ICT-alalla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnän ratkaisuissa

Lokakuussa IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisi raportin, jonka viesti on harvinaisen selkeä: tarvitaan erittäin nopeita ilmastonmuutosta hillitseviä päätöksiä ja tekoja, jottei maapallon keskilämpötila nouse yli 1,5°C nykyisestä tasostaan ja pahimmat ympäristöriskit voidaan välttää. Käytännössä on siis tavoiteltava 45 prosenttia pienempiä päästöjä vuoteen 2030 ja lopulta saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen koskettaa kaikkia yhteiskuntamme osa-alueita: energiankäyttöä, teollisuuden päästöjä, asumista ja liikennettä. Se koskettaa näin myös meistä jokaista.

IPCC:n esittämät ilmastotavoitteet ovat siis erittäin haasteellisia, mutta kuitenkin saavutettavia. Pariisin ilmastokokouksen jälkeen näyttää siltä, että maapallon lämpenemisen suhteen ollaan sovitun selvästi alle kahden asteen sijaan lähempänä kolmen asteen nousun uraa.  Näin siis jos jatkamme nykyisellä tiellä. Mutta niin kuin sanotaan, jos on tahtoa, niin keinojakin löytyy. Maapallon lämpenemisen rajaaminen tuohon kriittiseen puoleentoista asteeseen on mahdollista hyödyntämällä laajemmin jo olemassa olevia parhaita käytäntöjä ja hakemalla uusia toimintamalleja. Tarvitaan siis teknologioita, joilla yhteiskuntamme pyörii fiksummin pienemmillä resursseilla, sekä uusia ratkaisuja, joilla poistetaan ja/tai varastoidaan hiilidioksidia ilmakehästä. Sekä, mikä tärkeintä: meidän ihmisten tahtoa tekemiseen!

Teknologia-alan myönteinen ilmastovaikutus lähtee yritysten omasta toiminnasta. Laitevalintojen ja tietoliikenneverkkoihin tuotettujen palvelujen vähähiilisyys (ts. hiilijalanjäljen koko) ja ympäristömyötäisyys ovat tällöin fokuksessa. Alalla toimivat yhtiöt tekevät jatkuvasti kehitystyötä ja investointeja energiatehokkuuden parantamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi.  Esimerkkeinä lueteltakoon panostukset datakeskuksiin, joissa hyödynnetään yhä energiatehokkaampaa teknologiaa sekä lämpötila- ja ilmavirtausmallinnusten avulla suunniteltuja jäähdytysratkaisuja, konesalien hukkalämmön hyötykäyttö sekä toimijoiden panostukset päästöttömään ja uusiutuvaan energiaan.

Tämän ohella merkittävämpää on se, miten ICT- alan tuottamilla palveluilla ja ratkaisuilla voidaan tehokkaasti ja nopeasti sekä vähentää liikenteen, valmistuksen, maatalouden, rakentamisen ja energiantuotannon globaaleja päästöjä että rakentaa ilmastomuutoksen kannalta resilientimpää yhteiskuntaa. Global e-Sustainability Initiative, (GeSI) julkaisema raportti #SMARTer2030, ICT Solutions for 21st Century Challenges,  tuo esille ICT:n merkittävän roolin globaalien päästöjen vähentämisessä. Vähennyspotentiaali teknologiaratkaisujen avulla on huima noin 20 prosenttia. ICT:n rooli on siis merkittävä, kun puhutaan vähähiilisemmän yhteiskunnan ja rakentamisesta. Huomioitavaa on myös se, että iso osa noista päästösäästöjä tuottavista digitaalisista ratkaisuista ovat jo olemassa!

Esimerkkeinä etätyöskentely, teleterveydenhoito, virtuaalineuvottelu- ja  sähköiset asiointipalvelut, jotka vähentävät ihmisten tarpeetonta autoilua tai lentämistä tukien siten ympäristömyönteisempää toimintaa.

Vastaavasti digitaaliset palvelut ja ratkaisut, joilla optimoidaan energian ja raaka-aineiden kulutusta tai hallitaan toimitusketjuja ovat nousemassa kohisten osaksi yritysten keinoja vähentää päästöjään. Usealla toimialalla hyödynnetään nykyään paljon aiempaa enemmän sensoreita ja analytiikkaa resurssiviisaammissa prosesseissa, joilla tavoin voidaan vähentää entistä tehokkaammin mm. raaka-ainehukkaa, tyhjäkäyntiä ja jätteen syntymistä.

Viikonloppuna 16.12.2018 päättyneessä Puolan Katowicen maailman johtajien YK:n ilmastokokouksessa linjattiin yhteiset pelisäännöt Pariisin vuonna 2015 tehdylle globaalille ilmastosopimukselle. Kansainväliset sopimukset ovat tärkeitä myös Suomen kannalta, mutta loppujen lopuksi päästöjä vähentävät käytännön teot ratkaisevat kansallisiin ja kansainvälisiin päästötavoitteisiin pääsemisen. Kaikilla yllä esittelemilläni teknologiaratkaisuilla on suora vähentävä vaikutus toiminnan hiilidioksidipäästöihin. Sovellusalueita on onneksi paljon. Rohkaisevaa on myös, että uusia päästövapaampia teknologiapalveluita ja -innovaatioita kehitetään jatkuvasti lisää.

Keinoja ja työkaluja löytyy siis runsaasti. Kyse on tahtotilasta ja toimeenpanosta tehdä asioita fiksummin ja samalla ilmastomyönteisemmin.

 

Minna Kröger on Elisan yritysvastuujohtaja.