Digi-infrastrategian tavoitteet kannatettavia

Liikenne- ja viestintäministeriön digitaalisen infrastruktuurin strategian visiona on viedä Suomi tietoliikenneverkkojen kärkimaaksi. Tavoitteena on, että Suomessa tarjottavat kiinteät ja langattomat laajakaistaverkot ovat nopeudeltaan, laadultaan ja viiveeltään riittäviä tulevaisuuden palveluiden ja innovaatioiden toteuttamiseksi.

Tietoliikenneverkot ovat kaiken digitalisaation edellytys, joten digistrategian laatiminen on tarpeellista, ja strategialuonnoksessa esitetyt tavoitteet ja toimenpiteet hyviä ja perusteltuja.

Suomi on maailman johtava maa mobiiliteknologiassa ja mobiilidatan käytössä. Tämä edelläkävijyys vaatii teleyrityksiltä toimenpiteitä ja investointeja, mutta myös mahdollistavaa ja teleyrityksiä tukevaa taajuuspolitiikkaa.

Taajuuksien valtakunnallinen jako kärkimaana pysymisen edellytys

Strategialuonnoksessa esitetään, että koko 3,5 GHz:n taajuusalue huutokaupataan valtakunnalliseen käyttöön.  Tämä on aivan keskeinen edellytys nopealle langattomalle laajakaistalle ja Suomen ainutlaatuisille, rajoittamattomille mobiilidataliittymille sekä Suomen kilpailukyvylle. Kokonaisuudessaan valtakunnalliseen ja kaupallisen käyttöön myönnetty taajuusalue on teknisesti paras ja tehokkain tapa hyödyntää rajallista taajuuskaistaa valtakunnallisessa 5G-käytössä.

Erilaisia yksilöllisiä, paikallisia verkkotarpeita varten toimiluvan haltijan tulisi vuokrata taajuuden käyttöoikeus sitä haluavalle sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla toimiluvan haltija ei tarjouspyynnöstä huolimatta tarjoa haluttua räätälöityä palvelua.

Verkkojen rakentamista edistettävä

Tietoliikenneverkkoja rakennetaan pääsääntöisesti muiden kuin teleyrityksen omistamille maille ja kiinteistöille. Ennen kuin liittymä on asiakkaan käytössä, sitä edeltää verkon rakentamisen monitahoinen prosessi.

Kunnat ovat verkkorakentamisen avainasemassa. Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joiden moninaiset ja pirstaloituneet käytännöt, edellytykset sekä resurssit ja osaaminen hankaloittavat rakentamista. Kuntia on hyvä kannustaa kehittämään omia menettelyjään laajakaistarakentamisen sujuvoittamiseksi, mutta vielä parempi on, että kunnat kehittäisivät yhteisiä menettelyjä omien, erilaisten menettelytapojen sijaan.

Valtion tulee vaikuttaa siihen, että kunnissa otetaan käyttöön yhdenmukainen rakentamis- ja lupamenettely ja sallitaan uusien rakennustapojen, kuten mikrosahauksen, käyttö.

Verkkoinfran sijoittamisoikeus maanteiden varsille oltava pysyvä

Verkkoja rakennettaessa kaapeleita ja niihin liittyviä rakennelmia sijoitetaan paljon myös maanteiden varsille. Positiivinen kehitys rakentamissääntelyn ja luvituksen keventämisessä on helpottanut ja nopeuttanut viestintäverkkojen rakentamista, ja myös sähköinen asiointi on edistynyt huomattavasti viime vuosina.

Aivan keskeistä viestintäinfrastruktuurin rakentamisessa ja sitä kautta digitalisaatiossa on, että kaapeleiden sijoittamisoikeus on jatkossakin pysyvä ja vastikkeeton kuten nykyisin. Valtion määräaikaiset ja vastikkeelliset vuokrasopimukset antaisivat aivan väärän signaalin verkkojen rakentamisen ja investointien kannustimiksi.

Kysynnän lisääminen keskeistä huippunopeiden yhteyksien rakentamiselle

Huippunopeisiin yhteyksiin ei investoida, jollei niille ole kysyntää. Kysynnän kasvattaminen on oleellista investointipäätöksille. Esimerkiksi julkishallinnon palveluiden nykyistä laajempi digitalisointi, innovatiivisten julkisten hankintojen edistäminen ja maakunnille jaettu tieto viestintäverkkojen hyödyistä edistäisivät halukkuutta huippunopeiden tilaajayhteyksien hankintaan.

Kunnat ja kaupungit tulee saada kilpailemaan siitä, missä tarjotaan parhaat verkkoyhteydet.

Lue FiComin lausunto digitaalisen infrastruktuurin strategiasta 

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö.

Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen