Ilman digi-infraa maailma ei toimi

Oletko koskaan miettinyt, mikä yhdistää internetiä, Airbnb:tä, puheluita, Netflixiä, etäkirurgiaa ja vaikkapa verkkopankkia? Kyllä, digitaalinen infrastruktuuri, jonka perustana olevat viestintäverkot muodostavat alustojen alustan kaikille digitaalisille palveluille, sisällöille ja sovelluksille sekä tiedonsiirrolle.

Tehokas yhteiskunta perustuu toimiviin tietoliikenneyhteyksiin, laajaan tietotekniikan hyödyntämiseen sekä näiden edellyttämään varmaan sähkönsaantiin. Laadukkaiden verkkoyhteyksien teknologianeutraali kehittäminen sekä elinkeinon investointikyvyn ja -mahdollisuuksien varmistaminen on aivan keskeistä. Ilman laajakaistaisia viestintäverkkoja maailma ei toimi.

Kovassa kisassa vain panostamalla pärjää

Viestintäverkoissa kulkee yhä enemmän ja enemmän dataa. Siksi verkkoja on jatkuvasti parannettava, huollettava ja päivitettävä. Teleala investoi Suomessa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon vuosittain yli puoli miljardia euroa. Mittavista investoinneista huolimatta viestintäpalveluiden hinnat käyttäjille ovat laskeneet.

Viestintäverkoissa ja palveluissa – varsinkin mobiilissa – kilpailu on kovaa. Markkinaehtoisuus kannustaa alan yrityksiä kilpailemaan palveluilla sekä yhteyksien nopeudella ja laadulla. Suomi onkin mobiilin ykkösmaa: käytämme maailman eniten mobiilidataa per liittymä ja käytön hinta on meillä OECD-maiden edullisin. Palkintopallin korkeimmalla paikalla pysyminen edellyttää, että hyvin toimivaa taajuuspolitiikkaa jatketaan, ja langattomille laajakaistoille turvataan riittävästi taajuuksia myös tulevaisuudessa.  

Eroon lupahimmelistä

Viestintäverkon infra kaapeleineen, keskittimineen, tukiasemineen ja mastoineen pitää sijoittaa suunnitellusti maahan ja rakennuksiin. Ennen kuin verkko on valmis ja vaikkapa laajakaistaliittymää voidaan tarjota asiakkaalle, on teleyrityksen käytävä läpi monitahoinen suunnittelu-, lupa-, sopimus- ja rakentamisprosessi.

Kunnat ovat verkkoinfran rakentamisessa ja luvituksessa avainasemassa. Suomessa on 311 kuntaa, joilla on omat, erilaiset ja pirstaloituneet ehtonsa ja vaatimuksensa. Tämä tekee viestintäverkkojen rakentamisesta hankalaa. Teleyrityksen näkökulmasta verkkorakentaminen ei ole kuntakohtaista, vaan verkkoja suunnitellaan laajemmalla mittakaavalla.

Verkon rakentamisen hidasteita on purettava ja prosesseja yksinkertaistettava ja digitalisoitava yhden luukun periaatteen mukaisiksi. Rakentamis- ja lupaehtojen uudistamisen lisäksi yhteiskunnan tulee huolehtia siitä, että viestintäverkkojen sijoitusluvat ovat jatkossakin lähtökohtaisesti pysyviä, eikä sijoittamisesta saa periä vuokraa tai muuta vastiketta. Määräaikaiset ja vastikkeelliset sopimukset antaisivat täysin väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi. On myös sallittava uudenlaisten menetelmien, kuten mikrosahauksen, käyttö.

5G-verkko tulee lisäämään tukiasemien määrää, joten tukiasemia pitää voida nykyistä joustavammin sijoittaa valtion ja kuntien maille. Rakennettua infraa, kuten valaisinpylväitä ja julkisia rakennuksia, on voitava hyödyntää tukiasemaverkoston rakentamisessa, mitä uusi sähköisen viestinnän direktiivi osaltaan edesauttaa.

Suutari pysyköön lestissään – yhteiskunta mahdollistajan roolissaan

5G lisää myös kuituverkkojen rakentamista, joten sekä kiinteitä että mobiiliverkkoja rakennetaan kiivaasti tulevinakin vuosina. Yhteiskunnan rooli on kannustaa alaa verkkoinvestointeihin ja mahdollistaa digi-infran rakentaminen Suomen kaltaisessa laajassa ja harvaan asutussa maassa.

Suomessa telemarkkinan kilpailu toimii hyvin. Julkishallinnon ja yksityisen toiminnan roolit on jatkossakin pidettävä selkeinä: julkisen sektorin tai sen enemmistöyhtiöiden ei tule ryhtyä markkinahäiriöitä aiheuttavaksi toimijaksi alueilla, joilla on olemassa tervettä, yhteiskuntaa ja kuluttajia etua palvelevaa kaupallista toimintaa.

Keskustelua digi-infrasta on luvassa myös FiCom Forumissa 13.5.2019 Marina Congress Centerissä.

 

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen