DNA: Suunnitteilla perheen kesäinen automatka? Tässä niksit, joilla takapenkkiläiset saavat netistä ja älylaitteista kaiken irti

Koululaisten lukuvuoden päättyessä moni kääntää perheauton nokan välittömästi kohti mökkiä tai muuta kotimaan kohdetta. Jos ohi vilistävät peltomaisemat eivät jaksa kiinnostaa takapenkkiläisiä koko matkaa, saattavat he turvautua ajanpitimiksi elokuvan, sarjan tai urheiluottelun katseluun älylaitteestaan. Riemua kestää aina siihen asti, kunnes akku loppuu tai kuva jämähtää ja ruudulle ilmestyy pyörivä rinkula. Mikä avuksi?

Kun käytetään puhelimen omaa verkkoyhteyttä, akkua kuluttaa signaalivoimakkuuden laaja vaihtelu matkan aikana. Käytettävien laitteiden määrästä riippuen automatkalle onkin syytä varata riittävän suuren kapasiteetin varavirtalähde tai tehokas autolaturi, sanoo DNA:n laajakaista- ja TV-liiketoiminnan johtaja Jarno Haikonen.

”Vaikka useimmissa nykyautoissa onkin jo USB-latausliittimet, ne antavat huomattavasti vähemmän virtaa kuin 12 V pistokkeeseen kytkettävät erilliset autolaturit, joilla pystyy parhaimmillaan lataamaan vaikka kannettavaa tietokonetta. Varavirtalähteet voivat olla avuksi myös määränpäässä, mikäli esimerkiksi mökillä ei ole sähköjä tai pistorasioiden sijoittelu ei ole optimaalinen”, Haikonen kertoo.

Haikonen huomauttaa, että jatkuvalla striimauksella uusimpien älypuhelinten ja tablettien akku kestää laitteesta riippuen jopa 10 tuntia ja 2–5 vuotta vanhojen laitteiden akkukin hyvin pidettynä jopa 7 tuntia. Mallikohtaista vaihtelua esiintyy toki paljon. Tauot kannattaa hyödyntää akkujen lataamiseen, niin kuvaannollisesti kuin kirjaimellisestikin. Esimerkiksi uusimmilla puhelimilla jo 45 minuutin ruokailupysähdyksen aikana akkuun saa lisävirtaa moneksi tunniksi.

Sijoita nettiä jakava laite tuulilasin etureunaan

Isoin vaikutus akunkestoon on mobiiliverkon signaalinvoimakkuudella, mikä puoltaa erillisen akkumokkulan käyttöä pidemmillä ajomatkoilla.Akkumokkulan yksi lisäetu on, että autossa olevat puhelimet käyttävät vain wifiä, mikä sekin parantaa puhelimen akkukestoa. Akkumokkulan sijasta verkkoa voidaan jakaa muille myös toisesta puhelimesta, mutta tämä kuluttaa paljon akkua.

”Nettiä jakava laite kannattaa laittaa hyvälle paikalle, kuten tuulilasin etureunaan, sillä tämä parantaa signaalia. Jos matkaa tehdään paikoitellen heikomman verkkoyhteyden alueella, eikä yhteys piisaa vaikkapa kaikille kolmelle takapenkkiläiselle, kannattaa kokeilla ratkaisuksi yhteiskatselua yhdestä laitteesta”, Haikonen kertoo.

Asiantuntijan mukaan yleisimpiä ongelmia varsinkin pidempien autoreissujen aikana on se, että puhelimen verkko putoaa 4G-yhteydestä 3G:lle. Tämä johtaa väistämättä turhautumiseen sisältöjä katsoessa, mutta tilanteen helpottamiseksi on kuitenkin olemassa keino.

”Jos yhteys putoaa 3G:lle, puhelin ei välttämättä nouse takaisin 4G:lle datasiirron ollessa aktiivisena esimerkiksi musiikin tai elokuvan striimauksen takia. Jos puhelin jää siis jumiin 3G:lle, kannattaa lopettaa netin käyttö hetkeksi, jolloin puhelin hakeutuu takaisin 4G-verkkoon”, Haikonen vinkkaa.

Pääasiassa verkon kattavuuden ei pitäisi olla ongelma, sillä DNA:n 4G-verkko tavoittaa yli 99 % suomalaisista ja verkkoa vahvistetaan jatkuvasti myös niillä alueilla, joilla jo on tukiasema. 4G-verkon rinnalla DNA:n huippunopea 5G-verkko laajenee jatkuvasti uusille paikkakunnille ja tavoittaa jo nyt yli 40 % suomalaisista.

Huomioi helle – äläkä tee tätä viilennysvirhettä!

Kesällä pitää ottaa huomioon myös kuumuus. Ehjien mobiililaitteiden kohdalla ei tarvitse kantaa huolta laitteen vioittumisesta ylikuumenemisen takia, sillä laitteet seuraavat lämpötilaa itsenäisesti ja varoittavat tai sammuvat, mikäli käyttölämpötila kohoaa liian korkeaksi. Katselukokemuksen kannalta tietysti on tärkeää, ettei laite joudu sammuttamaan itseään.

”Kriittinen lämpötilaraja älylaitteella menee noin 50 asteessa, jolloin toiminnot voivat alkaa kärsiä ja häiriöriski kasvaa. Suosittelenkin pitämään striimaamiseen käytettävää älylaitetta aina suojassa suoralta auringonvalolta, jottei korkea lämpötila aiheuta esimerkiksi akun lämpölaajenemista. Laitteen pitäminen varjossa on suotavaa siksikin, että suora auringonvalo voittaa kirkkaudessa parhaimmankin näytön. Ruudun katseleminen ei ole enää miellyttävää, jos kuvasta saa selvää korkeintaan välttävästi”, Haikonen toteaa.

Erästä puskaradion kautta levinnyttä niksiä Haikonen kuitenkin ohjeistaa välttämään. Kylmälaukusta mahdollisesti löytyvää kylmäkallea ei saa käyttää viilentävänä alustana älylaitteelle – ei edes niin, että laittaisi väliin pyyhkeen kosteutta estämään.

”Nopea lämpötilanvaihtelu voi niin ikään olla haitallista laitteelle ja pyyhkeestä huolimatta kosteus voi aiheuttaa ongelmia vettä kestämättömissä laitteissa. Paras tapa laitteen viilentämiseen on käytön lopettaminen hetkeksi asettamalla puhelin suojaan varjoisaan paikkaan. 10–15 minuuttia auttaa usein jo kummasti.”

DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Haluamme tehdä asiakkaidemme arjesta mutkattomampaa. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat mobiilidatan käyttömäärissä jatkuvasti maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2020 liikevaihtomme oli 934 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1600 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö.  Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.