25.3.2019

DNA:n tutkimus: Putoaminen digikelkasta lisää eriarvoistumista

Mahdollisuus käyttää älypuhelinta monipuolisesti on avain siihen, että kokevatko suomalaiset olevansa digitaalisesti yhdenvertaisia vai kokevatko he eriarvoistumista. DNA:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista (87 %) kokee olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertaisia digitalisoituvassa Suomessa. Kuitenkin noin 10 prosenttia suomalaisista kokee olevansa digitaalisesti eriarvoisia. Yleisimpiä syitä eriarvoisuuden kokemukselle ovat osaamisen puute sekä iäkkyys, joka aiheuttaa vaikeuksia pysyä kehityksessä mukana.

Erityisesti älypuhelimen osaamattomuus vaikuttaa eriarvoisuuden kokemiseen: 44 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, eivät tunne itseään yhdenvertaiseksi.

”Toimivat yhteydet, laitteet ja kyky käyttää niitä ovat avain siihen, että ihmiset kokevat osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Tietotekninen osaaminen ja verkkopalveluiden käyttö ovat kansalaistaitoja, ja siksi käytön tukemiseen ja motivoimiseen kannattaisi panostaa. Palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, mikä voi joko helpottaa asiointia tai vaikeuttaa sitä, jos ihmisellä ei ole tarvittavia laitteita tai osaamista. Vaikka kokemus digitaalisesta eriarvoisuudesta kasvaa iän mukana, niin huoli digikelkasta putoamisesta koskettaa oikeastaan kaikenikäisiä. Jo alle nelikymppiset ovat huolissaan siitä, että tippuvat kehityksestä”, toteaa DNA:n viestintäjohtaja Vilhelmiina Wahlbeck.

DNA:n ”Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa” -tutkimuksen mukaan suomalaiset tiedostavat kyllä, että erilaiset järjestöt tarjoavat älypuhelimen ja muiden digilaitteiden käyttökoulutusta. Useimmilla on lähipiirissä myös joku ihminen, jolta he voivat pyytää apua. Suurin este opettelulle kumpuaakin siitä, ettei opettelusta olla kovin kiinnostuneita (54 %).

”Me HelsinkiMissiossa saamme ikääntyviltä valtavasti pyyntöjä älypuhelinten ja muiden digilaitteiden käytön opetuksesta. Kokemuksemme mukaan ikäihmiset ovat motivoituneita oppimaan, mutta opastuksen pitäisi olla henkilökohtaista. He tarvitsevat myös toistoa, sillä uuden oppiminen ei ole enää niin nopeaa. Jos liikkuminen on vaikeaa, niin kotiin tuleva digikummi voisi olla oikea tapa lisätä vanhusten digitaitoja. On hienoa, että me pystymme DNA:n yhteistyön avulla lisäämään tällaista henkilökohtaista opetusta”, sanoo HelsinkiMission toiminnanjohtaja Tuula Colliander.

Suomalaiset ovat enemmän huolissaan jonkun läheisensä digitaidoista ja sen aiheuttamasta eriarvoisuudesta kuin omasta puolestaan. 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnallisten palveluiden tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle puutteellisen digiosaamisen vuoksi.

Nuoristakin noin joka kuudes huolissaan

Pelko digikelkasta tippumisesta liittyy kaikenikäisiin, vaikka se korostuukin hieman vanhemmissa ikäluokissa. 18 prosenttia suomalaisista pelkää jäävänsä tulevaisuudessa yhteiskunnan ulkopuolelle puutteellisten digitaitojen takia.

Huolestuminen lisääntyy jo alle 40-vuotiailla, mutta 55–64-vuotiaat ovat kaikista huolestuneimpia siitä, että osaamisen puute tulee johtamaan eriarvoistumisen kasvuun Suomessa (78 %).

”Nämä ihmiset ovat edelleenkin työelämässä ja ovat kenties huomanneet digitalisaation kiihtyvän koko ajan. He huomaavat, ettei digitalisaatiosta ole paluuta takaisin. Samalla heidän omat vanhempansa ovat sen ikäisiä, että heidän digivaikeutensa mietityttävät. Nämä eläkeikää lähestyvät ehkä ajattelevat, että digitaalisuus tulee leimaamaan hyvin paljon heidän omaa vanhuuttaan ja kaikkia yhteiskunnan tarjoamia palveluita. Se voi pelottaa”, Colliander toteaa.

”Myös me DNA:ssa olemme huolestuneita siitä, ettei kaikilla ole tarvittavaa osaamista tai laitteita, joiden avulla voi pysyä aktiivisena osana yhteiskuntaa ja sosiaalisia verkostoja. Olemmekin mukana tukemassa digitaalista yhdenarvoisuutta, tuemme muun muassa HelsinkiMissiota rahallisesti senioreiden yksinäisyyden vastaisessa työssä. DNA:n tuki ohjataan senioreiden henkilökohtaiseen digiapuun, jonka tarkoitus on auttaa niitä senioreita, jotka kokevat tarvitsevansa parempia digivalmiuksia”, sanoo Wahlbeck.

Ikääntyvien digitaitoihin liittyvää tukea antavat esimerkiksi pääkaupunkiseudulla HelsinkiMissio ja koko Suomessa Enter ry. Myös esim. Nordea järjestää neuvontatilaisuuksia ja tarjoaa opastusta digiasioissa, sekä on yhteistyössä DNA:n kanssa tuonut tarjolle ikäihmisille suunnatun heti käyttövalmiin tabletin nettiliittymineen ja sovelluksineen. DNA:n Seniorilinja on erikoistunut ikäihmisten asiakaspalveluun, ja se palvelee numerossa 044 144 244 (arkisin 9-16). Seniorilinjalla voi jutella asiakaspalvelijan kanssa rauhassa omaan tahtiin.

Kyselytutkimuksen avainlöydökset

  • 87 prosenttia suomalaisista kokee olevansa ainakin jokseenkin yhdenvertainen muiden suomalaisten kanssa digitalisoituvassa Suomessa. Eriarvoisuuden kokemus kasvaa kuitenkin hieman vanhempia ikäluokkia kohden.
  • Suurimmalla osalla vastaajista on käytössään älypuhelin ja tietokone ja digitaalisten laitteiden riittävyyteen ollaan yleisesti tyytyväisiä. Ne, joilla ei ole älypuhelinta, ovat vähiten tyytyväisiä digitaalisiin laitteisiinsa.
  • Suurin osa vastaajista on käyttänyt oman pankin verkkopankkia sekä karttapalveluita. Sosiaalisen median palveluista yleisimpiä ovat WhatsApp, YouTube ja Facebook. Valtion palveluista käytetyin on kela.fi. Suurin osa kokee raha- ja pankkiasioiden sekä matka- ja reittipalveluiden verkkoon siirtymisen elämää helpottavaksi.
  • Kyky käyttää älypuhelinta on keskeisin digitaalista yhdenvertaisuutta lisäävä seikka. Ne jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, kokevat itsensä eniten eriarvoisiksi (44 % näistä vastaajista).
  • Yhdenvertaisuuden kokemus syntyy osaamisesta tai oppimisen mahdollisuudesta sekä laitteiden omistamisesta. Eriarvoisuuden kokemus puolestaan liittyy nimenomaan siihen, että osaamisessa on puutteita.
  • Noin 40 prosentilla löytyy lähipiiristä joku, joka on jäänyt joko yhteiskunnan tai sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle digitalisoitumisen vuoksi. Syrjäytyneeksi koetaan useimmiten joku sukulainen, ja sen syynä pidettiin osaamisen puutetta.
  • Heikoimmat älypuhelimen käyttötaidot ovat yli 75-vuotiailla. Heistä valtaosa (65 %) uskoo kuitenkin, että mahdollisuuksia parantaa digitaalista osaamista on tarjolla.
  • 54 prosenttia niistä, jotka eivät osaa käyttää älypuhelinta, ilmoittaa syyksi sen, ettei opettelu ole kiinnostanut.
  • Reilusti yli puolet vastaajista uskoo, että laitteiden puuttuminen tai osaamisen puute johtavat Suomessa eriarvoistumiseen.

Kyselystä: DNA toteutti Digitaalinen yhdenvertaisuus Suomessa -tutkimuksen yhteistyössä tutkimustoimisto Nepan kanssa. Kysely tehtiin puhelin- ja online-haastatteluina alkuvuodesta 2019, ja siihen vastasi 1029 iältään yli 15-vuotiasta suomalaista. Tulokset on painotettu Suomen väestöä edustaviksi.

 

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


20.3.2019

Ketjusta arvoverkko – sisältöliiketoiminnan murros

Sisältöliiketoiminnan ekosysteemi on verkosto, jossa eri toimijoiden välillä on monenlaisia vuorovaikutussuhteita. Sisällön tuottajana voi nykyään olla vaikkapa kuluttaja, ja sisältö voi liikkua arvoverkossa mihin suuntaan vain toisin kuin perinteisessä arvoketjumallissa.

Digitaalisen maailman liiketoimintamalleihin erikoistuneen Digital Media Finlandin toimitusjohtaja Jari Muikku kuvailee muuttunutta ympäristöä:

- Digitalisaation ja internetin myötä lineaaristen arvoketjujen ja niiden portinvartijoiden valta-asema on murtunut. Sisältöliiketoimintaa voidaan harjoittaa huomattavasti aiempaa moninaisemmin keinoin ja mallein globaalilla tasolla. Lisäksi alihankkijasuhteet ovat muuttuneet enenevissä määrin monenkeskisiksi ekosysteemeiksi, joissa oikeuksia pyritään hyödyntämään kaikille osapuolille kannattavin keinoin. Markkinoille tulee jatkuvasti myös uudenlaisia toimijoita.

Kilpailu katsojista on kiristynyt, kun esimerkiksi kansainväliset suoratoistopalvelut ovat tulleet mukaan sisältötoimialalle. Tämä merkitsee myös sitä, että kotimaisten alan toimijoiden ja sisältöjen kilpailukyvystä huolehtiminen on aiempaakin tärkeämpää.

Sääntely on yksi keskeisistä keinoista vaikuttaa eri alojen liiketoimintamahdollisuuksiin. Tekijänoikeussääntelyn tulee olla selkeää ja tasapainoista, eikä sitä saa tehdä tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin.

- Parhaiten sisältöliiketoimintaa tukeva tekijänoikeuslainsäädäntö on sellaista, joka antaa selkeät puitteet toiminnalle ja turvaa eri osapuolten perusoikeudet, mutta ei hidasta kehitystä väärällä tavalla, ei vääristä kilpailutilanteita ja jättää riittävästi tilaa markkinaehtoiselle kaupankäynnille oikeuksien käytön laajuuden ja hinnoittelun suhteen, toteaa Jari Muikku.

Teleyrityksiltä merkittävä panos kotimaisiin sisältöihin

Myös teleyritykset ovat arvoverkon toimijoita. Niiden rahallinen panos suomalaiseen sisältöön on vuosittain noin sata miljoonaa euroa. Summa koostuu tekijänoikeus- ja verkkotallennusmaksuista, ohjelmaostoista sekä suorista tilityksistä tekijöille ja tuottajille. Esimerkiksi Elisa Viihde on noussut tärkeäksi kotimaisten tv-sarjojen rahoittajaksi Ylen, MTV3:n ja Nelosen rinnalle.

Jari Muikku muistuttaa, että operaattoreilla on myös toinen rooli sisältöliiketoiminnassa:

- Tehokkaat tietoliikennemobiiliverkot ja kohtuullisen hintaiset kuluttajaliittymät ovat digitaalisen sisältöliiketoiminnan ehdoton edellytys. Ilman niitä sisältöjen monilaite- ja mobiilikäyttö olisivat mahdottomia, eivätkä sisältömarkkinat voisi kasvaa eikä palvelupuolen kehitystä tapahtuisi.

Tietoliikenneverkot myös monipuolistavat sisältöjen katselutapoja. Suomalaisista 44 prosenttia käyttää jotain kuukausimaksullista, verkon kautta katsottavaa tv-palvelua ja 25 prosenttia teleyritysten IPTV-palvelua. Areenassa, Ruudussa ja mtv-palvelussa olevia sisältöjä käynnistettiin katsottavaksi viime vuonna noin 60 miljoonaa kertaa kuukaudessa, ja tämän vuoden helmikuussa jo lähes 73 miljoonaa kertaa.

Onko sisällöillä tulevaisuutta?

Sisältöbisneksen tulevaisuus näyttää Muikun mukaan sekä valoisalta ettö haasteelliselta samaan aikaan.

- Sisältöjä käytetään kasvavissa määrin, mutta niiden yksikköhinnat putoavat. Tällöin tarvitaan perinteisten mallien rinnalle uudenlaisia liiketoimintamalleja sekä sitä, että tuottajat siirtyvät tuotekeskeisestä ajattelusta oikeuskeskeiseen ajatteluun. Tarkoitan tällä sitä, että esim. av-tuottaja ei tee vain tv-sarjoja tai elokuvia vaan luo ensi sijassa IPR:ää, joka voi saada monenlaisia eri ilmiasuja ja luo aiempaa useampia tulovirtoja. Brändilähtöisestä toiminnasta esimerkkinä on vaikkapa julkkiskokki, jonka ympärille voidaan rakentaa tv-sarja, kokkauskirjoja, ravintolaketju, kokkikoulu, keittiövälinesarja, ruokamatkoja eri puolille maailmaa, ruokatuotesarja jne.

 

Sari Laine-Lassila on FiComin viestintäpäällikkö.

Seuraa Saria Twitterissä: https://twitter.com/SLaineLassila

19.3.2019

Arvoa ja iloa sisällöistä

Tekijänoikeuksien tuotot Suomessa

Tekijänoikeuksista saadut tuotot vuonna 2017 olivat reilu 8 555 miljoonaa euroa. Vastaava summa vuonna 2012 oli noin 2 931 miljoonaa euroa. Tuotot ovat lähes kolminkertaistuneet viidessä vuodessa.

Tietokonepelit, ohjelmistot ja tietokannat muodostivat tuotoista selkeästi suurimman osan. Pelien osuus oli 28 prosenttia (2 400 miljoonaa euroa), ohjelmistojen ja tietokantojen osuus 61 prosenttia (5 200 miljoonaa euroa).

Tekijänoikeuksista saadut tuotot ilman tietokonepelien, ohjelmistojen ja tietokantojen osuutta olivat 915 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa ne olivat kasvaneet 21 prosenttia. Tuotot jakaantuivat seuraavasti: kirjallisuus ja lehdet 21 prosenttia, musiikki, teatteri ja ooppera 16 prosenttia, elokuvat ja videot 19 prosenttia, radio ja televisio 21 prosenttia, valokuvaus 17 prosenttia, visuaalinen ja graafinen taide 4 prosenttia ja mainonta 2 prosenttia. (Direct copyright revenue streams in creative industries in Finland / Jari Muikku, 2018)

Television katselusta

Television äärellä vietettiin aikaa keskimäärin 3 tuntia 20 minuuttia viime vuonna. Käytetystä ajasta 82 prosenttia oli televisio-ohjelmien live-katselua tai ajassa siirrettyä katselua (ohjelma katsottu alle 7 vuorokautta sen lähetyksestä). Muu aika, 18 prosenttia, oli esimerkiksi striimauspalveluiden, Netflixin, yli 7 vuorokautta vanhojen tallenteiden katselua tai pelaamista. Televisiosisältöjä katseltiin myös netti-tv-palveluista, erityisesti nuorten keskuudessa. Online-katselu lisäsi television katseluaikaa koko väestöllä kuusi prosenttia ja 15 – 24-vuotiailla 27 prosenttia. (Finnpanel)

Areenan, Katsomon, Ruudun ja C-Moren käynnistyksiä oli noin 60 miljoonaa kappaletta kuukaudessa (Finnpanel). Maksullisia verkon kautta katsottavia TV-sisältöjä (esimerkiksi Netflix, HBO) käytti 44 prosenttia suomalaisista. 25 prosenttia suomalaisista katsoi TV-sisältöjä käyttämällä teleyritysten IPTV-palvelua (OKM).

Maksu-tv-taloudet Suomessa

Maksullisia tv-kanavia vuonna 2018 tilasi 705 000 taloutta, mikä oli 27 prosenttia tv-talouksista (Finnpanel). Kaapeli- ja IPTV-verkossa maksullisten tv-kanavien tilaajia oli 293 000, määrä kasvoi 12 prosenttia edellisvuodesta (FiCom).

IPTV-liittymien tilaukset Suomessa

Teleyritysten IPTV-liittymiä viime vuonna oli 458 000. Määrä on viidessä vuodessa kasvanut lähes 80 prosenttia (Viestintävirasto).

Joukkoviestinnän ja esittävän taiteen markkinoista Suomessa

Tilastokeskuksen mukaan joukkoviestintämarkkinoiden (tässä kustannustoiminta, sähköinen viestintä ja tallenneviestintä*) arvo Suomessa vuonna 2017 oli yhteensä 3 795 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 arvo oli 4 030 miljoonaa euroa, joten viidessä vuodessa se on laskenut noin 6 prosenttia. Joukkoviestintämarkkinoista suurimman osuuden, noin 53 prosenttia, muodosti kustannustoiminta. Sähköisen viestinnän osuus oli noin 41 ja tallenneviestinnän osuus noin 6 prosenttia.

Äänitemyynnin kokonaisarvo viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla oli 19,9 miljoonaa euroa. Näistä fyysisten äänitteiden osuus oli 14 prosenttia ja digitaalisen musiikin osuus 86 prosenttia. Digitaalisesta musiikista lähes 98 prosenttia oli suoratoistopalvelua, kuten Spotify, Apple ja Deezer. Musiikin latauksia oli noin 2 prosenttia. (IFPI Finland)
Elokuvateattereiden pääsylipputulot vuonna 2017 olivat 98,5 miljoonaa euroa, viidessä vuodessa ne ovat kasvaneet 25 prosenttia. Elokuvateattereita oli Suomessa 172. (Suomen Elokuvasäätiö)
Vuoden 2018 kirjamyynti oli 121,5 miljoonaa euroa. Tästä painettujen julkaisujen osuus oli 78 prosenttia ja sähköisten 22 prosenttia. (Suomen Kustannusyhdistys)
Esittävän taiteen (teatteri, ooppera, tanssi, sirkus) saamat tulot yhteensä vuonna 2017 olivat noin 263 miljoonaa euroa. Valtion tuen osuus oli 42 prosenttia, kuntien myöntämän tuen osuus 28 prosenttia ja teattereiden omien tulojen osuus 30 prosenttia (Teatteritilastot).
Puheteattereiden tulot olivat noin 194 miljoonaa euroa. Valtio avustusten osuus oli 32 prosenttia. Teattereiden lukumäärä oli 47. (Tilastokeskus).  Suomen Kansallisoopperan tulot vuonna 2017 olivat noin 58 miljoonaa euroa. Näistä suurin osa, 65 prosenttia, oli valtion avustuksia. (Tilastokeskus)

*) Tilastokeskuksen jaottelu: kustannustoiminta = lehdet ja kirjat ; sähköinen viestintä = televisio, radio, internetmainonta ; tallenneviestintä = äänitteet, videot, elokuvateatterit

 

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi

19.3.2019

Sisältöbisnes kasvuun fiksulla tekijänoikeuspolitiikalla

Suomalaiset viettävät televisioruudun äärellä enemmän aikaa kuin koskaan. Digitaalista sisältöä, kuten musiikkia, urheilua, elokuvia, videoita ja pelejä on paljon aiempaa enemmän tarjolla. Myös teleyritykset ovat viime vuosina panostaneet merkittävästi suomalaiseen sisältöön. Niiden panos esimerkiksi tekijänoikeus- ja verkkotallennusmaksuina, ohjelmaostoina ja suorina tilityksinä tekijöille ja tuottajille on vuosittain sata miljoonaa euroa.

Sisältötoimialalle on lisäksi tullut lukuisia uusia kansainvälisiä palveluntarjoajia, ja kilpailu on kiristynyt. On entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että kotimaisilla toimijoilla ja sisällöillä on mahdollisuus vastata maailmanlaajuiseen kilpailuun.

Oikeudet teosten käyttöön saatava vaivattomasti

Televisio ja radio eivät ole entisellään – niitä ei ajatella niinkään fyysisinä laitteina, vaan sisältöinä, jotka ovat katseltavissa ja kuunneltavissa missä ja milloin tahansa, vaikkapa puhelimella. Ennen kun pääsemme nauttimaan esimerkiksi kotimaisesta televisiosarjasta, on sen tekemiseen osallistunut suuri joukko ammattilaisia, joille luonnollisesti kuuluu työstään tekijänoikeuskorvaus.

Jotta katsojille voidaan tarjota kiinnostavaa sisältöä, tulee myös tekijänoikeuksien markkinan toimia: palveluntarjoajien tarpeita vastaavia oikeuksia pitää olla saatavilla kohtuullisilla hinnoilla ja ehdoilla, ja sisältöjen käytöstä pitää pystyä sopimaan suoraan niiden tuottajien kanssa.

Yhteiskunnan on lainsäädännöllä edistettävä sellaisia rakenteita ja toimintatapoja, jotka edistävät koko sisältöalan markkinaehtoista kasvua. Siitä hyötyvät kaikki.

Säädellään rakenteita, ei tekniikkaa

Sekä EU:n että kotimaan tekijänoikeussääntelyn tulee olla selkeää, tasapainoista ja siinä pitää pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan huomioon eri osapuolten intressit. Lainsäädäntöä ei saa tehdä tietyn tekniikan tai toimintatavan erityistarpeisiin, eikä lähetystekniikka saa vaikuttaa myöskään oikeudelliseen kohteluun tai sisällöstä maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin. Kuluttajallekaan ei ole merkitystä sillä, millaisella tekniikalla sisältö hänen saatavilleen tulee, vaan pääasia on kiinnostavan ja laadukkaan sisällön saatavuus.

Kaikkien immateriaalioikeuksien valmistelu ja käytännön hallinto tulisi keskittää yhteen paikkaan. Tämän toteutumiseksi ja sisältöalan kasvun tukemiseksi eri ministeriöiden yhteistä koordinaatiota tulee lisätä.

Huono lainsäädäntö voi tyrehdyttää digikehityksen

Kaiken sääntelyn kokonaisvaikutuksia tulee arvioida horisontaalisesti eikä pelkästään yhden sektorin, sen osan tai yksittäisen artiklan kautta. Liiallinen ja epäselvä sääntely voi pahimmillaan luoda merkittäviä esteitä koko Euroopan digitalisaatiokehitykselle ja kilpailukyvylle.

Tästä esimerkkinä on EU:n tekijänoikeusdirektiivi ja sen heijastusvaikutukset digikehitykselle. Suomi vastusti direktiivin hyväksymistä, mutta jäi vähemmistöön. Vaikka tekijänoikeusdirektiivi sisältää useita hyvin ongelmallisia artikloita, se on edennyt parlamentin täysistunnon käsittelyyn.

Europarlamentaarikot äänestävät direktiivin kohtalosta vielä maaliskuussa. Toivottavasti suomalaiset euroedustajat ottavat huomioon Suomen direktiiviä vastustavan kannan ja siihen johtaneet asiantuntijalausunnot äänestäessään asiasta täysistunnossa.

Keskustelu tekijänoikeuspolitiikasta jatkuu FiCom Forumissa 13.5.2019. Seminaarissa kysytään, rikkooko EU:n tekijänoikeusdirektiivi internetin.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

19.3.2019

Miten lohkoketjuteknologia voi muuttaa immateriaalioikeuksien hallintaa?

Lohkoketju eli blockchain on teknologia, jonka tunnetuimmat sovellukset ovat luultavasti erilaiset kryptovaluutat -- kuten Bitcoin. Teknologia sinänsä on kuin tilikirja -- ledger -- joka mahdollistaa tapahtumien kirjaamisen lohkoon tietyllä ajanjaksolla. Lohkot voidaan niiden sisällöstä lasketun tiivistefunktion avulla liittää toisiinsa. Silloin niistä muodostuu lohkoketju, jota ei voi huomaamatta muuttaa jälkikäteen. Kryptovaluuttojen lisäksi niin sanottuja älykkäitä sopimuksia -- smart contracts -- on pidetty lupaavana sovelluksena teknologialle.

Immateriaalioikeuksien hallinnan kannalta lohkoketjuteknologian merkitystä voi lähestyä eri näkökulmista. Ensinnäkin lohkoketjuteknologia voi tarjota vaihtoehdon sopimiselle, jolloin immateriaalioikeuksien käytöstä sopiminen hyödyntäen älykkäitä sopimuksia voi muuttaa immateriaalioikeuksien hallintaa. Tausta-ajatuksena on, että sopimiseen liittyvät prosessit voitaisiin automatisoida.

Toisaalta kysymystä voidaan lähestyä oikeuksien rekisteröinnin näkökulmasta: osa immateriaalioikeuksista -- kuten tavaramerkit -- ovat kattavasti rekisteröityjä (esim. EU-tavaramerkit ovat haettavissa keskitetysti EU IPO:n tietokannasta), kun taas osa -- kuten tekijänoikeudet -- eivät tyypillisesti ole rekisteröityjä. Lohkoketjuteknologiaan perustuva kiinteistörekisteri on yksi esimerkki teknologian mahdollisista sovelluskohteista, ja Suomessa ollaan siirtymässä tallentamaan tiedot asunto-osakkeiden omistuksesta lohkoketjuun perustuvaan järjestelmään.

Mitä se edellyttää alan toimijoilta? Miten lohkoketjutekniikan käyttöönottoa voisi edistää?

Esimerkiksi musiikin oikeuksien osalta ei ole käytettävissä kattavaa rekisteriä, josta tieto sisällöistä ja niiden oikeudenhaltijoista olisi saatavilla. Musiikkialan toimijat ovat muun muassa esittäneet musiikin hyödyntämisen tehostamiseksi lohkoketjuun ja globaaliin musiikin oikeuksien tietokantaan perustuvaa ratkaisua.

Kattava tieto oikeuksista on tärkeää, mutta tiedon yhteensopivuuden merkitys korostuu sen tehokkaan hyödynnettävyyden näkökulmasta. Esimerkiksi EU komission asettama työryhmä korosti oikeuksien kattavan rekisteröinnin samoin kuin yhteisten metadata-standardien merkitystä automatisoidulle sopimiselle.

Teknologia mahdollistaa uusia ratkaisuja, muttei välttämättä yksin ratkaise kaikkia haasteita. Lohkoketjuteknologian yhteydessä esimerkiksi usein nostetaan esille sen muuttamattomuus -- immutability -- ja sen nähdään vähentävän luottamuksen merkitystä transaktioiden yhteydessä. Lohkoketju ei kuitenkaan toimi tyhjiössä: esimerkiksi alkuperän varmistamiseen liittyvänä haasteena voi myös ns. last mile -- sen varmistaminen, että tiedot tallennetaan lohkoketjuun oikein. Myös tietoturva ja tietosuoja ovat kysymyksiä, jotka on välttämätöntä huomioida uusia ratkaisuja kehitettäessä.

Onko jo olemassa ratkaisuja, joita voisi ottaa käyttöön?

Älykkäiden sopimusten tekemiseen on tarjolla erilaisia ratkaisuja, esim. Ethereum-pohjaisten sopimusten tekemistä varten on saatavilla ratkaisu, joka ei vaadi ohjelmointiosaamista. Myös Suomessa on kehitetty tekijänoikeusjärjestöjen toimintaa tehostamaan tarkoitettu lohkoketjuteknologiaan perustuva alusta.

Tässä vaiheessa lohkoketjun laajamittainen käyttöönotto immateriaalioikeuksien hallintaan liittyen ei ole toteutunut. Tähän liittyvät ratkaisut ovat kuitenkin epäilemättä potentiaalinen kohde lohkoketjuteknologialle.

Tämä aihe liittyy


15.3.2019

DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen FiComin hallituksen johtoon

Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry:n vuosikokous on valinnut hallituksen ja puheenjohtajan toimikaudelle 2019 - 2020. Hallituksen uusi puheenjohtaja on DNA Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen. Hän seuraa tehtävässä Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Olli Sirkkaa.

Jukka Leinonen on toiminut DNA:n palveluksessa yritysliiketoiminnan johtajana vuodesta 2010 ja toimitusjohtajana vuoden 2013 marraskuusta alkaen.

”FiComin edustama toimiala on keskeisessä roolissa rakentamassa Suomesta digitalisaation edelläkävijää. Modernin teknologian avulla voidaan merkittävästi vaikuttaa Suomen kansalliseen kilpailukykyyn, koko maan kattavaan asutukseen ja joustavan työnteon edellytyksiin sekä myös suuriin globaaleihin uhkiin kuten ilmastonmuutokseen. Onkin todella hienoa päästä viemään eteenpäin näitä tärkeitä asioita FiComin hallituksen puheenjohtajan roolissa”, Jukka Leinonen kommentoi.

”Olen iloinen, että saamme Jukka Leinosen luotsaamaan FiComin työtä sen puolesta, että Suomessa on liiketoiminnalle innovaatio- ja investointimyönteiset olosuhteet. Haluan myös kiittää lämpimästi Olli Sirkkaa hänen sitoutuneesta työstään FiComin tavoitteiden hyväksi omalla puheenjohtajakaudellaan”, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.

Elina Ussa, Olli Sirkka ja Jukka Leinonen                                                                             Kuva: Camilla Ekholm

FiComin hallituksen kokoonpano 2019 - 2020

Puheenjohtaja:
Jukka Leinonen, toimitusjohtaja, DNA Oyj

Varapuheenjohtajat:
Jussi Tolvanen, toimitusjohtaja, Microsoft Oy
Pasi Mehtonen, johtaja Telia Finland Oyj

Muut jäsenet:
Juha-Pekka Weckström, toimitusjohtaja, Digita Oy
Asko Känsälä, varatoimitusjohtaja, Elisa Oyj
Olli Sirkka, toimitusjohtaja, Oy LM Ericsson Ab
Jarmo Matilainen, toimitusjohtaja, Finnet-liitto ry
Jarkko Huhtaniitty, toimitusjohtaja, HP Finland Oy
Antti Kirjavainen, toimitusjohtaja, Relacom Oy
Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja, Suomen Erillisverkot Oy


14.3.2019

Telia Esports Seriesin tv-lähetyksissä pelataan vimmatusti CS:GO:ta, mutta kurkistetaan myös pelaajien arkeen

Telia Esports Series -e-urheilusarjan ensimmäisen kauden pelit alkavat huhtikuussa. Sarjan CS:GO-otteluita voi seurata suorana televisiosta, sillä Telia Esports Seriesin mediakumppanina toimii MTV. Perjantai-iltaisin Subilta tulevien pelilähetysten selostajina nähdään e-urheilun pioneereja.

”E-urheilu loikkaa nyt suuren yleisön saataville. Suomessa esportsin tunnettuus on huimassa nousussa, ja varsinkin ENCEn hopeaan päättynyt menestyskulku kansainvälisessä Major-turnauksessa sai suomalaiset villiintymään. On huikeaa, että voimme juuri nyt tuoda Suomen kovimmat esports-ottelut suoraan perjantain prime timeen”, iloitsee Niklas Segercrantz Telia Finlandin esports-tiimistä.

Telia Esports Seriesin CS:GO-pelejä voi seurata Subilta perjantaisin iltayhdeksältä. Lähetykset ovat suoria ja ne löytyvät samaan aikaan myös mtv-palvelusta, eli entisestä Katsomosta. Perjantailähetyksen lisäksi mtv-palvelusta voi seurata Seriesiä tiistaisin klo 20, jolloin luvassa on aina kolme ottelua. Ensimmäinen suora pelilähetys tulee Subilta perjantaina 26.4. klo 21.

”Luomme Suomeen jatkuvan e-urheilusarjan, jossa pelaajat voivat säännöllisesti pelata ja kehittyä. Nyt myös katsojat pääsevät helposti mukaan e-urheilumaailmaan seuraamalla maan kärkiotteluita. Visiossamme Suomi on esportsin kärkimaa ja pelaaminen pohjolan suurin intohimo”, Niklas Segercrantz kertoo.

Telia Esports Seriesin tuottaa Assembly, jonka enemmistöosuuden Telia hankki viime kesänä.

Viihdettä esports-skenelle, ja myös ummikoille

Telia Esports Series tukee ammattipelaamista, mutta viihdyttää myös esports-ummikkoja. Televisiolähetyksissä seurataan sarjan pelejä ja tutustutaan samalla pelaajiin inserttien avulla. Perjantain lähetyksissä joukkueet pelaavat paikan päällä, suorassa lähetyksessä.

”Lähetykset tulevat olemaan vauhdikkaita ja viihdyttäviä, eli taattua urheiluviihdettä. Mahdollisuudet ovat oikeastaan rajattomat, kun rakennuspalikoina ovat pelaavat joukkueet, virtuaalistudio ja laji, jossa tapahtuu isoja asioita ihan koko ajan”, kertoo Telia Esports Seriesin tuottaja, Assemblyn Juha Lahti.

Ennen peliä käydään läpi sarjarakennetta ja uutisia sekä esitellään pelaavat joukkueet. Ottelun jälkeen peli käydään läpi ja analysoidaan parhaiden pelaajien suorituksia.

”Lähetyksissä on paljon myös vierailijoita, ja tunnelman kannalta kriittisessä roolissa ovat selostajat, jotka ovatkin Suomen e-urheilun ykkösnimiä”, Lahti linjaa.

Selostajat ja kommentaattorit alan pioneereja

Telia Esports Seriesin tv-lähetysten selostajina toimivat e-urheilupiireissä hyvin tunnetut Teemu Hiilinen, Juha Kurppa ja Tomi Rinne.

E-urheilun Mertaranta, Teemu "wabbit" Hiilinen, on selostanut Counter-Strike-lähetyksiä TV:ssä jo yli viisi vuotta. Elektronisen urheilun pioneeriksikin kutsuttu Hiilinen on toiminut kilpapelimaailmassa aktiivisesti jo vuodesta 2000 lähtien niin pelaajana, toimittajana, selostajana kuin järjestöpuolellakin. Hiilisen selostusparina toimii kommentaattori Juha "aNGeldusT" Kurppa, jolla on Counter-Strikesta vajaa 20 vuoden kokemus, myös päätoimisena kilpapelaajana 2005-2012.

Oman lisän lähetyksiin tuo hyperenerginen Tomi "Tombha" Rinne, joka loikkaa Overwatchista nyt myös Counter-Striken puolelle. Lähetysten juontajat julkistetaan myöhemmin.

Karsinnat alkavat ensi viikolla

CS:GO:ta pelaa Telia Esports Seriesissä kahdeksan joukkuetta, joista jokainen koostuu viidestä pelaajasta. Telia on kutsunut sarjaan mukaan Suomen ykkösjoukkueet ENCEn, SJ Gamingin ja Helsinki Redsin. Viisi joukkuetta pääsee mukaan maaliskuussa järjestettävien karsintojen kautta. Karsintoihin voi osallistua osoitteessa: https://www.telia.fi/esports/telia-esports-series

Koko Telia Esports Seriesin palkintopotti on tänä keväänä yhteensä 50 000 euroa. CS:GO:n palkintopotti on 40 000 euroa ja Arena of Valorin 10 000 euroa.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.

 


14.3.2019

DNA päivitti Tampereen 4G-verkon - asiakkaille selvästi suuremmat nopeudet ja tukiasemiin 5G-valmiuksia

DNA:n syksyllä aloittamat 4G-verkon päivitystyöt ovat valmistuneet Tampereen seudulla, ja 4G-verkko on siellä päivitetty entistä suorituskykyisemmäksi ja 5G-käyttöönottovalmiuteen. Mittavimmat päivitykset tehtiin Tampereella ja Pirkkalassa, joissa molemmissa 4G-tiedonsiirtonopeudet ovat nyt nousseet jopa yli kaksinkertaisiksi.

Päivitysten päätavoite oli mahdollistaa asiakkaille välittömästi entistä suuremmat 4G-mobiilidatan nopeudet ja valmistella matkaviestinverkkoa 5G-valmiuteen. Päivityksen yhteydessä otettiin käyttöön uusia 4G-taajuuksia ja viimeisintä, 5G-kykyistä, radioverkkotekniikkaa.

"Tampereella ja Pirkkalassa matkaviestinverkko on nyt 5G-käyttöönottovalmiudessa. 5G-verkkoa voidaankin ottaa ripeästi käyttöön sitten, kun siitä alkaa olla asiakkaille aitoa hyötyä eli kun 5G-laitteita alkaa olla yleisesti saatavilla", sanoo DNA:n radioverkkojohtaja Jarkko Laari.

Suurimmat tukiasemakohtaiset kapasiteettilaajennukset tehtiin keskustoissa ja muilla sellaisilla alueilla, joissa mobiilidataa käytetään erityisen paljon ja joissa liikkuu paljon käyttäjiä.

"Olen tyytyväinen työn tuloksiin, sillä 4G-verkon huippunopeudet ovat kasvaneet yleisesti kaksin- ja jopa kolminkertaiseksi. Sama koskee verkon kapasiteettia", Laari toteaa.

Päivitykset tehtiin vahvassa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Pirkanmaan teleurakointi, Voimatel, Pohjois-Hämeen Puhelin ja ICT Elmo olivat merkittävässä roolissa tukiasematöiden toteuttajina.

DNA jatkaa 4G-verkon kehittämistä vielä vuosia

"4G-verkko tulee olemaan asiakkaille erittäin tärkeä vielä vuosia, vaikka 5G:tä jo valmistellaan. 4G mahdollistaa hyvät tiedonsiirtonopeudet ja monipuoliset sovellukset laajoille alueille. 5G tulee olemaan aluksi paikallisempi tekniikka, joka mahdollistaa laadukkaat tietoliikenneyhteydet monessa sellaisessa paikassa, johon valokuituyhteyttä ei saa, tai johon sen toimittaminen olisi huomattavan kallista”, Laari sanoo.

DNA on valmistellut matkaviestinverkkoaan kohti 5G-aikaa vuodesta 2016 lähtien ja alkaa tarjota 5G-palveluita asiakkailleen tämän vuoden aikana. DNA avasi vuodenvaihteessa 5G-verkon Helsinkiin. Ensivaiheessa ydinkeskustan alueita kattava 5G-verkko palvelee ennen kaikkea palvelunkehityksen tarpeita, ja sitä laajennetaan, kun 5G:ta tukevia päätelaitteita on yleisesti markkinoilla.

Vauhtiin päästessään 5G mahdollistaa aiempaa huomattavasti nopeammat ja lyhyemmän viiveen tiedonsiirtoyhteydet, mikä tuo kuluttajille ja yrityksille entistä laadukkaammat ja monipuolisemmat datapalvelut. Ensimmäisiä hyötyjiä 5G-verkosta ovat ne verkon piiriin tulevat pientaloasukkaat ja yritykset, joiden saatavilla ei ole valokuituyhteyttä.

 

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. DNA valittiin Suomen parhaaksi työpaikaksi vuonna 2019 Great Place To Work -tutkimuksessa suurten yritysten sarjassa. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


13.3.2019

Tekijänoikeusdirektiivin kompromissit entistä huonompia

EU:n parlamentin, komission ja neuvoston trilogineuvottelut uudesta tekijänoikeusdirektiivistä päätyivät kompromissiin, joka ei ole toivotunlainen eikä vastaa viime syyskuussa europarlamentissa hyväksyttyä mandaattia.

Nyt ehdotetussa muodossaan direktiivi olisi tuomassa internetissä toimiville palveluntarjoajille uusia vastuita ja vaikuttaisi merkittävästi yksityisiin netinkäyttäjiin. Pelkona on, että osa palveluntarjoajista vetäytyy mieluummin EU:n markkinoilta kokonaan kuin ottaa lisävastuut kantaakseen. Netin laillisen sisällön supistuminen ei ole kenenkään etu.

FiCom on kannattanut Suomen nyt vähemmistöön jäänyttä kantaa, jossa sanotaan, että direktiivin yleisilme ei vastaa Suomen yleisnäkemystä siitä, miten tekijänoikeutta tulisi kehittää sisämarkkinoilla. Erityisen vaikeina tekijänoikeussääntelyn kokonaisuudessa pidetään direktiiviehdotuksen 13 artiklan alustoja koskevia säännöksiä sekä ehdotettua uutta lehtikustantajan lähioikeutta eli artiklaa 11 artikla, mutta myös muussa kuin tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvaa tiedonlouhintaa koskevassa artiklassa 3 a on ongelmia.

Artikla 3 a - Tiedonlouhinta

Direktiiviin ehdotettu artikla 3 sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa.

Artikla 3 a sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston vapaan käytön myös muussa kuin tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa. Oikeudenhaltija voi kuitenkin halutessaan yksipuolisesti kieltää teosten käytön. Tällöin aineiston käyttäminen tekoälyn opettamisessa on käytännössä mahdotonta – asia, jota on pidetty tärkeänä nimenomaan Euroopan datatalouden edellytysten kehittämiseksi. Oikeudenhaltijat saisivat määritellä, mitä tietoa saa analysoida, vaikka tieto itsessään ei ole koskaan ollut tekijänoikeussuojan kohteena.

Artikla 11 - "Linkkivero"

Linkkiveron tarkoitus on taata verkkomedioille lupa veloittaa halukoneilta ja somepalveluilta tekijänoikeuskorvauksia siitä, että niiden julkaisemaa sisältöä jaetaan internetissä.

Nyt tehty kompromissi sallisi ”yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden katkelmien” jakamisen linkin yhteydessä. Näin epämääräinen muotoilu on ongelmallinen ja aiheuttaa kysymyksiä mm. siitä, miten lyhyt katkelma määritellään, montako sanaa siihen sisältyy, kuka määrittelyn tekee ja miten klikkauksia mitataan.

Artikla 13 - "Filternet" ja vastuun siirto alustoille

Direktiivi velvoittaisi verkkoalustat huolehtimaan ”parhaansa mukaan” siitä, että niillä on hallussaan tekijänoikeuslisenssi kaikkeen materiaaliin, jota alustojen käyttäjät voivat mahdollisesti julkaista. On vaikea nähdä, miten tämä toteutettaisiin käytännössä.

Vaikka direktiivi ei velvoittaisikaan asentamaan filttereitä, ei verkkoalustoilla käytännössä ole muita vaihtoehtoisia tapoja valvoa direktiivin edellyttämää tekijänoikeuksien noudattamista. Ongelma on, että filtterit tekevät virheitä eivätkä välttämättä tunnista sallittuja karikatyyrejä, parodioita tai pastisseja.

Epäselvää ja tulkinnanvaraista direktiiviä ei tule hyväksyä

Tekijänoikeusdirektiiviä on pyritty saamaan valmiiksi jo pitkään: ensimmäinen ehdotus sen sisällöksi tehtiin jo syksyllä 2016, eikä asiaa ole siis saatu lopullisesti hyväksyttyä vieläkään. Direktiiviä ovat koko sen valmistelun ajan vastustaneet monet internetissä palveluita tarjoavat yritykset, tekijänoikeuteen erikoistuneet akateemikot ja myös yksityishenkilöt.

Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on siirtää tuloja internetin sisällönjakoalustoilta sisällön kustantajille sekä parantaa tekijänoikeudella suojatun aineiston markkinoiden toimivuutta. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot vääriä. Epäselvällä uudistuksella pyritään muuttamaan tekijänoikeuksien tasapainoa hyvin lyhytnäköisellä tavalla.

EU:n tekijänoikeussääntelyssä pitää pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. On tärkeää huolehtia siitä, että rajoitussäännökset mahdollistavat uusien toimintatapojen, kuten datan louhinnan, kehittämisen myös liiketoiminnan tarpeisiin.

EU parlamentti äänestää ehdotuksesta 25. - 28.3.2019 pidettävässä täysistunnossa. Parlamentin ei tule äänestää nyt saavutetun ratkaisun puolesta, sillä se ei vastaa viime syyskuussa parlamentissa hyväksyttyä mandaattia, jonka mukaan pk-yritykset on rajattava kokonaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotuksessa ainoastaan alle kolme vuotta vanhat palvelut, yrityksen koosta huolimatta, on vapautettu ennakkomonitorointivelvoitteesta, ja niidenkin tulee pyrkiä ennalta mahdottomaksi tiedettyyn lisensiointiin.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

13.3.2019

Telia tuo Ultra HD -tasoiset Liiga-lähetykset katsojien ulottuville

Suomalaiset televisiokatsojat pääsevät 16. maaliskuuta alkaen säännöllisesti nauttimaan huippu-urheilusta Ultra HD -kuvalaadulla, kun Liigan pudotuspelien lähetykset alkavat Telia TV:ssä. Myös kypäräkamerat sekä valmentaja- ja pelaajamikitykset elävöittävät kevään Liiga-lähetyksiä.

”Ultra HD tuo kuvan elävänä ja terävänä isolle ruudulle. Katsoja pystyy entistä paremmin seuraamaan peliä ja kiekon liikkeitä. Kaukana olevat kohteet näkyvät kuvassa selkeämmin. Toki myös tv-vastaanottimen on tuettava UHD-kuvalaatua, jotta kuvan tarkkuus pääsee oikeuksiinsa. Nämä laitteet ovat hiljalleen yleistymässä suomalaisissa kodeissa”, sanoo Telian TV- ja medialiiketoiminnasta vastaava johtaja Olli-Pekka Takanen.

”Uskon, että säännölliset uuden sukupolven teräväpiirtolähetykset Liigasta muuttavat katsojakokemusta ja jatkossa myös vaatimuksia urheilulähetyksiä kohtaan. Urheilun UHD-lähetykset ovat olleet maailmallakin harvassa. Nykytekniikka kuitenkin sallii jo huippukuvalaadun. Telian Liiga-lähetyksissä haetaan parasta katsojakokemusta, joten toki haluamme olla tässä edelläkävijöitä”, Takanen jatkaa.

Teleporttausta ja kypäräkameroita

Kevään aikana Telia on tuonut Liiga-ohjelmiinsa myös muita teknisiä ja katsomiselämystä rikastuttavia uutuuksia. Yksi näistä on ollut niin sanottu teleporttaus eli lisätyn todellisuuden avulla tehdyt virtuaaliset pelaajahaastattelut. Vastaavaa tekniikkaa on käytetty jonkin verran maailmalla urheilulähetyksissä. Suomessa on lähinnä nähty joitakin kokeiluja. Telian Liiga-lähetyksissä viiveetön teleporttaus onnistuu halleilta studioon rakennettujen huippunopeiden kuituyhteyksien vuoksi.

”Teleporttaus tuotiin Liiga-lähetyksiin alkuvuodesta ja suorana tehtävät haastattelut näkyvät katsojille jokaisessa Liigalive 360 -ohjelmassa. Haastateltava ja haastattelija eivät oikeasti ole samassa studiossa, vaan toinen seisoo vihreän kankaan edessä hallilla ja toinen studiossa. Pelaaja saadaan ikään kuin ilmestymään studioon haastattelijan eteen. Teleporttauksesta on tullut paljon positiivista katsojapalautetta”, Takanen kertoo.

Takasen mukaan Telialla on mielenkiintoisia suunnitelmia katsojaelämysten parantamiseksi myös jatkossa. Katsojan entistä lähemmäs kaukalon ja vaihtopenkin tapahtumia tuovia valmentaja- ja pelaajamikityksiä on luvassa jo pudotuspeleissä. Myös kypäräkameroita on tarkoitus tuoda kentälle.

”Telia haluaa välittää Suomen fanitetuimman ja seuratuimman urheiluviihteen mahdollisimman aitona halleista kotikatsomoihin. Kypäräkameroita ja mikityksiä lähemmäs pudotuspelien kiihkeintä ydintä eli kaukalon tapahtumia ei enää juuri pääse”, Takanen sanoo.

Lätkää huippukuvalaadulla

Lätkäfanit pääsevät halutessaan katsomaan kevään pudotuspelejä ensimmäisestä kierroksesta aina viimeiseen finaaliin saakka UHD-kuvalaadulla lauantaista 16. maaliskuuta alkaen. Telia näyttää kevään ajan UHD-laadulla yhden ottelun Liigan jokaisena pudotuspelipäivänä.

UHD-laatuiset Liiga-pelit saa näkyviin, mikäli katsojalla on Liiga-passi -tuote tilattuna tai Telian kaapelikortti sekä katsomiseen sopivat välineet, kuten esimerkiksi UHD-kykyinen televisio. Jokainen peli lähetetään kuitenkin myös HD-laadulla, joten pelit näkyvät kaikille Liiga-tilaajille kuten ennenkin.

UHD tulee sanoista Ultra High Definition, jolla tarkoitetaan nelinkertaista täysteräväpiirtotarkkuutta perinteiseen Full HD:hen verrattuna. UHD-näytön tarkkuus on vähintään 3 840 x 2 160 pikseliä. UHD:stä käytetään joskus myös nimitystä 4K-tarkkuus.

Lue lisää Liigan UHD-peleistä: https://www.telia.fi/liigauhd

Liigan otteluohjelma:

ENSIMMÄINEN KIERROS

La 16.3. klo 17.00

Su 17.3. klo 17.00

Ti. 19.3. klo 18.30 (jos pelataan)

PUOLIVÄLIERÄT

To 21.3. klo 18.30

Pe 22.3. klo 18.30

La 23.3. klo 17.00

Ma 25.3. klo 18.30

Ke 27.3. klo 18.30

Pe 29.3. klo 18.30 (jos pelataan)

La 30.3. klo 17.00 (jos pelataan)

Ma 1.4. klo 18.30 (jos pelataan)

VÄLIERÄT

Ke 3.4. klo 18.30

To 4.4. klo 18.30

Pe 5.4. klo 18.30

La 6.4. klo 17.00

Ti 9.4. klo 18.30

To 11.4. klo 18.30

La 13.4. klo 17.00 (jos pelataan)

Ma 15.4. klo 18.30 (jos pelataan)

Ke 17.4. klo 18.30 (jos pelataan)

FINAALIT

La 20.4. klo 17.00

Ti 23.4. klo 18.30

To 25.4. klo 18.30

La 27.4. klo 17.00

Ma 29.4. klo 18.30 (jos pelataan)

To 2.5. klo 18.30 (jos pelataan)

La 4.5. klo 17.00 (jos pelataan)

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


13.3.2019

Elisa Viihteen alkuperäissarjat kiinnostavat kansainvälisesti – Nyrkki (Shadow Lines) valittu MIPTV:n draamatapahtumaan ainoana suomalaisena

Elisa Viihteen tuotannossa oleva alkuperäissarja Nyrkki (Shadow Lines) on valittu ainoana suomalaissarjana mukaan tv-alan merkittävän MIPTV-konferenssin draamatapahtumaan (MIPDrama Buyers Summit) Cannesiin 7.4.2019. 

Elisa Viihteen 1950-luvulle, kylmän sodan aikaan sijoittuva vakoojatrilleri Nyrkki (Shadow Lines) on valittu ainoana suomalaissarjana mukaan MIPDrama Buyers Summit -tapahtumaan, joka järjestetään osana tv-alan merkittävää MIPTV-konferenssia 7.4.2019. Vuosittain Cannesissa järjestettävässä draamapäivässä esitellään kansainvälisille ostajille vuoden kiinnostavimpia sarjatuotantoja. Ostajat äänestävät tapahtumassa maailman kiinnostavimman tulevan sarjatuotannon ja myöntävät sille ns. Coup de Coeur -kunniamainnan. Tapahtumaan valittiin tänä vuonna 10 sarjaa.

– Oli ihana kuulla, että Nyrkin materiaali on vakuuttanut kansainvälisen raadin. Meillä oli jo kuvauksissa olo, että nyt syntyy jotain erilaista ja toimivaa. Palaset loksahtivat kohdilleen. Nyrkkiä on ollut ilo kuvata ja uskon, että se ilo ja tekijöiden ammattitaito on tarttunut myös materiaaliin, kommentoi Nyrkki-sarjan pääohjaaja AJ Annila.

– Elisa Viihteen alkuperäissarjat ovat herättäneet myös kansainvälistä kiinnostusta. Viime syksynä julkaistu Bullets ja parhaillaan tuotannossa oleva Kaikki synnit on palkittu kansainvälisesti. On upeaa olla mukana kehittämässä suomalaista draamatuotantoa kansainväliselle tasolle, Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela iloitsee.

Ammattilaisraati valitsee sarjat MIP:n draamatapahtumaan muun muassa käsikirjoituksen ja tuotannon laadun, omaperäisyyden sekä maailmanlaajuisen kiinnostavuuden perusteella.

Muutkin Elisa Viihteen alkuperäissarjat kiinnostavat kansainvälisesti

Viime vuonna Elisa Viihteen alkuperäissarjoista MIPTV:n draamatapahtumassa esillä olivat Bullets ja Ivalo, ja Bullets valittiin vuoden kiinnostavimmaksi tulevaksi sarjatuotannoksi Coup de coeur -kunniamaininnalla.

Myös Elisa Viihteen toinen tuotannossa oleva alkuperäissarja Kaikki synnit palkittiin tammikuussa 2019 Pohjoismaiden tärkeimmillä elokuvajuhlilla Göteborgin tv-draamakilpailussa parhaasta käsikirjoituksesta ensimmäisenä Suomessa (Tiedote 31.1.). Sarja tulee katsottavaksi Elisa Viihteen Aitioon huhtikuussa 2019.

NYRKKI

Nyrkki on 10-osainen vakoojatrilleri kylmän sodan polttopisteestä, jossa yhden naisen kohtalo ratkaisee Suomen tulevaisuuden. Kymmenosaisen Nyrkki-sarjan ohjaavat elokuvaohjaaja AJ Annila (Ikitie)ja Alli Haapasalo (Syysprinssi) ja senovat käsikirjoittaneet Katri ja Kirsti Manninen. Sarjaa kuvataan paraikaa Etelä-Suomessa, ja katsottavaksi se tulee Elisa Viihteen Aitio-ohjelmakirjastoon syksyllä 2019. Sarjan tuottavat Zodiak Finlandin Teea Hyytiä ja Sari Lempiäinen. Elisa toteuttaa sarjan yhteistyössä Business Finlandin ja Suomen Elokuvasäätiön kanssa, ja sen kansainvälisestä levityksestä vastaa ranskalainen APC ‒ About Premium Content.

Nyrkin päärooleissa esiintyvät Emmi Parviainen, Olavi Uusivirta, Hannu-Pekka Björkman, Sampo Sarkola ja Katja Küttner.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 13 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Ivalo, Bullets, Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Tulevista sarjoista on julkistettu rikosdraama Kaikki synnit, vakoojatrilleri Nyrkki sekä komediat Maanantai ja Ei haukku haavaa tee.

Ohjaus
AJ Annila ja Alli Haapasalo

Tuottajat
Teea Hyytiä ja Sari Lempiäinen 

Käsikirjoitus
Katri ja Kirsti Manninen 

Pääroolit
Helena Korhonen – Emmi Parviainen
Julius Boije – Olavi Uusivirta
Yrjö Ylitalo – Hannu-Pekka Björkman
Olavi Suominen – Sampo Sarkola
Aune Lyytinen – Katja Küttner

Muut merkittävät roolit
John McCadden – Samuli Vauramo
Tabe Slioor – Jessica Grabowsky
Lisa Salmén – Jonna Järnefelt
Ivan Sergejev – Ivan Mathias Petersson
Irina Sergejev – Nika Savolainen
Urho Kekkonen – Janne Reinikainen
Donald Walker – Rafael Edholm
Hertta Kuusinen – Elina Knihtilä
Maria Salmi – Krista Kosonen

Genre
Agenttitrilleri

Tuotantoyhtiö
Zodiak Finland 

Tuotanto 
Zodiak Finland ja Elisa Viihde 

Lue lisää:
MIPTV-tapahtumasta

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja. 

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja online-palveluyritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro.  Tarjoamme myös digitaalisia palveluita kansainvälisille markkinoille. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana Elisa on edelläkävijä uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 185 000. Liikevaihto vuonna 2018 oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj


11.3.2019

Tuleeko Euroopasta koskaan digitaalista suurvaltaa?

Suomi on heinäkuusta alkaen Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Nyt vetovastuu on Romanialla, ja Suomen jälkeen Kroatialla. Euroopan digitilastoista Suomi löytyy poikkeuksetta kärkisijoilta, kun taas Kroatia ja varsinkin Romania hänniltä. Euroopan unionin iso haaste on, että valtiot ovat digitaalisessa kehityksessä kovin eri vaiheissa.

Euroopan Piilaaksoa ei tänne - kauniista ajatuksista huolimatta - ole syntynyt. Ja kun omaa bisnestä ei ole, houkutus estää muiden liiketoimintaa kasvaa. Samaan aikaan protektionistinen kauppapolitiikka nostaa monessa jäsenmaassa kannatustaan, ja paine säädellä EU:n ulkopuolisia toimijoita lisääntyy. Alustatalouden globaaleja vaikutuksia sääntelevän normiston laatiminen on kuitenkin hyvin hankalaa; varsinkaan niin, ettei samalla tee hallaa oman talousalueen kehitykselle.

Parhaiden pitää johtaa

Suomen on otettava aktiivisempi rooli EU:n digitaalisen sisämarkkinan edistämisessä. Teknologisen kehityksen ja sähköisten palveluiden kehittämisen kannalta Suomen syrjäinen sijainti on merkityksetön. Meillä on tasavahvat mahdollisuudet olla EU:n veturi ja saada kaikki hyödyt irti toimivista sisämarkkinoista.

Edelläkävijämaiden pitää yhdessä rakentaa Eurooppaan toimintaympäristö, jossa innovaatiohubit lopulta syntyvät. Tämä vaatii merkittävää panostusta osaamiseen ja tutkimukseen, mutta myös yhteisen sisämarkkinan esteiden raivaamista luoden teknologianeutraalia ja ennakoivaa lainsäädäntöä. EU:n pitää kyetä luomaan yhteiset pelisäännöt muun muassa tekoälyn etiikan ja oman datan hallinnan kasvattamiseksi.

EI huonolle lainsäädännölle

Viimeisen vuoden aikana kiire säännellä digitaloutta on kasvanut. Lainsäädäntöhankkeita edistetään kuitenkin keskeneräisinä ja vailla vaikutusarvioita. Hankkeiden tavoitteet ovat useimmiten erittäin kannatettavia, mutta lopputulos ei edistä tavoitteiden toteutumista.

Digiveron valmistelu on hyvä esimerkki siitä, miten huonosti valmisteltuja asioita viedään eteenpäin niiden vaikutuksia sen enempää arvioimatta. Digiveron kaltainen uudistus on niin merkittävä, että se kannattaa laatia harkiten ja hankkia sen tueksi mahdollisimman laaja, EU:ta suurempi yhteisymmärrys. OECD laatii parhaillaan omaa digiveromalliaan. EU:n pitää ilman muuta tehdä digiveroratkaisunsa vasta OECD:n esityksen jälkeen.

Brysselistä tulee lainsääntöömme jatkuvasti uusia pykäliä, joten kaikki turhat kotimaiset Suomi-lisät on karsittava. Myös veropolitiikalla on pidettävä huoli suomalaisesta kilpailukyvystä. Esimerkiksi palvelinkeskusten sähkövero on pienille palvelinkeskuksille Suomessa 45-kertainen Ruotsiin verrattuna.

Muiden kampittaminen ei synnytä uutta

Yksi kyseenalainen EU-hanke on tekijänoikeusdirektiivi. Sen tavoite oli yhtenäistää tekijänoikeuslainsäädäntöä eri EU-maissa, mutta hankkeen varsinainen kärki on suunnattu amerikkalaisten alustoiden toiminnan rajoittamiseen.

Direktiivin kannattajien tulevaisuuskuvissa EU-maissa on omat, Euroopassa innovoidut ja rakennetut sosiaalisen median kanavat, joita eurooppalaiset kuluttajat pääsääntöisesti käyttävät. Hienoa, jos ja kun eurooppalaisia vaihtoehtoja markkinoille tulee, mutta onko juuri tekijänoikeusdirektiivi keino, jolla kehitystä tuetaan – vai sittenkin hidastetaan? Suomi on monen muun jäsenmaan kanssa suhtautunut esitykseen kriittisesti, mutta Suomen kannan vastainen direktiiviehdotus on edennyt kohti parlamentin lopullista äänestystä.

EU-puheenjohtajakausi on erinomainen tilaisuus tehdä tulevaisuudelle tilaa. Edelläkävijämaana Suomen on otettava johtajan rooli, joka meille luontaisesti kuuluu.

Euroopan digitaalinen tulevaisuus ja Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ovat teemana kevään FiCom Forumissa 13.5.2019.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa

8.3.2019

Sähköisen tunnistamisen markkinan avaaminen etenee

Kansalaisten luotettava tunnistaminen erilaisissa sähköisissä palveluissa on keskeinen osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, turvallista ja kohtuuhintaista sekä käyttäjälle että palvelujen tarjoajille.

Sähköisen tunnistamisen markkinan avaaminen eteni ilahduttavasti, kun eduskunta hyväksyi eilen hallituksen esityksen vahvaa sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluita koskevan lain muuttamisesta. Lakiuudistuksen tavoitteena on kilpailun edistäminen sekä turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjonnan lisääminen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lähivuosina siis nähdään, miten nyt hyväksytty esitys tosiasiallisesti vaikuttaa sähköisen tunnistamisen markkinan kehittymiseen. Tavoitteidensa mukaisena toteutuessaan uusi lainsäädäntö selkeyttäisi vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien muodostaman luottamusverkoston toimintaa sekä laskisi ensitunnistamisen enimmäishinnan 3 senttiin.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Väestörekisterikeskus luovuttaa tänään kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle selvityksen, jossa on kartoitettu vaihtoehtoja julkisen hallinnon palveluihin tunnistautumiseen. Nykyisin tunnistautumisvälineinä ovat käytössä pankkien TUPAS-tunnukset, henkilökorttiin liitetty sähköinen kansalaisvarmenne sekä teleyritysten tarjoama Mobiilivarmenne.

On toivottavaa, ettei valtio tähtää toimijaksi sähköisen tunnistautumisen markkinalle. Kaksi aiempaa valtiovetoista yritystä on karahtanut kiville - muistona niistä on kymmenien miljoonien hintalappu, mutta ei toimivaa tunnistusvälinettä. Valtion kannalta kestävämpi ratkaisu on ottaa hyöty irti olemassa olevista markkinaehtoisista sähköisen tunnistamisen vaihtoehdoista kuin kehittää kokonaan oma tunnistusväline. 


5.3.2019

FiComin kommentit telepaketin implementoimiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on valmistelemassa sähköisen viestinnän palvelulain uudistusta, jossa on tarkoitus panna täytäntöön EU:n audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin (ns. AVMS-direktiivi) ja eurooppalaisen sähköisen viestinnän säännöstön (ns. telepaketti-direktiivi) tuomat vaatimukset.

LVM on perustanut uudistusta varten seurantaryhmän, jonka valmistelutyön tueksi LVM on pyytänyt toimittamaan kirjallisia näkemyksiä lain muutostarpeista. Erityisesti näkemyksiä toivotaan siitä, miten direktiivit voidaan joustavasti implementoida, miten kansallista liikkumavaraa tulisi käyttää sekä muista mahdollisista tarpeellisina pidetyistä kansallisista muutoksista. Tässä esitetyt näkemykset eivät pidä sisällään AVMS-direktiiviä ja must carry -säännöstä, joista toimitetaan erillinen näkemysdokumentti. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja toteaa seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit:

  • Uudistuksen painopisteinä tulee olla investointeihin kannustaminen sekä sääntelyn sujuvoittaminen ja selkeyttäminen turvaten samalla tehokkaan kilpailun edellytykset. Lisäksi sääntelyn tulee olla ennustettavaa ja tulevaisuuteen suuntautuvaa sekä sellaista, että se mahdollistaa palvelut, innovaatiot ja se pohjautuu markkinaehtoisuuteen.
  • Maailman parasta taajuuspolitiikkaa tulee jatkaa Suomen edelläkävijyyden säilyttämiseksi. Tässä keskeistä on toimilupaan perustuva taajuuksien jakomenettely sekä pitkäkestoiset ja selkeät toimilupakaudet.
  • Käyttöoikeuksien ja erityisesti erittäin suuren kapasiteetin verkkojen osalta direktiivin säännökset ovat epäonnistuneita niiden monimutkaisuuden ja epäselvyyden vuoksi. Uudistuksessa keskeistä on luoda selkeä, tasapuolinen, tietoyhteiskuntakehityksen varmistava ja oikeusvarma sääntelykehikko, jotta direktiivin tavoitteet olisivat edes jotenkin saavutettavissa.
  • Käyttäjien oikeuksia koskeva osuus tulisi tehdä kokonaisuudistuksena. Vain tällä tavalla varmistetaan direktiivin tavoite täysharmonisoinnista, voidaan poistaa Suomi-lisät ja päästään sopimusvapauteen. Uudistuksen tavoitteen mukaisesti tulee toimia minimisääntelyperiaatteella eli säännellä vain välttämätön.
  • Yleispalveluliittymien määrä on olematon suhteessa liittymien kokonaisvolyymiin. Yleispalvelusääntelyn tarvetta tulee arvioida kriittisesti, ja sitä koskeva sääntely tulee implementoida minimisääntelyperiaatteella esimerkiksi rajaamalla se koskemaan ainoastaan kuluttajia ja vain liitteen V mukaisia palveluja.
  • BERECin suuntaviivoihin tulee vaikuttaa kansallisesti ennakolta ja voimakkaasti, ja ne eivät saa ohjata ja ohittaa kansallista lainsäädäntövaltaa.

Yleisiä huomioita

Kuluvan hallituskauden hankkeita ovat olleet muun muassa digitalisaation edistäminen, kokeilukulttuurin käyttöönotto, hallinnollisen taakan keventäminen sekä sääntelyn ja lupaprosessien sujuvoittaminen. Monella sektorilla tavoitteisiin on jo päästy tai ne ovat hyvässä vauhdissa. Näitä Suomea eteenpäin vieviä teemoja tulee jatkaa myös tulevalla hallituskaudella. Myös viestintämarkkinoilla on edistetty digitalisaatiota hyvällä taajuuspolitiikalla ja lupaprosessien sujuvoittamisella.

Viestintämarkkinoita koskevan sääntelyn sujuvoittaminen on sitä vastoin jäänyt toteutumatta, osittain telepaketin takia. Nyt on se hetki, kun odottelu päättyy ja lupaukset tulevat lunastettaviksi. Sääntelyn uudistamisen keskiössä ja tavoitteena tulee olla Suomen nostaminen digitalisaation kärkimaaksi. Tavoite on kova, mutta realistinen, ja riman tulee olla hyvin korkealla eikä matalalla.

Tavoitteen ja katseen pitäminen tulevaisuudessa on koko uudistuksen ydin. FiCom pitää hyvänä valmistelun avoimuutta, seurantaryhmän tehtäviä ja uudistuksen lähtökohtia. Ne osaltaan luovat mahdollisuuden tavoitella digitalisaation kärkimaan paikkaa. Uudistuksen lähtökohdiksi LVM on todennut, että 1) käytetään joustovara implementoinnissa, 2) ei ’Suomi-lisiä’ ja 3) vältetään turhaa hallinnollista taakkaa. Näihin erinomaisiin lähtökohtiin voisi sisällyttää tai lisätä vielä sen, että lainsäätäjän ja viranomaisen rooli on olla mahdollistaja ja investointeihin kannustaja sekä tietoyhteiskuntakehityksen turvaaja, ja että tavoite on sääntelyn selkeyttäminen, yksinkertaistaminen, tulevaisuuteen suuntautuminen ja markkinaehtoisuuteen pohjautuva. Keskeistä on, että myös sääntelyn soveltaminen tukee kaikin tavoin tavoitteita ja on ennustettavaa, selkeää ja johdonmukaista.

Direktiivin suomennoksessa on havaittu ongelmia ja selkeitä käännösvirheitä, joten käännökseen tulee suhtautua varauksella. Vastaavasti termien määrittely pitää tehdä huolellisesti.

Tässä aikataulussa ja yhteydessä ei ole mahdollista antaa koko telepaketin ja sen artikloiden osalta kattavia kommentteja, vaan joitain yleisiä ja alakohtaisia näkemyksiä, joita LVM on pyytänyt.

Taajuudet

Suomalainen taajuuspolitiikka on kiistatta osoittautunut kaikilla mittareilla ja kaikissa tilastoissa erinomaiseksi ja toimivaksi niin kuluttajien, yhteiskunnan kuin elinkeinoelämän kannalta, joten tätä politiikkaa on syytä vaalia myös tulevaisuudessa. Suomi onkin mobiilidatan käytössä maailman paras. FiCom pitää positiivisena sitä, että taajuuspolitiikan keskeiset elementit direktiivissä säilyvät kansallisessa harkintavallassa. Tätä mahdollisuutta on syytä hyödyntää Suomen edelläkävijyyden säilyttämiseksi.

Vaikka direktiivin mukaan yleisvaltuutus (art 46) on pääsääntö, FiCom katsoo, että Suomessa toimilupaan (direktiivi käyttää termiä yksittäinen käyttöoikeus) perustuva taajuuksien jakomenettely tulla olla edelleen pääasiallinen toimintamalli, ja tätä direktiivin mahdollisuutta tulee hyödyntää täysimääräisesti. Perusteluna on muun muassa, että Suomessa kaupallisille toimijoille osoitetut taajuudet ovat tehokkaassa käytössä, ne ovat edistäneet merkittävästi kilpailua, investointeja ja innovaatioita. Suomalainen menettely ja toimintamalli vastaa direktiivin yleisvaltuutusta muun muassa WiFi:n ja mikrofonien tarvitsemien taajuuksien osalta, joten tämänkään takia muutostarpeille ei ole perusteita.

Oikeuksien keston (art 49) osalta FiCom katsoo, että selkeintä ja yksinkertaisina olisi muuttaa SVPL:n 16.1 §:n sananmuoto vastaamaan po. artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan sanamuotoa, jolloin epäselvyyttä aiheuttava alakohta 2 ei olisi relevantti.

’Valtioneuvosto myöntää verkkotoimiluvan määräajaksi, enintään vähintään 20 vuodeksi.’

FiCom pitää myös tarkoituksenmukaisena ja tarpeellisena (art 49 2 kohta 4 alakohta), että käyttöoikeuden voimassaolon jatkamista koskeva menettely aloitetaan vähintään kaksi vuotta ennen käyttöoikeuden päättymistä. Käyttöoikeuden keston osalta FiCom huomauttaa, että taajuuksien yhtäaikaista päättymistä koskeva säännös (artiklan 49 kohta 4) ei mahdollista 2 kohdan mukaisempia lyhyempiä käyttöoikeuksia.

Pienalueiden langattomien liityntäpisteiden käyttöönottoa edistävä art 57 on erinomainen, koska se viime kädessä mahdollistaa julkisen infrastruktuurin hyödyntämisen entistä paremmin esimerkiksi tukiasemien sijoittamisessa. Säännös tulee implementoida direktiivin mukaisesti niin, että kyse on nimenomaan teleyrityksen oikeudesta. Sijoittamiseen tulee lähtökohtaisesti suostua, ja yhdellä ilmoituksella tulee voida ilmoittaa useita liityntäpisteitä.

Kokoavasti ja myös muilta osin FiCom toteaa taajuuksien osalta seuraavaa:

1)  Direktiivin teknologianeutraalisuutta korostava lähtökohta on kannatettava (art 45 kohta 4) ja teknologianeutraalisuudesta poikkeamisen tulisi olla mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.

2) Sääntelyn tulee olla ennustettavaa, joten implementoinnilla ei saa puuttua olemassa oleviin taajuuksiin.

3) Toimilupamenettely tulee olla vallitseva jakotapa, jolla varmistetaan mm häiriöttömyys.

4) Taajuuksien yhteiskäytön, taajuuksien jälkimarkkinoiden sekä mahdollisen kansallisen roamingin (esim. art 51 ja 61.4 ja res 156) tulee perustua lähtökohtaisesti kaupallisiin sopimuksiin.

5) SVPL:n 288 §:n markkinaehtoista taajuusmaksua ja LVM:n asetusta hallinnollisista taajuusmaksuista sekä niiden perusteita (kertoimet) tulee arvioida uudelleen direktiivin artiklan 16 perusteella ja erityisesti uusien taajuuksien osalta. Voimassa olevan lain ja asetuksen maksuperusteet voivat muodostaa täysin kohtuuttomat taajuusmaksut esimerkiksi 26 GHz:n osalta. Uudet taajuudet eivät ole sen arvokkaampia eivätkä aiheuta sen enempää hallinnollista työtä kuin nykyisetkään taajuudet, jotta ne oikeuttaisivat perimään suhteettoman korkeita taajuusmaksuja.

Käyttöoikeudet (access) ja HMV

FiCom pitää hyvänä, että direktiivin yhtenä tavoitteena on erittäin suuren kapasiteetin verkkojen edistäminen ja niitä koskevien investointien helpottaminen. Valitettavasti direktiivin säännökset eivät tätä tue, koska säännökset ovat koko sääntelykehikon monimutkaisimmat, epäselvimmät ja raskaimmat. Implementoinnilla on keskeistä selkeyttää sääntelyä, jotta se mahdollistaa direktiivin tavoitteita. Esimerkiksi yhteysinvestointeja koskevan artiklan 76 implementointi edellyttää ennustettavuutta ja selkeytystä, jotta artiklan tavoitteet olisi mahdollista saavuttaa ja toteuttaa myös muutoin kuin teoriassa.

Voimassa olevassa SVPL:ssä (57 §) on koottu symmetriset velvoitteet (muut kuin HMV-asemaan perustuvat), ja samanlainen koontipykälä on hyvä säätää myös muutoksessa. Artikla 73:ssa säädetään lukuisista velvollisuuksista koskien erityisiä verkkoelementtejä, joita ei kuitenkaan ole määritelty. Uudistuksessa tulee selkeästi määritellä, mitä erityisillä verkkoelementeillä tarkoitetaan.

Vähittäispalveluja koskeva artikla 83 ei edellytä sen implementoimista, ja sitä koskevista velvoitteista on Suomessa luovuttu, joten sen säätämiselle ei ole tarvetta.

Käyttäjän oikeudet

FiComin näkemyksen mukaan käyttäjien oikeuksia koskevassa implementoinnissa tulee pyrkiä direktiivin tavoitteen mukaiseen täysharmonisointiin. SVPL:n mukainen käyttäjän oikeuksia koskeva luku sisältää eniten kansallista erityissääntelyä, joten myös lain uudistuksen tavoitteen mukaisesti ’Suomi-lisät’ tulee poistaa ja sääntelyä sujuvoittaa. Kaikkein selkeintä, tarkoituksenmukaisinta ja tehokkainta on tehdä käyttäjän oikeuksia koskeva kokonaisuudistus. Nykyinen SVPL:n mukainen sääntelykehikko tulee poistaa ja säännellä vain, mitä direktiivi edellyttää ja olla käyttämättä direktiivin mahdollistamia kansallisia lisäsääntelymahdollisuuksia (esim. art 102 kohdat 6 ja 7).

Voimassa oleva sääntely on hyvin seikkaperäistä, raskasta ja epäselvää, eikä sitä ole sujuvoitettu ensimmäisen direktiivipaketin (2002) jälkeen, vaan sen päälle on tuotu uutta sääntelyä. Pakottava sääntely on johtanut siihen, että esimerkiksi viestintäpalveluiden yleiset sopimusehdot vastaavat sisällöltään lain säännöksiä, koska säännösten mukaan asiat tulee ilmetä myös sopimuksista. Tämä tekee niistä tarpeettoman vaikeaselkoiset, pitkät ja raskaslukuiset. Samalla sääntely ei ole pelkästään kaventanut, vaan on lähestulkoon poistanut sopimusvapauden, joka on yleensä keskeinen periaate varallisuusoikeudessa. Sääntelyn ja sopimusvapauden suhdetta ja siitä seurannutta rakenteellista ongelmaa tulee purkaa lisäämällä sopimusvapautta ja siirtymällä kohti sopimusmenettelyä.

Suomessa on yleinen kuluttajansuojalaki, joka sellaisenaan tarjoaa erittäin vahvan ja kattavan kuluttajaa suojaavan oikeusperustan, jota voidaan soveltaa myös sähköisen palvelun markkinoilla, siltä osin kuin se ei ole tiukempaa kuin mitä artikloissa 101 – 115 säädetään.

Uudistuksessa tulee ratkaista soveltamisala ja yhdenmukaistaa direktiivin sekavaa terminologiaa. Direktiivissä käytetään termejä kuluttaja, käyttäjä ja loppukäyttäjä samassa artiklassa. Keskeistä on myös selkeästi ja yksiselitteisesti määritellä, mitä palveluita direktiivin monimutkaiset määritelmät tarkoittavat normikohtaisesti eli puhe (mobiili ja/tai kiinteä), laajakaista (kiinteä ja/tai mobiili taikka kiinteä langaton), TV-palvelut jne. Lisäksi SVPL:n kuluttajamääritelmä tulee muuttaa vastaamaan direktiivin määritelmää.

Käyttäjien oikeuksia koskeva sääntelykehikko on tarkoituksenmukaista saattaa voimaan samanaikaisesti ja yhdellä kertaa, joten artiklan 101 kohdan 2 mukaiselle siirtymäajalle ei ole tarvetta ja perustetta.

Yleispalvelu

Direktiivin resitaaleissa 213, 228 ja 229 todetaan, että perustason laajakaista on käytännössä yleisesti saatavilla, riittävä laajakaistayhteys on yleismaailmallisesti saatavilla ja yleispalvelu on toissijainen muihin toimintapoliittisiin välineisiin nähden. Näidenkin huomioiden perusteella yleispalvelun sääntelyn tarpeellisuutta tulee kokonaisuudessaan arvioida uudelleen.

Jos sääntely katsotaan tarpeelliseksi, tulee implementoida vain ehdottoman välttämätön, ja sääntelyn tulee olla rakenteeltaan hyvin kevyt. Kuten yleisesti on tunnettua ja tiedossa, Suomessa yleispalvelulle ei käytännössä ole ollut tarvetta, ja sen soveltamisessa on menty koko ajan kevyempään ja selkeämpään suuntaan. Tätä suuntausta voidaan pitää erinomaisena ja tavoiteltavana. Tällainen soft law tai valvontaviranomaisen suositus/ohjeistus, joka on laadittu sidosryhmien kanssa, tulisi olla riittävää.

Koska yleispalvelulle ei Suomessa ole ollut juurikaan tarvetta, sitä mahdollisesti koskevan sääntelyn tai muun ohjeistuksen soveltamisalan tulee koskea direktiivin pääsäännön mukaisesti ainoastaan kuluttajaa. Suomen ei pidä kansallisessa lainsäädännössä laajentaa yleispalvelua koskemaan muita tahoja, kuten yrityksiä ja yhteisöjä (esim. art 84 ja 85). Muussa tapauksessa sääntelystä uhkaa tulla tarpeettoman raskas, monimutkainen ja poikkeuksien kyllästämä mm. direktiivin uusien sosiaalisia erityistarpeita ja erityisryhmiä koskevien normien vuoksi. Erityisryhmien, erityisesti vähävaraisten, tarpeet tulee lähtökohtaisesti huomioida sosiaalisääntelyn ja -turvan kautta. Suomessa artiklan 85 mukaiselle, pientuloisia kuluttajia koskevalle erityissääntelylle ei ole tarvetta siitäkään syystä, että liittymät ovat kohtuuhintaisia ja Euroopan edullisimpia. 

FiCom pitää direktiivin liitettä V yleispalvelun vähimmäispalveluista parempana kuin kansallista laajakaistan nopeutta koskevaa sääntelyä. Liitettä on pidettävä eurooppalaisena turvaverkkotasona ja miniminä, eikä sen lisäksi tule olla mitään muita säännöksiä tai säänneltyjä palveluja, joilla velvoitettaisiin tarjoamaan tätä minimiä enemmän.

Yleispalveluun kuuluva sääntely olisi tarkoituksenmukaista saattaa voimaan samanaikaisesti ja yhdellä kertaa, joten artiklan 87 mukaiselle siirtymäajalle ei ole tarvetta ja perustetta.

BEREC ja suuntaviivat

Direktiivissä on lukuisia kohtia, jossa kansallisten regulaattoreiden yhteenliittymälle BERECille osoitetaan oikeuksia antaa suuntaviivoja direktiivin johdonmukaiseksi soveltamiseksi, ja näitä tulisi noudattaa kansallisessa päätöksenteossa (art 10). Osa suuntaviivoista annetaan uudistuksen valmisteluvaiheessa. Valvontaviranomaisen suuntaviivoilla ei saa ohittaa ja ohjata kansallista lainsäädäntövaltaa. Suuntaviivat sekoittavat vallan kolmijako-oppia, jos valvontaviranomaisen toimielin vaikuttaa lain valmisteluun ja panee sitä täytäntöön. Kansallisesti tulee ennakolta ja vahvasti vaikuttaa BERECin suuntaviivoihin, jotta sitä kautta uudistuksen lähtökohdat ja tavoitteet eivät vesity.

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

5.3.2019

Telia ja Nokia tuovat yhteistyössä 5G-reitittimen Suomeen

5G- ja 4G-teknologialla toimiva Nokia FastMile 5G-reititin tarjoaa huippunopeaa mobiililaajakaistaa 5G-verkossa erityisesti kodeille ja pienille yrityksille.

Nokian gigabittinopeuksiin kykenevä reititin on standardinmukainen 5G-päätelaite, joka hyödyntää 4G- ja 5G-yhteyksiä. Sisätiloihin wifi-yhteyden tarjoava reititin on erinomainen vaihtoehto nopealle kodin tai toimiston netille siellä, missä esimerkiksi nopeaa kuituyhteyttä ei ole tarjolla. Laite auttaa asiakasta verkkoyhteyden kannalta parhaassa sijoittelussa kotona tai toimistossa.

Telia on aloittanut Mobile World Congressissa Barcelonassa julkistetun laitteen testauksen, ja ensimmäisten kuluttajapilottien odotetaan käynnistyvän kevään aikana.

”5G lähti liikkeelle yritysasiakkaiden kanssa tehtävillä hankkeilla. Nyt laitevalmistajien vauhti näyttää kiihtyvän ennakoidusta aikataulusta niin, että myös kuluttajille hyödyllisiä laitteita tulee markkinoille. Olemme kehittäneet 5G-verkkoa luotettavan kumppanimme Nokian kanssa, ja yhteistyö jatkuu kun pääsemme eturintamassa testaamaan 5G-kotireitittimen toimivuutta ja hyötyjä asiakkaillemme”, sanoo Telia Finlandin 5G-ohjelmasta vastaava Janne Koistinen.

Telia avasi esikaupallisen 5G-verkon Helsingissä viime vuoden syyskuussa. Verkon kaupallinen käyttö alkoi kolmessa kaupungissa 1.1.2019, kun 3,5 GHz:n taajuusalueelle myönnetyt verkkotoimiluvat astuivat voimaan.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


1.3.2019

Arctic Invitationalissa pelattava 5G-mobiilikiertueen finaali tuo globaalin mobiilipelaamisen Suomeen

Elisa, OnePlus ja Hatch tuovat globaalin mobiilipilvipelaamisen Suomeen. Arctic Invitational -tapahtumassa pelattavaan 5G-mobiilikiertueen finaaliin johtavia osakilpailuja järjestetään kevään ja kesän aikana Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa.

Arctic Invitational -e-urheilutapahtuman julkistus tammikuussa sai sekä peliharrastajien keskuudessa että Suomen mediassa erittäin innostuneen vastaanoton. Osana syyskuussa järjestettävää tapahtumaa pelataan Elisan, OnePlusin ja Hatchin 5G-mobiilikiertueen finaali. Kiertueen ensimmäinen osakilpailu oli tammikuussa alkanut Elisa 5G -liiga, joka huipentuu LanTrekissa pelattavaan finaaliin 2.3. klo 19.30‒21.

Uusi kotimaan Elisa 5G -liigakierros alkaa maalis-huhtikuussa, ja se koostuu edellisen liigakierroksen tapaan noin kahden kuukauden aikana pelattavista karsinnoista sekä online-osiosta. Seuraavan kotimaan liigakierroksen karsintoja pelataan ainakin Tampereella, ja se päättyy Oulun Vectorama-tapahtumaan kesäkuussa.

Kolmas liigakierros käydään kesällä, ja sen finaali puolestaan pelataan Tubecon-tapahtumassa Helsingissä elokuussa.

Näiden kolmen kotimaan liigakierroksen neljä parasta eli yhteensä 12 pelaajaa lunastavat itselleen kutsun Arctic Invitationalissa pelattavaan 5G-finaaliin.

5G-mobiilikiertueen osakilpailuja käydään eri puolilla maailmaa

Kotimaan liigakierrosten lisäksi 5G-mobiilikiertue koostuu useista kansainvälisistä osakilpailuista, joista osa toteutetaan yhteistyössä muiden operaattorien kanssa eri puolilla maailmaa. Muissa maissa pelattavista osakilpailuista tulee lisää tietoa kevään aikana.

‒ Elisa 5G -liiga on lähtölaukaus maailman ensimmäiselle kansainväliselle pilvipelaamisen mobiilikiertueelle. Liigamme tarjoaa suomalaisille pelaajille loistavan mahdollisuuden kansainväliseen menestymiseen sekä kehittää kotimaista mobiilikilpapelaamisen kulttuuria ja yhteisöä, kertoo Elisa Viihteen urheilu- ja maksutv-liiketoiminnasta vastaava Mika Lepistö.

‒ 5G-aikaan siirryttäessä yksi puhelinten merkittävimmistä kehitysaskeleista on pilvipelaaminen. On mahtavaa olla mukana tuomassa mobiilipelaamista tälle tasolle Suomessa ja toisaalta päästä esittelemään OnePlus-puhelinten tarjoamaa pelikokemusta, toteaa OnePlusin Suomen maajohtaja Tuomas Lampen.

‒ E-urheilu on suosittua kaikkialla maailmassa, ja Hatchilla on käyttäjiä globaalisti. Arctic Invitationalissa pelattava finaali antaa kaikille Hatchin käyttäjälle sijainnista riippumatta mahdollisuuden päästä e-urheilun kirkkaimmalle huipulle, kertoo Hatchin markkinointijohtaja Lassi Nummi.

Arctic Invitationalin finaaleissa nähdään yhteensä 32 mobiilipelaamisen huippuammattilaista kolmesta eri maanosasta. Koko Arctic Invitational -tapahtuma, mukaan lukien globaali 5G-finaali, on nähtävissä Elisa Viihteen ja sen kansainvälisten kumppanien kanavissa ympäri maailman.

 

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

OnePlus on kansainvälinen mobiiliteknologiayhtiö, joka haastaa teknologian perinteisiä käsitteitä. ”Never Settle” -asenteen ympärille perustettu OnePlus tuottaa erinomaisesti suunniteltuja laitteita, joille on ominaista ensiluokkainen laatu ja tehokas laitteisto. OnePlus on erittäin hyvä luomaan vahvoja siteitä ja kasvaa yhdessä käyttäjä- ja faniyhteisönsä kanssa. Lisätietoja osoitteessa oneplus.com.

Hatch on 5G-maailmaan suunniteltu uudenlainen mobiilipelipalvelu, jossa pääset pelaamaan suosikkipelejäsi suoratoistona koska tahansa ja missä tahansa ilman aikaa vievää pelien lataamista puhelimellesi. Vaikka pelien Netflixiksi kutsuttu Hatch on tehty 5G-verkkoa varten, on se jo nyt saatavilla Google Play -palvelussa kaikissa Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa Android-puhelinten käyttäjille, jotka haluavat kokeilla pilvipelaamista hyvällä WiFi- tai 4G-yhteydellä. Lisätietoa osoitteessa playhatch.com. Voit myös seurata Hatchia Twitterissä (@HatchDotLive), Facebookissa (@hatchdotlive), Instagramissa (@playhatch) tai LinkedInissä (Hatch Entertainment Ltd). Hatch on Rovio Entertainment Oyj:n tytäryhtiö.


1.3.2019

DNA:n myydyimmät puhelimet helmikuussa 2019

DNA:n helmikuun myydyimpien puhelimien Top 15 -listalla tapahtui lähinnä listan sisäistä liikehdintää. Huawei valtasi kaksi ensimmäistä listasijaa, ja Nokia nousi kolmoseksi.

Vain kolme puhelinmallia vaihtui DNA:n Top 15 -listalla edellisestä kuukaudesta, joten kisa listasijoituksista käytiin jo tuttujen mallien kesken. Samsungilla ja Huaweilla on listalla neljä puhelinta kummallakin, Applen mallien määrä kasvoi kolmeen ja Nokia-puhelinten kahteen. OnePlus ja Honor ovat edustettuna helmikuun listalla molemmat yhdellä mallilla.

Edullisempi puhelintarjonta korostuu helmikuun listan kärjessä jonkin verran. Tähän on vaikuttanut DNA:n 18-vuotispäivän kampanja, jonka edullisempien hintaluokkien tarjouspuhelimet ylsivät koviin myyntilukuihin.

”Barcelonan julkistukset vastasivat odotuksiamme. Monilta valmistajilta on tulossa taittuvanäyttöisiä puhelimia, mikä on pitkään aikaan merkittävin konkreettinen uudistus puhelimissa – vastaavaa kokoluokkaa kuin kamera ja kosketusnäyttö aikoinaan. Taittuvat näytöt nähdään valmistajien huippulaitteissa, mutta aivan muutaman vuoden kuluessa tällaiset ominaisuudet tulevat myös edullisimpiin laitteisiin”, arvioi DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

”Toinen kevään puheenaiheista on luonnollisesti 5G. Viemme kehitystä eteenpäin yhdessä valmistajien kanssa ja tuomme 5G-puhelimia myyntiin sitä mukaa kuin niitä tulee saataville eri valmistajilta. Valmistajien huippumallit sisältävät jatkossa usein myös 5G-ominaisuudet, mutta ne luonnollisesti toimivat myös 4G-verkoissa”, Aavikko avaa tilannetta.

DNA:n myydyimmät puhelimet helmikuussa 2019

1. (3.) Huawei P Smart
2. (1.) Huawei Nova 3
3. (10.) Nokia 6.1
4. (4.) Samsung Galaxy J6
5. (8.) Huawei P20 Lite
6. (12.) Apple iPhone 7
7. (7.) Samsung Galaxy A7
8. (11.) Huawei P20 Pro
9. (2.) Samsung Galaxy S8
10. (-) Apple iPhone 6s
11. (5.) OnePlus 6T
12. (13.) Honor 10
13. (-) Nokia 7 plus
14. (6.) Samsung Galaxy S9
15. (-) Apple iPhone 8

DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot

 

DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2018 oli 912 miljoonaa euroa ja liiketulos 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

DNA on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. Olemme Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Tehtävämme on tarjota tuotteita ja palveluita, jotka tekevät yksityis- ja yritysasiakkaidemme arjesta mutkatonta. DNA:lla on merkittävä yhteiskunnallinen rooli tärkeiden viestintäyhteyksien tarjoajana ja digitaalisen kehityksen mahdollistajana. Vuonna 2018 liikevaihtomme oli 912 miljoonaa euroa ja liiketuloksemme 139 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

 


1.3.2019

Puhelinvalmistajilla tasainen kisa helmikuun myydyimmissä puhelimissa – Useita 5G-puhelimia tulossa markkinoille kevään aikana

Samsung ja Apple taistelivat mitalisijoista Telian myydyimpien kännyköiden Top 10 -listalla helmikuussa. Apple iPhone 8 kiri voittoon, ja viime kuun ykkönen OnePlus 6T putosi listan seitsemännelle sijalle. Barcelonan Mobile World Congressissa nähtiin ensimmäiset 5G-puhelimet.

Juuri päättyneillä Mobile World Congress 2019 -messuilla useat puhelinvalmistajat julkistivat ensimmäiset 5G-puhelinmallinsa. Samsung ja Huawei esittelivät lisäksi taittuvanäyttöiset puhelimensa, joiden myynti alkaa myöhemmin tänä vuonna.

”5G ja taittuvanäyttöiset puhelimet olivat MWC-messujen isot teemat. Telian 5G-verkko avattiin vuoden alussa, ja testaamme uusia 5G-puhelimia parasta aikaa, jotta asiakkaamme pääsevät nauttimaan uuden sukupolven mobiilikäyttökokemuksesta mahdollisimman pian”, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

Helmikuussa kuluttajia kiinnostivat sekä lippulaivamallit että tarjouspuhelimet.

”Helmikuussa listalla oli jonkin verran vaihtuvuutta, kun lippulaivamallien lisäksi listalle nousi edullisempia puhelinmalleja tarjouskampanjoidemme siivittämänä. Kuun aikana nähtiin myös useita mielenkiintoisia puhelinlanseerauksia, kuten Samsungin uusi lippulaivamalli Galaxy S10, jonka ennakkomyynti on alkanut lupaavasti”, Vuorinen linjaa.

Samsung yritysasiakkaiden listalla kolmoisvoittoon

Yritysasiakkaiden myydyimpien puhelinten listalla Samsung kiri kolmoisvoittoon, ja kahmi kaikkiaan kuusi Top 10 -listan sijaa.

”Samsung jatkoi voittokulkuaan yritysasiakkaiden listalla helmikuussakin. Uutena nousijana listalle Nokia 7.1 Dual-SIM puhelin”, Telia Datainfon ja Telia Cygaten toimitusjohtaja Markus Kalalahti kertoo.

Helmikuun myydyimmät puhelimet, kuluttajat (suluissa tammikuun sijoitus)

1 (3)     Apple iPhone 8 / 8 plus
2 (-)      Samsung Galaxy S9 / S9+
3 (4)     Apple iPhone Xs / Xs Max
4 (2)     Apple iPhone 6s /6s plus
5 (9)     Huawei P Smart
6 (6)     Samsung Galaxy J6 2018
7 (1)     OnePlus 6T
8 (-)      OnePlus 6
9 (-)      Samsung Galaxy J4+
10 (-)    Huawei P20 Lite

Helmikuun myydyimmät puhelimet, yritykset (suluissa tammikuun sijoitus)

1 (1)     Samsung Galaxy A6 (2018)
2 (5)     Samsung Galaxy J6 (2018)
3 (2)     Samsung Galaxy A8 (2018)
4 (3)     Apple iPhone 7 32GB
5 (4)     Apple iPhone 8 64GB
6 (-)      Nokia 7.1 Dual-SIM
7 (9)     Nokia 5.1 Dual-SIM 32GB
8 (8)     Samsung Galaxy S9
9 (6)     Samsung Galaxy Xcover 4
10 (10) Samsung Galaxy S8

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 4000 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.

Vuoden 2018 lopussa noin 4,3 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen. Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa www.telia.fi.


1.3.2019

Elisan helmikuun myydyimmät puhelimet: Huawei P Smart kuluttajien ja Nokia 3.1 yritysten kärjessä

Elisan helmikuun myydyin puhelin henkilöasiakkaille oli Huawei P Smart ja yritysasiakkaille Nokia 3.1. Kuluttajien myydyimpänä puhelimena nähtiin ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen jokin muu puhelinmerkki kuin OnePlus – yritysasiakkaiden ykkönen pysyi muuttumattomana.

Elisan ystävänpäivän tarjouskampanjat nostivat kuluttajien myydyimpien puhelinten kärkisijoille useita edullisempia älypuhelimia. Yritysten listan ykkösenä tammikuusta saakka ollut Nokia 3.1 on kustannustehokas valinta liikkuvien työtehtävien helpottamiseen.

Helmikuussa useita laitejulkistuksia – 5g-laitteet tulossa

Helmikuun lopussa Barcelonan MWC 2019 -messuilla nähtiin ensimmäiset 5g-puhelimet, ja Elisa julkisti messujen yhteydessä yhteistyönsä OnePlusin, Huawein ja ZTE:n kanssa 5g-laitteiden myyntiintuomiseksi. Ensimmäiset 5g-puhelimet tulevat Elisalle saataville myöhemmin tänä vuonna. Vuosittain järjestettävät MWC 2019 -messut lukeutuvat teknologia-alan kansainvälisesti vuoden merkittävimpiin tapahtumiin.

– Tuomme ilolla kuluttajien saataville ensimmäiset 5g-puhelimet. Lisäksi tulossa on puhelinuutuuksia, joissa nähdään entistä älykkäämpiä kameroita ja taittuvia näyttöjä. Esimerkiksi Samsungin ja Huawein vastikään esittelemät taittuvat näytöt voivat monipuolistaa mobiilipelaamista, sekä elokuvien ja sarjojen katselukokemusta. Taittuva näyttö laajentaa osaltaan puhelimen käyttötarkoitusta, joka on murroksessa – perinteinen puhelu on enää harvoin suosituin tapa käyttää mobiililaitteita. Parempien kameraominaisuuksien avulla kuluttajat voivat teknisestä osaamisestaan huolimatta tuottaa puhelimella entistä helpommin merkityksellistä sisältöä, kertoo Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ville Valkama.

Puhelimen käyttötarkoitus murroksessa

Puhelimen merkitys ihmisten arjessa on ollut murroksessa jo pidemmän aikaa muun muassa sosiaalisen median ja suoratoistopalveluiden käytön yleistymisen myötä. Samalla erilaiset verkkoon kytkettävät internetiä hyödyntävät IoT-laitteet yleistyvät.

– Taittuvat näytöt ovat puhelimen ominaisuutena jälleen askel kauemmas puhelimen alkuperäisestä käyttötarkoituksesta puhumisesta. Myös yritykset käyttävät puhelimia puhumisen sijaan yhä enemmän muuhun, ja korvaavat erilaisiin käyttötarkoituksiin hankittuja laitteita, kuten viivakoodinlukijoita tai maksupäätteitä, älypuhelimilla. Esimerkiksi yritysten myydyin puhelin Nokia 3.1 on kustannustehokas valinta yritykselle, joka haluaa laajentaa älypuhelimien hyödyntämistä työtehtävissä uusiin työntekijäryhmiin. Puhumisen tueksi hankitaan puolestaan yhä useammin lisälaitteita, ja yhtä puhelinta kohti myydään tällä hetkellä keskimäärin 1,5 lisälaitetta, kommentoi Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Myydyimmät puhelimet helmikuussa 2019

Henkilöasiakkaat 

1. Huawei P Smart
2. Samsung Galaxy J6
3. OnePlus 6T
4. Nokia 130
5. Samsung Galaxy J4+
6. Samsung Galaxy S8
7. Huawei Nova 3
8. Apple iPhone 6s
9. Sony Xperia XZ1 Compact
10. Apple iPhone X
11. Honor 10
12. Apple iPhone 8
13. Huawei P20 Pro
14. Nokia 3310
15. Honor 7S

Yritysasiakkaat

1. Nokia 3.1
2. Apple iPhone 8
3. Samsung Galaxy A6
4. Samsung Galaxy J6
5. OnePlus 6T
6. Samsung Galaxy S8
7. Sony Xperia XZ1 Compact
8. Samsung Galaxy A8
9. Samsung Galaxy S9
10. Nokia 5.1
11. Samsung Galaxy Xcover 4
12. Apple iPhone Xs
13. Apple iPhone Xr
14. Apple iPhone 6s
15. Nokia 6

 

Elisa on tietoliikenne- ja digitaalisten palveluiden edelläkävijä. Asiakkaanamme on 2,8 miljoonaa kuluttajaa, yritystä ja julkishallinnon organisaatiota, ja kattavassa verkossamme on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Päämarkkina-alueemme ovat Suomi ja Viro, tarjoamme digitaalisia palveluita myös kansainvälisille markkinoille. Elisan osake on noteerattu Nasdaq Helsingissä, vuonna 2018 liikevaihtomme oli 1,83 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 800. Vastuullisena suomalaisena markkinajohtajana toimintaamme ohjaa toiminnan jatkuva parantaminen. Lisätietoja www.elisa.fi, Facebookissa @elisasuomi ja Twitterissä @ElisaOyj


1.3.2019

FiComin kommentit AVMS-direktiivin ja telepaketin siirtovelvoitetta koskevien säännösten implementoinnista

AVMS-direktiivi

Kuvaohjelmalakia sovelletaan sen 2 §:n mukaisesti kuvaohjelman tarjoamiseen ja sen valvontaan Suomessa silloin kun ohjelmaa tarjotaan sellaisessa televisiotoiminnassa tai tilausohjelmapalvelussa, johon sovelletaan televisio- ja radiotoiminnasta annettua lakia. Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain on korvannut sähköisen viestinnän palveluista annettu laki (SVPL), jonka 3 §:ssä tilausohjelmapalvelu määritellään palveluksi, jossa audiovisuaalisia ohjelmia pidetään käyttäjien saatavilla ohjelmista tehdyn ohjelmaluettelon pohjalta. Teleoperaattoreita ei voida katsoa SVPL:n määritelmien mukaisiksi televisiotoiminnassa tapahtuvan kuvaohjelman tarjoajiksi eikä Suomessa FiComin käsityksen mukaan toimi AVMS-direktiivissä tarkoitettuja videonjakoalustapalveluita, joten FiComin jäsenten osalta AVMS-direktiivin implementoinnissa ratkaisevaa on tilausohjelmapalvelun tarjoajan määritelmä.

AVMS-direktiivin muuttamisesta annettu direktiivi 2018/1808 ei muuta tai laajenna direktiivin 2010/13/EU 1 artiklan g kohdan aiempaa muotoilua, jonka mukaan ’tilattavalla audiovisuaalisella mediapalvelulla’ (ei-lineaarinen audiovisuaalinen mediapalvelu) tarkoitetaan audiovisuaalista mediapalvelua, jonka mediapalvelun tarjoaja tarjoaa ohjelmien katselemiseksi käyttäjän valitsemana ajankohtana ja käyttäjän omasta pyynnöstä mediapalvelun tarjoajan valikoimista ohjelmista tehdyn luettelon pohjalta. AVMS-direktiiviin tehtyjä muutoksia implementoidessa SVPL:n tilausohjelmapalvelun käsitettä ei siten tule laajentaa. Esimerkiksi Kansallinen audiovisuaalinen instituutti on katsonut 29.1.2015 antamassaan päätöksessä Dnro 13/821/2015, ettei silloin TeliaSonera Finland Oyj -nimellä toimineeseen Telia Finland Oyj:hin sovelleta kuva-ohjelmalain 2 § 1 momentin määräyksiä, koska yhtiö ei muokkaa kanaviensa ja palvelujensa ohjelmasisältöjä. Teleyritys ei ole vastuussa kuvaohjelmalain mukaisista velvoitteista ainoastaan välittäessään mediapalvelun tarjoajan toteuttamia videokirjastoja.

Siirtovelvoite

SPVL 227 §:n mukaan verkkopalvelua kaapelitelevisioverkossa tarjoava teleyritys on velvollinen siirtämään verkossa ilman korvausta julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmistot sekä näihin sisältyvää ohjelmaa varten toimitetun vapaasti vastaanotettavan aineiston, ohjelmistoihin liittyvät mainokset sekä ohjelmistoihin liittyvät oheis- ja lisäpalvelut. Tekijänoikeuslain 25 i §:n mukaan tekijällä on oikeus saada edelleen lähettäjältä korvaus jakeluvelvoitteen alaisten ohjelmien edelleen lähettämisestä, jollei edelleen lähettäjä näytä toteen, että korvaus on jo maksettu lähetysoikeuksien hankinnan yhteydessä.

Eurooppalaisen sähköisen viestinnän sääntelystä annetun direktiivin 2018/1972 siirtovelvollisuuksia (must carry) koskevan 114 artiklan mukaan jäsenvaltiot voivat asettaa tiettyjen radio- ja televisiolähetyskanavien ja niihin liittyvien täydentävien palvelujen välittämistä koskevia kohtuullisia siirtovelvoitteita sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja tarjoaville yrityksille, jos merkittävä määrä kyseisten verkkojen ja palvelujen loppukäyttäjiä käyttää niitä pääasiallisena keinonaan vastaanottaa radio- ja televisiolähetyskanavia. Tällaisia velvoitteita voidaan asettaa ainoastaan, jos se on välttämätöntä kunkin jäsenvaltion selkeästi määrittelemien yleisen edun mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ja niiden on oltava oikeasuhteisia ja avoimia.

Siirtovelvoitesääntely ei ole enää välttämätöntä

Perustavasti muuttuneessa mediaympäristössä kaapelitelevisio-operaattorilla ei ole enää sellaista monopoliasemaa lähenevää mahdollisuutta vaikuttaa katsojien saatavilla olevaan televisiotarjontaan, joka oikeuttaisi pitkälle menevän puuttumisen operaattoreiden omaisuudensuojaan ja elinkeinon harjoittamisen vapauteen. Toimintaympäristö on muuttunut siten, että tv-lähetykset eivät ole enää kaapelitalouksissa katsottavissa vain kaapeliteitse, vaan katsojilla on mahdollisuus katsella haluamiaan ohjelmia ajasta ja paikasta riippumatta haluamallaan välineellä. Vastaavasti radion perinteinen FM-kuuntelu kotistereoista kaapeliverkon kautta on nykyään uusien teknologioiden myötä marginaalista ja silti julkisen palvelun radio-ohjelmistoja välitetään sellaisilla taajuusalueilla, joita tarvittaisiin kaapelilaajakaistan tarpeisiin. Esimerkiksi DOCSIS 3.1 -standardi mahdollistaa olemassa olevan kaapeli-infran käyttämisen nopeiden laajakaistayhteyksien toteuttamiseen, ja standardissa taajuuksia 200 MHz:iin asti käytetään paluukanavana. Jos kaapelioperaattorit ovat velvollisia siirtämään ko. taajuuksilla FM- signaalia, ne eivät voi hyödyntää paluusuunnan tarjoamaa kaistanleveyttä. Taajuusalue olisi tehokkaammassa käytössä, jos sitä voisi käyttää yleisenä siirtotienä muunkin sisällön kuluttamiseen. Siirtovelvoitteen ei tule estää järkevää taajuuksien käyttöä.

Siirtovelvoitteen piiristä poistui joukko kotimaisia kanavia vuoden 2011 heinäkuussa sekä vuoden 2017 toukokuussa. Näiden kanavien jakelu kaapeliverkoissa jatkui must carry -velvoitteen päättymisestä huolimatta, joten myöskään Yleisradion kanavien pitäminen siirtovelvoitteen alaisena ei ole välttämätöntä, vaan niiden jakelu jatkuisi varmasti muutenkin.

Siirtovelvoite ei ole kohtuullinen

Telepaketin artiklaa 114 selventävän johdantokappaleen 308 mukaan jäsenvaltioiden asettamien velvollisuuksien olisi oltava kohtuullisia, minkä lisäksi niiden yhteydessä voitaisiin tarvittaessa määrätä kohtuullisesta korvauksesta. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä kansallisessa lainsäädännössään asettamilleen siirtovelvollisuuksille puolueettomat perusteet sen varmistamiseksi, että velvollisuudet ovat avoimia, oikeasuhteisia ja selkeästi määriteltyjä. Velvollisuudet olisi suunniteltava siten, että tarjotaan riittävät kannustimet tehokkaille investoinneille infrastruktuuriin.

Tekijänoikeussääntelyn tulee kohdella kaikkia teknisiä ratkaisuja samalla tavalla eikä lähetystekniikan tule vaikuttaa oikeudelliseen kohteluun tai maksettaviin tekijänoikeuskorvauksiin. Antenni- ja kaapeliverkko ovat jakeluteinä samanarvoisia, joten kaapelitelevisioverkon siirtovelvoite tulee purkaa myös julkisen palvelun televisio- ja radiokanavien osalta. Lähetysten jakelutekniikka ei voi olla peruste lisäkorvaukselle, joten ohjelmaostojen yhteydessä hankittujen kaapeliverkon televisiolähetysten tekijänoikeuksista ei pidä rahastaa kahteen kertaan antennijakeluun nähden. Vastuu siirtovelvollisuuteen liittyvistä tekijänoikeuskorvauksista kuuluu televisioyhtiöille riippumatta siitä, onko tilanteessa tekijänoikeuslain valossa kysymys edelleen lähettämisestä vai alkuperäisestä lähettämisestä. Teleoperaattorin osalta kysymys on puhtaasti teknisestä välittämisestä, jolla ei ole tekijänoikeudellista merkitystä ja josta ei tule aiheutua operaattorille korvausvelvollisuutta.

Televisioyhtiön vastattava tekijänoikeuskorvauksesta ja maksettava operaattorille kapasiteettikorvaus

Telepakettidirektiivin johdantokappaleen 309 mukaan artiklan 114 toisen kohdan mukaisen uudelleenarvioinnin yhteydessä voidaan tarvittaessa määrätä kohtuullisesta korvauksesta, joka olisi vahvistettava kansallisessa lainsäädännössä. Mikäli kaapelitelevisioverkon siirtovelvoitetta ei pureta, SVPL:ään tulee sisällyttää siirtovelvoitteen edellytykseksi, että televisioyhtiö vastaa oikeudenhaltijalle must carry -siirrosta maksettavasta tekijänoikeuskorvauksesta.

Yleisradion lakisääteinen tehtävä on tuoda julkisen palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Se tekee ratkaisut ohjelmien sisällöstä ja tarjolla olevien kanavien lukumäärästä ja siitä, kuinka suurelle yleisölle niitä tarjotaan. Kaapelioperaattorit operoivat televisio-ohjelmien jakeluverkkoja, mutta niillä ei ole keinoja vaikuttaa siirtovelvoitteen nojalla jaeltavien ohjelmistojen sisältöön eikä määrään. Näissä olosuhteissa on luontevaa ja perustuslakivaliokunnan edellä mainittujen lausuntojen kanssa yhteensopivaa, että televisioyhtiön tulee vastata oikeudenhaltijalle maksettavasta korvauksesta.

Tämän lisäksi televisioyhtiöiden tulee maksaa operaattoreille siirtokapasiteetin käytöstä kohtuullinen korvaus. Telepakettidirektiivin 114 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenvaltioilla on mahdollisuus määrittää asianmukainen korvaus artiklan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden osalta eikä kaapelijakelu eroa sopimuksellisesti maanpäällisestä jakelusta. Molemmissa tapauksissa lähetyksen tekee televisioyhtiöstä erillinen verkko-operaattori ja korvaus maksetaan samalla tavalla maanpäällisessäkin verkossa. Verkkoja tulee kohdella teknologianeutraalisti.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

Pages