Tekijänoikeudet eivät saa johtaa sensuuriin

Euroopan parlamentti äänestää jälleen 12.9. tekijänoikeuksia koskevasta direktiivistä, jonka ensimmäisen ehdotuksen parlamentti heinäkuun alussa kertaalleen hylkäsi ja palautti takaisin käsittelyyn. Eniten ongelmia oli direktiivin 13. artiklassa, joka julkisuudessa on tullut tunnetuksi ”meemikieltona”. Sen mukaan internetissä palveluja tarjoavan olisi ryhdyttävä valvomaan verkon sisältöä ja estettävä sellaisen aineiston käyttö, joka on oikeudenhaltijoiden kanssa yhdessä määritelty kielletyksi.

Nettipalvelun tarjoajan pitäisi siis poistaa saatavilta esimerkiksi tekijänoikeuden suojaamat valokuvat tai videot. Tämän toteuttaminen johtaisi käytännössä kaikkien palvelua, esimerkiksi Facebookia, käyttävien eurooppalaisten aktiiviseen tarkkailuun, jotta automaattinen sisällön suodattaminen onnistuisi. Suodattimeen voisi joutua sensuroitavaksi myös laillista ja alkuperäistä sisältöä, mikä on täysin sekä internetin käyttäjien että sisällöntuottajien perusoikeuksien vastaista.

Äänestyksessä eri vaihtoehtoja, parhaasta hyötyisivät kaikki

Koko artiklan 13 poistamista vaativan ehdotuksen ohella on jo aiemmin julkaistu parlamentin sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan (IMCO) ehdotus. Se on ehdotuksista niin palveluntarjoajille kuin kuluttajillekin suotuisin. Siinä palveluntarjoajien tulee hankkia lisenssi sisältöön, mutta velvollisuutta sen suodattamiseen ei ole. Ehdotus on myös linjassa sähkökauppadirektiivin vastuuvapaussääntelyn kanssa. Sen mukaan internetin palveluntarjoaja ei ole vastuussa palveluun päässeestä, mahdollisesti tekijänoikeuden alaisesta sisällöstä, mikäli se poistetaan oikeudenhaltijan ilmoituksesta. Yrityksille ei aseteta raskaita, oikeudellisesti epäselviä velvoitteita eikä kansalaisten sananvapaus vaarannu. Sisällön tekijät saavat työstään korvauksen.

Toinen varteenotettava vaihtoehto on hollantilaisen europarlamenttiedustaja Marietje Schaaken tekemä ehdotus, jossa palveluntarjoajien vastuu rajoittuu ainoastaan video- ja musiikkisisältöön. Ehdotuksessa keskitytään kuluttajien käyttämiin palveluihin, kuten YouTubeen, joita ei kuitenkaan velvoitettaisi samalla tavalla suodattamaan sisältöä.

Parlamentin oikeudellisten asioiden valiokunnan (JURI) uudistettu ehdotus puolestaan johtaisi edelleenkin sisällön suodattamiseen. JURIn ehdottama sääntely on rajattu vain merkittävän määrän sisältöä ylläpitäviin palveluihin, joita ei kuitenkaan ole ehdotuksessa yksilöity. Palveluntarjoajan pitäisi etukäteen hankkia käyttöoikeus kaikkeen palvelussa käytettyyn sisältöön. Kun palveluntarjoaja olisi vastuussa käyttäjiensä palveluun lisäämästä sisällöstä, ainoa mahdollisuus sisällön hallintaan olisi sen laajamittainen suodattaminen. Netin käyttäjän kannalta tämä menisi vielä tyrmättyä alkuperäisehdotustakin pidemmälle, koska tekijänoikeuksia mahdollisesti loukkaavaa sisältöä ei palveluntarjoajan vastuun vuoksi voisi enää poistaa jälkikäteen vaan se tulisi suodattaa jo ennen palveluun lisäämistä.

Euroopan liberaalidemokraattien liiton ryhmän (ALDE) Jean-Marie Cavadan ehdotuksen muutokset aiempaan, hylättyyn ehdotukseen verrattuna ovat lähinnä kosmeettisia ja johtaisivat yhtä lailla sisällön filtteröintiin.

Ylisääntely ei saa vaarantaa digikehitystä

Direktiivin uudessa äänestyksessä tulisi valita todellinen kompromissi JURI:n alkuperäisestä ehdotuksesta kaunistellun version sijaan. Uusissa esityksissä on korjattu alkuperäisehdotuksen räikeimmät epäkohdat, mutta aidosti tasapainoisen ehdotuksen myötä EU-kansalaiset ja yritykset hyötyisivät digitalisaation mukanaan tuomista mahdollisuuksista. Vaarana on, että lähdetään ampumaan kärpästä tykillä asettamalla kaikille tietoyhteiskunnan palveluiden tarjoajille raskaita velvollisuuksia, joita ei todellisuudessa ole edes välttämättä mahdollista noudattaa.

Asko Metsola on FiComin lakimies.

Seuraa Askoa Twitterissä: https://twitter.com/AskoMetsola