Digitalisaation edelläkävijämaat - yhdistykää! 

Suomi on parhaillaan Euroopan unionin puheenjohtajamaa. Ennen Suomea vetovastuu oli Romanialla, ja Suomi luovuttaa puheenjohtajuuden Kroatialle. Teknologiselta kehitykseltään Suomi poikkeaa merkittävästi näistä kahdesta muusta maasta. Lähes millä tahansa mittarilla Suomi ja suomalaiset ovat digitalisaatiossa todella ison askeleen Romaniaa ja Kroatiaa edellä. Euroopan unionin haaste on digitaalisen kehityksen merkittävä eriasteisuus.

Euroopan unionin alueelle ei kauniista ajatuksista huolimatta ole syntynyt teknologisen kehityksen ja innovaatioiden keskusta, Euroopan omaa Piilaaksoa. Ja kun omaa ei synny, houkutus edes estää muiden liiketoimintaa kasvaa. Samaan aikaan protektionistinen kauppapolitiikka nostaa monessakin jäsenmaassa kannatustaan, ja paine ja halu reguloida EU:n ulkopuolisia toimijoita ja digitaloutta kasvaa.

Digiveron valmistelu EU:ssa oli pelottava esimerkki siitä, miten keskeneräisenä asioita viedään eteenpäin niiden vaikutuksia arvioimatta.  Ensin liikevaihtoon perustuva digiveroesitys kaventui koskemaan vain sähköistä markkinointia, ja lopulta se kaatui kokonaan. Digivero on niin merkittävä hanke, että se kannattaa luoda hyvin harkiten ja mahdollisimman suurella globaalilla yhteisymmärryksellä. Siihen tarvitaan leveät hartiat esimerkiksi OECD:n kautta.

Tekijäoikeusdirektiivin valmistelu ei myöskään saa hyvää arvosanaa. Tavoite oli yhtenäistää tekijänoikeuslainsäädäntöä EU-maissa, mutta kärkihankkeet olivat kaikki kohdennettu amerikkalaisten alustojen toiminnan rajoittamiseen. Esimerkiksi Suomessa vahva peliteollisuus on huolissaan direktiivin vaikutuksista. Peleistä on nopeasti tullut digitaalisten jakelualustojen ja suoratoistopalveluiden keskeistä sisältöä videoiden ja musiikin rinnalle, mikä on tehnyt alustoista peleille merkittävän markkinointikanavan.

Direktiivin kannattajien tulevaisuuskuvissa EU-maissa on omat EU:ssa innovoidut ja rakennetut sosiaalisen median kanavat, joita eurooppalaiset kuluttajat pääsääntöisesti käyttävät. On hienoa, jos ja kun kehitys tuo eurooppalaisia vaihtoehtoja markkinoille, mutta tukevatko tekijänoikeusdirektiivin keinot tätä kehitystä vai peräti hidastavat? Suomi vastusti monen muun jäsenmaan kanssa tekijänoikeusdirektiiviesitystä, joka valitettavasti lopulta hyväksyttiin.

Protektionistisen asenteen sijaan EU:n on edistettävä ja lainsäädännöllisesti ohjattava asioita, joilla Eurooppa voi olla edelläkävijä. EU-maiden yleinen digikehityksen hitaus turhauttaa. Edelläkävijämaiden on aktiivisesti rakennettava Eurooppaan sellainen toimintaympäristö, jonne syntyy innovaatiohubeja. Osaamiseen ja tutkimukseen tarvitaan merkittävää EU-tason panostusta.

EU:n pitää löytää yhteiset pelisäännöt niin tekoälyn etiikan kuin oman datan hallinnan kasvattamiseksi. Edelläkävijämaiden, kuten Suomen, Ruotsin, Tanskan ja Hollannin, on otettava johtava rooli, ja varmistettava, ettei EU:n digikehitys kulje hitaimman tai protektionistisimman maan vauhdilla. Strategiselle johtajuudelle on digipolitiikassa huutava tarve, jotta tekijänoikeusdirektiivin ja digiverosotkun kaltaisilta hankkeilta vältyttäisiin uuden komission aikana.

 

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa