31.12.2019

EU-puheenjohtajuus – joko se on ohi?

EU:n pitää kannustaa yrityksiä kasvamaan, investoimaan ja innovoimaan. Tässä mahdollistava ja kannustava lainsäädäntö on avainasemassa. Miten Suomi edisti näitä tavoitteita EU:n puheenjohtajamaana?

Kuka vastustaa kilpailukykyistä, kestävää ja ihmisläheistä datataloutta?

Yksi Suomen puheenjohtajuuskauden kantavista teemoista oli datatalouden edistäminen. Liikenne- ja viestintäministeriö, valtiovarainministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö järjestivätkin yhdessä vaikuttavan datatalousseminaarin marraskuun lopulla. Tilaisuus kokosi laajasti yhteen eri näkökohtia kestävän, kilpailukykyisen ja ihmiskeskeisen datatalouden periaatteiden määrittelemiseksi.

Kukaan ei varsinaisesti nostanut esiin vastustavansa ihmiskeskeistä lähestymistä - kukapa näitä hienoja periaatteita ei kannattaisi? Seminaari oli joka tapauksessa hyvin kasattu; mielenkiintoinen ja asiapitoinen. Tilaisuuden heikoin lenkki olivat ministereiden puheenvuorot, joista yksikään ei osoittanut sitoutumista itse asiaan. Se on valitettavaa, sillä menestyäkseen asia tarvitsee hyvän virkamiesvalmistelun lisäksi poliittista tahdonvoimaa.  Suomen pitäisi olla kokoaan isompi vaikuttaja niissä asioissa, jotka koemme tärkeiksi. Datatalouden edistäminen ei seminaarin puheenvuorojen valossa vaikuttaisi olevan Marinin hallituksen EU-agendalla.

ePrivacy haudattiin valtameren syvänteisiin - toivottavasti

Suomi yritti vimmaisesti edistää valmisteluun juuttunutta sähköisiä palveluita koskevaa ns. ePrivacy-asetusehdotusta. Ehdotus oli jo aiemmin osoittautunut erittäin hankalaksi ja sitä oli paikkailtu vuosia.  Toisaalta se oli sisällöltään ylimalkainen ja ohjeistava, toisaalta varsin yksityiskohtainen ja pikkutarkka. Suomen puheenjohtajuuskaudella asetusehdotusta parsittiin kasaan vielä lukuisia kertoja, mutta onneksi lopullinen esitys kaatui neuvoston joulukuisessa kokouksessa. Huonosta pohjasta kun ei saa hyvää edes ajan ja tahdon kanssa.

On toivottavaa, että koko ePrivacy-asetusehdotus, sellaisena kuin sen opimme tuntemaan, on nyt haudattu. Yksityisyyden suojan kehittäminen ja yleisen tietosuoja-asetuksen täydentäminen sellaisenaan ovat kannatettavia asioita, mutta eivät millä tahansa tavalla säänneltyinä.

Pragmaattisuus on aidosti suomalainen hyve

5G-verkot ovat Euroopalle keskeinen edellytys kilpailla globaaleilla markkinoilla, ja niiden kyberturvallisuus on unionin strategisen riippumattomuuden kannalta avainasemassa. Suomi valmisteli puheenjohtajamaana Euroopan unionin neuvoston joulukuiset päätelmät 5G:n merkityksestä Euroopan taloudelle sekä tarpeesta lieventää 5G:hen liittyviä turvallisuusriskejä. Päätelmissä 5G-verkkojen turvallisuus nähdään jatkuvana prosessina. Se alkaa palveluntarjoajien valinnasta, jatkuu verkkoelementtien tuottamiseen ja kestää koko verkkojen käyttöajan.

Suomen käytännönläheinen ja kiihkoton, kauppapolitiikasta irti pysyvä valmistelu oli juuri sitä asiantuntijuutta, jota tässä tilanteessa tarvittiin. Virkamiehiltä edellytettiin prosessin aikana pragmaattista ammattitaitoa ja sitä riittikin. Tältä osin Suomen puheenjohtajakaudelle voi antaa kiitettävän arvosanan.

EU-budjetin kunnianhimoton mahalasku

Suomen EU:n puheenjohtajuuskaudelle osui unionin monivuotisten rahoituskehysten hahmottelu. Hahmotelmassa budjetin koko ja rakenne ovat melko lailla nykyisen kaltaisia. Toivottua panostusta EU:n digitaalisen kilpailukyvyn edistämiseen ei tule. Odotukset olivat ymmärrettävästi korkealla, onhan Suomi Euroopan edelläkävijä tietoliikenneinfrassa, digitaalisissa palveluissa ja ICT-osaamisessa. Jatkanemme siis edelleen pähkäilyä siitä, miksei EU nouse kilpailemaan Kiinan ja Yhdysvaltojen rinnalle. Ei nouse, ellei asialle tehdä jotain juhlapuheita konkreettisempaa.

Tekoälykkäämmät EU-kansalaiset

Erityismaininnan ansaitsee kauden lopuksi tehty päätös tarjota Suomen puheenjohtajamaan lahjana kaikille EU-kansalaisille Elements of AI -tekoälykurssi.  Helsingin yliopiston ja teknologiayritys Reaktorin toteuttama kurssi on tarkoitus kääntää kaikille virallisille EU-kielille. Tavoitteena on, että jopa prosentti eli viisi miljoonaa kansalaisista tekisi kurssin ensi ja sitä seuraavana vuonna. Huikean hienoa! Tästä täysi kymppi.

Visioikaa meille

Suomen kolmas kerta EU:n puheenjohtajana meni ohitse lähes huomaamatta. Äänekkäin keskustelu nousi kokousten aiheuttamista liikenneruuhkista. Sen sijaan visiot EU:n tulevaisuudesta, sen haasteista ja merkityksestä Suomen tulevaisuudelle jäivät kuulematta.

Suomalaisten luottamus Euroopan unioniin on vahvaa ja se on viime vuosien aikana jopa kasvanut. Eurooppa-politiikan profiilia pitäisi nostaa: poliitikot ja päättäjät voisivat aloittaa nostamalla unionin merkityksen osaksi puheenvuorojaan - edes pj-kauden aikana.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

31.12.2019

Digitan maksu-tv-palveluiden muutostyöt valmistuneet - HD-tasoiset maksu-tv-palvelut ovat nyt saatavilla kanavahaun jälkeen

Digita on saanut päätökseen maksu-tv-palveluihin liittyvät muutostyöt. Työt sujuivat ongelmitta ja maksu-tv-palveluiden saatavuus on nyt 90 prosenttia väestöstä. Saadakseen kanavat näkyviin maksu-tv-asiakkaan tulee tehdä kanavahaku.

Digitan antenni-tv-verkossa on nähtävissä 31 maksu-tv-kanavaa, joista 12 lähetetään HD-tasoisena. Uudet maksu-tv-kanavapaikat voi tarkastaa osoitteesta www.digita.fi/tvkanavat. Maksu-tv-palveluja lähetetään jatkossa aiempien 13 tv-aseman lisäksi myös Fiskarsin, Haapaveden, Kerimäen, Kolin, Mikkelin, Pernajan, Vaasan ja Vuokatin tv-asemilta. Jatkossa HD-kanavien vastaanottoon ei tarvita erillistä antennia. Uusilla lähetysalueilla aloittavien kanavanippujen taajuuksien lisääminen yhteisantennikiinteistöihin saattaa vaatia muutoksia taloyhtiön yhteisantennijärjestelmään. Tämän osalta kannattaa olla yhteydessä taloyhtiön isännöitsijään tai ammattitaitoiseen antenniasentajaan.

Kanavahaulla saat kanavat näkyviin

Mikäli uudet kanavat eivät näy vastaanottimessa, on suositeltavaa tehdä kanavahaku. Useimmat vastaanottimet etsivät uudet kanavat automaattisesti, mutta jotkin televisiot tai digiboksit saattavat vaatia kanavien virittämisen uudelleen tai tehdasasetusten palauttamisen. Uusien maksu-tv-asiakkaiden tulee varmistaa, että tv-vastaanotin sisältää AntennaReady HD -hyväksytyn DVB-T2 -virittimen sisältävän television sekä CI + -kortinlukijan.  

Ohjeita kanavahaun tekemiseen löytyy osoitteesta www.digita.fi/kanavahaku. 

Maksu-tv-palveluiden näkyvyysalueet voi tarkastaa osoitteesta www.digita.fi/karttapalvelu. 

Digita Info palvelee tv-katsojia uudenvuodenpäivänä 1.1.2020 klo 12-20 ja arkipäivinä kello 8–20 numerossa 020 411 7676 tai info@digita.fi. Puhelujen hinnat ovat katsottavissa täältä.

Digitan antenni-tv-verkon maksu-tv-palveluja myydään tuttuun tapaan DNA:n myyntiverkostossa.  

 

Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa. www.digita.fi 


30.12.2019

Digiala ja viestintäverkot kiinnostavat

FiComin verkkosivut palvelevat paitsi jäsenistöämme, myös muita digialasta ja viestintäverkoista kiinnostuneita. Sivustojen suosituinta sisältöä ovat ajankohtaiset uutiset ja tietopankkiin kootut tilastokatsaukset.

Kiinnostavimpia uutisaiheita tänä vuonna ovat olleet sähköinen tunnistaminen ja markkinaoikeuden päätös kaapelitelevisiojakelusta. Blogeista eniten lukukertoja saivat valokuiturakentamiseen, kyberturvallisuuteen ja sisältöihin liittyneet, jäsenyhtiöidemme tuottamat blogitekstit.

ICT-tietopankin katsotuinta sisältöä olivat markkinaosuuksiin, verkkokauppaan ja esineiden internetiin liittyvät taulukot ja kuvat. Katsotuin infograafimme oli Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aluksi tehty englanninkielinen Digital Finland in Europe -infograafi.

Käytetyin hakusana FiComin verkkosivuilla on tänä vuonna ollut ”mobiilivarmenne”.

TOP3 uutiset v. 2019

TOP3 blogitekstit v. 2019

TOP3 tilastot v. 2019

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

30.12.2019

Digitan antenni-tv-verkossa tehdään maksu-tv-palveluihin liittyviä muutostöitä 31.12.2019 – tee television kanavahaku uudelleen

Antenni-tv-verkon maksu-tv-palvelut näkyvät Digitan verkossa HD-tasoisena 1.1.2020 alkaen. Maksu-tv-palveluiden saatavuus laajenee Digitan antenni-tv-verkossa nykyisestä 85 prosentin väestöpeitosta 90 prosenttiin. HD-jakelun käynnistyminen Digitan verkossa edellyttää teknisiä muutostöitä, joita tehdään tiistaina 31.12.2019 klo 9:30 alkaen. Muutostöiden jälkeen tulee tehdä television kanavahaku uudelleen. Tv-katsojia palvelee muutostöiden jälkeen Digitan kuluttajapalvelu Digita Info arkisin klo 8-20 ja poikkeuksellisesti 1.1.2020 klo 12-20. Maksu-tv-palveluihin liittyvissä asioissa kuluttajia palvelee DNA:n asiakaspalvelu.

Digita tarjoaa tv-verkossaan 31 maksu-tv-kanavaa, joista 12 HD-tasoisina. Maksu-tv-palveluja lähetetään jatkossa nykyisten tv-asemien lisäksi myös Fiskarsin, Haapaveden, Kerimäen, Kolin, Mikkelin, Pernajan, Vaasan ja Vuokatin tv-asemilta. Jatkossa HD-kanavien vastaanottoon ei tarvita erillistä antennia. Katso 1.1.2020 voimaan tulevat maksu-tv-kanavat ja kanavapaikat osoitteesta www.digita.fi/tvkanavat.

Maksu-tv-palveluiden käyttöönotto 31.12.2019 alkaen

Digitan antenniverkossa tehtyjen muutostöiden jälkeen tulee tehdä kanavahaku saadakseen maksu-tv-kanavat näkyviin. Useimmat vastaanottimet etsivät uudet kanavat automaattisesti, mutta jotkin televisiot tai digiboksit saattavat vaatia kanavien virittämisen uudelleen tai tehdasasetusten palauttamisen. Ohjeet kanavahaun tekemiseksi löytyvät Digitan internet-sivuilta www.digita.fi/kanavahaku tai laitteen käyttöoppaasta.

Nykyisten antenni-tv-verkon maksu-tv-asiakkaiden kanavapaketit jatkuvatvuodenvaihteen jälkeen normaalisti ilman erillisiä toimenpiteitä. Uusien maksu-tv-asiakkaiden tulee varmistaa, että tv-vastaanotin sisältää AntennaReady HD –hyväksytyn DVB-T2-virittimen sekä CI+ -kortinlukijan.

Tv-katsojien ei tarvitse tehdä lisähankintoja tai muutoksia antenneihinsa saadakseen maksu-tv-palvelut ja uudet HD-kanavat käyttöönsä. Uusilla näkyvyysalueilla uuden taajuuden lisääminen yhteisantennikiinteistöihin vaatii kuitenkin useimmiten muutoksia taloyhtiön yhteisantennijärjestelmään. Tämän osalta kannattaa olla yhteydessä ensisijaisesti isännöitsijään tai ammattitaitoiseen antenniasentajaan.

Katso maksu-tv-palveluiden näkyvyysalue osoitteesta www.digita.fi/karttapalvelu. Lisätietoa maksu-tv:stä www.digita.fi/maksutv ja antenni-tv:n kanavalta 99, 31.12.19 alkaen.

Tv-katsojia palvelee Digita Info uudenvuodenpäivänä 1.1.2020 klo 12-20 ja arkipäivinä kello 8–20 numerossa 020 411 7676 tai info@digita.fi. Puhelujen hinnat ovat katsottavissa täältä.

Digitan antenni-tv-verkon maksu-tv-palveluja myydään tuttuun tapaan DNA:n myyntiverkostossa.

Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa. www.digita.fi


30.12.2019

Vuosi 2019 oli Elisan 5G-juhlaa ‒ jo tuhannet suomalaiset nauttivat 5G:n eduista

5G-palveluiden edelläkävijänä tunnettu Elisa toi tänä vuonna 5G:n kolmeentoista suomalaiskaupunkiin. Sekä kuluttajat että yritykset ovat kiinnostuneita uuden teknologian mahdollisuuksista. Elisalla on 5G-asiakkaita jo laajasti eri puolilla Suomea. Yritysasiakkaiden joukossa pk-yritykset ovat 5G-liittymien käyttöönotossa edellä muita.

Elisa toi ensimmäisenä suomalaisoperaattorina 5G-laitteet myyntiin kesällä 2019. Kiinnostus niitä kohtaan on lisääntynyt koko ajan, ja samalla liittymien myynti käy jatkuvasti vilkkaampana. ‒ Aloitimme 5G-liittymien myynnin kesällä, ja niiden suosio on kasvanut viime kuukausina merkittävästi, liiketoimintajohtaja Jan Virkki kertoo. ‒ Asiakkaamme ovat ottaneet 5G:n innokkaina vastaan, ja 5G-liittymiin on oltu hyvin tyytyväisiä.

5G:n suosio painottuu toistaiseksi isoihin kaupunkeihin: suurin osa Elisan 5G-asiakkaista asuu Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla sekä Tampereella ja Turussa. ‒ 5G kiinnostaa ymmärrettävästi erityisesti ensimmäisissä 5G-kaupungeissa, mutta 5G-liittymiä on myyty ilahduttavan paljon muuallakin, käytännössä ympäri maan, Jan Virkki kertoo.

5G tuo vauhtia mobiiliin ja kodin yhteyksiin

‒ Moni asiakkaamme on jo hankkinut 5G-liittymän, vaikka omilla kotikulmilla ei vielä olisikaan 5G-verkkoa. 5G-liittymää voi hyvin käyttää myös 4G-laitteessa, ja se tarjoaa parhaat yhteysnopeudet 4G-verkossakin. Jotta huippunopeasta liittymästä saa täyden hyödyn, tarvitaan sen pariksi kuitenkin 5G-laite, Virkki jatkaa.

Elisa toi syksyllä 5G Kotinetin myyntiin ensimmäisenä Suomessa. Se on erinomainen tapa saada kotiin nopea, vakaa ja kustannuksiltaan kohtuullinen nettiyhteys, jos esimerkiksi kuituyhteyden saaminen ei ole mahdollista. 5G Kotinettiä myydään tällä hetkellä Turussa ja Vantaalla.

‒ Meillä on jo paljon tyytyväisiä asiakkaita, joiden nettipulmiin 5G on tuonut ratkaisun, Jan Virkki kertoo. ‒ Asiakkaamme ovat kertoneet hankkineensa 5G Kotinetin korvaamaan huonosti toimivaa 4G-yhteyttä tai koska kuituyhteyttä ei ole ollut saatavilla. Monelle asiakkaallemme 5G Kotinetti on tuonut selvän eron aiempaan: sen ansiosta verkossa voi olla aiempaa useampia laitteita, ja sekä kotona työskentely että viihdepalvelujen käyttö sujuu paremmin, kun yhteydet ovat luotettavia, Virkki mainitsee.

Yritykset käyttävät 5G-liittymiä saadakseen nopean nettiyhteyden sekä toimistolle että mobiiliin

5G-liittymien edelläkävijöitä Suomessa ovat pk-yritykset, joissa nopeat nettiyhteydet sekä mobiilissa että toimistoverkossa koetaan tärkeiksi liiketoiminnan tehokkuuden kannalta, kun aikaa ei kulu odotteluun hitaiden nettiyhteyksien takia.

Suurasiakkaita kiinnostavat puolestaan 5G-teknologioita hyödyntävät ratkaisut, kuten VR:n/AR:n hyödyntäminen, etäohjaus, älyliikenne ja median välittäminen sekä privaattiverkot, jotka ovat hyödyllisiä esimerkiksi sairaaloiden nettiin kytkettävien laitteiden toimintavarmuuden takaamisessa. Lisäksi 5G on tuonut uutta vauhtia ja mahdollisuuksia esineiden internetin hyödyntämiseen, kun laitteita voi liittää verkkoon huomattavasti aiempaa suurempia määriä.

‒ Ensi vuonna tämä kehitys vain kiihtyy. 5G-verkon peittoalue laajenee Suomessa jatkuvasti ja kattaa entistä enemmän myös sellaisia alueita esimerkiksi kaupunkien ydinkeskustojen ulkopuolella, joissa on paljon yritystoimintaa. Vantaan ja Vaasan 5G-verkot ovat tästä konkreettinen esimerkki – niiden rakentamisessa on huomioitu alueella toimivien yritysten ja yhteisöjen tarpeet, toteaa Elisan liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Elisan 5G-verkko laajenee jatkuvasti

Elisa on ensimmäisenä suomalaisena operaattorina avannut 5G-verkkoja useaan suomalaiseen kaupunkiin ja verkon alueella asuu jo satoja tuhansia suomalaisia.  Vuonna 2019 verkkoja avattiin Helsinkiin, Espooseen, Tampereelle, Vantaalle, Ouluun, Turkuun, Jyväskylään, Lahteen, Kuopioon, Poriin, Kouvolaan, Seinäjoelle ja Vaasaan. Vuoden 2020 aikana Elisan 5G-verkkojen laajentuminen jatkuu kiivaana.

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj


27.12.2019

Elisa: Tänä vuonna joulurauhan julistuksen yhteydessä testattiin 5G-teknologiaa

Joulurauha julistettiin tänäkin vuonna perinteisin menoin Turun Vanhalta Suurtorilta. Yle välitti joulurauhan julistuksen Yle TV1:ssä, Yle Radio Suomessa ja Yle Areenassa suomeksi ja ruotsiksi.

Joulurauhan julistuksen perinne on jatkunut lähes katkeamattomana yli 700 vuoden ajan. Se on radioitu vuodesta 1935 lähtien ja tv-lähetykset aloitettiin vuonna 1983.

Tänä vuonna joulurauhan julistuksen lähettämisessä kokeiltiin 5G-teknologiaa. Yle toteutti kokeilun yhdessä Elisan ja Turun kaupungin kanssa.

Tilaisuus kuvattiin kamerakopterilla, josta videokuva lähetettiin 5G-verkon kautta tuotantoalustoille. Kokeilu oli suomalaisittain ensimmäinen, jossa 5G-teknologiaa hyödynnetään videon lähettämisessä droonista suoratoistopalveluun.

Yleisradiossa kehittyvän 5G-teknologian odotetaan tuovan mukanaan ratkaisuja niin tuotantoon kuin tuotannon jakeluun.

"Yle käyttää jo nyt mobiiliverkkoteknologiaa ohjelmatuotannossa. Uskomme, että 5G-teknologia mahdollistaa meille tuotannon toteuttamiseen uusi mahdollisuuksia. Haluamme myös samalla edistää 5G-verkkojen kehittymistä Suomessa niin, että ne palvelevat paremmin suomalaisten mediankäyttötapoja", sanoo Ylen mediateknologiasta vastaava päällikkö Olli Sipilä.

”Joulurauhan julistuksen striimaamiseen ilmasta käsin tulee uusia ulottuvuuksia, kun 5G:n ansiosta huipputarkan kuvanlaadun välittäminen droonista suoraan lähetykseen oli mahdollista. Turussa sijaitsee yksi Pohjoismaiden laajimmista 5G-verkoista, ja on hienoa, että Yle ja Turun kaupunki ovat aktiivisia testaamaan ja kehittämään tätä verkkoa hyödyntäviä uusia palveluita”, kertoo Elisan liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOy

Yle on suomalaisten oma julkisen palvelun mediayhtiö, maan monipuolisin luovan työn yhteisö ja sisältötalo. Teemme Suomen suosituimpia sisältöjä verkkoon, televisioon ja radioon. Meillä on rohkea kokeilemisen kulttuuri ja intohimoisia huippuosaajia. Olemme media-alan edelläkävijöitä ja mukana alan muutoksissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Kehitämme uusia tapoja olla läsnä, kertoa tarinoita ja koskettaa. Haluamme olla maailman paras julkisen palvelun media! yle.fi/yleisradio


23.12.2019

Antenni-tv-verkon maksu-tv-palveluiden saatavuus laajenee

Digita tarjoaa antenni-tv-verkossaan maksu-tv-palveluja HD-tasoisena vuoden 2020 alusta. Maksu-tv-palveluiden saatavuus laajenee Digitan antenni-tv-verkossa nykyisestä 85 prosentin väestöpeitosta 90 prosenttiin. Maksu-tv-palveluja lähetetään jatkossa nykyisten tv-asemien lisäksi myös Fiskarsin, Haapaveden, Kerimäen, Kolin, Mikkelin, Pernajan, Vaasan ja Vuokatin tv-asemilta. Jatkossa HD-kanavien vastaanottoon ei tarvita erillistä antennia.

Digita tarjoaa tv-verkossaan 31 maksu-tv-kanavaa, joista 12 HD-tasoisina. Katso osoitteesta www.digita.fi/tvkanavat 1.1.2020 voimaan tulevat maksu-tv-kanavat ja kanavapaikat.

Nykyiset antenni-tv-verkon maksu-tv-asiakkaat saavat tilaamansa kanavapaketit vuodenvaihteen jälkeen normaalisti ilman erillisiä toimenpiteitä. Uusien maksu-tv-asiakkaiden tulee varmistaa, että tv-vastaanotin sisältää AntennaReady HD –hyväksytyn DVB-T2-virittimen sisältävän television sekä CI+ -kortinlukijan.

Tv-katsojien ei tarvitse tehdä lisähankintoja tai muutoksia antenneihinsa saadakseen maksu-tv-palvelut käyttöönsä. Uusilla näkyvyysalueilla uuden taajuuden lisääminen yhteisantennikiinteistöihin vaatii kuitenkin useimmiten muutoksia taloyhtiön yhteisantennijärjestelmään. Tämän osalta kannattaa olla yhteydessä ensisijaisesti isännöitsijään tai ammattitaitoiseen antenniasentajaan.

Muutostöitä tehdään 31.12.2019

Uusien maksu-tv-kanavien käynnistyminen Digitan verkossa edellyttää teknisiä muutostöitä, joita tehdään tiistaina 31.12.2019 klo 9:30 alkaen. Tästä aiheutuu tv-katsojille muutaman minuutin pituinen katkos nykyisissä maksu-tv-lähetyksissä klo 9:50 sekä mahdollisesti lyhyitä katkoksia klo 10-12 välillä. Tämän jälkeen tulee tehdä kanavahaku saadakseen kanavat näkyviin. Useimmat vastaanottimet etsivät uudet kanavat automaattisesti, mutta jotkin televisiot tai digiboksit saattavat vaatia kanavien virittämisen uudelleen tai tehdasasetusten palauttamisen. Ohjeet kanavahaun tekemiseksi löytyvät Digitan internet-sivuilta www.digita.fi/kanavahaku tai laitteen käyttöoppaasta.

Digitan antenni-tv-verkon maksu-tv-palveluja myydään tuttuun tapaan DNA:n myyntiverkostossa.

Katso maksu-tv-palveluiden näkyvyysalue osoitteesta www.digita.fi/karttapalvelu. Lisätietoa maksu-tv:stä https://www.digita.fi/maksutv ja antenni-tv:n kanavalta 99, 31.12.19 alkaen.

Digita omistaa ja operoi Suomen johtavaa valtakunnallista maanpäällistä televisio- ja radioverkkoa ja on maan suurin riippumaton tietoliikennemastojen omistaja. Yhtiö on digitaalisen infrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja. Digitan palveluihin kuuluvat tietoliikennemastot, konesali- ja esineiden internet (IoT) -palvelut ja tulevaisuuden broadcasting-palvelut. Palveluita tarjotaan maan suurimmille matkapuhelinoperaattoreille, internet- ja mediayhtiöille, infrastruktuuriyhtiöille ja kiinteistöjen omistajille. Digitassa työskentelee valtakunnallisesti 180 alan osaajaa. www.digita.fi


20.12.2019

Telian 5G-verkko laajeni Tampereelle

Telia rakentaa vauhdikkaasti 5G-verkkoa Suomen seitsemään suurimpaan kaupunkiin. Tulevaisuuden verkko on nyt avautunut käytettäväksi Tampereella.

Telia kertoi lokakuussa kiihdyttävänsä 5G-verkon rakentamisohjelmaa samalla kun yhtiö käynnisti 5G-laitteiden ja -liittymien myynnin. Tampereella ensimmäisen vaiheen rakentaminen on edennyt hyvää vauhtia, ja vuoden loppuun mennessä 5G-verkko palvelee jo laajasti eri puolilla Tamperetta.

”Haluamme tarjota 5G:stä kiinnostuneille asiakkaille nopeasti mahdollisuuden käyttää tulevaisuuden verkkoa nyt, kun 5G lähtee toden teolla liikkeelle”, sanoo myyntijohtaja Kimmo Sulin Telialta.

5G tarjoaa huippunopean ja viiveettömän langattoman nettiyhteyden. Uusi verkko tarjoaa myös alustan viihteen, virtuaalitodellisuuden, esineiden internetin ja uudenlaisten teollisten ratkaisujen kehitykselle. Telian 5G-verkossa tehtiin juuri 2 Gbit/s:n Euroopan nopeusennätys testitaajuuksilla.

Seitsemästä suurimmasta kaupungista laajaan 5G-peittoon vuonna 2020

Vuoden 2019 loppuun mennessä Telian 5G-verkko on käytössä jo seitsemässä Suomen suurimmassa kaupungissa. Verkon rakentaminen jatkuu vuoden 2020 alussa näillä alueilla, ja sen jälkeen rakentamisohjelma laajenee nopeasti uusiin kaupunkeihin.

5G-verkon käyttö edellyttää 5G-laitetta ja siihen sopivaa liittymää. Telia toi lokakuussa myyntiin ensimmäiset 5G-puhelimet ja -reitittimet. ”Tuomme viimeisimmät 5G-laitteet myyntiin sitä mukaa kun markkinat kehittyvät. Kannattaa muistaa, että uudet 5G-laitteet ovat valmistajiensa kärkilaitteita, jotka takaavat parhaan käyttökokemuksen myös huippunopeassa 4G-verkossamme”, Kimmo Sulin sanoo.

Telia tarjoaa 5G-puhelimiin 1 000 ja 450 Mbit/s maksiminopeuksiin yltäviä liittymiä ja mobiililaajakaistakäyttäjille 1 000 Mbit/s 5G-liittymää. Lisätietoja 5G-laitteista ja liittymistä: www.telia.fi/5G.

Pilottiasiakkaiden kautta täysmittaiseen kaupalliseen 5G-palveluun

Telia ja Nokia ovat kehittäneet pitkäjänteisesti 5G:tä pilottien, esimerkkien ja ensimmäisten yritystoteutusten kautta. Kaupallisen 5G-verkon Telia avasi vuoden 2019 alussa. Verkon palvelut tulivat ensimmäisenä valikoitujen yritysasiakkaiden käyttöön mm. pilottihankkeissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja ABB:n Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalla. Oulussa 5G-verkko on tukenut alueen teollisuuden ja logistiikan toimijoiden ekosysteemiä digitaalisten toimintamallien ja innovaatioiden kehittämisessä.

Telian verkon kuuluvuuskartta: https://www.telia.fi/asiakastuki/verkko/verkko/verkkokartta
(Uudet 5G-verkon tukiasemat päivittyvät karttaan muutaman päivän viiveellä)

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


19.12.2019

Haaveilun sijaan ratkaisuja

Sähköisen tunnistamiseen liittyvä lainsäädäntö uudistettiin viime keväänä. Uudistuksen myötä sähköisen tunnistamisen sääntelyä vahvistettiin esimerkiksi luomalla yhtenevät ja avoimet pelisäännöt palveluntarjoajille.

Laki on ollut voimassa kymmenisen kuukautta eikä vaikutusarvioita ole vielä virallisesti tehty. Näppituntuma on kuitenkin se, että lain tarkoitus on toteutunut hyvin. Tavalliselle kuluttajalle lainmuutos on tarkoittanut sitä, että yhä useampi palvelu toimii yhdellä ja samalla vahvan tunnistautumisen välineellä sen sijaan, että eri palvelut edellyttävät eri käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmää. Jokaisella meistä on lukemattomia eri yhdistelmiä eri sähköpostiosoitteista ja salasanoista. Vahvan tunnisteen käyttö sen sijaan on yksikertaista; esimerkiksi Mobiilivarmennetta käyttäessään tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku.

Kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa

Vahva sähköinen tunnistaminen on mahdollista valtaosalle suomalaisista. Yksi haasteellinen ryhmä ovat kuitenkin esimerkiksi alaikäiset, joille aikuisväestön tarpeisiin luodun vahvan sähköisen tunnistusvälineen hakeminen on tarpeettoman vaikeata. Samalla tavalla pulmallinen joukko ovat maahanmuuttajat, joiden henkilöllisyyden ja taustan varmistaminen on joskus jopa mahdotonta.

Palveluiden digitalisoituessa yhä voimakkaammin  on kuitenkin selvää, että ihan kaikki kansalaiset tarvitsevat sähköistä tunnistautumistapaa.  Uskon, että ratkaisut löytyvät tehokkaimmin yhteistyössä nykyisten, jo toimivien tunnistautumisjärjestelmien kanssa, kunhan vain valmistelu tehdään huolella ja erilaisten ryhmien erityispiirteet huomioiden.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Sen sijaan, että pyrittäisiin kiireesti ratkaisemaan ongelmakohtia, ollaan valtiovarainministeriössä jälleen herättelemässä henkiin hanketta rakentaa valtiollinen tunnistautumisjärjestelmä koko kansalle. Edellisen kerran tätä yritettiin vuosituhannen alussa, jolloin henkilökorttiin tulikin mikrosiru. Tämä ei kuitenkaan koskaan kiinnostanut kuluttajia, koska pankkien ja teleyritysten tarjoamat palvelut olivat yksinkertaisempia käyttää. Hintaa tälle yritykselle tuli kymmeniä miljoonia euroja. Hanketta viriteltiin uudemman kerran 2012 – 2013, jolloin valtion toiminta aiheutti laaja-alaisen markkinahäiriön ja esti Mobiilivarmenteen käytön yleistymisen. Näitä virheitä ei saa toistaa.

Valtion kannalta on kustannustehokkaampaa hyödyntää jo nyt laajasti tarjolla olevia, kaupallisia sähköisen tunnistamisen palveluita kuin ryhtyä uuteen hankkeeseen. Koko kansan kattavan valtiollisen järjestelmän suunnittelu, toteutus ja myös sen ylläpito olisi valtava kustannus.

Parhaimmillaan markkinat kirittävät itseään ja yritykset luovat entistä laadukkaampia palveluita kasvattamatta valtion menoja. Valtion tehtävä on päivittää nykyistä lainsäädäntöä ja huolehtia siitä, että tunnistautumisjärjestelmiltä vaadittavat ehdot täyttyvät ja palvelut kehittyvät kansalaisten tarpeiden mukaisesti.  Valtion rooli on mahdollistaa selkeä ja ennakoitava toimintaympäristö markkinaehtoiselle toiminnalle, jotta sitoutuminen pitkäaikaisiin investointeihin on mahdollista.

Lue lisää

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

19.12.2019

Elisalta jälleen uusi 5G-avaus – avasi 5G-verkon Poriin

Elisa jatkaa uusien 5G-kaupunkien avauksia. Nyt verkko on avattu Poriin, jossa 5G palvelee aluksi ydinkeskustan alueella.

Elisa on avannut vuoden 2019 aikana 5G-verkot jo kolmelletoista paikkakunnalle Suomessa. Uusin verkko avautuu Poriin, jossa verkko palvelee ensimmäisessä vaiheessa ydinkeskustan aluetta, ulottuen Kokemäenjoen rannasta Helsingintielle sekä Kuudesosasta Itätullin ja Kuninkaanhaan alueille.

Porin kaupunki on valmistautunut 5G:n tuloon jo pidemmän aikaa.

– Meillä on suunnitelmia 5G:n hyödyntämiseksi ja halusimme aloittaa valmistautumisen uuden teknologian käyttöön ottoon hyvissä ajoin. Olemme pitäneet yhteisiä kehitystyöpajoja alueen toimijoiden ja yritysten kanssa, joissa on mietitty keinoja hyödyntää 5G:tä. Konkreettisia toimenpiteitä 5G-teknologian hyödyntämiseksi alueen yritysten tarpeisiin on parhaillaan käynnistymässä, Porin kaupungin elinvoimayksikön päällikkö Jouko Hautamäki kertoo.

Elisalla Porin suunnitelmat otetaan innolla vastaan. Muualla Suomessa tehdyt 5G-kokeilut ovat antaneet hyviä tuloksia.

– Uusi teknologia luo kaupungeille erinomaiset mahdollisuudet uudenlaisille digitaalisille palveluille. 5G:tä on Suomessa hyödynnetty jo muun muassa syrjäytymisen ehkäisyssä ja vanhustyössä sekä liikenteen, turvallisuuden ja terveydenhuollon alueille. On ollut hienoa olla mukana suunnittelemassa porilaisille uusia 5G-palveluita, joista ensimmäiset saadaan käyttöön jo mahdollisesti ensi vuoden aikana, Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen iloitsee.

Elisa on avannut 5G-verkkoja tähän mennessä Helsinkiin, Vantaalle, Espooseen, Tampereelle, Jyväskylään, Lahteen, Ouluun, Turkuun, Kuopioon, Poriin, Kouvolaan, Vaasaan ja Seinäjoelle. 5G-palveluiden edelläkävijänä tunnettu Elisa toi ensimmäisenä operaattorina myyntiin 5G-päätelaitteet ja liittymät keväällä 2019, ja myy tällä hetkellä asiakkailleen usean eri valmistajan 5G-puhelimia ja -reitittimiä sekä liittymiä 300 Mbps-, 600 Mbps- ja 1 Gbps-nopeuksilla. Elisan 5G-karttaan voi tutustua osoitteessa www.elisa.fi/kuuluvuus

 

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOy


19.12.2019

Mobiilivarmenteen käyttö kasvaa edelleen

Sähköisen asioinnin määrä kasvaa jatkuvasti. Digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista sekä käyttäjälle että palvelujen tarjoajille. Kun palvelut kulkevat kännykän mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistautumisväline löytyy samasta paikasta.

Vahvan sähköisen tunnistamisen ajatuksena on, että luotettava toimija takaa käyttäjän identiteetin aina, kun tunnistamista käytetään. Tunnistamisessa käytettyjä välineitä ovat verkkopankkitunnukset, Väestörekisterikeskuksen kansalaisvarmenne eli käytännössä poliisin myöntämä sähköinen henkilökortti sekä teleyritysten Mobiilivarmenne.

Suurin osa kansalaisista käyttää edelleen tunnistautumiseen verkkopankkitunnuksia. Viranomaisasiointiin tarkoitetun Suomi.fi -verkkopalvelun tunnistautumisista tehtiin tämän vuoden tammi-marraskuussa 93,4 % pankkitunnuksilla ja 6,6 % Mobiilivarmenteella (luvuista on jätetty pois yritys- ja yhteisökäytössä olevat Katso- ja Varmennekortti-kirjautumiset).

Mobiilivarmenteen käyttö on kasvussa: vuoden 2018 tammikuussa kuluttajien Suomi.fi-kirjautumisista 3,6 % tehtiin Mobiilivarmenteella, kun tämän vuoden marraskuussa osuus oli jo 7,5 %. Mobiilivarmenteen osuus kirjautumisista oli tämän vuoden tammi – marraskuussa yli puolitoistakertainen viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Markkinaosuuksista on poistettu yrityksille ja yhteisöille tarkoitetut Katso-palvelut  sekä kohteet, joissa toimii ainoastaan HST-kortti. Lähde: suomi.fi -palveluhallinta (suomi.fi tunnistuksen tapahtumamäärät 11/2019)

Mobiilivarmenne uudistuu

Teleyritykset ovat kertoneet uudistavansa nykyistä Mobiilivarmennetta vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana. Mobiilivarmenteen uudistus on merkittävä investointi, joka tuo mukanaan uusia käyttömahdollisuuksia sekä helpompaa ja turvallisempaa asiointia kansalaisille.

Uudistuva Mobiilivarmenne tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta. Varmenteen käyttöönotosta on myös tulossa entistä helpompaa.

Lue lisää:

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

19.12.2019

Puhelinlankojen laulu loppuu – Telian lankapuhelinpalvelut suunnitellusti päätökseen vuoden loppuun mennessä

Telian lakkautettavan lankapuhelinverkon liittymät on suljettu syksyn aikana. Vanhentuneesta teknologiasta luopuminen on sujunut ongelmitta. Osa liittymistä on ollut käyttämättömiä, mutta vain kolmannes kuluttaja-asiakkaista on jatkanut ilman korvaavaa palvelua liittymien lopetuksen jälkeen. 

Telia kertoi tämän vuoden tammikuussa lakkauttavansa lankapuhelinpalvelujen tarjoamisen vuoden 2019 kuluessa. Lankapuhelinpalveluiden alasajo on edennyt vuoden aikana suunnitellusti, kun runsaat 6 000 kuluttajaliittymää on suljettu. Asiakkaat ovat lopettaneet liittymiä päättämisilmoituksen jälkeen ja Telia on järjestänyt korvaavia palveluita niitä halunneille asiakkaille.

”Olemme luvanneet toteuttaa kaikki lankapuhelinpalvelut nykyaikaisemmilla vaihtoehdoilla. Vajaa puolet kuluttajista on jatkanut vanhan lankapuhelinnumeron käyttöä pöytä-gsm-puhelimella, ja kolmannes ei ole tarvinnut uutta korvaavaa palvelua tilalle”, kertoo teknologiajohtaja Jari Collin Telialta.

Kuluttaja-asiakkaiden viimeiset liittymät hiljenivät jo lokakuussa. Isojen yritys- ja yhteisöasiakkaiden teknologian vaihto on edennyt yrityskohtaisten suunnitelmien mukaan vuoden loppua kohden. Yritysasiakkailla on tyypillisesti käytettävissään monipuolinen valikoima mobiili- ja internetpuhepalveluita poistuvien lankapuheluiden tilalle. 

Tekniikka vanhentui, asiakkaat siirtyivät matkapuhelimiin  

Lankapuhelinverkon tekniikka on vanhentunut ja palveluiden käyttö vähentynyt vauhdilla. Lankapuheluiden osuus Suomen puheliikenteestä on vain 3 %, ja lankapuheluiden ja -minuuttien määrä Telian verkossa on laskenut tällä vuosikymmenellä 20 - 25 % vuodessa.  

Lankapuhelinverkon tekniikan vanhentuminen on kouriintuntuvaa. Verkossa käytettävät laitteet ovat vanhentuneita, ja verkon ylläpito ja korjaaminen on jo pitkään tukeutunut vanhoista laitteista saataviin varaosiin. 

Lankapuheluiden päätyttyä Telia jatkaa lankapuhelinverkon keskusten, keskittimien ja muiden laitteiden purkamista. Lankapuhelinpalveluiden päättyminen ei koske kupariyhteyksillä toimivia laajakaistaliittymiä. 

Tiedote 8.1.2019: Lankapuhelinpalvelut siirtyvät historiaan vuonna 2019 - Telia luopuu vanhentuneesta teknologiasta

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


19.12.2019

Lainsäädännön mahdollistettava uudenlaiset palvelut ja liiketoiminta

Tekijänoikeusdirektiivin kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet, sanoo sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko.

Sivistysvaliokunnan puheenjohtaja
Paula Risikko

Millä eväillä kotimainen sisältöliiketoiminta pärjää kilpailussa kansainvälisten sisältöjättien kuten Netfixin ja HBO:n kanssa?

Lähtökohtaisesti tässä on tietysti kyse hyvin epätasaisesta kamppailusta. Kotimainen sisällöntuotanto voi pärjätä ainoastaan erittäin korkealla laadulla ja hyvällä erottuvuudella muusta tarjonnasta.

Teknisin ratkaisuin tulee varmistaa, että kaupalliseen käyttöön tarjottavat sisällöt ovat helposti saavutettavissa kilpailukykyisin ehdoin. Valtio voi omalta osaltaan resurssien puitteissa yrittää tukea kotimaisen tuotannon edistämistä ja varmistaa esimerkiksi verotuksellisin keinoin yhtäläiset mahdollisuudet kilpailuun EU:n tasolla. 

Mitä lainsäätäjät voivat tehdä edistääkseen suomalaista sisältöliiketoimintaa?

Sivistysvaliokunnalle kuuluvat erityisesti tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ja sen osalta totean, että uusi valiokunta ei ole vielä käsitellyt tekijänoikeudellisia kysymyksiä muutoin kuin hyvitysmaksun osalta.

Kun puhutaan teollis- ja tekijänoikeuksia intensiivisesti hyödyntävistä aloista, niin niiden merkitys EU:n taloudelle on tunnetusti hyvin olennainen. Tutkimusten mukaan teollis- ja tekijänoikeusvaltaisten sektoreiden osuus on n. 42 % EU:n BKT:stä — arvoltaan n. 5,7 biljoonaa euroa/vuosi — ja nämä sektorit luovat 38 % kaikista työpaikoista.

Tämän liiketoiminnan kaikkien osapuolten, erityisesti oikeudenhaltijoiden kannalta on välttämätöntä, että EU:n laajuisesti noudatetaan tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.

Tekijänoikeusdirektiivin valmistelu oli varsin monipolvista ja sekavaa EU:ssa. Miten ennakoit kansallisen implementoinnin menevän?

Pidän selvänä, että digitaalisten sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi tarvitaan yhteisesti hyväksyttävät ja selkeät toimintamallit. Niillä tulee toisaalta turvat tekijänoikeudet selkeästi ja tehokkaasti mutta toisaalta mahdollistaa laajasti uudenlaisten palvelujen sekä uuden liiketoiminnan kehittäminen myös rajat ylittävissä tilanteissa. Kansallisessa implementoinnissa tulee pyrkiä yhteisesti sovittuihin ratkaisuihin, joilla tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti otetaan huomioon kaikkien osapuolten edut ja tarpeet.

Yksityinen kopiointi on vuosi vuodelta supistunut. Miten hyvitysmaksujärjestelmää tulisi uudistaa?

Sivistysvaliokunta on valtiovarainvaliokunnalle antamassaan lausunnossa valtion talousarvioehdotuksesta vuodeksi 2020 kannattanut yksityisen kopioinnin hyvityksen määrärahan pysyttämistä vuoden 2019 tasolla 11 miljoonassa eurossa vuosina 2020 ja 2021. Tämä mahdollistaa sen, että nyt on mahdollista rauhassa uudistaa hyvitysmaksujärjestelmää eduskunnan yksimielisesti vuonna 2018 hyväksymän lausuman mukaisesti.

Pidän tätä selvitystyötä erittäin tarpeellisena. Sivistysvaliokunta tulee aikanaan käsittelemään tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. 

Minkälaisia ohjelmia itse katselet ja millaisella laitteella? 

Katson erilaisia ohjelmia, jos vain ehdin. Kännykällä ja iPadilla enimmäkseen uutisia, mutta muuten TV:stä.


19.12.2019

Sisältöjen vuosikymmen käynnistyy kahden viikon päästä

Kahden viikon kuluttua käynnistyy 2020-luku, joka tulevaisuudessa muistetaan hyvien sisältöjen kultaisena aikakautena.

Nykyinen vuosikymmen päättyy sisältöjen sakkilaudalla tilanteeseen, jossa raskas kalusto on ajettu asemiin. Viimeisiä ratsuja ja lähettejä asetellaan vielä oikeisiin ruutuihin ennen kuin rynnäkkö alkaa. Ja se tulee olemaan ennen näkemättömän raju.

Tietenkin hyviä sisältöjä on arvostettu ja kulutettu leirinuotioiden tarinatuokioista lähtien. Uusien teknologioiden myötä sisältöjä on tehty, jaettu ja kulutettu jatkuvasti enemmän samalla, kun niiden merkitys yhteiskuntia ja maailmaa muokkaavana voimana on vahvistunut vuosikymmenestä toiseen.

Syrjäinen syöksykierre

2000-luvun alku jää päiväkirjoihin aikakautena, jolloin internet murjoi sisällöntuotannon. Yksi kulutetuimmista sisällöistä, musiikki, menetti kymmenessä vuodessa maailmanlaajuisesta kokonaisarvostaan 71 prosenttia. Seuraavaksi lankulle astelivat painettu lehti ja televisio. Perinteisen median syöksykierre kiihtyi vuodesta toiseen.

Samalla uudet toimijat kuitenkin pystyttivät sisältömarkkinoille uudenlaisen maailmanjärjestyksen. Spotify, YouTube, Facebook ja Netflix käynnistivät omilla toimialoillaan muutokset, joiden vaikutukset alamme todenteolla hiljalleen nähdä. Ja se on vasta alkusoittoa.

Suomessa sisältöpelurit uskoivat pitkään, että syrjäinen sijainti, vahva kulttuuriperinne ja oma kieli suojaisivat isoilta kolhuilta. Mutta toisin kävi, törmäyksessä syntyneet mustelmat ja ruhjeet ovat vielä pitkään arkoja.

Alkava vuosi tuo globaalin sisältökilpailun ryminällä etuovellemme. Muun muassa Disney, Amazon ja Apple aloittavat myös Pohjolassa sellaisen sisältöjen ilotulituksen, että katsoja saattaa hetken kuluttua kokea musertuvansa laatusisältöjen alle. Se voima, joka kansainvälisillä digijäteillä on käytettävissään, muuttaa kertaheitolla kaikki sisältöpelin säännöt. Ja kannattaa muistaa, että esimerkiksi Facebook vasta käynnistelee omaa sisältökonettaan.

Mutta.

Raaka kansainvälinen kilpailu on ajanut paikalliset sisältötoimijat ylös mukavista nojatuoleistaan. Kun Ruotsin suurin kaupallinen tv-kanava TV4 vielä neljä vuotta sitten teki vuodessa yhden ison budjetin draamatuotannon, on niitä tänä vuonna syntynyt jo kymmenen. Myös Suomessa operaattorit ovat alkaneet panostaa isoja summia erilaisiin ohjelmasisältöihin. Ja esimerkiksi MTV on investoinut isolla kädellä kotimaiseen uutistuotantoon.

Tämä kehitys jatkuu ja voimistuu lähivuosina. Katsojat ovat omilla valinnoillaan osoittaneet haluavansa paikallista draama-, viihde- ja uutissisältöä ja olevansa myös valmiita maksamaan siitä. Ja sitä he myös saavat, sillä kiinnostava paikallinen sisältö on kotimaisten mediayhtiöiden ainoa todellinen kilpailukeino yhä kovenevassa taistossa.

Teknologia muokkaa sääntöjä

Yksi 2020-luvun tärkeimpiä mutta samalla arvoituksellisimpia tekijöitä sisältökisassa on nopeasti kehittyvä teknologia. 5G muuttaa niin mediasisältöjä kuin niiden kulutustapoja jo lähivuosina enemmän kuin uskommekaan. Esimerkiksi jääkiekon katselukokemus muuttuu nopeampien ja laadukkaampien yhteyksien ansiosta merkittävästi.

Keino- ja lisätty todellisuus puolestaan alkavat muovaamaan tottumuksiamme vuosikymmenen puolivälissä. Erityisesti virtuaalinen todellisuus nyrjäyttää katsojakokemuksen uuteen asentoon esimerkiksi yhdessä maailman seuratuimmassa sisällössä, e-urheilussa. Tässä kisassa suomalaisyrityksillä on vähintäänkin kohtuulliset lähtökohdat.

Telian Bonnier Broadcasting -kauppa on hyvä avaus alkavalle sisältöjen kultakaudelle. Sen täytyy kuitenkin johtaa keksintöihin, jotka uudistavat mediasisältöjä ja niiden kuluttamista, jotta ne raivaavat tietä kotimaisen sisällön menestymiselle ja luovat kuluttajille uusia digitaalisia kokemuksia.

Uskoisin, että voimme suhtautua tulevaan vuosikymmeneen luottavaisin mielin.

Ratsu G5, shakki

Heli Partanen on Telia Finlandin kuluttajaliiketoiminnan johtaja ja vt. varatoimitusjohtaja.


18.12.2019

Myös Yleisradion kanavien siirtovelvoitesääntely purettava

Nykyisin kaapelitelevisioyhtiö sekä yhteisantennijärjestelmää asukkaille tarjoava asunto-osakeyhtiö on velvollinen siirtämään verkossaan ilman korvausta julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä näihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut. Eurooppalaisen sähköisen viestinnän sääntelystä annetun telepakettidirektiivin mukaan tällaisia velvoitteita tulisi asettaa ainoastaan, mikäli ne ovat välttämättömiä ja kohtuullisia.

Jäsenvaltioiden tulee direktiivin mukaan arvioida siirtovelvollisuuksia säännöllisesti. Esimerkiksi Ruotsissa tämä tehdään 26.8.2020 mennessä. Suomessa arviointi on tehty vuonna 2016, ja liikenne- ja viestintäministeriön laatiman esitysluonnoksen mukaan seuraavan kerran se tehdään vuonna 2021. Tämän vuoksi siirtovelvoitesääntelyyn ei ehdoteta muutoksia telepakettidirektiivin kansallisen täytäntöönpanon yhteydessä.

Sisältöjen kuluttaminen erilaista kuin ennen

Ministeriön toiveissa on, että Yleisradion, operaattoreiden ja muiden toimijoiden kanssa löydettäisiin yhteinen kompromissiratkaisu ennen siirtovelvoitesääntelyn seuraavaa arviointia.

Vuoden 2016 jälkeen suomalainen mediaympäristö on kuitenkin perustavanlaatuisesti muuttunut. Yhä useampi suomalainen käyttää laajakaistaan perustuvia IPTV-palveluita, ja ohjelmien katselu myös nettitelevision kautta on voimakkaassa kasvussa. Ylen, MTV:n, Nelosen ja muiden kotimaisten nettitelevisiopalveluiden kuukausittaisia käynnistyksiä oli jo vuoden 2018 alkupuolella yli 70 miljoonaa, ja tänä päivänä luku on varmasti tätäkin suurempi.

Siirtovelvoite jo poistunut kaupallisilta kanavilta

Osa kaupallisista kanavista poistettiin siirtovelvoitteen piiristä vuonna 2011 ja loput vuonna 2017. Must carryn eli siirtovelvoitteen päättymisestä huolimatta näiden kanavien jakelu kaapeliverkoissa jatkui entiseen tapaan.

Myöskään Yleisradion kanavien pitäminen siirtovelvoitteen alaisena ei ole tarpeen, sillä ne ovat joka tapauksessa katsojien saavutettavissa useilla eri vastaanottotavoilla ja -laitteilla.

Must carry on teknologisen kehityksen muuttamassa mediaympäristössä tullut tiensä päähän, ja myös Yleisradion ohjelmien lähettämisestä tulisi sopia kaupallisesti kuten muidenkin kanavien osalta toimitaan. Siirtovelvoitesääntelyä pitää tarkastella jo ennen vuotta 2021, koska se ei ole enää nykyisellään välttämätön tai kohtuullinen.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Operaattoreista ei saa tehdä sisältöpoliiseja

Teleyritys on internetverkon ylläpitäjä. Sen roolia on usein verrattu tienpitäjään, jonka tehtävä on rakentaa riittävät ja hyväkuntoiset tiet ja pitää niitä kunnossa. Tienpitäjän asia ei kuitenkaan ole valvoa, kuljetetaanko tietä pitkin ajavissa autoissa varastettua tavaraa tai muuta rikollista aineistoa. Tämä tehtävä kuuluu poliisille. Jos operaattorilla olisi velvollisuus seurata asiakkaidensa nettiliikennettä ja puuttua siihen tarvittaessa, muuttuisi sen rooli tien ylläpitäjästä poliisiksi.

Teleyritysten vastuuvapaus tiedon sisällöstä on niiden toiminnan perusta. Sähkökauppadirektiivissä säädellään välittäjinä toimivien palveluiden vastuusta niin, ettei pelkkää tiedonsiirtoa, välimuistiin tallentamista tai hosting-palvelua tarjoava ole direktiivin mukaisesti toimiessaan vastuussa asiakkaidensa tai käyttäjiensä palveluun tallentamasta aineistosta. Sähkökauppadirektiivissä myös selvästi kielletään yleinen valvontavelvollisuus.

Lukuisissa EU:n lainsäädäntöhankkeissa on viime aikoina pyritty lisäämään välittäjän vastuuta ja koettelemaan samalla sähkökauppadirektiivin vastuuvapausartiklojen rajoja. Esimerkiksi tekijänoikeusdirektiivin 17 artiklan myötä verkkosisällön jakopalvelun tarjoajana toimiva alusta, vaikkapa Facebook, on vastuussa palvelunsa käyttäjien mahdollisista tekijänoikeuden loukkauksista täysin eri laajuudessa kuin aikaisemmin. Muita tällaisia hankkeita ovat mm. terroristisen verkkosisällön levittämisen estämiseen tähtäävä asetusehdotus (kts. FiComin lausunto), e-Evidence -asetusehdotus (lausunto) sekä kuluttajaviranomaiselle säädettävä mahdollisuus määrätä teleoperaattoreita estämään verkkosisältöä (lausunto).

Suomessa välittäjien vastuuvapauden kaventamista on ehdotettu esimerkiksi esiselvityksessä manner-Suomen ulkopuolella tapahtuvan rahapelaamisen estämiseksi. Myös sähköisen viestinnän palvelulain uudistamisen yhteydessä on esitetty muutosehdotus, jossa teleyrityksen pitäisi estää asiakkaansa pääsy määräyksen kohteena olevaan aineistoon.

Uusi komissio on ilmoittanut avaavansa sähkökauppadirektiiviä sekä uudistavansa digitaalisia palveluja koskevaa sääntelyä. Digital Services Act (DSA) koskisi erityisesti internetissä toimivia verkkoalustoja (sosiaalinen media, hakukoneet, markkinapaikat, sovellusalustat) ja myös digitaalisia palveluita yleisemminkin. Toimenpiteiksi on ehdotettu esimerkiksi sitovia, tekijänoikeusdirektiivin ja AVMS-direktiivin kaltaisia huolehtimisvelvollisuussääntöjä sekä sisällön suodattamisen vaatimuksia.

Liikenne- ja viestintäministeriö on laatinut sähkökauppadirektiivin uudistamisesta muistioluonnoksen, joka sisältää alustavia kommentteja DSA-lainsäädäntöhankkeeseen. Siinä esitetyt näkemykset ovat erittäin kannatettavia. FiCom on toimittanut omat huomionsa luonnoksesta kommenttilausunnossaan.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

18.12.2019

Muutoksia antennitelevisioverkossa

Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kotitaloutta, joissa televisiolähetykset vastaanotetaan antenniverkon kautta. Jo jonkin aikaa on valmisteltu siirtymistä pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja entistä laajemman kanavatarjonnan.

Uuteen tekniikkaan siirtyminen perustuu valtioneuvoston vuonna 2012 eduskunnalle selontekona antamaan sähköisen median viestintäpoliittiseen ohjelmaan sekä kansainvälisiin päätöksiin. Suomen tv-toimijat ilmoittivat reilu vuosi sitten, että keväälle 2020 kaavailtu DVB-T2 -muutos viivästyy suunnitellusta aikataulusta.

Kodin televisiolaitteet kannattaa päivittää hyvissä ajoin

Antennitelevisioverkon teknologiamuutos toteutetaan joka tapauksessa lähivuosina, vaikka sen toteutusaikataulu onkin vielä avoinna. Niinpä useilla antenniverkossa televisiota katsovilla kotitalouksilla on edessään DVB-T2-virittimellä varustetun vastaanottimen hankinta. Tällä hetkellä noin 63 prosentilla niistä kotitalouksista, joissa antenniverkko on ainoa television vastaanottotapa, on käytössään DVB-T2-televisio tai -digiboksi.

Antenniverkon teräväpiirtotarjonnasta voi nauttia päivittämällä jo nyt kodin televisiolaitteet HD- eli DVB-T2 -aikaan. Lähes kaikissa nykyisin myynnissä olevissa uusissa vastaanottimissa on uuden tekniikan mukainen viritin, mutta asian voi helpoiten varmistaa valitsemalla laitteen, joka on Antenna Ready HD -hyväksytty.

Nykyistä televisiota ei kuitenkaan välttämättä tarvitse vaihtaa, vaan riittää, kun hankkii DVB-T2- virittimellä varustetun digiboksin. Testatut laitteet -sivustolla voi television mallinumeron perusteella tarkistaa, onko laite Antenna Ready HD -hyväksytty, jolloin siinä varmasti on DVB-T2 -viritin.

Antenniverkossa jatkossa vain yksi toimija

Suomessa on vielä hetken aikaa käytössä kaksi eri antennitelevisioverkkoa: Digita operoi UHF-taajuuksilla toimivaa verkkoa ja DNA VHF-verkkoa.

DNA ilmoitti lokakuussa, että se sulkee VHF-verkkonsa vuoden 2020 ensimmäisen puoliskon aikana ja luopuu samalla antenniverkon verkkotoimiluvistaan. Suurimmalla osalla antenniverkon kotitalouksista on käytössään myös UHF-antenni, joten muutos ei edellytä toimenpiteitä tv-katsojilta - käytännössä kanavat vain vastaanotetaan jatkossa toisesta antenniverkosta.

DNA:n antennitelevisioverkon maksu-tv-liiketoiminta asiakkaineen siirtyy Digitalle vuodenvaihteessa. Digita tarjoaa siis jatkossa antenniverkon maksutelevisiokanavat HD-tasoisina UHF-verkossaan. Digita myös laajentaa maksu-tv-palveluiden näkyvyysaluetta nykyisestä 85 %:n väestöpeitosta 90 %:iin.

Maksuttomat Ylen HD-kanavat aloittavat Digitan antenniverkossa 1.4.2020. Kaikki normaalitarkkuuden DVB-T -lähetykset jatkuvat antenniverkossa entiseen tapaan myös sen jälkeen.

Tämä aihe liittyy

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat @FiCom

Seuraa Katjaa Twitterissä: https://twitter.com/KatjaMLaine

18.12.2019

Suomalaiset käyttävät vähiten piraattisisältöä EU:ssa

EU:n teollisoikeuksien viraston (EUIPO) tuoreimman raportin mukaan Suomessa käytetään EU-maista vähiten laitonta verkkomateriaalia.  

Piratismi on EU-tasolla vähentynyt vuodessa peräti 15 prosenttia. Eniten väheni musiikin laiton lataaminen (32 %), mutta myös elokuvien (19 %) ja TV:n piratismi laski (8 %).

EU-maista piratismi oli yleisintä Latviassa ja Liettuassa. Siellä piraattisisältöjä käytettiin jopa yli 26 kertaa kuukaudessa internetin käyttäjää kohden. Keskimäärin eurooppalainen internet-käyttäjä kulutti piraattisisältöä lähes 13 kertaa kuukaudessa. Suomessa vastaava luku oli 4,5.

Korkean tulotason ja vähäisten tuloerojen maissa laittomien sisältöjen käyttö oli vähäistä. Samoin jäsenmaissa, joissa digitaalinen infra on kunnossa, internetin käyttäjiä paljon ja nettiyhteydet laajasti käytössä, piratismia on vähemmän. Se johtunee siitä, että tällaisissa maissa helppokäyttöisiä laillisia sisältöpalveluja on hyvin saatavilla.

Yksi piratismiin vaikuttava tekijä on myös yleinen asenneilmapiiri sitä kohtaan. Tekijänoikeusbarometrin mukaan suurin osa suomalaisista (58 %) ei hyväksy mitään piratismin muotoa.

Helppokäyttöiset lailliset palvelut paras vaihtoehto piratismille

On monenlaisia näkemyksiä siitä, miten piratismiin voidaan tehokkaimmin puuttua. Operaattorit vastustavat tekijänoikeuksilla suojatun aineiston luvatonta levittämistä sekä verkon muuta laitonta aineistoa ja kehittävät aktiivisesti uusia laillisia sisältöpalveluja. Kiinnostavat ja helppokäyttöiset lailliset palvelut ovat paras tapa vähentää laittomien, tekijänoikeuksia loukkaavien sisältöjen käyttöä.

Oikeudenloukkauksien torjunnassa on keskityttävä piraattipalveluita tehokkaasti ehkäiseviin politiikkatoimiin, kuten tekijänoikeutta loukkaavien sivustojen rahavirtojen katkaisemiseen. Pääpaino tulee kuitenkin ensisijaisesti olla laillisten palvelujen tarjoamisedellytysten parantamisessa.

Suomessa asioita on tehty oikein. Se, että Suomessa on EU-maista vähiten piratismia, on hieno saavutus. Toisin kuin kaupallisen tutkimuslaitoksen kysely kertoo, EUIPO:n raportin mukaan elokuvien, musiikin ja TV-sisältöjen laiton käyttö on Suomessa vähentynyt vuodesta 2017 vuoteen 2018. Lukee kumpaa tutkimusta vaan, piratismin taso ei onneksi Suomessa ole hälyttävä. Ei liioin ole syytä uskoa laskussa olleen trendin kääntyvän toiseen suuntaan.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

18.12.2019

TV:n katselu on voimissaan

Suomessa katsotaan televisiota useimmiten kaapeli- ja iptv-liittymistä

Yli puolet Suomen tv-talouksista on kaapeli- tai iptv -talouksia. Vähän alle puolet on antenni-tv -talouksia. Satelliittikanavien tilaajia on vain muutama prosentti. 

Televisiotalouksien liittymätyypit

Tiedot perustuvat kyselytutkimuksiin. Liittymätyypeissä on jonkin verran päällekkäisyyksiä, sillä kotitaloudessa voi olla useampi kuin yksi televisiolähetysten vastaanottotapa.

Liikenne- ja viestintäviraston mukaan IPTV-liittymiä on noin 500 000. Määrä on toistaiseksi melko pieni, mutta viidessä vuodessa kasvua on ollut noin 40 prosenttia. Kaapeli-tv-liittymiä on noin 1,7 miljoonaa. Niiden määrä on viidessä vuodessa kasvanut noin 15 prosenttia.

Kaapeli- ja IPTV-verkon liittymät Suomessa

Valtaosassa suomalaisia tv-talouksia katsotaan HD-kanavia

Noin 80 prosenttia tv-talouksia katsoo ohjelmia HD-kanavilta. Kaapelitalouksissa HD-kanavien katselu on selvästi yleisempää kuin antennitalouksissa. (Finnpanel)

HD-kanavien katsomisen yleistyminen eri tv-talouksissa

Maksu-tv-tilaajien määrä pienessä kasvussa

Maksu-tv-talouksien määrä on ollut kasvussa vuodesta 2015, tosin vuoden 2014 huippulukuja ei ole saavutettu. Vuonna 2018 maksullisia tv-kanavia tilasi 705 000 taloutta, mikä oli 12 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015 (Finnpanel). Kaapeli- ja iptv-verkossa muutokset maksu-tv-talouksien määrissä eivät ole olleet yhtä suuria. Vuodesta 2015 määrä on kasvanut 2,5 prosenttia (FiCom).

Maksu-tv-taloudet

Nettitelevisio-, suoratoisto- ja internetin videopalveluiden katselu Suomessa

Televisioyhtiöiden nettitelevisiopalveluita (esim. Yle Areena, mtv ja Nelosen Ruutu) katsoo 71 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista suomalaisista. Internetin videopalveluita (esim. Youtube ja Vimeo) katsoo suunnilleen yhtä moni. Suoratoistopalveluita (Netflix, Viaplay, HBO Nordic jne.) katsoo 47 prosenttia 16 – 89 -vuotiaista. (Tilastokeskus)

Liikenne- ja viestintävirasto kysyy omassa kuluttajatutkimuksessaan muun muassa maksullisten tv- tai videopalveluiden tilaamisesta. Tänä vuonna 49 prosenttia vastaajista oli tilannut jotakin tällaista palvelua. Osuus on noussut kymmenen prosenttiyksikköä kahdessa vuodessa.

Suosituimmat maksulliset OTT-palvelut

Television katseluun käytetty aika ja laite

Suomessa television katseluun käytetään päivittäin aikaa hieman vajaa kolme tuntia. Eniten televisiota katsovat yli 65-vuotiaat, lähes viisi tuntia päivässä.  Vähiten sitä katsovat 15 – 24-vuotiaat, vain 41 minuuttia päivässä.

Televisiolaitetta käytetään myös esimerkiksi suoratoistopalveluihin sekä pelaamiseen ja tallenteiden katseluun. Muuhun kuin perinteisen television katseluun käytetty päivittäinen aika on keskimäärin 35 minuuttia. Eniten TV-laitetta ei-perinteisesti käyttävät 25 – 44-vuotiaat, 56 minuuttia päivässä.

Toisaalta televisio-ohjelmia katsotaan myös muilla laitteilla kuin televisiosta. Online-katselu tuo keskimäärin 6 prosenttia lisää television katseluaikaa. Eniten, 27 prosenttia, se lisää 15 – 24-vuotiaiden katseluaikaa.

Online-katselu jakautuu iän ja laitteen mukaan

 

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

17.12.2019

Telian 5G-verkko palvelee nyt myös Jyväskylässä

Telia rakentaa vauhdikkaasti 5G-verkkoa Suomen seitsemään suurimpaan kaupunkiin. Tulevaisuuden verkko on nyt avautunut käytettäväksi Jyväskylässä. 

Telia kertoi lokakuussa kiihdyttävänsä 5G-verkon rakentamisohjelmaa samalla kun yhtiö käynnisti 5G-laitteiden ja -liittymien myynnin. Jyväskylässä ensimmäisen vaiheen rakentaminen on hyvässä vauhdissa, ja vuoden loppuun mennessä 5G-verkko palvelee jo laajasti kaupungin keskustassa.

”Haluamme tarjota 5G:stä kiinnostuneille asiakkaille nopeasti mahdollisuuden käyttää tulevaisuuden verkkoa nyt, kun 5G lähtee toden teolla liikkeelle”, sanoo paikallisjohtaja Milla Hänninen Telialta.

5G tarjoaa huippunopean ja viiveettömän langattoman nettiyhteyden. Uusi verkko tarjoaa myös alustan viihteen, virtuaalitodellisuuden, esineiden internetin ja uudenlaisten teollisten ratkaisujen kehitykselle. Telian 5G-verkossa tehtiin juuri 2 Gbit/s:n Euroopan nopeusennätys testitaajuuksilla.

Seitsemästä suurimmasta kaupungista laajaan 5G-peittoon vuonna 2020

Vuoden 2019 loppuun mennessä Telian 5G-verkko on käytössä jo seitsemässä Suomen suurimmassa kaupungissa. Verkon rakentaminen jatkuu vuoden 2020 alussa näillä alueilla, ja sen jälkeen rakentamisohjelma laajenee nopeasti uusiin kaupunkeihin.

5G-verkon käyttö edellyttää 5G-laitetta ja siihen sopivaa liittymää. Telia toi lokakuussa myyntiin ensimmäiset 5G-puhelimet ja -reitittimet. ”Tuomme viimeisimmät 5G-laitteet myyntiin sitä mukaa kun markkinat kehittyvät. Kannattaa muistaa, että uudet 5G-laitteet ovat valmistajiensa kärkilaitteita, jotka takaavat parhaan käyttökokemuksen myös huippunopeassa 4G-verkossamme”, Milla Hänninen sanoo.

Telia tarjoaa 5G-puhelimiin 1 000 ja 450 Mbit/s maksiminopeuksiin yltäviä liittymiä ja mobiililaajakaistakäyttäjille 1 000 Mbit/s 5G-liittymää. Lisätietoja 5G-laitteista ja liittymistä: www.telia.fi/5G.

Pilottiasiakkaiden kautta täysmittaiseen kaupalliseen 5G-palveluun

Telia ja Nokia ovat kehittäneet pitkäjänteisesti 5G:tä pilottien, esimerkkien ja ensimmäisten yritystoteutusten kautta. Kaupallisen 5G-verkon Telia avasi vuoden 2019 alussa. Verkon palvelut tulivat ensimmäisenä valikoitujen yritysasiakkaiden käyttöön mm. pilottihankkeissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla ja ABB:n Pitäjänmäen taajuusmuuttajatehtaalla. Oulussa 5G-verkko on tukenut alueen teollisuuden ja logistiikan toimijoiden ekosysteemiä digitaalisten toimintamallien ja innovaatioiden kehittämisessä.

Telian verkon kuuluvuuskartta: https://www.telia.fi/asiakastuki/verkko/verkko/verkkokartta
(Uudet 5G-verkon tukiasemat päivittyvät karttaan muutaman päivän viiveellä)

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


Pages