Onko Finnish Weird peittoamassa Nordic Noirin?

Huhtikuun alussa kansainvälinen tv-ala kokoontui Ranskan Cannesiin MIPTV-tapahtumaan, jossa kansainvälisille ostajille esiteltiin kymmenen kiinnostavinta uutta draamasarjaa eri puolilta maailmaa. Näistä sarjoista peräti kolme oli suomalaisia: Elisa Viihteen alkuperäissarjat Munkkivuori, Rosvopankki ja Korvessa kulkevi.

Kolmen suomalaisen sarjan valinta MIPDramaan on hieno osoitus kotimaisten draamasarjojen laadusta ja kansainvälisestä kiinnostavuudesta – yksin Elisa Viihteen alkuperäissarjoja on myyty jo yli 50 maahan. Suomalaissarjoista onkin tullut lyhyessä ajassa varteenotettava vientituote: uudet sarjat kiinnostavat kansainvälisiä kanavia ja suoratoistopalveluita sekä katsojia. Innostuksesta ja kysynnästä päätellen käynnissä on suorastaan suomalaisen draaman buumi.

Onko Finnish weird peittoamassa Nordic Noirin? Iso-Britannian Channel 4 -kanavan Walter Presents -suoratoistopalvelun näyttämä Kaikki synnit (MRP-tuotanto) oli sekä palvelun katsotuin että katsojien parhaaksi äänestämä sarja vuonna 2021, ja Ranskan Canal+ osti juuri Mister8:n (It’s Alive -tuotanto)– mustavalkoisen mustan komedian, vaikka suomalaisen komedian ei pitäisi alkuunkaan matkustaa Suomen rajojen ulkopuolella.

Elisa on merkittävä suomalaisen kulttuurisisällön tilaaja ja kotimaisen draaman rahoittaja: Elisan kulttuurikädenjälki vuonna 2021 oli 40 miljoonaa euroa, sisältäen suorat sisältöostot pääasiassa kotimaisilta toimijoilta sekä tilitykset tuottajille, tekijöille ja tekijänoikeusjärjestöille. Kotimaisia elokuvia Elisa Viihteestä löytyy yli 600 ja alkuperäissarjoja on julkaistu jo lähes 30. Kulttuurisisältö ja kotimaiset alkuperäissarjat ovat Elisalle tietysti myös liiketoimintaa ja erottautumistekijä: ne ovat suoratoistopalvelu Elisa Viihde Viaplayn katsotuinta sisältöä.

Kun Elisa vuonna 2014 päätti tilata ensimmäiset alkuperäissarjat, tehtiin suomalaisia sarjoja ylipäätään vain muutama vuodessa – mikä nykyisen sarjabuumin aikana kuulostaa lähes uskomattomalta. Alan kasvu ja merkitys Suomen taloudelle on huomattu myös työ- ja elinkeinoministeriössä sekä opetus- ja kulttuuriministeriössä: ministeriöt ovat yhdessä käynnistäneet AV-alan kasvusopimuksen, jonka tavoitteena on käytännön toimin tukea alan yritysten kehittymistä, kasvua ja kansainvälistymistä. Määritelmän mukaan ”Kasvusopimuksella edistetään julkisen sektorin ja elinkeinoelämän jatkuvaa tavoitteellista vuoropuhelua.” Tämä vuoropuhelu käynnistyikin hienosti 20.4. paneelikeskusteluilla, joissa kartoitettiin tulevaisuuden trendejä ja skenaarioita sekä kasvun esteitä ja mahdollisuuksia.

Käynnissä on myös selvitystyö koskien AVMS-direktiivin mahdollistamaa mediapalveluiden velvoittamista investoimaan kotimaisen sisällön tuotantoon. Elisa Viihde perustettiin 2009, ja ainutlaatuisten suomalaisten tarinoiden kertominen on ollut sisältöstrategiamme ytimessä alusta asti. Valitsimme erottautumistekijäksi kotimaiset elokuvat ja sarjat, koska kuuntelimme asiakkaita. Elisalle on tärkeää, että laadukkaita ja kiinnostavia suomalaisia tarinoita, jotka puhuttelevat sekä suomalaista että kansainvälistä yleisöä kerrotaan jatkossakin. Tänä vuonna julkaisemme seitsemän kotimaista alkuperäissarjaa ja rahoitamme yli kymmentä uutta kotimaista elokuvaa – ne, kuten kymmenet tuotannot ennen niitä, ovat työllistäneet kokeneita ja kokemattomia käsikirjoittajia, ohjaajia, näyttelijöitä, tuottajia ja lukuisia muita alan ammattilaisia. Tuotantojen määrä on jo nyt tasolla, josta on seurannut pula tekijöistä.

Uskomme alan orgaaniseen, markkinaehtoiseen kasvuun ja kehittämiseen ennen kaikkea laatu edellä.

Ani Korpela on Elisan sisältöliiketoiminnan johtaja.