Konesalit ovat digitalisaation kivijalka

Päivittäinen riippuvuutemme jatkuvista digitaalisista yhteyksistä ja palveluiden keskeytymätön käyttö vaatii digitaaliselta infrastruktuurilta paljon. Kaikki tallentamamme kuvat, säilyttämämme tiedot, kotona tai työssä käyttämämme ohjelmat, video-on-demandina katsotut elokuvat tai kuunneltu musiikki ovat tallennettuina konesaleihin ympäri maailmaa. Mobiilidatan ennätysmäinen kasvu edellyttää myös digitaalisen ekosysteemin laajenemista ja hajauttamista.

Edge computing mahdollistaa 5G-teknologialla toteutettujen palvelujen sujuvuuden. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen on otollinen tapa hajauttaa sisällöt ja sovellusten laskentateho verkkoon. Parissa kolmessa vuodessa 5G-teknologia on kuin 4G meille nyt: data liikkuu yhä nopeammin ja suuremmassa määrin ja siitä tulee meille kaikille oletusarvoisesti arkipäiväistä. Esimerkiksi massiivisessa yleisötapahtumassa 10 000 ihmistä voi yhtä aikaa kuvata älypuhelimella 4K-videota, lähettää sen livenä nettiin ja jokaisen käyttäjän oletus on, että kaikki toimii, reaaliajassa.

Mitä 5G-maailman toteutuminen vaatii tiedonsiirron infrastruktuurilta? Vastaus on edge computing. Se tarkoittaa sisältöjen ja palveluiden vaatiman laskentatehon fyysistä hajasijoittamista verkostossa useisiin eri kohtiin, jossa ne ovat aina kuluttajan lähellä ja ulottuvilla.  Markkinoille on ilmestynyt erilaisia ratkaisuja, kuten siirrettäviä, kontteihin rakennettuja minikonesaleja.

Helsingistä Pohjois-Euroopan datahubi

Helsingistä voi tulla merkittävä datahubi kansainvälisellä tasolla, koska kaupungilla on strateginen sijainti Euroopan, Aasian ja Venäjän välisten yhteyksien risteyksessä. Palveluiden tarjoaminen esimerkiksi Pietarin talousalueelle Tukholmasta tai Saksasta aiheuttaa liian suuren latenssin, mutta tarjoamalla sisältöjä Helsingistä käsin latenssi minimoituu.

Suomi ei ole kuitenkaan kilpailukykyinen konesalimaana tällä hetkellä Ruotsiin verrattuna esimerkiksi verotusasioiden osalta. Verohelpotuksia tulisi kohdistaa suurten yritysten lisäksi myös pienemmille konesalitoimijoille. Suomi tulee tehdä houkuttelevaksi kohteeksi kansainvälisille toimijoille, jotka eivät välttämättä halua rakentaa omia konesalejaan vaan hyödyntää tarjolla olevaa valmista infrastruktuuria.

Nyt on yksityisen ja julkisen puolen aika tehdä saumatonta yhteistyötä myös digitaalisen infrastruktuurin varmistamisessa nykyisiä ja tulevaisuuden tarpeita varten. Samalla on agendalle otettava miten sähkön saatavuus varmistetaan myös jatkossa uusia energiamuotoja hyödyntäen ja konesalilaitteita virtapiheiksi kehittämällä.

Olemassa olevan infrastruktuurin jalostaminen uudelle tasolle  

Maailmalla monet masto- ja konesalitoimijat yhdistävät voimiaan mahdollistaakseen uusien palveluiden kehittämisen. Näin tehdään myös Digitassa. Olemassa olevaa infraa voidaan päivittää soveltuvaksi uudelle tarpeelle edge computing-infrastruktuurille.

Mastoinfrastruktuurin yksittäiset mastot ovat jo usein itsessään tietoliikennekeskittymiä ja niissä kaikissa on konesaleiksi jalostettavia laitetiloja, joihin voi tuoda laitteita ja dataa. Mastojen yhteydessä on isojakin kiinteistöjä, joissa on varmistettu sähkönsyöttö ja varavoimalaitteet olemassa. Niiden muuttaminen konesaleiksi, vastaamaan korkeamman tason vaatimuksia, on melko yksinkertainen asia, mutta mahdollisuus tallentaa dataa ei yksistään riitä. Data täytyy myös saada käyttäjien ulottuville. Mastoverkosta voidaan rakentaa satojen datan talletusnoodien päälle valtakunnallinen pilvi, jonka avulla palvelut toimitetaan käyttäjille asti.

Viimeistään nyt on aika pilotoida palveluita, jotka perustuvat 5G:hen ja edge computingiin ja niitä kannattaa testata nimenomaan Suomessa. Olemme mobiilidatan suurkuluttajamaa, jossa uudet teknologiat kuten 5G omaksutaan nopeasti ja laajasti käyttöön. Juna kulkee, hyppää mukaan!