Työ, jolla on merkitystä

Kaksikymmentä vuotta perustamisensa jälkeen FiCom ry on 16 jäsenyrityksen aktiivinen ja kantaa ottava ääni toimialan kysymyksissä, lainsäädäntöhankkeissa ja mediakeskusteluissa.

Voimien yhtenäistämisellä tavoiteltiin aikoinaan alan painoarvon kasvattamista. Tavoitteiden mukaan ”yksikään viranomainen tai julkisen sanan edustaja ei voi olla kuuntelematta meitä herkällä korvalla”.

Alkuperäiset tavoitteet yhteisestä edunvalvonnasta ovat pääosin toteutuneet. FiCom on järjestö, jolla on sanottavaa, jonka viestillä on painoarvoa ja jota myös kuunnellaan.

Tehtävää on jäljelläkin: sektorikohtaisia erillislakeja ja näissä olevia Suomi-lisiä, vain Suomessa sovellettavaa lisäsääntelyä, on valitettavasti edelleen. EU:n sisämarkkinoilla pelikentän pitää olla kaikille samanlainen.

FiComin keskeisiä tavoitteita ovat myös lainsäädännön teknologianeutraalisuus, markkinaehtoisen toiminnan ensisijaisuus sekä se, että edunvalvonnassa haemme ratkaisuja emmekä vain etsi ongelmia.

Digikärkeen määrätietoisella tekemisellä

Suomi on kahdenkymmenen vuoden aikana saavuttanut edelläkävijän aseman Euroopan digitaalisessa kehityksessä. Hyvin olevat asiat on syytä tunnistaa samalla, kun mietimme, mitä voimme edelleen parantaa.

Meillä on kansainvälisesti mitattuna erinomaiset tietoliikenneyhteydet, suomalaiset käyttävät mobiilidataa maailman eniten, ja datan hinta on kuluttajan kukkarolle edullinen. Suomessa on hienosti panostettu sähköisiin palveluihin, ja meillä kansalaisten digiosaaminen on eurooppalaisessa vertailussa hyvää.

Suomen kärkisija esimerkiksi komission DESI-tutkimuksessa ei ole sattumankauppaa, vaan pitkäjänteisen politiikan tulosta.  Viestintäpolitiikkaa on tehty avarakatseisesti, rohkeastikin, ensimmäisten mukana. Tätä asennetta tarvitaan edelleen.

Suomalainen vahvuus edelläkävijyyden rakentamisessa on aina ollut mutkaton keskusteluyhteys viranomaisten, elinkeinon ja päättäjien kesken. Yhdessä asioita sparraten on saavutettu hyviä tuloksia.

Kilpaillut markkinat kirittävät parhaisiin palveluihin

Valtion pitää pysyä mahdollistajana, eikä ottaa roolia palveluiden tuottajana. Hyvä esimerkki on paikkatieto-osaaminen, jossa Suomi on aivan maailman kärkeä. Jos sijaintitiedot olisi alun perin keskitetty valtion yhtiöön, kukaties tilanne olisi hyvinkin toinen. Osaamisen ja innovaatioiden hyödyntäminen on parhaimmillaan silloin, kun sitä kiritetään!

Lähitulevaisuuden haasteita on avata julkisia rajapintoja niin, että kansalaisille voidaan markkinaehtoisesti luoda parhaita mahdollisia palveluita. Julkisen palvelun rajapintaa voisi hyödyntää esimerkiksi sähköisen tunnistamisen kehittämisessä siten, että henkilön voisi tunnistaa reaaliaikaisesti kännykän kasvokuvalla.

Tulevaisuus on meidän – kunhan luomme sille mahdollisuudet

Digitaalisen infran rakentamista pitää sujuvoittaa. Verkkorakentamista sääntelee tusina eri lakia. On täysin ymmärrettävää, että rakentamisessa ja sen sääntelyssä pitää ottaa huomioon useita näkökulmia, mutta kohtuullista olisi, jos eri luvat voisi hoitaa kuntoon yhdellä hakemuksella. Tähän tarvitaan paljon kaivattu yhden luukun järjestelmä ja lupaviidakon raivaamista. Kuntarakenteen vuoksi Suomessa on lisäksi satoja erilaisia rakentamisen käytänteitä. Tietoverkkojen rakentaminen ei kumarra kuntarajoja, ja rakentamisen eri kuntien alueella pitäisi olla yhdenmukaistettua.

Vahva osaaminen on tehnyt Suomesta digiyhteiskunnan. Tästä osaamisesta on pidettävä kiinni. Tutkimusrahoitusta ja yliopistojen resursseja on suunnattava kansakunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen. Uudelleen kouluttamalla ja työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä täydennetään ICT-alan kasvavaa tarvetta osaajille.

ICT-ala oli vuosituhannen vaihteessa toivoa täynnä oleva toimiala. Sitä se on nytkin. Suomessa ala työllistää tuplaten saman verran henkilöitä kuin EU-maissa keskimäärin.

Teleyritysten investointiaste on lähes 25 %, mikä kertoo osaltaan vahvasta uskosta tulevaisuuteen.  Meitä FiComin työmyyriä yhdistää paitsi rakkaus lajiin, myös tunne siitä, että teemme työtä, jolla on merkitystä.

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa