Digitalisaatio on ilmastohaasteen ratkaisija – ICT-ala ratkaisujen tekijä

Elina Ussan puheenvuoro ja esitys ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategiaa valmistelevan työryhmän väliraportin julkistustilaisuudessa 15.6.2020:

Suomi on digitalisaation kärkimaa. Olemme toista vuotta peräkkäin EU-maista ensimmäisenä vuosittaisessa DESI-tutkimuksessa. Tulos perustuu niin suomalaisten digitaitoihin, julkisiin digitaalisiin palveluihin kuin viestintäverkkojen kattavuuteenkin. On siis luonnollista, että käymme läpi myös ICT-alan omia ilmastovaikutuksia ensimmäisenä maana EU:ssa.

Suomessa kiinteä laajakaistaverkko kattaa 75 % väestöstä, ja 4G-verkon alueella asuu 99 % suomalaisista. Seuraavan sukupolven matkaviestintäverkkoja on rakennettu jo puolitoista vuotta, ja 5G verkko on avattu yli 30 paikkakunnalla. Tietoliikenneverkot on Suomessa rakennettu pääosin markkinaehtoisesti. Teleyritykset käyttävät vuosittain yli puoli miljardia euroa viestintäverkkojen rakentamiseen.

Kevät on ollut tietoliikenneverkkojen kannalta ennennäkemätön testi. Tässä vaiheessa voi jo huokaista helpottuneesti: ongelmia verkkojen kapasiteetin suhteen ei ole ilmennyt. Suomessa ylipäätään verkot on rakennettu korkealaatuisesti ja esimerkiksi tukiasemat ovat lähes aina valokuidutettuja. Viimeisten kuukausien aikana kansalaisten digiloikka on ollut valtava. Työ ja vapaa-aika siirtyi nopeasti verkkoon. Jo nyt voidaan arvioida, että suomalaiset ovat selvinneet testistä erinomaisin tuloksin.

Suomalaisen kuluttajan kannalta on ollut helpotus, että Suomessa on kattavasti käytettävästi sähköisiä palveluita, meillä on toimivat järjestelmät tunnistautua luotettavasti verkossa ja yleisin käytössä oleva kännykkäliittymätyyppi on sellainen, jossa ei ole datakattoa. Lähes kaikilla alle 44-vuotiailla ja alle 65-vuotiaistakin vielä yli 90 prosentilla on älypuhelin käytössään. Käytännössä meillä on taskuissamme tietokoneet ja aina yhteys nettiin.

Datan käytön kasvusta viime kuukausien aikana ei ole vielä olemassa viranomaisten keräämää tietoa. Kevään tiedot julkaistaan syyskuun paikkeilla.

Tehokasta ja järkevää energiankäyttöä

Teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen kaikilla toimialoilla etenee valtavan nopeasti. Optimoitu valmistus vähentää tuotannon, ja oikein ajoitettu toiminta logistiikan, aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Myös energiatehokkuuden kehittäminen on ottanut aimoharppauksia viime vuosina.

Tietoliikenneverkkojen energiatehokkuuden kehitys on yksi hyvä esimerkki kehityksen vauhdista: mobiilidatan käyttö on vuosien 2014 ja 2018 välisenä aikana kuusinkertaistunut. Samaan aikaan datan sähkönkulutus on vähentynyt 80 %. Viidennen sukupolven mobiiliverkot lisäävät edelleen verkon nopeutta ja ovat avain entistä parempiin digitaalisiin palveluihin. Kuten väliraportin päätelmissäkin todettiin, 5G voi olla jopa sata kertaa 4G:tä energiatehokkaampi.

Uusien innovaatioiden kehittymisen kannalta on tärkeää, että Suomessa on investointeihin kannustava ilmapiiri.  Datakeskusten ja tukiasemien hukkalämpö on järkevää kerätä ja käyttää – verotuksella voidaan tässäkin asiassa kannustaa aktiivisuuteen.  Hallitusohjelmassa on kirjaus, jonka mukaan kaikki datakeskukset – kokoon katsomatta - pääsevät matalamman sähköveron piiriin, jos tuotannossa syntyvä lämpö voidaan osoittaa hyödynnetyksi. Sama ajattelumalli pitäisi laajentaa koskemaan myös tukiasemien käyttämän sähkön verotusta. Toivottavaa on myös se, että Suomi pystyy houkuttelemaan esimerkiksi uusia datakeskusinvestointeja – ja olemaan kilpailukykyinen kohdemaa Ruotsin ja Norjan rinnalla.

Keskeinen kysymys on, miten alan kuluttama energia tuotetaan. Kulutetaanko fossiilista vai päästötöntä sähköä. Suomessa kulutettu sähkö on verrattain hiilivapaata. Suomen omasta sähköntuotannosta uusiutuvien osuus on 35 % ja ydinvoiman 27 %. Tuontisähköstä suurin osa tulee Ruotsista. Teleyritykset ovat omalta osaltaan sitoutuneet konkreettisiin toimenpiteisiin ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseksi.

Haasteena kokonaiskuvan luominen

Haasteitakin strategiatyössä on. Yksi niistä on kokonaiskuvan luominen. Siihen tarvitaan hiilijalanjäljen lisäksi myös hiilikädenjäljen eli positiivisten vaikutusten arviointia.  Mobiiliteknologian on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen. Strategiassa on pystyttävä tuomaan esiin tasapainoisesti niin ilmastokysymyksen kannalta haastavat asiat mutta myös ne positiiviset näkökulmat. Ei ole realistista olettaa, että ict-alan sähkönkulutus laskisi tulevina vuosina muiden toimialojen digitalisoidessa toimintojaan ja vähentäessä näin toimimalla hiilidioksidipäästöjään.

On kiistatonta, että tietoliikenteen, datakeskusten ja tukiasemien käytön kasvaessa myös ICT-alan sähkönkulutus lähitulevaisuudessa - energiatehokkuuden kehityksestä huolimatta - kasvaa. Digitalisoituva yhteiskunta on energiaintensiivinen, mutta samaan aikaan energiatehokkuuden kehitys, uudet palvelut ja toimintatavat vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Laskennallisia lukuja on vaikea positiivisista asioista laatia, mutta niitä soisi strategiassa olevan enemmän. Esimerkiksi julkisten palveluiden kehityksen osalta ei valitettavasti ole olemassa arviota niiden ilmastovaikutuksista. Selvää on, että liikenteen päästöt vähenevät, kun esimerkiksi etätyö ja terveydenhuollon etäpalvelut vähentävät tarvetta liikkumiselle.

Yksittäisiä esimerkkejä toki on.  Digi- ja viestintävirasto arvioi, että jos Suomessa luovutaan kokonaan paperisista viranomaisposteista ja siirrytään sähköisiin viranomaisviesteihin, säästetään tonneittain hiilidioksidipäästöjä ja säästetään valtion varoja useita miljoonia.

Toinen haaste on vertailukelpoisten lukujen ja riittävän tuoreiden tutkimusten löytäminen. Vaarana strategian laadinnassa on se, että metsä hämärtyy puilta. Keskitytään asioihin, joita on nice-to-know, mutta joilla ei lopulta ole merkitystä itse ilmastomuutoksen tehokkaan torjunnan kannalta. ICT-ilmastokysymys kaipaa dataa. Tarvitaan yhteismitallisia lukuja, joita verrata keskenään.

Globaalien arvioiden sijaan on löydettävä aitoja kirittäjiä järkevistä vertailumaista. EU:n digitalisaation kärkimaiden (DESI-tutkimuksen kovimmat kilpailijamaat Ruotsi, Tanska, Hollanti) keskinäinen vertailu ja hyvin käytänteiden jakaminen olisi mielekkäintä.

Eväitä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen

Syksyllä on johtopäätösten laadinnan aika. Yhteenvetona toimialan näkemyksestä voi todeta, että

  • tarvitaan lisää ajantasaista tietoa ja vertailukohtia eri maista,
  • kuluttajien tietämystä tulee kasvattaa ja tiedostaa, että aineettomillakin palveluilla on vaikutuksensa,
  • tarvitaan ilmastomyönteistä investointipolitiikkaa,
  • tarvitaan yhteiskunnan vahvaa roolia mahdollistajana ja että
  • Suomen kilpailukyky on turvattava ja panostettava pitkäjänteisesti osaamiseen.

Näillä eväillä syntyy uudet innovaatiot ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Suomella on tässäkin kysymyksessä mahdollisuus olla suunnannäyttäjä niin Euroopassa kuin globaalistikin.

Palatakseni vielä tilaisuuden otsikkoon ja siinä esitettyyn kysymykseen: onko ICT-ala ratkaisija vai rohmu? Digitalisaatio on ilmastohaasteen ratkaisija. ICT-ala on näiden ratkaisujen tekijä.

Tämä aihe liittyy

Elina Ussa on FiComin toimitusjohtaja.

Seuraa Elinaa Twitterissä: https://twitter.com/ElinaUssa