2.7.2018

DNA:n myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2018

02.07.2018 08:00

Puhelinmyynti käy kuumana, ja kesästä onkin muodostumassa jo joulun veroinen myyntikausi. Samsung otti DNA:n kesäkuun Top 15 -listan haltuunsa kuudella puhelinmallilla. Huaweilta listalla on neljä puhelinta ja Applelta kolme. Nokia ja Honor ovat kumpikin listalla yhdellä mallilla.

DNA:n kesäkuun listaykkönen ja iso myyntihitti on Huawei P Smart, joka on nostanut sijoitustaan vakain askelin heti kevään myyntiintulostaan lähtien.

Toinen vahva nousija on Samsungin uusin lippulaiva, täysin uudistetulla kameralla ja Dolby Atmos -äänentoistolla varustettu Samsung Galaxy S9. Samsungilta on listalla muutenkin laajasti malleja erilaisille käyttäjille.

Edullisen hintaluokan ja kalliimmat puhelimet vuorottelevat DNA:n kesäkuun myydyimpien puhelimien listalla lähes tasatahtiin.

”Listalla ei nyt nouse esiin hintojen suhteen sellaista trendiä, että ostettaisiin erityisesti arvokkaampia tai edullisimpia puhelimia, vaan nyt menee tasaisesti koko skaalaa. Tämä kertoo kesäkauden noususta merkittäväksi myyntisesongiksi, joka alkaa vetää vertoja jopa joululle”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”Kesä on vilkasta puhelimenvaihdon ja -hankinnan aikaa. Ihmiset ajoittavat tällaiset laitehankinnat mieluusti kesään, kun on paremmin aikaa miettiä valintaansa ja tutustua uuteen laitteeseen. Myös kesän alennusmyynnit saavat suomalaiset ostomoodiin”, Aavikko kertoo.

DNA:n myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2018

1. (6.) Huawei P Smart
2. (2.) Apple iPhone 7
3. (5.) Samsung Galaxy J5 (2017)
4. (4.) Apple iPhone 8
5. (1.) Samsung Galaxy A3 (2017)
6. (10.) Apple iPhone X
7. (-) Honor 10
8. (3.) Samsung Galaxy J3 (2017)
9. (-) Samsung Galaxy S9
10. (-) Huawei Y6 (2017)
11. (-) Nokia 8
12. (-) Samsung Galaxy A5 (2017)
13. (14.) Samsung Galaxy S8
14. (9.) Huawei P20 Lite
15. (7.) Huawei Mate 10 Lite

DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta: https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot 

DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


2.7.2018

Elisan kesäkuun myydyimmät puhelimet: Puhelinten ostosesonki alkoi, OnePlus 6 kärjessä

02.07.2018, 08:00

Tutut puhelinmerkit jatkavat Elisan myydyimpien listan kärkisijoilla. Kesäkuussa kuluttajien suosikkimalli oli toukokuussa myyntiin tullut OnePlus 6 -puhelin. OnePlus 6 nousi myös yritysasiakkaiden listalla sijalle kaksi – Applen iPhone 8 säilytti kärkipaikkansa.

Kuluttajat ja yrittäjät aktivoituvat kesäisin puhelinten ostossa. Kesällä puhelinta käytetään monipuolisesti vapaa-ajan tarkoituksiin, kuten musiikin ja videoiden suoratoistoon sekä television katseluun.

Kesä on laatupuhelinten ostoaikaa

– Kuluttajat panostavat kesän puhelinhankinnoissa laatuun, vaikka myös hinnat ovat alennuskampanjoidemme ansiosta edullisia. Esimerkiksi tv:n katselu mobiililaitteella on yleistynyt merkittävästi, ja kuluttajat ovat valmiita maksamaan hyvistä katseluominaisuuksista, Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Jan Virkki kertoo.

Lisääntynyt katselukäyttö asettaa vaatimuksia muun muassa laitteen suorituskyvylle ja mobiilidatan nopeudelle.

– Kesäkuussa Elisa Viihteen mobiilisovelluksen kautta katsottiin erityisesti jalkapallon MM-kisoja – esimerkiksi TV2-kanavan katselumäärä on noin 10 kertaa suurempi MM-kisojen aikaan kuin muutoin. Asiakkaat kysyvät kesäisin myös muita laitteita aktiivisemmin kuin muina vuodenaikoina, ja esimerkiksi dronejen, langattomien kaiuttimien ja lisävirtalähteiden myynti nousee kesällä, Virkki jatkaa.

Kuluttajien lisäksi myös yrittäjät aktivoituvat puhelimen vaihtamiseen kesällä, sillä lomakausi tuo mukanaan erilaisia vapaa-ajan tapahtumia, ja samanaikaisesti puhelin toimii yhä useammin etätyöntekovälineenä.

– Yrittäjät arvostavat puhelimia, jotka helpottavat ja tehostavat työntekoa, mutta samalla vastaavat myös vapaa-ajan tarpeisiin. Moni haluaa kuvata kesällä videoita, käyttää roamingia ulkomaanmatkalla ja kuunnella musiikkia suoratoistopalvelulla. Esimerkiksi ensi viikolla alkavan Helsinki Cupin yleisössä kuvataan lasten urheilusuorituksia. Kesämuistojen halutaan olevan laadukkaita ja ainutlaatuisiin hetkiin palataan jälkikäteen. Laadukkaiden tallenteiden avulla myös vaikkapa kauempana asuvat sukulaiset voivat osallistua elämän tähtihetkiin, Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson toteaa.

Myydyimmät puhelimet kesäkuussa 2018

Henkilöasiakkaat

1.    OnePlus 6
2.    Huawei P Smart
3.    Samsung Galaxy A3
4.    Apple iPhone 6
5.    Nokia 3
6.    Samsung Galaxy A5
7.    Nokia 8
8.    Nokia 3310 Retro
9.    Honor 10
10.    Apple iPhone 8
11.    Apple iPhone SE
12.    Apple iPhone X
13.    Samsung Galaxy S9   
14.    Nokia 6
15.    Samsung Galaxy S8

Yritysasiakkaat

1.    Apple iPhone 8
2.    OnePlus 6
3.    Apple iPhone X
4.    Samsung Galaxy A5
5.    Apple iPhone 7
6.    Samsung Galaxy J5
7.    Samsung Galaxy S8
8.    Samsung Galaxy Xcover 4
9.    Apple iPhone 8 Plus
10.    Nokia 3
11.    Samsung Galaxy A3
12.    Nokia 5
13.    Apple iPhone 7 Plus
14.    Honor 10
15.    Samsung Galaxy S9

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


29.6.2018

EU:n DSM-direktiiviesitys uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta

EU:n tekijänoikeussääntelyssä tulee pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. Sääntelyä ei tule laatia tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin, koska liian yksityiskohtainen sääntely muodostuu ongelmaksi tekniikan ja liiketoimintamallien kehittyessä.

Erityisen tärkeää on pitää kiinni sähköisen kaupankäynnin direktiivissä vahvistetusta tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoajien vastuuvapaudesta, joka on ollut eurooppalaisen ICT-alan kehityksen oikeudellinen perusta. Jos tämä perusta rapautuu, eurooppalaisen ICT-alan kyky vastata kansainväliseen kilpailuun heikentyy olennaisesti.

Esitetyssä muodossaan tekijänoikeusdirektiivi kääntää tekijänoikeuksien tasapainoa lyhytnäköisellä tavalla, joten artiklojen 11 ja 13 osalta tulee huomioida seuraavat seikat:

Artikla 11

Ehdotettu 11 artiklan lehtikustantajien lähioikeus ei ole oikea tapa edistää laadukkaan ja moniarvoisen median digitalisoitumista, koska kustantajat voivat jo nyt neuvotella tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen käytöstä kolmansien osapuolien kanssa. Uuden lähioikeuden lisääminen ei korjaa kuluttajien kulutustottumusten ja mainosmarkkinoiden muutoksista johtuvia kustannusalan rakenteellisia haasteita.

Artiklan muotoilu mahdollistaa epäselvät tulkinnat esimerkiksi katkelmien ja hyperlinkkien käyttämisessä, vaikuttaen yritysten lisäksi aivan tavallisiin internetiä käyttäviin kansalaisiin.

Artikla 13

Ehdotetun 13 artiklan mukaan tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajien olisi ryhdyttävä monitoroimaan sisältöä estääkseen sellaisten teosten ja muun aineiston saannin, jotka oikeudenhaltijat ovat yhteistyössä palveluntarjoajien kanssa nimenneet.

Artiklan muotoilu on hyvin epämääräistä ja se jää tulkinnanvaraisiksi. Ehdotettu artikla ei esimerkiksi anna selvyyttä siihen, onko kyseessä muutos sähkökauppadirektiivin 14 artiklan vastuuvapaussääntelyyn, jonka tämänhetkisen muotoilun kanssa ehdotettu monitorointivelvoite ei ole yhteensopiva.

Ehdotettu säännös ei muodosta toimivaa kokonaisuutta voimassa olevan EU:n tekijänoikeussääntelyn eikä välittäjän vastuun sääntelyn tai näihin liittyvän Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Välittäjille tai hosting-palvelun tarjoajille asetettava monitorointivelvoite on hyvin ongelmallinen EU:n perusoikeuskirjassa turvattujen yksityiselämän ja henkilötietojen sekä sananvapauden suojan kannalta.

Kaikkien alustan käyttäjien aktiivinen tarkkailu automaattisen suodattamisen toteuttamiseksi voisi johtaa täysin laillisen ja alkuperäisen sisällönkin estämiseen ja sensuuriin, vaarantaen eurooppalaisten sisällöntuottajien ja internetin käyttäjien perusoikeudet. Lisäksi tällaisten suodattimien asentaminen aiheuttaisi raskaita velvoitteita erityisesti pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille.

Huonosti valmisteltu sovittelumalli eurooppalaisen välittäjän vastuun ja tekijänoikeuden rajapintaan uhkaa luoda merkittävää oikeudellista epävarmuutta, joka on omiaan jarruttamaan eurooppalaisten internet-palvelujen kehittymistä ja eurooppalaisten kuluttajien ja yritysten mahdollisuutta hyötyä digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista.

Taustaa:

Kansainvälisen internetpalvelutarjoajien järjestön EuroISPA:n lausunto EU-komission alkuperäiseen esitykseen (2/2018)

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

29.6.2018

Heinäkuu nostaa roamingin käytön huippulukemiin Euroopassa

29.06.2018, 09:02

Mobiiliverkko hohkaa ympäri Eurooppaa punaisena lomakauden alkaessa. Dataa siirtyy suomalaismatkailijoiden kännyköissä heinäkuun aikana lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuoden hiljaisimpaan aikaan tammikuussa.

”Heinäkuu on selvästi vilkkainta aikaa datamäärissä. Syynä on ennen kaikkea se, että nettiä käyttävien asiakkaiden määrä tuplaantuu vuoden hiljaisimpaan aikaan verrattuna”, Telian liiketoimintapäällikkö Matti Kärkkäinen kertoo.

Datankäyttö hyppäsi täysin uudelle tasolle viime kesänä, kun uudet EU-säännöt romahduttivat roaming-hinnat. Edelliseen vuoteen verrattuna Telian asiakkaat lisäsivät datankäyttöään lomakauden aikana lähes 1400 prosenttia.

”Kasvu ei tietenkään ole enää yhtä rajua, mutta näyttää siltä, että käyttäjä- ja datamäärät jatkavat voimakasta kasvuaan myös tänä kesänä”, Kärkkäinen arvioi.

Kärkkäisen mukaan käyttöä on kasvattanut laskeneiden hintojen lisäksi varmu us siitä, että puhelimen käytöstä ulkomaan matkoilla ei ole enää luvassa isoja yllätyslaskuja.

”Ihmiset haluavat lomamatkoilla käyttää karttoja ja muita hyötysovelluksia sekä jakaa kokemuksiaan sosiaalisessa mediassa. Yhä useampi on hoksannut, että puhelinta ei todellakaan kannata sulkea matkakohteessa”, Kärkkäinen naurahtaa.

Kärkkäisen mukaan lomamatkalla on kuitenkin hyvä huomioida, että netin käyttö ei välttämättä suju ruuhkaisissa lomakohteissa yhtä vaivattomasti kuin kotimaassa, sillä paikallisen operattorin verkko ei aina pysty vastaamaan käyttäjä- ja käyttömäärien rajuun kasvuun

Datankäyttö kasvaa kesäkuukausina myös Euroopan ulkopuolissa lomakohteissa.

”Laskimme toukokuussa hintoja yli 30 maassa Euroopan ulkopuolella, mikä on välittömästi alkanut näkyä datankäytön nopeana kasvuna”, Kärkkäinen kertoo.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


27.6.2018

Elisa avasi kaupallisen 5G:n ensimmäisenä maailmassa

27.6.2018 18:00

Elisa on avannut 5G-verkon kaupalliseen käyttöön ensimmäisenä maailmassa ja aloittaa 5G-liittymien myynnin. 5G-verkon ensimmäisen yhteyden otti liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner videopuhelulla Viron talous- ja rakenneministeri Kadri Simsonille. Videopuhelu jatkaa Elisan tekemien historiallisten suoritusten sarjaa. Aikanaan myös maailman ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Elisan verkossa.

Maailman ensimmäiset kaupalliset 5G-verkot avattiin tänään käyttöön Tampereella ja Tallinnassa.

– Tavoitteenamme on, että Suomi on maailman kärkijoukoissa myös 5G-mobiilipalvelujen kehittäjänä. Viestintäministeriö on valmis jakamaan ensimmäiset 3400-3800 megahertsin taajuusalueen 5G-luvat syksyllä, mikä mahdollistaa 5G-verkkojen rakentamisen Suomessa ensimmäisten maiden joukossa maailmassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

5G tuo useita uusia ominaisuuksia mobiilipalvelujen käyttäjille. 5G mahdollistaa esimerkiksi moninkertaiset tiedonsiirtonopeudet, lyhyemmän viiveen ja merkittävästi suuremman laitemäärän kytkemisen verkkoon.  Nyt nopeutta hyödynsi maailman ensimmäisessä kaupallisessa 5G-verkossa soitettu videopuhelu, jonka Elisa toteutti Huawein kanssa maailman ensimmäisillä kaupallisilla 5G-päätelaitteilla

– 5G mahdollistaa täysin uudenlaisten sovellusten hyödyntämisen esimerkiksi liikenteessä, terveydenhuollossa, energiatehokkuuden kehittämisessä ja viihtymisessä. Suomi on jo nyt kärkimaa mobiilidatan käytössä maailmassa. Elisa mahdollistaa Suomen johtoaseman mobiilidatan käytössä avaamalla kaupallisen 5G-verkon ensimmäisenä maailmassa. Niin kuluttajat kuin yritys- ja yhteisöasiakkaat saavat 5G-palvelujen avulla monenlaista uutta arvoa nykysovellusten käytön tehostuessa sekä uusien sovellutusten mahdollistuessa. Jatkossa esim. kaikki käyttäjät voivat seurata korkealaatuisena live-lähetyksenä samaa jalkapallo-ottelua ilman viiveitä millä tahansa päätelaitteella, toteaa Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila.

5G merkitsee myös sitä, että verkkoon on mahdollista liittää samanaikaisesti valtava määrä erilaisia laitteita. Tämä tarjoaa yritykselle lähitulevaisuudessa aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia mm. esineiden internetiin liittyvien ratkaisuiden, kuten NB-IoT (Narrowband Internet of Things), kehittämisessä. Yhdessä kymmenien eri asiakkaiden kanssa, muun muassa vähittäiskaupan, metsäteollisuuden, konepajateollisuuden ja julkishallinnon toimialoilla,  Elisa kokeilee ja kehittää sovellutuksia ja palveluita, jotka hyödyntävät 5G:n uusia ominaisuuksia sekä tuovat uutta lisäarvoa asiakkaille.

Nyt avattu verkko on lähtölaukaus 5G:lle ja merkittävä askel Elisan usean vuoden jatkuneelle kehitystyölle, jossa yhtiö on testannut tulevaisuuden 5G-verkon toteutukseen käytettävää teknologiaa ja esikaupallisia sovelluksia. Elisa on myös päivittänyt verkkoihinsa 5G-valmiuksia eri puolilla Suomea ja työ jatkuu.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


27.6.2018

FiComin lausunto luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi mediapoliittisesta ohjelmasta

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt FiComilta lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi mediapoliittisesta ohjelmasta.

Yleiset huomiot periaatepäätöksen luonnoksesta

FiCom pitää kärkihankkeen tavoitetta suotuisan toimintaympäristön luomisesta digitaalisille palveluille ja uusille liiketoimintamalleille kannatettavana. Teknologianeutraliteetti on media- ja viestintäpolitiikan lisäksi tärkeä lähtökohta kaikelle alaa koskevalle sääntelylle eikä käytettävän tekniikan tule vaikuttaa palveluiden oikeudelliseen kohteluun.

1. Tuetaan vastuullista mediaa ja journalismia, niiden käyttöä sekä uusien toimijoiden syntyä

FiCom kannattaa toimenpidettä, jonka tavoitteena on alentaa e-lehtien ja e-kirjojen arvonlisäveroa samalle tasolle printtiversioiden kanssa heti, kun direktiivimuutos mahdollistaa sen.

2. Varmistetaan, että media-alan sääntely on ennustettavaa ja vaikutetaan EU-tason sääntelyyn

Myös FiComin näkemyksen mukaan mediapalveluita koskevat direktiivit tulee panna mahdollisimman joustavasti ja teknologianeutraalisti täytäntöön, joten FiCom kannattaa kohtien 6 ja 7 toimenpiteiden tavoitetta. Sääntelyn tulee olla selkeää ja kohdella kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavalla.

FiCom ei kannata kohdan 10 toimenpiteiden tavoitetta edistää tekijänoikeudella suojattujen sisältöjen hyödyntämistä sopimuslisenssijärjestelmän avulla, vaan suoran sopimisen tulisi aina olla ensisijainen keino palveluihin tarvittavien oikeuksien selvittämiseksi. Kollektiivihallinnointi on perusteltua vain, jos oikeuksien haltijoiden suuren määrän tai muuten käyttöyhteyden tarpeiden vuoksi suora sopiminen ei ole oikeuksien ensisijaisilla markkinoilla käytännössä toimiva vaihtoehto. Tällöinkin lainsäädännön tulee taata käyttölupien kattavuus ja kollektiivihallinnon rakenteiden oltava sellaiset, että hintavaatimukset vastaavat oikeuksien arvoa markkinoilla. Lainsäädännön ja markkinoiden ohjauksen avulla tulee luoda rakenteet, jotka vahvistavat yksittäisen tekijän mahdollisuuksia ottaa oikeuksia itsehallintoon sekä mahdollistavat kriittisen arvion siitä, edistääkö yhteishallinto teosten käyttöä ja oikeuksien saatavuutta.

3. Tuetaan digitaalisen jakelun kehitystä ja hillitään jakelukustannusten nousua

Keskeisin nopeiden yhteyksien kysyntää lisäävä tekijä on sisältöpalvelut ja niiden kysyntää tulee lisätä kiihdyttämällä teknologianeutraalisti ja kustannustehokkuus huomioiden julkisten palvelujen ja prosessien digitalisointia ja tarjontaa. Lähtökohtana tulee kuitenkin olla käyttäjien todelliset tarpeet ilman kategorisia nopeustavoitteita, koska palvelujen käyttäjille verkkotekniikalla ei ole merkitystä, vaan palveluiden saatavuudella ja toimivuudella.

4. Vahvistetaan medialukutaitoa ja mediataitoja sekä suunnataan mediakasvatusta uusille kohderyhmille

-

5. Lisätään tietoisuutta disinformaatiosta ja vastustetaan disinformaation, vihapuheen ja laittomien sisältöjen leviämistä

FiCom pitää tärkeänä, että eurooppalaiseen laittomien sisältöjen sekä vihapuheen vastaisiin toimiin osallistuessa huomioidaan sähkökauppadirektiivissä säännelty välittäjien ja alustojen vastuuvapaus, jota EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö on vielä täsmentänyt Vaikka ensisijainen keino tulisi olla lähteellä puuttuminen, eivät ns. luotetut ilmoittajat (trusted flaggers) ole tekijänoikeudella suojattua aineistoa koskevissa tilanteissa välttämättä toimiva ratkaisu, koska kysymys alustoille lisätyn aineiston luvanvaraisuudesta voi näissä tapauksissa olla usein tulkinnanvarainen ja siten hyvin haastava. Lainvastaisen sisällön osalta arvio sisältöjen laillisuudesta sekä suoritettavista toimenpiteistä kuuluu aina toimivaltaisille viranomaisille, ei välittäjille.

FiCom kannattaa viranomaisyhteistyön kehittämistä, mutta alustan tarjoajan vapaaehtoisesti toteuttamat toimet sisällön suhteen eivät saa vaikuttaa sähkökauppadirektiivin mukaiseen vastuuvapauteen. Sisältöjen poistamisessa on huomioitava asianmukaiset oikeusturvatakeet niin käyttäjille kuin palveluntarjoajillekin.

6. Kehitetään esteettömyyttä lisääviä teknologioita ja turvataan erityisryhmien palvelutaso

-

7. Lisätään yhteistyötä ja sidosryhmien osallistumista mediapolitiikan valmisteluun

FiCom kannattaa eri viranomaisille ja hallinnonaloille hajautuneen mediapolitiikan keskitettyä koordinoimista. Liikenne- ja viestintäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistä koordinaatiota sisältöalan kasvun tukemiseksi tulee edistää siten, että esimerkiksi immateriaalioikeuksien valmistelu ja käytännön hallinto olisivat jatkossa yhdessä paikassa.

FiCom ottaa mielellään osaa säännöllisesti kokoontuvaan mediapolitiikan verkostoon ja tulee jatkossakin kuulluksi mediapolitiikkaan liittyvissä lainsäädäntö- ja muissa hankkeissa.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

25.6.2018

FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta

FiComin keskeiset viestit

  • 3,5 GHz:n taajuusalueen allokoiminen kokonaisuudessaan valtakunnalliseen teletoiminnan käyttöön on erittäin kannatettavaa ja perusteltua, kuten myös 26 GHz:n taajuusalueen vaiheittainen yhteiskäyttöönotto vuodesta 2018 alkaen.
  • Verkkorakentamisen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten lupamenettelyjen kehittäminen yhden luukun periaatteen mukaiseksi, ovat kannatettavia.
  • Verkkoinvestointien -ja rakentamisen kannustamiseksi verkkoinfran sijoittamisoikeuden tulee jatkossakin olla pysyvää ja vastikkeetonta.
  • Sähköyhtiöiden mahdollisuudesta rakentaa viestintäverkkoa tulee laatia perusteellinen erillisselvitys markkinahäiriöiden välttämiseksi ja verkkoinvestoijien tasapuolisen kohtelun takaamiseksi.
  • Kuitukysynnän lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat hyvin keskeisiä kuitutilaajayhteyksien investoinneille ja tilauksille.

Yleistä

Strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.

Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten FiCom pitää digistrategian laatimista tarpeellisena ja luonnoksessa esitettyjä tavoitteita ja toimenpiteitä hyvinä, kannatettavina ja perusteltuina.

3,5 GHz:n taajuusalueen osoittaminen valtakunnalliseen käyttöön on perusteltua ja kannettavaa

Suomi on maailman johtava maa mobiiliteknologiassa ja mobiilidatan käytössä. Tämä edelläkävijyys vaatii teleyrityksiltä toimenpiteitä ja investointeja, mutta myös mahdollistavaa ja teleyrityksiä tukevaa taajuuspolitiikkaa.

Luonnoksessa esitetään, että koko 3,5 GHz:n taajuusalue huutokaupataan valtakunnalliseen käyttöön. FiCom pitää ehdotusta perusteltuna ja kannatettavana, koska se on aivan keskeinen edellytys nopealle langattomalle laajakaistalle ja Suomen ainutlaatuisille rajoittamattomille mobiilidataliittymille sekä Suomen kilpailukyvylle. Kokonaisuudessaan valtakunnalliseen ja kaupallisen käyttöön myönnetty taajuusalue on teknisesti paras ja tehokkain tapa hyödyntää rajallista taajuuskaistaa valtakunnallisessa 5G-käytössä.

Valtakunnallinen 3,5 GHz:n 5G-verkko mahdollistaa luonnoksen tavoitteet eli lyhyen latenssin, korkean kapasiteetin, huippunopeat yhteydet sekä energiatehokkuuden. Näiden tavoitteiden lisäksi valtakunnallinen allokointi takaa kilpailun jatkuvuuden, mikä on aina kuluttajien ja muiden loppukäyttäjien etu.

Myös älyliikenne ja liikenteen automaatio hyötyvät 3,5 GHz:n taajuusalueen valtakunnallisuudesta, koska matalammalla taajuusalueella saavutetaan laajempi ja yhdenmukaisempi verkon peitto. FiCom pitää hyvänä huomiona luonnoksessa sitä, että älyliikenteen kriittiset toiminnot eivät voi perustua siihen, että matkaviestinverkkoon jatkuvasti kaikkialla saatavissa.

5G-teknologia ja standardointi mahdollistavat verkon viipaloinnin (Network Slicing) eli sen, että räätälöityjä, käyttäjäkohtaisia palveluja voi kustannustehokkaasti tarjota samassa radioverkossa erityyppisiin tarpeisiin, joihin vanhemmat standardit eivät ole taipuneet. 5G-standardoinnissa tällaisia esimerkkejä ovat olleet juuri satamat, lentokentät, tehdaskiinteistöt, teollisuuden IoT-ratkaisut ja niin edelleen.

FiCom pitää keskeisenä sitä, että 3,5 GHz:n taajuusaluetta on luonnoksessa tarkasteltu kokonaisuutena.  Kokonaisuudessa on huomioitu erinomaisesti Venäjän taajuuskäytön aiheuttama rajoite, joka vaikuttaa taajuusalueen käyttöön Suomessa.

Kokonaisuudessa on hyvin otettu huomioon myös yksilölliset verkkotarpeet. Räätälöityjen verkkotarpeiden osalta luonnoksessa esitetään, että 3,5 GHz:n toimiluvissa velvoitettaisiin toimiluvanhaltija vuokraamaan Viestintäviraston määrittelemin ehdoin taajuuden käyttöoikeus muulle toimijalle sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla toimiluvanhaltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa räätälöityä palvelua.

Se, että räätälöityjä ratkaisuja tarjoavat ensisijaisesti valtakunnalliset toimijat, on tärkeä osa taajuusalueen kokonaisuuden, mutta myös sen eheyden ja tehokkuuden kannalta. Lisäksi ehdotettu ratkaisu mahdollistaa ja tukee verkkopalvelukilpailua sekä palvelun tarjoajan että käyttäjän kannalta.

Viestintäviraston määrittelemät ehdot tulee olla tasapuoliset, kohtuulliset ja syrjimättömät kaikille osapuolille ja osapuolilla tulee olla mahdollisuus osallistua ehtojen laadintaan.

Suomen digitallinen kilpailukyky ja aseman säilyttäminen mobiilidatan kärkimaana myös jatkossa edellyttävät 3,5 GHz:n taajuusalueen osoittamista kokonaisuudessaan kaupallisen yleisen teletoiminnan valtakunnalliseen käyttöön.

26 GHz:n yhteiskäyttö jo 2018 on innovatiivista taajuuspolitiikkaa

Luonnoksessa esitetään myönnettäväksi 26 GHz:n taajuusalueen ylin osa määräaikaiseen kaupalliseen yhteiskäyttöön vuodesta 2018 alkaen. Vaikka taajuusalueetta ei vielä ole harmonisoitu 5G-teknologian käyttöön eikä päätelaitteita ole toistaiseksi tarjolla, on erinomaista, että taajuusalueelta osoitetaan ylätaajuus käytettäväksi jo nyt. Testaustoiminta ja rajattu kaupallinen pilotointi mahdollistavat taajuusalueen laajamittaisen käyttöönoton vuonna 2020 ja samalla Suomen pysymisen mobiiliteknologian eturivissä.

Taajuuksien TTO-käyttö

Taajuuksien testilupien myöntäminen tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön on tärkeää useammastakin syystä. Samalla TTO-käyttö kuitenkin rajoittaa kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen taajuuksien käyttöä ja siten heikentää merkittävästi liittymien käyttäjien palvelun laatua. Tämä palvelun laadun heikentymien korostuu etenkin tietyillä tiheästi asutuilla alueilla ja datan käytön voimakkaan kasvun myötä tilanne pahenee jatkossa entisestään.

Palveluiden käytettävyyden ja laadun varmistamiseksi TTO-alueita tulee jatkossa tarkastella uudelleen esimerkiksi alueita pienentämällä, siirtämällä alueita harvaan asutuille alueille ja sisätiloihin.  

Verkkojen rakentamisen edistäminen

Tietoliikenneverkkoja rakennetaan muiden kuin teleyrityksen omistamille maille ja kiinteistöille. Ennen kuin liittymä voidaan tarjota asiakkaalle, sitä edeltää verkon rakentamisen monitahoinen prosessi. Kuten luonnoksessa on todettu, kunnat ovat monessa suhteessa verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa. Kuntien moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, edellytykset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat rakentamista. Luonnoksessa on aivan oikein kannustettu kuntia kehittämään omia menettelyjään laajakaistarakentamisen sujuvoittamiseksi, mutta parempi olisi, että kunnat kehittäisivät yhteisiä menettelyjä, eivätkä omia, erilaisia menettelyjä.

Tällä hetkellä kuntien lupakäytännöt poikkeavat toisistaan ja joillakin kunnilla on käytössään erityyppisiä lisävaatimuksia, kuten esimerkiksi vaatimukset laajoista asfaltointitöistä kaivuutyön jälkeen ja/tai vain nimetyn alihankkijan käyttäminen kyseisiin töihin. Teleoperaattorin kannalta tämän kaltaiset vaatimukset tarkoittavat omien prosessien käytöstä luopumista ja lisäkustannuksia.

Luonnoksen muut kannusteet kunnille, kuten mikrosahauksen ja olemassa olevan infran hyödyntämisen salliminen sekä tukiasemien sijoittelun helpottaminen, ovat kaikki kannatettavia. Luonnoksessa tulisi kuitenkin tavoitella sitä, että valtion toimin vaikutetaan siihen, että kunnissa laajasti mahdollistetaan yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely ja uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen käyttö.

Kaapeleiden ja niihin liittyvien rakennelmien sijoittamisessa maanteille on tapahtunut merkittävää positiivista kehitystä. Rakentamissääntelyn ja luvituksen keventäminen helpottaa ja nopeuttaa viestintäverkkojen rakentamista. Luvituksen ja sähköisen asioinnin edistäminen on ollut huomattavaa viime vuosina. FiCom kannattaa ja kannustaa luonnoksessa esitettyjä edistämistoimia sijoituslupamenettelyjen keventämiseksi ja sähköisen asiointijärjestelmän kehittämiseksi kohti yhden luukun digitalisoitua menettelyä.

Verkkoinfran sijoittamisoikeus maanteiden varsille

Luonnoksessa viitataan ministeriön oikeudelliseen selvitykseen johtojen ja muiden rakennelmien sijoittamiseen maantie- ja rautatiealueilla. FiCom suhtautui lausunnossaan kriittisesti selvityksen esityksiin ja johtopäätöksiin viestintäverkkojen sijoittamisessa.

Aivan keskeistä viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa ja sitä kautta digitalisaatiossa on, että sijoittamisoikeuden tulee jatkossakin olla pysyvää ja vastikkeetonta, kuten nykyisin. Valtion määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat aivan väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi.

Selvityksen ehdotukset ovat myös vastoin strategialuonnoksen visiota, tavoitteita ja toimenpiteitä, joten selvitystä tulee tarkastella koko yhteiskunnan ja Suomen kannalta ja asettaa se tähän kokonaiskuvaan, eikä tarkastella asiaa pelkästään juridisesta näkökulmasta. 

Sähköyhtiöiden kuituinvestoinnit

Verkkoinfran rakentaminen on tarpeellista ja kannatettavaa digitalisaation mahdollisuuksien luomiseksi ja saavuttamiseksi. Luonnoksessa esitetään, että sähköyhtiöt voisivat rakentaa televerkkoa. Sähköyhtiön mahdollisesti rakentamassa televerkossa on keskeistä, ettei se luo markkinavääristymiä. Verkkoinvestoijia on kohdeltava yhdenmukaisesti, jolloin sääntelyn on oltava kaikille tasapuolista ja syrjimätöntä. Koska asia on merkittävä ja siinä monia avoimia kysymyksiä, FiCom esittää, että asiasta teetetään erillinen selvitys.

Julkisen sektorin rooli

Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on pidettävä selkeinä. Valtion tulee olla toimintojen mahdollistaja ja yritysten toimintojen toteuttajia. Valtionyhtiöissä ja valtion enemmistöyhtiöissä on huomioitava erityisesti kilpailuneutraliteetti, eikä kilpailuille yksityisille markkinoille tule mennä. Markkinaehtoisen terveen kilpailun kautta pystytään tuotteet ja palvelut tehokkaimmin tuottamaan kuluttajille ja yrityksille. Esimerkiksi yleispalvelusääntelyllä on huolehdittu siitä, että kuluttajat ja muut loppuasiakkaat saavat tarvitsemansa vähimmäispalvelut.

Muuta

Luonnoksessa on hyviä ehdotuksia verkkojen rakentamisen edistämiseksi ja helpottamiseksi, kuten tukiasemien sijoittaminen valtion omistamille alueille. 5G-verkot edellyttävät nykyistä tiheämpää tukiasemaverkostoa, joten tiealueella olevan rakennutetun infran, kuten valaisinpylväiden, hyödyntäminen on kannatettavaa ja tarpeellista. On toivottavaa, että myös muiden valtion alueiden hyödyntäminen olisi mahdollista samoilla keveillä ehdoilla kuin maantien osalta. Tämä onnistuisi esimerkiksi keventämällä luovutuslakia (Laki oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta 973/2002).

Huippunopeiden yhteyksien kysynnän lisääminen on keskeistä investointipäätöksille ja tilaajayhteyksien tilauksille. Luonnoksessa on esitetty toimenpiteitä kysynnän lisäämiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi julkishallinnon palveluiden nykyistä laajempi digitalisointi, innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ja esimerkiksi maakunnille jaettu tieto viestintäverkkojen hyödyistä. Kunnat ja kaupungit tulisi saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet.

Kannatettava ja hyvä ehdotus on, että tiealueille sijoitetaan perusparannushankkeiden yhteydessä kaapelikanavia ja putkia. Tällöin tulee huolehtia siitä, että niitä sijoitetaan perusparannushankkeiden yhteydessä riittävä määrä, jotta kaikki halukkaat toimijat voivat asentaa niihin kuitukaapelinsa.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

21.6.2018

Digi-infrastrategian tavoitteet kannatettavia

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.

Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten digistrategian laatiminen on tarpeellista, ja strategialuonnoksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet hyviä ja perusteltuja.

Suomi on maailman johtava maa mobiiliteknologiassa ja mobiilidatan käytössä. Tämä edelläkävijyys vaatii teleyrityksiltä toimenpiteitä ja investointeja, mutta myös mahdollistavaa ja teleyrityksiä tukevaa taajuuspolitiikkaa.

Taajuuksien valtakunnallinen jako kärkimaana pysymisen edellytys

Strategialuonnoksessa esitetään, että koko 3,5 GHz:n taajuusalue huutokaupataan valtakunnalliseen käyttöön.  Tämä on aivan keskeinen edellytys nopealle langattomalle laajakaistalle ja Suomen ainutlaatuisille, rajoittamattomille mobiilidataliittymille sekä Suomen kilpailukyvylle. Kokonaisuudessaan valtakunnalliseen ja kaupallisen käyttöön myönnetty taajuusalue on teknisesti paras ja tehokkain tapa hyödyntää rajallista taajuuskaistaa valtakunnallisessa 5G-käytössä.

Erilaisia yksilöllisiä, paikallisia verkkotarpeita varten toimiluvan haltijan tulisi vuokrata taajuuden käyttöoikeus sitä haluavalle sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla toimiluvan haltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa haluttua räätälöityä palvelua.

Verkkojen rakentamista edistettävä

Tietoliikenneverkkoja rakennetaan pääsääntöisesti muiden kuin teleyrityksen omistamille maille ja kiinteistöille. Ennen kuin liittymä on asiakkaan käytössä, sitä edeltää verkon rakentamisen monitahoinen prosessi.

Kunnat ovat verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joiden moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, edellytykset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat rakentamista. Kuntia on hyvä kannustaa kehittämään omia menettelyjään laajakaistarakentamisen sujuvoittamiseksi, mutta vielä parempi on, että kunnat kehittäisivät yhteisiä menettelyjä omien, erilaisten menettelytapojen sijaan.

Valtion tulee vaikuttaa siihen, että kunnissa otetaan käyttöön yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely ja sallitaan uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen, käyttö.

Verkkoinfran sijoittamisoikeus maanteiden varsille oltava pysyvä

Verkkoja rakennettaessa kaapeleita ja niihin liittyviä rakennelmia sijoitetaan paljon myös maanteiden varsille. Positiivinen kehitys rakentamissääntelyn ja luvituksen keventämisessä on helpottanut ja nopeuttanut viestintäverkkojen rakentamista, ja myös sähköinen asiointi on edistynyt huomattavasti viime vuosina.

Aivan keskeistä viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa ja sitä kautta digitalisaatiossa on, että kaapeleiden sijoittamisoikeus on jatkossakin pysyvä ja vastikkeeton kuten nykyisin. Valtion määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat aivan väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi.

Kysynnän lisääminen keskeistä huippunopeiden yhteyksien rakentamiselle

Huippunopeisiin yhteyksiin ei investoida, jollei niille ole kysyntää. Kysynnän kasvattaminen on oleellista investointipäätöksille. Esimerkiksi julkishallinnon palveluiden nykyistä laajempi digitalisointi, innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ja maakunnille jaettu tieto viestintäverkkojen hyödyistä edistäisivät halukkuutta huippunopeiden tilaajayhteyksien hankintaan.

Kunnat ja kaupungit tulee saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet.

Lue FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta 

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

21.6.2018

Kääritään hihat - kärkipaikan eteen on tehtävä töitä

Tuoreimman Digibarometrin mukaan Suomi on tipahtanut digitaalisuuden hyödyntämisessä kahden vuoden kuluessa kärkipaikalta sijalle kolme. Barometrin mukaan Suomi on edelleen tasainen suorittaja yksittäisissä, mitattavissa asioissa. Täällä tahkotaan eteenpäin tasaiseen tahtiin. Sijaheikennys johtuukin paljolti siitä, että muut maat ovat saaneet vauhtia omaan kehitykseensä.

Vanhan viisauden mukaan mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Hyvään ei Suomessakaan kannata tuudittautua, vaan asioita pitää tehdä tehokkaammin.

Ministeriöllä mahdollisuus edistää tehokkuutta

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategia on yksi tehoa lisäävä paketti. Tehokkuuden maksimoimiseksi ja tulevan kehityksen turvaamiseksi 5G-huutokaupan yhteydessä taajuudet on jaettava valtakunnallisille toimijoille. Ratkaisut mobiili- ja kiinteän laajakaistan rakentamisen sujuvoittamiseksi on vietävä käytäntöön, eivätkä ne saa juuttua eri hallintoportaiden välimaastoon.

Suomessa on poikkeuksellisen hyvät ja kattavat tietoliikenneverkot moniin muihin maihin verrattuna. Laadun kun vielä yhdistää erittäin edulliseen hintaan, niin toimiva yhtälö on valmis: mobiilidatan hyödyntämisessä Suomi on maailman ykkönen.

Väkilukuun suhteutettuna Suomessa on käytössä enemmän kapasiteettia langattomaan tiedonsiirtoon kuin muualla Euroopassa. Suomi on ottanut uusia taajuuksia mobiililaajakaistan käyttöön muita ripeämmin. Seuraavan sukupolven 5G -taajuushuutokauppa yhä nopeampien yhteyksien kehittämiseksi onkin keskeisin osa uutta strategiaa. Valtioneuvosto tehnee kesän kuluessa päätöksen jakaa taajuudet valtakunnalliseen käyttöön maksimaalisen tehokkuuden saavuttamiseksi. Käytännössä huutokauppa käytäneen syksyn kuluessa, ja varsinainen verkon rakennus alkanee ensi vuoden alusta.

Hallinnolliset hidasteet pois rakentamisen tieltä

Digi-infrastrategia sisältää tukun keinoja myös tietoliikenneverkkojen entistä sujuvampaan rakentamiseen. Kyynisimmät ovat ehtineet toteamaan, että samansisältöisiä selvityksiä on tehty lukuisia aiemminkin. Liekö tästäkään vipuvartta aidoille muutoksille? Poliittisesti asiat ovat kiihkottomia, kyse on lähinnä käytännön toteuttamisesta.

Tukiasemien sijoittamisessa kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita, esimerkiksi valaisinpylväitä. Lupamenettelyjä pitää yksinkertaistaa sähköisillä asiointijärjestelmillä ja uusien rakentamistekniikoiden, kuten mikrosahauksen, käyttöön ottoa rivakoittaa.  Yksinään mikään edellä mainituista toimista ei vielä takaa kärkipaikkaa Digibarometrissä, mutta yhdessä ne raivaavat hidastavia esteitä pois investointien tieltä.  

Teleala yksi suurimmista investoijista

Teleyritykset investoivat vuonna 2016 lähes 600 miljoonaa euroa tietoliikenneverkkojen rakentamiseen ja siitä noin puolet kiinteään verkkoon.

Teleala on merkittävä investoija kotimarkkinoilla. Investointien osuus teleyritysten liikevaihdosta oli 14 %. Vertailun vuoksi koko yrityssektorin vastaava luku oli vain 4 %. Esimerkiksi vientivetoiset toimialat, kuten metsäteollisuus, investoi alle 4 %. Metalliteollisuuden investoinnit olivat vuonna 2016 alle 2 % liikevaihdosta.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

20.6.2018

DNA:sta älypuhelinvalmistaja Xiaomin ensimmäinen virallinen jälleenmyyjä Suomessa – puhelimet myyntiin tänään 20.6.

 

DNA aloittaa Xiaomi-älypuhelimien myynnin keskiviikkona 20. kesäkuuta. Samalla DNA:sta tulee Xiaomin ensimmäinen virallinen jälleenmyyjä Suomessa. Ensimmäisenä tarjolle tulevat Mi Mix 2S, Redmi 5, Redmi 5 Plus ja Mi A1. Xiaomin puhelimien virallinen maahantuoja Suomessa on Splendid Group yhteistyössä Group RDC:n kanssa.

DNA on aloittanut yhteistyön kiinalaisen älypuhelinvalmistaja Xiaomin kanssa. Xiaomi on maailman neljänneksi suurin ja nopeimmin kasvava älypuhelinvalmistaja, jonka tuotteet tunnetaan hyvästä hinta-laatusuhteestaan. Xiaomin kehittämissä innovatiivisissa tuotteissa korkealaatuinen teknologia yhdistyy huippudesigniin, mutta hinnoittelu on silti pystytty pitämään edullisena.

Xiaomin Redmi-sarjaan kuuluvat valmistajan edullisimmat puhelimet, ja Mi-sarjan laitteet ovat teknisesti huippulaadukkaita, silti houkuttelevan hintaisia. Mi-sarjasta löytyvät myös Xiaomin lippulaivamallit.

”Xiaomin puhelimet ovat loistava lisä tuotevalikoimaamme. Xiaomin kohderyhmää ovat erityisesti huippuspeksejä arvostavat nuoret kuluttajat. Xiaomi panostaa vahvasti myös tuotteidensa käytettävyyteen ja designiin. Yhä useammat kuluttajat haluavat erottautua myös puhelimensa brändin osalta valtavirrasta, ja tähänkin kysyntään Xiaomi on erinomainen vastaus”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”On ilo päästä työskentelemään yhdessä maailman innovatiivisimman älypuhelinvalmistajan kanssa, ja olemme mielissämme voidessamme mahdollistaa DNA:n ja Xiaomin yhteistyön, jonka ansiosta Xiaomin korkealaatuiset mutta erittäin edulliset tuotteet saadaan nyt laajasti myös Suomen markkinoille. Olemme huomanneet, että myös Suomessa on runsaasti Mi-faneja, joten uskomme Xiaomin tuotteiden olevan houkutteleva vaihtoehto myös laajemmille kuluttajaryhmille”, kertoo Splendid Groupin toimitusjohtaja Kimmo Virtanen.

Xiaomin puhelimet DNA:n valikoimassa

Ensimmäisenä DNA:n valikoimaan tulevat Xiaomin uusimmat, maailmalla jo asemansa vakiinnuttaneet Redmi- ja Mi-sarjojen älypuhelimet Mi Mix 2S, Redmi 5, Redmi 5 Plus ja Mi A1.

Xiaomi Redmi 5 – hinta: 169 €
Full screen 18:9 -näyttö, kalliimman laitteen design.

Xiaomi Redmi 5 Plus – hinta: 199-239 €
Full screen 18:9 -näyttö, sopii yhtä hyvin niin opiskelijalle kuin ammattikäyttöön.

Xiaomi Mi A1 – hinta: 229 €
Puhdas Android One -puhelin lippulaivatason tuplakameralla ja 2x optisella zoomilla, täysmetallinen runko.

Xiaomi Mi Mix 2S – hinta: 599-649 €
Dual pixel -tekoälykaksoiskamera, huipputehokas suoritin, langaton lataus, full screen -näyttö ilman lovea ja keraaminen pyöristetty muotoilu. Ensimmäinen Mi Mix -malli toimi suunnannäyttäjänä muiden valmistajien full screen -puhelimille.

Xiaomin puhelimissa on Android-käyttöjärjestelmä sekä Xiaomin oma, käytettävyyttä parantava MIUI-käyttöliittymä (Android One -laitteita lukuunottamatta). Käyttöliittymä toimii myös suomeksi.

Virallisena jälleenmyyjänä DNA tarjoaa Xiaomi-älypuhelimille 24 kuukauden takuun.

Xiaomi-puhelimet tarvikkeineen ovat myynnissä kaikissa DNA Kaupoissa ja DNA:n nettikaupassa osoitteessa dna.fi.

 

DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

Xiaomi: Xiaomin perusti vuonna 2010 sarjayrittäjä Lei Jun, ja hänen visionaan oli “innovaatioita kaikille”. Meidän mielestämme laadukkaiden tuotteiden ja uusimman teknologian tulee olla kaikkien saatavilla. Me kehitämme ainutlaatuisia laitteita, ohjelmistoja sekä internetpalveluita Mi-faneillemme yhdessä heidän kanssaan. Yhdistämme heidän palautteensa tuotevalikoimaamme, johon parhaillaan kuuluu Mi- ja Redmi-älypuhelimia, Mi-televisiot ja -digiboksit, Mi-reitittimet sekä Mi Ecosystem -tuotteet, joihin kuuluu kodin älylaitteita, päälle puettavia laitteita ja muita lisävarusteita. Xiaomi on jo levittäytynyt yli 20 maahan, ja nyt se laajentaa toimintaansa ympäri maailman pyrkiessään maailmanlaajuiseksi brändiksi.

Splendid Group Oy yhteistyössä GROUP RDC:n kanssa:
Splendid Group Oy on Xiaomin virallinen yhteistyökumppani Suomessa, ja se tekee yhteistyötä GROUP RDC:n ja Smart Orangen kanssa.
GROUP RDC on kansainvälistä yhteistyötä tekevä holdingyhtiö, ja sillä on monia tytäryhtiöitä eri aloilla kuten jakelussa, vähittäismyynnissä, huoltopalveluissa sekä toimitusketjujen hallinnassa. RDC:llä on myös keskushuoltotoimintaa ja keskeistä logistiikkatoimintaa Hongkongissa sekä tutkimus- ja tuotekehityskeskus Kiinan Shenzhenissä.
www.splendid-group.net 

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


20.6.2018

FiComin lausunto taajuusasetuksesta, huutokauppa-asetuksesta ja toimilupahakuilmoituksesta

FiComin keskeiset viestit

  • Taajuusalueen osoittaminen valtakunnalliseen käyttöön on kannatettava ja perusteltu esitys.
  • FiCom esittää asetuksesta poiketen taajuuksien tekniseksi jakotavaksi kolmea 130 MHz:n taajuuskaistaa (blokkia) taajuusalueelta 3410 – 3600 MHz ja kuutta 60 – 70 MHz:n taajuuskaistaa (blokkia) alueelta 3600 – 3800 MHz.
  • Huutokaupattavien taajuuksien lähtöhinta on verrattain korkea, kun otetaan huomioon Venäjän taajuuskäytön aiheuttamat rajoitteet ja toimilupakauden kesto.
  • Digistrategian investointikannusteiden tavoitteiden mukaisesti toimilupakauden kestoa tulee pidentää esitetystä 15 vuodesta 20 vuoteen.
  • Ehdotettu 60 prosentin väestöpeittovelvoite 3410–3800 MHz-taajuuksilla tulee poistaa tai peittovelvoite olla esitettyä 60 prosenttia pienempi ja lisäksi 5G-peittoalueeseen lasketaan mukaan myös muilla kuin 3,5 GHz taajuuksilla rakennettu 5G-peitto.
  • TTO-alueiden maantieteellistä laajuutta ja sijaintia tulee tarkastella uudelleen niiden kuluttajille ja muille käyttäjille aiheuttamien merkittävien haittojen takia.

Taajuusasetuksen muutos

FiCom puoltaa luonnoksessa esitettyä ratkaisua, jonka mukaan taajuusalue 3410 -  3800 osoitetaan valtakunnallisesti langattoman laajakaistan käyttöön. Luonnoksessa on hyvin tuotu esille keskeiset perusteet, jotka puoltavat taajuusalueen osoittamista esitettyyn käyttötarkoituksen. Taajuuksien valtakunnallinen käyttö mahdollistaa kapasiteetin kasvun, latenssin lyhenemisen ja huippunopeat yhteydet sekä kilpaillun 5G-markkinan. Ehdotettu ratkaisu on myös keskeinen ja välttämätön verkkoinvestointien ja Suomen kilpailukyvyn kannalta.

Tutkimus-, tuotekehitys- ja opetuskäyttöön (TTO) on osoitettu taajuuskäyttölupia valtakunnallisista taajuuksista, mitkä eivät ole muiden loppukäyttäjien käytettävissä. TTO-käyttö on tärkeää ja sille tulee allokoida myös jatkossa taajuuslupia, mutta jatkossa tulee arvioida uudelleen TTO-alueiden maantieteellistä laajuutta ja sijaintia. Nykyiset TTO-alueet sijaitsevat tiheästi asutuilla alueilla eri puolella Suomessa aiheuttaen merkittävää haittaa kuluttajille ja muille loppukäyttäjille. Mobiilidatan käyttö kasvaa myös jatkossa todella voimakkaasti, joten ilman TTO-alueiden uudelleentarkastelua niiden aiheuttamat haitat kuluttajille tulevat kasvamaan entisestään. TTO-alueita tulee arvioida uudelleen esimerkiksi alueita pienentämällä, siirtämällä alueita harvaan asutuille alueille ja sisätiloihin. 

Huutokauppa-asetus

Luonnoksessa esitetään huutokauppatavaksi taajuusalueelta 3410 – 3600 kaksi 60 MHz:n blokkia ja yksi 70 MHz:n blokki. Taajuusalueelta 3600 – 3800 MHz:n ehdotetaan huutokaupattavaksi yksi 60 MHz:n ja kaksi 70 MHz:n blokkia.

FiCom esittää, että esityksen jatkovalmistelussa esitystä muutetaan seuraavasti: huutokaupataan kolme taajuuspakettia siten, että kussakin yksittäisessä taajuuspaketissa on yksi 130 MHz blokki, yksi 60/70 MHz blokki alemmalta 200 MHz kaistalta ja yksi 60/70 MHz blokki ylemmältä 200 MHz kaistalta.  Kolmen blokin (130 MHz) aluetta käytetään maantieteellisillä alueilla, joilla ei ole Venäjän aiheuttamia rajoitteita. Kuutta (60/70 MHz) blokkia käytetään maantieteellisillä alueilla, joilla on rajoitteita (liite).

Tämä ehdotus mahdollistaa yksinkertaisen huutokaupan, koska myydään vain kolme taajuuspakettia.  Etukäteen määritellyt taajuuspaketit varmistavat sen, että huutokaupan osallistujat tietävät, mitä taajuuksia ovat ostamassa molemmille maantieteellisille alueille.

Huutokaupattavien taajuuksien lähtöhinnat ovat FiComin näkemyksen mukaan varsin korkeat, kun otetaan huomioon esimerkiksi taajuusaluetta koskevat tekniset rajoitteet. Myös kansainvälisen vertailun perusteella lähtöhinnat vaikuttavat mielestämme korkeilta (toki eri maiden huutokauppojen hinnat eivät ole suoraan vertailtavia). Verrattuna esimerkiksi Iso-Britannian 3500 MHz huutokaupan lähtöhintaan ja tulossa olevaan Espanjan 3700 MHz huutokaupan lähtöhintaan, ehdotetut Suomen lähtöhinnat (MHz/asukas) ovat moninkertaiset.

Ehdotettu toimilupakausi on 15 vuotta. 5G-teknologia ja – markkinat ovat vielä varhaisessa kehitysvaiheessa, joten toimilupakausi vaikuttaa lyhyeltä.  5G-verkkopalvelua arvioidaan käytettävän suurella määrällä erilaisia IoT-laitteita. Useassa IoT-käyttötapauksessa sensoreiden elinikä voi olla jopa kymmeniä vuosia. Lyhyt toimilupakausi rajoittaisi myös palvelusopimusten tekemistä. 5G-laitteita ei ole vielä laajasti saatavilla lähivuosina, joka osaltaan viivästyttää sopimusten tekemistä koskien 5G-palveluita.

Esitetty toimilupakauden kesto on 25 % lyhyempi kuin esimerkiksi 800 MHz:n taajuushuutokaupoissa. Luonnoksessa ei perusteltu, miksi ehdotettu toimilupakausi on poikkeuksellisen lyhyt.  Investoinnit tulevat olemaan merkittäviä, kun teleyritykset rakentavat uusia ja päivittävät vanhoja tukiasemia. Tämä edellyttää myös mittavia kuituinvestointeja, joka tarkoittaa kuitukaapeleiden rakentamismäärien huomattavaa lisäämistä.

Digistrategian tavoitteiden mukaisesti esityksen tulee kannustaa investointeihin, joten toimilupakautta tulee pidentää viidellä vuodella päättymään 2038, jolloin kauden pituus vastaa tavanomaista lupakautta ja mahdollistaa investointien takaisinmaksun.

Ilmoitus toimilupien hakemisesta

Ehdotettu 99 %:n väestöpeittovelvoite, jossa otetaan huomioon myös muilla ehdoissa mainituilla taajuuksilla rakennetut verkot, on kannatettava.

Ehdotamme kuitenkin 3410–3600 MHz taajuusalueelle suunnitellun 60 %:n peittovelvoitteen poistamista. Käytännössä esitetty velvoite ei antaisi toimiluvan haltijalle riittävästi joustavuutta kohdistaa verkkoinvestointeja liikenteen määrän ja asiakastarpeiden mukaan käyttäen nykyteknologioita. 4G-verkkojen liikenne kasvaa vielä useita vuosia. Taajuusaluekohtaisen peittovelvoitteen asettaminen jättäisi 4G-verkon kapasiteettiparannuksiin vähemmän resursseja.

Velvoitteen arvioinnissa tulisi myös ottaa huomioon, että 5G-päätelaitteita on odotettavissa merkittävässä määrin markkinoille vasta vuonna 2020, joten toimiluvanhaltijat joutuisivat investoimaan väestöpeittoon tällä korkealla taajuusalueella etupainotteisesti. Teknisten rajoitusten vuoksi tällä spesifillä taajuusalueella toteutettu verkko ei mahdollistaisi 4G:stä poikkeavia nopeuksia.

Jos yleisen 99 % :n väestöpeittovelvoitteen lisäksi nähdään välttämättömäksi, suunnitellun velvoitteen sijaan voisi harkita toimiluvanhaltijoille esimerkiksi siten, että peittovelvoite on esitettyä 60 prosenttia pienempi ja 5G-peittoalueeseen lasketaan mukaan myös muilla kuin 3,5 GHz taajuuksilla rakennettu 5G-peitto.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

15.6.2018

Langattomat sukupolvet 1G, 2G, 3G, 4G, 5G…

Onko paha paikka? Kieleemme syntyi uusi kysymyslause, kun matkapuhelimet yleistyivät. Enää ei ollutkaan selvää, missä puheluun vastattiin. Tämän teki mahdolliseksi ensin NMT- ja sen jälkeen GSM-teknologian kehittyminen.

Analoginen NMT-matkapuhelinverkko aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1981. Kymmenen vuotta myöhemmin silloinen pääministeri Harri Holkeri soitti ensimmäisen, kuuluisaksi tulleen GSM-puhelun. Matkapuhelinverkkojen digitaalinen aikakausi oli alkanut.

1G ja 2G

Pohjoismaissa toiminut NMT-verkko oli maailman ensimmäinen mobiiliverkko, jossa puhelut toimivat myös valtakunnanrajojen yli. Sen edeltäjä, ARP-verkko, toimi vain Suomessa. NMT:n käyttö yleistyi Suomessa nopeasti, ja ensimmäisen 450 MHz:n taajuuden lisäksi otettiin pian myös 900 MHz:n taajuus mobiilikäyttöön. NMT:tä voidaan pitää mobiilisukupolvista ensimmäisenä, 1G:nä. Teknologia kehittyi, ja pian digitaalinen matkapuhelinverkko GSM korvasi NMT:n. 2G oli syntynyt.

Uusi tekniikka toi mukaan uusia kommunikaatiomahdollisuuksia: puhelujen lisäksi tekstiviestien lähettäminen tuli mahdolliseksi. Suomalaiset ottivat 160 merkin mittaisen viestintämahdollisuuden avosylin vastaan. Tekstiviestit tulivat markkinoille vuonna 1995, ja vuonna 1999 niitä lähetetiin jo 705 miljoonaa kappaletta. Huippuvuonna 2012 suomalaiset tekstasivat yli 4,3 miljardia kertaa.

Monopolista vapaaseen kilpailuun

Analogisia matkaviestinverkkoja oli hallinnut monopolina valtiollinen Posti- ja telelaitos. Digitaalisuuden myötä murtui myös monopoli, kun vuonna 1990 alueellisten puhelinyhtiöiden muodostama Radiolinja Oy sai GSM-matkaviestinverkon toimiluvan.

Liikenne- ja viestintäministeriössä omaksuttiin jo varhain liberaali ajatusmalli, jossa korostettiin kuluttajan etua. Kilpailun edistämistä tuettiin lainsäädännöllä. Lisääntyvä kilpailu laski viestintäpalveluiden hintoja, ja jo 90-luvulla puhelut harvaan asutussa ja maantieteellisesti laajassa Suomessa olivat Euroopan edullisimpia.

Suomalaiset ottivat mobiilikommunikaation nopeasti omakseen: vuonna 1999 matkapuhelinliittymät ylittivät lankapuhelinliittymien määrän. 

Vuosituhannen alusta asti Suomessa on ollut kolme valtakunnallista GSM-toimiluvan haltijaa. 2003 voimaan tullut mahdollisuus pitää sama puhelinnumero myös operaattoria vaihdettaessa lisäsi kilpailua ja kuluttajien liikkuvuutta operaattorilta toiselle.

Suomessa toimivien yritysten kilpailuasetelma on tuottanut maahamme korkealuokkaisen viestintäinfran. Verkkoyhteys löytyy myös syrjäseuduilta: keskellä metsää samoilevan sienestäjän ei nykyään tarvitse olla huolissaan eksymisestä, sillä hän voi aina tarvittaessa tarkistaa sijaintinsa matkapuhelimestaan.

Matkaviestinverkon liittymämäärän kehitys Suomessa

3G ja 4G

Mobiiliteknologian kehitys jatkui, ja kolmannen sukupolven UMTS (Universal Mobile Telecommunications System) -verkot otettiin käyttöön 2000-luvun puolivälissä. Aluksi 3G-verkot kattoivat pääkaupunkiseudun ja suuret kaupungit, mutta tällä hetkellä verkko ulottuu kaikkialle Suomeen.

Uusi tekniikka toi tiedonsiirron yhä tärkeämmäksi ominaisuudeksi puhumisen rinnalle. 3G-verkkojen suunnittelussa oli jo lähtökohtaisesti ajateltu myös datasiirtoa. Tiedonsiirtonopeudeksi luvattiin 2 Mbit/s, kun samalla väläyteltiin tulevaisuutta, jossa seuraavat 4G-verkot taipuisivat jopa sadan megabitin sekuntivauhtiin. 

Viime vuoden lopussa Suomen mobiililaajakaistaliittymistä 32 prosenttia oli yhteysnopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s, ja myös 4G-verkkko toimi joka puolella Suomea.

Mobiililaajakaistaliittymien yhteysnopeudet Suomessa

Taajuuspolitiikka ja palveluiden huima kehitys

Liikenne- ja viestintäministeriö myönsi vuosituhannen lopussa, jälleen ensimmäisenä maailmassa, UMTS-taajuudet matkaviestiverkon operaattoreille. Toisin kuin monissa muissa maissa, niistä ei rahastettu huutokaupalla.

Radiotaajuudet eivät kulu käytössä, mutta ne ovat rajallinen luonnonvara, jolle on paljon halukkaita käyttäjiä. Suomessa taajuuksia on myönnetty mobiilin laajakaistan käyttöön eturintamassa. 4G-verkot saivat 800 MHz:n ja 700 MHz:n taajuusalueet käyttöön maltillisilla huutokaupoilla vuosina 2009 ja 2016.

Parhaillaan on meneillään lausuntoaika ensimmäisten 5G-taajuuksien huutokaupasta. Nyt jaettava taajuusalue tulee saada kokonaan maanlaajuiseen, kaupalliseen käyttöön. Näin turvataan viestintäverkkojen kehitys, joka on edellytys niin yhteiskunnan kuin yksilöidenkin käyttämien palveluiden kehittymiselle entistä paremmiksi ja monipuolisemmiksi.

Lisää kapasiteettia mobiililaajakaistan käyttöön todella tarvitaan. Viime vuoden lopussa Suomessa oli noin 8,5 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää, mikä on 83 prosenttia kaikista laajakaistaliittymistä. Kilpailu on tuottanut meille erinomaisten verkkojen lisäksi mm. datan käyttöä suosivan hinnoittelumallin. Mobiilidatan käyttäjinä suomalaiset ovatkin maailman innokkaimpia; Suomessa mobiilidataa käytetään enemmän kuin kaikissa muissa Pohjoismaissa yhteensä, ja kasvu jatkuu vuosittain.

Lähes 90 prosenttia suomalaisista käyttää internetiä, ja suurin osa meistä – yli 71 prosenttia – menee nettiin matkapuhelimella. Netissä hoidetaan posti- ja pankkiasiat, luetaan lehdet, etsitään tietoja, kuunnellaan musiikkia, pidetään yhteyttä sosiaalisessa mediassa ja katsellaan videoita.

Mobiililaajakaistaliittymien määrä Suomessa

5G – ja pilkahdus 6G:stä

Seuraava askel viestintäverkkojen kehitysjatkumossa on 5G. 5G-verkkoja testataan jo useissa eri tutkimushankkeissa, ja niiden kaupallinen käyttö alkaa ensi vuonna. 5G tekee mahdolliseksi jälleen entistä huomattavasti nopeamman tiedonsiirron, mutta ennen kaikkea se kasvattaa kapasiteettia ja lyhentää viiveen lähes olemattomiin.

Ensimmäisenä 5G:n etuja voivat hyödyntää eri toimialat esimerkiksi teollisuusautomaatiossa, palveluliiketoiminnassa, etäkirurgiassa tai älyliikenteessä. Myöhemmin uusi teknologia siirtyy kuluttajien käyttöön, ja vain mielikuvitus on rajana sille, millaisia palveluita huippunopeassa verkossa voi tarjota.

Teknologian kehitys ei lopu viidenteenkään mobiilisukupolveen. Oulun yliopistossa on perustettu jo 6G-verkon kehittämisohjelma. Kuten kaikki aiemmatkin sukupolvet, se tähyää vieläkin nopeampaan ja vieläkin täydellisempään langattomaan yhteyteen. Verkkosukupolvien kehitys ponnistaa edellisen sukupolven teknologiasta. Niin myös 6G:tä kehitetään 5G:n pohjalta, ja oululaisen vision mukaan 6G on arkipäivää noin vuonna 2030.

 

Lähteitä:
FiCom ry:n tilastotietopankki
LVM juhlakirja (2012), Parempia väyliä ja nopeampia yhteyksiä
Nevalainen, P. (2015), Telealan suuri murros ja Suomi. Historiallinen aikakauskirja
Kilkki, K. (2018), Informaatioteknologian perusteet

 

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

15.6.2018

Huippuhankinnoille jatkoa: ex-NHL-tähti Sean Bergenheim Telian Liiga-tiimiin

Liiga, NHL, Leijonat… ja seuraavaksi Telia. Upean peliuransa viime kauteen päättänyt hyökkääjätähti Sean Bergenheim palaa Suomeen Telian Liiga-asiantuntijana.

Ensi kaudesta alkaen yksinoikeudella Suomen seuratuimman urheilusarjan jääkiekon Liigan ottelut näyttävä Telia jatkaa tähtinimien värväämistä suoraan lajin huipulta. Toukokuun alussa julkistettiin suosikkiselostaja Jani Alkion siirtyminen Telian tiimiin ja nyt on ensimmäisen asiantuntijajulkistuksen vuoro.

”Tarkoitus oli pelata vielä muutama vuosi Liigaa, mutta nyt palaankin sarjaan uudessa, innostavassa roolissa Telian kanssa. Jonkin loppu on aina uuden alku. Edessä on tosi makea tulokaskausi”, loukkaantumisen vuoksi peliuransa päättänyt Sean Bergenheim, 34, tunnelmoi.

Telia haluaa tarjota Liiga-faneille viihdyttävän raikkaita ja merkityksellisiä sisältöjä ja on lähtenyt aktiivisesti viemään kokonaisuutta uudelle tasolle. Henkilövalinnoilla on uudistustyössä suuri merkitys. Kun Telia kysyi Jatkoaika.com-sivuston kautta Liiga-faneilta, millaista asiantuntijaa lähetyksiin toivottiin, muutama piirre nousi heti etualalle: lajille omistautunut, kokenut ja vahvat mielipiteet omaava lätkäpersoona.

”Heti ensimmäisistä tapaamisista lähtien Sean on tehnyt todella suuren vaikutuksen. Hänen positiivinen, valoisa asenteensa on juuri sitä, mitä haemmekin. Mahtava saada hänenkaltaisensa meritoitunut, mutta näissä hommissa uusi, valovoimainen persoona tähdittämään Liiga-lähetyksiämme”, sanoo Telian Liiga-sisältöjen vastaava tuottaja Kalle Takala.

Jokereiden junioreissa varttunut Bergenheim varattiin kesällä 2002 NHL:ään 1. kierroksella. Hän pelasi NHL:ssä yli 530 ottelua, joissa syntyi 197 tehopistettä. Bergenheim ehti urallaan pukea päälleen New York Islandersin, Florida Panthersin, Tampa Bay Lightningin ja Minnesota Wildin pelipaidat. NHL:n jälkeen Bergenheim pelasi Sveitsissä ja Ruotsissa. Leijonissa Bergenheim pelasi mm. kolmet MM-kisat ja saalisti jokaisesta mitalin.

Asiantuntijana Bergenheim haluaa olla raikas ja positiivinen – ja rehellinen.

”Puhun asioista suoraan, niin kuin ne näen. Tärkeintä on kuitenkin se, että kaikki mitä tehdään, tehdään hyvällä fiiliksellä ja pystytään välittämään se myös katsojille. Lajissa tapahtuu välillä myös ikäviä ja vaikeita asioita ja niitäkin meidän pitää käsitellä. Koko Suomi-kiekolle on kuitenkin hyväksi, että keskustelu lajista rentoutuu ja yleisfiilis muuttuu positiivisemmaksi. Minulle on ratkaisevan tärkeää, että Telia haluaa viedä asioita siihen suuntaan”, Bergenheim paaluttaa.

Telian Liiga-tiimi julkistetaan kokonaisuudessaan elokuun alussa. Suorat ottelulähetykset alkavat 3. elokuuta Rauman Pitsiturnauksesta, jonka jälkeen Telia tarjoilee valikoidusti muita suoria lähetyksiä Liiga-joukkueiden harjoitusotteluista.

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


15.6.2018

Suomi kolmantena digitaalista kehitystä mittaavissa indekseissä

EU:n Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kehitystä mittaava indeksi DESI

Euroopan komission vuosittain tekemässä Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi DESI:ssä (Digital Economy and Society Index) laaditaan kustakin EU-maasta indeksi, joka kuvaa maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä.

Kokonaisindeksi koostuu viidestä eri osaindeksistä: siirtoyhteydet (connectivity), inhimillinen pääoma (human capital), internetpalvelujen käyttö (use of internet services), digitaaliteknologian integraatio (integration of digital technology) ja julkishallinnon digitaaliset palvelut (digital public services) sekä niiden yhteenvedosta.

Kukin osaindeksi puolestaan sisältää lukuisia eri mittareita, joiden perusteella digitaalista toimintakykyä ja kehitystä arvioidaan. Liian suoraviivaisia johtopäätöksiä maiden keskinäisestä vertailtavuudesta kannattaa kuitenkin välttää, sillä kulttuuriset ja taloudelliset tilanteet sekä koulutuksen ja yhteiskunnan rakenteet vertailtavien maiden välillä vaihtelevat. Tämä tekee kuvaavien, yhteismitallisten mittareiden valinnasta vaikeaa. Suuntaviivoja vertailut silti antavat, ja kunkin maan omaa digitaalista kehitystä mittarit kuvaavat hyvin.

Suomi mukana huippusuoriutujien ryhmässä

Suomen kokonaisindeksi vuonna 2018 oli 70,1.  Tällä pisteluvulla Suomi oli kolmas EU:n 28 maasta. EU:n keskiarvo oli 54,0. Suomen sijoitus putosi yhdellä edellisestä vuodesta, jolloin Suomi oli toisena pisteluvulla 67,2. EU:n keskiarvo oli tällöin 50,8.

Kokonaistuloksensa perusteella Suomi kuului huippusuoriutujien ryhmään. Muut maat tässä ryhmässä olivat Tanska, Ruotsi, Alankomaat, Luxemburg, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta, Belgia ja Viro.

Inhimillinen pääoma ja julkishallinnon digitaaliset palvelut Suomen vahvuuksia osaindekseissä

Suomen vahvuuksia osaindekseissä tänä vuonna olivat inhimillinen pääoma ja julkishallinon sähköiset palvelut. Niissä molemmissa Suomi oli EU-maiden paras. Huonoin sijoitus, yhdeksäs sija, Suomella oli siirtoyhteydet-osaindeksissä.

Siirtoyhteydet -osaindeksissä Suomen vahvuutena mobiililaajakaistan käyttö ja laajakaistaliittymien hinnat

Siirtoyhteydet-osaindeksi mittaa muun muassa laajakaistojen levinneisyyttä ja käyttöä kotitalouksissa sekä 4G- ja NGA-verkkojen kattavuutta. Suomen tulos tässä oli 66,1 pistettä ja sijoitus yhdeksäs. EU:n keskiarvo oli 62,6 pistettä.

Ensimmäisen sijan Suomi sai mobiililaajakaistan käyttöönotossa ja laajakaistaliittymien hintaindeksissä. 4G-verkon kattavuudessa Suomi oli seitsemäntenä siitä huolimatta, että 4G-verkon kattavuus on 98 prosenttia kotitalouksista. EU:n keskiarvon alapuolelle Suomi sijoittui nopean laajakaistan kattavuudessa ja käytössä sekä ultranopeiden laajakaistayhteyksien kattavuudessa. Kiinteän laajakaistan suhteellisen vähäistä käyttöä selittää kuitenkin osaltaan Suomen mobiililaajakaistayhteyksien yleisyys, mikä on 146 liittymää sataa henkilöä kohti, kun EU:n keskiarvo on 90 liittymää henkilöä kohti.

ICT-alan asiantuntijoiden ja alalta valmistuvien määrä toivat Suomelle parhaat pisteet Inhimillinen pääoma -osaindeksissä

Inhimillinen pääoma -osaindeksissä mitataan muun muassa internetin käytön yleisyyttä, henkilöiden digitaalisia taitoja ja ICT-alan asiantuntijoiden sekä valmistuvien opiskelijoiden määriä. Suomen tulos oli 79,2 pistettä ja sijoitus listan ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 56,5 pistettä. Internetin käyttäjien määrässä Suomi oli kuudes, digitaalisissa perustaidoissa neljäs, tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijoiden määrässä ensimmäinen ja alalta valmistuvien määrässä toinen.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan ICT-ala Suomessa työllistää keskimäärin 100 000 henkilöä joka vuosi. Viime vuoden lopussa määrä oli 104 900.

Kotitalouksien internetpalvelujen käytössä Suomi oli viidentenä

Internetpalvelujen käyttö -osaindeksillä mitataan kotitalouksien internetin käyttötapoja, muun muassa uutisten lukemista, pankkiasiointia, verkkokauppaa ja sosiaalisen median käyttöä. Tässä Suomen tulos oli 65,4 pistettä ja sijoitus viides. EU-maiden keskiarvo oli 50,5 pistettä.

Verkkopankin käytössä Suomi oli ykkösenä. Musiikin kuuntelussa, videoiden katsomisessa ja digitaalisten pelien pelaamisessa Suomi oli toisena. Uutisten seuraamisessa verkossa sekä tilausvideopalveluiden käytössä Suomen sijoitus oli neljäs. Verkko-ostosten teossa Suomi oli kahdeksas. Hieman EU:n keskiarvoa alemmaksi Suomi sijoittui sosiaalisen verkoston käytössä (15. sija) ja videopuheluiden puhumisessa (26. sija).

Yritysten sähköisten palvelujen käytössä Suomi oli toisena

Digitaaliteknologian integraatio -osaindeksi mittaa yritysten sähköisten palvelujen käyttöä, muun muassa verkkokauppaa sekä pilvipalvelujen, sähköisen tiedonjaon ja sosiaalisen median käyttöä. Suomen tulos oli 60,9 pistettä ja sijoitus toinen. EU:n keskiarvo oli 40,1 pistettä.

Parhaiten Suomi menestyi yritysten pilvipalveluiden käytössä, siinä Suomi oli ykkönen.  RFID:n (radiotaajuinen etätunnistus) käytössä Suomi oli kolmas, sosiaalisen median käytössä kuudes ja pk-yritysten verkkokaupassa kahdeksas. Sähköisen tiedonjaon järjestelmien käytössä Suomi oli yhdeksäs. Heikoin Suomi tässä osa-indeksissä oli verkkomyynnissä ulkomaille, siinä Suomen sijoitus oli 23, eli selkeästi EU:n keskiarvon alapuolella.

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksissä Suomen sijoitus oli ensimmäinen

Julkishallinnon digitaaliset palvelut -osaindeksi mittaa sähköisen hallinnon käyttäjien määrää, julkishallinnon digitaalisia palveluja yrityksille, avoimen datan määrää sekä sähköistä terveydenhuoltoa.  Suomen tulos oli 78,6 pistettä ja sijoitus ensimmäinen. EU-maiden keskiarvo oli 57,5 pistettä.

Vahvimmillaan Suomi oli sähköisen terveydenhuollon käytössä, jossa Suomi oli ensimmäisenä, ja sähköisen hallinnon käyttäjien määrässä, jossa sijoitus oli toinen. Esitäytettyjen lomakkeiden käyttäjien määrässä Suomi oli kolmas ja avoimen datan määrässä viides. Huonoiten Suomi sijoittui julkishallinnon digitaalisen palveluiden määrässä yrityksille, siinä Suomen sijoitus oli 21.

Suomen sijoitus kolmas myös tämän vuoden Digibarometrissä

Digibarometrissä mitataan digitaalisuuden yhteiskunnallista hyödyntämistä 22 eri maassa 36 yksittäisellä muuttujalla. Muuttujat ryhmitetään kolmen teeman alle: digitaalisuuden edellytykset, käyttö ja vaikutukset. Muuttujia tutkitaan kolmella eri sektorilla: yritykset, kansalaiset ja julkinen hallinto.

Suomi sijoittui vuoden 2018 digibarometrin kokonaisvertailussa kolmannelle sijalle. Edellisenä vuonna Suomen sijoitus oli toinen, joten myös Digibarometrin vertailussa Suomen sijoitus putosi yhdellä. Ensimmäisenä tänä vuonna oli Norja ja toisena USA. Suomen jälkeen tulivat Hollanti, Ruotsi, Tanska, Sveitsi, Israel, Etelä-Korea ja Iso-Britannia. 

Kokonaisindeksiään eniten edelliseen vuoteen verrattuna paransivat Saksa, Israel, USA ja Ranska. Sveitsin pistearvo pysyi lähes samana ja muiden maiden indeksiarvo oli edellisvuodesta laskenut. Eniten pisteitä menettivät Tanska, Intia, Brasilia ja Iso-Britannia.

Kolmesta eri muuttujasta Suomi menestyi parhaiten edellytyksissä, jossa sijoitus oli toinen, ja käytössä, jossa sijoitus oli kolmas. Vaikutukset-muuttujassa Suomi oli viidentenä.

Kolmesta sektorista Suomi oli vahvimmillaan julkisen sektorin osuudessa, jossa se oli toisena. Yrityssektorilla Suomi oli neljäntenä ja kansalaiset-sektorilla viidentenä.

Digibarometrin julkaisivat yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Business Finland, Teknologiateollisuus ry ja Verkkoteollisuus ry.

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

14.6.2018

Elisa moninkertaisti mobiiliverkon nopeudet ja toi 5G-valmiudet Turkuun

Turun ja sen lähiseutujen 5G-valmiudet omaavan mobiiliverkon rakennustyöt saadaan päätökseen juhannukseen mennessä. Maaliskuussa aloitetussa hankkeessa mobiiliverkon tukiasemien laitteistot korvattiin uusimmalla saatavilla olevalla teknologialla. Turun talousalueen verkko on huippunopea ja se mahdollistaa jopa gigan mobiililaajakaistayhteydet Turun ydinkeskustassa.

Turun uuden 5G-valmiudet omaavan verkon merkittävimpänä hyötynä on entistä nopeampi ja luotettavampi tiedonsiirto. Mobiiliverkon nopeus Turussa ja sen lähiseudulla on moninkertaistunut uudistushankkeen myötä. Turun ydinkeskustan alueella verkossa voi surffailla jopa gigan nopeudella.

– Uusi mobiiliverkko tuo välittömiä etuja Turun talousalueen asukkaille ja yrityksille. Nopea verkko sujuvoittaa esimerkiksi digitaalisten palveluiden käyttöä, kuten erilaisten sisältöjen ja suurikokoisten tiedostojen jakamista sekä videoiden katselua ja videoneuvotteluita. Lisäksi verkko sisältää esineiden internetin vaatimat toiminallisuudet, joka mahdollistaa uudenlaisten palveluiden kehittämisen alueen asukkaille, sanoo Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen.

Elisa on testannut jo kahden vuoden ajan tulevaisuuden 5G-verkon toteutukseen käytettävää teknologiaa ja esikaupallisia sovelluksia. Viimeisin testi tehtiin helmikuun alussa, jolloin testattiin lisätyn (AR) ja virtuaalitodellisuuden (VR) -sovelluksia maailman ensimmäisessä esikaupallisilla päätelaitteilla toteutetussa 5G-verkossa. Turun verkon päivittäminen on yksi merkittävä askel matkalla 5G aikaan.

5G-valmiudet omaava verkko on perusta tulevaisuuden kaupunkipalveluille

Uusi mobiiliverkko mahdollistaa kokonaan uudenlaisten älykkäiden digitaalisten palvelujen kehittämisen Turun talousalueen asukkaille ja avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille. Elisa on mukana Turun kaupungin Smart and Wise City Turku -hankkeessa, jossa yhdistyvät tavoite seudullisesta hiilineutraaliudesta ja Smart City -konsepti. Keskeisenä mahdollistajana toimii digitalisaatio ja sen synnyttämä data, jonka siirtonopeus kasvaa 5G-teknologian ansiosta moninkertaiseksi.

– Olemme iloisia siitä, että Elisa on rakentanut Turun talousalueelle huippumodernin mobiiliverkon ja on sitä kautta tukemassa alueen elinkeinoelämän kehitystä. Tavoitteenamme on kehittää osana Smart and Wise City Turku -hanketta entistä parempia digitaalisia palveluita kaupunkilaisille. Tällaisia palveluita voivat olla esimerkiksi koteihin tuotetut hoivapalvelut, opastamiseen ja liikenteeseen liittyvät palvelut sekä energiatehokkuuden parantamiseen liittyvät palvelut, Turun kaupungin strategia- ja kehittämisjohtaja Jussi Vira toteaa.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


13.6.2018

Digita: Hippos tuo kumppaneidensa kanssa ravit takaisin televisioon - heinäkuussa nähdään päivittäin raveja antenni-tv-verkon Estradi-kanavalla

 

Hippos yhteistyökumppaneidensa kanssa tekee heinäkuussa kokeilun, jossa ravit näkyvät päivittäin antenni-tv-verkossa Estradi-kanavalla. Lähetys Estradilla on sama, minkä Veikkaus lähettää TotoTV:stä. Studiolähetykset ovat ruudussa keskiviikkoisin ja lauantaisin –muina päivinä ravit nähdään suoraan radalta. Lähetykset alkavat 30.6. Suur-Hollola-viikonlopun lauantaista. Ponsse Oyj, Lähitapiola ja Hevosurheilu-lehti ovat mukana tukemassa hanketta.

Ravit palaavat heinäkuuksi televisioon Digitan antenni-tv-verkon Estradi-kanavalla kanavapaikalla 28. Raveja nähdään kanavalla keskimäärin kaksi tuntia päivässä, mutta isojen ravitapahtumien yhteydessä lähetysaika on pidempi. Esimerkiksi Rovaniemen Kuninkuusravit näkyvät molempina päivinä kokonaisuudessaan klo 12:00 -18:00. Testilähetys katsotaan TotoTV:stä keskiviikkona 13.6.2018 klo 13:30 alkaen. Ohjelmatiedot löytyvät myös television sähköisestä ohjelmaoppaasta, Hippoksen sivuilta sekä Hevosurheilu –lehdestä.

”Heinäkuinen kampanja on kokeilu ja palvelee antenni-tv-verkossa olevia katsojia, joita on noin puolet suomalaisista. Kokeilun myötä saadaan päätöksiä tukevaa dataa katsojamääristä ja tietysti myös kesän parhaat ravitapahtumat näkyviin vapaalle tv-kanavalle. Ravien jatkosta Estradi TV:llä ei ole vielä päätetty, mutta jos näyttää siltä, että katsojat löytävät tiensä Estradille niin se voi olla yksi vaihtoehto esimerkiksi lauantain koosteen tai TotoTV:n studiolähetyksen esittämiselle”, Suomen Hippoksen toimitusjohtaja Vesa Mäkinen kertoo.

Maksuttoman Estradi-kanavan näkyvyysalue kattaa 97 % väestöstä. Estradi-kanavan näkyvyysalueen voi tarkastaa Digitan karttapalvelusta www.digita.fi/karttapalvelu. ”Digitan antenni-tv-verkkoa katsoo noin puolet suomalaisista. Kesäloma-aikaan Digitan verkon kautta katsotaan televisiota myös kesämökeiltä, joita on Suomessa yli 500 000”, kertoo liiketoimintajohtaja Teppo Ahonen Digitasta.

HybridiTV-palvelut rikastavat ravilähetyksiä

Kesän raviohjelmiin lisätään vuorovaikutteisia palveluja äänestyksen ja muiden sovellusten muodossa. Äänestyksissä tullaan äänestämään St Michel –ajon voittajaa ja omaa suosikkia ravikuninkaaksi tai –kuningattareksi. HybridiTV:n kautta on myös mahdollista tilata parin viikon näytejakso Hevosurheilu-lehdestä.

”Perinteisen television ja internetin yhdistävä hybridi-tv on tällä hetkellä käytettävissä Digitan antenni-tv-verkossa. Hybridi-tv-käyttäjiä on tällä hetkellä reilut 350 000”, kertoo Teppo Ahonen. Hybridi-tv-palveluiden käyttö edellyttää uudehkoa älytelevisiota, joka on kytketty laajakaistaverkkoon. Palvelu toimii lähes kaikissa Suomessa myynnissä olevissa älytelevisioissa sekä tietyissä vuosina 2013 ja 2014 myydyissä tv-malleissa. Lista vastaanottimista löytyy nettisivuilta www.hybriditv.fi.

Digita Info auttaa

Useimmat vastaanottimet etsivät uudet tv-kanavat automaattisesti. Jotkin vastaanottimet saattavat vaatia kanavien uudelleen virittämisen tai tehdasasetusten palauttamisen. Ohjeet kanavahaun tekemiseksi löytyvät Digitan internet-sivuilta www.digita.fi/kanavahaku tai laitteen käyttöoppaasta.

Digitan kuluttajapalvelu Digita Infon tekniset asiantuntijat auttavat antenni-tv-vastaanottoon liittyvissä kysymyksissä. Digita Info palvelee maanantaista perjantaihin klo 8-20 puh. 020 411 7676 tai info@digita.fi.

 

Suomen Hippos ry on raviurheilun ja hevoskasvatuksen keskusjärjestö. Tärkeimmät tehtävämme ovat pitää rekisteriä ja kantakirjaa kaikista Suomessa kasvatettavista hevosroduista sekä johtaa ja valvoa ja tehdä tunnetuksi ravikilpailutoimintaa ja ravitapahtumia maassamme. Lisäksi Suomen Hippos harjoittaa myös koulutus-, järjestö- ja julkaisutoimintaa. Suomen Hippos ry:n tytäryhtiö on lehtiyhtiö Suomen Hevosurheilulehti Oy. Tavoitteenamme on hevostalouden menestys nyt ja tulevaisuudessa.

Digita Oy välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.


12.6.2018

Telia vauhdittaa Assemblyn kasvua maailmanluokan menestykseen

Teliasta tulee yli 25-vuotiaan Assembly-digifestivaalin enemmistöomistaja. Telia ja Assembly haluavat tehdä Suomesta maailman parhaan paikan kokea ja harrastaa digitaalista kulttuuria sekä pelata – niin uramahdollisuuksien, yhteyksien kuin pelivälineidenkin puolesta. 

”Telian mukaantulo tukee loistavasti Assemblyn kasvutarinaa. Nyt meillä on mahdollisuudet kasvattaa ja kehittää tapahtumaa, sekä lähteä kansainvälistymään. Assemblyllä on ollut merkittävä rooli Suomen peliteollisuuden ja kotimaisen esportsin kehityksessä, ja nyt voidaan lähteä toteuttamaan suunnitelmia laajemmin. Jatkossa Assemblyn kautta tulee avautumaan myös enemmän uramahdollisuuksia digikulttuurista kiinnostuneille”, kiittelee Assemblyn toimitusjohtaja Pekka Aakko.

Assembly on Suomen suurin tietokonekulttuurin tapahtuma, joka kerää yhteen tuhansia pelaajia ja muita tietotekniikan harrastajia kaksi kertaa vuodessa järjestettävään monipäiväiseen ja ympärivuorokautiseen festivaaliin. Ensimmäinen Assembly järjestettiin vuonna 1992. Assyjen järjestämisestä vastaa yli kahdestasadasta harrastajasta koostuva vapaaehtoistiimi.

Telia ja Assembly Organizing Oy:n omistajat ovat solmineet yrityskaupan, jonka myötä Teliasta tulee Assemblyn enemmistöomistaja. Pääjärjestäjistä Pekka Aakko jatkaa Assemblyn johtamista, kun taas Jussi Laakkonen jättää Assemblyn.

”Haluamme mahdollistaa Assemblyn kanssa ennennäkemättömiä juttuja Suomessa. Visiomme on, että pelaaminen on pohjolan suurin intohimo eli suomalaiset tunnetaan pelaamisesta kuten espanjalaiset tunnetaan jalkapallosta. Haluamme myös tarjota niin hyviä peliyhteyksiä, että jokainen pelaaja maailmassa toivoisi asuvansa Pohjoismaissa”, sanoo Niklas Segercrantz Telian esports-tiimistä.

”Assemblyn kautta pystymme tukemaan digikulttuurin harrastajia entistä paremmin, olipa kyseessä sitten esports tai pelien tekeminen. Haluamme olla siellä missä ihmiset ovat ja innostaa sekä vanhempaa että nuorempaa sukupolvea. Harrastusmahdollisuuksien tarjoamisen lisäksi haluamme olla osaltamme luomassa myös polkuja kohti ammattilaisuutta niin esportsissa kuin pelien kehittämisessä. Tämä on loistava tilaisuus näyttää suomalaisille pelaajille, että tuemme heitä, GG”, Segergrantz jatkaa.

Tulevaisuuden esports-tähdet tulevat Suomesta

Digitaalinen kulttuuri on merkittävä osa ihmisten arkipäivää teknologian kehittyessä. Myös pelaaminen ja esports kasvavat maailmanlaajuisesti valtavalla vauhdilla: yhä useampi pelaa vapaa-ajallaan ja parhaat suomalaiset pelaajat kilpailevat kansainvälisillä areenoilla miljoonapalkinnoista. Huippupelaajien lisäksi pelaamisen kasvu tarkoittaa esimerkiksi Assemblyn vapaaehtoisille työntekijöille entistä parempia mahdollisuuksia tehdä esportsista jopa ura itselleen. ”Tavoitteenamme on auttaa Assemblya kasvamaan ja samalla vahvistaa pelaamiseen liittyvää liiketoimintaamme ja digitaalista kulttuuria laajemminkin. Haluamme olla luomassa suomalaisia menestystarinoita ja auttaa ihmisiä ymmärtämään, että digiviihde ja pelaaminen ovat osa monen elämää. Suomella on edellytykset olla myös yksi esportsin kärkimaista”, summaa Telian kuluttajaliiketoiminnan johtaja Heli Partanen. 

Seuraava Assembly järjestetään 2.–5. elokuuta Messukeskuksessa.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


12.6.2018

Digita: Samsungin uusiin televisioihin hybridiominaisuus - kodeissa jo yli 350 000 hybridi-tv-vastaanotinta

 

Digita on panostanut viime vuosina voimakkaasti uudentyyppisten hybridi-tv-palveluiden kehittämiseen. Esimerkkeinä HbbTV-teknologian (Hybrid broadcast broadband TV) mahdollistamista sovelluksista ovat muun muassa syksyllä 2017 ja keväällä 2018 musiikkiohjelmien yhteydessä ollut äänestysmahdollisuus. Hybridi-tv-laitteiden määrä on kasvanut voimakkaasti suomalaisissa tv-talouksissa. Hybridi-tv-palveluita aktiivisesti käyttäviä televisioita on nyt yli 350 000, joka on yli 2,5 kertainen määrä vuodentakaiseen verrattuna. Hybridi-tv-palvelut ovat tällä hetkellä tarjolla Digitan antenni-tv-verkossa sekä Telian Kaapeli-TV:ssä.

Laitteiden määrän odotetaan jatkavan voimakasta kasvuaan viime vuodesta lähtien vilkastuneen tv-kaupan myötä. Vuonna 2020 tapahtuvan antenniverkon teknologiasiirtymän myötä televisiomyynnin ennakoidaan lisäävän televisiomyyntiä edelleen, minkä ansiosta hybridi-tv-laitteita arvioidaan olevan palveluiden piirissä yli 1 000 000 kpl. Hybridi-tv on älytelevisio, jolla on mahdollista käyttää tv-kanavilla välitettäviä lisäpalveluita. Palveluiden käyttö edellyttää lisäksi television kytkemistä internetiin käyttöönoton yhteydessä.

Jatkossa kaikkien Suomessa myytävien merkittävien laitevalmistajien äly-tv-laitteet ovat hybridi-tv:tä, kun myös Samsung on ilmoittanut vuoden 2018 mallien tukevan hybridi-tv-palveluita. ”Samsungin kaikki vuoden 2018 Smart TV-mallit sisältävät HbbTV 1.5 tuen, joten uusilla Samsungin laitteilla pääsee käyttämään hybridi-tv-palveluita”, kertoo Samsungin myyntipäällikkö Markus Nummisalo.

Hybridi-tv-äänestykset kiinnostavat katsojia

Kevään aikana Digita ja tv-yhtiöt ovat jatkaneet yhteistyötä hybridi-tv-ominaisuuksien kehittämisessä. Ensimmäistä kertaa viime syksyn Idols-ohjelmassa katsojille lanseerattu hybridi-tv:n äänestysominaisuus on saanut jatkoa tänä keväänä MTV3:n Kingissä ja X Factorissa sekä Nelosen The Voice of Finlandissa. Näissä ohjelmissa katsojille on tarjottu kaukosäätimen sinisen värinapin takaa avautuva äänestyspalvelu.

"Äänestyspalvelut ovat kevään kokemuksien perusteella erittäin suosittuja käyttäjien keskuudessa. Ohjelmia katsoneista käyttäjistä keskimäärin yli puolet avaa ohjelman aikana äänestyspalvelun hybridi-televisiossaan ja näistä edelleen noin puolet aktivoituu äänestämään", kertoo Digitan videojakeluliiketoiminnan johtaja Teppo Ahonen.

”Tv-ohjelmien yhteyteen tuotavat hybridi-tv-lisäpalvelut, joita katsojan on helppo käyttää samanaikaisesti ohjelman kanssa, ovat esimerkki television uudistumisesta ja mukautumisesta nykypäivään. Hybridi-tv:llä katsojat pääsevät vaikuttamaan itse esimerkiksi suoraan ohjelman sisältöön omalta kotisohvalta. Tämä lisää television vaikuttavuutta ja kiinnostusta entisestään”, jatkaa Ahonen.

Hybridipalveluita tarjolla jo kaikilla vapailla kanavilla

Hybridi-tv-palvelut tarjotaan osana tv-kanavia, joten tarjolla olevat palvelut vaihtelevat myös kanavittain. Tällä hetkellä kaikilla kanavilla on käytettävissä vähintään hybridi-tv-ohjelmaopas ja Ylen, MTV:n, Sanoman ja AlfaTV:n kanavilla myös mm. netti-tv-palvelut. Tämän lisäksi kanavilla tarjotaan ohjelmiin liittyviä lisäpalveluita, joiden tarjonta vaihtelee ohjelmien esityskausien mukaan.

Hybridi-tv-palvelut ovat tällä hetkellä tarjolla Digitan antenni-tv-verkossa sekä Telian Kaapeli-TV:ssä. Muut kaapeliyhtiöt ovat toistaiseksi poistaneet palvelut tv-kanavilta ennen niiden jakelua asiakkailleen.

Lisätietoja hybridi-tv-palveluista: www.hybriditv.fi

 

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita.


12.6.2018

DNA:n kesäkonsertti SuomiAreenalla viihdyttää jälleen televisiokatsojia kautta maan

 

SuomiAreenan pääyhteistyökumppani DNA järjestää tapahtumassa aiempien vuosien tapaan näyttävän kesäkonsertin. Keskiviikkona 18. heinäkuuta Porissa järjestettävässä konsertissa ovat esiintyjinä kotimaiset huippuartistit Pete Parkkonen, Jonna Tervomaa ja Olavi Uusivirta. Tilaisuus on lisäksi katsottavissa televisiosta.

DNA toimii jo viidettä vuotta SuomiAreenan pääyhteistyökumppanina 16.-20.7.2018 toimittaen tilaisuuteen kattavat tietoliikenneyhteydet. Lisäksi DNA toteuttaa aiempien vuosien tapaan SuomiAreenalle oman televisiokanavan, SuomiAreenaTV:n*. DNA tuo myös Porin keskustan keskeisille paikoille suuret näytöt, joista SuomiAreenan tapahtumia on mahdollista seurata.  

Huippuviihdettä Porin illassa ja kaikille televisiokatsojille

- Järjestimme myös viime vuonna jo perinteeksi muodostuneen viihteellisen kesäkonsertin osana SuomiAreena-yhteistyötämme. Tämä osoittautui kaikkien aikojen yleisömenestykseksi ja keräsi paikan päälle lähes 9000 katsojaa sekä television äärelle noin 200 000 katsojaa. Haluammekin jatkaa tätä perinnettä ja siten toteutamme vastaavan konsertin tänäkin vuonna. Hienoa on myös se, että MTV on ilmoittanut esittävänsä kesäkonsertin jälleen myös kaikkien televisiokatsojien iloksi parhaaseen katseluaikaan lauantai-iltana heti tapahtumaviikon päätteeksi, DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck kommentoi. 

DNA:n kesäkonsertti järjestetään SuomiAreenan Purje-lavalla, Porin Raatihuoneenpuistossa keskiviikkona 18. heinäkuuta klo 18.30. Viihteellisessä kesäkonsertissa esiintyvät kotimaiset huippuartistit Pete Parkkonen, Jonna Tervomaa ja Olavi Uusivirta. Tilaisuuden juontavat koomikko Jaakko Saariluoma ja DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

DNA:n konsertti "Tähdet Porin illassa" on katsottavissa suorana lähetyksenä SuomiAreenaTV -kanavalta 18. heinäkuuta. Tilaisuuden taltiointi esitetään MTV3-kanavalla lauantaina 21. heinäkuuta klo 20.

DNA tuo Poriin myös Älykodin sekä Roope Salmisen luotsaaman keskustelutilaisuuden

Keskiviikon kesäkonsertin lisäksi DNA järjestää tiistaina 17. heinäkuuta klo 13 Antinkatu 5:ssä Roope Salmisen johdolla keskustelevan yleisötapahtuman. Älykoti ja 5 sukupolvea on tilaisuus, jossa kotoillaan futuristisesti. Teknologiatubettaja Miska “MKVD” Kytö, Mamma rimpuilee -blogista ja -podcastista tuttu Laura Satamo, digivaikuttaja Jyrki Kasvi, nettimuori Marjatta Laine ja telealan visionääri, DNA:n Pekka Väisänen juttelevat Roope Salmisen kanssa siitä, millaiset älylaitteet parhaiten palvelisivat heidän kotiolojaan.

DNA esittelee lisäksi koko SuomiAreena-viikon ajan näkemyksiään asumisen ja kodin palveluiden tulevaisuuden kehityksestä omalla DNA Älykoti - esittelypisteellään SuomiAreenan Kansalaistorilla MTV:n päälavan vieressä.

*SuomiAreenaTV löytyy DNA:n ja Finnet-yhtiöiden kaapeliverkoissa kanavapaikalta 265 ja antenniverkossa kanavapaikalta 29 viikosta 24 alkaen. Varsinainen lähetys käynnistyy viikkoa ennen SuomiAreenan alkua. Useimmat vastaanottimet löytävät kanavan automaattisesti. Jos näin ei käy, tee uusi kanavahaku. Kanavan katselu edellyttää antenniverkossa T2-vastaanotinta, jonka tunnistat Antenna Ready HD -merkinnästä ja kaapeliverkossa Cable Ready HD -merkittyä vastaanotinta. SuomiAreenaTV on seurattavissa myös DNA TV -palvelussa puhelimella, tabletilla, tietokoneella ja television ruudulta – kanava löytyy suorien lähetysten kanavalistauksesta 9.7. alkaen. SuomiAreenaTV löytyy myös MTV Katsomosta.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

 


11.6.2018

DNA rakentaa valokuituverkon Vaasaan

 

DNA rakentaa Vaasaan kattavan valokuituverkon taloyhtiöiden ja yritysten tv- , laajakaista- ja verkkopalveluita varten. Palvelut tulevat olemaan käytettävissä suuressa osassa Vaasaa viimeistään kuluvan vuoden lopussa. Uusimpien standardien mukaisella valokuituyhteydellä DNA pystyy toteuttamaan gigaluokan (1000 Mb/s) nopeuksiin yltävän laajakaistan, monipuoliset tv-palvelut sekä yritysverkkojen modernit ratkaisut. Uudella valokuituverkolla DNA valmistautuu myös tulevaan 5G-aikaan.

DNA laajentaa palvelutarjontaansa Vaasassa, joka on tärkeä ja kasvava, vireä kaupunki. Kiinteän verkon laajentaminen ja uusien valokuituyhteyksien rakentaminen on jo aloitettu.

"Vahvistuva läsnäolomme näkyy paikallisille parempina palveluina. Pian voimme tarjota markkinoiden nopeimmat laajakaistapalvelut ja monipuoliset tv-palvelut suuressa osassa Vaasaa. Paikallisille yrityksille DNA:n tehokas valokuituverkko tarkoittaa nopeita ja luotettavia internetyhteyksiä sekä mahdollisuutta yhdistää toimipistekohtaiset lähiverkot yhdeksi helpoksi kokonaisuudeksi osana DNA:n alue- ja runkoverkkoa”, toteaa DNA:n siirtoverkkojohtaja Mikko Kannisto.

Valokuiturakentaminen parantaa laajakaistanopeuksien lisäksi DNA:n paikallisia mobiilidatanopeuksia, koska myös matkaviestinverkon tukiasemat hyödyntävät valokuitua. Laajakaista-asiakkaille valokuidun etuna ovat suurempien nopeuksien lisäksi monia muita tekniikoita lyhyempi verkkoviive ja suurempi yhteyskapasiteetti.

"Kartoitimme Vaasan alueen tarkasti laajentumissuunnitelmaa tehdessämme. Toimitamme valokuituyhteyksiä alueille, joissa niille on arviomme mukaan eniten kysyntää", Kannisto sanoo.

Uusien valokuituyhteyksien rakentaminen ja kiinteän verkon merkittävä laajentaminen on myös osa DNA:n valmistautumista 5G-verkkoihin ja nykyisestäkin huomattavasti kasvaviin datansiirtomääriin. Matkaviestinverkon tukiasemat ovat tiiviissä yhteydessä kiinteään verkkoon, mistä syystä kiinteän verkon riittävä tehokkuus on erittäin tärkeässä roolissa hyvien 4G-, 5G- ja muiden mobiiliyhteyksien tuottamisessa asiakkaille.

 

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 3,9 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


Pages