Digitalisaatio auttaa energiatehokkuudessa – ja tarvitsee siihen sähköä

Tietoliikenneverkoissa liikkuva data on digitaalisen yhteiskuntamme perusta. Sen avulla lukemattomat asiat voidaan tehdä huomattavasti nopeammin, fiksummin ja tehokkaammin kuin ennen.

Järkevä tekeminen on myös ilmastoystävällistä ja säästää energiaa. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on näyttänyt, että viestintäverkot suoriutuvat hyvin myös poikkeusolojen myötä lisääntyneestä dataliikenteestä.

Tietoverkot eivät kuitenkaan toimi ilman sähköä. Lisääntyvä laskentateho ja verkoissa liikkuvan datan määrän kasvu tarkoittavat, että myös sähkönkulutus kasvaa vääjäämättä. Kysymys on siitä, kuinka kulutuksen kasvua voidaan hillitä, millä tavalla käytetty energia on tuotettu ja kuinka paljon ICT:n avulla voidaan lisätä muiden toimialojen energiatehokkuutta.

Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Data kuluttaa yhä vähemmän energiaa

Suomen teleoperaattoreiden verkoissa mobiilidatan määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2014 vuoteen 2018. Datan siirron energiatehokkuus on samalla parantunut huomattavasti: siirretyn datan ominaissähkönkulutus on laskenut vuoden 2014 tasosta yli 80 % vuoteen 2018.

 

Tietoliikenneverkkojen kokonaissähkönkulutus Suomessa vuosina 2014 - 2018 on Elomatic Oy:n FiComille tekemän selvityksen mukaan ollut kuitenkin kasvussa. Vuonna 2014 teleoperaattorit käyttivät sähköä noin 506 gigawattituntia, ja vuonna 2018 vastaava luku oli 634. IoT:n ja tekoälyn kasvu sekä niiden dataintensiivisyys ovat energiankulutuksen määrääviä tekijöitä. Myös liikkuvan kuvan välittäminen tietoverkoissa on lisääntynyt huomattavasti.

Korkea sähkövero on kilpailun este

Suomen sähkövero on kaksiportainen: alempaan veroluokkaan kuuluvat teollisuus sekä suuret datakeskukset, kasvihuoneet ja malmin rikastus ja ylempään luokkaan kaikki muu sähkönkäyttö. Myös teleyritykset maksavat korkeampaa sähköveroa, mikä vaikuttaa niiden kilpailukykyyn. Esimerkiksi datakeskusinvestoinneissa kilpailuolosuhteet Ruotsin kanssa ovat muuten melko tasavertaiset, mutta sähkön verotus on naapurimaassamme huomattavasti kevyempää.

Ruotsi laski muutama vuosi sitten sähköveronsa EU:n minimitasolle. Ruotsiin verrattuna sähkövero on Suomessa moninkertainen: suurille datakeskustoimijoille 14-kertainen ja pienille, alle viiden megawatin datakeskuksille, 45-kertainen. Ruotsissa datakeskusten sähkönkulutus luokitellaan osaksi teollisuuden sähkönkulutusta.

Sähköveroluokalla on merkittävä vaikutus Suomen teleoperaattoreiden kustannuksiin. Koska teleoperaattorit kuuluvat korkeampaan energiaveroluokkaan, ne maksavat Elomaticin selvityksen mukaan vuosittain noin kymmenen miljoonaa euroa enemmän veroa kuin alemman veroluokan teollisuus.

Hallituksen on koronakriisin jälkeen toimittava nopeasti lupaamansa energiaverouudistuksen suhteen:

  • Verotuksellisista olosuhteistamme tulee tehdä sellaiset, että Suomi on kärjessä myös datakeskusinvestoinneissa.
  • Datakeskusten keinotekoinen kokoraja pitää poistaa.
  • Tukiasemat kiinteänä osana datan siirtoa tulee saada alemman sähköveron piiriin.

FiComin infograafi sähköverosta

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa