. Historiallinen hetki koettiin 5.9.2018 Telia 5G Areenalla, kun toimitusjohtaja Dennelind antoi avauspotkun 5G-ajalle.

”Olemme viimeisen kahden vuoden aikana valmistautuneet 5G:hen kokeilujen ja demojen kautta. Perustimme 5G Finland -verkoston uusien palveluiden luomiseksi ja pilotoimiseksi kumppaneittemme ja asiakkaittemme kanssa, ja nyt voimme jatkaa 5G:n mahdollisuuksien tutkimista aidossa 5G-verkossa”, sanoo Telia Finlandin teknologiajohtaja Jari Collin.

Telian 5G-ohjelma on edennyt vaiheeseen, jossa kaikki 5G-verkon elementit ovat valmiina standardinmukaisesta radioverkosta korkean kapasiteetin IP-verkkoihin, virtuaaliseen core-verkkoon ja massiivisen kapasiteetin tarjoavaan Helsinki Data Centeriin. Ensimmäiset tukiasemat on otettu käyttöön Helsingissä, ja verkon ensimmäisen vaiheen laajennus jatkuu syksyn 2018 aikana.

”Nokia työskentelee Telian kanssa hyödyntäen siinä end-to-end 5G-portfolioitaan ja laaja-alaista osaamistaan tarjoamalla 5G-evoluutiopolun, joka vastaa myös Telian näkemystä. Iloitsemme ensimmäisten 5G-standardin mukaisten AirScale-tukiasemien käyttöönotosta Suomessa. Jatkamme yhteistyötä Telian kanssa, jotta voimme täyttää niin kuluttajien kuin teollisuudenkin tarpeet 5G-aikakaudella", kertoo asiakkuusjohtaja Jan Lindgren, Nokia.

Telian 5G-verkko toimii Viestintäviraston myöntämillä testitaajuuksilla. Varsinainen kaupallinen toiminta 5G-verkossa voidaan aloittaa vuonna 2019, kun 3,5 GHz 5G-taajuudet on jaettu syksyllä järjestettävässä huutokaupassa. 5G:n laajempi käyttöönotto edellyttää myös päätelaitevalmistajilta standardinmukaisten 5G-päätelaitteiden, kuten modeemien, tablettien ja puhelinten, tuomista markkinoille.   


5G on osa seuraavaa teollista vallankumousta

5G:n odotetaan parantavan mobiiliverkon yhteysnopeuksia jopa 20-kertaiseksi ja niiden kapasiteettia jopa satakertaiseksi nykyisestä. Vallankumoukselliseksi tekniikan tekee kyky palvella valtavaa määrää verkkoon kytkettyjä laitteita sekä mahdollisuus rakentaa reaaliaikaisia, erittäin luotettavia yhteyksiä vaativia palveluita. 5G mahdollistaa esimerkiksi itsestään ajavat autot, uudenlaisia etäoppimisen ja –terveydenhuollon palveluita sekä kriittisiä teollisia prosesseja.


Suomen 5G-matkan otsikoita:

Heinäkuu 2016: Telia ja Nokia solmivat sopimuksen verkon kehittämisestä kohti 5G:tä
Marraskuu 2016: Telian toimitusjohtaja Johan Dennelind julkistaa Slushissa Helsingin 5G-siuunnitelman vuodeksi 2018
Huhtikuu 2017: Uudelleen nimetty Telia 5G Areena on ikkuna tulevaisuuteen
Kesäkuu 2017: Yksi ensimmäisistä 3D 360 virtuaalitodellisuustoteutuksista Telia 5G Areenalla
Heinäkuu 2017: Telia ja Nokia testaavat 4G:n ja 5G:n yhteistoimintaa
Marraskuu 2017: Telia käynnistää 5G Finland -verkoston viemään Suomen 5G-aikaan
Joulukuu 2017: Telia ja Nokia vievät lapset virtuaaliselle vierailulle Joulupukin luo 5G-verkossa
Maaliskuu 2018: Telia lanseeraa NB-IoT-teknologian
Huhtikuu 2018: 5G tulee tehtaalle – Telian ja Nokian uraauurtava kokeilu Oulussa
Toukokuu 2018: Telia ja Nokia toivat 5G:n yleisön kokeiltavaksi esports-tapahtumassa
Elokuu 2018: Assemblyssä pelattiin 5G:llä – Telia toi huippuyhteydet haasteturnaukseen
Syyskuu 2018: Telia avaa 5G-aikakauden Helsingissä


Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


5.9.2018

Elisa Viihteen odotettu alkuperäissarja Bullets saa ensi-iltansa 19.10.2018

Kymmenosaisen jännityssarjan näyttelijäkaarti on kansainvälinen ja nimekäs. Alkuperäissarjan pääosissa nähdään Krista Kosonen, Tommi Korpela ja saksalaisnäyttelijä Sibel Kekilli (Game of Thrones). Helsingissä, Brysselissä ja Georgiassa kuvatun sarjan muissa merkittävissä rooleissa nähdään mm. Jani Volanen, Outi Mäenpää ja ruotsalaistähti Dragomir Mrsicic (Rahalla saa / Snabba Cash). Bulletsin pääohjaaja on Pete Riski, ja lisäksi Antti J. Jokinen on ohjannut Belgiassa kuvatut osuudet.

Pieleen mennyt huumeratsia tuo yhteen vastahakoisen työparin – kokeneen huumepoliisin Timo Viidan (Tommi Korpela) ja peitetehtäviin erikoistuneen rikostutkijan Mari Saaren (Krista Kosonen). Juttu paljastuu odotettua monimutkaisemmaksi, jolloin Saari soluttautuu terroristiyhteyksistä epäillyn turvapaikanhakijan Madina Taburovan (Sibel Kekilli) lähipiiriin. Kun tietoa pimitetään puolin ja toisin, uppoutuvat Saari ja Viita syvälle valheiden verkkoon, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää. Tutkinnan edetessä Saari asettaa itsensä hengenvaaraan – ja samalla Helsinki on suuremmassa vaarassa kuin koskaan.

Minna Virtasen (Kylmäverisesti sinun) ja Venla-palkitun Antti Pesosen (Sorjonen) luoma sekä Pesosen, Matti Laineen ja Kirsi Vikmanin käsikirjoittama Bullets voitti Buyers’ Coup de Coeur Award -palkinnon huhtikuussa Cannesin MIPDrama Buyers Summit -tilaisuudessa. Bulletsin tuottaa suomalainen Vertigo ja sen osatuottajia ovat saksalainen Nadcon (Silta, The Killing) ja belgialainen Lumière. Sarjan kansainvälisestä jakelusta vastaa Sky Vision.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 11 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Vuoden 2018 syksyllä Elisa Viihde julkaisee kansainväliset draamasarjat Bullets ja Ivalo. Vuoden 2019 sarjoista on julkistettu rikosdraama Kaikki synnit ja vakoojatrilleri Nyrkki.

 

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja. 

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


5.9.2018

Nokia-sopimus vauhdittaa Telia Helsinki Data Centerin kasvua

Euroopan nykyaikaisimman datakeskuksen käyttöönotto vauhdittuu Nokian tehtyä Telian kanssa sopimuksen IT- ja palvelujärjestelmien tuomisesta yhtiön datakeskukseen.

”Telia Helsinki Data Center on nykyaikainen, joustavaa operointia tukeva datakeskus, joka vastaa kaikkiin meidän tietoturvaa, energiatehokkuutta ja vastuullisuutta koskeviin tiukkoihin vaatimuksiimme. Sopimus Telian kanssa on tärkeä askel Nokian globaalin datakeskusstrategian toteuttamisessa” sanoo Ursula Soritsch-Renier, CIO, Nokia.
 
”Datatehtaat, kuten Helsinki Data Center, muodostavat tärkeän osan tulevaisuuden infrastruktuurista, jonka muita tekijöitä ovat esineiden internet (IoT), 5G, robotiikka ja tekoäly. Olemme äärimmäisen ylpeitä siitä, että tärkeä kumppanimme Nokia on valinnut datakeskuksemme keskeisten toimintojensa sijaintipaikaksi. Syvenevä kumppanuus tukee yhteistyötämme uuden digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa”, sanoo Telian yritysliiketoiminnasta vastaava Jussi Salminen.
 
Kesäkuussa 2018 avattu Telia Helsinki Data Center on Suomen suurin avoin datakeskus. Keskuksen tieto-, turvallisuus- ja sähköjärjestelmät on toteutettu maailman edistyksellisimmillä ratkaisuilla. Datakeskuksesta on monipuoliset yhteydet Telian kansainväliseen verkkoon, jonka kautta virtaa päivittäin lähes 40 prosenttia koko maailman nettiliikenteestä. Datakeskuksilla on tulevaisuudessa merkittävä rooli 5G-verkon arkkitehtuurissa.
 
Telia Helsinki Data Centerin kokonaiskapasiteetti on 24 megawattia, mikä moninkertaistaa Suomessa toimivien yritysten käytettävissä olevan konesalikapasiteetin. Datakeskuksen palvelimet synnyttävät valtavan määrän lämpöä, jonka avulla voidaan jatkossa lämmittää jopa 20 000 espoolaisasuntoa.


Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


5.9.2018

Energiavero laskettava Ruotsin tasolle

Suomella ja Ruotsilla on periaatteessa tasavertaiset edut vahvaan palvelinkeskusteollisuuteen. Meillä on muun muassa hyvät kansainväliset tietoliikenneyhteydet, vakaa sääntely-ympäristö, korkea koulutustaso, hyvä energian saatavuus ja suotuisa ilmasto ja sopiva maantieteellinen sijainti.

Kilpailukykyämme heikentää Suomen korkea energiaverotus. Ruotsiin verrattuna vero Suomessa on suurille palvelinkeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen Ruotsiin verrattuna. Ruotsi alensi sähköverotustaan EU:n minimitasolle viime vuonna. Samalla se laski konesaleilta vaadittua tehorajaa niin, että myös pienet yksiköt pääsevät alennetun veron piiriin.

Palvelinkeskuksen sijaintipaikkaa pohtiva ja investointipäätöksiä tekevä yritys ottaa varmasti huomioon verotuksellisen eron, joka on selvästi naapurimaalle eduksi. EK:n teettämän kansainvälisen vertailun mukaan Suomella on kirittävää sekä palveluiden että datakeskusten sähköverotuksessa.

Pienistä yksiköistä yhteenlaskettuna suuria – veroale myös niille

Suomessa sähköverotus tulee laskea Ruotsin kanssa kilpailukykyiselle tasolle. Yhtä lailla on tärkeää, että myös pienet yksiköt pääsevät hyötymään alennetusta verokannasta. Tämän voisi toteuttaa esimerkiksi mallilla, jossa kokonaistehoon laskettaisiin yhteen konsernien kaikkien yksiköiden vuosikeskiteho.

Sama periaate pitäisi ulottaa palvelinkeskusten lisäksi myös mobiiliverkon tukiasemien sähköveron määräytymiseen. Tukiasemat ja palvelinkeskukset ovat elintärkeä osa digitaalista infraa, jota ilman yhteiskuntamme ei nykypäivänä toimi. Kilpailukykyisestä digi-infrasta hyötyy koko Suomi.

Palvelinkeskuksilla laaja positiivinen heijastusvaikutus

Datakeskukset eivät ole perinteisesti työvoimavaltainen toimiala. Se luo kuitenkin runsaasti välillisiä työpaikkoja, ja heijastusvaikutukset toimialan hyödyistä leviävät laajalle. Finnish Data Center Forum teki alkuvuonna selvityksen, jossa kuvataan palvelinkeskusten ympärilleen luomaa ekosysteemiä ja sen tuomia tulovirtoja.  

Palvelinkeskuksista kehitetään jatkuvasti energiatehokkaampia. Niiden tuottama lämpö voidaan hyödyntää kaukolämpönä esimerkiksi asuinkiinteistöissä, teollisissa prosesseissa tai vaikkapa kasvihuoneissa. Lämmön hyötykäyttö tukee hiilineutraalia kiertotaloutta ja sen kehittymistä ja luo uutta liiketoimintaa.

Myös Copenhagen Economics -tutkimuslaitoksen arvion mukaan datakeskukset tuottaisivat huomattavaa lisäarvoa. Jos Suomi onnistuisi täysin realisoimaan datakeskusten heijastusvaikutukset, vuonna 2025 datakeskusteollisuuden kokonaisvaikutukset vastaisivat vuositasolla 2,3 miljardia euroa ja 33 000 työpaikkaa.

Yhä useampi liiketoiminta perustuu dataan. Kansainvälisen tutkimuslaitos IDC:n mukaan maailmanlaajuisten julkisten pilvipalvelumarkkinoiden arvo kasvoi viime vuonna 29 prosenttia ja päätyi noin 117 miljardiin. Valtavasti lisääntyvän datamäärän pitää liikkua nopeasti ja turvallisesti paikasta toiseen. Suomalaiset yritykset ovat Euroopan innokkaimpia pilvipalveluiden käyttäjiä. Suomen verotuksellisista olosuhteista tulee tehdä sellaiset, että Suomi on kärjessä myös palvelinkeskusinvestoinneissa.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

5.9.2018

Konesalit ovat digitalisaation kivijalka

Päivittäinen riippuvuutemme jatkuvista digitaalisista yhteyksistä ja palveluiden keskeytymätön käyttö vaatii digitaaliselta infrastruktuurilta paljon. Kaikki tallentamamme kuvat, säilyttämämme tiedot, kotona tai työssä käyttämämme ohjelmat, video-on-demandina katsotut elokuvat tai kuunneltu musiikki ovat tallennettuina konesaleihin ympäri maailmaa. Mobiilidatan ennätysmäinen kasvu edellyttää myös digitaalisen ekosysteemin laajenemista ja hajauttamista.

Edge computing mahdollistaa 5G-teknologialla toteutettujen palvelujen sujuvuuden. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on otollinen tapa hajauttaa sisällöt ja sovellusten laskentateho verkkoon. Parissa kolmessa vuodessa 5G-teknologia on kuin 4G meille nyt: data liikkuu yhä nopeammin ja suuremmassa määrin ja siitä tulee meille kaikille oletusarvoisesti arkipäiväistä. Esimerkiksi massiivisessa yleisötapahtumassa 10 000 ihmistä voi yhtä aikaa kuvata älypuhelimella 4K-videota, lähettää sen livenä nettiin ja jokaisen käyttäjän oletus on, että kaikki toimii, reaaliajassa.

Mitä 5G-maailman toteutuminen vaatii tiedonsiirron infrastruktuurilta? Vastaus on edge computing. Se tarkoittaa sisältöjen ja palveluiden vaatiman laskentatehon fyysistä hajasijoittamista verkostossa useisiin eri kohtiin, jossa ne ovat aina kuluttajan lähellä ja ulottuvilla.  Markkinoille on ilmestynyt erilaisia ratkaisuja, kuten siirrettäviä, kontteihin rakennettuja minikonesaleja.

Helsingistä Pohjois-Euroopan datahubi

Helsingistä voi tulla merkittävä datahubi kansainvälisellä tasolla, koska kaupungilla on strateginen sijainti Euroopan, Aasian ja Venäjän välisten yhteyksien risteyksessä. Palveluiden tarjoaminen esimerkiksi Pietarin talousalueelle Tukholmasta tai Saksasta aiheuttaa liian suuren latenssin, mutta tarjoamalla sisältöjä Helsingistä käsin latenssi minimoituu.

Suomi ei ole kuitenkaan kilpailukykyinen konesalimaana tällä hetkellä Ruotsiin verrattuna esimerkiksi verotusasioiden osalta. Verohelpotuksia tulisi kohdistaa suurten yritysten lisäksi myös pienemmille konesalitoimijoille. Suomi tulee tehdä houkuttelevaksi kohteeksi kansainvälisille toimijoille, jotka eivät välttämättä halua rakentaa omia konesalejaan vaan hyödyntää tarjolla olevaa valmista infrastruktuuria.

Nyt on yksityisen ja julkisen puolen aika tehdä saumatonta yhteistyötä myös digitaalisen infrastruktuurin varmistamisessa nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Samalla on agendalle otettava miten sähkön saatavuus varmistetaan myös jatkossa uusia energiamuotoja hyödyntäen ja konesalilaitteita virtapiheiksi kehittämällä.

Olemassa olevan infrastruktuurin jalostaminen uudelle tasolle  

Maailmalla monet masto- ja konesalitoimijat yhdistävät voimiaan mahdollistaakseen uusien palveluiden kehittämisen. Näin tehdään myös Digitassa. Olemassa olevaa infraa voidaan päivittää soveltuvaksi uudelle tarpeelle edge computing-infrastruktuurille.

Mastoinfrastruktuurin yksittäiset mastot ovat jo usein itsessään tietoliikennekeskittymiä ja niissä kaikissa on konesaleiksi jalostettavia laitetiloja, joihin voi tuoda laitteita ja dataa. Mastojen yhteydessä on isojakin kiinteistöjä, joissa on varmistettu sähkönsyöttö ja varavoimalaitteet olemassa. Niiden muuttaminen konesaleiksi, vastaamaan korkeamman tason vaatimuksia, on melko yksinkertainen asia, mutta mahdollisuus tallentaa dataa ei yksistään riitä. Data täytyy myös saada käyttäjien ulottuville. Mastoverkosta voidaan rakentaa satojen datan talletusnoodien päälle valtakunnallinen pilvi, jonka avulla palvelut toimitetaan käyttäjille asti.

Viimeistään nyt on aika pilotoida palveluita, jotka perustuvat 5G:hen ja edge computingiin ja niitä kannattaa testata nimenomaan Suomessa. Olemme mobiilidatan suurkuluttajamaa, jossa uudet teknologiat kuten 5G omaksutaan nopeasti ja laajasti käyttöön. Juna kulkee, hyppää mukaan!


5.9.2018

Suomalaiset yritykset merkittäviä pilvipalveluiden käyttäjiä Euroopassa

Pilvipalveluiden käyttö suomalaisissa yrityksissä on selkeästi yleisempää kuin muissa EU-maissa. Suomessa 66 prosenttia yrityksistä käytti pilvipalveluja vuonna 2017. Kasvua edellisestä vuodesta oli lähes 16 prosenttia.

Niistä EU-maista, jotka olivat ilmoittaneet omat tietonsa, oli seuraavana Tanska, jossa pilvipalveluja käytti 51 prosenttia. Norjassa osuus oli 48 prosenttia. Kaikista maista ei tietoja yritysten pilvipalveluiden käytöstä ollut ilmoitettu, joten myöskään EU:n keskiarvoa vuodelta 2017 ei ole saatavilla. Vuonna 2016 se oli 21 prosenttia. (Eurostat)

Vuoden 2017 puuttuvien tietojen vuoksi graafissa tiedot myös vuodelta 2016

Millaiset yritykset pilvipalveluja Suomessa käyttävät?

Tilastokeskuksen mukaan pilvipalvelujen käyttö yrityksissä vaihteli toimialoittain 87 prosentista 45 prosenttiin. Yleisimmin niitä käytti informaation ja viestinnän toimiala. Kuljetus ja varastointi -toimialalla pilvipalveluita käytettiin Suomessa vähiten, 45 prosenttia, mikä sekin oli kuitenkin enemmän kuin suurimmassa osassa EU-maiden yrityksiä.

Pienemmissä, 10 – 19 henkilöä työllistävissä yrityksissä pilvipalveluja käytettiin 59 prosentissa. Suurimmissa, yli 100 henkilöä työllistävissä yrityksissä osuus oli 86 prosenttia.

Yli puolet (52 prosenttia) pilvipalvelua käyttävistä yrityksistä käytti julkista pilvipalvelua. Yksityistä pilvipalvelua käytti 21 prosenttia yrityksistä.

Pilvipalveluiden suosituimmat käyttötarkoitukset Suomessa

Sähköposti oli selkeästi suosituin pilvipalveluiden käyttötapa, sitä käytti 76 prosenttia pilvipalveluita käyttävistä yrityksistä. Seuraavana oli tiedostojen tallennus, 63 prosenttia, ja kolmantena toimisto-ohjelmien käyttö, 57 prosenttia.

Kirjanpitosovelluksia pilvipalveluna käytti hieman yli puolet, 51 prosenttia, yrityksen tietokantojen ylläpitoon pilvipalvelua käytti 45 prosenttia ja asiakkuuden hallintaan 33 prosenttia. (Tilastokeskus)

Pilvipalveluja käytetään myös suomalaisissa kotitalouksissa

Tilastokeskuksen kyselyn mukaan kolmasosa 16 – 89-vuotiaista suomalaisista tallensi tiedostoja internetin henkilökohtaiseen levytilaan. Nuoret käyttävät pilvipalveluja eniten. 16 – 24-vuotiaista yli puolet, 58 prosenttia, käytti pilvipalvelua tiedostojen tallentamiseen. Vanhimmastakin ikäryhmästä, 75 – 89-vuotiaista, neljä prosenttia tallensi tiedostojaan henkilökohtaiseen levytilaan internetissä. Molemmissa ikäryhmissä pilvipalvelun käyttö oli kasvanut edellisestä vuodesta, nuoremmilla kolme prosenttiyksikköä ja vanhemmilla kaksi prosenttiyksikköä.

Pilvipalvelu-, palvelinkeskus- ja palvelinmarkkinoille ennustetaan maailmanlaajuisesti kasvua

Gartnerin mukaan maailmanlaajuisten julkisten pilvipalvelumarkkinoiden arvo vuonna 2017 oli 153,5 miljardia dollaria. Kuluvana vuonna markkinoiden arvioidaan olevan 186,4 miljardia dollaria, jolloin kasvua edellisvuodesta olisi 21,4 prosenttia. Vuonna 2021 julkisten pilvipalvelumarkkinoiden arvon ennustetaan kasvavan 302,5 miljardiin dollariin. Kasvu kolmessa vuodessa olisi reilut 62 prosenttia.

Vuonna 2017 palvelinkeskusten maailmanlaajuiset markkinat olivat 181 miljardia dollaria. Tänä vuonna niiden arvioidaan kasvavan 3,7 prosenttia 188 miljardiin dollariin. Vuonna 2019 markkinoiden ennustetaan olevan 190 miljardia dollaria (Gartner).

Palvelinkeskusten maailmanlaajuiset markkinat

Vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä maailmanlaajuiset palvelinmarkkinat kasvoivat 38,6 prosenttia, 18,82 miljardiin dollariin edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Palvelinlaitteiden toimitukset vastaavana aikana olivat 2,70 miljoonaa laitetta, ja niissä kasvua edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli 120,7 prosenttia (IDC).

Tämä aihe liittyy

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

4.9.2018

Elisa avaa Kiinan markkinat pohjoismaisille elokuville ja sarjoille

Elisa on aloittanut yhteistyön Kiinan johtavan IPTV-palveluiden tarjoajan kanssa. Tavoitteena on rakentaa Nordic TV:stä koko maan kattava brändi. Yhteistyö tarjoaa suuria mahdollisuuksia pohjoismaisille sisällöntuottajille.

Elisa allekirjoitti heinäkuussa China Broadcasting and Television Median kanssa yhteistyösopimuksen, jolla kiinalaiselle kaapeli-TV-yleisölle tarjotaan pohjoismaisia elokuvia, sarjoja ja dokumentteja. Yhteistyö avaa Nordic TV:lle pääsyn 245 miljoonaan kaapeli-TV kotitalouteen.

Nordic TV on osa Elisan kansainvälistä viihtymisen liiketoimintaa. Se on Elisa Viihteen kaltainen tilauksiin perustuva palvelu, joka sisältää pohjoismaisia elokuvia, televisiosarjoja, dokumentteja, urheilua ja viihdeohjelmia. Palvelusta löytyvät esimerkiksi Elisa Viihteen alkuperäissarja Downshiftaajat, luontodokumentti Järven tarinan lyhytversiot ja autoilun maailmaa esittelevä Virittäjät.

– Viime vuonna pilotoimme Nordic TV:n palvelua yli kymmenen miljoonan asukkaan Shenzhenissä. Pilotti osoitti, että kiinalaiset kuluttajat ovat kiinnostuneita pohjoismaisesta televisiosisällöstä ja ovat valmiita maksamaan siitä, sanoo Nordic TV:n johtaja Einari Kanerva.

Yhteistyön alettua Nordic TV panostaa entistä enemmän pohjoismaisen sisällön hankintaan, lokalisointiin ja jakeluun. Kiinalainen partneri CBM vastaa paikallisista toiminnoista ja markkinoinnista.

– Pohjoismainen elämäntapa ja luonto kiinnostavat kiinalaisia kuluttajia. Yhteistyössä Elisan kanssa voimme tarjota asiakkaillemme uudenlaista sisältöä, joka erottuu muusta televisiotarjonnasta. Tavoitteenamme on rakentaa Nordic TV:stä koko Kiinan kattava brändi, sanoo Chen Kai, General Manager CBM:stä.

Nordic TV:n lanseeraus aloitetaan tämän vuoden lopussa Shenzhenistä ja jatketaan sen jälkeen valittuihin maakuntiin. Palvelun sisällön kehittämisessä ja jakelussa käytetään mm. tekoälyä.

– Kiina on erittäin kiinnostava, mutta myös vaikea markkina. Yhteistyö paikallisen johtavan toimijan kanssa auttaa voittamaan sääntelyyn liiittyviä esteitä ja pääsemään markkinoille. Tämä on loistava mahdollisuus pohjoismaisille sisällöntuottajille ja sisältöoikeuksien omistajille, joiden toivommekin ottavan yhteyttä meihin, sanoo Nordic TV:n Einari Kanerva.

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


3.9.2018

FiComin lausunto valtioneuvoston kirjelmään komission e-Evidence-asetusehdotuksesta

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta sekä lakivaliokunta ovat pyytäneet FiComilta lausuntoa valtioneuvoston kirjelmästä eduskunnalle ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi ja direktiiviksi (lainvalvontaviranomaisen rajat ylittävä pääsy sähköiseen todistusaineistoon). FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • Asetuksen soveltamisala on epäselvä, ja ehdotus sisältää useita merkittäviä oikeudellisia epävarmuustekijöitä.
  • Viranomaistoimivaltaa määräyksen oikeellisuuden varmistamisesta ei tule siirtää palveluntarjoajille – yritys ei ole tuomioistuin.
  • Esittämis- ja säilyttämismääräyksen saaja tulee ensisijaisesti olla asiakasyritys, ei palveluntarjoaja.
  • Määräyksille asetetut aikarajat ovat epärealistiset.
  • Ehdotuksen velvoitteista aiheutuu yrityksille merkittävää hallinnollista taakkaa sekä kustannuksia, joista on saatava korvaus sijaintivaltion lainsäädännön mukaisesti.

Yleiset huomiot

Palveluntarjoajat ovat tottuneet tekemään yhteistyötä kotimaisten viranomaisten kanssa sekä toimimaan tehokkaasti kansallisella tasolla, mutta asetusehdotuksen myötä minkä tahansa jäsenvaltion lainvalvontaviranomainen voi antaa esittämismääräyksen missä tahansa jäsenvaltiossa. Palveluntarjoajien odotetaan siis luottavan kaikkien 28 jäsenvaltion kansallisiin oikeusjärjestelmiin sekä lainvalvontaviranomaisten vaikuttimiin.

Ehdotetun viranomaisten ja palveluntarjoajien välisen menettelyn on asetusehdotuksessa todettu perustuvan vastavuoroisen tunnustamisen periaatteseen. Kyseinen periaate on kuitenkin varattu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 82 artiklan 1 kohdan mukaisesti vain oikeusviranomaisten väliselle yhteistyölle. Myöskään samaisen sopimuksen 67 artiklan 3 kohdan sanamuoto ei sisällä viranomaisten ja yksityisen välistä yhteistyötä vaan rajoittaa vastavuoroisuuden tunnustamisen ainoastaan poliisiviranomaisten, oikeusviranomaisten sekä muiden toimivaltaisten viranomaisten väliseksi. Muun muassa Meijersin komitea on kiinnittänyt tähän huomiota ehdotuksesta laatimassaan analyysissä.[1] Viestinnän luottamuksellisuuden loukkaamattomuus on turvattu Suomen perustuslaissa, joten tulisi vielä erikseen selvittää, millä perusteilla ulkomaisten viranomaisten pääsy perustuslain suojaamaan viestintään ulkomaisia rikostapauksia selvitettäessä lopulta oikeutettaisiin.

Asetusehdotus ei myöskään huomioi kaksoisrangaistavuuden periaatetta riittävästi palveluntarjoajan jäsenvaltion eikä määräyksen antavan jäsenvaltion osalta. Ehdotukseen tulisikin sisällyttää tarkemmat säännökset sen selvittämiseksi, vastaavatko osallisten jäsenvaltioiden esittämismääräyksen antamisen ja toimeenpanon edellytykset toisiaan, mikä lisäisi palveluntarjoajien oikeudellista selkeyttä esittämismääräyksiä noudatettaessa. Asetusehdotuksessa tulee huomioida tältä osin myös EU:n perusoikeuskirjan 49 artiklan mukaisen laillisuusperiaatteen edellyttämä oikeutus kansallisen rikosoikeudellisen menettelyn mukaan.

Ehdotuksen määritelmien mukaan sähköisen viestinnän metadata sisältyy niin verkkoyhteystietoihin kuin transaktiotietoihinkin. Tämä ei ole linjassa ePrivacy-asetusehdotuksessa esitetyn luokittelun kanssa, mikä aiheuttaa epävarmuutta ehdotusten keskinäisestä suhteesta. Tällainen metadatan luokittelu edellyttää lisäksi yrityksiltä esittämismääräysten noudattamisen varmistamiseksi verkkoyhteys- ja transaktiotietojen käsittelyn uudistamista, mikä entisestään lisää hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Eri tietojen määritelmien tulisi olla EU-lainsäädännössä yhdenmukaisia.

Asetusehdotuksessa esitetyn yhteistyökehyksen tulisi ylipäätään olla johdonmukaisempi tietopyyntöjä koskevien kansainvälisten standardien, kuten kansainvälistä tietoverkkorikollisuutta koskevan Budapestin yleissopimuksen, kanssa.

Oikeudellinen epävarmuus

Asetusta sovelletaan laajaan joukkoon erilaisia palveluntarjoajia, joista osalle asetuksessa säädetyn kaltainen viranomaisten avustaminen on kokonaan uusi toiminto. Laveasti määritellystä soveltamisalasta ei voi kaikissa tilanteissa selkeästi tulkita, minkä palvelujen tuottamisen ketjussa toimivan yrityksen vastuulla määräyksen tietojen hankkiminen on, joten asetusehdotuksessa tulisi tarkentaa eri tahojen vastuita.  

Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja rikoksissa, joista voidaan tuomita vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistus. Liikenne- ja sisältötietoja koskevan esittämismääräyksen osalta tulisi eurooppalaisen tutkintamääräyksen tavoin esittää tyhjentävä lista rikoksista, joissa määräys voisi tulla kysymykseen.

Viranomaisten velvollisuus valvoa pyyntöjen oikeutusta

Keskinäistä oikeusapua koskevassa EU:n ja Yhdysvaltojen välisessä sopimuksessa lainvalvontaviranomaisten tulee osoittaa tietopyynnön lähettämisen kynnysarvojen ylittyneen siten, että kohteen osallisuudesta rikokseen on riittävä epäilys ja että palveluntarjoajalla on todennäköisesti hallussaan oleellista tietoa. Asetusehdotuksessa esittämismääräyksiä antaville lainvalvontaviranomaisille ei ole asetettu tällaista selkeää velvoitetta, joten suhteellisuus- ja välttämättömyysperiaatteiden noudattaminen tulee taata riippumattomalla valvonnalla. Yritysten ei ole mahdollista suorittaa tällaista arviointia, joten kansallisten tuomioistuinten tulee taata oikeusvarmuus. Kohdemaan viranomaisen tulee tutkia erikseen pyyntö toisen valtion sähköiseen aineistoon pääsyyn.

Palveluntarjoajille määräysten yhteydessä annetut tiedot eivät ole riittäviä määräyksen laillisuuden, tarpeellisuuden tai oikeasuhteisuuden arvioimiseksi. Palveluntarjoajat eivät voi olla se taho, jonka vastuulla on varmistaa määräysten olevan niin määräyksen antavan jäsenvaltion kuin vastaanottavankin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia tai arvioida, ovatko ne puutteellisia tai EU:n perusoikeuskirjan vastaisia. Viranomaisille kuuluvaa työtä ei tule siirtää palveluntarjoajien vastuulle.

Perusoikeuskirja ei ole Suomessa suoraan sovellettavaa oikeutta. Luottamuksellisen viestin salaisuuden suojan rajoittamisessa yrityksiä velvoittaa perusoikeuskirjaa tiukempi perusoikeusjärjestelmämme lainsäädäntöineen. Asetusehdotuksen mukaan palveluntarjoaja ei kuitenkaan voi kieltäytyä luovuttamasta tietoja Suomen perustuslain vastaisuuden vuoksi vaan vedota ainoastaan perusoikeuskirjaan. Jotta määräyksen Euroopan unionin peruskirjan vastaisuutta tai perusteettomuutta voi arvioida, asetukseen tulisi sisällyttää selventäviä tietoja esimerkiksi määräyksen aiheesta, sen lähettäjästä sekä edellytykset täyttävästä, rikosta koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä pykälätasolla.

Tietojen salaus, luottamuksellisuus ja sopimusehtojen mukainen käsittely otettava huomioon

Ehdotuksen resitaalin 19 mukaan tiedot on toimitettava riippumatta siitä, onko ne salattu vai ei. Salatun tiedon antaminen on kuitenkin hyödytöntä ilman salauksen purkamiseen soveltuvaa salausavainta.  Sääntelyyn tulee tämän vuoksi sisällyttää selkeät säännökset salatun tiedon suojaamisesta sekä siitä, ettei palveluntarjoajalta voi vaatia salauksen purkamista. Kyseinen resitaali tulee poistaa ehdotuksesta.

Luovuttaessaan salattua tietoa palveluntarjoajat voivat joutua tahtomattaan lähettämään toimivaltaiselle viranomaiselle enemmän tietoa kuin on tarpeen tai ylipäätään on pyydetty, koska palveluntarjoaja ei voi tietää, mitä tietoja on salattu. Luovutetut tiedot voivat sisältää luottamukselliseksi säädettyä, esimerkiksi lääkärin tai asianajajan salassapitovelvollisuuden alaista tietoa. Palveluntarjoajan toimipaikan kansallisen sääntelyn ohella luovutettavaksi vaadittuun tietoon voi kohdistua salassapitovaatimuksia myös esimerkiksi sopimuksen tai kolmannen maan sääntelyyn perustuen. Palveluntarjoajien vastuulla on usein asiakkaan informoiminen viranomaispyynnöistä, jolloin päätöksentekovalta tietojen luovuttamisesta siirtyy asiakkaalle itselleen. Asetusehdotuksessa ei kuitenkaan oteta kantaa palveluntarjoajan toimintaan suhteessa asiakkaisiinsa. Kun määräys koskee yritysasiakasta, on tarpeellisuus- ja suhteellisuusvaatimuksen vuoksi osana prosessia ja palveluntarjoajalle annettavaa informaatiota perusteltava, miksi määräys osoitetaan palveluntarjoajalle eikä suoraan asiakkaalle, jonka tulee olla pyynnön ensisijainen kohde.

Ainoastaan tiettyjen ammattien vapaudet ja erioikeudet sekä vastaanottajan jäsenvaltion turvallisuuteen tai puolustukseen liittyvät olennaiset edut on mainittu asetusehdotuksessa huomioon otettavaksi, ja nekin ainoastaan johdantokappaleessa. Asetusehdotuksessa tulee varmistaa, ettei pyydetyt tiedot luovuttava palveluntarjoaja joudu vastuuseen muun lainsäädännön perusteella noudattaessaan viranomaisen määräystä. Myös pyydettyjen tietojen luovutuksen tietoturvallisuuteen tulee kiinnittää huomiota. Eri jäsenvaltioiden eri lainvalvontaviranomaisilla on erilaisia, hyvin kirjavia salausohjelmia ja -käytäntöjä. Asetuksessa pitää nimenomaisesti säätää, ettei ole olemassa minkäänlaisia takaportteja tai muita tapoja taikka teknologioita heikentää palvelun turvallisuutta. Lisäksi tulee edellyttää, ettei tieto ole ollut saatavissa muilla keinoilla.

Hallinnollinen taakka

Asetus aiheuttaa yrityksille kustannuksia sekä merkittävää hallinnollista taakkaa, koska niillä ei välttämättä ole kykyä tai resursseja tutkia pyyntöjen lainmukaisuutta. Vastatakseen asetuksessa säänneltyihin määräyksiin sekä selvittääkseen niiden lainmukaisuuden palveluntarjoajan tulisi nimetä erillinen oikeudellinen edustaja, mitä useissa yrityksissä ei välttämättä ole valmiiksi saatavilla.

Määräyksessä asetetut aikarajat epärealistisia

Eurooppalaisiin esittämis- ja säilyttämismääräyksiin vastaamiselle asetetut aikarajat ovat tiukkoja ja epärealistisia. Kiireellisten tilanteiden kuuden tunnin aikaraja edellyttäisi yrityksiltä käytännössä jatkuvaa päivystysvelvollisuutta, eikä pyydetty tieto ole välttämättä edes suoraan ladattavissa palveluntarjoajan järjestelmistä vaan sen hakeminen edellyttää manuaalista asiantuntijatyötä. Tämä aiheuttaa merkittäviä kustannuksia. Asetusehdotuksen 8 artiklan mukaisesti eurooppalaisen esittämis- ja säilyttämismääräyksen vahvistavat todistukset on käännettävä jollekin sen jäsenvaltion viralliselle kielelle, jossa vastaanottaja sijaitsee. Toimenpiteen tarpeellisuuden ja oikeasuhteisuuden perusteluja ei kuitenkaan sisällytetä käännettävään todistukseen. On epäselvää, mikä taho vastaa perustelujen kääntämisestä.

Eri jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten sekä muiden tahojen olisi helppo väärinkäyttää nopeutettua menettelyä, koska pyynnön kohteina olevien henkilötietojen käsittelyssä ja suojaamisessa tulee jo yleisen tietosuoja-asetuksenkin myötä noudattaa erityistä huolellisuutta ja tietosuojasääntelyn asiantuntijan ympärivuorokautinen päivystys on erittäin vaikea järjestää. Tietosuojan lisäksi myös asetusehdotuksen muotoilusta johtuvien mahdollisien oikeudellisten ristiriitatilanteiden analysoinnin vuoksi kuuden tunnin määräaika on riittämätön. Vähintäänkin nimellinen maksu esittämismääräyksen antamisesta voisi rajoittaa kiireellisten tilanteiden määräysten antamisen tilanteisiin, joissa se on todella tarpeen.

Yrityksen on säilytettävä tietoja vastaanottamansa säilyttämispyynnön toimeenpanemiseksi yli 60 päivää, mikäli lainvalvontaviranomainen vahvistaa määräajassa laatineensa esittämispyynnön. Säilyttämispyynnön kohteena olleiden tietojen säilyttämiselle ei ole kuitenkaan asetettu ehdotuksessa minkäänlaista aikarajaa, mikäli lainvalvontaviranomainen ei jostain syystä annakaan vahvistetusti laatimaansa esittämispyyntöä.  Kuvatun lainen tilanne tulee huomioida asetusehdotuksen jatkoneuvotteluissa.

Määräysten todentaminen tehtävä luotettavaksi

Ehdotetut säännökset määräysten todentamiseksi eivät ole riittäviä. Palveluntarjoajan on mahdotonta varmistua jokaisen kansallisen lainvalvontaviranomaisen leiman ja allekirjoituksen aitoudesta, minkä vuoksi vahvempi todentamisjärjestelmä on välttämätön. Tällaisenaan asetusehdotus mahdollistaa tilanteen, jossa ulkopuolisen tahon väärentämän määräyksen johdosta palveluntarjoajalta pyydettyjä tietoja voi päätyä vääriin käsiin. Tällä hetkellä Suomessa kotimaisten lainvalvontaviranomaisten käyttämä SALPA-järjestelmä on hyvä ja toimiva, mutta asetusehdotuksen myötä palattaisiin jo aiemmin ongelmalliseksi koettuun hajautettuun järjestelmään, jossa eri viranomaisilta tulevien pyyntöjen oikeellisuus vaihtelee merkittävästi. Ehdotetut säännökset eivät ainoastaan heikennä tietoliikenteen alalla noudatettavia korkeatasoisia tietoturvavaatimuksia vaan voivat jopa johtaa järjestelmän väärinkäyttöön, mikä on omiaan heikentämään käyttäjien luottamusta ICT-alan infrastruktuuriin ja haitata digitalisaatiota. Ehdotukseen tulee tämän vuoksi sisällyttää säännökset esittämismääräyksen toimeenpanemiseksi annettujen tietojen turvallisuuden ja koskemattomuuden varmistamiseksi.

Kustannukset korvattava sijaintivaltion lainsäädännön mukaan

Palveluntarjoajalla on asetusehdotuksen mukaan oikeus vaatia korvausta kustannuksistaan ainoastaan silloin, kun se on määräyksen antavan valtion kansallisen lainsäädännön mukaan mahdollista. Muotoilu on myönteinen askel, mutta mahdollisilla kustannuksilla ei voida torjua lainvalvontaviranomaisten aiheettomia tai mahdollisesti vilpillisiä määräyksiä, koska asetusehdotuksella ei yhdenmukaisteta kustannusten korvaamista ja jäsenvaltiot ovat tehneet siltä osin hyvin erilaisia valintoja. Palveluntarjoajien olisi käytännössä hyvin vaikea saada korvausta pyydettyjen tietojen toimittamisesta ja koska annettujen esittämismääräysten tai niistä aiheutuvan työn määrää olisi hyvin vaikea ennakoida, asetusehdotus aiheuttaisi merkittävän kuluriskin. Palveluntarjoajilla tulee olla oikeus korvaukseen viranomaisen avustamisesta sijaintivaltionsa lainsäädännön mukaisesti, jolloin sekä vastuu että riski aiheutuvista kustannuksista olisi ensisijaisesti määräyksen antaneella viranomaisella. Kansallinen kustannusten korvaamista koskeva lainsäädäntö vaatii kuitenkin edelleen päivittämistä siten, että viranomaistyöstä aiheutuvat kustannukset korvataan täysimääräisesti – myös henkilötyön osalta.

Seuraamusmaksu kohtuuton vaade

Asetuksessa velvoitetaan jäsenvaltioita säätämään palveluntarjoajiin kohdistuvia seuraamusmaksuja, mikäli nämä eivät luovuta eurooppalaisessa esittämis- tai säilyttämismääräyksessä pyydettyjä tietoja. Ottaen huomioon palveluntarjoajille asetusehdotuksesta aiheutuvat huomattavat kustannukset, hallinnollisen taakan sekä oikeudellisen asemaan liittyvät epävarmuustekijät, FiCom pitää rikosoikeudellisten seuraamusten rinnalle asetusehdotuksessa esitettyjä taloudellisia seuraamuksia kohtuuttomina. Asetus ja direktiivi vaativat palveluntarjoajia noudattamaan esittämismääräystä ja muita oikeudellisia prosesseja seuraamusmaksun uhalla ilman, että palveluntarjoajaa suojataan siinä tapauksessa, että noudattaminen loukkaa muita EU:n tai sen jäsenvaltion lakeja. Mahdollisessa seuraamusjärjestelmässä tulee huomioida määräysten noudattamiseen sisältyvät merkittävät tekniset ja laintulkinnalliset haasteet ja esitetyn mukaisen sakon tulisi olla mahdollinen ainoastaan täysin tahallisesta toiminnasta. Resitaali 46 toteaa, että palveluntarjoajan pitäisi olla vapautettu vastuusta sen noudattaessa vilpittömässä mielessä esittämis- ja säilyttämismääräyksiä. Tämä immuniteetti tulee sisällyttää myös asetuksen varsinaisiin säännöksiin.

Lopuksi

Valtioneuvosto on kiinnittänyt kirjelmässään asianmukaisesti huomiota lukuisiin asetusehdotukseen sisältyviin ongelmiin ja epätarkkuuksiin. Mikäli asiasta halutaan säätää suoraan sovellettavalla asetuksella, palveluntarjoajille asetettujen vaatimusten ristiriidat muusta sääntelystä tulevien velvoitteiden kanssa on selvitettävä oikeusvarmuuden takaamiseksi. Asetuksessa tulisi varmistaa myös palveluntarjoajan oikeus korvaukseen sille aiheutuneista kustannuksista sekä riittävät oikeussuojakeinot muihin velvoitteisiin nähden. Lähtökohtaisesti todistusaineiston saatavuus tulisi kuitenkin varmistaa kehittämällä jo olemassa olevia jäsenvaltioiden välisiä prosesseja, jolloin palveluntarjoajat asioisivat ainoastaan kansallisen viranomaisen kanssa. Viranomaisten tulee tiivistää ja terävöittää omaa yhteistyöverkostoaan tarpeettoman ja ongelmallisen lisäsääntelyn sijaan.

Vaikka asetusehdotuksessa edellytetäänkin jäsenvaltioiden keräävän asianomaisilta viranomaisilta kattavia tilastotietoja asetuksen mukaisten määräysten käytöstä, siihen ei ole sisällytetty säännöksiä tämän velvoitteen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Esittämis- ja säilyttämismääräysten vastaanottamista ja antamista koskevat tilastot ovat avainasemassa palveluntarjoajien ja viranomaisten välisen yhteistyön läpinäkyvyydessä, ja komission tulisi siksi pystyä valvomaan velvoitteen noudattamista. Ehdotukseen sisältyvien salassapitovelvollisuuksien ei tulisi myöskään estää yrityksiä julkaisemasta vapaaehtoisia avoimuusraportteja vastaanottamistaan pyynnöistä.

Neuvoston työryhmäkokouksissa ehdotetut ns. suoraa pääsyä ja reaaliaikaista telekuuntelua koskevat säännökset eivät sovellu sisällytettäviksi asetusehdotuksen jo tallennetun tiedon luovuttamista koskevaan sääntelyyn. Ehdotetussa sääntelyssä on jo nykyisellään merkittäviä ongelmia, joiden vaikutuksia tulisi tarkastella entistä tarkemmin, mikäli asetuksen soveltamisalaa haluttaisiin laajentaa koskemaan reaaliaikaista telekuuntelua.

[1] https://www.commissie-meijers.nl/sites/all/files/cm1809_e-evidence_note.pdf

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

Pages