16.1.2019

Telia työllistää kesällä satoja nuoria – ”Saamme tuhansia kesätyöhakemuksia vuosittain”

Telia Finland työllistää tänäkin vuonna yli 300 nuorta kesätyöpaikkoihin ympäri Suomen. Tänä kesänä uusia tehtäviä on avoinna muun muassa koodauksen ja analytiikan parissa.

Moni opiskelija aloittaa tai jatkaa työuraansa tänä kesänä Telialla. Kesätyöpaikkoja on avoinna muun muassa Telia Kaupoissa, asiakaspalvelussa, teknologiassa, liiketoiminnoissa, markkinoinnissa, viestinnässä ja verkonhallinnassa. Kesätyöpaikojen työtehtävissä näkyy Telian sisäinen muutos.

”Telia on todella kasvamassa uuden sukupolven operaattoriksi. Viime vuosien yritysostot, Liigan lähetysoikeudet, Assemblyn hankinta ja Telia Helsinki Data Centerin rakentaminen ovat vieneet meitä harppauksin kohti uutta. Myös kesätyöntekijät pääsevät mukaan rakentamaan tulevaisuuden telcoa”, kertoo Telia Finlandin henkilöstöjohtaja Heini Linnainmaa.

Kesätyötehtäviä avautuu Helsinkiin, Lahteen, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään, Vaasaan, Ouluun ja Rovaniemelle, mutta myös pienempien kaupunkien Telia kauppoihin.

Haku jatkuu helmikuun loppuun

Telian ensimmäiset kesätyöpaikat julkaistiin maanantaina 14.1. ja loput paikat aukeavat helmikuun aikana. Haku jatkuu helmikuun loppuun saakka.

Kaikki Telian kesätyöpaikat ovat nähtävissä osoitteessa: www.telia.fi/summer. Tämän lisäksi paikat julkaistaan muun muassa Oikotiellä, Monsterissa sekä Vastuullinen kesäduuni -kampanjasivustolla.

”Saamme tuhansia kesätyöhakemuksia vuosittain, mikä kertoo siitä, että työpaikkamme kiinnostavat nuoria. Tekemiemme kyselytutkimusten perusteella meillä viihdytään erinomaisesti, ja jopa 92 prosenttia suosittelisi Teliaa työnantajana tuttavilleen. Parhaimpia asioita kesätyöntekijöiden mielestä viime kesänä olivat työilmapiiri, työyhteisö ja palkka”, kertoo Telia Finlandin Talent Management Specialist Sami El-Bash.

Telia on totuttuun tapaan pääyhteistyökumppanina Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa, sillä haluamme tarjota nuorille entistä laadukkaampia kesätyökokemuksia vastuullisesti ja olla kehittämässä parempia sekä ketterämpiä kesätyökäytäntöjä Suomessa.

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3 500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.
Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen.
Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 9 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin.
Tervetuloa mukaan osoitteessa telia.fi


15.1.2019

Suosittu Jättekiva-sarja jatkuu Elisa Viihteessä

Elisa Viihteen alkuperäissarjan toinen kausi tulee katsottavaksi Elisa Viihde Aitioon kesällä 2019. Romanttisen komedian päärooleissa näyttelevät edelleen Anna Paavilainen ja Elmer Bäck ja muissa rooleissa mm. Mikko Penttilä, Kari Ketonen, Mats Långbacka ja Ylva Ekblad.

Suosittu romanttinen komedia Jättekiva saa jatkoa. Elisa Viihteen alkuperäissarjan toinen tuotantokausi tulee katsottavaksi Aitio-ohjelmakirjastoon kesällä 2019. Sarjan kuvaukset alkavat tänään 15.1.

Ullanlinnaan kotiutuneet lappilainen Aino (Anna Paavilainen) ja suomenruotsalainen Micke (Elmer Bäck) alkavat harkita perheen perustamista, mikä on helpommin sanottu kuin tehty. Mahdollinen perheenlisäys nostaa pintaan molempien perheiden ja varsinkin Micken vanhempien, Lassen (Mats Långbacka) ja Gunnen (Ylva Ekblad), toiveet ja odotukset. Mukana menossa ovat yhä asunnossa bunkkaava Ainon veli Jussi (Mikko Penttilä), joka etsii edelleen elämälleen suuntaa sekä Micken lapsuudenystävä Petski (Kari Ketonen), jolla on kahden lapsen isänä varsin paljon mielipiteitä lapsista ja vanhemmuudesta.

Lämmin ja helposti samaistuttava, kulttuurien erilaisuuksilla leikittelevä romanttinen komedia perustuu Niklas ja Karoliina Lindgrenin sekä Kris Gummeruksen alkuperäisideaan. Sarjan ohjaaja on ensimmäisen kauden tapaan Niklas Lindgren, joka on myös sarjan pääkäsikirjoittaja ja kehitellyt kauden tapahtumat puolisonsa, käsikirjoittaja Karoliina Lindgrenin kanssa. Sarjan muut käsikirjoittajat ovat ensimmäisen kauden tapaan Anna Brotkin ja Kris Gummerus. Jättekivan tuottaa Zodiak Finlandin Sari Lempiäinen.

‒ Toisella kaudella pääsemme tutustumaan Ainoon ja Mickeen entistä lähemmin, sillä uusi elämänvaihe tuo yllättäviä tunteita ja arvoja esiin niin heistä kuin heidän lähipiiristäänkin. Luvassa on myös kaikenlaista hauskaa uusien henkilöiden kanssa. Tapaamme mm. Micken siskon Edithin ja varsin vauhdikkaan serkun Ponken. Käsikirjoittajat ovat jälleen tehneet huipputyötä, tuottaja Sari Lempiäinen kertoo.

‒ Elisa Viihde on julkaissut jo 13 eri alkuperäissarjaa. Olemme hyvin iloisia siitä, että alkuperäissarjamme ovat nousseet Elisa Viihteen suosituimmiksi sisällöiksi – vuonna 2018 Elisa Viihde Aition viisi katsotuinta sarjaa olivat kaikki alkuperäissarjojamme. Yhä useammasta sarjasta, kuten erittäin pidetystä Jättekivasta, tehdään myös jatkokausia, mikä kertoo osaltaan sarjojen suosiosta, toteaa Elisa Viihteen sisältöliiketoiminnan johtaja Ani Korpela.

Niklas Lindgren on toiminut mm. Putouksen pääkäsikirjoittajana ja ohjaajana. Lisäksi hän on työskennellyt Pasila – 2.5. Spin-Off -komediasarjan vastaavana käsikirjoittajana, minkä lisäksi hän on ohjannut sarjan kaksi tuotantokautta. Lindgren toimi myös Kimmo-komediasarjan kolmannen tuotantokauden pääkirjoittajana. Karoliina Lindgren on kirjoittanut muun muassa Armi elää! -elokuvan, josta hänet palkittiin sekä Jussi- että Sylvi-palkinnoilla. Niklas ja Karoliina Lindgren ovat käsikirjoittaneet yhdessä myös Lomasankarit-elokuvan. Kris Gummerus on käsikirjoittaja-näyttelijä, joka näyttelee mm. supersankari Rendeliä.

Elmer Bäck luo kansainvälistä uraa teatteriproduktioissa Saksassa ja Ranskassa, minkä lisäksi hän on näytellyt mm. Eisenstein in Guanajuato -elokuvan pääroolissa. Anna Paavilainen on puolestaan tähdittänyt mm. Kesäkaverit- ja Joulumaa-elokuvia. Lisäksi hänet tunnetaan teatterinäyttelijänä mm. palkitusta Play Rape -monologinäytelmästään.

Elisa Viihde on julkaissut vuodesta 2014 alkaen 13 alkuperäissarjaa, joita ovat muun muassa Ivalo, Bullets, Sipoon herttua, Jättekiva, Kolmistaan, Downshiftaajat ja Konttori. Vuoden 2019 uusista alkuperäissarjoista on julkistettu rikosdraama Kaikki synnit ja vakoojatrilleri Nyrkki.

Sarjan tiedot

Ohjaus
Niklas Lindgren

Tuottaja
Sari Lempiäinen

Päärooleissa
Anna Paavilainen (Aino) ja Elmer Bäck (Micke)

Muissa rooleissa
Mm. Mikko Penttilä (Jussi), Ylva Ekblad (Gunilla), Mats Långbacka (Lasse) ja Kari Ketonen (Petski)

Käsikirjoitus
Niklas Lindgren, Anna Brotkin ja Kris Gummerus

Genre
Komedia

Tuotantoyhtiö
Zodiak Finland Oy

Tuotanto
Elisa Viihde

Aitio on Elisa Viihteen oma ohjelmakirjasto, josta kuka tahansa voi katsoa elokuvia ja sarjoja kiinteällä kuukausimaksulla rajoituksetta. Vuonna 2013 lanseerattu ohjelmakirjasto tarjoaa laajimman valikoiman kotimaisia elokuvia ja klassikkosarjoja sekä useita Elisa Viihteen alkuperäissarjoja. 

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


14.1.2019

Elisa ja Hatch järjestävät Suomen ensimmäisen 5G-verkossa pelattavan mobiilipelikiertueen

Uuden sukupolven mobiilipelaaminen saa vuoden alkuun huippustartin, kun Elisa Viihde ja mobiilipelipalvelu Hatch järjestävät Elisan 5G-verkossa pelattavan mobiilipelikiertueen ensimmäisenä Suomessa. Kiertue sisältää osakilpailut kaikissa kaupungeissa, joissa 5G:n edelläkävijänä tunnetulla Elisalla on 5G-verkko; Tampereella, Jyväskylässä, Turussa ja Helsingissä.

Mobiilipelipalvelu Hatch Entertainment ja Elisa Viihde julkistivat yhteistyönsä viime joulukuussa Slush-tapahtumassa. Nyt yhteistyö saa jatkoa Elisa 5G -liigalla, johon kuka tahansa voi osallistua pelaamalla pelejä Hatchin mobiilisovelluksen kautta. Elisa 5G -liiga pitää sisällään myös kiertueen, joka toteutetaan Elisan myymälöissä neljällä eri paikkakunnalla tammi-helmikuun aikana. Elisa Viihde Sport näyttää kiertueen sekä Lantrek-tapahtumassa pelattavan finaalin kanavillaan.

‒ Tämä on Suomen ensimmäinen mobiilipelikiertue, joka pelataan 5G-verkossa. Pelaajien näkökulmasta parasta ovat 5G:n mahdollistamat huippunopeat yhteydet ja minimaalinen viive, jotka muuttavat käyttökokemusta merkittävästi, Elisa Viihteen urheilu- ja maksu-TV-liiketoiminnasta vastaava Mika Lepistö kertoo.

Elisa 5G -liigassa voi pelata useita eri pelejä Hatchin mobiilisovelluksen kautta.

‒ Hatch on maailman ensimmäinen palvelu, jossa mobiilipelaajat voivat pelata pelejä suoratoistona ilman lataamista tai asentamista. Hatch sovelluksessa voi pelata kaikenlaisia pelejä, joten turnaus on suunnattu kaikille peleistä ja pelaamisesta kiinnostuneille, ilman e-urheilukokemusta. Hienoa, että pääsemme Elisan kanssa tarjoamaan pelaajille ja kilpapelaamisesta kiinnostuneille uudenlaisen pelikokemuksen 5G:n avulla, toteaa Hatchin markkinointijohtaja Lassi Nummi.

Kiertueen laitekumppanina toimii OnePlus, joka tarjoaa pelaajille tarvittavat pelilaitteet.

‒ Olemme lähes vuoden tukeneet mobiilipelaamista Suomessa yhdessä Elisan kanssa, joten on luonnollista jatkaa yhteistä tekemistä vuonna 2019. Nopeutta ja tehokkuutta on luvassa laitteissamme myös tänäkin vuonna, OnePlusin maajohtaja Tuomas Lampen toteaa.

Kiertueella ovat mukana Suomen suosituimpiin tubettajiin kuuluvat Santtu ja Niko, joita pääsee tapaamaan tapahtumien aikana. Kaikki kiertueelle osallistuvat pelaajat palkitaan Elisan, OnePlusin ja Hatchin tuotepalkinnoilla ja he pääsevät e-urheilun suurtapahtumaan Lantrekiin 28.2.-3.3. Tampereelle. Lantrekissa pelaajille on tarjolla taas uusia kokemuksia, kun Elisan 5G-verkon avulla pelit näytetään 4K-kuvaa välittäviltä näytöiltä.

Elisa 5G -liigan kiertuepaikkakunnat ja päivämäärät:
19.1.2019 Tampere klo 12-16, Elisan myymälä, Hallituskatu 8
26.1.2019 Jyväskylä klo 12-16, Elisan myymälä, Kauppakeskus Forum
9.2.2019 Turku klo 12-16, Hansatori, Kauppakeskus Hansakortteli
16.2.2019 Helsinki klo 12-16, Elisa Kulma, Aleksanterinkatu 19

Lue lisää Elisa 5G -liigasta osoitteessa https://elisa.fi/gaming/peliturnaukset/ 


Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).

Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Hatch on 5G-maailmaan suunniteltu uudenlainen mobiilipelipalvelu, jossa pääset pelaamaan suosikkipelejäsi suoratoistona koska tahansa ja missä tahansa ilman aikaa vievää pelien lataamista puhelimellesi. Vaikka pelien Netflixiksi kutsuttu Hatch on tehty 5G-verkkoa varten, on se jo nyt saatavilla Google Play -palvelussa kaikissa Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa sekä Irlannissa Android-puhelinten käyttäjille, jotka haluavat kokeilla pilvipelaamista hyvällä WiFi- tai 4G-yhteydellä. Lisätietoa osoitteessa playhatch.com. Voit myös seurata Hatchia Twitterissä (@HatchDotLive), Facebookissa (@hatchdotlive), Instagramissa (@playhatch) tai LinkedInissä (Hatch Entertainment Ltd). Hatch on Rovio Entertainment Oyj:n tytäryhtiö.

OnePlus on kansainvälinen mobiiliteknologiayhtiö, joka haastaa teknologian perinteisiä käsitteitä. ”Never Settle” -asenteen ympärille perustettu OnePlus tuottaa erinomaisesti suunniteltuja laitteita, joille on ominaista ensiluokkainen laatu ja tehokas laitteisto. OnePlus on erittäin hyvä luomaan vahvoja siteitä ja kasvaa yhdessä käyttäjä- ja faniyhteisönsä kanssa. Lisätietoja osoitteessa oneplus.com.


11.1.2019

Elisa laajentaa ja vahvistaa yhteyksiään jälleen eri puolilla Pohjois-Karjalaa

1.01.2019, 11:53
 

Elisa on vahvistanut 4G-verkon saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Pohjois-Karjalaa. Lisäksi maakunnassa on parannettu kiinteän verkon saatavuutta ja kapasiteettia. Asiakkaille verkon parannukset näkyvät aina laadukkaina yhteyksinä, niin kotona kuin liikkeessä.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan ja parantanut kapasiteettia muun muassa Joensuussa ja Kiteellä. Elisa on myös parantanut kiinteän verkon saatavuutta laajentamalla kuituverkkoa muun muassa Joensuussa ja Kontiolahdella sekä lisäämällä kaapelimodeemiverkon kapasiteettia Outokummussa. Kiinteän verkon parannukset mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa ja takaavat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla -  niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Pohjois-Karjalan alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Itä-Suomen aluejohtaja Ari Punkkinen kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun. Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– Muutos on todella suuri, sillä 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden ja minimoi viiveen.  Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Punkkinen kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


11.1.2019

Moi Mobiili DNA:n omistukseen

DNA on sopinut tänään 11.1.2019 European Mobile Operator Oy:n koko osakekannan ostamisesta. Yhtiön 100 prosenttisesti omistama tytäryhtiö Moi Mobiili Oy tarjoaa matkaviestipalveluja kuluttaja- ja yritysasiakkaille. Se on toiminut vuodesta 2016 lähtien palveluoperaattorina DNA:n matkaviestinverkossa.

Moi Mobiili palvelee asiakkaitaan jatkossakin omalla brändillään erillään DNA:sta. Osapuolet ovat sopineet, että kauppahintaa ei julkisteta.

- DNA on kasvanut viime vuosina orgaanisesti ja ostamalla toimintaamme täydentäviä yhtiöitä. Siten Moin ostaminen on luonteva jatko kasvustrategiamme toteuttamiselle, kertoo DNA:n toimitusjohtaja Jukka Leinonen.

Moin palveluksessa on noin 10 henkilöä, jotka jatkavat yhtiön palveluksessa.

Kauppa astuu voimaan välittömästi. Ostettu liiketoiminta konsolidoidaan DNA:n lukuihin vuoden 2019 ensimmäisestä neljänneksestä lähtien. Sillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta DNA:n vuoden 2019 liikevaihtoon tai käyttökatteeseen.

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


10.1.2019

FiComin lausunto valtioneuvoston selonteosta tietopolitiikasta ja tekoälystä

Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa valtioneuvoston selonteosta tietopolitiikasta ja tekoälystä. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • Tietopolitiikka ja tekoäly edellyttävät laadukkaita ja toimintavarmoja viestintäverkkoja, jotka tulee toteuttaa Suomessa markkinaehtoisesti.
  • Tekoälyn kehityksen mahdollistava data on jatkossa enenevässä määrin muuta kuin henkilötietoa, mikä tulee huomioida sitä koskevassa sääntelyssä.
  • Panostamalla osaamiseen, turvaamalla riittävät resurssit tutkimukseen ja avaamalla julkisen tiedon rajapintoja yhteiskunta voi edesauttaa digitalisaation kehittymistä.
  • Kyber- ja tietoturvallisuuden merkitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Esimerkiksi toimiva vahva sähköinen tunnistaminen varmistaa sähköisen asioinnin turvallisuuden.
  • Sääntely ei saa muodostaa estettä tekoälyä ja algoritmeja hyödyntävälle digitaloudelle, vaan sen tulee mahdollistaa yritystoiminta ja kannustaa innovaatioihin.

Yleistä

Valtioneuvoston selonteko on tärkeä ja ajankohtainen avaus, joka on valmisteltu poikkeuksellisen avoimessa prosessissa, johon on osallistunut laajasti niin julkisen sektorin kuin elinkeinoelämän toimijoita. Tällaista modernia ja kannatettavaa toimintatapaa toivotaan käytettävän tulevaisuudessa useammin.

Selonteossa mainitut tavoitteet ja toimenpiteet edellyttävät laadukkaita ja toimintavarmoja viestintäverkkoja. Tietopolitiikan ja tekoälyn aikakaudella valokuidulla rakennetut laajakaistaverkot sekä nopeat ja viiveettömät yhteydet mahdollistavat langattomat verkkoteknologiat, kuten 5G, muodostavat tämän perustan. Huippunopeat tietoliikenneyhteydet edistävät kilpailukykyä, liiketoimintamahdollisuuksia ja hyvinvointia kaikkialla Suomessa, joten verkkojen laatu ja kattavuus tulee toteuttaa Suomessa jatkossakin markkinaehtoisesti. Sääntelyn tulee siis olla verkkoinvestointeihin kannustavaa sekä teknologianeutraalia.

Selonteossa pidetään tekoälyn mahdollistavana datana pääasiallisesti henkilötietoa, mutta todellisuudessa valtaosa tiedosta on muuta kuin henkilötietoa. Palvelujen kehittyessä mm. IoT-laitteiden keräämä, pitkälti muuta kuin henkilötietoa oleva data muodostaa jatkossa entistä suuremman osan kaikesta saatavilla olevasta tiedosta, mikä tulee huomioida lainsäädännössäkin. Jos esimerkiksi ePrivacy-asetus säädetään koskemaan myös koneiden välistä viestintää, on mahdollista, että edellytetyn, käytännössä automatisoidun suostumuksen vaatimus myös sellaisilta tiedoilta, jotka eivät kuulu yksityisyyden suojan piirin, vaikeuttaa ja tekee paikoin tiedon hyödyntämisen jopa mahdottomaksi.  Euroopan kilpailukyvyn ja talouskasvun mahdollistavaan tekoälyyn liittyvät toiminnot edellyttävät koneiden välistä viestintää. M2M-viestinnän liikasääntely haittaa uusien teknologioiden käyttöönottoa ja siten myös koko digitaalisia sisämarkkinoita. Pahimmassa tapauksessa uusien innovaatioiden syntyminen, niiden testaaminen ja markkinoille tulo hidastuu, ja uusien 5G- ja muiden verkkojen arvoketjujen alkupää siirtyy EU:n ulkopuolelle. EU:n globaali kilpailukyky tietoliikennesektorilla heikkenisi entisestään.

Tietopolitiikan johtamisesta ja suuntaviivoista

Tietopolitiikka koskettaa niin julkista kuin yksityistäkin sektoria, ja niiden tulee pystyä tekemään tiivistä yhteistyötä. Erityisesti tietopolitiikkaa tarvitaan siihen, miten julkishallinto mahdollistaa yritysten toimintaedellytysten kehittämisen. On tärkeää, että datatalouden aikakaudella kaikki ministeriöt ymmärtävät tietopolitiikan markkinalähtöisyyden merkityksen ja keinot, joilla sitä edistetään. Tietopolitiikan riittävästi resursoitua ja toimivaltaista koordinaatiota tulee kehittää läpinäkyvällä tavoitteiden seurannalla. Koordinaation kattavuuden varmistamiseksi on syytä tarkastella kokonaisuutta myös muun lainsäädännön ja sääntelyn näkökulmasta. On esimerkiksi tarkasteltava, miten kansalliset tekoälyohjelmat ovat linjassa olemassa olevien EU:n digiohjelmien kanssa ja vältettävä päällekkäisyyttä.

Yhteiskunnan rooli on olla digitalisaation mahdollistaja esimerkiksi huolehtimalla siitä, että säädösympäristö on investointeihin kannustava. Yhteiskunta voi edistää digitalisaation kehittymistä panostamalla osaamiseen ja turvaamalla riittävät resurssit tutkimukseen. Avaamalla mahdollisimman paljon omia tietovarantojaan ja julkisen tiedon rajapintoja julkinen sektori voi edesauttaa innovaatioiden syntymistä sekä vauhdittaa digitalisaatiota ja digitaalisten palveluiden käyttöönottoa.

Tietopolitiikan periaatteiden lisäksi on tarkasteltava myös datan ja tiedon hyödyntämistä teknisellä, liiketoiminnallisella ja juridisella tasolla. Tietopolitiikka tulee kohdistumaan myös arkaluontoisen tiedon, kuten henkilötietojen ja yritysten liikesalaisuuksien, käsittelyyn internetiin liitetyissä tietojärjestelmissä, joten kyber- ja tietoturvallisuuden merkitykseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Nämä tulisi muutenkin nostaa omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen ja huomioida järjestelmällisesti tietopolitiikasta johdettavissa toimenpiteissä sen sijaan, että esimerkiksi tietoturvallisuutta käsitellään jokaisessa selonteon alakohdassa. Kattavuuden varmistamiseksi kokonaisuutta tulee tarkastella myös muun lainsäädännön ja sääntelyn näkökulmasta. Esimerkiksi markkinalähtöisesti edistetty vahva sähköinen tunnistaminen varmistaa Suomen digitalisaatiokehityksen ja sähköisen asioinnin turvallisuuden siten, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus käyttää itselleen parhaiten soveltuvaa tunnistautumistapaa. Samalla kansalaisilla on yhä paremmat lähtökohdat hallita ja hyödyntää häntä itseään koskevaa dataa tietoturvallisella tavalla.

Sääntely datatalouden kilpailukyvyn hidasteena?

Lähtökohtaisesti kaiken sääntelyn tulee olla investointeihin kannustavaa ja tulevaisuuteen katsovaa. Kun EU:ssa valmistellaan yleis- ja erityissääntelyä, ei olemassa olevaa sääntelyä ja uuden sääntelyn vaikutuksia selvitetä riittävällä tavalla.  EU- ja kansallisella sääntelyllä sekä näiden ylikireillä tulkinnoilla ei pidä heikentää Suomen kilpailutilannetta. Tietopolitiikkaa koskeva EU-sääntely on lisääntynyt, ja se on aiempaa seikkaperäisempää. Hyvinä esimerkkeinä toimivat yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), sähköisen viestinnän tietosuoja (ePrivacy) ja e-Evidence sekä eri kuluttajansuojahankkeet mm. tuotteiden ja palveluiden sekä viestintäpalveluiden osalta.

Sääntely ei saa muodostaa estettä tekoälyä ja algoritmeja hyödyntävälle digitaloudelle, vaan sen tulee mahdollistaa yritystoimintaa ja kannustaa innovaatioihin. Säännöksillä ja niiden tulkinnalla voidaan edistää uutta liiketoimintaa erityisesti säännellyillä toimialoilla, jos sääntelyä ja etenkin viranomaiskäytäntöjä kehitetään nykyistä sallivammaksi. Selonteossa onkin kannatettavasti linjattu pyrkimys poistaa uuden teknologian käytön esteitä ketteryyden, nopean markkinoille pääsyn ja innovaatioiden mahdollistamiseksi. Tekoälyä ja algoritmeja koskevat kysymykset eivät kuitenkaan ole Suomi-spesifejä, joten niitä tulee käsitellä vähintään EU:n tasolla. Sääntelyn kokonaisvaikutuksia tulee arvioida horisontaalisesti eikä pelkästään yhden sektorin, sen osan tai artiklan kautta, koska liiallinen sääntely voi pahimmillaan luoda merkittäviä esteitä Euroopan digitalisaatiokehitykselle ja kilpailukyvylle. Tästä esimerkkinä on vireillä olevan tekijänoikeudesta digitaalisilla sisämarkkinoilla annettavan direktiivin ja erittäin seikkaperäisen telepakettisääntelyn heijastusvaikutukset digikehitykselle.

Tekijänoikeusdirektiiviin ehdotettu artikla 3 sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa. Neuvotteluiden kuluessa sekä neuvosto että parlamentti ovat ehdottaneet uutta artiklaa, joka sallisi tekijänoikeudella suojatun aineiston vapaan käytön tiedonlouhinnassa myös muulloin kuin tieteellisessä tarkoituksessa (art. 3a). Uutta artiklaa on kuitenkin samalla ehdotettu muutettavaksi siten, että oikeudenhaltija voisi yksipuolisella tahdonilmaisulla rajoittaa tällaista toimintaa. Toteutuessaan tämä tekisi aineiston hyödyntämisen tekoälyn opettamisessa käytännössä mahdottomaksi, vaikka asiaa on pidetty tärkeänä nimenomaan Euroopan datatalouden edellytysten kehittämiseksi. Suomen kanta ehdotettuihin muutoksiin on ollut kannatettava, mutta sääntelyn vaikutuksia sisämarkkinoihin ja sen digitaaliseen kehitykseen tulee jatkossa tarkastella kokonaisvaltaisemmin, kattavammin ja perusteellisemmin.

Valtioneuvoston selonteossa on ehdotettu datatalouden ja verkostomaisen yhteistoiminnan edistämiseksi tekijänoikeussääntelyn ja rajoittavien, erikseen neuvoteltavien sopimusten tilalle Creative Commons -lisenssiehtojen kaltaista toimintamallia. Vaikeaselkoinen juridiikka olisi tässä tiivistetty muutamaksi vakiolupavaihtoehdoksi, joilla oikeudenhaltijat voivat edistää teostensa jakamista ja käyttöä. Suoran sopimisen on FiComin mielestä kuitenkin oltava aina ensisijainen keino oikeuksien hankkimiseksi. Näin voidaan turvata oikeuksien saatavuus riittävän joustavasti, jotta nopeasti muuttuvassa ja voimakkaasti kilpaillussa ympäristössä voidaan luoda uutta liiketoimintaa.

Tämä aihe liittyy

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

9.1.2019

Elisa Viihde kasvaa e-urheilumediana: uudet liigat alkavat tammikuussa

Elisa Viihde kasvattaa e-urheilun lajivalikoimaansa tammikuusta alkaen kahdella uudella liigalla. Ensin alkaa ECL (European Championship League), joka on NHL-pelin Euroopan mestaruussarja. Sen pudotuspelit huipentuvat 1. maaliskuuta LanTrek-tapahtumassa Tampereella pelattavaan finaalisarjaan.

Toinen Elisa Viihteen uutuusliiga on PSL (Playerunknown's Battlegrounds Suomiliiga), joka on PUBG-pelin ensimmäinen kotimainen huipputason liiga. Sen finaali kisataan 23. maaliskuuta yhteensä kahdeksan peliviikonlopun ja 40 pelierän kilpailusarjan päätteeksi.

‒ Elisa Viihde Sportin valikoimassa e-urheilun osuus kasvaa jatkuvasti perinteisten lajien rinnalla, kertoo Elisa Viihteen urheilu- ja maksu-TV-liiketoiminnasta vastaava Mika Lepistö. ‒ Yhä useammat e-urheilun ystävät katsovat pelejä palvelumme kautta, ja haluamme tuoda suosituille ja suomalaisia kiinnostaville e-urheiluliigoille paremmat katseluolosuhteet. Olemme erityisen iloisia uudesta tuotantostudiostamme, jonka ansiosta pelilähetysten tuotanto nousee ammattilaistasolle ja pääsemme hyödyntämään lähetyksissä jopa 4K-tekniikkaa, Lepistö jatkaa.

EA Sportsin julkaisema NHL-peli on ollut jo pitkään Suomen suosituimpien konsolipelien joukossa, ja sen ympärille syntyneessä ECL:ssa kilpailee tulevalla kaudella kaikkiaan yli 120 joukkuetta. Elisa Viihteessä seurataan kiekkoliigaa korkeimmalla ECL Elite -sarjatasolla, jossa 16 Euroopan parasta joukkuetta ottavat mittaa toisistaan.

‒ NHL on e-urheilulajina ottanut huimia kehitysharppauksia viimeisen vuoden kuluessa. Olemme tehneet NHLGamerilla lajin hyväksi töitä vuosia, ja mahdollisuus tuottaa lähetyksiä katsojille yhdessä Elisa Viihteen kanssa on luonnollinen jatkumo lajin kehitykselle, mainitsee NHLGamerin perustaja Kenneth Lehtinen.

PUBG puolestaan nousi vuonna 2018 pelaaja- ja katsojamäärillä mitattuna Suomen toiseksi suosituimmaksi e-urheilupeliksi. Elisa Viihteessä nähtävä PUBG Suomiliiga on tuotettu yhdessä Suomen johtavan PUBG-yhteisön, PUBG Finlandin, sekä laitevalmistaja Lenovon ja FACEIT-turnausalustan kanssa.

‒ Olemme pitkään toivoneet suomalaisille PUBG-pelaajille mahdollisuutta pelata ammattimaisessa kansallisessa liigassa ja toimineet jo aiemmin yhteistyössä Elisa Viihteen kanssa. Uskomme, että voimme yhdessä luoda mielenkiintoisen ja tunteita herättävän kokemuksen katsojille, kertoo PUBG Finlandin kehitysjohtaja Matti Korvenmaa.

ECL-pelilähetykset alkavat keskiviikkona 9.1. ja PSL-liiga lauantaina 19.1. Pelejä voi seurata Elisa Viihde Sportissa elisaviihde.fi/sport tai Elisa Viihteen Twitch-kanavalla. Lisätietoja turnauksista elisa.fi/gaming.


Elisa Viihde on Suomen suosituin viihdepalvelu. Elisa Viihde on kaikki, mitä viihtymiseen tarvitset – alkuperäissarjoja, eniten kotimaisia elokuvia, kansainvälisiä uutuuselokuvia, kattava tv-ohjelmatarjonta ja urheilua, jota et muualta näe. Palvelussa on monipuolinen valikoima tilausvideopalveluita, videovuokraamo sekä maksu-TV-paketteja. Elisan viihdepalveluista nauttii yli 300 000 kotitaloutta. www.elisa.fi/viihde

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


9.1.2019

DNA toimittaa Veikkaukselle Suomen suurimman yrityskohtaisen verkon

DNA on voittanut kilpailutuksen Veikkauksen peliverkon toimittajasta. Toimipisteiden lukumäärässä mitattuna Veikkauksen tuleva verkko on Suomen suurin yrityskohtainen verkko: laaja ja maan kattava peliverkko kattaa yhteensä lähes 7000 Veikkauksen myyntipaikkaa.

DNA:n ja Veikkauksen yhteistyö syvenee uuden sopimuksen myötä merkittävästi. Veikkaus on ollut DNA:n asiakas jo vuodesta 2015 alkaen omien pelisaliensa verkon osalta.

”Olemme ylpeitä siitä, että Veikkaus valitsi DNA:n vaativan verkkopalvelun toimittajaksi. DNA:lla on vahvaa kokemusta vaativien verkkoratkaisujen toimittamisesta Suomessa ja kansainvälisesti, ja tulemme toteuttamaan myös tämän toimituksen ensiluokkaisesti", toteaa DNA:n myyntijohtaja Kenneth Grönroos.

Veikkauksen tuleva peliverkko täyttää uusimmatkin tekniset ja tietoturvaan liittyvät vaatimukset, ja se on moderni ja kehittyvä alusta myös Veikkauksen tuleville pelikehityksen tarpeille.

”Luotettavuus on ensiarvoisen tärkeää kaikessa pelitoiminnassamme. Yhtenäistämällä koko maan kattavan peliverkkomme tietoliikenneyhteydet mahdollistamme osaltaan myyntipaikkojemme digitalisointia sekä edistämme asiakkaiden tunnistautumismahdollisuuksia. Häiriöttömät yhteydet ovat nyt sovitun yhteistyömme keskeinen liiketoiminnallinen lähtökohtana”, Veikkauksen ICT-infrapalveluista ja palvelutuotannosta vastaava johtaja Timo Paajanen sanoo.

Palveluiden toimitus aloitetaan alkuvuoden aikana testauksilla ja pilotoinnilla. Toimipisteet kytketään yhtenäiseen verkkoon vaiheittain niin, että ensimmäiset toimipisteet kytketään huhtikuun 2019 aikana.

Veikkauksen ja DNA:n sopimus on nelivuotinen.

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


9.1.2019

Elisa laajentaa ja vahvistaa yhteyksiään jälleen eri puolilla Varsinais-Suomea

Elisa on vahvistanut 4G-verkkonsa saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Varsinais-Suomea. Lisäksi maakunnassa on parannettu kiinteän verkon saatavuutta lisäämällä kuituyhteyksiä, jotka mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan ja parantanut kapasiteettia muun muassa Salossa, Uudessakaupungissa sekä Somerolla. Lisäksi Elisa on parantanut kiinteän verkon saatavuutta ja palveluita Turun seudulla tuoden kuituyhteyksiä yhä useamman saataville, muun muassa Paimioon, Lietoon ja Kaarinaan. Verkon laajennukset takaavat asiakkaille entistäkin sujuvammat ja paremmat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla - niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Varsinais-Suomen alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Länsi-Suomen aluejohtaja Juha Laukkanen kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun. Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin.

– 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden, eli muutos on todella suuri. Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Laukkanen kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta:https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


9.1.2019

Arrow ja Digita tarjoavat startupeille työkaluja IoT-ratkaisujen kehittämiseen

Arrow ja Digita rohkaisevat startupeja käynnistämään ja kehittämään IoT-liiketoimintaa ja tarjoavat työkaluja kehittäjien käyttöön.

Nuorille yrityksille ja startupeille tarjoutuu nyt mahdollisuus testata IoT-teknologiaa ja kehittää sen pohjalta uusia toteutuskelpoisia ratkaisuja markkinoille. Parhaimmat LoRaWAN-teknologialla toteutetut ratkaisut esitellään Arrow’n IoT Summitissa 23.5.2019. IoT Summitissa esillä olevista IoT-ratkaisuista Arrow’n ja Digitan raati valitsee parhaimman ratkaisun. Arrow palkitsee voittajaratkaisut 5 000 eurolla jaettuna parhaiden kesken, ja Digita tarjoaa tuhat LoRa-verkkoyhteyttä vuodeksi voittajien käyttöön.

Arrow Digita StartUp Challenge käynnistyi tammikuun 2019 alussa, ja siihen voivat osallistua suomalaisen y-tunnuksen omaavat, vuonna 2016 perustetut tai sitä nuoremmat yritykset. Mukaan voi ilmoittautua täyttämällä hakemuksen osoitteessa www.arrow.com/adsc. Mikäli yritys haluaa oman ratkaisunsa tulevan arvioiduksi niiden ehdotusten joukossa, jotka tulevat mukaan Arrow IoT Summit 2019 -tapahtumaan, ratkaisun tulee olla valmiina huhtikuun loppuun 2019 mennessä.

Arrow tarjoaa yrityksille 15 % alennuksen LoRaWAN-teknologiaa hyödyntävistä laitteista ja Digita tarjoaa 10 ilmaista LoRaWAN-yhteyttä vuodeksi kuitenkin siten, että niiden voimassaolo päättyy 31.12.2019. Tarjolla on kaiken kaikkiaan 500 ilmaista yhteyttä.

IoT Paja –säätiö auttaa StartUp Challengeen osallistuvia yrityksiä kehitystyössä tarjoamalla käyttöön hyvin varustellun kehityslaboratorionsa ja henkilöstönsä osaamisen IoT-laitteistojen tuotteistamisessa. Erityisesti tukea saa idean muuntamisessa prototyypiksi ja liiketoimintapotentiaalin osoittamisessa. IoT Paja on voittoa tavoittelematon säätiö. Se toimii itsenäisesti, omalla henkilöstöllään ja tukee alan yrityksiä kehitysalustoista riippumatta. Myös Digitan ja Arrow’n IoT-tiimit toimivat yritysten tukena.

Lisää tietoa osoitteessa:

www.arrow.com/adsc

www.digitamahdollistaa/

www.iotpaja.fi

 

Arrow Electronics is a global provider of products, services and solutions to industrial and commercial users of electronic components and enterprise computing solutions. Arrow serves as a supply channel partner for more than 150,000 original equipment manufacturers, value-added resellers, contract manufacturers, and commercial customers through a global network. The company maintains over 300 sales facilities and 45 distribution and value-added centers, serving over 80 countries. Arrow provides specialized services and expertise across the entire product lifecycle. Arrow does this by connecting customers to the right technology at the right place, right time and right price.

Digita välittää radio- ja tv-ohjelmat luotettavasti kaikille suomalaisille vuoden jokaisena päivänä. Viimeisimmän digitaalisen tekniikan soveltajana kehitämme ja tarjoamme myös monipuolisia internet-tv- ja radiopalveluita. Lisäksi palveluvalikoimaamme kuuluvat kattavaan verkkoomme pohjautuvat IoT-palvelut sekä huippuluokan DataCenter-palvelut. Asiakkaamme ovat parhaita sisältöjä tarjoavia mediayhtiöitä sekä mobiili- ja laajakaistaoperaattoreita. www.digita.fi


9.1.2019

Lausunto esityksestä puuttua miehittämättömän kulkuneuvon liikkumiseen vankila-alueella tai sen yläpuolella

(HE 222/2018 vp)

Lakivaliokunta on pyytänyt FiComilta lausuntoa hallituksen esityksestä laeiksi vankeuslain, tutkintavankeuslain, pakkokeinolain ja sakon täytäntöönpanolain muuttamisesta. FiComin lausunto keskittyy ehdotukseen puuttua miehittämättömän kulkuneuvon liikkumiseen vankilan alueella tai sen yläpuolella. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää seuraavaa:

FiComin keskeiset viestit

  • FiCom pitää esitystä ja sen tavoitteita tarpeellisina ja tarkoituksenmukaisina vankilan järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
  • Esityksessä on hyvin kuvattu toimenpiteiden edellytykset ja niiden vaikutukset yleiseen viestintäverkkoon ja sen palveluille.
  • Jos toimenpiteen arvioidaan kohdistuvan yleiseen matkapuhelinverkkoon tai turvallisuusradioverkkoon, tulee toimivaltuuksien käytön kynnys olla erityisen korkealla.
  • Viestintäverkkoa tai -palvelua häiritsevästä toiminnasta tulee tehdä ilmoitus Liikenne- ja viestintävirastolle, ja teleyrityksen tulee saada häiriöstä tieto, kuten vireillä olevassa poliisilain muutoksessa (HE223/2018 vp, 11a § 4 mom.) on ehdotettu.  

Esityksen vaikutukset viestintäverkkoihin ja niiden palveluihin on pyritty minimoimaan

Esityksen mukaan Rikosseuraamuslaitoksella olisi oikeus ottaa miehittämätön kulkuneuvo tilapäisesti haltuun, estää sen käyttö tai muutoin puuttua sen kulkuun, jos se on välttämätöntä vankilan järjestyksen ja turvallisuuden takaamiseksi. Näissä tilanteissa Rikosseuraamuslaitos voisi käyttää lyhytaikaisesti teknistä laitetta, joka ei saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa radio- tai muulle viestinnälle taikka yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille. Vaikutusten tulisi kohdistua mahdollisimman tarkasti vain haitalliseksi havaittuun toimintaan ja sen käyttämiin taajuuksiin. Lisäksi myös laitetta käytettäessä tulisi huomioida, ettei se aiheuttaisi vähäistä suurempaa haittaa radio- tai muulle viestinnälle taikka yleisen viestintäverkon laitteille tai palveluille tarkoitettua haittaa.

Jos tekninen laite olisi sähköisen viestinnän palveluista annetussa laissa tarkoitettu radiolähetin, sen hallussapito ja käyttö edellyttäisivät Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää radiolupaa, josta säädetään lain 39 §:ssä. Radiolupamenettelyssä Liikenne- ja viestintävirasto kykenisi varmistamaan, että laitteet ominaisuuksiensa puolesta täyttäisivät radioluvan edellytykset.

Edelleen esityksen mukaan teknistä laitetta voitaisiin käyttää, jos se on puolustettavaa, kun otetaan huomioon tehtävän tärkeys ja kiireellisyys, miehittämättömän kulkuneuvon toiminnan vaarallisuus, käytettävissä olevat voimavarat sekä muut tilanteen kokonaisarviointiin vaikuttavat seikat. Teknistä laitetta saisi käyttää vain niin kauan kuin se on välttämätöntä toimenpiteen suorittamiseksi. Lisäksi laitetta saisi käyttää ainoastaan asianmukaisen koulutuksen saanut virkamies.

Esitystä perustellaan sillä, että Rikosseuraamusvirastolla ei tällä hetkellä ole riittäviä toimivaltuuksia puuttua ehdotuksessa kuvattuun toimintaan. FiComin mukaan esitys ja sen tavoitteet ovat tarpeellisia. Ehdotuksessa ja sen perusteluissa on hyvin avattu ja kuvattu ne edellytykset, esimerkiksi välttämättömyys ja vähimmän haitan periaate, jolloin kulkuneuvon liikkumiseen puuttuminen on mahdollista. Lisäksi kulkuneuvoon puuttuminen rajoittuisi ainoastaan vankilan alueelle tai sen yläpuolelle ja olisi aina tapauskohtaista, eli ei esimerkiksi olisi automatisoitua. FiCom pitää erinomaisena säännöstasolle nostettua kirjausta siitä, että kulkuneuvon liikkumisen estävää laitetta saa käyttää vain niin kauan kuin se on välttämätöntä toimenpiteen suorittamiseksi.

Osa vankiloista sijaitsee asutuilla alueilla, jolloin kulkuneuvoon puuttumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Mahdolliset häiriötekijät yleisten viestintäverkkojen ja -palveluiden toimintaan ja turvallisuusradioviestintään on minimoitava. Näissä tilanteissa toimivaltuuksien käytön kynnys tulee olla erityisen korkea. Lisäksi FiCom korostaa, että erityisesti hätäpuhelinyhteyksien tulee toimia kaikissa tilanteissa.

Esityksessä todetaan, että ilmailua koskevan sääntelyn kehittämisen yhteydessä vankila-alueet voidaan määritellä alueiksi, joilla miehittämättömien ilma-alusten lennättäminen olisi kiellettyä. Tämä osaltaan saattaa vähentää mahdollisia häiriötekijöitä myös viestintäverkoille ja niiden palveluille.

FiCom pitää hyvänä sitä, että puuttumiseen käytettävä tekninen laite edellyttää Liikenne- ja viestintäviraston myöntämää radiolupaa, jolloin voidaan varmistua laitteen asianmukaisuudesta. Positiivista on myös se, että teknistä laitetta saisivat käyttää ainoastaan siihen koulutuksen saaneet virkamiehet. Näin voidaan vähentää muun muassa viestintäverkoille ja muulle viestinnälle aiheutuvaa häiriötä.

Rikosseuraamuslaitoksen ilmoitus Liikenne- ja viestintävirastolle

Toisin kuin vastaavassa poliisilain toimivaltuuksia koskevassa muutosehdotuksessa (HE 223/2018 vp, 11a § 4 mom.), tässä ei ole esitystä siitä, että Liikenne- ja viestintävirastolle tehtäisiin ilmoitus viestintää mahdollisesti häiritsevästä toiminnasta. Poliisilakia koskevan esityksen mukaan ilmoitusvelvollisuudella pyrittäisiin siihen, että tieto teknisen laitteen käyttämisestä saavuttaisi tarpeen mukaan myös teleyritykset, joille on sähköisen viestinnän palveluista annetun lain 33 ja 34 luvuissa säädetty velvollisuuksia, jotka liittyvät häiriöiden hallintaan ja niistä ilmoittamiseen.

FiCom esittää valiokunnalle, että esitykseen lisätään vastaava säännös kuin poliisilakia koskevassa esityksessäkin on. FiCom esitti poliisilain valmistelun yhteydessä kommentteja ilmoitusvelvollisuuden tarpeettomuudesta, jos teknistä laitetta käytettäisiin kaukana asutuksesta tai viestintäverkoista. FiCom huomauttaa, että 2G-, 3G- ja 4G-matkaviestinverkot kattavat Suomen pinta-alan lähes kokonaan. Tulevaisuudessa älyliikenne ja liikenteen automatisaatio sekä IoT-laitteet tulevat hyödyntämään matkaviestinverkkoja entisestään paitsi asutusten lähistöllä myös siellä, missä ei ole asutusta.

Liikenne- ja viestintäviraston ja teleyritysten tulee olla tietoisia matkaviestinverkon häiriöistä useasta syystä, muun muassa sähköisen viestinnän palvelulain 274 ja 275 §:ssä säädettyjen velvoitteiden valvomiseksi ja täyttämiseksi. FiCom ehdottaa, että Liikenne- ja viestintävirasto ja matkaviestinoperaattorit saisivat tiedon viranomaisen suorittamasta operatiivisesta häirinnästä. Menettely varmistaisi, ettei häiriötilanteissa tehdä turhaa työtä muun muassa verkon vikaselvityksen käynnistämiseksi ja aiheuteta turhia kustannuksia hallinnossa ja yrityksissä.

  

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen

9.1.2019

Telia potkaisee käyntiin e-jalkapallon yhdessä Palloliiton kanssa

Telia ja Suomen Palloliitto järjestävät Assembly Winter -tapahtumassa ensimmäisen merkittävän e-jalkapallotapahtuman Suomessa. FIFA 19 Finnish Championship -turnaus mitellään Helsingin Messukeskuksessa 1. helmikuuta. Turnaus on avoin kaikille 16 vuotta täyttäneille.

”Haluamme tehdä Suomesta maailman johtavan e-urheilumaan, jossa lajin harrastaminen on hyväksyttyä ja kilpapelaaminen maailman päälavoilla mahdollista. Tuemme tähtien nousua maailmankartalle kilpapelaamisen puolella, mutta kannustamme myös harrastelijoita pelaamaan yhdessä. On mahtavaa, että pääsemme yhdessä Palloliiton kanssa toteuttamaan kovan luokan FIFA-turnausta”, kertoo Niklas Segercrantz Telia Finlandin esports-tiimistä.

E-jalkapallon maanjoukkuetoiminta käynnistyy

Suomen Palloliiton myynti- ja markkinointijohtaja Mikko Varis kertoo, että Assembly Winterissä pelattavassa FIFA 19 Finnish Championship -turnauksessa kartoitetaan potentiaalisia e-jalkapallomaajoukkueen pelaajia. Kyseessä on Suomen suurin FIFA-turnaus.

"Olemme perustamassa samassa yhteydessä e-jalkapallomaajoukkueen, joten turnaus toimii osana toiminnan käynnistämistä. Olemme innolla mukana tutustumassa lajiin. On hienoa, että tukenamme on kokenut kumppani", Varis kertoo.

Ilmoittautuminen turnaukseen on jo alkanut ja päättyy lauantaina 12. tammikuuta. Nettikarsinnat pelataan 14.-21. tammikuuta ja ovat avoimet kaikille vähintään 16 vuotta täyttäneille. Karsinnoista jatkoon etenee 24 pelaajaa. Kahdeksan kotimaista huippupelaajaa saa suoran kutsun järjestäjiltä finaalitapahtumaan.

Tapahtumassa kaikki pelit pelataan PlayStation 4 -pelikonsoleilla. 32 pelaajan finaalissa tavoitellaan 5 000 euron palkintopottia. 

 

 

Telia on uuden sukupolven kansainvälinen ja paikallisesti vahva operaattori. Autamme luomaan uudenlaisia yhteyksiä ja haluamme helpottaa sinun, yrityksesi ja yhteisösi arkea. Pitkä historiamme Suomessa alkaa jo vuodesta 1855. Sijoitamme joka vuosi suomalaisiin yhteyksiin noin 200 miljoonaa euroa, tarjoamme töitä noin 3 500 ihmiselle ja työllistämme välillisesti tuhansia muita.Vuoden 2017 lopussa noin 4,2 miljoonaa liittymäasiakasta oli valinnut meidät operaattorikseen.
Olemme osa kansainvälistä Telia Companya, joka toimii 11 maassa Norjasta Turkkiin. Maailmanlaajuisten yhteyksien ansiosta tarjoamme sinulle parhaat palvelut missä ikinä liikutkin. Tervetuloa mukaan osoitteessa telia.fi


8.1.2019

Elisa laajentaa ja vahvistaa yhteyksiään jälleen eri puolilla Lappia

08.01.2019, 14:06
 

Elisa on vahvistanut 4G-verkon saatavuutta ja kapasiteettia eri puolilla Lappia. Lisäksi maakunnassa on parannettu kiinteän verkon saatavuutta ja kapasiteettia. Asiakkaille verkon parannukset näkyvät aina laadukkaina yhteyksinä, niin kotona kuin liikkeessä.

Loppuvuoden 2018 aikana Elisa on laajentanut 4G-verkkoaan ja parantanut kapasiteettia muun muassa Rovaniemellä ja Kittilässä. Elisa on myös parantanut kiinteän verkon saatavuutta laajentamalla kuituverkkoa muun muassa Rovaniemellä ja Torniossa sekä lisäämällä kaapelimodeemiverkon kapasiteettia Rovaniemellä. Kiinteän verkon parannukset mahdollistavat jopa gigan nopeudet kodin verkossa ja takaavat yhteydet, jotka eivät hidastele edes ruuhka-aikoina.

- Suomalaiset käyttävät nettiä koko ajan enemmän ja enemmän. Meidän tehtävämme on varmistaa, että netin käyttö on miellyttävä kokemus missä tahansa Elisan verkon alueella ja millä tahansa teknologialla - niin kotona, töissä kun vapaa-ajalla. Nyt tehtyjen laajennusten ansiosta Lapin alueen asiakkaillamme on käytössään maailman parhaat verkot myös tulevaisuudessa, Elisan Pohjois-Suomen aluejohtaja Jarmo Mikkola kertoo.

Elisa on 5G:n edelläkävijä - avannut jo useita 5G-verkkoja Suomessa

Elisa avasi maailman ensimmäisen 5G-verkon kesäkuussa 2018 Tampereelle ja sittemmin verkkoja on avattu myös Helsinkiin, Jyväskylään ja Turkuun. Verkot tulivat kaupalliseen käyttöön vuoden 2019 alusta ja pian markkinoille odotetaan ensimmäisiä 5G-päätelaitteita, joiden avulla verkkojen hyödyt konkretisoituvat kuluttajille. Elisa on lisäksi varustanut 4G-verkkoaan 5G-valmiuksilla Tampereella, Turussa, Jyväskylässä, Helsingissä ja Seinäjoella. 5G-valmiuksien ansiosta verkko voidaan myöhemmin päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi helpommin. 

– Muutos on todella suuri, sillä 5G kymmenkertaistaa verkon nopeuden ja minimoi viiveen. Erilaiset virtuaalitodellisuussovellukset yleistyvät ja esimerkiksi liikenteen, viihteen ja terveydenhuollon palvelut muuttuvat merkittävästi, Mikkola kertoo.

Elisan verkon saatavuustiedot löytyvät osoitteesta www.elisa.fi/kuuluvuus. Lisätietoa Elisan 4G-verkosta: https://elisa.fi/vertaaverkkoja/ ja 5G:n edistymisestä osoitteessa www.elisa.fi/5g

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


8.1.2019

Lankapuhelinpalvelut siirtyvät historiaan vuonna 2019 - Telia luopuu vanhentuneesta teknologiasta

Telia Finland lakkauttaa lankapuhelinpalvelujen tarjoamisen vuoden 2019 kuluessa. Hyvin palvellut tekniikka väistyy historiaan asiakkaiden siirryttyä matkapuheluihin ja muihin puhepalveluihin.

Telia kannustaa lankapuhelinpalveluita käyttäviä asiakkaita siirtymään matkapuhelin-palveluihin, jotka tarjoavat laadukkaamman ja edullisemman vaihtoehdon puheluihin. Telian matkapuhelinverkon väestöpeitto on 99,9 % ja kuuluvuutta parannetaan tarvittaessa edelleen niin, että lankapuheluiden päättyessä asiakas saa luotettavan puhepalvelun käyttöönsä.

”Lankaliittymien määrä ja palvelun käyttö on vähentynyt tasaisesti vuosi vuodelta. Lisäksi lankapuhelintekniikka on vanhentumassa, joten nyt oli sopiva aika piirtää kalenteriin päätepiste, jolloin palvelu päättyy”, sanoo teknologiajohtaja Jari Collin, Telia Finland. 

Palvelut päättyvät vaiheittain eri alueilla kesästä 2019 alkaen. 

”Otamme henkilökohtaisesti yhteyttä asiakkaisiin ja tarjoamme heille sopivia matkapuhelin-ratkaisuja korvaamaan poistuvaa lankapuhelinpalvelua. Kutsumme asiakkaita myös paikallisiin tapahtumiin kaupungeissa, joissa meillä on eniten lankapuhelimia käyttäviä kuluttaja-asiakkaita”, Jari Collin jatkaa.

Asiakkaat ovat vaihtaneet matkapuhelimiin, lankapuhelintekniikka vanhentunut

Lankapuhelinliittymien määrä on laskenut tasaisesti. Telialla liittymiä on yhteensä noin 30 000, joista kuluttajaliittymiä vain joitakin tuhansia. Telian lankaliittymät ovat vähentyneet nopeasti, koska merkittävä osa yhtiön lankapuhelinverkoista sijaitsee harvaan asutuilla muuttotappioalueilla Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Lankapuhelinten osuus puheliikenteestä on Suomessa enää noin 3 %, ja Telian verkossa lankapuheluiden ja -minuuttien määrä on laskenut tällä vuosikymmenellä 20 - 25 % vuodessa.

Lankapuhelinverkon tekniikan vanhentuminen on kouriintuntuvaa. Verkossa käytettävät laitteet ovat vanhentuneita, ja verkon ylläpito ja korjaaminen on jo pitkään tukeutunut vanhoista laitteista saataviin varaosiin.

”Kaikki lankapuhelinpalvelut pystytään toteuttamaan nykyaikaisemmilla vaihtoehdoilla. Lankaverkossa on myös erityispalveluita hyödyntäviä asiakkaita, ja tulemme keskittymään erityisesti heidän sekä senioriasiakkaiden ratkaisuihin”, Collin lupaa.

Lankaverkon erityispalveluita ovat mm. turvapuhelimet, kuulo- ja näkövammaisten erikoislaitteet, hälyttimet sekä valvontakamerat. Lankapuhelinpalveluiden päättyminen ei koske kupariyhteydellä toimivia laajakaistaliittymiä.

 

 


8.1.2019

Tekijänoikeusdirektiivi synnytti Pelastetaan internet -kampanjan

Valmistelussa loppusuoralla oleva EU:n tekijänoikeusdirektiivi on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Uusi direktiivi näyttää luovan internetissä toimiville palveluntarjoajille uusia vastuita sekä vaikuttavan merkittävästi myös yksityisiin netinkäyttäjiin. Pelkona on, että osa palveluntarjoajista vetäytyy mieluummin EU:n markkinoilta kokonaan kuin ottaa lisävastuut kantaakseen. Netin laillisen sisällön supistuminen ei ole kenenkään etu.

Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on siirtää tuloja internetin sisällönjakoalustoilta sisällön kustantajille sekä parantaa tekijänoikeudella suojatun aineiston markkinoiden toimivuutta. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot vääriä. Epäselvällä lakiuudistuksella pyritään muuttamaan tekijänoikeuksien tasapainoa hyvin lyhytnäköisellä tavalla.

Turre Legal Oy, Creative Commons Suomi, EFFi ry, Open Knowledge Finland ry, Suomen Tubettajat ry ja FiCom ovat aloittaneet tiedotuskampanjan ja avanneet verkkosivuston pelastetaaninternet.fi selventääkseen, mistä tekijänoikeusdirektiivissä on kyse.

Kiistanalaisimmat kohdat

Artikla 3 - Tiedonlouhinta

Vain tutkimusorganisaatiot (lähinnä yliopistot) saavat harjoittaa tiedonlouhintaa. Tämä vaikeuttaisi tekoälyn kaupallista kehitystä merkittävästi.

Artikla 11 - "Linkkivero"

Uutisia koostaville palveluille säädetään velvollisuus maksaa lisenssimaksuja lehtikustantajille. Some-palveluiden tulee maksaa sivustojen esikatselutekstin näyttämisestä.

Artikla 12a - Urheilutapahtumien järjestäjien suoja

Urheilutapahtumien järjestäjillä on yksinoikeus järjestämänsä tapahtuman kuvaamiseen ja esittämiseen.

Artikla 13 - "Filternet" ja vastuun siirto alustoille

Nettisivustoille tulee vastuu käyttäjien sivustoille lataamista sisällöistä ja niiden mahdollisista tekijänoikeusloukkauksista.

Direktiiviä synnytetty yli kaksi vuotta

Tekijänoikeusdirektiivin sisällöstä annettiin ensimmäinen ehdotus jo syksyllä 2016, eikä asiaa ole saatu lopullisesti hyväksyttyä vieläkään. Direktiiviä ovat koko sen valmistelun ajan vastustaneet paitsi internetissä palveluita tarjoavat yritykset, myös yksityishenkilöt.

Direktiiviä käsitellään seuraavan kerran EU:n parlamentin, komission ja neuvoston trilogi-neuvotteluissa 21.1.2019.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola

7.1.2019

Elisalla nopein mobiiliverkko Seinäjoella – latausnopeus yli 35 % muita parempi

Boftel Oy:n toteuttaman vertailututkimuksen mukaan Elisalla on merkittävästi nopein 4G-verkko Seinäjoella. Elisan verkossa latausnopeus oli yli 35 % toiseksi tullutta DNA:ta nopeampi. Telian verkko oli vertailututkimuksen kolmas. 

Boftel Oy toteutti joulukuussa kenttätutkimuksen 4G-verkkojen nopeudesta Seinäjoella. Mittaustulokset osoittavat, että Elisan verkossa on muihin operaattoreihin verrattuna paras keskimääräinen lataus- ja lähetysnopeus. Elisan verkon latausnopeus oli yli 35 % DNA:n verkkoa nopeampi. Latausnopeudella tarkoitetaan nopeutta verkosta päätelaitteeseen ja lähetysnopeudella taas päätelaitteesta verkkoon. Käytännössä latausnopeus tarkoittaa esimerkiksi verkkosivuston tai mobiilipalvelun avautumisnopeutta tai vauhtia, jolla lähetettävä video siirtyy vastaanottajalle. Lähetysnopeus taas esimerkiksi valokuvien latausnopeutta verkkoon.

Tutkimuksen mukaan Elisan 4G-verkon keskimääräinen latausnopeus verkosta päätelaitteeseen oli Seinäjoella 115,4 Mbit/s, DNA:lla 85,2 Mbit/s ja Telialla 84,8 Mbit/s. Tutkimus tehtiin käyttämällä nopeimpia kaupallisesti saatavilla olevia, rajoittamattomia liittymiä ja samanlaisia päätelaitteita, jolloin liittymätyyppien nopeusrajoitukset tai laitteet eivät vaikuttaneet tutkimustuloksiin.

- Olemme panostaneet Seinäjoen alueella 4G-verkon kapasiteettiin ja nopeuteen merkittävästi, muun muassa rakentamalla verkkoomme 5G-valmiudet syksyn aikana. 5G-valmiudet ovat ensimmäinen askel kohti varsinaista 5G:tä, sillä niiden avulla 4G-verkko voidaan nopeasti päivittää varsinaiseksi 5G-verkoksi tulevaisuudessa, Elisan Pohjanmaan aluejohtaja Niklas Granholm kertoo. 

Seinäjoen lisäksi 5G-valmiudet on rakennettu Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään, joissa Elisan verkko oli marraskuussa tehdyn vastaavan kenttätutkimuksen mukaan nopein niin lataus- kuin lähetysnopeuden osalta. Helsingissä 5G-valmiuksia viimeistellään parhaillaan.

Tulokset ja operaattoreiden tulosjärjestys vaihtelivat jonkin verran mittausreitillä, mutta ne antavat varsin hyvän yleiskuvan operaattoreiden keskimääräisistä tiedonsiirtonopeuksista ja keskinäisistä eroista paikkakunnalla mittausajankohtana.
Lue lisää tutkimuksesta osoitteessa www.elisa.fi/verkko

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi , Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


2.1.2019

Vuonna 2018 ostettiin valmistajien ykköspuhelimia, eSIM-aikakausi alkoi Suomessa

Suomessa myytyjen puhelimien määrä pysyi viime vuonna edellisvuoden tasolla, mutta puhelimien keskihinnat nousivat. Telian puhelinmyynnissä jylläsivät suurimmat valmistajat Apple, Huawei ja Samsung, jotka vastasivat tasaväkisessä kisassa yli 80 prosentin osuudesta myynneistä. Isojen merkkien rinnalla OnePlus kiri mukaan kärkikamppailuun. Uutena ilmiönä puhelinmarkkinoilla puhutti eSIM, myös kasvava pelaaminen näkyi laitemarkkinoilla. 

”Suomalaiset ostivat viime vuonna puhelimia suunnilleen yhtä paljon kuin edellisvuonna, eli yhteensä noin 2,2 miljoonaa*. Puhelimien keskihinnat nousivat noin 8 prosenttia**. Telian koko vuoden myyntilistoille nousivat varsinkin uudet lippulaivamallit, joiden yhä paremmat kamerat, isommat muistit ja toimivat yhteydet tekevät arjesta entistäkin sujuvampaa”, Telia Finlandin laiteliiketoiminnasta vastaava johtaja Jussi Vuorinen kertoo.

2018 – eSIMin ja pelaamisen vuosi

Yksi viime vuoden merkittäviä hetkiä kännykkämarkkinoilla oli eSIMin rantautuminen Suomeen. Jussi Vuorisen mukaan liittymän ilman perinteistä, fyysistä sim-korttia ovat toistaiseksi ottaneet omakseen varsinkin tekniset edelläkävijät, mutta kyseessä on ”suuren muutoksen pieni alku”.

”Markkinoilla on vasta vähän eSIM-laitteita, mutta yleistyessään eSIM tuo kätevästi verkkoyhteyden matkapuhelimiin ja yhä useampiin muihin laitteisiin”, Vuorinen arvioi.

Suomessa myytävistä puhelimista eSIMiä tukevat tällä hetkellä Applen uudet X-mallin iPhonet sekä älykelloista Samsung Galaxy Watch. Telia on Suomessa ainoa operaattori, jolla eSIM on myynnissä.

Kasvavana ilmiönä puhelin- ja laitemarkkinoilla näkyi pelaaminen. Suomessa pelaamisen markkina kasvoi viime vuonna 32 prosenttia.

”Telian laiteliiketoiminnan kasvusta iso osa tuli pelilaitteista. Esports-peliorganisaatio ENCE:n kanssa tekemämme yhteistyön avulla pystymme nostamaan valikoimiimme kiinnostavimmat ja parhaiten sopivat tuotteet niin esports-harrastajille, sunnuntaipelaajille kuin aloittelijoillekin”.

Tämän vuoden näkyvimmiksi ilmiöiksi laitemarkkinoilla nousevat todennäköisesti eSIM-laitteiden yleistyminen sekä ensimmäisten 5G-puhelinten saapuminen markkinoille.

Samsung hallitsi yritysasiakkaiden suosikkilistaa

Yritysasiakkaiden myydyimpien puhelinten listalla näkyi Samsungin voittokulku, sillä merkki vei kaikki kärkipaikat ja kaikkiaan seitsemän top 10-listan sijaa.

”Yritysasiakkaat arvostavat tunnettuja ja vakiintuneita merkkejä, joihin voivat luottaa koko laitteen elinkaaren ajan. Lisäksi tietoturvan merkitys korostuu entisestään”, Telia DataInfon ja Telia Cygaten toimitusjohtaja Markus Kalalahti kertoo.

Kuluttaja-asiakkaiden myydyimmät puhelimet vuonna 2018

Apple iPhone 8 / 8 plus
OnePlus 6
Huawei Y6 2017
Samsung Galaxy S9 / S9+
Apple iPhone 7 / 7 plus
Samsung Galaxy A5
Samsung Galaxy S8 / S8+
Apple iPhone X
Apple iPhone SE
Apple iPhone 6s

Yritysasiakkaiden myydyimmät puhelimet vuonna 2018

Samsung Galaxy J5
Samsung Galaxy A5
Samsung Galaxy A6
Samsung Galaxy A8
Apple iPhone 8
Samsung Galaxy Xcover 4
Nokia 6
Samsung Galaxy A3
Apple iPhone 7
Samsung Galaxy S8

Kuluttaja-asiakkaiden myydyimmät puhelimet joulukuussa 2018 

(2.) OnePlus 6T
(-) Huawei Y6 2018
(7.) Apple iPhone Xs / Xs Max
(5.) Apple iPhone 6s
(3.) Samsung Galaxy J6
(10.) Huawei P20 Lite
(4.) Apple iPhone 8 / 8 plus
(8.) Apple iPhone XR
(6.) Apple iPhone 7 / 7 plus
(9.) Samsung Galaxy S8 / S8+ 

Yritysasiakkaiden myydyimmät puhelimet joulukuussa 2018 

(1.) Samsung Galaxy A6 (2018)
(3.) Samsung Galaxy J5 (2017)
(2.) Samsung Galaxy A8 (2018)
(4.) Apple iPhone 8 64GB
(7.) Nokia 6 (2018)
(6.) Apple iPhone 7 32GB
(5.) Samsung Galaxy Xcover 4
(9.) Samsung Galaxy S9
(10.) Samsung Galaxy J6 (2018)
(8.) Samsung Galaxy S8

 *,** Lähde: Luvut perustuvat GfK:n tutkimukseen, ks. http://www.gfk.com/    


2.1.2019

Elisan joulukuun ja vuoden myydyimmät puhelimet: OnePlus kuluttajien joulukuun ja koko vuoden 2018 myydyin

Elisan joulukuun myydyin puhelin henkilöasiakkaille oli OnePlus 6T ja yritysasiakkaille Apple iPhone 8. Vuoden 2018 myydyin puhelin henkilöasiakkaille oli OnePlus 6 ja yritysasiakkaille Apple iPhone 8.

Joulukuussa myydyimpien listalla näkyivät joululahjapuhelimet, joita ostettiin erityisen paljon verkkokaupan kautta.

– Elisan teettämässä Näin Suomi kommunikoi 2018 -tutkimuksessa kävi ilmi, että älypuhelimella verkkokaupasta ostaneiden määrä kasvoi 12 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Yhä useampi asiakkaistamme valitsee verkko-ostosten tekemisen, ja mobiililaitteella jouluostokset voi tehdä tehokkaasti esimerkiksi työmatkan aikana. Siinä säästää aikaa ja vaivaa, pohtii Elisan henkilöasiakkaiden liiketoimintajohtaja Ville Valkama. 



Vuoden myydyimmissä puhelimissa näkyy kuluttajien tarpeiden muutos, ja yhä useampi käyttää puhelinta sisältöjen katsomiseen. Näin Suomi kommunikoi 2018 -tutkimuksen mukaan lähes 40 prosenttia vastanneista katsoi älypuhelimella elokuvia tai TV-sarjoja suoratoistopalveluista, kuten Elisa Viihde Aitiosta, Yle Areenasta tai Netflixistä, viikoittain. Tämä on kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna (Elisa, Näin Suomi kommunikoi 2017).

– Myös pelaaminen puhelimella on suosittua ja noin joka kolmas kertoi pelaavansa älypuhelimella viikoittain. Sarjojen ja elokuvien katsominen suoratoistopalveluiden kautta tai pelaaminen puhelimella edellyttävät entistä nopeampia nettiyhteyksiä. Olemme valmistautuneet 5G-aikaan päivittämällä nykyistä mobiiliverkkoamme 5G-valmiuksilla useassa kaupungissa, jonka ansiosta Elisan 4G-verkon nopeudet ovat parantuneet entisestään. Toimme myös yhteistyössä Hatchin kanssa 5G-pelaamisen Suomeen, ja järjestimme Elisan 5G-verkossa e-urheiluturnauksen marraskuun Slush-tapahtumassa. 5G tarjosi pelaajille aivan uudenlaisen pelikokemuksen, jatkaa Valkama.

Tänä vuonna Elisa Viihde järjestää yhdessä Hatchin kanssa 5G-mobiilipeliturnauksen, jonka osakilpailuja pelataan ympäri Suomea. Elisa Viihde ja Hatch julkistivat yhteistyönsä Slushissa marraskuussa (Tiedote 27.11.2018).

Entistä nopeampien 4G-yhteyksien tarve on kasvanut myös yrityksissä.

– Yritysasiakkaidemme liittymissä nopeiden 4G-liittymien määrä on tämän vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Nopeiden yhteyksien tarve osoittaa, että 5G:lle on kysyntää. Odotamme mielenkiinnolla tämän vuoden laitejulkistuksia ja 5G-laitteiden myynnin käynnistymistä, sanoo Elisan yritysasiakkaiden liiketoimintajohtaja Petteri Svensson.

Myydyimmät puhelimet joulukuussa 2018

Henkilöasiakkaat  

1. OnePlus 6T
2. Apple iPhone 6s
3. Honor 10
4. Samsung Galaxy J6
5. Honor 9 Lite
6. Samsung Galaxy S8
7. Huawei Y6
8. Apple iPhone 8
9. Nokia 130
10. Huawei P20 Lite
11. Honor 7S
12. Huawei P Smart
13. Samsung Galaxy A6
14. Huawei Mate 10 Lite
15. Huawei Nova 3

Yritysasiakkaat  

1. Apple iPhone 8
2. Huawei P Smart
3. OnePlus 6T
4. Nokia 6.1
5. Nokia 3.1
6. Samsung Galaxy A8
7. Apple iPhone Xs
8. Samsung Galaxy J6
9. Samsung Galaxy S8
10. Apple iPhone Xr
11. Samsung Galaxy A6
12. Nokia 5.1
13. Apple iPhone 7
14. Apple iPhone 6s
15. Samsung Galaxy S9

Myydyimmät puhelimet vuonna 2018

Henkilöasiakkaat  

1. OnePlus 6
2. OnePlus 5T
3. Huawei Mate 10 Lite
4. Apple iPhone 8
5. Apple iPhone SE
6. Samsung Galaxy J3
7. Huawei P Smart
8. Samsung Galaxy J5
9. Apple iPhone X
10. Samsung Galaxy S8
11. Honor 10
12. Nokia 3310
13. Samsung Galaxy A3
14. Huawei P20 Lite
15. Samsung Galaxy S9  

Yritysasiakkaat   

1. Apple iPhone 8
2. Samsung Galaxy J5
3. Apple iPhone 8 Plus
4. Apple iPhone 7
5. Apple iPhone X
6. OnePlus 6
7. Samsung Galaxy S8
8. Samsung Galaxy Xcover 4
9. Samsung Galaxy A5
10. Samsung Galaxy A8
11. OnePlus 5T
12. Samsung Galaxy S9
13. Nokia 3310
14. Samsung Galaxy A6
15. Samsung Galaxy A3 

 

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).


2.1.2019

DNA:n myydyimmät puhelimet joulukuussa ja koko vuonna 2018

DNA:n vuoden 2018 myydyin puhelin oli Apple iPhone 7, ja eniten yksittäisiä malleja koko vuoden Top 15 -listalla oli Samsungilla, kaikkiaan viisi. Samsung otti DNA:n joulukuun Top 15 -listalla sekä ensimmäisen että toisen sijan ja jakoi Huawein kanssa valmistajien mallikisan kärkipaikan – molemmat saivat joulukuun listalle peräti neljä puhelinmallia.

DNA:n joulukuun myydyimpien puhelimien Top 15 -listan kärkipaikoilla ovat edellisen kuukauden tapaan Samsung Galaxy S9 ja Samsung Galaxy S8. Näiden taakse nousivat Honor 9 Lite ja Honor 10. DNA:n valikoimiin marraskuussa tullut OnePlus 6T löytyy listan kuudennelta sijalta.

Joulukuun Top 15 -listalla on sekä Samsungilta että Huaweilta neljä puhelinmallia. Apple on edustettuna kolmella mallilla ja Honor kahdella. Yhdellä puhelinmallilla listalla ovat OnePlus ja Nokia.

”Joulukuu oli nytkin vuoden vilkkain myyntikuukausi. Puhelimesta on tullut suosittu ja kovasti toivottu hyötylahja, mikä tuo oman lisänsä vuoden lopun myyntilukuihin. Kauppiaana on mukava olla rakentamassa joulua järkevien hankintojen kautta”, kertoo DNA Kaupan toimitusjohtaja Sami Aavikko.

Joulun ohella vuoden merkittävimmät myyntikaudet ovat kesä ja Black Friday.

Vuonna 2018 myynnissä olleiden malliversioiden määrä kasvoi roimasti

Koko vuoden 2018 myydyimpien puhelimien Top 15 -listalla eniten yksittäisiä malleja on Samsungilla, kaikkiaan viisi eli kolmannes kaikista listan malleista. Apple ja Huawei nousivat listalle kumpikin kolmella puhelinmallilla, ja Honor ja Nokia ovat molemmat mukana kahdella mallilla. Android on käyttöjärjestelmistä ehdoton kuningas – noin neljässä puhelinhankinnassa viidestä päädytään Androidiin, ja iOS kattaa käytännössä loput.

Vuoden aikana DNA:n merkkivalikoimaan lisättiin kaksi kiinnostavaa uutta merkkiä: Xiaomi ja OnePlus. Kaikkiaan myytyjen eri malliversioiden määrä liki tuplaantui edellisestä vuodesta.

”Kun valikoimaan tulee lisää valmistajia ja valikoima laajenee näin voimakkaasti, kuluttaja kohtaa melkoisen haasteen puhelinta valitessaan. Tässä korostuu ammattitaitoisen myyjän apu, jotta asiakas löytää varmasti omaan käyttötarkoitukseensa sopivimman puhelimen, oli kyseessä sitten kuvaaminen, viihde, pelaaminen tai jokin muu tarve”, Sami Aavikko korostaa.

Onko taittuva näyttö vuoden 2019 mullistava uutuus?

Aavikko kertoo, että puhelimien keskihinta on jatkanut hienoista nousuaan samoin kuin valmistajien kärkimallien hintataso. Tämä selittyy ainakin tehon kasvulla ja teknologian kehityksellä.

”Käyttäjät näyttävät selvästikin panostavan puhelimiinsa aiempaa enemmän, eikä ihme, sillä esimerkiksi kamerat ja näytöt ovat laadultaan ja käyttökokemuksen puolesta aivan eri tasolla kuin vaikkapa kolme vuotta sitten. Näytön kirkkaus on kehittynyt roimasti – puhelimen käyttö on miellyttävää jopa auringonvalossa – ja kameroissa on hyvät syväterävyysominaisuudet ja uskomattoman hienot hidastustoiminnot, joilla saa todella hienoja videoita”, Sami Aavikko kuvailee.

Odotukset vuoden 2019 uutuuksien suhteen ovat korkealla.

”Kameralla varustettu Nokia 7650 esiteltiin vuonna 2001, eikä puhelimiin ole oikeastaan sittemmin tullut mitään vastaavan kokoista mullistusta. Nyt on huhuttu, että vuonna 2019 esiteltäisiin taittuvanäyttöiset puhelimet. Jos tämä toteutuu, se saattaa olla kameraan verrattava harppaus puhelimen kehityksessä. Olemme tämän suhteen viisaampia varmaan jo helmikuussa, kun Barcelonan MWC-tapahtuman julkistukset ovat tiedossa”, Aavikko toteaa.


DNA:n myydyimmät puhelimet joulukuussa 2018

1. (1.) Samsung Galaxy S9
2. (2.) Samsung Galaxy S8
3. (6.) Honor 9 Lite
4. (-) Honor 10
5. (3.) Samsung Galaxy J6
6. (4.) One Plus 6T
7. (13.) Huawei P Smart
8. (-) Apple iPhone 6s
9. (10.) Huawei P20 Lite
10. (-) Samsung Galaxy J4+
11. (-) Nokia 3.1
12. (11.) Huawei P20 Pro
13. (7.) Huawei Nova 3
14. (12.) Apple iPhone 8
15. (8.) Apple iPhone 7

Koko vuoden 2018 myydyimmät puhelimet DNA:lla

1. (2) Apple iPhone 7
2. (14) Samsung Galaxy J3 (2017)
3. (13) Samsung Galaxy S8
4. (-) Huawei P Smart
5. (-) Apple iPhone 8
6. (-) Honor 10
7. (-) Huawei Mate 10 Lite
8. (-) Huawei P20 Lite
9. (-) Samsung Galaxy S9
10. (-) Samsung Galaxy J5 (2017)
11. (-) Apple iPhone X
12. (-) Nokia 6.1
13. (5) Samsung Galaxy A3 (2017)
14. (-) Honor 9 Lite
15. (9) Nokia 3310

Koko vuoden myydyimpien puhelimien listan kohdalla on hyvä huomioida, että mallit ovat olleet myynnissä keskenään eripituisia aikoja. Listaa ei ole painotettu myynnissäoloajan mukaan.

DNA julkaisee myydyimmät puhelimet -seurannan kuukausittain, aina kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Tiedot perustuvat DNA:n eri myyntikanavissa kerättäviin myyntilukuihin. Aiempien kuukausien myyntitilastot löytyvät osoitteesta https://corporate.dna.fi/dnan-viestinta#myyntitilastot

DNA Kauppa on Suomen laajin matkapuhelimia ja muita mobiilipäätelaitteita sekä matkaviestinliittymiä myyvä ketju, johon kuuluu yli 60 myymälää. DNA Kaupan valikoimissa ovat myös tv- ja laajakaistapalvelut sekä niihin liittyvät päätelaitteet. Ketju on osa DNA-konsernia, jonka liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.

 

DNA Oyj on suomalainen tietoliikennekonserni, joka tarjoaa yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe, data- ja tv-palveluita. DNA on Suomen suurin kaapelioperaattori ja johtava maksu-tv-toimija sekä kaapeli- että antenniverkossa. Yritysten osalta DNA näkee keskeisenä kasvualueena ajasta ja paikasta riippumattoman uuden työn, joka mahdollistuu älykkäillä päätelaitteilla, monipuolisilla viestintäpalveluilla ja nopeilla yhteyksillä. DNA:n liikevaihto vuonna 2017 oli 886 miljoonaa euroa ja liiketulos 124 miljoonaa euroa. DNA:lla on yli 4 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Konserniin kuuluu myös DNA Kauppa, Suomen laajin matkapuhelimia myyvä myymäläketju. DNA:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi ja Facebookissa.


1.1.2019

Maailman ensimmäisen 5G-verkon avannut Elisa kiihdyttää tahtiaan: avasi 5G-verkot nyt Turkuun ja Jyväskylään

Maailman ensimmäisen 5G-verkon Tampereelle avannut Elisa jatkaa 5G-verkkojensa laajentamista ja avasi 5G-verkot nyt Turkuun ja Jyväskylään. Vuoden 2019 aikana Elisa jatkaa 5G-verkkojen rakentamista uusiin kaupunkeihin.

Elisalla on nyt 5G-verkkoja jo neljällä paikkakunnalla Suomessa – Turun ja Jyväskylän lisäksi Tampereella ja Helsingissä.  1.1.2019 käyttöön tulleiden 5G-taajuuksien myötä verkkoja voidaan käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.

 – Sekä Turussa että Jyväskylässä on runsaasti yrityksiä sekä tutkimustoimintaa, joihin 5G tulee tarjoaman täysin uudenlaisia mahdollisuuksia. Ne ovat myös väkiluvultaan Suomen suurimpien kaupunkien joukossa, eli käyttäjiä on paljon, Elisan mobiiliteknologiajohtaja Eetu Prieur kertoo.

Elisa on ollut 5G:n edelläkävijä Suomessa. Maailman ensimmäisen 5G-verkon lisäksi Elisan 5G-verkossa soitettiin maailman ensimmäinen 5G-videopuhelu kahden maan välillä, kun Suomen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ja Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson puhuivat toisilleen Tampereella ja Tallinnassa 5G-verkon yli kesäkuussa 2018. 

– Olemme valmistautuneet 5G-aikaan jo pitkään erilaisilla testauksilla ja rakentamalla verkkoja valmiiksi. 5G-päätelaitteiden saavuttua Elisan 5G-verkossa pääsee heti kokemaan 5G:n tuomia uusia mahdollisuuksia, kuten huippunopeaa yhteyttä ja lyhyttä viivettä, Prieur jatkaa.

5G-päätelaitteiden odotetaan saapuvan vuoden 2019 aikana ja yleistyvän vuodesta 2020 alkaen. Sitä ennen 5G:n mahdollisuuksia pääsee kokemaan muun muassa Elisan ja mobiilipeliyhtiö Hatchin kaikille avoimella 5G e-urheilukiertueella, joka järjestetään alkuvuodesta 2019. Kiertuepaikkakunnat ja ajankohdat julkistetaan myöhemmin.

Elisa on tietoliikenne-, ICT- ja digitaalisten palveluiden yritys, jonka päämarkkina-alueet ovat Suomi ja Viro. Palvelemme yli 2,8 miljoonaa asiakasta, joilla on yli 6,2 miljoonaa liittymää. Tarjoamme ympäristöystävällisiä palveluita viestimiseen ja viihtymiseen, sekä työvälineitä organisaatioiden toiminnan digitalisoimiseen ja tuottavuuden parantamiseen. Markkinajohtajana olemme edelläkävijä myös uusien verkkoteknologioiden ja -innovaatioiden, kuten 5G:n, kehittämisessä. Yhteistyö mm. Vodafonen ja Telenorin kanssa mahdollistaa kansainvälisesti kilpailukykyiset palvelut. Elisa on julkisesti noteerattu Nasdaq Helsinki Suuret Yhtiöt -listalla, osakkeenomistajia on noin 190 000. Liikevaihto vuonna 2017 oli 1,79 miljardia euroa ja henkilöstöä 4 700 13 maassa. www.elisa.fi, Facebookissa (@elisasuomi) ja Twitterissä (@ElisaOyj).